kasvihuone

otan osaa jos olet rakentanut kasvihuoneen etkä kunnon taloa.
Mutta älähän hätäile, jos vaan ikkunapintaa tuli riittävästä kyllä kurkunkasvatukseen kelpaa.

Orgaanisella eristeellä eristetty talo ei todellakaan ole mikään
harva vaan se lämpötaloudeltaan parempi kuin mineraalivillatalo.
Mineraavivillataloon on pakko laittaa höyrynsulkumuovi sen vuoksi että kosteus ei saa päästä eristeeseen.
Tuulensuojalevy on erikseen molemmissa taloissa jolla estetään veto, höyrynsulkumuovi on aivan toiseen tarkoitukseen.

Orgaaninen eriste (esim. pellava) kykenee ottamaan kosteutta vastaan ja luovuttaa sen pois, mineraalivilla kastuessaan
siirtää se muuhun rakenteeseen.

Pellava eristeen lambda arvo on parempi kuin lasivillan, lasivilla käytetään eristeenä koska jätelasivuoret saadaan hävitettyä
kätevästi tekemällä siitä eristettä.

Vielä varoituksen sana sellaisille rakentajille joiden taloon höyrynsulkumuovi tulee eriste kerroksen väliin, (esim Sami ja kastelli)
olkaa tarkkoja rakennusvaiheessa jolloin talossa on paljon kosteutta (esim kun lattiavalut kuivaa).
Ottakaapa pintaverhouslevy ja sen alla oleva eriste pois jotta höyrynsulkumuovi paljastuu. Jos muovi on kostea, onneksi olkoon voitte olla uuden hometalon ylpeä omistaja. Homevauriohan paljastuu koko komeudessa sopivasti kun te joku perheen jäsenenne sairastuu johonkin keuhkosairauteen. Aikaakin on kulunut sopivasti se 10 vuotta paketin toimittajan vastuu on päättynyt.

heppamies kirjoitti:

otan osaa jos olet rakentanut kasvihuoneen etkä kunnon taloa.
Mutta älähän hätäile, jos vaan ikkunapintaa tuli riittävästä kyllä kurkunkasvatukseen kelpaa.

Orgaanisella eristeellä eristetty talo ei todellakaan ole mikään
harva vaan se lämpötaloudeltaan parempi kuin mineraalivillatalo.
Mineraavivillataloon on pakko laittaa höyrynsulkumuovi sen vuoksi että kosteus ei saa päästä eristeeseen.
Tuulensuojalevy on erikseen molemmissa taloissa jolla estetään veto, höyrynsulkumuovi on aivan toiseen tarkoitukseen.

Orgaaninen eriste (esim. pellava) kykenee ottamaan kosteutta vastaan ja luovuttaa sen pois, mineraalivilla kastuessaan
siirtää se muuhun rakenteeseen.

Pellava eristeen lambda arvo on parempi kuin lasivillan, lasivilla käytetään eristeenä koska jätelasivuoret saadaan hävitettyä
kätevästi tekemällä siitä eristettä.

Vielä varoituksen sana sellaisille rakentajille joiden taloon höyrynsulkumuovi tulee eriste kerroksen väliin, (esim Sami ja kastelli)
olkaa tarkkoja rakennusvaiheessa jolloin talossa on paljon kosteutta (esim kun lattiavalut kuivaa).
Ottakaapa pintaverhouslevy ja sen alla oleva eriste pois jotta höyrynsulkumuovi paljastuu. Jos muovi on kostea, onneksi olkoon voitte olla uuden hometalon ylpeä omistaja. Homevauriohan paljastuu koko komeudessa sopivasti kun te joku perheen jäsenenne sairastuu johonkin keuhkosairauteen. Aikaakin on kulunut sopivasti se 10 vuotta paketin toimittajan vastuu on päättynyt.

Lue lisää

Tarkoitatko hengittävyydellä myös sitä, että talo hengittää sisäkosteuden seinäeristeisiin. Käy niinkuin sahanpurueristeille, että lopulta huuruvat ulkoa silällepäin jopa sisäseinään asti. Kun seiniin nyt pääsee kosteutta (jonka eristeesi hyvin sitoo) niin kyllä se kastepiste tulee siinä eristeessä jossain paikkaa vastaan. Kerropa miten se siinä sitten kuivuu. Tahtoo se sinun kostea orgaaninenkin eriste homehtua. Kostea seisova ilma talorakeinteissä se vasta myrkyn lykkää.

Otan myöskin osaa jos et lämmitä puilla usemmasa paikassa talossasi niin että seinien läpi kulkeva korvausilma sitten imee sinne varastoidun kosteuden takaisin sisälle kylmällä säällä kun ulkona oleva suhteellinen ilmankosteus on alhainen. Kyllä ilmasulkua aina tarvitaan. Kostea ilma ei saa vaeltaa sisältä ulospäin oli se eriste sitten mitä tahaansa. Kostealla eristeellä on myös tavattoman huono erityskyky.

Paras kirjoitti:

Tarkoitatko hengittävyydellä myös sitä, että talo hengittää sisäkosteuden seinäeristeisiin. Käy niinkuin sahanpurueristeille, että lopulta huuruvat ulkoa silällepäin jopa sisäseinään asti. Kun seiniin nyt pääsee kosteutta (jonka eristeesi hyvin sitoo) niin kyllä se kastepiste tulee siinä eristeessä jossain paikkaa vastaan. Kerropa miten se siinä sitten kuivuu. Tahtoo se sinun kostea orgaaninenkin eriste homehtua. Kostea seisova ilma talorakeinteissä se vasta myrkyn lykkää.

Otan myöskin osaa jos et lämmitä puilla usemmasa paikassa talossasi niin että seinien läpi kulkeva korvausilma sitten imee sinne varastoidun kosteuden takaisin sisälle kylmällä säällä kun ulkona oleva suhteellinen ilmankosteus on alhainen. Kyllä ilmasulkua aina tarvitaan. Kostea ilma ei saa vaeltaa sisältä ulospäin oli se eriste sitten mitä tahaansa. Kostealla eristeellä on myös tavattoman huono erityskyky.

Lue lisää

hieman perustietoa asiasta, et näköjään ole rakentamiseen maalaisjärjellä paljoa perehtynyt;

Ennen vanhaan rakennukset eivät kärsineet kosteusongelmista. Erityyppiset puurakennukset toimivat vuosikymmeniä moitteettomasti ilman muovisia höyrynsulkuja. Nämä monesti hirrestä rakennetut ja tavallisimmin sahanpurulla eristetyt vanhat puutalot kestivät säänmuutoksia hyvin. Kattovuotoja lukuun-ottamatta kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Käsite höyrynsulku ja sen tarpeellisuus huomattiin samassa yhteydessä, kun teollisesti valmistetut lämmöneristeet, kuten mineraalivillat ja peltiset vesikatteet tulivat yleiseen käyttöön 1950-luvulla. Uudet rakenteeet toteutettiin vanhalla periaatteella, mutta sahanpuru korvattiin mineraalivillalla. Ei tajuttu, että rakenteen fysikaalinen toiminta muuttui täysin.
Seinästä poistui kosteuskapasiteetti. Seinän hengittävyys ja tiiviys heikkenivät. Kosteusvauriot yleistyivät.
Tämä periaatteellinen ongelma on ymmärrettävissä helposti ihmisen vaatetuksen kautta: luonnonkuituinen, hengittävä ulkoiluvaate sietää reipasta liikkumista. Muovikankainen sadetakki joko tukahduttaa tiiviyteensä tai muuttuu kastuttuaan jäätävän koleaksi.
Mineraalivillalla eristetty runkorakenteinen puurakennus on toiminnallisesti herkkä pienillekin rakennusvirheille. Muovisen höyrynsulun saumat ja läpiviennit saavat aikaan vuotokohtia. Rakennustyön aikana sattuneet virheet tai jyrsijöiden tekemät reiät aiheuttavat ilmavuotoja.
Pienetkin ilmavuodot päästävät kosteuden sisään, mutta muovitiivisteinen rakenne ei anna kosteudelle mahdollisuutta kuivua itsekseen pois. Sisäänjäävä kosteus saattaa aiheuttaa useita eri ongelmia. Ongelmat korostuvat pientaloissa, joissa puu on edelleen valtamateriaali ja jotka toteutetaan liian usein asiantuntemattomin voimin.
Muovi ei materiaalina säilytä ominaisuuksiaan pitkällä aikavälillä. Korkeat lämpötilat, lämpötilavaihtelut ja ultraviolettisäteily vaikuttavat muovin ominaisuuksiin.
Muovi menettää vuosikymmenien aikana sitkeytensä ja kimmoisuutensa ja saattaa kutistuessaan jopa repeytyä. Rakenteiden pitkän ajan toimivuutta ei voida jättää pelkästään muovikalvon varaan.
Vanhassa suomalaisessa puuseinärakenteessa kosteus poistui. Seinä tuuletti itse itseään, eikä kosteus päässyt kertymään rakenteen sisään.
Terve talo on ilmatiivis, mutta ei välttämättä höyrytiivis. Terveessä talossa on riittävä tuuletus. Sen sisäilmaa on turvallista ja miellyttävä hengittää.

Juuri tämä seikka että kuinka kauan se muovi siellä seinän välissä kestää sekä nämä rakennusaikaiset teippaukset yms. panivat minut ajattelemaan asiaa uudelta kantilta.

Taloonhan on myös uusien säännösten sanelemana laitettava koneellinen ilmanvaihto jolla kosteutta poistetaan.

heppamies kirjoitti:

hieman perustietoa asiasta, et näköjään ole rakentamiseen maalaisjärjellä paljoa perehtynyt;

Ennen vanhaan rakennukset eivät kärsineet kosteusongelmista. Erityyppiset puurakennukset toimivat vuosikymmeniä moitteettomasti ilman muovisia höyrynsulkuja. Nämä monesti hirrestä rakennetut ja tavallisimmin sahanpurulla eristetyt vanhat puutalot kestivät säänmuutoksia hyvin. Kattovuotoja lukuun-ottamatta kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Käsite höyrynsulku ja sen tarpeellisuus huomattiin samassa yhteydessä, kun teollisesti valmistetut lämmöneristeet, kuten mineraalivillat ja peltiset vesikatteet tulivat yleiseen käyttöön 1950-luvulla. Uudet rakenteeet toteutettiin vanhalla periaatteella, mutta sahanpuru korvattiin mineraalivillalla. Ei tajuttu, että rakenteen fysikaalinen toiminta muuttui täysin.
Seinästä poistui kosteuskapasiteetti. Seinän hengittävyys ja tiiviys heikkenivät. Kosteusvauriot yleistyivät.
Tämä periaatteellinen ongelma on ymmärrettävissä helposti ihmisen vaatetuksen kautta: luonnonkuituinen, hengittävä ulkoiluvaate sietää reipasta liikkumista. Muovikankainen sadetakki joko tukahduttaa tiiviyteensä tai muuttuu kastuttuaan jäätävän koleaksi.
Mineraalivillalla eristetty runkorakenteinen puurakennus on toiminnallisesti herkkä pienillekin rakennusvirheille. Muovisen höyrynsulun saumat ja läpiviennit saavat aikaan vuotokohtia. Rakennustyön aikana sattuneet virheet tai jyrsijöiden tekemät reiät aiheuttavat ilmavuotoja.
Pienetkin ilmavuodot päästävät kosteuden sisään, mutta muovitiivisteinen rakenne ei anna kosteudelle mahdollisuutta kuivua itsekseen pois. Sisäänjäävä kosteus saattaa aiheuttaa useita eri ongelmia. Ongelmat korostuvat pientaloissa, joissa puu on edelleen valtamateriaali ja jotka toteutetaan liian usein asiantuntemattomin voimin.
Muovi ei materiaalina säilytä ominaisuuksiaan pitkällä aikavälillä. Korkeat lämpötilat, lämpötilavaihtelut ja ultraviolettisäteily vaikuttavat muovin ominaisuuksiin.
Muovi menettää vuosikymmenien aikana sitkeytensä ja kimmoisuutensa ja saattaa kutistuessaan jopa repeytyä. Rakenteiden pitkän ajan toimivuutta ei voida jättää pelkästään muovikalvon varaan.
Vanhassa suomalaisessa puuseinärakenteessa kosteus poistui. Seinä tuuletti itse itseään, eikä kosteus päässyt kertymään rakenteen sisään.
Terve talo on ilmatiivis, mutta ei välttämättä höyrytiivis. Terveessä talossa on riittävä tuuletus. Sen sisäilmaa on turvallista ja miellyttävä hengittää.

Juuri tämä seikka että kuinka kauan se muovi siellä seinän välissä kestää sekä nämä rakennusaikaiset teippaukset yms. panivat minut ajattelemaan asiaa uudelta kantilta.

Taloonhan on myös uusien säännösten sanelemana laitettava koneellinen ilmanvaihto jolla kosteutta poistetaan.

Lue lisää

Kannattaakin käyttää kivi(vuori)villaa. Ei ime kosteutta niin hyvin ja kuivuu paremmin.

villamies kirjoitti:

Kannattaakin käyttää kivi(vuori)villaa. Ei ime kosteutta niin hyvin ja kuivuu paremmin.

vaan ei koska senkin kanssa on ehdottomasti laitettava höyrynsulkumuovi jonka ehjyydestä/pitkäikäisyydestä ei kukaan voi varmuutta luvata.
Minä en ala käymään esim. juupas eipäa keskusteluja millä höyrynsulkumuovi teipatataan.

heppamies kirjoitti:

vaan ei koska senkin kanssa on ehdottomasti laitettava höyrynsulkumuovi jonka ehjyydestä/pitkäikäisyydestä ei kukaan voi varmuutta luvata.
Minä en ala käymään esim. juupas eipäa keskusteluja millä höyrynsulkumuovi teipatataan.

Lue lisää

Eikös tässä tapauksessa olekin sitten parempi että muovi on eristeiden välissä? (150/50) Ei tule läpivientejä ja huonoja tiivistyksiä sähköistä, nauloista yms.

villamies kirjoitti:

Eikös tässä tapauksessa olekin sitten parempi että muovi on eristeiden välissä? (150/50) Ei tule läpivientejä ja huonoja tiivistyksiä sähköistä, nauloista yms.

kun en halua asua talossa jossa on muovitettu seinät, lueppa tuo viestini "wernerille".

Mutta pääasia on se että taloni eristetään pellavalla ilman höyrynsulkua.

heppamies kirjoitti:

hieman perustietoa asiasta, et näköjään ole rakentamiseen maalaisjärjellä paljoa perehtynyt;

Ennen vanhaan rakennukset eivät kärsineet kosteusongelmista. Erityyppiset puurakennukset toimivat vuosikymmeniä moitteettomasti ilman muovisia höyrynsulkuja. Nämä monesti hirrestä rakennetut ja tavallisimmin sahanpurulla eristetyt vanhat puutalot kestivät säänmuutoksia hyvin. Kattovuotoja lukuun-ottamatta kosteusvauriot olivat harvinaisia.
Käsite höyrynsulku ja sen tarpeellisuus huomattiin samassa yhteydessä, kun teollisesti valmistetut lämmöneristeet, kuten mineraalivillat ja peltiset vesikatteet tulivat yleiseen käyttöön 1950-luvulla. Uudet rakenteeet toteutettiin vanhalla periaatteella, mutta sahanpuru korvattiin mineraalivillalla. Ei tajuttu, että rakenteen fysikaalinen toiminta muuttui täysin.
Seinästä poistui kosteuskapasiteetti. Seinän hengittävyys ja tiiviys heikkenivät. Kosteusvauriot yleistyivät.
Tämä periaatteellinen ongelma on ymmärrettävissä helposti ihmisen vaatetuksen kautta: luonnonkuituinen, hengittävä ulkoiluvaate sietää reipasta liikkumista. Muovikankainen sadetakki joko tukahduttaa tiiviyteensä tai muuttuu kastuttuaan jäätävän koleaksi.
Mineraalivillalla eristetty runkorakenteinen puurakennus on toiminnallisesti herkkä pienillekin rakennusvirheille. Muovisen höyrynsulun saumat ja läpiviennit saavat aikaan vuotokohtia. Rakennustyön aikana sattuneet virheet tai jyrsijöiden tekemät reiät aiheuttavat ilmavuotoja.
Pienetkin ilmavuodot päästävät kosteuden sisään, mutta muovitiivisteinen rakenne ei anna kosteudelle mahdollisuutta kuivua itsekseen pois. Sisäänjäävä kosteus saattaa aiheuttaa useita eri ongelmia. Ongelmat korostuvat pientaloissa, joissa puu on edelleen valtamateriaali ja jotka toteutetaan liian usein asiantuntemattomin voimin.
Muovi ei materiaalina säilytä ominaisuuksiaan pitkällä aikavälillä. Korkeat lämpötilat, lämpötilavaihtelut ja ultraviolettisäteily vaikuttavat muovin ominaisuuksiin.
Muovi menettää vuosikymmenien aikana sitkeytensä ja kimmoisuutensa ja saattaa kutistuessaan jopa repeytyä. Rakenteiden pitkän ajan toimivuutta ei voida jättää pelkästään muovikalvon varaan.
Vanhassa suomalaisessa puuseinärakenteessa kosteus poistui. Seinä tuuletti itse itseään, eikä kosteus päässyt kertymään rakenteen sisään.
Terve talo on ilmatiivis, mutta ei välttämättä höyrytiivis. Terveessä talossa on riittävä tuuletus. Sen sisäilmaa on turvallista ja miellyttävä hengittää.

Juuri tämä seikka että kuinka kauan se muovi siellä seinän välissä kestää sekä nämä rakennusaikaiset teippaukset yms. panivat minut ajattelemaan asiaa uudelta kantilta.

Taloonhan on myös uusien säännösten sanelemana laitettava koneellinen ilmanvaihto jolla kosteutta poistetaan.

Lue lisää

Olen samoilla linjoilla heppamiehen kanssa. Koska perheessämme on allergikkoja, olen päätynyt etsimään rakenneratkaisua, joka olisi yhtäaikaa 1) hengittävä ja 2) eristävä. Tämänhetkinen kantani on, että pääsen tavoitteeseen juuri heppamiehen ehdottamalla ratkaisulla, tai ehkä yhdistämällä hirsirakenteen esim. selluloosa- tai pellavapohjaiseen eristeeseen. Hirsirakenne olisi omasta mielestäni komea ja varsin _suomalainen_ ratkaisu, vaikka olenkin vielä tällä hetkellä ulkosuomalainen. Nykykäsitys kuitenkin on se, että hirren paksuuden tulisi ihannetapauksessa ylittää 175 mm (kts. esim. Teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan äskettäinen tutkimus modernista hirsirakentamisesta), jotta nykyiset lämpövaatimukset edes jotenkin tulisi täytetyiksi. Todennäköisesti hirsitaloon tarvittaisiin siis joka tapauksessa lisäeristystä.

Siinä olet oikeassa, että hengittävä rakenne parhaimmillaan antaa hyvän asumismukavuuden ja huoneilman tason, mutta siinä vaan täytyy muistaa hengittävyyden vaatimukset. Niin kuin varmasti tiedät, perinteisissä hirsitaloissa ilma vaihtui uunien hormien kautta, mikä voi aiheuttaa vedon tunteen. Nykyään sama (alipaine) voidaan tietenkin toteuttaa kontrolloidummin, koneistetun ilmastoinnin avulla. Alipaineen muodostuminen (tärkeys!) on syytä ottaa huomioon myös mainitsemassasi rakenneratkaisussa.

Kumpaan nyt olet sitten päätymässä, heppamies? Oletko tietoinen, auttaako painumisongelmaan jos hirsi tehdään useammasta lamellista? Lamellihirttä on kaiketi saatavilla aika paksuna tavarana. Entä esim. Kontiotuotteen puristettu massiivihirsi, auttaneeko painumiseen vai lähinnä kosmeettinen vaikutus, mainoskikka? Itse joudun vielä punnitsemaan mainitsemasi ratkaisun ja hirren välillä...

Bahnisti kirjoitti:

Olen samoilla linjoilla heppamiehen kanssa. Koska perheessämme on allergikkoja, olen päätynyt etsimään rakenneratkaisua, joka olisi yhtäaikaa 1) hengittävä ja 2) eristävä. Tämänhetkinen kantani on, että pääsen tavoitteeseen juuri heppamiehen ehdottamalla ratkaisulla, tai ehkä yhdistämällä hirsirakenteen esim. selluloosa- tai pellavapohjaiseen eristeeseen. Hirsirakenne olisi omasta mielestäni komea ja varsin _suomalainen_ ratkaisu, vaikka olenkin vielä tällä hetkellä ulkosuomalainen. Nykykäsitys kuitenkin on se, että hirren paksuuden tulisi ihannetapauksessa ylittää 175 mm (kts. esim. Teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan äskettäinen tutkimus modernista hirsirakentamisesta), jotta nykyiset lämpövaatimukset edes jotenkin tulisi täytetyiksi. Todennäköisesti hirsitaloon tarvittaisiin siis joka tapauksessa lisäeristystä.

Siinä olet oikeassa, että hengittävä rakenne parhaimmillaan antaa hyvän asumismukavuuden ja huoneilman tason, mutta siinä vaan täytyy muistaa hengittävyyden vaatimukset. Niin kuin varmasti tiedät, perinteisissä hirsitaloissa ilma vaihtui uunien hormien kautta, mikä voi aiheuttaa vedon tunteen. Nykyään sama (alipaine) voidaan tietenkin toteuttaa kontrolloidummin, koneistetun ilmastoinnin avulla. Alipaineen muodostuminen (tärkeys!) on syytä ottaa huomioon myös mainitsemassasi rakenneratkaisussa.

Kumpaan nyt olet sitten päätymässä, heppamies? Oletko tietoinen, auttaako painumisongelmaan jos hirsi tehdään useammasta lamellista? Lamellihirttä on kaiketi saatavilla aika paksuna tavarana. Entä esim. Kontiotuotteen puristettu massiivihirsi, auttaneeko painumiseen vai lähinnä kosmeettinen vaikutus, mainoskikka? Itse joudun vielä punnitsemaan mainitsemasi ratkaisun ja hirren välillä...

Lue lisää

olen pyydellyt tarjouksia neljältä eri toimittajalta ja jonkin verran käynyt tutustumassa hirsitaloihin sekä perehtynyt itse hirsirakentamiseen sen verran että hirsisaunan tein kolmevuotta sitten.

Jos mennään hirsirakennuksen painumiseen niin nykyiset lamellihirret eivät juuri painu (normaali omakotitalo kokonaispainuma luokkaa 10-20mm).

Itse olen ajatellut joko massiivi- tai lamellihirttä ilman lisäeristystä. Hirren paksuuden ollessa yli 200 ja yläpohjan eristystä lisäämällä nykyvaatimukset pitäisi täyttyä.

Yksi toimittaja on tarjoamassa ns. tuplahirsitaloa, siinä on 92mm paksu hirsiseinä sekä sisä- että ulkopuolella ja välissä eriste.
Mutta tämän hinnalla saa jo paksun lamellihirsipaketin.

Jos menet normaaliin tapaan eli hirsi lisäeristys ja hirsipaneeli kannattaa miettiä tarkkaan kuinka sen tekee. Nykyään tekevät mielestäni väärinpäin eli paksu hirsi ulospäin, sitten eriste ja paneeli sisälle. Nyt paksu hirsi varastoi kylmää, järkevämpi laittaa hirsiseinä sisälle ja ohut paneeli ulospäin.

Paras kirjoitti:

Tarkoitatko hengittävyydellä myös sitä, että talo hengittää sisäkosteuden seinäeristeisiin. Käy niinkuin sahanpurueristeille, että lopulta huuruvat ulkoa silällepäin jopa sisäseinään asti. Kun seiniin nyt pääsee kosteutta (jonka eristeesi hyvin sitoo) niin kyllä se kastepiste tulee siinä eristeessä jossain paikkaa vastaan. Kerropa miten se siinä sitten kuivuu. Tahtoo se sinun kostea orgaaninenkin eriste homehtua. Kostea seisova ilma talorakeinteissä se vasta myrkyn lykkää.

Otan myöskin osaa jos et lämmitä puilla usemmasa paikassa talossasi niin että seinien läpi kulkeva korvausilma sitten imee sinne varastoidun kosteuden takaisin sisälle kylmällä säällä kun ulkona oleva suhteellinen ilmankosteus on alhainen. Kyllä ilmasulkua aina tarvitaan. Kostea ilma ei saa vaeltaa sisältä ulospäin oli se eriste sitten mitä tahaansa. Kostealla eristeellä on myös tavattoman huono erityskyky.

Lue lisää

eristeet mitään homehdu, ovat niin pirun terveellisiä kun hengittelevät ja sitovat kosteutta seinärakenteiden sisälle, luovuttavat sitten siellä myrkyissä muhineen ilman salakavalasti yölliseen aikaan makuuhuoneen sisäilmaan (mainoslause) - etteikö muka ole terveellistä ?

heppamies kirjoitti:

olen pyydellyt tarjouksia neljältä eri toimittajalta ja jonkin verran käynyt tutustumassa hirsitaloihin sekä perehtynyt itse hirsirakentamiseen sen verran että hirsisaunan tein kolmevuotta sitten.

Jos mennään hirsirakennuksen painumiseen niin nykyiset lamellihirret eivät juuri painu (normaali omakotitalo kokonaispainuma luokkaa 10-20mm).

Itse olen ajatellut joko massiivi- tai lamellihirttä ilman lisäeristystä. Hirren paksuuden ollessa yli 200 ja yläpohjan eristystä lisäämällä nykyvaatimukset pitäisi täyttyä.

Yksi toimittaja on tarjoamassa ns. tuplahirsitaloa, siinä on 92mm paksu hirsiseinä sekä sisä- että ulkopuolella ja välissä eriste.
Mutta tämän hinnalla saa jo paksun lamellihirsipaketin.

Jos menet normaaliin tapaan eli hirsi lisäeristys ja hirsipaneeli kannattaa miettiä tarkkaan kuinka sen tekee. Nykyään tekevät mielestäni väärinpäin eli paksu hirsi ulospäin, sitten eriste ja paneeli sisälle. Nyt paksu hirsi varastoi kylmää, järkevämpi laittaa hirsiseinä sisälle ja ohut paneeli ulospäin.

Lue lisää

Aika vähäinen painuminen jos tuo 10-20 mm on todellinen (kokonaispainuma). Mietin vain, että kärsineekö lamellihirren hengittävyys (verrattuna massiiviin) liimauksen vuoksi. Jonkinlainen rajapintahan siihen muodostuu, ja jos käytetään jotain polymeeripohjaista liimaa niin kaiken järjen mukaan se pienentää/estää kaasujen diffuusiota (en kyllä menisi vannomaan kun en ole mikään alan tuntija). Toinen asia mikä vielä arveluttaa lamellissa on liima-aineiden terveellisyys - en kyllä kaipaisi huoneilmaan ylimääräisiä formaldehydipäästöjä (tosin tuskin ne nykyiset liimat mitään fenoli-formaldehydi mömmöjä on..). Tämän vuoksi olen pikemminkin miettinyt massiivihirttä, mutta siinä taas on se painuminen...

Bahnisti kirjoitti:

Aika vähäinen painuminen jos tuo 10-20 mm on todellinen (kokonaispainuma). Mietin vain, että kärsineekö lamellihirren hengittävyys (verrattuna massiiviin) liimauksen vuoksi. Jonkinlainen rajapintahan siihen muodostuu, ja jos käytetään jotain polymeeripohjaista liimaa niin kaiken järjen mukaan se pienentää/estää kaasujen diffuusiota (en kyllä menisi vannomaan kun en ole mikään alan tuntija). Toinen asia mikä vielä arveluttaa lamellissa on liima-aineiden terveellisyys - en kyllä kaipaisi huoneilmaan ylimääräisiä formaldehydipäästöjä (tosin tuskin ne nykyiset liimat mitään fenoli-formaldehydi mömmöjä on..). Tämän vuoksi olen pikemminkin miettinyt massiivihirttä, mutta siinä taas on se painuminen...

Lue lisää

sama asia on mietitättynyt minua, olen keskustellut asiasta viimeksi tänään erään puolitutun kanssa joka kasaa hirsitaloja eri toimittajien materiaalista.
Hänen mielesstään asialla ei ole suurta merkitystä koska runko pääse "hengittämään" hirsien välissä olevan eristeen kautta joka tapauksessa. Eriste on esim. pellavaa.
Hän vain kehui lamellia myös erittäin vähäisen halkeilun vuoksi, ja sama mies tekee hirsirunkoja käsinvuollusta pyöröhirrestä joiden ongelma tuo halkeileminen.

Bahnisti kirjoitti:

Olen samoilla linjoilla heppamiehen kanssa. Koska perheessämme on allergikkoja, olen päätynyt etsimään rakenneratkaisua, joka olisi yhtäaikaa 1) hengittävä ja 2) eristävä. Tämänhetkinen kantani on, että pääsen tavoitteeseen juuri heppamiehen ehdottamalla ratkaisulla, tai ehkä yhdistämällä hirsirakenteen esim. selluloosa- tai pellavapohjaiseen eristeeseen. Hirsirakenne olisi omasta mielestäni komea ja varsin _suomalainen_ ratkaisu, vaikka olenkin vielä tällä hetkellä ulkosuomalainen. Nykykäsitys kuitenkin on se, että hirren paksuuden tulisi ihannetapauksessa ylittää 175 mm (kts. esim. Teknillisen korkeakoulun rakennustekniikan äskettäinen tutkimus modernista hirsirakentamisesta), jotta nykyiset lämpövaatimukset edes jotenkin tulisi täytetyiksi. Todennäköisesti hirsitaloon tarvittaisiin siis joka tapauksessa lisäeristystä.

Siinä olet oikeassa, että hengittävä rakenne parhaimmillaan antaa hyvän asumismukavuuden ja huoneilman tason, mutta siinä vaan täytyy muistaa hengittävyyden vaatimukset. Niin kuin varmasti tiedät, perinteisissä hirsitaloissa ilma vaihtui uunien hormien kautta, mikä voi aiheuttaa vedon tunteen. Nykyään sama (alipaine) voidaan tietenkin toteuttaa kontrolloidummin, koneistetun ilmastoinnin avulla. Alipaineen muodostuminen (tärkeys!) on syytä ottaa huomioon myös mainitsemassasi rakenneratkaisussa.

Kumpaan nyt olet sitten päätymässä, heppamies? Oletko tietoinen, auttaako painumisongelmaan jos hirsi tehdään useammasta lamellista? Lamellihirttä on kaiketi saatavilla aika paksuna tavarana. Entä esim. Kontiotuotteen puristettu massiivihirsi, auttaneeko painumiseen vai lähinnä kosmeettinen vaikutus, mainoskikka? Itse joudun vielä punnitsemaan mainitsemasi ratkaisun ja hirren välillä...

Lue lisää

Katsokaapas nyt niitä selluvilloja tarkemmin. Varsinkin jos on astma/allergia oireita. Pellavaan en ole perehtynyt.

Hep hep kirjoitti:

Katsokaapas nyt niitä selluvilloja tarkemmin. Varsinkin jos on astma/allergia oireita. Pellavaan en ole perehtynyt.

niissä olevia lisäaineita, esim. boori.
Minä olen kyllä pellavan kannalla.