Vahva ihminen

Hienon oivalluksen on joku oivaltanut...
Sisältää suuren viisauden.
Omien heikkouksien tunnistaminen ja varsinkin tunnustaminen on monelle äärimmäisen vaikea juttu.
Se vaatii aika raadollista itsensä tutkiskelua.

Elämänkokemustahan karttuu elämällä ja kokemalla, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, riippuu kai siitä miten rohkeasti uskaltaa elää elämäänsä ja miten hyvin huomaa ja ottaa vastaan uusia mahdollisuuksia.
Luulisi, että tuo itseensä tutustuminen tapahtuisi helpostikin, mutta vielä mitä...se ei pääty koskaan ja aina löytyy myös itsestä uusia, joskus yllättäviäkin puolia ja toimintatapoja.

kasvaa ja kehittyy. Ja luottamus elämään ja omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin selviytyä tiukoistakin paikoista. Sieltä lapsuudesta asti kai... ja selviytymisen malleista ja mahdollisuuksista ja ympäröivistä ihmisistä. Jos siis ympärillä on vahvoja, rohkeita ihmisiä.

Samaa mieltä! Paitsi, että silti tuntuu, että jostain syystä toiset ihmiset ovat vahvempia kestämään niitä kriisejä ja selviämään niistä.
Jotkut ottavat paremmin opikseen kokemuksistaan. Kai ne avainsanat ovat nuo itseluottamus ja itsetuntemus. Ainakin itsellä ajoittain tuntuvat olevan kadoksissa :-(

iivee kirjoitti:

Samaa mieltä! Paitsi, että silti tuntuu, että jostain syystä toiset ihmiset ovat vahvempia kestämään niitä kriisejä ja selviämään niistä.
Jotkut ottavat paremmin opikseen kokemuksistaan. Kai ne avainsanat ovat nuo itseluottamus ja itsetuntemus. Ainakin itsellä ajoittain tuntuvat olevan kadoksissa :-(

Lue lisää

siihen liitty se itsetuntemus niin kuin sanoit. Kun mietin niitä ihmisiä mun ympärillä jotka voisin luokitella vahvoiksi, ne ovat just sellaisia jotka pystyy tarkastaa itsensä ulkopuolelta ja toteavat että tämä oli nyt tätä, mitäs sitten tehdään.

Kriiseissä on kolme vaihetta - ensimmmäinen kun et vielä omaksu tilannetta ja taistelet vastaan, silloin on ahdistunut olo. Toinen kun hyväksyt ja suret, ja kolmas kun jätät jäähyväiset menneelle ja alat katsomaan eteenpäin. Voisko olla niin että toisilla se eka vaihe vaan menee nopeammin ohi? Joku tietty nöyryys, alistuvat kohtaloonsa herkemmin.

Putkivalo kirjoitti:

siihen liitty se itsetuntemus niin kuin sanoit. Kun mietin niitä ihmisiä mun ympärillä jotka voisin luokitella vahvoiksi, ne ovat just sellaisia jotka pystyy tarkastaa itsensä ulkopuolelta ja toteavat että tämä oli nyt tätä, mitäs sitten tehdään.

Kriiseissä on kolme vaihetta - ensimmmäinen kun et vielä omaksu tilannetta ja taistelet vastaan, silloin on ahdistunut olo. Toinen kun hyväksyt ja suret, ja kolmas kun jätät jäähyväiset menneelle ja alat katsomaan eteenpäin. Voisko olla niin että toisilla se eka vaihe vaan menee nopeammin ohi? Joku tietty nöyryys, alistuvat kohtaloonsa herkemmin.

Lue lisää

lienee helpompaa toisille ihmisille. Asioiden hyväksyminen ja sen tajuaminen, että kaikille jutuille ei voi tehdä juurikaan mitään, kaikkia asioita ei vaan voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisi ja kuvittelisi pystyvänsä niin tekemään. Ja on vaan pakko jatkaa eteenpäin.
Juu, nuo ihmiset ainakin ovat vahvoja. Heitä eivät pienet tuulet heiluttele. Minusta tuo kohtaloonsa alistuminen kalskahtaa hieman luovuttamiselta, mutta voisinhan ajatella, että se on niiden tosiasioiden hyväksymistä, joita ei pysty muuttamaan.

Joskus täytyy suojella itseään niinkin, että ei tuo "heikkouksiaan" näkyville, niihin on helppo iskeä ja se sattuu...
Vähän tuntuu, että niitä kirjoja on todellakin kirjoitettu runsaanlaisesti, jopa niin runsaanlaisesti, että ei jaksa...Jos kaikkiin elämänhallintaa ja itsetuntemusta käsitteleviin kirjoihin ja oppaisiin viitsisi tutustua, niin kovasti olisi raskasta. Vahinko sikäli, että siellä seassa on kyllä ihan hyviäkin ja luettavia teoksia.

Voin olla väärässä, mutta minun ymmärtääkseni kukaan ihminen ei ole niin vahva, että joskus ei tarvisisi toisen ihmisen tukea... Itsenäinen ihminen minun mielestäni on esim. silloin, kun hän pystyy tekemään päätöksiä omassa elämässään itsenäisesti ja pystyy kantamaan vastuun päätöksistään ja niiden seurauksista.

Juu, kai se loputon miellyttämisen tarve ja hyväksymisen hakeminen on jonkinlaista heikkoutta.
Ainakin se kertoo heikosta itsetunnosta ja puuttuvasta itsevarmuudesta.
Kyllä sitä vaan niin mielellään olisi aina oikeassa...mutta täytyy tunnustaa, että on sattunut tapauksia, että on joutunut joskus perääntymään...;-)

Siis rohkea realisti, joka on otettu elämään mukaan oppimaan asioita sopivassa määrin. Tiedän, ja tiedän lähes kaikkien tietävän, tapauksia, joissa on liian paljon saanut/joutunut kokemaan asioita ihan lapsuudesta lähtien. Vahvoja ihmisiä, joille ei mikään tunnu missään ja jotka tuntuvat kestävän mitä vaan, kunnes sairastuvat vahvuuteensa ja vasta sitten saavat ymmärtää, että ihmisen on lupa olla joskus myös heikko.

Hyvä itsetunto, itsevarmuus, tunne siitä, että ei tarvitse pelätä mitään...Kai sinä joskus kuitenkin tarvitset toisen ihmisen tukea, edes jossain?

Tuollainen vahva ihminen minäkin haluaisin olla! Jokunen sukupolvi on opetettu olemaan hiljaa, kun ovat asioista eri mieltä ja vetäytymään takavasemmalle, kun pitäisi pitää puolensa. Jotenkin tuntuu, että nämä uudet sukupolvet eivät lähde enää siihen mukaan, osaavat ilmasita omia mielipiteitään paremmin ja jopa perustella niitä...

iivee kirjoitti:

Tuollainen vahva ihminen minäkin haluaisin olla! Jokunen sukupolvi on opetettu olemaan hiljaa, kun ovat asioista eri mieltä ja vetäytymään takavasemmalle, kun pitäisi pitää puolensa. Jotenkin tuntuu, että nämä uudet sukupolvet eivät lähde enää siihen mukaan, osaavat ilmasita omia mielipiteitään paremmin ja jopa perustella niitä...

Lue lisää

se vahva ihminen kasvaa. Itse olen vaikeuksien kautta kasvanut vahvaksi ja huomannut vasta lähiaikoina että porukka on sittenkin ollut oikeassa, mä olen henkisesti hyvinkin vahva nainen. Sitä ei vaan aina itse huomaa. En usko että se sinullekkaan myöhäistä on..pienin askelin, rupeetkin tekemään oman pääsi mukaan =) yllätäppä läheisesi sillä.

asioista kirjoitti:

se vahva ihminen kasvaa. Itse olen vaikeuksien kautta kasvanut vahvaksi ja huomannut vasta lähiaikoina että porukka on sittenkin ollut oikeassa, mä olen henkisesti hyvinkin vahva nainen. Sitä ei vaan aina itse huomaa. En usko että se sinullekkaan myöhäistä on..pienin askelin, rupeetkin tekemään oman pääsi mukaan =) yllätäppä läheisesi sillä.

Lue lisää

tahto on vahva ja ihminen kehittyy tällaisissakin asioissa halutessaan...

Joskus vaan tulee eteen asioita että ei siinä hallinta auta jos se toiselta puuttuu.

Koskaaneivoitietää kirjoitti:

Joskus vaan tulee eteen asioita että ei siinä hallinta auta jos se toiselta puuttuu.

nyt miltä kantilta katsoo ja haluaa katsoa.

paljon on asioita, joita ei voi hallita, mutta tässähän on ajatuksena saada nuorena niitä valmiuksia toimia kokonaisena, suvaitsevana ja toisia kunnioittavan ihmisenä, johon tulisi kaikkien pyrkiä.

elämämme on täynnä valintoja, joissa realistinen, selkeä minäkäsitys ohjaa valitsemaan hyviä ja oikeita elämänpolkuja.

eihän pyrkimyksenä ole elää ja hallita toisen elämää vaan jokaisen on keskityttävä omaan tekemiseen ja mielummin myönteisellä minäkuvalla ja hyvällä itsetunnolla varustettuna.

Hyvää iltaa Sohtrop!
Kyllä minusta joskus voi käydä niin, että kaksi mukamas "heikkoa" löytävät toisensa ja toinen toistansa tukien löytävätkin vahvuutensa...

Ovat tärkeitä, nuo oppaat. Aina silloin tällöin huomaa kohtaavansa ihmisen, jonka sanoista ja teoista on syytä imaista itseensä jotakin. Sehän olisi ihanteellista, jos olisi jokaisella sellainen opas, kuin tieteisleffoissa, joka ohjaisi ja jolta voisi kysyä neuvoja jne. Vai olisikohan sittenkään? Mutta sellainen opas olisi kätevä, jonka kanssa voisi ainakin tarvittaessa hieman miettiä vaihtoehtoja ja vaihtaa ajatuksia. Onnellisia ne, joilla sellainen tai sellaisia on, ystäviä meinaan.

Minulla on aika vähän kokemusta lapsista ja heidän kasvatuksestaan. Sen verran kuitenkin olen päässyt sivusta seuramaan, että olen ollut tekevinäni sellaisen huomion, että ne nuoret, jotka ovat olleet perheidensä täysvaltaisia jäseniä, joiden on osaltaan annettu osallistua päätöksentekoon ja joilta ei ole piiloteltu asioita, ovat valmiimpia ottamaan "elämänsä haltuun", he osaavat toimia ja ajatella asioita laajemin, kykenevät kantamaan vastuuta paremmin ja ovat rohkeampia uusissakin tilanteissa. Melkoinen yleistys nyt tuli tehtyä, mutta menköön...
Luulen, että suurin osa vanhemmista haluaa kasvattaa jälkikasvunsa vahvoiksi, vastuullisiksi, pärjääviksi aikuisiksi. Nykyisin tuntuu ainakin tietoa aiheesta löytyvän. Mutta jostain syystä se vaan ei aina onnistu. Ja sitten on vielä ne kaikki lukemattomat tekijät; ympäristö, kaverit, luonteenpiirteet, mahdollisuudet jne jne, jotka vaikuttavat.
No, olen minä kyllä törmännyt joskus vanhempiin, jotka eivät kyllä niin kauheasti välitä...

iivee kirjoitti:

Hyvää iltaa Sohtrop!
Kyllä minusta joskus voi käydä niin, että kaksi mukamas "heikkoa" löytävät toisensa ja toinen toistansa tukien löytävätkin vahvuutensa...

Ovat tärkeitä, nuo oppaat. Aina silloin tällöin huomaa kohtaavansa ihmisen, jonka sanoista ja teoista on syytä imaista itseensä jotakin. Sehän olisi ihanteellista, jos olisi jokaisella sellainen opas, kuin tieteisleffoissa, joka ohjaisi ja jolta voisi kysyä neuvoja jne. Vai olisikohan sittenkään? Mutta sellainen opas olisi kätevä, jonka kanssa voisi ainakin tarvittaessa hieman miettiä vaihtoehtoja ja vaihtaa ajatuksia. Onnellisia ne, joilla sellainen tai sellaisia on, ystäviä meinaan.

Minulla on aika vähän kokemusta lapsista ja heidän kasvatuksestaan. Sen verran kuitenkin olen päässyt sivusta seuramaan, että olen ollut tekevinäni sellaisen huomion, että ne nuoret, jotka ovat olleet perheidensä täysvaltaisia jäseniä, joiden on osaltaan annettu osallistua päätöksentekoon ja joilta ei ole piiloteltu asioita, ovat valmiimpia ottamaan "elämänsä haltuun", he osaavat toimia ja ajatella asioita laajemin, kykenevät kantamaan vastuuta paremmin ja ovat rohkeampia uusissakin tilanteissa. Melkoinen yleistys nyt tuli tehtyä, mutta menköön...
Luulen, että suurin osa vanhemmista haluaa kasvattaa jälkikasvunsa vahvoiksi, vastuullisiksi, pärjääviksi aikuisiksi. Nykyisin tuntuu ainakin tietoa aiheesta löytyvän. Mutta jostain syystä se vaan ei aina onnistu. Ja sitten on vielä ne kaikki lukemattomat tekijät; ympäristö, kaverit, luonteenpiirteet, mahdollisuudet jne jne, jotka vaikuttavat.
No, olen minä kyllä törmännyt joskus vanhempiin, jotka eivät kyllä niin kauheasti välitä...

Lue lisää

vahvuuksia ja monia hyviä ominaisuuksia, syvempänä ajatuksena vain oli, että kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

juu, ei niistä lapsista aina kasva mallikelpoisia ja läheskään täydellisiä juuri niiden perittyjen luonteenpiirteiden, muiden ympäristötekijöiden ja moneen muun seikan vaikutuksesta. mutta jos onnistuu kohtuullisesti tuossa kasvatuksessa niin henkisesti vahvoja heistä voi tulla, vaikkeivat muuten ehkä elämässä pärjääkkään, laiskuuttaan tai saamattomuuttaan.

kun elementit on oikein kylvetty, niin sitten se kaikki muu on myöhemmin jokaisen omasta tahdosta kiinni.

ajatellaan nyt toisinpäin lasta, jota aina torutaan, vähätellään tai jopa nauretaan tekemisilleen tai väkivallalla ja muuten uhkaillaan, vaikeampi hänen on olla aikuisena se vahva ja horjumaton, johon luotetaan, kun kukaan ei ole nuoruudessakaan välttämättä luottanut ja uskonut, saati kannustanut yrittämään.

vaikeahan se on todeksi näyttää mikä mihinkin vaikuttaa, minä uskon tässäkin asiassa sihen, että sen edestään ennemmin tai myöhemmin löytää minkä ympäistöönsä kylvää.

sohtrop kirjoitti:

vahvuuksia ja monia hyviä ominaisuuksia, syvempänä ajatuksena vain oli, että kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

juu, ei niistä lapsista aina kasva mallikelpoisia ja läheskään täydellisiä juuri niiden perittyjen luonteenpiirteiden, muiden ympäristötekijöiden ja moneen muun seikan vaikutuksesta. mutta jos onnistuu kohtuullisesti tuossa kasvatuksessa niin henkisesti vahvoja heistä voi tulla, vaikkeivat muuten ehkä elämässä pärjääkkään, laiskuuttaan tai saamattomuuttaan.

kun elementit on oikein kylvetty, niin sitten se kaikki muu on myöhemmin jokaisen omasta tahdosta kiinni.

ajatellaan nyt toisinpäin lasta, jota aina torutaan, vähätellään tai jopa nauretaan tekemisilleen tai väkivallalla ja muuten uhkaillaan, vaikeampi hänen on olla aikuisena se vahva ja horjumaton, johon luotetaan, kun kukaan ei ole nuoruudessakaan välttämättä luottanut ja uskonut, saati kannustanut yrittämään.

vaikeahan se on todeksi näyttää mikä mihinkin vaikuttaa, minä uskon tässäkin asiassa sihen, että sen edestään ennemmin tai myöhemmin löytää minkä ympäistöönsä kylvää.

Lue lisää

No, niinhän se on. Heikoin paikkahan se yleensä pettää ekaks.

On nuo käytännön kokemukset noista kasvatusasioista tosiaankin melko puutteelliset, ei kovasti uskalla ottaa kantaa, muuten tulee sanomista. Mutta olen kyllä jonkin verran nähnyt mikä henkinen vamma (tai heikkous) jää lapsuudesta, kun ei arvosteta, kunnioiteta, rohkaista, pidetä huolta, anneta mallia aikuisena olemisesta...jne, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, valitettavvasti.

Mutta pääasiahan tässä olikin tuo ihmisten henkinen vahvuus. Ymmärtäisin, että ihminen on "vahva" esim. silloin, kun hän uskaltaa olla oma itsensä, tunnustaa heikkoutensa, luottaa toisiin ihmisiin, luottaa itseensä, tuntee itsensä ja ottaa opiksi kokemuksistaan ja virheistään, tekee itsenäisesti järkeviä päätöksiä, uskaltaa myös olla heikko ja pystyy ottamaan vastaan toisten ihmisten tukea...jne jne, tätäkin listaa vosin jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Ja olen myös sitä mieltä, niinkuin tuolla keskustelussa tulikin esille, että kaikissa ihmisissä on sekä vahvoja, että heikkoja puolia. Ja paljon merkitsee se, miten ne ovat tasapainossa ja miten paljon ja minkälaisia heikkouksia itsessään sietää.
Ugh! Olen puhunut!

iivee kirjoitti:

No, niinhän se on. Heikoin paikkahan se yleensä pettää ekaks.

On nuo käytännön kokemukset noista kasvatusasioista tosiaankin melko puutteelliset, ei kovasti uskalla ottaa kantaa, muuten tulee sanomista. Mutta olen kyllä jonkin verran nähnyt mikä henkinen vamma (tai heikkous) jää lapsuudesta, kun ei arvosteta, kunnioiteta, rohkaista, pidetä huolta, anneta mallia aikuisena olemisesta...jne, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, valitettavvasti.

Mutta pääasiahan tässä olikin tuo ihmisten henkinen vahvuus. Ymmärtäisin, että ihminen on "vahva" esim. silloin, kun hän uskaltaa olla oma itsensä, tunnustaa heikkoutensa, luottaa toisiin ihmisiin, luottaa itseensä, tuntee itsensä ja ottaa opiksi kokemuksistaan ja virheistään, tekee itsenäisesti järkeviä päätöksiä, uskaltaa myös olla heikko ja pystyy ottamaan vastaan toisten ihmisten tukea...jne jne, tätäkin listaa vosin jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Ja olen myös sitä mieltä, niinkuin tuolla keskustelussa tulikin esille, että kaikissa ihmisissä on sekä vahvoja, että heikkoja puolia. Ja paljon merkitsee se, miten ne ovat tasapainossa ja miten paljon ja minkälaisia heikkouksia itsessään sietää.
Ugh! Olen puhunut!

Lue lisää

terveen kokonaiskuvan aikaansaamiseksi tarvitsemme terveitä ihmissuhteita, että voimme peilata itsestämme niitä osa-alueita mitä emme näe itse.

toisin sanoen näemme maailman omilla sielun silmillä ja se on aina erilainen kuin toisten näkemä. meidän on vaikea tuijottaa omaa ulkokuorta ulkopuolisena, koska katsomme sisäisen minän kautta itseämme.

palautteen antaminen ja saaminen ei ole helppoa. lähteiden tulisi olla puhtaat ja rehelliset.

myönteiseen itsehyväksyntään kuuluu, että ihminen uskoo tiettyihin arvoihin ja haluaa puolustaa niitä. hän on riittävän vahva muuttamaan uskomuksiaan, kun uudet kokemukset ovat niitä vastaan. itsensä hyväksyvä ihminen ei reagoi ylenmääräisellä syyllisyydellä, vaikka muut eivät hyväksy hänen käyttäytymistään, hän voi toimia omien arviointiensa pohjalta.

tämä ei merkitse itsekkyyttä. positiiviseen hyväksyntään kuuluu, että ihminen luottaa kykyynsä ja taitoonsa ratkaista ongelmia epäonnen kohdattuakin. itsehyväksynnän saavuttanut ihminen osaa nauttia puuhistaan, työstään, luovasta ilmaisustaan, leikistä, kumppanuudesta, rentoutumisesta ja virkistyksestä

kaikki ei tiedosta omia heikkouksia, mutta ehkä vielä vähemmän omia voimavaroja ja mahdollisuuksia.



meidän tulee jälleen oppia olemaan oma itsemme, tuntemaan ja löytämään moninaisuus itsessämme. kasvin lehdistä, jotka kaikki kasvavat samassa varressa, ei yksikään muistuta toistaan... niin on Suuri Henki halunnut. kaikkien maan päällä elävien olentojen elämänpolun hän on viitoittanut ainoastaan suurin piirtein; hän näyttää heille suunnan ja päämäärän, mutta sallii heidän itse löytää tien sinne. hän tahtoo, että kaikki toimivat itsenäisesti, oman luonteensa mukaan kuunnellen sisäntään.
(rampa kauris)

myös osa ihmisistä jotka ovat kokeneet rajun lapsuuden/nuoruuden kasvavaa todella vahvaksi ja ymmärtäväiseksi ihmiseksi. Olen ollut huomaavani että suurinpia ihmisiä ovat olleet ne joilta on koitettu väkisin viedä turvallisuus ja itsenäisyys, joita on kohdeltu kaltoin. Osa niistä jotka ovat kasvaneet kultalusikka suussa ovat juuri niitä "minä itse" ihmisiä. Ei se vahvan ihmisen perusta aina ole se "hyvä" koti vaan kyllä se vahva luonne on sisään ajettu jo syntyessään.

että... kirjoitti:

myös osa ihmisistä jotka ovat kokeneet rajun lapsuuden/nuoruuden kasvavaa todella vahvaksi ja ymmärtäväiseksi ihmiseksi. Olen ollut huomaavani että suurinpia ihmisiä ovat olleet ne joilta on koitettu väkisin viedä turvallisuus ja itsenäisyys, joita on kohdeltu kaltoin. Osa niistä jotka ovat kasvaneet kultalusikka suussa ovat juuri niitä "minä itse" ihmisiä. Ei se vahvan ihmisen perusta aina ole se "hyvä" koti vaan kyllä se vahva luonne on sisään ajettu jo syntyessään.

Lue lisää

suussa ja hyvä koti, rahan syytäminen ei tarkoita hyvää kasvatusta.

lasta pitää rakastaa ja kannustaa, mutta samalla asettaa rajoja ja vaatia osallistumaan yhteisiin kotitöihin ja muihin askareihin asteittain iän karttuessa ja vastuunottokyvyyn lisääntyessä.vapaamatkustaminen sopii ehkä korkeintaan kuninkaallisille ;)

mä en väitä, etteikö kaltoin kohdelluista voisi tulla elämässä hyvin pärjääviä tasapainoisia yksilöitä, mutta täytyy myös muistaa, ettei se VAHVUUS todellakaan tarkoita mitään päällepäsmäriä, joka jyrää toiset mielipiteillään ja osoittaa kaapin paikan.

minun mielestä vahva luonne ja itsepäisyys voi olla osittain perittyä ja synnynäistä, mutta tasapainoisen ja elämää kunnioittavan "vahvan" yksilön saa helpommin hyvällä kasvatuksella kuin kaltoin kohtelemalla, jolloin ihmistä aina ns."sisälle sattuu" ja se heijastuu jonkinlaisina pelkoina, pakoiluina,hyökkäilynä, estoina...vaikkei niitä aina päällepäin huomaa tai halua tunnustaa.

absoluuttista totuutta ei voi tietää, joten saatamme molemmat olla edes hitusen oikeassa ;)

sohtrop kirjoitti:

terveen kokonaiskuvan aikaansaamiseksi tarvitsemme terveitä ihmissuhteita, että voimme peilata itsestämme niitä osa-alueita mitä emme näe itse.

toisin sanoen näemme maailman omilla sielun silmillä ja se on aina erilainen kuin toisten näkemä. meidän on vaikea tuijottaa omaa ulkokuorta ulkopuolisena, koska katsomme sisäisen minän kautta itseämme.

palautteen antaminen ja saaminen ei ole helppoa. lähteiden tulisi olla puhtaat ja rehelliset.

myönteiseen itsehyväksyntään kuuluu, että ihminen uskoo tiettyihin arvoihin ja haluaa puolustaa niitä. hän on riittävän vahva muuttamaan uskomuksiaan, kun uudet kokemukset ovat niitä vastaan. itsensä hyväksyvä ihminen ei reagoi ylenmääräisellä syyllisyydellä, vaikka muut eivät hyväksy hänen käyttäytymistään, hän voi toimia omien arviointiensa pohjalta.

tämä ei merkitse itsekkyyttä. positiiviseen hyväksyntään kuuluu, että ihminen luottaa kykyynsä ja taitoonsa ratkaista ongelmia epäonnen kohdattuakin. itsehyväksynnän saavuttanut ihminen osaa nauttia puuhistaan, työstään, luovasta ilmaisustaan, leikistä, kumppanuudesta, rentoutumisesta ja virkistyksestä

kaikki ei tiedosta omia heikkouksia, mutta ehkä vielä vähemmän omia voimavaroja ja mahdollisuuksia.



meidän tulee jälleen oppia olemaan oma itsemme, tuntemaan ja löytämään moninaisuus itsessämme. kasvin lehdistä, jotka kaikki kasvavat samassa varressa, ei yksikään muistuta toistaan... niin on Suuri Henki halunnut. kaikkien maan päällä elävien olentojen elämänpolun hän on viitoittanut ainoastaan suurin piirtein; hän näyttää heille suunnan ja päämäärän, mutta sallii heidän itse löytää tien sinne. hän tahtoo, että kaikki toimivat itsenäisesti, oman luonteensa mukaan kuunnellen sisäntään.
(rampa kauris)

Lue lisää

olisi pitänyt arvata, että kauris...
Tuo peilaaminen on jännä juttu. Kun joka peilistä näkyy eri kuva, niin pitäisi olla malttia ja rohkeutta muodostaa niistä kokonaiskuva, ja sekin vielä muuttuu koko ajan.

Sinä olet asiantuntija tai sitten olet miettinyt näitä asioita todella paljon! Tuossa tekstissä on hyvin paljon omia ajatuksiani, mutta en niitä ole osannut sanoiksi pukea.

Luulen, että ihmiset saattavat tiedostaakin omia
vahvuuksiaan, voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan, mutta puuttuu rohkeus. Rohkeus kulkea sitä omaa tietä, rohkeus puolustaa omia ajatuksiaan ja arvojaan, rohkeus elää niinkuin haluaa ja tuntee oikeaksi.
Ehkä pelätään, että menetetään jotain. Tai että joutuu paljastamaan itsestään liikaa. En tiedä vastausta, mutta voisin kuvitella, että osa niistäkin peloista saattaisi osittain liittyä esim. lapsuuden kokemuksiin.

sohtrop kirjoitti:

suussa ja hyvä koti, rahan syytäminen ei tarkoita hyvää kasvatusta.

lasta pitää rakastaa ja kannustaa, mutta samalla asettaa rajoja ja vaatia osallistumaan yhteisiin kotitöihin ja muihin askareihin asteittain iän karttuessa ja vastuunottokyvyyn lisääntyessä.vapaamatkustaminen sopii ehkä korkeintaan kuninkaallisille ;)

mä en väitä, etteikö kaltoin kohdelluista voisi tulla elämässä hyvin pärjääviä tasapainoisia yksilöitä, mutta täytyy myös muistaa, ettei se VAHVUUS todellakaan tarkoita mitään päällepäsmäriä, joka jyrää toiset mielipiteillään ja osoittaa kaapin paikan.

minun mielestä vahva luonne ja itsepäisyys voi olla osittain perittyä ja synnynäistä, mutta tasapainoisen ja elämää kunnioittavan "vahvan" yksilön saa helpommin hyvällä kasvatuksella kuin kaltoin kohtelemalla, jolloin ihmistä aina ns."sisälle sattuu" ja se heijastuu jonkinlaisina pelkoina, pakoiluina,hyökkäilynä, estoina...vaikkei niitä aina päällepäin huomaa tai halua tunnustaa.

absoluuttista totuutta ei voi tietää, joten saatamme molemmat olla edes hitusen oikeassa ;)

Lue lisää

kirjotustasi alkoi kiukku nousta, mutta loppuun päästyäni ajatukseni olikin että siinähän on fiksun tuntuinen tyyppi joka jopa perustelee väitteensä. Hienoa, sinun kanssani on varmasti helppo olla asioista erimieltä =) se on harvinainen piirre ihmisessä nykyään!

iivee kirjoitti:

olisi pitänyt arvata, että kauris...
Tuo peilaaminen on jännä juttu. Kun joka peilistä näkyy eri kuva, niin pitäisi olla malttia ja rohkeutta muodostaa niistä kokonaiskuva, ja sekin vielä muuttuu koko ajan.

Sinä olet asiantuntija tai sitten olet miettinyt näitä asioita todella paljon! Tuossa tekstissä on hyvin paljon omia ajatuksiani, mutta en niitä ole osannut sanoiksi pukea.

Luulen, että ihmiset saattavat tiedostaakin omia
vahvuuksiaan, voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan, mutta puuttuu rohkeus. Rohkeus kulkea sitä omaa tietä, rohkeus puolustaa omia ajatuksiaan ja arvojaan, rohkeus elää niinkuin haluaa ja tuntee oikeaksi.
Ehkä pelätään, että menetetään jotain. Tai että joutuu paljastamaan itsestään liikaa. En tiedä vastausta, mutta voisin kuvitella, että osa niistäkin peloista saattaisi osittain liittyä esim. lapsuuden kokemuksiin.

Lue lisää

puun lehtiä käsittelevä loppu on intiaanin ajatuksia nimeltä rampa kauris, mä oon rampa jouskari ;)

rohkeutta ei ole välttämättä toimia kovin ottein silloin, kun se on turvallista ja helppoa. rohkeutta voi olla toimia vastuuntuntoisesti silloin kun pelottaa. toisinaan vastuuntuntoinen ja rohkea asenne voi johtaa siihen, että ei toimi, kun olisi pakottavaa toimia.

päättäväinen toiminta vaatii sitkeyttä, älyä ja rohkeutta. luja luonne hyödyntää tietojaan ja kokemuksiaan ja siten osaa suhteuttaa asiat todellisuuteen.

"vahvan ihmisen" on hallittava aikamoinen kokonaisuus ollakseen perushyveiden mukainen "pakkaus".

joo mun titteli on associate, mut liittyy "vahvavirtaan" ;)

sohtrop kirjoitti:

puun lehtiä käsittelevä loppu on intiaanin ajatuksia nimeltä rampa kauris, mä oon rampa jouskari ;)

rohkeutta ei ole välttämättä toimia kovin ottein silloin, kun se on turvallista ja helppoa. rohkeutta voi olla toimia vastuuntuntoisesti silloin kun pelottaa. toisinaan vastuuntuntoinen ja rohkea asenne voi johtaa siihen, että ei toimi, kun olisi pakottavaa toimia.

päättäväinen toiminta vaatii sitkeyttä, älyä ja rohkeutta. luja luonne hyödyntää tietojaan ja kokemuksiaan ja siten osaa suhteuttaa asiat todellisuuteen.

"vahvan ihmisen" on hallittava aikamoinen kokonaisuus ollakseen perushyveiden mukainen "pakkaus".

joo mun titteli on associate, mut liittyy "vahvavirtaan" ;)

Lue lisää

lienee ollut paljon viisaita ajatuksia, niihin aina törmää silloin tällöin.
"Rampa Kauris" käy kyllä mainiosti intiaaninimeksi, onhan se kuvaava. Ja "Rampa Jousimies" käy kyllä myös, mutta sinähän oletkin toisen sortin sotureita...
Anyara-aforismeja luen silloin tällöin. Mitäpä sanoo jousimies Disraeli rohkeudesta? No, hänpä sanoo, että "Harvinaisin ja ihailtavin ominaisuus julkisessa elämässä - moraalinen rohkeus" ja puolestaan kauris Charles Peguy sanoo, että "Vapaus on systeemi, joka pohjaa rohkeuteen".

Iivee sanoo mm., että rohkeutta on uskaltaa kohdata erilaisia asioita ja uskaltaa tehdä jotain, kun on tarvis. Rohkeutta on voittaa itsensä silloinkin, kun se vaikealta tuntuu.
Kun oikein miettii tuota rohkeutta, siihen kuuluu hirveän paljon asioita. Sellaisia mitä pitää uskaltaa kohdata.
Muuten, Tove Jansson sanoo, että "Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota".
(huom. monet kauriit rakastavat sitaatteja)

On täällä tullut aika paljon hienoja ajatuksia ihmisen vahvuudesta ja heikkoudesta. Siihenkin kuuluu valtavan paljon kaikenlaista Ei kai sellaista ihmistä olekaan, joka on suojattu täysin sellaisilla ominaisuuksilla, että olisi kaikin puolin täydellisen "vahva".
Tuo vapausjuttu tuolla edellä herätteli hieman ajatuksenpoikasta siitäkin, että "vahva" ihminen on kyllä melkolailla vapaampi, kuin sellainen "heikko", jota kahlitsevat pelot ja esim. "kasvojen menettämisen" pelko. Jotka eivät pysty/uskalla/halua toimia itsenäisesti tai kohdata vaikeita asioita. Eikä niiden asioiden välttämättä tarvitse edes olla negatiivissävytteisiä, kyllä joskus positiivistenkin asioiden ja tunteiden kohtaaminen voi olla liian vaikeaa.

Asiantuntija kuitenkin ;-)

=DW= löytyy, kiitos vaan kommentista. Vai onko teitä useampia kenties?
Olen kyllä myös sitä mieltä, että joidenkin ihmisten vahvuus on vain sitä ulkokuorta, heidän kai täytyy monesti kaikin keinoin yrittää peittää jotain. Heikkouttaanko? Luulen, että heidät kaikkein nopeimmin joukosta erottaa. Oikeasti vahvojen ihmisten ei tarvitse tuoda itseään esille kovinkaan näkyvästi.
Riittääkö jo vai jatkanko vielä?
Ei jaksa, silmä jo luppasee. Hyvää yötä.

iivee kirjoitti:

=DW= löytyy, kiitos vaan kommentista. Vai onko teitä useampia kenties?
Olen kyllä myös sitä mieltä, että joidenkin ihmisten vahvuus on vain sitä ulkokuorta, heidän kai täytyy monesti kaikin keinoin yrittää peittää jotain. Heikkouttaanko? Luulen, että heidät kaikkein nopeimmin joukosta erottaa. Oikeasti vahvojen ihmisten ei tarvitse tuoda itseään esille kovinkaan näkyvästi.
Riittääkö jo vai jatkanko vielä?
Ei jaksa, silmä jo luppasee. Hyvää yötä.

Lue lisää

oli esimerkiksi Paavo, joka pettua laittoi. Oli Buddenbrookit ja muut rikkaat, jotka pääsivät kirjallisuudenkin merkkihenkilöiksi.

Miellän heidät vahvoina.

Vahvuus voi näyttäytyä myös kovuutena, itsekkyytenä ja piittaamattomuutena.

En ole kovin vahva. Välitän muista ihmisistä, väliin oman parhaani unohtaen (en ole pahasti uhrautuvakaan). Väliin minut saa jokin ilkeä ihminen kyyneliin tai se vahva ihminen.

Vahvuutta on rakastaa ja välittää...

LADY BLUE kirjoitti:

oli esimerkiksi Paavo, joka pettua laittoi. Oli Buddenbrookit ja muut rikkaat, jotka pääsivät kirjallisuudenkin merkkihenkilöiksi.

Miellän heidät vahvoina.

Vahvuus voi näyttäytyä myös kovuutena, itsekkyytenä ja piittaamattomuutena.

En ole kovin vahva. Välitän muista ihmisistä, väliin oman parhaani unohtaen (en ole pahasti uhrautuvakaan). Väliin minut saa jokin ilkeä ihminen kyyneliin tai se vahva ihminen.

Vahvuutta on rakastaa ja välittää...

Lue lisää

Aivan. Ennen ihmisten vahvuus oli toisenlaista, he askaroivat aivan toisenlaisten asioiden parissa kuin me nykyisin.
Myös minustai kuuluu vahvuuteen sekin, että pystyy vastaanottamaan ja antamaan esim. rakkautta, välittämään toisista ihmisistä, empatia. Toisten ihmisten huomioiminen.
Jos ihminen on oikeasti henkisesti vahva, ei hänen tarvitse tarvitse kohdella muita ihmisiä rumasti.

iivee kirjoitti:

Aivan. Ennen ihmisten vahvuus oli toisenlaista, he askaroivat aivan toisenlaisten asioiden parissa kuin me nykyisin.
Myös minustai kuuluu vahvuuteen sekin, että pystyy vastaanottamaan ja antamaan esim. rakkautta, välittämään toisista ihmisistä, empatia. Toisten ihmisten huomioiminen.
Jos ihminen on oikeasti henkisesti vahva, ei hänen tarvitse tarvitse kohdella muita ihmisiä rumasti.

Lue lisää

elämstään,ei hetkahda toisten sanomista,arvosteluista.
Hän saattaa olla toisten mielestä,vetäytyvä ,tyhmä kentis erakko.

Vahvuus ilmenee nöyryydessä elämää kohtaan ja heitä joita minä kohtaan; he arvostelet minua,en ole kuppikuntainen niin sanottu sosiaalinen Mukava henkilö.

Jos ihminen joutuu kokemaan elämässään toisin kuin on olettu -lapsuus-nuoruus-nuori aikuisuus-
hän tulee tiedostamaan niin laajasti omaa mieltä,itseään,ettei pienet vittuilut haittaa.

me monet pidämme itseämme niin hyvinä tyyppeinä,kerrassaan meidän omat puutteemmme sokaistuvat narsistisuudestamme,hyväksityksi tulemisen onkimisesta...

vahvempi ihminen kuunnellessaan,puhessaan ei ole yksikantainen,hänen elämänsä ei ole kapea-alaista tuskaisuutta!

Siksi esim.minä vaikutan hyvinkin yksinkertaiselta,mitättömyydeltä-koska kuuntelen
toista.Minulla ei heti ole mielipiteeni-kaikille ihmisille,voi vain yritän ymmärtää hänen elämän katsomustaan ja tekemisiään,ymmärtää sitä laajaa aivojen kapaseettia mitä meillä jokaisella on ja kaikki eivät halua edes ymmärtää itseään-elämme vian kerran!

saanut kirjoitti:

elämstään,ei hetkahda toisten sanomista,arvosteluista.
Hän saattaa olla toisten mielestä,vetäytyvä ,tyhmä kentis erakko.

Vahvuus ilmenee nöyryydessä elämää kohtaan ja heitä joita minä kohtaan; he arvostelet minua,en ole kuppikuntainen niin sanottu sosiaalinen Mukava henkilö.

Jos ihminen joutuu kokemaan elämässään toisin kuin on olettu -lapsuus-nuoruus-nuori aikuisuus-
hän tulee tiedostamaan niin laajasti omaa mieltä,itseään,ettei pienet vittuilut haittaa.

me monet pidämme itseämme niin hyvinä tyyppeinä,kerrassaan meidän omat puutteemmme sokaistuvat narsistisuudestamme,hyväksityksi tulemisen onkimisesta...

vahvempi ihminen kuunnellessaan,puhessaan ei ole yksikantainen,hänen elämänsä ei ole kapea-alaista tuskaisuutta!

Siksi esim.minä vaikutan hyvinkin yksinkertaiselta,mitättömyydeltä-koska kuuntelen
toista.Minulla ei heti ole mielipiteeni-kaikille ihmisille,voi vain yritän ymmärtää hänen elämän katsomustaan ja tekemisiään,ymmärtää sitä laajaa aivojen kapaseettia mitä meillä jokaisella on ja kaikki eivät halua edes ymmärtää itseään-elämme vian kerran!

Lue lisää

on ihmisten aivot pullollaan...
Ja vain murto-osa käytössä.
Henkisesti vahvalla ihmisellä ei varmaankaan ole tarvetta alentaa muita ihmisiä ja hakea hyväksyntää sillä tavalla.
On hyvin opettavaista jutella sellaisen ihmisen kanssa, joka ajattelee asioita useammalta kannalta ja miettii vaihtoehtoja, siinä väkisinkin myös omat näköalat laajenevat.

hieman sivuttu, tuota herkkyyspuolta vähemmän, olisi voinut tulla mielenkiintoinen keskustelu tuosta sinunkin avauksesta...