Läheisyyttä vai ei?

Outoako

Olen elänyt parisuhteessa nyt muutaman vuoden. Koko sen ajan olen kokenut, että en saa kumppaniltani riittävästi läheisyyttä. Olen asiaan koittanut totuttautua vaikka vaikeaa se on ollutkin. Tuntuu, että kumppanini (nainen) ei tarvitse läheskään niin paljon läheisyyttä kuin minä. Nyt olen alkanut epäilemään itseänikin.

Olenko jollakin tapaa outo miehenä ja ihmisenä. Onko outoa, jos haluan töistä kotiin tullessani antaa halauksen ja suukon naiselleni. Olenko outo, jos haluaisin vaikka illalla istua hänen kanssaan sohvalla ja pitää häntä sylissäni tai halata häntä. Olenko outo, jos haluan yllättää hänet joskus tulemalla lähelle ja ottamalla kiinni ja halaamalla ja antamalla suukon. Olenko outo, jos haluan tätä kaikkea vieläkin vaikka parisuhteemme on ns. arkipäiväistynyt. Onko olemassa miehiä ja/tai naisia, jotka kokevat näin vai olenko jollakin tapaa outo. Haluan rakastaa ja näyttää tunteitani toiselle vaikka yhdessä olisi oltukin jo pitkään. Minulle pitkä parisuhde ei tarkoita, että näistä asioista pitäisi luopua. Onko kuvitelmani parisuhteesta, jossa läheisyyttä ja huomionosoituksia saa ja voi antaa toiselle niin paljon kuin haluaa täyttä utopiaa? Vai elänkö kenties parisuhteessa väärän henkilön kanssa?

417

90348

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • joikula

      sen sanoit. Olen itse ihan samassa tilanteessa ja odotan joka päivä että vaimoni sanoisi edes kerran että "minä rakastan sinua". Myös minä tykkään että on kiva ohimennen käydä suukottelemassa ja halaamassa ja tunnustaa tunteensa toista kohtaan. Itse olen tehnyt tätä aina. Vastakaikua en vain ole saanut. Koko parisuhde on niin arkipäivänen että sydäntä särkee. Kyllä vaimokin iloita osaa silloin kun on tarkoitus tehdä jotakin mistä hän pitää. Siitä jaksetaan mainostaa montapäivää aikaisemmin. Sen jälkeen taas koittaa arki ja tunteiden vastakaikua ei näy missään.

      Olen itsekin pohtinut että olenko jotenkin yliromanttinen mies vai onko vaimoni jotenkin itsekeskeinen. Usein on niin että kaikki hänen asiat ovat oikeutettuja mutta minun vaatimukset kohtuuttomia. Ole tässä sitten mies. Syytä tuollaiseen käyttäytymiseen ei ole sillä en käytä viinaa enkä tupakoi enkä muutenkaan hillu siellä täällä. Joskus vain tämä parisuhde ahdistaa mutta minkäs teet jos kuitenkin rakastat puolisoa.

      • jussiccc

        no täytys pojat herätä, rakkautta ei saa jos sitä ei oo olemassa äkkiä vaimot vaihtoon,kylmä totuus


      • noin...

        voi olla niin ettei vaimo halua hellyyttä jos sen tietää johtavan vain aina sexiin tai että se on vastenmielisesti tai tökerösti lähestytty...toisellahan voi olla joku tärkeä asia kesken ja ei siinä halua sekoittaa ajatuksiaan...vaikka voin kyllä kertoa että vaikka olisitkin aina valmis hellyydenosoituksia vastaanottamaan miehille sekään ei näytä riittävän, vaan löytyy aina vielä parempi...ja kyllä' sinkkuja ja varttujakin näyttää löytyvän ei miehillä ole muuta kuin että kunhan joku joka lirputtelee...


      • näkökulma

        itse jo kerran eronneena tiedän, miltä naisesta tuntuu.
        Kun mies tulee kotiin töistä,niin on toki ihanaa kun hän heti halaa ja pussaa. Päivän aikana pitäisikin olla molemminpuolista hellyyttä, koskettelua ja suukottelua. En vaan tiedä mistä johtuu, että kun itse vastaa hellyyteen, ollaan heti sängyssä. Olisi mukava vastata jos tietäisi, että se on vaan suukottelua, hellittelyä. Ei naisen haluttomuus johdu toisesta miehestä vaan siitä, että mies pitää naista itsestäänselvyytenä.


      • NAINEN-

        Minulla (nainen) on ollut suhde mieheen, jonka kanssa halattiin ja pusattiin mennen tullen ja se tuntui aivan ihanalta. Myös kutsuimme usein toisiamme kullaksi. Se lämmittää todella. Aina, kun oltiinn kotona ja esim. katseltiin televisiota miesystäväni halusi olla lähelläni käsi kaulalla tai sitten pötkötteli sohvalla pää tai jalat sylissäni. Yhdessä olo oli todella IHANAA ja tunsin itseni todella rakastetuksi ja tunne oli molemminpuolinen. Se oli täyttä rakkautta. Ja esim. saunassa hän halusi aina pestä minun selkäni ja hiukseni. Se oli ihana tunne: kosketus ja lämpö. Mutta kaikki kaunis näköjään päättyy aikanaan ja yläkerran ukko ei katso, kenet "hän" seuraavaksi ottaa pois elämästä. Eräänä yönä hän nukkui sitten pois viereltäni käsi kädessä. Minun elvytyksestäni ollut enään apua. En toivoisi kenellekään samantapaista kokemusta. Kultani kuolemasta on kohta 5 vuotta, enkä ole siitä vieläkään päässyt yli. Joka ilta muistelen häntä suurella rakkaudella. "Ei kuulu enään kysymys: kulta rakastatko? Rakastan vieläkin.....


      • läheisyys
        jussiccc kirjoitti:

        no täytys pojat herätä, rakkautta ei saa jos sitä ei oo olemassa äkkiä vaimot vaihtoon,kylmä totuus

        Olen samaa mieltä kanssasi. Jos jotain ihmistä rakastaa, niin sen sanoo hänelle, tai ainakin osoittaa halauksilla, suukottelulla, halulla rakastella. Toinen juttu on tietenkin se, että vaimolla on toinen, mutta jatkaa entisen kanssa lasten, tai omaisuuden vuoksi. Tuttavissani on paljon naisia, joilla on suhde toiseen mieheen, mutta oma mies ei tiedä sitä. On harrastuksia, kokouksia, "tyttöjen iltoja", jopa yövuoro duunissa, ja ei kun rakastajan luokse.Ikävä kyllä, olen kerran minäkin suostunut olemaan alibina, kun vaimo oli vahingossa nukahtanut rakastajan viereen, ja aamu oli käsillä, joten oli ns. minun luonani yötä, ja olimme jutelleet ja juoneet viiniä. Täydestä kuulemma meni kuin väärä raha.


      • pikku myy

        onko liikaa pyydetty miehen tulla kesken pvän moikkaamaan kun naisella on vapaapvä ja mies lähistöllä ajlemassa muutenkin??? tv:tä haluan kts rauhassa,mutta pieni tai suurempia yllätyksiä arjen lomassa. vaikka "päiväkahviottelua" jos siihen on kerran tilaisuus. en yhtään ihmettele että puolisot hakevat muualta sen mitä omaltya puolisoltaan ei saa!


      • pikku myy
        näkökulma kirjoitti:

        itse jo kerran eronneena tiedän, miltä naisesta tuntuu.
        Kun mies tulee kotiin töistä,niin on toki ihanaa kun hän heti halaa ja pussaa. Päivän aikana pitäisikin olla molemminpuolista hellyyttä, koskettelua ja suukottelua. En vaan tiedä mistä johtuu, että kun itse vastaa hellyyteen, ollaan heti sängyssä. Olisi mukava vastata jos tietäisi, että se on vaan suukottelua, hellittelyä. Ei naisen haluttomuus johdu toisesta miehestä vaan siitä, että mies pitää naista itsestäänselvyytenä.

        juuri noin. miehet pitää naisia itsestään selvyytenä. kyllä naisen täysyisi olla valmis aina kyhnäämään,ymmärtämään ja kuuntelemaan ja odottamaan omaa vuoroaan. mutta, niehet ei tajua että nainen voi haluta, tahtoa. kun nainen haluaa ymmärrystä ja läheisyytta, usein miehellä on jotain tärkempää tekimistä.. esim aikaisin nukkumaan tms tms. mitä lie tekosyitä keksitään!


      • itsekin, vaikka en seurustele enää. kai jostain läytyy minua arvostava nainen, en edes käy baarissa,polta,juo mitään. joten kuiva mies varmaan


      • rokkiapina
        läheisyys kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Jos jotain ihmistä rakastaa, niin sen sanoo hänelle, tai ainakin osoittaa halauksilla, suukottelulla, halulla rakastella. Toinen juttu on tietenkin se, että vaimolla on toinen, mutta jatkaa entisen kanssa lasten, tai omaisuuden vuoksi. Tuttavissani on paljon naisia, joilla on suhde toiseen mieheen, mutta oma mies ei tiedä sitä. On harrastuksia, kokouksia, "tyttöjen iltoja", jopa yövuoro duunissa, ja ei kun rakastajan luokse.Ikävä kyllä, olen kerran minäkin suostunut olemaan alibina, kun vaimo oli vahingossa nukahtanut rakastajan viereen, ja aamu oli käsillä, joten oli ns. minun luonani yötä, ja olimme jutelleet ja juoneet viiniä. Täydestä kuulemma meni kuin väärä raha.

        Herätkää nyt hyvät ihmiset... huh huh... naiset kiertoon. Ennemmin tai myöhemmin joko omasta tai kumppanin alotteesta tulee loppu. Jos ette muuhun pysty ni keskustelkaa edes sen daaminne kans tilanteesta ja lopettakaa ruikuttaminen.

        T:toisten vaimojen hoitaja.


      • Reetu
        NAINEN- kirjoitti:

        Minulla (nainen) on ollut suhde mieheen, jonka kanssa halattiin ja pusattiin mennen tullen ja se tuntui aivan ihanalta. Myös kutsuimme usein toisiamme kullaksi. Se lämmittää todella. Aina, kun oltiinn kotona ja esim. katseltiin televisiota miesystäväni halusi olla lähelläni käsi kaulalla tai sitten pötkötteli sohvalla pää tai jalat sylissäni. Yhdessä olo oli todella IHANAA ja tunsin itseni todella rakastetuksi ja tunne oli molemminpuolinen. Se oli täyttä rakkautta. Ja esim. saunassa hän halusi aina pestä minun selkäni ja hiukseni. Se oli ihana tunne: kosketus ja lämpö. Mutta kaikki kaunis näköjään päättyy aikanaan ja yläkerran ukko ei katso, kenet "hän" seuraavaksi ottaa pois elämästä. Eräänä yönä hän nukkui sitten pois viereltäni käsi kädessä. Minun elvytyksestäni ollut enään apua. En toivoisi kenellekään samantapaista kokemusta. Kultani kuolemasta on kohta 5 vuotta, enkä ole siitä vieläkään päässyt yli. Joka ilta muistelen häntä suurella rakkaudella. "Ei kuulu enään kysymys: kulta rakastatko? Rakastan vieläkin.....

        Minusta sinun käytöksessi on ihan normaali.
        Itselläni on 28v yhdessäoloa takana eikä meillä
        vaimoni kanssa hyväilyt ja suukot mihinkään ole hävinnyt ehkä ei niin usein kun alussa.Sinun puolisosi on outo yksilö.


      • :(((
        NAINEN- kirjoitti:

        Minulla (nainen) on ollut suhde mieheen, jonka kanssa halattiin ja pusattiin mennen tullen ja se tuntui aivan ihanalta. Myös kutsuimme usein toisiamme kullaksi. Se lämmittää todella. Aina, kun oltiinn kotona ja esim. katseltiin televisiota miesystäväni halusi olla lähelläni käsi kaulalla tai sitten pötkötteli sohvalla pää tai jalat sylissäni. Yhdessä olo oli todella IHANAA ja tunsin itseni todella rakastetuksi ja tunne oli molemminpuolinen. Se oli täyttä rakkautta. Ja esim. saunassa hän halusi aina pestä minun selkäni ja hiukseni. Se oli ihana tunne: kosketus ja lämpö. Mutta kaikki kaunis näköjään päättyy aikanaan ja yläkerran ukko ei katso, kenet "hän" seuraavaksi ottaa pois elämästä. Eräänä yönä hän nukkui sitten pois viereltäni käsi kädessä. Minun elvytyksestäni ollut enään apua. En toivoisi kenellekään samantapaista kokemusta. Kultani kuolemasta on kohta 5 vuotta, enkä ole siitä vieläkään päässyt yli. Joka ilta muistelen häntä suurella rakkaudella. "Ei kuulu enään kysymys: kulta rakastatko? Rakastan vieläkin.....

        tuli kyynel silmään kun luin kirjoituksesi, otan osaa ja koita pärjätä :(


      • seksi päivässä pitää parisu...
        näkökulma kirjoitti:

        itse jo kerran eronneena tiedän, miltä naisesta tuntuu.
        Kun mies tulee kotiin töistä,niin on toki ihanaa kun hän heti halaa ja pussaa. Päivän aikana pitäisikin olla molemminpuolista hellyyttä, koskettelua ja suukottelua. En vaan tiedä mistä johtuu, että kun itse vastaa hellyyteen, ollaan heti sängyssä. Olisi mukava vastata jos tietäisi, että se on vaan suukottelua, hellittelyä. Ei naisen haluttomuus johdu toisesta miehestä vaan siitä, että mies pitää naista itsestäänselvyytenä.

        olisiko se niin kamalaa jos se johtaisi joskus myös niihin sänkyhommiin? Onko miehesi kanssa rakastelu niin vastenmielistä? Pitääkö aina odottaa milloin se sinusta tuntuu sopivalta, entä jos miehellesi ei käykkään silloin?

        Onko se loppujen lopuksi niin kamalaa jos mies pitää omaa avo/aviopuolisoa itsestään selvyytenä? Pitääkö miesten lopun ikää kerjätä seksiä ja sänkyhommia? Eikö parisuhteessa pitäisi joustaa joskus omista haluista ja toiveista, jotta voi edellyttää sitä myös toiselta?

        Samat naiset ruikuttavat näillä sivuilla "miksi mieheni lähti toisen mukaan". Kokeilisitte joskus miten parisuhteenne paranee kun otatte miehennekin halut huomioon.

        Onneksi minut on siunattu ihanalla naisella, joka haluaa tyydyttää minut myös silloinkin kun hänen itsensä ei tee mieli. Voin kertoa, että mieleen ei tule edes katsella vieraisiin. Kokeilkaa naiset ihmeessä, tulette yllättymään ;)


      • Petetty mies
        läheisyys kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Jos jotain ihmistä rakastaa, niin sen sanoo hänelle, tai ainakin osoittaa halauksilla, suukottelulla, halulla rakastella. Toinen juttu on tietenkin se, että vaimolla on toinen, mutta jatkaa entisen kanssa lasten, tai omaisuuden vuoksi. Tuttavissani on paljon naisia, joilla on suhde toiseen mieheen, mutta oma mies ei tiedä sitä. On harrastuksia, kokouksia, "tyttöjen iltoja", jopa yövuoro duunissa, ja ei kun rakastajan luokse.Ikävä kyllä, olen kerran minäkin suostunut olemaan alibina, kun vaimo oli vahingossa nukahtanut rakastajan viereen, ja aamu oli käsillä, joten oli ns. minun luonani yötä, ja olimme jutelleet ja juoneet viiniä. Täydestä kuulemma meni kuin väärä raha.

        Minustakin on outoa, jos antaa hellyttää, mutta ei sitä saa. Tosiaalta meissä miehissä on varmasti sitä samaa outoutta. Mutta tuo pettäminen ja sen suojaaminen. Ei hitto, tuli tosi paha tunne. Miksi sitä pitää suojata. Olla "mukana" pettämässä toista? exn sisko teki sen, mutta pajastui, ja en voi enää luottaa häneenkään. Jokainen joka on menettänyt läheisen luottamuksen tietää itse miltä se tuntuu. Jokainen tavallaan, mutta jatkaa pettämistä/ suojaamista..arg.. ei hitto. Vapaita naisia ja miehiä on olemassa, joilla on arvot ja voivat olla rehellisiä itselleen ja toisille, miksi me emme kohtaa?


      • SINULLE-
        :((( kirjoitti:

        tuli kyynel silmään kun luin kirjoituksesi, otan osaa ja koita pärjätä :(

        Kiitokset Sinulle huomaavaisuudestasi. Onneksi on ne rakkaat ja lämpöiset muistot ainakin jäljellä. Kyllä ne tunteet on niin voimakkaana vieläkin, että olen nähnyt sulhasestani unta ja me olemme olleet sylikkäin ja puhuttu unessa. Mieheni on sanonut minulle: kulta Sinä jaksa - Sinulla on kauniit muistot jäljellä ja Hän tietää, että Sinulla on suru nk. minullakin. Kiitokset ja hali!


      • Laowai
        Petetty mies kirjoitti:

        Minustakin on outoa, jos antaa hellyttää, mutta ei sitä saa. Tosiaalta meissä miehissä on varmasti sitä samaa outoutta. Mutta tuo pettäminen ja sen suojaaminen. Ei hitto, tuli tosi paha tunne. Miksi sitä pitää suojata. Olla "mukana" pettämässä toista? exn sisko teki sen, mutta pajastui, ja en voi enää luottaa häneenkään. Jokainen joka on menettänyt läheisen luottamuksen tietää itse miltä se tuntuu. Jokainen tavallaan, mutta jatkaa pettämistä/ suojaamista..arg.. ei hitto. Vapaita naisia ja miehiä on olemassa, joilla on arvot ja voivat olla rehellisiä itselleen ja toisille, miksi me emme kohtaa?

        maailma täynnä särkyneitä sydämmiä! Lukuvinkkeinä Desmond Morris/Alaston Apina,sekä Ihmisten Eläintarha. Muutakin mielenkiintoista kuinka kaikki lopulta päättyy www.thelastlecture.com


      • Lajitoveri...
        läheisyys kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Jos jotain ihmistä rakastaa, niin sen sanoo hänelle, tai ainakin osoittaa halauksilla, suukottelulla, halulla rakastella. Toinen juttu on tietenkin se, että vaimolla on toinen, mutta jatkaa entisen kanssa lasten, tai omaisuuden vuoksi. Tuttavissani on paljon naisia, joilla on suhde toiseen mieheen, mutta oma mies ei tiedä sitä. On harrastuksia, kokouksia, "tyttöjen iltoja", jopa yövuoro duunissa, ja ei kun rakastajan luokse.Ikävä kyllä, olen kerran minäkin suostunut olemaan alibina, kun vaimo oli vahingossa nukahtanut rakastajan viereen, ja aamu oli käsillä, joten oli ns. minun luonani yötä, ja olimme jutelleet ja juoneet viiniä. Täydestä kuulemma meni kuin väärä raha.

        Todellakin juuri näin kuten sanoit. Alkoi heti haisemaan siltä että näitä hyväsydämmisiä miehiä vedetään nyt pahasti retkuun tässä. En tiedä mikä nykynaisiin on mennyt, mutta lähipiirissä kariutuneita (omani mukaanlukien) kaatui siihen kun naisella on ollut toinen mies. Omassa suhteeni nyt ei ollut aina ruusuilla tanssimista. Mutta en mä nyt pettämään häntä olisi kuitenkaan alkanut. Mut hänpä petti... 1½ vuotta selän takana. Kaikki tiesi... paitsi minä. No sitten hän jäi kiinni siitä viimein ja se loppu siihen. Ei paljon painanut yhdessä hankitut mammonat, naimisissa olo ja yhteinen lapsi edes.. vasta kuin eron hetkellä kun tajuttiin mikä tilanne oli. Mut pitäs vähän alkaa säteilemään ja aikaisemmin.

        Arviolta 8 muun tuntemani pariskunnan tarina on mennyt juurikin samalla kaavalla. 1 niistä tosin jatkui kaikesta huolimatta... yksi mies joutui kahteen kertaan samaan halpaan.

        Mutta aiheeseen. Itse olen perusromanttinen mies ja läheisyys on minulle tärkeää. Aina nyt ei tarvitse pussailla ja olla lähellä. Mut kyllä sitä välillä kaipaa todellakin. Toi kaava vaan alkoi tuoksahtaan niin kokemiltani ja näkemiltäni tapauksilta. Hyväsydämmisyyttäni laskin vaimon juoksemaan baareissa kun se oli hänelle "tärkeää" no just joo... sitähän se todellakin oli... Tuli vähän muutakin menoa välillä aina.. ja se käsittämätön pokerinaama millä se pystyi valehtelemaan oli jotain jäätävää... Mut ei täältä keinot lopu jos haluaan asioista selvää ottaa... mutta tuntuu vaan todella turhalta alkaa edes epäilemään kumppania... silloin on suhteessa jo vika kun ei voi luottaa.


      • meininkiä
        Lajitoveri... kirjoitti:

        Todellakin juuri näin kuten sanoit. Alkoi heti haisemaan siltä että näitä hyväsydämmisiä miehiä vedetään nyt pahasti retkuun tässä. En tiedä mikä nykynaisiin on mennyt, mutta lähipiirissä kariutuneita (omani mukaanlukien) kaatui siihen kun naisella on ollut toinen mies. Omassa suhteeni nyt ei ollut aina ruusuilla tanssimista. Mutta en mä nyt pettämään häntä olisi kuitenkaan alkanut. Mut hänpä petti... 1½ vuotta selän takana. Kaikki tiesi... paitsi minä. No sitten hän jäi kiinni siitä viimein ja se loppu siihen. Ei paljon painanut yhdessä hankitut mammonat, naimisissa olo ja yhteinen lapsi edes.. vasta kuin eron hetkellä kun tajuttiin mikä tilanne oli. Mut pitäs vähän alkaa säteilemään ja aikaisemmin.

        Arviolta 8 muun tuntemani pariskunnan tarina on mennyt juurikin samalla kaavalla. 1 niistä tosin jatkui kaikesta huolimatta... yksi mies joutui kahteen kertaan samaan halpaan.

        Mutta aiheeseen. Itse olen perusromanttinen mies ja läheisyys on minulle tärkeää. Aina nyt ei tarvitse pussailla ja olla lähellä. Mut kyllä sitä välillä kaipaa todellakin. Toi kaava vaan alkoi tuoksahtaan niin kokemiltani ja näkemiltäni tapauksilta. Hyväsydämmisyyttäni laskin vaimon juoksemaan baareissa kun se oli hänelle "tärkeää" no just joo... sitähän se todellakin oli... Tuli vähän muutakin menoa välillä aina.. ja se käsittämätön pokerinaama millä se pystyi valehtelemaan oli jotain jäätävää... Mut ei täältä keinot lopu jos haluaan asioista selvää ottaa... mutta tuntuu vaan todella turhalta alkaa edes epäilemään kumppania... silloin on suhteessa jo vika kun ei voi luottaa.

        asutteko te jossain pääkaupunkiseudun ulkopuolella kun teihin ei täällä törmää?
        ex-mieheni ja kaikki hänen kaverinsa ovat aivan päinvastaisia kuin mitä kerrot olevasi itse ja ystäviesi olevan. ja he pettävät vaimojaan ja tyttöystäviään kun ovat niin kiimaisia, millään ei ole mitään väliä, pääasia on että kavereiden kanssa saavat mennä ryyppäämään ja heittämään tikkaa ja siellä on sitten sussut kanssa. omille naisille ei hellyyttä osoiteta vahingossakaan. myös oma exäni petti minua. eikä suostunut kuitenkaan aviovuoteeseen minun kanssani. mikä ihme teitä miehiä vaivaa?


      • vainiin....
        jussiccc kirjoitti:

        no täytys pojat herätä, rakkautta ei saa jos sitä ei oo olemassa äkkiä vaimot vaihtoon,kylmä totuus

        saa itten amanlaien tilalle. Heehe he.

        Eiköhän parisuhteea ole lupaus josta pitäisi pitää kiinni, myös naisten. Aina on sanottu että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Olen kokenut että tämä hokema koskee vain naisia. Miehet kyllä näyttävät tunteensa ja haluavat läheisyytä
        mutta naiset eivät. Ei se vaihtamalla parane.


      • Nimetön
        Petetty mies kirjoitti:

        Minustakin on outoa, jos antaa hellyttää, mutta ei sitä saa. Tosiaalta meissä miehissä on varmasti sitä samaa outoutta. Mutta tuo pettäminen ja sen suojaaminen. Ei hitto, tuli tosi paha tunne. Miksi sitä pitää suojata. Olla "mukana" pettämässä toista? exn sisko teki sen, mutta pajastui, ja en voi enää luottaa häneenkään. Jokainen joka on menettänyt läheisen luottamuksen tietää itse miltä se tuntuu. Jokainen tavallaan, mutta jatkaa pettämistä/ suojaamista..arg.. ei hitto. Vapaita naisia ja miehiä on olemassa, joilla on arvot ja voivat olla rehellisiä itselleen ja toisille, miksi me emme kohtaa?

        olin alibina, koska muuten olisin menettänyt hyvän ystävyyden.Koko aikana (20v.) ei ole muuta ongelmaa ollut. Minua säälitti hänen miehensä, sillä hän on hyvin kiltti ja kunnollinen. Vieläkin on paha olla, kun muistan asian. Itse olen sinkku, erosin kun mieheni "kärähti" pettämisestä. Valitettavasti en voinut unohtaa asiaa, joten ainut mahdollisuus oli erota. Minä en pettäisi koskaan jos olisin jonkun kanssa suhteessa, sillä se loukkaa toista osapuolta äärettömästi.


      • Nimetön
        Lajitoveri... kirjoitti:

        Todellakin juuri näin kuten sanoit. Alkoi heti haisemaan siltä että näitä hyväsydämmisiä miehiä vedetään nyt pahasti retkuun tässä. En tiedä mikä nykynaisiin on mennyt, mutta lähipiirissä kariutuneita (omani mukaanlukien) kaatui siihen kun naisella on ollut toinen mies. Omassa suhteeni nyt ei ollut aina ruusuilla tanssimista. Mutta en mä nyt pettämään häntä olisi kuitenkaan alkanut. Mut hänpä petti... 1½ vuotta selän takana. Kaikki tiesi... paitsi minä. No sitten hän jäi kiinni siitä viimein ja se loppu siihen. Ei paljon painanut yhdessä hankitut mammonat, naimisissa olo ja yhteinen lapsi edes.. vasta kuin eron hetkellä kun tajuttiin mikä tilanne oli. Mut pitäs vähän alkaa säteilemään ja aikaisemmin.

        Arviolta 8 muun tuntemani pariskunnan tarina on mennyt juurikin samalla kaavalla. 1 niistä tosin jatkui kaikesta huolimatta... yksi mies joutui kahteen kertaan samaan halpaan.

        Mutta aiheeseen. Itse olen perusromanttinen mies ja läheisyys on minulle tärkeää. Aina nyt ei tarvitse pussailla ja olla lähellä. Mut kyllä sitä välillä kaipaa todellakin. Toi kaava vaan alkoi tuoksahtaan niin kokemiltani ja näkemiltäni tapauksilta. Hyväsydämmisyyttäni laskin vaimon juoksemaan baareissa kun se oli hänelle "tärkeää" no just joo... sitähän se todellakin oli... Tuli vähän muutakin menoa välillä aina.. ja se käsittämätön pokerinaama millä se pystyi valehtelemaan oli jotain jäätävää... Mut ei täältä keinot lopu jos haluaan asioista selvää ottaa... mutta tuntuu vaan todella turhalta alkaa edes epäilemään kumppania... silloin on suhteessa jo vika kun ei voi luottaa.

        Olen samaa mieltä kanssasi. Luottaminen on todella tärkeää suhteessa, mutta entä mikä pettymys, kun toiselle se luottamuksen arvoinen, ei ole merkannut mitään.Kaikki romahtaa. Yleensä kaikki ympärillä ja työpaikalla tietävät näistä pettämisistä, mutta se petetty viimeisenä, tai sitten ei milloinkaan. En haluaisi olla pettäjä, enkä petetty, vaikka petetty olen ollut.


      • tämän ketjun

        aloittajalle naisena sanoisin, että ei muuta kuin akka pellolle! Maailma on täynnä toinen toistaan ihanampia naisia, joten miksi ihmeessä ette toimi!! Elämä on muutenkin lyhyt, joten se pitää mielestäni elää niin täysillä kuin mahdollista ja ennen kaikkea: SIITÄ TÄYTYY PYSTYÄ NAUTTIMAAN!

        Jos rakkaus on molemminpuolista ja ennen kaikkea AITOA, joka tulee täydestä sydämestä, niin on päivän selvä asia, että silloin molemmat haluavat suukkoja haleja, seksiä jne. Te ette kumpikaan ole mitenkään "outoja", sitä vastoin tätä ketjua lukiessa tulee sellainen tunne, että naiset taitaa olla tänä päivänä todella kylmiä!!
        Toivottavasti en itse ole sellainen....

        Kun teidänkin kirjoituksianne lukee, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että te ette elä "sen oikean" ihmisen kanssa, kun kerran suhteessanne otetaan huomioon vain naisen asiat. Jos toista rakastaa ja hän on "se oikea", niin silloin molemmat huomioi toinen toisensa! Tsemppiä teille!


      • Nimetön
        seksi päivässä pitää parisu... kirjoitti:

        olisiko se niin kamalaa jos se johtaisi joskus myös niihin sänkyhommiin? Onko miehesi kanssa rakastelu niin vastenmielistä? Pitääkö aina odottaa milloin se sinusta tuntuu sopivalta, entä jos miehellesi ei käykkään silloin?

        Onko se loppujen lopuksi niin kamalaa jos mies pitää omaa avo/aviopuolisoa itsestään selvyytenä? Pitääkö miesten lopun ikää kerjätä seksiä ja sänkyhommia? Eikö parisuhteessa pitäisi joustaa joskus omista haluista ja toiveista, jotta voi edellyttää sitä myös toiselta?

        Samat naiset ruikuttavat näillä sivuilla "miksi mieheni lähti toisen mukaan". Kokeilisitte joskus miten parisuhteenne paranee kun otatte miehennekin halut huomioon.

        Onneksi minut on siunattu ihanalla naisella, joka haluaa tyydyttää minut myös silloinkin kun hänen itsensä ei tee mieli. Voin kertoa, että mieleen ei tule edes katsella vieraisiin. Kokeilkaa naiset ihmeessä, tulette yllättymään ;)

        Kyllä mies voi pettää, vaikka vaimon kanssa rakasteltais kolmesti päivässä. Työmatkallakin autossa, kun alkoi mieli tekemään. Jos ei mienun heti tehnyt mieli, mutta kun hän laittoi kätensä housuuni, niin heti olin valmis rakasteluun. En myöskään ollut tikkapipo ja kaavoihin kangistunut niissä hommissa, mutta silti mieheni petti. Ja kaiken kokoisten ja näköisten kanssa. Se oli uskomatonta. Eli ei pidä paikkaansa se, että jos kotona saa, niin ei tarvitse mennä vieraisiin. Erosoin em.miehestä.


      • ärh
        vainiin.... kirjoitti:

        saa itten amanlaien tilalle. Heehe he.

        Eiköhän parisuhteea ole lupaus josta pitäisi pitää kiinni, myös naisten. Aina on sanottu että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Olen kokenut että tämä hokema koskee vain naisia. Miehet kyllä näyttävät tunteensa ja haluavat läheisyytä
        mutta naiset eivät. Ei se vaihtamalla parane.

        Miten helvetissä se nyt vain naisia koskisi? Entiselläni ei ollut kyllä toista naista, muttei hellyyttä tai läheisyyttä riittänyt edes minulle..jälkikäteen olen kyllä saanut kuulla ruikutusta, että hän tekisi nyt toisin. se vain on jo vähän myöhäistä.


      • Laowai
        Nimetön kirjoitti:

        olin alibina, koska muuten olisin menettänyt hyvän ystävyyden.Koko aikana (20v.) ei ole muuta ongelmaa ollut. Minua säälitti hänen miehensä, sillä hän on hyvin kiltti ja kunnollinen. Vieläkin on paha olla, kun muistan asian. Itse olen sinkku, erosin kun mieheni "kärähti" pettämisestä. Valitettavasti en voinut unohtaa asiaa, joten ainut mahdollisuus oli erota. Minä en pettäisi koskaan jos olisin jonkun kanssa suhteessa, sillä se loukkaa toista osapuolta äärettömästi.

        tekee,mutta kun luin uudelleen-ja uudelleen "Hellyyden Anatomian"-Desmond Morris.. Kaikkea tapahtuu kaikkialla!Joten eipä kannata pitemmän päälle antaa katkeruden vallata kokonaan petettyjä tai pettäjiäkään (omat vaikeudet tulevat enemmin tai myöhemmin heillekkin uusissa suhteissa)


      • nainennn
        Nimetön kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Luottaminen on todella tärkeää suhteessa, mutta entä mikä pettymys, kun toiselle se luottamuksen arvoinen, ei ole merkannut mitään.Kaikki romahtaa. Yleensä kaikki ympärillä ja työpaikalla tietävät näistä pettämisistä, mutta se petetty viimeisenä, tai sitten ei milloinkaan. En haluaisi olla pettäjä, enkä petetty, vaikka petetty olen ollut.

        Ketjun aloittajalle haluaisin kertoa, että tunteettomuus pitkässä suhteessa ei ole normaalia. Itse naisena haluan suhteessa samoja asioita jotka mainitsit ja niin haluaa myös suurin osa tuntemistani naisista. Miehistä taas olen huomannut että osa on jurompia, niitä "ei puhu eikä pussaa"-tyyppejä, mutta onneksi nykyään suuri osa on avoimuuden ja tunteiden näyttämisen kannalla.

        Meillä ainakin pussataan ja halataan ja sanotaan että rakastetaan yms. päivittäin monta kertaa. Nukahdetaan kiinni toisessa ja huomioidaan toista paljon. Mutta meillä suhde kukoistaa muutenkin loistavasti joten voisikohan siinä olla syy. Voisiko aloittajalla olla kyse puolison tunteiden hiipumisesta? Jos toista rakastaa kuin nainen miestä niin on se ihme että ei halua läheisyyttä.

        Minusta on väärin että näissä keskusteluissa aletaan yleistämään että "miehet sitä..." tai "naiset tätä...". Toki esimerkkejä löytyy vaikka sata, mutta se ei kerro vielä tarpeeksi jotta voitaisiin yleistää. Keskusteluihinhan kirjoittaa erityisesti aina ne joita asia koskee. Voisin yhtä hyvin tehdä keskustelun esim. että "Kaikki helsinkiläiset ovat tylyjä", ja se saisi varmasti paljon puolestapuhujia vaikka asia onkin potaskaa.


      • girli
        näkökulma kirjoitti:

        itse jo kerran eronneena tiedän, miltä naisesta tuntuu.
        Kun mies tulee kotiin töistä,niin on toki ihanaa kun hän heti halaa ja pussaa. Päivän aikana pitäisikin olla molemminpuolista hellyyttä, koskettelua ja suukottelua. En vaan tiedä mistä johtuu, että kun itse vastaa hellyyteen, ollaan heti sängyssä. Olisi mukava vastata jos tietäisi, että se on vaan suukottelua, hellittelyä. Ei naisen haluttomuus johdu toisesta miehestä vaan siitä, että mies pitää naista itsestäänselvyytenä.

        olen samaa mieltä miehille naiset ovat itsestäänselvyys useimmille.


      • kyyninen
        vainiin.... kirjoitti:

        saa itten amanlaien tilalle. Heehe he.

        Eiköhän parisuhteea ole lupaus josta pitäisi pitää kiinni, myös naisten. Aina on sanottu että suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Olen kokenut että tämä hokema koskee vain naisia. Miehet kyllä näyttävät tunteensa ja haluavat läheisyytä
        mutta naiset eivät. Ei se vaihtamalla parane.

        Tuo on kyllä pahimman luokan paskapuhetta etteikö muka vaihtamalla parane. Jos suhteen aikana tapaa henkilön jonka kanssa menee kemiat yhteen paremmin kuin olisi koskaan uskonut kenenkään kanssa tapahtuvan, se todellakin paranee vaihtamalla!


      • Mies jolla on menneisyys,,,
        nainennn kirjoitti:

        Ketjun aloittajalle haluaisin kertoa, että tunteettomuus pitkässä suhteessa ei ole normaalia. Itse naisena haluan suhteessa samoja asioita jotka mainitsit ja niin haluaa myös suurin osa tuntemistani naisista. Miehistä taas olen huomannut että osa on jurompia, niitä "ei puhu eikä pussaa"-tyyppejä, mutta onneksi nykyään suuri osa on avoimuuden ja tunteiden näyttämisen kannalla.

        Meillä ainakin pussataan ja halataan ja sanotaan että rakastetaan yms. päivittäin monta kertaa. Nukahdetaan kiinni toisessa ja huomioidaan toista paljon. Mutta meillä suhde kukoistaa muutenkin loistavasti joten voisikohan siinä olla syy. Voisiko aloittajalla olla kyse puolison tunteiden hiipumisesta? Jos toista rakastaa kuin nainen miestä niin on se ihme että ei halua läheisyyttä.

        Minusta on väärin että näissä keskusteluissa aletaan yleistämään että "miehet sitä..." tai "naiset tätä...". Toki esimerkkejä löytyy vaikka sata, mutta se ei kerro vielä tarpeeksi jotta voitaisiin yleistää. Keskusteluihinhan kirjoittaa erityisesti aina ne joita asia koskee. Voisin yhtä hyvin tehdä keskustelun esim. että "Kaikki helsinkiläiset ovat tylyjä", ja se saisi varmasti paljon puolestapuhujia vaikka asia onkin potaskaa.

        Juuri noin, ei pidä yleistää. Vaikka paljon vääryyttä tapahtuukin ja tuntuu että niin monet ajattelevat vain jalkovälillään niin kaikesta huolimatta uskon vielä ihmiseen ja rakkauteen. Kylmässä suhteessa on uskomattoman paha elää. Kun rakkautta riittäisi itsellä myös osoittaa se mutta toinen ei halua/kykene vastaanottamaan sitä. No, osaltani se suhde oh ohi jo kolme kuukautta mutta edelleen hän on mielessä. Ihmettelenkin, mitä hänessä oikein näen? No, toki tiedän, kaikkea on vain niin vaikea selittää...


      • Anonyymi

        Ongelma on että vaadit luokaa keskustelu yhteys keskenänne ja puhutte suhteenne ongelma kohdista se on pitkä prosessi mu siitä voitte jatkaa kasvua yhdessä samaan suuntaan


      • Anonyymi
        näkökulma kirjoitti:

        itse jo kerran eronneena tiedän, miltä naisesta tuntuu.
        Kun mies tulee kotiin töistä,niin on toki ihanaa kun hän heti halaa ja pussaa. Päivän aikana pitäisikin olla molemminpuolista hellyyttä, koskettelua ja suukottelua. En vaan tiedä mistä johtuu, että kun itse vastaa hellyyteen, ollaan heti sängyssä. Olisi mukava vastata jos tietäisi, että se on vaan suukottelua, hellittelyä. Ei naisen haluttomuus johdu toisesta miehestä vaan siitä, että mies pitää naista itsestäänselvyytenä.

        Monasti näin mu usein sitä pidetään miehisyyden merkkinä että osaa pystyy tyydyttämään naisensa sängyssä hyvä mies osaa pitää naisensa tyytyväisenä tarkoittaa lähinnä että kumpikin on onnellisia suhteessaan seksi on se kaunis lisä mansikka kakun päällä piste In päälle


      • Anonyymi
        NAINEN- kirjoitti:

        Minulla (nainen) on ollut suhde mieheen, jonka kanssa halattiin ja pusattiin mennen tullen ja se tuntui aivan ihanalta. Myös kutsuimme usein toisiamme kullaksi. Se lämmittää todella. Aina, kun oltiinn kotona ja esim. katseltiin televisiota miesystäväni halusi olla lähelläni käsi kaulalla tai sitten pötkötteli sohvalla pää tai jalat sylissäni. Yhdessä olo oli todella IHANAA ja tunsin itseni todella rakastetuksi ja tunne oli molemminpuolinen. Se oli täyttä rakkautta. Ja esim. saunassa hän halusi aina pestä minun selkäni ja hiukseni. Se oli ihana tunne: kosketus ja lämpö. Mutta kaikki kaunis näköjään päättyy aikanaan ja yläkerran ukko ei katso, kenet "hän" seuraavaksi ottaa pois elämästä. Eräänä yönä hän nukkui sitten pois viereltäni käsi kädessä. Minun elvytyksestäni ollut enään apua. En toivoisi kenellekään samantapaista kokemusta. Kultani kuolemasta on kohta 5 vuotta, enkä ole siitä vieläkään päässyt yli. Joka ilta muistelen häntä suurella rakkaudella. "Ei kuulu enään kysymys: kulta rakastatko? Rakastan vieläkin.....

        Monesti helpompaa olla yksin jos ei pysty antaa itsestään kaikkea uudessa suhteessa siksi että on kiinni exässään oli tämä menehtynyt tai ihan erottu


      • Anonyymi
        läheisyys kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Jos jotain ihmistä rakastaa, niin sen sanoo hänelle, tai ainakin osoittaa halauksilla, suukottelulla, halulla rakastella. Toinen juttu on tietenkin se, että vaimolla on toinen, mutta jatkaa entisen kanssa lasten, tai omaisuuden vuoksi. Tuttavissani on paljon naisia, joilla on suhde toiseen mieheen, mutta oma mies ei tiedä sitä. On harrastuksia, kokouksia, "tyttöjen iltoja", jopa yövuoro duunissa, ja ei kun rakastajan luokse.Ikävä kyllä, olen kerran minäkin suostunut olemaan alibina, kun vaimo oli vahingossa nukahtanut rakastajan viereen, ja aamu oli käsillä, joten oli ns. minun luonani yötä, ja olimme jutelleet ja juoneet viiniä. Täydestä kuulemma meni kuin väärä raha.

        Miltä itsestäsi tuntuisi vastaavassa tilanteessa


      • Anonyymi
        rokkiapina kirjoitti:

        Herätkää nyt hyvät ihmiset... huh huh... naiset kiertoon. Ennemmin tai myöhemmin joko omasta tai kumppanin alotteesta tulee loppu. Jos ette muuhun pysty ni keskustelkaa edes sen daaminne kans tilanteesta ja lopettakaa ruikuttaminen.

        T:toisten vaimojen hoitaja.

        Oletko oikein ylpeä vielä itsestäsi kannattaa olla varovainen baarissa käydessä ettet pienessä sievässä mene kehuskelemaan jonkun vaimon miehelle


      • Anonyymi

        Sama meillä joskus tuntuu että rakastanko väärää ihmistä itse ainakin kaipaisin édes vähän läheisyyttä. Mutta ei mitää jos kosket niin tulee huutoa


      • Anonyymi
        Petetty mies kirjoitti:

        Minustakin on outoa, jos antaa hellyttää, mutta ei sitä saa. Tosiaalta meissä miehissä on varmasti sitä samaa outoutta. Mutta tuo pettäminen ja sen suojaaminen. Ei hitto, tuli tosi paha tunne. Miksi sitä pitää suojata. Olla "mukana" pettämässä toista? exn sisko teki sen, mutta pajastui, ja en voi enää luottaa häneenkään. Jokainen joka on menettänyt läheisen luottamuksen tietää itse miltä se tuntuu. Jokainen tavallaan, mutta jatkaa pettämistä/ suojaamista..arg.. ei hitto. Vapaita naisia ja miehiä on olemassa, joilla on arvot ja voivat olla rehellisiä itselleen ja toisille, miksi me emme kohtaa?

        Naiset suojelee kavereitaan näissä asioissa, useinkin. Mutta monesti ne on myös miehen tuttavia/ystäviä nämä suojelia naisetkin. Tai olevinaan ovat, koska ei ystävää kohtaan tuollaista kieroilua, salailupeliä vaan tehdä. Jos haluaa olla entinen ystävä, niin tuolla se hoituu nopeasti ja varmasti..


    • hmmm(n)

      missä tuollaisia miehiä on ... ????

      yleensä se on toisinpäin, nainen haluaa noita asioita mieheltään.

      • joikula

        olen töissä mutta illaksi kotiin -eli sitten siellä meillä asuu ainakin yksi sellainen.


      • Outoako

        olen ja saattaa olla että kohta jopa vapailla markkinoilla.


      • läheisyyttä

        "yleensä se on toisinpäin, nainen haluaa noita asioita mieheltään."

        Eipäs olekaan.

        Arviolta vain 5% naisista on tuollaisia läheisyydestä pitäviä. Eli parikymmentä lyhyttä suhdetta piti käydä läpi, ennenkuin löytyi läheisyydenkaipuinen nainen joka ei ihan parissa viikossa tai kuukaudessa kyllästy halailuun ja sylikkäin nukkumiseen ym.


      • 5 prosenttiin
        läheisyyttä kirjoitti:

        "yleensä se on toisinpäin, nainen haluaa noita asioita mieheltään."

        Eipäs olekaan.

        Arviolta vain 5% naisista on tuollaisia läheisyydestä pitäviä. Eli parikymmentä lyhyttä suhdetta piti käydä läpi, ennenkuin löytyi läheisyydenkaipuinen nainen joka ei ihan parissa viikossa tai kuukaudessa kyllästy halailuun ja sylikkäin nukkumiseen ym.

        Minä kuulun siihen 5 prosenttiin sitten, joka tahtoo pitkässäkin suhteessa (arkipäiväistymisen jälkeen) halailla ja pussailla. Tosin nukkuessani tarvin omaa tilaa, mutta iltaisin sängyssä olisi tosi mukava aluksi makailla toisen kainalossa. Eli kyllä meitäkin on.

        Ja eihän siinä nyt mitään outoa ole, jos tahtoo läheisyyttä. Toisilla ihmisillä on vaan tuon läheisyyden kaipuu erilainen, vähän tai paljon tai jotain siitä väliltä. Sittenhän se on hyvä jos kaksi samanlaista kohtaa.


      • on paljon,

        jotka pidämme tunteiden osoittamisesta. Eikä sitä tarvi olla joka hetki toitottamassa, vaan ihan silloin kun hyvältä tuntuu.


      • NeitiKK
        on paljon, kirjoitti:

        jotka pidämme tunteiden osoittamisesta. Eikä sitä tarvi olla joka hetki toitottamassa, vaan ihan silloin kun hyvältä tuntuu.

        minä en ole törmänny huomionosoituksia kaipaavaan ja antavaan mieheen..

        Kyllä ainakin minä naisena kaipaan keskustelun aloittaneen mm. erästä mainitsemaa asiaa..Eli ku tuun kotiin niin oli hyvä tai huono päivä takana niin oman kullan (jos sellainen olisi) halausta..

        Ja siis läheisyyttä muutoinkin.. Ei oo viime aikaisissa suhteissa sitä löytyny muutoin kuin silloin ku seksiä olisi tarjoitus harrastaa..kaipaan sitä kyllä muutoinkin.. :(


      • Nimetön
        on paljon, kirjoitti:

        jotka pidämme tunteiden osoittamisesta. Eikä sitä tarvi olla joka hetki toitottamassa, vaan ihan silloin kun hyvältä tuntuu.

        Olen ollut nykyisessä parisuhteessa jo kahdekasan vuotta.Aluksi hellyyttä oli miehen nautittua alkoholia, niin silloin joskus iski hellyydenosoitus puuskat, mutta nyt ei niitäkään ole enään vuosiin ollut.Aluksi hellyyden puute tuntui kauhealta, usein itkin itseni uneen, nyt olen vain totutellut ajatukseen, että hellyyttä ja rakkautta on vain elokuvissa ja naisten kultasarjoissa.


      • haluan tietää

        missä tuollaisia miehiä kasvaa. Meillä asiat toisinpäin. Minä kerron miehelleni tunteeni, mutta hän ei saa sanottua (kuin kiskomalla sanat suusta) mitä tuntee ja ajattelee. Sen olen saanut "opetettua", että saan suukon aina kun hän lähtee kotoa jonnekkin...töihin tms. Halausta saan pyytää aina. Ei hyvä minusta, mutta rakkaus voittaa.


      • Real-Eikka
        läheisyyttä kirjoitti:

        "yleensä se on toisinpäin, nainen haluaa noita asioita mieheltään."

        Eipäs olekaan.

        Arviolta vain 5% naisista on tuollaisia läheisyydestä pitäviä. Eli parikymmentä lyhyttä suhdetta piti käydä läpi, ennenkuin löytyi läheisyydenkaipuinen nainen joka ei ihan parissa viikossa tai kuukaudessa kyllästy halailuun ja sylikkäin nukkumiseen ym.

        Aika harvinaisuuden olen sitten löytänyt jos vain 5% on noita läheisyydestä pitäviä naisia :)


      • läheisyys antaa voimaa
        on paljon, kirjoitti:

        jotka pidämme tunteiden osoittamisesta. Eikä sitä tarvi olla joka hetki toitottamassa, vaan ihan silloin kun hyvältä tuntuu.

        teitä niin ihania miehiä on, missä te olette piilossa?


      • ......

        On meitä nykyään vaan taitaa olla että naiset on tunteettomia enempi


      • Läheisyyttä kaipaava nainen
        Outoako kirjoitti:

        olen ja saattaa olla että kohta jopa vapailla markkinoilla.

        Ilmoitteleppa mistä löydän sinut jos päädyt vapaille markkinoille...


      • Jonessss
        Real-Eikka kirjoitti:

        Aika harvinaisuuden olen sitten löytänyt jos vain 5% on noita läheisyydestä pitäviä naisia :)

        En mie muunlaisia oo eläissäni nähnykään kuin läheisyydestä pitäviä naisia :)
        ja itekin tykänny aina läheisyydestä, eli ei ongelmia. Uutena tulee että joku nainen ei pitäisi läheisyydestä. Ettei vaan se oo niin ettei pidä sen tietyn henkilön läheisyydestä :P


      • Jonessss
        NeitiKK kirjoitti:

        minä en ole törmänny huomionosoituksia kaipaavaan ja antavaan mieheen..

        Kyllä ainakin minä naisena kaipaan keskustelun aloittaneen mm. erästä mainitsemaa asiaa..Eli ku tuun kotiin niin oli hyvä tai huono päivä takana niin oman kullan (jos sellainen olisi) halausta..

        Ja siis läheisyyttä muutoinkin.. Ei oo viime aikaisissa suhteissa sitä löytyny muutoin kuin silloin ku seksiä olisi tarjoitus harrastaa..kaipaan sitä kyllä muutoinkin.. :(

        Noh, ainakin meistä nuoremmistä miehistä tuntuu vähemmän löytyä noita huomiota osoittavia. Mitä nyt on seurannu sivusta, niin puheet on just sitä "saitko pillua" edelleenkin, vaikka jo 20 ikävuoden paremmalla puolella ollaan.
        Eli elä niitä amiksia kattele ainakaan :D

        En tosin tiiä millaista historiaa sinulla on ollu sitten miesrintamalla, mutta se on joku "muotisuuntaus" että pitää olla kova jätkä ja olla niinkuin naiset on tosiaan vaan se pillu. Massateineistä kasvaa noita massaihmisiä sitten varmaankin...

        En sitten tiedä miten on vanhempien miesten kohdalla, ehkä sielläkin on se tietty samanlainen ryhmä. Ja jos ne asialliset on jo sitten varattuja vanhemmasta kaartista :D :D

        Itse tykkään oikein kovasti läheisyydestä. Muutenkin kun oon sellainen marginaali-ihminen ja jollain tavalla yksinäinen susi, että kaipaisin vaan oman kullan elämääni jonka kanssa voisi jakaa ilot ja surut. Ei ole sellaista jätkäporukassa lähtemisen tarvetta, mukavampi oman kullan kanssa. Edes sinkkuna en kovin paljoa tykkää "jätkien illoista". Jotenkin junttimaista. Eli tässä taas viittaan marginaalisuuteeni tässä yhteiskunnassa :D :D

        Ja sinkku nyt olen vieläkin, ainakin toistaiseksi.


      • Jonessss
        läheisyys antaa voimaa kirjoitti:

        teitä niin ihania miehiä on, missä te olette piilossa?

        Noh, baareissa ei ainakaan liikaa meitä taida näkyä, kun siellä on suurin osa sellaisia kuoreensasulkeutuneita kylmiä naisia :D
        Luulen että tämän on havainnu moni muukiin itseään hyvänä tyyppinä pitävä jätkä.

        Nyt tämä juttu joka on vireillä, on ihan rehellisesti suomi24 treffien kautta lähtenyt. Oli omat ongelmat, mutta asioista on tosi tosi tosi paljon puhuttu rehellisesti ja avoimesti. Juuri tällaista sen pitäisi olla. Ja kumpikin tykkää läheisyydestä, minulle se läheisyys kummaltakin osapuolelta on kyllä ollut niin itsestäänselvyys etten tajua tätä koko viestiketjua :D
        Ainoa teoria minkä keksin on se että toinen ei halua läheisyyttä juuri sen toisen kanssa, joka sitä häneltä vaatii. Eli kokoon kuivunut suhdeko?? En mie ainakaan halua suhdetta jossa se ainoa nainen jonka kanssa on, ei anna minulle läheisyyttä. Sehän tarkoittaisi sitä että läheisyys on haettava jostain muualta, lopulta... Mutta ilman muuta juttelisin asiasta toisen osapuolen kanssa. Kyseessähän voi olla jotain muuta taustalla kytevää, eikä välttämättä piste suhteelle.


      • Pelho
        Real-Eikka kirjoitti:

        Aika harvinaisuuden olen sitten löytänyt jos vain 5% on noita läheisyydestä pitäviä naisia :)

        Niin minäkin ja vielä ensi yrityksellä.... ü


      • Läheisyyttä kaipaava nainen kirjoitti:

        Ilmoitteleppa mistä löydän sinut jos päädyt vapaille markkinoille...

        Kaipaan suhteessa jatkuvasti suukotteluja, halia ja hiusten kiehnäämistä ja teen sitä itsekin ;)) Aina ei jaksa mutta jotain on pielessä jos tuommoset kokonaan lakkaa...


      • sexsex
        läheisyyttä kirjoitti:

        "yleensä se on toisinpäin, nainen haluaa noita asioita mieheltään."

        Eipäs olekaan.

        Arviolta vain 5% naisista on tuollaisia läheisyydestä pitäviä. Eli parikymmentä lyhyttä suhdetta piti käydä läpi, ennenkuin löytyi läheisyydenkaipuinen nainen joka ei ihan parissa viikossa tai kuukaudessa kyllästy halailuun ja sylikkäin nukkumiseen ym.

        haluavat läheisyyttä,mutta jos siihen joka kerta liittyy seksi,niin ei jaksa. Läheisyys ilman seksiä olisi mukavaa myös!


      • Nimetön
        NeitiKK kirjoitti:

        minä en ole törmänny huomionosoituksia kaipaavaan ja antavaan mieheen..

        Kyllä ainakin minä naisena kaipaan keskustelun aloittaneen mm. erästä mainitsemaa asiaa..Eli ku tuun kotiin niin oli hyvä tai huono päivä takana niin oman kullan (jos sellainen olisi) halausta..

        Ja siis läheisyyttä muutoinkin.. Ei oo viime aikaisissa suhteissa sitä löytyny muutoin kuin silloin ku seksiä olisi tarjoitus harrastaa..kaipaan sitä kyllä muutoinkin.. :(

        Naiset olettaa useinmiten että jaa taas äijjä haluu seksiä, ei tunnu tulevan pineen mieleen että mies kaipaa läheisyyttä ja jonkilaista arvostusta.

        Nyky yhteiskunnassa naiset on niin yli seksuaalisia että se haittaa jo parisuhdetta :(


      • suukkoja!
        5 prosenttiin kirjoitti:

        Minä kuulun siihen 5 prosenttiin sitten, joka tahtoo pitkässäkin suhteessa (arkipäiväistymisen jälkeen) halailla ja pussailla. Tosin nukkuessani tarvin omaa tilaa, mutta iltaisin sängyssä olisi tosi mukava aluksi makailla toisen kainalossa. Eli kyllä meitäkin on.

        Ja eihän siinä nyt mitään outoa ole, jos tahtoo läheisyyttä. Toisilla ihmisillä on vaan tuon läheisyyden kaipuu erilainen, vähän tai paljon tai jotain siitä väliltä. Sittenhän se on hyvä jos kaksi samanlaista kohtaa.

        Sama täällä, minäkin kuulun siihen joukkoon naisia jotka haluaa halia ja suukkoja. Jestas jos minulla olisi tuollainen mies niin olisin ikionnellinen!


      • ja halauksia
        Outoako kirjoitti:

        olen ja saattaa olla että kohta jopa vapailla markkinoilla.

        sulla kuule riittää vientiä tuolla menolla...!
        hellyyden kipeitä naisia kyllä löytyy...!


      • missä te olette
        on paljon, kirjoitti:

        jotka pidämme tunteiden osoittamisesta. Eikä sitä tarvi olla joka hetki toitottamassa, vaan ihan silloin kun hyvältä tuntuu.

        Siis mistä teikäläisiä löytää..... Täällä olis yks halittava nainen..exäni harrasti sitä vain silloin kun halusi sexiä...Itse haluisin koska vain...Olis ihana olla kainalossa ja halata suukotella....


      • Anonyymi
        NeitiKK kirjoitti:

        minä en ole törmänny huomionosoituksia kaipaavaan ja antavaan mieheen..

        Kyllä ainakin minä naisena kaipaan keskustelun aloittaneen mm. erästä mainitsemaa asiaa..Eli ku tuun kotiin niin oli hyvä tai huono päivä takana niin oman kullan (jos sellainen olisi) halausta..

        Ja siis läheisyyttä muutoinkin.. Ei oo viime aikaisissa suhteissa sitä löytyny muutoin kuin silloin ku seksiä olisi tarjoitus harrastaa..kaipaan sitä kyllä muutoinkin.. :(

        Näin se on naisten puolelta hyvin usein.miehellekin. Ettei läheisyyttä ole miehelle, kun silloin millon itse naispuolisen halut hyrrää, ja on muutakin vailla. Ihan sitä miehenä kaipaa itsekin läheisyyttä, ja haluaa tuntea itsensä rakastetuksi, ja tärkeäksi toiselle. Tässä tuleekin se jutun.probleema esiin, ihan ilman sukupuoli erotteluja. Jos läheisyyttä on vähän, niin hyvin todennäköistä, että jommankumman mielestä, se tarkoittaa heti sänkyyn menoa, ja näin siinä monesti käykin, kun molemmat olleet kosketuksen/huomion puutteessa, ja vähempi näitä tarvitseva kääntää mielessään, asian seksin vonkaamiseksi, vaikka juurikin se liian vähäinen läheisyys, hellyys ja toisen huomiointi on se syy, ja hetihän siinä helposti lämpiää, yleensä molemmat, kun tunteet mukana, ja useimmiten menee sänkyhommiksi. se on pahempaa, kun joutuu läheisyyden, huomion/kosketuksen puutteessa elämään, kuin seksin puute. Rakkaudesta läheisyydestä jne, se parempi, ja oikenlainen sekstailukin lähtee. Voin kokemuksesta sanoa, jos ei ole tunteita jotain yhden illan juttua tms kohtaan, ei se seksikään oo hyvin kaksista ollut...


    • onnellinen nainen

      Juuri tuollaista miestä minäkin kaipasin elämääni. Nyt olen onnellinen, sillä olen hänet löytänyt. Tehän olette joka naisen unelmia.

      • joikula

        suhtautuminen muuttua kotona jos tämän vaimolle esittelisi... Olen kyllä sanonut hänelle että ne piirteet joita itse arvostan olisi kyllä monelle naiselle mieleen. Hän ei niitä piirteitä kuitenkaan erityisesti arvosta.


      • muuttuko!

        minä olen nainen, ja voi kun toivoisin että oma mieheni olisi tuollainen. Mutta ei ole, ei minkäänlaista kosketusta viikkokausiin:(
        Olen hänelle yrittänyt asiasta sanoa, joskus jopa itku kurkussa, kun tilanne niin surettaa.

        Mutta ei tule muutosta, ja olen alkanut itsekin käpertyä kuoreeni. Enää en tiedä haluanko edes, että hän koskee minuun, koska tuntuu siltä että olen pakottanut hänet siihen. Ja ajattelen, että olen jotenkin vastenmielinen kun mieheni ei halua koskea:( Koskaan sitä kosketusta ei tule spontaanisti.

        Ja kävi tässä taannoin niin, että ajauduin erään toisen luokse yöksi. Emme harrastaneet seksiä, mutta se miten tuo mies minua kosketti.... en unohda sitä varmaan koskaan, eikä tainnu mies tajuta miten vahvasti minuun vaikutti. Olen alkanut miettiä, olisiko todellakin joku toinen mies sopivampi minulle.
        Koska nykyisessä suhteessa tunnen itseni jotenkin vialliseksi, kun haluan läheisyyttä ja kosketuksia.


      • naishenkilö
        muuttuko! kirjoitti:

        minä olen nainen, ja voi kun toivoisin että oma mieheni olisi tuollainen. Mutta ei ole, ei minkäänlaista kosketusta viikkokausiin:(
        Olen hänelle yrittänyt asiasta sanoa, joskus jopa itku kurkussa, kun tilanne niin surettaa.

        Mutta ei tule muutosta, ja olen alkanut itsekin käpertyä kuoreeni. Enää en tiedä haluanko edes, että hän koskee minuun, koska tuntuu siltä että olen pakottanut hänet siihen. Ja ajattelen, että olen jotenkin vastenmielinen kun mieheni ei halua koskea:( Koskaan sitä kosketusta ei tule spontaanisti.

        Ja kävi tässä taannoin niin, että ajauduin erään toisen luokse yöksi. Emme harrastaneet seksiä, mutta se miten tuo mies minua kosketti.... en unohda sitä varmaan koskaan, eikä tainnu mies tajuta miten vahvasti minuun vaikutti. Olen alkanut miettiä, olisiko todellakin joku toinen mies sopivampi minulle.
        Koska nykyisessä suhteessa tunnen itseni jotenkin vialliseksi, kun haluan läheisyyttä ja kosketuksia.

        hellyyden ja kosketuksen puutetta. Se oli tuskaa...
        Nykyisen mieheni kanssa kyhnytään ja pusutellaan ja puhutaan hempeitä joka päivä. Uskomatonta, miten suuri vaikutus sillä on kaikkeen jaksamiseen!
        "Joka kerran on pitänyt kädessään veden pyöristämää kiveä, tietää millainen voima on jatkuvilla hyväilyillä!"
        ..näin suurinpiirtein kirjoitti Tamberman ja on ihan oikeassa!


      • muuttuko

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...


      • joikula
        muuttuko kirjoitti:

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...

        käytös on juuri samanlaista kuin minun vaimon käytös sillä erolla että jos kysyn että rakastatko minuna niin vastaus on "mitä tuohon oikein voi muuta sanoa?". Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin. En ole ikinä ollut esim. väkivaltainen, en juo, en polta, en hillu kaupungilla, olen hyvin ansaitseva, pidän huolta raha-asioista ja haluaisin olla hellä ja rakastavainen mutta sitä ei saa olla. Kuitenkin jaksan välittää vaimostani. Olen jopa vähentänyt omien harrastusten määrää että olisi enemmän aikaa yhdessä mutta tuon yhteisen ajan vaimoni käyttää sitten kirjojen lukemiseen ja minulla ei ole mitään muutakaan tekemistä sitten kun katsoa telkkaria. Harmittaa vaan olla siinä yksin ilman juttukaveria kun toinen lukee kirjaa siihen asti että menee nukkumaan.


      • tämä...
        muuttuko kirjoitti:

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...

        ei taida lohduttaa, mutta kerroit että miehesi sentään vetää kainaloon kun kerrot pahasta olostasi. Meillä ei tapahdu edes tuota, mies vain kääntää selkänsä:(


      • kuulostaa
        joikula kirjoitti:

        käytös on juuri samanlaista kuin minun vaimon käytös sillä erolla että jos kysyn että rakastatko minuna niin vastaus on "mitä tuohon oikein voi muuta sanoa?". Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin. En ole ikinä ollut esim. väkivaltainen, en juo, en polta, en hillu kaupungilla, olen hyvin ansaitseva, pidän huolta raha-asioista ja haluaisin olla hellä ja rakastavainen mutta sitä ei saa olla. Kuitenkin jaksan välittää vaimostani. Olen jopa vähentänyt omien harrastusten määrää että olisi enemmän aikaa yhdessä mutta tuon yhteisen ajan vaimoni käyttää sitten kirjojen lukemiseen ja minulla ei ole mitään muutakaan tekemistä sitten kun katsoa telkkaria. Harmittaa vaan olla siinä yksin ilman juttukaveria kun toinen lukee kirjaa siihen asti että menee nukkumaan.

        "Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin". Niin, kyllä tuollaiset tilanteet tuntuvat pahalle. Että miten se voi olla niin vaikeaa sanoa spontaanisti, että rakastaa, tykkää jne. Edes joskus!

        Täytyy myöntää, että nähtävästi sitä on ruodannut tavarat saman katon alle ihan väärän ihmisen kanssa. Mutta eipä tullut mieleenkään aikoinaan, että noin "tunnevammaisia" ihmisiä voisi olla olemassa. Mekään emme keskustele kotona muuta kuin yleistä höpinää. Eli mitä syödään, pitäiskö käydä kaupassa, mitä telkkarista tulee ym. ym. Arkisia asioita siis. Ei mitään syvällistä, koska mieheni ei osaa/halua puhua sellaisista asioista.

        Olemme paljon kotona, mutta enimmäkseen omissa oloissa. Mies ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, ei edes viikonloppuna. Ja jos minä ehdotan, niin ei kiinnosta. Ollaan vaan kotona, saunotaan ja katotaan telkkaria.

        Normaalisti minä kyllä näytän päivittäin tunteeni (eli halaan jne.), puhun ja yritän saada mieheni viihtymään ja nauramaan seurassani. Kerran kuitenkin tein testin. Eli perjantaina, kun mies tuli töistä, niin olinkin hiljainen enkä näyttänytkään tunteitani. Mies oli vähän hämillään, mutta ei kysynyt, että mikä minulla on tms. Hän vain uppoutui musiikkiin ja tietokoneeseen. Ajattelin, että ehkäpä mies jossain välissä alkaa kyselemään, että mistä kenkä puristaa. Mutta eipä kysynyt. Kului koko pitkä viikonloppu, että tuskin vaihdoimme sanaakaan. Minusta tuntui, kuin minut olisi haudattu elävältä! Aivan kauhea olo siis.

        Alkuviikosta sitten kysyin, että eikö miestä tosiaan kiinnosta, että mistä moinen hiljaisuus johtuu. Hän sanoi, että tietää kyllä. Aina ne samat asiat, eikä hän osaa auttaa. Hän ajatteli kuulemma, että haluan varmaan olla omissa oloissani. Niinpä niin, aina ne samat. Harvoin otan puheeksi nämä tunneasiat, koska tiedän ettei mieheni halua/osaa keskustella niistä. Siksi tuo sana 'aina' tuntui todella pahalta. Ja en ole sellainen ihminen, joka viihtyy paljon omissa oloissa. Eli sinänsä outoa, että hän muka luuli minun haluavan olla rauhassa koko viikonlopun.

        Meillä on niin, että jos minulla on paha olo, niin mieheni on välinpitämätön. Ihan niin kuin hän ei huomaisi asiaa ollenkaan ja ehkäpä jopa tykkää huonoa, jos olen hiljainen jne. Se on mielestäni suuri loukkaus. Jos minä näen, että toisella on paha olo, niin automaattisesti kysyn, että mikä on ja miten voisin auttaa. Miehelläni on jokin ihme muuri näissä tunneasioissa. Eli tunteita ei näytetä eikä hän halua nähdä niitä.


      • joikula
        kuulostaa kirjoitti:

        "Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin". Niin, kyllä tuollaiset tilanteet tuntuvat pahalle. Että miten se voi olla niin vaikeaa sanoa spontaanisti, että rakastaa, tykkää jne. Edes joskus!

        Täytyy myöntää, että nähtävästi sitä on ruodannut tavarat saman katon alle ihan väärän ihmisen kanssa. Mutta eipä tullut mieleenkään aikoinaan, että noin "tunnevammaisia" ihmisiä voisi olla olemassa. Mekään emme keskustele kotona muuta kuin yleistä höpinää. Eli mitä syödään, pitäiskö käydä kaupassa, mitä telkkarista tulee ym. ym. Arkisia asioita siis. Ei mitään syvällistä, koska mieheni ei osaa/halua puhua sellaisista asioista.

        Olemme paljon kotona, mutta enimmäkseen omissa oloissa. Mies ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, ei edes viikonloppuna. Ja jos minä ehdotan, niin ei kiinnosta. Ollaan vaan kotona, saunotaan ja katotaan telkkaria.

        Normaalisti minä kyllä näytän päivittäin tunteeni (eli halaan jne.), puhun ja yritän saada mieheni viihtymään ja nauramaan seurassani. Kerran kuitenkin tein testin. Eli perjantaina, kun mies tuli töistä, niin olinkin hiljainen enkä näyttänytkään tunteitani. Mies oli vähän hämillään, mutta ei kysynyt, että mikä minulla on tms. Hän vain uppoutui musiikkiin ja tietokoneeseen. Ajattelin, että ehkäpä mies jossain välissä alkaa kyselemään, että mistä kenkä puristaa. Mutta eipä kysynyt. Kului koko pitkä viikonloppu, että tuskin vaihdoimme sanaakaan. Minusta tuntui, kuin minut olisi haudattu elävältä! Aivan kauhea olo siis.

        Alkuviikosta sitten kysyin, että eikö miestä tosiaan kiinnosta, että mistä moinen hiljaisuus johtuu. Hän sanoi, että tietää kyllä. Aina ne samat asiat, eikä hän osaa auttaa. Hän ajatteli kuulemma, että haluan varmaan olla omissa oloissani. Niinpä niin, aina ne samat. Harvoin otan puheeksi nämä tunneasiat, koska tiedän ettei mieheni halua/osaa keskustella niistä. Siksi tuo sana 'aina' tuntui todella pahalta. Ja en ole sellainen ihminen, joka viihtyy paljon omissa oloissa. Eli sinänsä outoa, että hän muka luuli minun haluavan olla rauhassa koko viikonlopun.

        Meillä on niin, että jos minulla on paha olo, niin mieheni on välinpitämätön. Ihan niin kuin hän ei huomaisi asiaa ollenkaan ja ehkäpä jopa tykkää huonoa, jos olen hiljainen jne. Se on mielestäni suuri loukkaus. Jos minä näen, että toisella on paha olo, niin automaattisesti kysyn, että mikä on ja miten voisin auttaa. Miehelläni on jokin ihme muuri näissä tunneasioissa. Eli tunteita ei näytetä eikä hän halua nähdä niitä.

        siis aivan samoja piirteitä vaimossa. Hän on kyllä sanonut että ei sitten ehkä kykene puhumaan tunteistaan. Kyllähän toisesta välittämisestä voi osoittaa muutoinkin jos ei puhua osaa. Voisi vaikka tulla koskettamaan tai tuoda itsensä kosketeltavaksi. Kyllähän sitä jossakin vaiheessa alkaisi tuntemaan että toinen todella välittää toisesta, mutta ei... "En minä nyt jouda... " ja kohta jo lukee jotain kirjaa. Kyllä minä tiedän että toki minussakin virheitä on mutta se ero minun ja vaimon välillä on että minä voin ne sanoa mutta hän pitää itseään jotenkin virheettömänä. Ja sen kerran kun otat esille että kyllä se sinäkin virheitä teet ja pystyt sen ihan näyttämään toteen niin on sitä mieltä että se on jotenkin hänelle sallitua. Voi voi... alkaa ahdistaa jo pelkkä ajattelukin. Taidan siirtyä sivuun vaan seuraamaan.


      • Mies-76....
        kuulostaa kirjoitti:

        "Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin". Niin, kyllä tuollaiset tilanteet tuntuvat pahalle. Että miten se voi olla niin vaikeaa sanoa spontaanisti, että rakastaa, tykkää jne. Edes joskus!

        Täytyy myöntää, että nähtävästi sitä on ruodannut tavarat saman katon alle ihan väärän ihmisen kanssa. Mutta eipä tullut mieleenkään aikoinaan, että noin "tunnevammaisia" ihmisiä voisi olla olemassa. Mekään emme keskustele kotona muuta kuin yleistä höpinää. Eli mitä syödään, pitäiskö käydä kaupassa, mitä telkkarista tulee ym. ym. Arkisia asioita siis. Ei mitään syvällistä, koska mieheni ei osaa/halua puhua sellaisista asioista.

        Olemme paljon kotona, mutta enimmäkseen omissa oloissa. Mies ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, ei edes viikonloppuna. Ja jos minä ehdotan, niin ei kiinnosta. Ollaan vaan kotona, saunotaan ja katotaan telkkaria.

        Normaalisti minä kyllä näytän päivittäin tunteeni (eli halaan jne.), puhun ja yritän saada mieheni viihtymään ja nauramaan seurassani. Kerran kuitenkin tein testin. Eli perjantaina, kun mies tuli töistä, niin olinkin hiljainen enkä näyttänytkään tunteitani. Mies oli vähän hämillään, mutta ei kysynyt, että mikä minulla on tms. Hän vain uppoutui musiikkiin ja tietokoneeseen. Ajattelin, että ehkäpä mies jossain välissä alkaa kyselemään, että mistä kenkä puristaa. Mutta eipä kysynyt. Kului koko pitkä viikonloppu, että tuskin vaihdoimme sanaakaan. Minusta tuntui, kuin minut olisi haudattu elävältä! Aivan kauhea olo siis.

        Alkuviikosta sitten kysyin, että eikö miestä tosiaan kiinnosta, että mistä moinen hiljaisuus johtuu. Hän sanoi, että tietää kyllä. Aina ne samat asiat, eikä hän osaa auttaa. Hän ajatteli kuulemma, että haluan varmaan olla omissa oloissani. Niinpä niin, aina ne samat. Harvoin otan puheeksi nämä tunneasiat, koska tiedän ettei mieheni halua/osaa keskustella niistä. Siksi tuo sana 'aina' tuntui todella pahalta. Ja en ole sellainen ihminen, joka viihtyy paljon omissa oloissa. Eli sinänsä outoa, että hän muka luuli minun haluavan olla rauhassa koko viikonlopun.

        Meillä on niin, että jos minulla on paha olo, niin mieheni on välinpitämätön. Ihan niin kuin hän ei huomaisi asiaa ollenkaan ja ehkäpä jopa tykkää huonoa, jos olen hiljainen jne. Se on mielestäni suuri loukkaus. Jos minä näen, että toisella on paha olo, niin automaattisesti kysyn, että mikä on ja miten voisin auttaa. Miehelläni on jokin ihme muuri näissä tunneasioissa. Eli tunteita ei näytetä eikä hän halua nähdä niitä.

        Oletkohan vaimoni? Jotenkki tunnistin itseni tuosta tekstistä.


      • kyllä hellyyttä
        muuttuko kirjoitti:

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...

        löytyy, mutta seksiä ei ole. Olemme olleet 2 vuotta yhdessä, ja seksiä meillä on n. kerran neljässä kuukaudessa.
        Vaimo tykkää pusutella ja olla kainalossa (kuten minäkin), mutta seksi ei koskaan häntä innosta.
        Aikas p**kat fiilikset..


      • kirjoittajat

        olette?..Minä(nainen viiskymppinen) olen elänyt parisuhteessa kohta 23v(naimisissa 13v)ja nyt taas kaipaisin miehen läheisyyttä ja halailua-en kyllä hirveästi sitä ole saanut koko aikana:( Pitää aina kysyä miksei sano jotain kaunista tai halaile ja täytyy ns.käskeä ennenkun tajuaa, jos sittenkään.ja ne maagiset sanat "minä rakastan sinua"koskahan olisin kuullut?Ekhä olen niin vastenmielinen ettei moisia "leperryksiä" halua sanoa, mutta "sitä"kyllä haluaa ja aina silloin kehuu ja ylistää, miten "mulla on ihana-ja olen ihana"...on nääs ruvennut ärsyttämään.Onkose niin vaikeaa pyytää sohvalle kainaloon tai helliä muuten kuin ennen "peti puuhia"?En itsekään aina jaksa olla se aloittava osapuoli.Yhdestä asiasta olen vähän erimieltä?en tykkää nukkua ihan liki toista ainakaan pitempään....Ja tän keskustelun aloitaneita miehiä aah sellainen kun olisi tuo oma mieskin.-miehet vaihtoon vähäksi aikaa-


      • syvälliset
        kuulostaa kirjoitti:

        "Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin". Niin, kyllä tuollaiset tilanteet tuntuvat pahalle. Että miten se voi olla niin vaikeaa sanoa spontaanisti, että rakastaa, tykkää jne. Edes joskus!

        Täytyy myöntää, että nähtävästi sitä on ruodannut tavarat saman katon alle ihan väärän ihmisen kanssa. Mutta eipä tullut mieleenkään aikoinaan, että noin "tunnevammaisia" ihmisiä voisi olla olemassa. Mekään emme keskustele kotona muuta kuin yleistä höpinää. Eli mitä syödään, pitäiskö käydä kaupassa, mitä telkkarista tulee ym. ym. Arkisia asioita siis. Ei mitään syvällistä, koska mieheni ei osaa/halua puhua sellaisista asioista.

        Olemme paljon kotona, mutta enimmäkseen omissa oloissa. Mies ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, ei edes viikonloppuna. Ja jos minä ehdotan, niin ei kiinnosta. Ollaan vaan kotona, saunotaan ja katotaan telkkaria.

        Normaalisti minä kyllä näytän päivittäin tunteeni (eli halaan jne.), puhun ja yritän saada mieheni viihtymään ja nauramaan seurassani. Kerran kuitenkin tein testin. Eli perjantaina, kun mies tuli töistä, niin olinkin hiljainen enkä näyttänytkään tunteitani. Mies oli vähän hämillään, mutta ei kysynyt, että mikä minulla on tms. Hän vain uppoutui musiikkiin ja tietokoneeseen. Ajattelin, että ehkäpä mies jossain välissä alkaa kyselemään, että mistä kenkä puristaa. Mutta eipä kysynyt. Kului koko pitkä viikonloppu, että tuskin vaihdoimme sanaakaan. Minusta tuntui, kuin minut olisi haudattu elävältä! Aivan kauhea olo siis.

        Alkuviikosta sitten kysyin, että eikö miestä tosiaan kiinnosta, että mistä moinen hiljaisuus johtuu. Hän sanoi, että tietää kyllä. Aina ne samat asiat, eikä hän osaa auttaa. Hän ajatteli kuulemma, että haluan varmaan olla omissa oloissani. Niinpä niin, aina ne samat. Harvoin otan puheeksi nämä tunneasiat, koska tiedän ettei mieheni halua/osaa keskustella niistä. Siksi tuo sana 'aina' tuntui todella pahalta. Ja en ole sellainen ihminen, joka viihtyy paljon omissa oloissa. Eli sinänsä outoa, että hän muka luuli minun haluavan olla rauhassa koko viikonlopun.

        Meillä on niin, että jos minulla on paha olo, niin mieheni on välinpitämätön. Ihan niin kuin hän ei huomaisi asiaa ollenkaan ja ehkäpä jopa tykkää huonoa, jos olen hiljainen jne. Se on mielestäni suuri loukkaus. Jos minä näen, että toisella on paha olo, niin automaattisesti kysyn, että mikä on ja miten voisin auttaa. Miehelläni on jokin ihme muuri näissä tunneasioissa. Eli tunteita ei näytetä eikä hän halua nähdä niitä.

        jutut on taas ihan oma variaationsa kumppanuudessa.

        akka paukuttaa rakkaudenfilosofi taapermannia ja ukko paukuttaa enqvistin kvanttifysiikkaa. siitä ei syvällisyys puutu.

        välillä on vaan helpompi kysyä: muru, maistuisko hernekeitto jos duunaan.


      • Ota heti omat harrastukset ...
        joikula kirjoitti:

        käytös on juuri samanlaista kuin minun vaimon käytös sillä erolla että jos kysyn että rakastatko minuna niin vastaus on "mitä tuohon oikein voi muuta sanoa?". Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin. En ole ikinä ollut esim. väkivaltainen, en juo, en polta, en hillu kaupungilla, olen hyvin ansaitseva, pidän huolta raha-asioista ja haluaisin olla hellä ja rakastavainen mutta sitä ei saa olla. Kuitenkin jaksan välittää vaimostani. Olen jopa vähentänyt omien harrastusten määrää että olisi enemmän aikaa yhdessä mutta tuon yhteisen ajan vaimoni käyttää sitten kirjojen lukemiseen ja minulla ei ole mitään muutakaan tekemistä sitten kun katsoa telkkaria. Harmittaa vaan olla siinä yksin ilman juttukaveria kun toinen lukee kirjaa siihen asti että menee nukkumaan.

        Vaimosi kuulostaa minulta: liika kiehnääminen vähentää halujani läheisyyteen entisestään. Vähensitkö omia menojasi kysymättä vaimolta, halusiko hän sitä? Tuskin halusi, ei kai muuten kirjoja lukisi iltakaudet vaikka sinä olet paikalla. Tai sitten haluaa, ettäsinäkin lukisit :)


      • kokemusta on
        kuulostaa kirjoitti:

        "Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin". Niin, kyllä tuollaiset tilanteet tuntuvat pahalle. Että miten se voi olla niin vaikeaa sanoa spontaanisti, että rakastaa, tykkää jne. Edes joskus!

        Täytyy myöntää, että nähtävästi sitä on ruodannut tavarat saman katon alle ihan väärän ihmisen kanssa. Mutta eipä tullut mieleenkään aikoinaan, että noin "tunnevammaisia" ihmisiä voisi olla olemassa. Mekään emme keskustele kotona muuta kuin yleistä höpinää. Eli mitä syödään, pitäiskö käydä kaupassa, mitä telkkarista tulee ym. ym. Arkisia asioita siis. Ei mitään syvällistä, koska mieheni ei osaa/halua puhua sellaisista asioista.

        Olemme paljon kotona, mutta enimmäkseen omissa oloissa. Mies ei koskaan ehdota mitään yhteistä tekemistä, ei edes viikonloppuna. Ja jos minä ehdotan, niin ei kiinnosta. Ollaan vaan kotona, saunotaan ja katotaan telkkaria.

        Normaalisti minä kyllä näytän päivittäin tunteeni (eli halaan jne.), puhun ja yritän saada mieheni viihtymään ja nauramaan seurassani. Kerran kuitenkin tein testin. Eli perjantaina, kun mies tuli töistä, niin olinkin hiljainen enkä näyttänytkään tunteitani. Mies oli vähän hämillään, mutta ei kysynyt, että mikä minulla on tms. Hän vain uppoutui musiikkiin ja tietokoneeseen. Ajattelin, että ehkäpä mies jossain välissä alkaa kyselemään, että mistä kenkä puristaa. Mutta eipä kysynyt. Kului koko pitkä viikonloppu, että tuskin vaihdoimme sanaakaan. Minusta tuntui, kuin minut olisi haudattu elävältä! Aivan kauhea olo siis.

        Alkuviikosta sitten kysyin, että eikö miestä tosiaan kiinnosta, että mistä moinen hiljaisuus johtuu. Hän sanoi, että tietää kyllä. Aina ne samat asiat, eikä hän osaa auttaa. Hän ajatteli kuulemma, että haluan varmaan olla omissa oloissani. Niinpä niin, aina ne samat. Harvoin otan puheeksi nämä tunneasiat, koska tiedän ettei mieheni halua/osaa keskustella niistä. Siksi tuo sana 'aina' tuntui todella pahalta. Ja en ole sellainen ihminen, joka viihtyy paljon omissa oloissa. Eli sinänsä outoa, että hän muka luuli minun haluavan olla rauhassa koko viikonlopun.

        Meillä on niin, että jos minulla on paha olo, niin mieheni on välinpitämätön. Ihan niin kuin hän ei huomaisi asiaa ollenkaan ja ehkäpä jopa tykkää huonoa, jos olen hiljainen jne. Se on mielestäni suuri loukkaus. Jos minä näen, että toisella on paha olo, niin automaattisesti kysyn, että mikä on ja miten voisin auttaa. Miehelläni on jokin ihme muuri näissä tunneasioissa. Eli tunteita ei näytetä eikä hän halua nähdä niitä.

        Kertomasi tarina tuntuu kovin tutulta. Uskon, että miehesi ei ole tahallaan "tunteeton". Asperger-tapauksissa on usein kyse tuollaisesta käytöksestä. Ovat kilttejä ja kunnollisia sekä rehellisiä ja tyytyväisiä jos saavat elää mahdollisimman rutiinin omaista elämää. Eivät pidä muutoksista eivätkä innostu uusista asioista. He eivät osaa näyttää tunteitaan, mutta joskus saattavat jollain yllättävällä teolla tuoda esille, että toinen on tärkeä...Tosi vaikea auttaa sinua, mutta tämä voi hieman helpottaa oloasi


      • ehdotus!
        kokemusta on kirjoitti:

        Kertomasi tarina tuntuu kovin tutulta. Uskon, että miehesi ei ole tahallaan "tunteeton". Asperger-tapauksissa on usein kyse tuollaisesta käytöksestä. Ovat kilttejä ja kunnollisia sekä rehellisiä ja tyytyväisiä jos saavat elää mahdollisimman rutiinin omaista elämää. Eivät pidä muutoksista eivätkä innostu uusista asioista. He eivät osaa näyttää tunteitaan, mutta joskus saattavat jollain yllättävällä teolla tuoda esille, että toinen on tärkeä...Tosi vaikea auttaa sinua, mutta tämä voi hieman helpottaa oloasi

        mielestäni kyseessä on selvä asperkeri tapaus. varsinkin jos hänen kumppanillaan on vaikeuksia oppia käyttäytymään hänen (kirjoittajan) tahtonsa mukaisesti.

        tehdäänkö diagnoosi jo?


      • mistä kirjoittaa.
        naishenkilö kirjoitti:

        hellyyden ja kosketuksen puutetta. Se oli tuskaa...
        Nykyisen mieheni kanssa kyhnytään ja pusutellaan ja puhutaan hempeitä joka päivä. Uskomatonta, miten suuri vaikutus sillä on kaikkeen jaksamiseen!
        "Joka kerran on pitänyt kädessään veden pyöristämää kiveä, tietää millainen voima on jatkuvilla hyväilyillä!"
        ..näin suurinpiirtein kirjoitti Tamberman ja on ihan oikeassa!

        Otitko sitten eron? Sitä mietin ainakin minä.


      • on...
        joikula kirjoitti:

        käytös on juuri samanlaista kuin minun vaimon käytös sillä erolla että jos kysyn että rakastatko minuna niin vastaus on "mitä tuohon oikein voi muuta sanoa?". Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin. En ole ikinä ollut esim. väkivaltainen, en juo, en polta, en hillu kaupungilla, olen hyvin ansaitseva, pidän huolta raha-asioista ja haluaisin olla hellä ja rakastavainen mutta sitä ei saa olla. Kuitenkin jaksan välittää vaimostani. Olen jopa vähentänyt omien harrastusten määrää että olisi enemmän aikaa yhdessä mutta tuon yhteisen ajan vaimoni käyttää sitten kirjojen lukemiseen ja minulla ei ole mitään muutakaan tekemistä sitten kun katsoa telkkaria. Harmittaa vaan olla siinä yksin ilman juttukaveria kun toinen lukee kirjaa siihen asti että menee nukkumaan.

        kuin minä olisin aikoinaan halunnut lukea sängyssä, muttei exäni antanut laittaa pikkuvaloja etten lukisi sängyssä...joten kun erosin luin ensimmäisen yön kokonaan ja ostin sängynviereen lampun, sillä rakastan lukemista...minä olin vain niin kiltti että menin exäni kaa sänkyyn jo klo 21 kun hän halusi, mutta valvoin sitten 4 tuntia kun olen illan virkku ja eroni jälkeen en ikinä kuin sairaana mene sänkyyn kuin puolen yön jälkeen...mutta vaikka sinä kuinka teet miehen nukaan niin mikään ei ikinä riitä joten hänkin löysi jo kolmannen eukkonsa...joten me ollaan erilaisia ja suhteen pitemmälle kääntyessä pitäisi antaa toisellekin tilaa, sillä en ikinä halua enää suhdetta jossa mies vain haluaa sänkyyn aijaisin illasta, muuten kaikki sopii...


      • Jonessss

        Se paha poika-teoria taitaa astua tässäkin kuvioihin. Nuoremmat naiset ei osaa arvostaa näitä piirteitä, koska pahat pojat on jännittävämpiä. Ei osata ajatella järjellä, että pahat pojat haluavat vaan pillua.
        Evoluutiokin tuntui jo todistavan tuon pahan pojan vetovoiman paikkansapitävyyden.
        Vanhempana sitten naiset ilmeisesti oikeasti osaavat valita niitä (meitä) hyviä miehiä.

        Itse tavallaan oon nähnyt ja kokenut vähän kumpaakin puolta. Pahana poika särki toisen sydämen, kilttinä poikana omansa. Nyt tosin vaikuttaisi että olen löytänyt harvinaisen omanlaisen naisen elämääni :)

        Olen järkeillyt että naiset haluavat miehen joka on yli-itsevarma naistenmies, joka haluaa olla vain hänen kanssaan. Ehkä tämän nykyisen naisen kanssa jota tapailen, on tällainen ilmiö tapahtumassa. Hän onkin oikein spesiaali nainen ja ehkä me pian jopa virallisestikin ollaan yhdessä :)

        Mutta saan kyllä olla täysin oma itseni hänen seurassa, ja aina pyrin olemaan oma itseni. Hyvää palautetta siitä on tullut toiselta sukupuolelta. Näytän tunteeni avoimesti ja puhun asioista koska eihän asioista muuten saa selvyyttä.

        Mutta luulen että se on hänestä kuitenkin hyvinkin viehättävää että minulla olisi kysyntää ja "valitsin" hänet. Vaikka tavallaan hän valitsikin minut, miten sen nyt ottaa.. :D

        Tulipas taas aiheen ulkopuolellekin venyvää tekstiä, mutta ei kai se niin vaarallista ole..


      • hehheeheh
        muuttuko! kirjoitti:

        minä olen nainen, ja voi kun toivoisin että oma mieheni olisi tuollainen. Mutta ei ole, ei minkäänlaista kosketusta viikkokausiin:(
        Olen hänelle yrittänyt asiasta sanoa, joskus jopa itku kurkussa, kun tilanne niin surettaa.

        Mutta ei tule muutosta, ja olen alkanut itsekin käpertyä kuoreeni. Enää en tiedä haluanko edes, että hän koskee minuun, koska tuntuu siltä että olen pakottanut hänet siihen. Ja ajattelen, että olen jotenkin vastenmielinen kun mieheni ei halua koskea:( Koskaan sitä kosketusta ei tule spontaanisti.

        Ja kävi tässä taannoin niin, että ajauduin erään toisen luokse yöksi. Emme harrastaneet seksiä, mutta se miten tuo mies minua kosketti.... en unohda sitä varmaan koskaan, eikä tainnu mies tajuta miten vahvasti minuun vaikutti. Olen alkanut miettiä, olisiko todellakin joku toinen mies sopivampi minulle.
        Koska nykyisessä suhteessa tunnen itseni jotenkin vialliseksi, kun haluan läheisyyttä ja kosketuksia.

        on teitäkin kaikennäköisiä. Sitten vielä kyselette tyhmiä. Tietenkin sinun pitää vaihtaa tonttia ja mahdollisimman nopeasti. Tiedät sen itsekin, ettei tilanne mihinkään muutu ja sinä kärsit tilanteesta. Eiku laukkuja pakkaamaan.

        Onnellinen sinkku.


      • ihan samaa
        ehdotus! kirjoitti:

        mielestäni kyseessä on selvä asperkeri tapaus. varsinkin jos hänen kumppanillaan on vaikeuksia oppia käyttäytymään hänen (kirjoittajan) tahtonsa mukaisesti.

        tehdäänkö diagnoosi jo?

        kyllä sen on nyt pakko olla gerhard berger vai mikä se oli, kun meitä on jo kaksi aloittaja eli neljä samaa mieltä.


      • ???
        muuttuko kirjoitti:

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...

        Jos kokeneelta ihmiseltä haluat neuvon niin täältä tulee. Erosin viime keväänä vastaavanlaisesta suhteesta. Koitin puhua ja puhua pahasta olostani ja aina vastaus oli tuo sama, kyllä se siitä. Hemmetti, mikä miehiä vaivaa että ne ei näe että toisella on paha olla? Itse lopulta rohkaistuin ja pakkasin laukkuni. Olo oli niin paha että tuntui etten saa henkeä. En voinut kuvitellakaan että parisuhde saisi niin huonon olon. Exäni oli ihan ok tyyppi, tavallinen rehti ja suoraselkäinen suomalainen mies. Ja valitettavasti tätä kastia joka ei puhu eikä pussaa. Heti kun sain oman asunnon oloni helpottui. Elämä alkoi näyttää elämisen arvoiselta. Hyvin äkkiä eron jälkeen tutustuin aivan upeaan mieheen. Nykyään asioista puhutaan paljon ja saan niin paljon läheisyyttä kun tarvitsen. Tämä nykyinen mieheni asuu toisella paikkaukunnalla emmekä kovin usein ehdi nähdä mutta kun nähdään niin mikään ei ole niin ihanaa! On ihana nukahtaa oman kullan kainaloon ja aamulla herätä samasta paikasta. Ja ihanaa tuntea että toinen rakastaa ja välittää, pienet arkipäiväiset asiat on yhtä juhlaa kun oma kulta on läsnä. Tämä nykyinen mieheni osoittaa kiintymyksensä jatkuvasti ohimennessään halailemalla yms. Nykyään olen äärettömän onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Eli suosittelen lämpimästi että mietit nyt tarkkaan mitä elämältäsi haluat. Sinä et todellakaan ole vanha, tuo on huono selitys siihen että jäät huonoon suhteeseen! Eroaminen on aina hankalaa, tiedän. Mutta kun yhden oven sulkee, aukenee monta uutta! Toivotan sulle tsemppiä ja voimia. Tämän ainoan elämän voi elää niin monella tavalla, minä olen päättänyt elää sen onnellisena :)


      • älijäke
        joikula kirjoitti:

        käytös on juuri samanlaista kuin minun vaimon käytös sillä erolla että jos kysyn että rakastatko minuna niin vastaus on "mitä tuohon oikein voi muuta sanoa?". Loukkaa kyllä minua todella paljon mutta mitä minä sille tilanteelle voin. En ole ikinä ollut esim. väkivaltainen, en juo, en polta, en hillu kaupungilla, olen hyvin ansaitseva, pidän huolta raha-asioista ja haluaisin olla hellä ja rakastavainen mutta sitä ei saa olla. Kuitenkin jaksan välittää vaimostani. Olen jopa vähentänyt omien harrastusten määrää että olisi enemmän aikaa yhdessä mutta tuon yhteisen ajan vaimoni käyttää sitten kirjojen lukemiseen ja minulla ei ole mitään muutakaan tekemistä sitten kun katsoa telkkaria. Harmittaa vaan olla siinä yksin ilman juttukaveria kun toinen lukee kirjaa siihen asti että menee nukkumaan.

        Miksi ihmeessä pitää riutua tuommoisessa suhteessa. Minä löysin elämäni rakkauden vasta kolmannella kerralla. Pitää vain pitää mielessä, ettei toista pidä mennä muuttamaan, eikä toista pystykään muuttamaan. Sitten kun semmoinen oikea sattuu tulemaan eteen niin kyllä sen tietää kun hommat toimii. Siis ihan kaikki hommat. =)

        Meillä halitaan, pussaillaan, rakastellaan ihan joka päivä ja paljon. Kotityöt ja talouden hoidamme yhdessä, samoin lapsemme kasvatamme yhteisymmärryksessä ja hyvässä hengessä. Aina kun siltä tuntuu niin on se syli johon saa mennä...

        Miksi tuota hellyyttä yleensä pitäisi pantata? Eihän se ole keltään pois! Päinvastoin siinähän kumpikin saa lämpöä ja rakkautta syli kaupalla. Halatkaa, pussatkaa ja rakastelkaa ihan täydestä sydämmestänne sekä pyyteettömästi! Antakaa vain mennä ihmiset hyvät. Sellaista sen pitää missä saa haluaa antaa!


      • Anonyymi
        muuttuko kirjoitti:

        Kyllä vain, älkää muuttuko! Teidän kaltaisia miehiä pitäisi olla enemmän. Meillä on niin päin, että avomieheni ei tunteitaan näytä. Ei halaa, ei pussaa, ei ole KOSKAAN sanonut että rakastaa, tykkää, ei kehu, ei mitään... Jos kysyn, että tykkäätkö minusta, niin sitten sanoo, että "no tykkään, tykkään".

        Ollaan oltu 4,5 vuotta yhdessä ja tällaista tämä on ollut aina. Aluksi luulin, että jospa mieheni on vaan ujo, eikä viitsi turhia hempeillä mutta eipä tilanne ole siitä muuttunut. Sydäntä särkee vimmatusti, kun ei saa vastakaikua toiselta. Silti mieheni sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme. Mutta minä en. Lähtisin jos uskaltaisin, mutta pelkään jäädä yksin. Tuntuu, että 29-vuotiaana olen jo niin vanha, etten tule löytämään ketään ja joudun olemaan loppuelämäni yksin. Mieheni ei ole väkivaltainen tms. eli tavallaan kunnon mies siis, joten kynnys lähteä on siksi korkea.

        Toissa yönä kerroin pitkästä aikaa pahasta olostani ja siitä, miten pahalta tuntuu, ettei mieheni näytä tunteitaan minua kohtaan. Sanoin, että minulla on todella paha ja epätoivoinen olo. Mies kuunteli hiljaa, veti kainaloon ja totesi, että "kyllä se siitä suttaantuu". Ja sitten alkoi nukkumaan...

        Miten ihmeessä rima voi olla noin alhaalla, että riittää kun mies ei ole väkivaltainen?? Huhhuh kyllä on surkea tarjonta sitten ollut...


      • Anonyymi
        kyllä hellyyttä kirjoitti:

        löytyy, mutta seksiä ei ole. Olemme olleet 2 vuotta yhdessä, ja seksiä meillä on n. kerran neljässä kuukaudessa.
        Vaimo tykkää pusutella ja olla kainalossa (kuten minäkin), mutta seksi ei koskaan häntä innosta.
        Aikas p**kat fiilikset..

        Mitä sekxiä niin harvoin eikö sitä voisi olla ainakin kerran tai 2viikossa ,


    • sheri

      Läheisyys ja yhteenkuuluvuus ovat erittäin tärkeitä parisuhteessa. Tunteet pitää myös pystyä näyttämään ja teoin osoittamaan. Mielestäni parisuhteen arkeen kuuluu nimenomaan toisen huomioiminen kuvaamallasi tavalla. Olen itse täysin samoilla linjoilla ja huomioin miestäni joka päivä mm. hellyydenosoituksin, sanon rakastavani häntä ja myös osoitan teoin nämä tunteeni. Pidän toisen palvelemisesta ja hyvänä pitämisestä, se on minulle ihan luontaista. Onneksi minulla on mies, joka myös osoittaa välittävänsä minusta sanoin ja teoin. Minulla meni monta vuotta, että vihdoin kohtasin miehen, joka on kaikella tavalla samalla aaltopituudella kanssani, ja joka arvostaa samoja asioita kuin minä.

      On todella valitettavaa, että puolisosi ei arvosta sinua, olet monen naisen unelmamies.
      Puolisosi ei ymmärrä hyvän päälle.
      Tsemppiä sinulle!

    • happyppah

      Meitä naisia usein aiheellisestikin moititaan siitä, ettemme puhu asioista suoraan ja asioiden oikeilla nimillä.
      Miten on sinun laita? Oletteko jutelleet läheisyydestä? Tietääkö naisesi, ettei sinun läheisyydentarpeesi tule tyydytetyksi? Tiedätkö, ettei kumppanisi kaipaa enempää läheisyyttä, vai oletatko vain? Voihan olla, että hän haluaa suudelmiasi ja hyväilyjäsi, mutta ei osaa ottaa niitä luonnollisella tavalla vastaan.

      Puhukaa avoimesti ja oikeilla sanoilla.

      • joikula

        en tiedä mutta itse olen sanonut niin selvin sanoin mitä ajattelen ja tunnen, että varmasti on tiedossa tuo. Sen lisäksi olen lähettänyt lukemattomia s-posteja kun koen että niissä pystyn sanomaan jotenkin paljon syvällisemmin sen mitä ajattelen. Eli meillä kyllä on kumppanin tiedossa ihan jokaikinen yksityiskohta mitä tunnen. Nykyiseltään vaan olen päättänyt että en enää palaa noihin asioihin ja annan ajan kulua. Uskon että ajan kanssa tiedän mikä on minun kannalta parasta.


      • Outoako

        olen tämän kertonut useita kertoja hänelle ja asiasta on puhuttu. Hän on kertonut, että ei tarvitse läheisyyttä niin paljon. Tai siis mielestäni läheisyyttä ei ole juurikaan. Olen pyrkinyt ymmärtämään häntä, mutta viime aikoina tämä asia on alkanut vaivaamaan mieltäni kunnolla. Lisättäköön vielä se, että hänen kanssaan on ylipäätään vaikea puhua, sillä häneltä ei saa usein vastauksia vaikka yritän ottaa keskustelussa aina hänet huomioon.


      • happyppah
        Outoako kirjoitti:

        olen tämän kertonut useita kertoja hänelle ja asiasta on puhuttu. Hän on kertonut, että ei tarvitse läheisyyttä niin paljon. Tai siis mielestäni läheisyyttä ei ole juurikaan. Olen pyrkinyt ymmärtämään häntä, mutta viime aikoina tämä asia on alkanut vaivaamaan mieltäni kunnolla. Lisättäköön vielä se, että hänen kanssaan on ylipäätään vaikea puhua, sillä häneltä ei saa usein vastauksia vaikka yritän ottaa keskustelussa aina hänet huomioon.

        Sitten, olette kyllä tehneet parhaanne, siis sinä ja joikula.

        Koska ketään ei voi läheisyyteen pakottaa, en voi olla kuin aidosti pahoillanne puolestanne ja lähettää teille lämpimät virtuaalisilitykset.

        Kiitos, että otit asian esille. Tämän johdattamana aion ottaa viikonloppuna oman miesystäväni kanssa läheisyyden puheeksi. On siitä joskus puhuttukin, mutta välillä on hyvä päivittää asioita, onko määrä ja laatu oikea.


      • vähänkin riittää
        joikula kirjoitti:

        en tiedä mutta itse olen sanonut niin selvin sanoin mitä ajattelen ja tunnen, että varmasti on tiedossa tuo. Sen lisäksi olen lähettänyt lukemattomia s-posteja kun koen että niissä pystyn sanomaan jotenkin paljon syvällisemmin sen mitä ajattelen. Eli meillä kyllä on kumppanin tiedossa ihan jokaikinen yksityiskohta mitä tunnen. Nykyiseltään vaan olen päättänyt että en enää palaa noihin asioihin ja annan ajan kulua. Uskon että ajan kanssa tiedän mikä on minun kannalta parasta.

        toimivassa parisuhteessa tasapaino on löytynyt yleensä jo ihan alussa. Toiset meistä kaipaavat ja haluavat näyttää hellyyttään ja välittämistään enemmän. Ei ole tunnevammaisuutta, jos vähempi koskettelu, tunteiden toistaminen ja huomioiminen riittää. Itse olen jostain välimaastosta. Jatkuva kiintymyksen osoittaminen sanoin tai fyysisesti ahdistaa. Minulle tulee hankala olo. Jo pelkästään näiden vastausten lukeminen nosti sen tunteen pinnalle. Mutta, olen myös seurustellut sellaisten miesten kanssa, jotka eivät kerro tai osoita välittämisestään tai lakkaavat tekemästä sitä. Sekin on epämiellyttävää. Tuntee olevansa joko vastenmielinen tai kerjääjä.
        Joskus vähän on riittävästi.

        Toivon, että sekä sinä että jokainen muukin löytää kumppanin, jonka kiintymyksen tarve kohtaa. Ei kannata kärvistellä, sillä tuossa asiassa tilanne ei taida ajan myötä muuttua. Mutta: ensin kannattaa asia puida keskenään ehkä asiantuntijan luona kunnolla, ettei vedä vääriä johtopäätöksiä. Ehkä taustalla onkin jokin asia, josta päästään yli?


    • Kaipaa tunteita

      täällä minun kanssani...
      Samaa mietin itse tänään, että ajaudunko aina suhteisiin tunteettomien miesten kanssa. Nykyinen suhde on mieheen joka on varma että kenelläkään miehellä ei ole tunteita, että te tunnette vain himoa naista kohtaan.

      Olen ihan romuna, minua käytetään vain seksiin pari kertaa viikossa, sitten hän menee kavereiden kanssa juhlimaan.

      Sanoi juuri ettei ikinä tule haluamaan "normaalia" parisuhdetta kanssani, hän ei usko sellaiseen.

      Mitä pitäisi tehdä? Tuntuu vaikealta jäädä kokonaan yksinkin, nyt sentään on edes seksiä, vaikka ei ole mitään muuta.

      Olen niin jumissa ja lohduton. Tuntuu että olisi helpompi vain kuolla pois.

      • Voi helvetti, naiset, miks te annatte kohdella itseänne noin? Maailma on kusipäitä täynnä ja ne taatusti kohtelee teitä miten sattuu, jos te sallitte niille sen. Ei kaikkea tarvitse eikä pidä sietää.

        Pitää kuitenkin muistaa, että maailma on täynnä myös asiallisia miehiä (no okei, ei täynnä, mutta on niitä) eikä kenenkään tarvitse tyytyä mihinkään puolivillaisuuksiin ja keksinkertaisuuksiin. Tollaset siat pois nurkista ja uutta matoo koukkuun sitten kun aika tuntuu taas kypsältä. Ei ole kovin realistista odottaa suhteelta mitään kaunista, jos perusodotukset on kovinkin erilaiset. Tuo tapaus kyllä haisee siltä, että kaverilla on se pilde mielessä ja muun kanssakäymisen puute nyt vaan täytyy jotenkin perustella.


      • Outoako

        kuulla, että miehesi ei tunne eikä osoita tunteita. Se on todella väärin sinua kohtaan. Mutta voin kertoa, että on kyllä miehiä, jotka tuntevat naista kohtaan muutakin kuin himoa. En osaa antaa neuvoja elämääsi ja miten siinä teet. Ulkopuolisena en koe olevani siihen oikeutettu. Jokainen meistä tekee omat ratkaisunsa. Toivon sinulle kuitenkin voimia jatkossa, ja annan tässä virtuaalihalauksen. Äläkä edes mieti tuollaista, että "olisi helpompi kuolla pois". Se ei ole ratkaisu, usko pois. Tiedän, miltä tuntuu olla jumissa suhteessa. Siihen auttaa yleensä perusteellinen pohdiskelu ja mitä itse elämältään haluaa. Jutteleminen ystäv(ä/i)lle auttaa myös paljon. Voimia!


      • vähänkin riittää

        eikö miehesi viesti ole aivan selvä? Hän on kertonut, ettei halua sellaista kiintymyssuhdetta, mitä sinä toivot parisuhteelta. Hänelle riittää seksisuhde ja kaveruus. Sinulle ei. Olisiko aika vetää johtopäätökset? Jos teillä ei ole lapsia, niin nyt on vielä helppo lähteä eri teille. Ikävä kyllä moni kuvittelee, että ajan mittaan toiveet lähentyvät, ei niin käy.


      • Älä ihmeessä jatka elämistä tuollaisen miehen kanssa. Kyllä Sinä uuden kumppanin löydät. Minä elän parisuhteessa melkein ilman seksiä mutta se on muuten turvallinen. Kenenkään takia ei kannata kuolla!!!


      • pikkkulintunen

        itsekin kokenut sen kun naista on halunut pitää hyvänä, ihan vain rutistamalla lähelle ja halunnut silittää ihan ilman taka-ajatuksia esimerkiksi elokuvaa yhdessä katsellen... niin pahaa teki kun komennettiin vain lopettamaan... syynä kuulemma oli se että alkaa tekee mieli. no eihän sitä jatkossa enää uskaltanut paljoa koskea :( itsekun sitä olis kaivannut että olis saanut vain rutistaa toisen kiinni tiukasti, ilman mitään taka ajatuksi. Tähän voi toisen esimerkin laittaa kuinka nainen sanoi van että hänelle tulee kuuma jos ollaan lähekkäin...
        eipä silloinkaan saanut ottaa toista lähelle... paha mieli vain tullut noitten naisten kanssa, kun sitä alkanut ajattelee että onko sitä väärässä mielikuvissa jotta naiset nauttii läheisyydestä. omat kokemukset kertoneet aivan päinvastaista vaa...


      • Heebo

        Jos et saa suhteelta sitä mikä on sinulle tärkeää, lienee aika lähteä siitä ja etsiä uutta.

        Siinä välissä on sitten sitä yksinoloa, mutta sitä aikaa oikeasti tarvii selvittääkseen päänsä, ja nollatakseen tilanteen, että voi lähteä uuteen suhteeseen ilman edellisen suhteen henkisiä rasitteita.

        Eli jos löytäisit heti uuden suhteen, tai pysyisit vanhassa kunnes löydät uuden, vanhan suhde heittäisi kuitenkin varjoja uuteen, koska kaikkea tulkitsisi aina sen edellisen kokemusten läpi.


      • (K)
        typymurunen kirjoitti:

        Voi helvetti, naiset, miks te annatte kohdella itseänne noin? Maailma on kusipäitä täynnä ja ne taatusti kohtelee teitä miten sattuu, jos te sallitte niille sen. Ei kaikkea tarvitse eikä pidä sietää.

        Pitää kuitenkin muistaa, että maailma on täynnä myös asiallisia miehiä (no okei, ei täynnä, mutta on niitä) eikä kenenkään tarvitse tyytyä mihinkään puolivillaisuuksiin ja keksinkertaisuuksiin. Tollaset siat pois nurkista ja uutta matoo koukkuun sitten kun aika tuntuu taas kypsältä. Ei ole kovin realistista odottaa suhteelta mitään kaunista, jos perusodotukset on kovinkin erilaiset. Tuo tapaus kyllä haisee siltä, että kaverilla on se pilde mielessä ja muun kanssakäymisen puute nyt vaan täytyy jotenkin perustella.

        muru,

        Miehillä on aina pilde mielessä, mutta ei se tarkoita, etteikö niiden mielessä voisi samanaikaisesti liikkua muitakin ajatuksia.


      • (K) kirjoitti:

        muru,

        Miehillä on aina pilde mielessä, mutta ei se tarkoita, etteikö niiden mielessä voisi samanaikaisesti liikkua muitakin ajatuksia.

        49/51.

        Kuten kaikki hyvin tiedämme, maskuliinisissa aivoissa ei ole elämää. Ei elämää = ei liikehdintää. Se pilden kuvakin tönöttää siellä vain hievahtamatta, ääneti, paikoillaan..yhtä kauniina tietysti kuin aina. Ja jos se joskus sattuu liikahtamaan, senkin aiheuttaa nainen..vaikkakin sitten ajatuksen voimalla. Meissähän sitä ajatusta näet riittää, vaikka ihan vuorien siirtämiseen saakka.


    • DS.

      Yleensä ne on naiset jotka valittaa hellyyden ja kauniiden sanojen puutteesta. Mutta välillä käy näinkin, että nainen onkin se kylmempi ja kyllästyneempi osapuoli.

    • Päiviliini

      olen naimisissa ja ollut pitkään,hellyyttä ja seksiä riitti meidän perheessä pari vuotta,sitten se loppui,haluaisin samoja asoita kuin sinä,joka kirjoitat.joskus saan halauksen,ehkäpä suukonkin,mutta rakastelusta ei enää edes puhuta.
      taidan minäkin elää väärän ihmisen kanssa,kun kuulema tarvitsen niin paljon sitä hellyyttä,halooo?? jospa joku päivä kohtaan ihmisen joka haluaa samoja asioita kuin minä.

      • mies 32

        ja mielestäni kun tämän kokee ,tekee sitä läheisyyden kaipuuta monin verroin enemmän yrittämällä minä ainakin ilman tulosta,sitten toinen varmaan menee jo ihan lukkoon ,,,


    • mies 32

      ,,tuohon voi viellä lisätä minun suhteessani,
      toisen täydellisen huomioimisen,(yksipuolisen=),

      käyn kaupassa ajattelen mitä se toinen haluaisi ,toinen hakee vaan mitä nyt sattuu tarvitsemaan, tiskaan että on siisti kämppä, vaikka toinen jättäisikin astiat levälleen, toinen taasen korjaa omansa jos jaksaa ja muistaa sekä jättää minun käyttämäni astiat minun korjattavaksi ,
      siivoan ,kokkailen molemmille toinen ei,,,,otan välillä viinaa,harvoin käyn ulkona ,ei auta puhumiset ,kun ei se puhu ,eikä vaikka minkä yllätyksen keksisi (ruusunlehdet olohuoneen pöydällä kynttilöiden kanssa ,,ymym,,

      • mies 43vee

        Meidän suhteessa on samaa peetä!Olen yrittäny kysellä et onko sulla uus leikkikaveri mut vastaus on ollu vaan niskojennakkelu.Mulla on ainaki omasta mielestä sellanen tunne et sillä on jotain sutinaa jonku kans.Huomasin sen siitä et sillä oli toisesa rinnasa tumma jälki niinku mustelma,kysyin siitä jäljestä misä toi on tullu? Ku oltiin saunasa yhesä. Nii se meni aivan valkoseksi ja sano et "en tiiä".


      • eriparinenko

        Miten sitä onkin niin, että monissa parisuhteissa jompi kumpi tahtoisi enemmän läheisyyttä kuin toinen? Sama ongelma täälläkin, tosin tiedän ettei se tunteettomuudesta johdu. Mieheni ei vain yksinkertaisesti tarvitse läheisyyttä yhtä paljon kuin minä. Jos tulen hänen mielestään liian liki, hän ahdistuu vaikkei suoraan minua torjukaan. Turha sanoakaan, että hyvin harvoin edes yritän enää. Itsetunto on jokseenkin nollassa siitä huolimatta että hän muilla tavoin kertoo, että olen hänelle tärkeä. Tämä mies kyllä puhuu asioista, eikä edes rakastan sinua-sanat tuota hänelle ongelmia. Mutta ei se paljon hyödytä, kun sanat eivät koskaan näy tekojen tasolla.

        Hän kyllä pitää siitä, että itse sekä puhun että pussaan, mutta sekin on aikojen kuluessa jäänyt. Ahdistaa ja itkettää liikaa, enkä miksikään kerjäläiseksi tahtoisi ruveta. Seksi on muuttunut pakolliseksi suorittamiseksi. Vaikka se onkin hyvää ja fyysisesti tyydyttävää, henkinen puoli näivettyy. Tunnen itseni lähinnä koneeksi, ja mieheni painaa kaikista nappuloista jotka ovat tarpeen ja sen jälkeen selän kääntö ja nukkumaan.

        Kunpa saisikin jostakin voimia irtautua. Ei tällainenkaan mitään ihmisen elämää ole.


      • mies 32
        eriparinenko kirjoitti:

        Miten sitä onkin niin, että monissa parisuhteissa jompi kumpi tahtoisi enemmän läheisyyttä kuin toinen? Sama ongelma täälläkin, tosin tiedän ettei se tunteettomuudesta johdu. Mieheni ei vain yksinkertaisesti tarvitse läheisyyttä yhtä paljon kuin minä. Jos tulen hänen mielestään liian liki, hän ahdistuu vaikkei suoraan minua torjukaan. Turha sanoakaan, että hyvin harvoin edes yritän enää. Itsetunto on jokseenkin nollassa siitä huolimatta että hän muilla tavoin kertoo, että olen hänelle tärkeä. Tämä mies kyllä puhuu asioista, eikä edes rakastan sinua-sanat tuota hänelle ongelmia. Mutta ei se paljon hyödytä, kun sanat eivät koskaan näy tekojen tasolla.

        Hän kyllä pitää siitä, että itse sekä puhun että pussaan, mutta sekin on aikojen kuluessa jäänyt. Ahdistaa ja itkettää liikaa, enkä miksikään kerjäläiseksi tahtoisi ruveta. Seksi on muuttunut pakolliseksi suorittamiseksi. Vaikka se onkin hyvää ja fyysisesti tyydyttävää, henkinen puoli näivettyy. Tunnen itseni lähinnä koneeksi, ja mieheni painaa kaikista nappuloista jotka ovat tarpeen ja sen jälkeen selän kääntö ja nukkumaan.

        Kunpa saisikin jostakin voimia irtautua. Ei tällainenkaan mitään ihmisen elämää ole.

        no olis kiva kuulla lisää ja tukea sinua,laita viestii [email protected]


      • J.H
        eriparinenko kirjoitti:

        Miten sitä onkin niin, että monissa parisuhteissa jompi kumpi tahtoisi enemmän läheisyyttä kuin toinen? Sama ongelma täälläkin, tosin tiedän ettei se tunteettomuudesta johdu. Mieheni ei vain yksinkertaisesti tarvitse läheisyyttä yhtä paljon kuin minä. Jos tulen hänen mielestään liian liki, hän ahdistuu vaikkei suoraan minua torjukaan. Turha sanoakaan, että hyvin harvoin edes yritän enää. Itsetunto on jokseenkin nollassa siitä huolimatta että hän muilla tavoin kertoo, että olen hänelle tärkeä. Tämä mies kyllä puhuu asioista, eikä edes rakastan sinua-sanat tuota hänelle ongelmia. Mutta ei se paljon hyödytä, kun sanat eivät koskaan näy tekojen tasolla.

        Hän kyllä pitää siitä, että itse sekä puhun että pussaan, mutta sekin on aikojen kuluessa jäänyt. Ahdistaa ja itkettää liikaa, enkä miksikään kerjäläiseksi tahtoisi ruveta. Seksi on muuttunut pakolliseksi suorittamiseksi. Vaikka se onkin hyvää ja fyysisesti tyydyttävää, henkinen puoli näivettyy. Tunnen itseni lähinnä koneeksi, ja mieheni painaa kaikista nappuloista jotka ovat tarpeen ja sen jälkeen selän kääntö ja nukkumaan.

        Kunpa saisikin jostakin voimia irtautua. Ei tällainenkaan mitään ihmisen elämää ole.

        Sama ongelma täälläkin , vastakaikua ei vaimolta tule. Todellakin kaipaisin edes kerran päivässä kahdenkeskeistä aikaa ja vähän läheisyyttä. On helvetillistä miettiä jatkuvasti omassa päässä mikä on vikana kun vastauksia asioihin ei vaimolta tule. Ainahan se on mielessä että sillä täytyy olla toinen ja todellakin tuntuu että yhdessäolomme jatkuu vain lasten takia. Tosiaan alkaa tuntumaan että en jaksa. Olipa yllättävää miten yleistä tämä onkin , ja minä luulin että vain meillä.Kaikki mitä haluaisin tehdä tai mitä vaan ehdotankin , tyrmätään mulkauksella. Kaikesta päättää emäntä , kusella saa sentään käydä vielä ilman lupaa. Niinhän se oli ennen että panomies ei puhu eikä pussaa... miten se on kääntyny niin että naisilta ei sitä hellyyttä saa? Luulisi että jos toista todella rakastaa niin sen myös näyttää , kyllä minä haluan halailla ja pusutella koska rakastan vaimoani ja haluan sen myös hänelle näyttää.


      • mies43vee
        J.H kirjoitti:

        Sama ongelma täälläkin , vastakaikua ei vaimolta tule. Todellakin kaipaisin edes kerran päivässä kahdenkeskeistä aikaa ja vähän läheisyyttä. On helvetillistä miettiä jatkuvasti omassa päässä mikä on vikana kun vastauksia asioihin ei vaimolta tule. Ainahan se on mielessä että sillä täytyy olla toinen ja todellakin tuntuu että yhdessäolomme jatkuu vain lasten takia. Tosiaan alkaa tuntumaan että en jaksa. Olipa yllättävää miten yleistä tämä onkin , ja minä luulin että vain meillä.Kaikki mitä haluaisin tehdä tai mitä vaan ehdotankin , tyrmätään mulkauksella. Kaikesta päättää emäntä , kusella saa sentään käydä vielä ilman lupaa. Niinhän se oli ennen että panomies ei puhu eikä pussaa... miten se on kääntyny niin että naisilta ei sitä hellyyttä saa? Luulisi että jos toista todella rakastaa niin sen myös näyttää , kyllä minä haluan halailla ja pusutella koska rakastan vaimoani ja haluan sen myös hänelle näyttää.

        Meillä on kai siitä kii et jotuu oleen saman katon alla lasten vuoksi.Rakastelusta puheenollen nii sitä pitää kinuta jos meinaa saada nii sillonki sanotaa et taasko vastahan sait(kuukausi väliä)...Olo on et ei oo muuta ku ilmaa täsä suhteessa.kaikki on aina väärin mitä tekee tai on tekemättä.Oon jo mietiskelly et rupean katteleen sellasen emännän joka puhuu ja pussaa!


      • ..........
        J.H kirjoitti:

        Sama ongelma täälläkin , vastakaikua ei vaimolta tule. Todellakin kaipaisin edes kerran päivässä kahdenkeskeistä aikaa ja vähän läheisyyttä. On helvetillistä miettiä jatkuvasti omassa päässä mikä on vikana kun vastauksia asioihin ei vaimolta tule. Ainahan se on mielessä että sillä täytyy olla toinen ja todellakin tuntuu että yhdessäolomme jatkuu vain lasten takia. Tosiaan alkaa tuntumaan että en jaksa. Olipa yllättävää miten yleistä tämä onkin , ja minä luulin että vain meillä.Kaikki mitä haluaisin tehdä tai mitä vaan ehdotankin , tyrmätään mulkauksella. Kaikesta päättää emäntä , kusella saa sentään käydä vielä ilman lupaa. Niinhän se oli ennen että panomies ei puhu eikä pussaa... miten se on kääntyny niin että naisilta ei sitä hellyyttä saa? Luulisi että jos toista todella rakastaa niin sen myös näyttää , kyllä minä haluan halailla ja pusutella koska rakastan vaimoani ja haluan sen myös hänelle näyttää.

        Normaali olet. Tunnen miehen jolta ei kosketusta tai mitään - saa, raskasta. Itse olen myös sellainen lämmin nainen joka on aina toivonut hyvää suhdetta ja kosketusta. Välittämistä, ehkä rakkauttakin.

        En vain saa.


      • anjuska*
        eriparinenko kirjoitti:

        Miten sitä onkin niin, että monissa parisuhteissa jompi kumpi tahtoisi enemmän läheisyyttä kuin toinen? Sama ongelma täälläkin, tosin tiedän ettei se tunteettomuudesta johdu. Mieheni ei vain yksinkertaisesti tarvitse läheisyyttä yhtä paljon kuin minä. Jos tulen hänen mielestään liian liki, hän ahdistuu vaikkei suoraan minua torjukaan. Turha sanoakaan, että hyvin harvoin edes yritän enää. Itsetunto on jokseenkin nollassa siitä huolimatta että hän muilla tavoin kertoo, että olen hänelle tärkeä. Tämä mies kyllä puhuu asioista, eikä edes rakastan sinua-sanat tuota hänelle ongelmia. Mutta ei se paljon hyödytä, kun sanat eivät koskaan näy tekojen tasolla.

        Hän kyllä pitää siitä, että itse sekä puhun että pussaan, mutta sekin on aikojen kuluessa jäänyt. Ahdistaa ja itkettää liikaa, enkä miksikään kerjäläiseksi tahtoisi ruveta. Seksi on muuttunut pakolliseksi suorittamiseksi. Vaikka se onkin hyvää ja fyysisesti tyydyttävää, henkinen puoli näivettyy. Tunnen itseni lähinnä koneeksi, ja mieheni painaa kaikista nappuloista jotka ovat tarpeen ja sen jälkeen selän kääntö ja nukkumaan.

        Kunpa saisikin jostakin voimia irtautua. Ei tällainenkaan mitään ihmisen elämää ole.

        Seksin puute on melko helposti kestettävissä, jos vaan saa läheisyyttä. Läheisyyttä ilman seksiä. Ärsyttää, jos toinen osoittaa huomiota vain silloin kun haluaa seksiä. Siis läheisyys pitää tunteet lämpiminä. Pieni halaus silloin tällöin ja tekoja, joista tietää toisen ajattalevan. Vaikkapa leivän voitelu aamiaiselle.


    • suhteessa

      Kumppanin valitseminen ei ole niin helppo juttu,vääriäkin valintoja tehdään.Täydellisesti toisen tarpeet täyttävää suhdetta ei löytyne. Tärkeintä lienee selvittää asiat kumppaninsa kanssa, mitä kumpikin suhteelta haluaa. Asiat eivät suju aina spontaanisti,pitää nähdä vaivaa oppia koko elämän ajan, molempien.

    • Tasan ei mene onnen lahjat

      Minä...Siis nainen ollut naimisissa reilut 15 v. ja ihanalta kuulosti et haluaisit olla lähellä ja hellä.Minä odottanu sitä helyyttä kauan...kauan..kauan.On siis olemassa miehiä jotka haluaa läheisyyttä ym.Hyvä niin.Ehkä minäkin saan vielä joskus hellyyttä......Toivossa on hyvä elää.

    • kumppanista

      on tullut joku pehmolelun korvike? onko pehmoleluilla leikitty liian vähän lapsena?

      kumppanuus on kovaa arkea jota voi hieman keventää suukoilla, haleilla ja kunnon naimisella. siinä se hellyys.

      nysvääjille suosittelen pehmolelun ostoa.

      • anjuska*

        Tuolla asenteella jäät paljosta hyvästä paitsi. Ei pehmolelu korvaa lämmintä ihmistä. Kosketus on ihana asia. Kun pitää toisesta ihmisestä, niin haluaa olla lähellä. Kosketus on tärkeää vanhuksillekin.


    • kuunlilja

      Olet väärän henkilön kanssa parisuhteessa.On naisia jotka kaipaa läheisyyttä ja hellyyttä paljon, olen myös hellyydenkipeä nainen.Etsi kumppani jonka kanssa haluat yhtä paljon hellyyttä silloin suhde toimii ja elätte onnellisina.

    • tänne

      sillä, minä taas tarvitsen juuri noita asioita,joita kirjoitit. Olen nainen ja minä kaipaan omassa suhteessani tuota läheisyyttä...pieniä pusuja,haleja ja vain sitä lähellä oloa. Kirjoituksesi oli kuin pätkä omasta elämästäni... vaikkakin sinä olet mies ja minä nainen. Et ole outo tai sitten meitä on kaksi. Itsekin olen miettinyt mitä pitäisi tehdä? Voi meitä...

    • vaiko ei.....

      Meillä kyllä mies ohimennen sipaisee ja rapsuttaa, halaa harvemmin. Itse tykkään halata, mitä kyllä tapahtuu harvoin, sillä tuntuu, että kun kierrän käteni vaikka töistä tullessa mieheni ympärille, niin tälle tulee jotenkin vaivautunut olo ja kiire jonnekin (..pitääkin tästä just lähteä..). Koen tästä ristiriitaa, sillä hän mainostaa olevansa meistä se hellyydenkipeämpi osapuoli ja minä mukamas kovakuorinen.

      Ehkä ei olla vaan onnistuttu löytämään sitä keskitietä. Itse kaipaan läheisyyttä, eli yhdessä tekemistä, sohvalla oloa tms siten, että toinen todella on läsnä tilanteessa.

      • jos

        sohvalla istuu pariskunta, niin onko siis mahdolista että jompikumpi heistä ei olisi siinä läsnä?

        mitä tämä läsnä oleminen tarkoittaa? tarkoittaako se sitä että kun eukko höpisee ristipistoista, niin ukon pitää hymyssä suin nyökytellä ja lirkutella rakkaudentunnustuksia tämän korvaan ja vähintään 15 minuutin välein tarkistaa kummankin läsnäoleminen, vaikkapa halaamalla. kenties jotain esileikkejä?

        kumma juttu muuten et ku vetäsee vaikka tunnin sänkypainit, niin se sohvalla 'läsnä' oleminen ei niin merkityksellistä enään olekkaan. aivan sama vetääkö ukko vaikka bissen ja tsiigaa tulosruutuu, akan lukiessa me naisia.

        onks nää 'läsnäolemisjutut' jotain soidinhuutoja?


      • Ristirfrrouva
        jos kirjoitti:

        sohvalla istuu pariskunta, niin onko siis mahdolista että jompikumpi heistä ei olisi siinä läsnä?

        mitä tämä läsnä oleminen tarkoittaa? tarkoittaako se sitä että kun eukko höpisee ristipistoista, niin ukon pitää hymyssä suin nyökytellä ja lirkutella rakkaudentunnustuksia tämän korvaan ja vähintään 15 minuutin välein tarkistaa kummankin läsnäoleminen, vaikkapa halaamalla. kenties jotain esileikkejä?

        kumma juttu muuten et ku vetäsee vaikka tunnin sänkypainit, niin se sohvalla 'läsnä' oleminen ei niin merkityksellistä enään olekkaan. aivan sama vetääkö ukko vaikka bissen ja tsiigaa tulosruutuu, akan lukiessa me naisia.

        onks nää 'läsnäolemisjutut' jotain soidinhuutoja?

        RIstipistotöitä tekevän naisen vieressä pitää olla mies, joka puhuu ristipistoista, eikä höpise asiaankuulumattomia!


      • niiku.
        Ristirfrrouva kirjoitti:

        RIstipistotöitä tekevän naisen vieressä pitää olla mies, joka puhuu ristipistoista, eikä höpise asiaankuulumattomia!

        kaks marjaa vai? voi vee ku alkaa kohta käpy palaa.

        sano nyt että ukkelin pitää tunkee lipressee byysiin silloku eukkoki.


      • Just niin tahvo
        niiku. kirjoitti:

        kaks marjaa vai? voi vee ku alkaa kohta käpy palaa.

        sano nyt että ukkelin pitää tunkee lipressee byysiin silloku eukkoki.

        Polta sä vaan sitä käpyäs ja ala vähän löysätä krakaa.


      • vaiko ei sittenkään
        jos kirjoitti:

        sohvalla istuu pariskunta, niin onko siis mahdolista että jompikumpi heistä ei olisi siinä läsnä?

        mitä tämä läsnä oleminen tarkoittaa? tarkoittaako se sitä että kun eukko höpisee ristipistoista, niin ukon pitää hymyssä suin nyökytellä ja lirkutella rakkaudentunnustuksia tämän korvaan ja vähintään 15 minuutin välein tarkistaa kummankin läsnäoleminen, vaikkapa halaamalla. kenties jotain esileikkejä?

        kumma juttu muuten et ku vetäsee vaikka tunnin sänkypainit, niin se sohvalla 'läsnä' oleminen ei niin merkityksellistä enään olekkaan. aivan sama vetääkö ukko vaikka bissen ja tsiigaa tulosruutuu, akan lukiessa me naisia.

        onks nää 'läsnäolemisjutut' jotain soidinhuutoja?

        Niinpä niin, tähän meilläkin törmätään - mitä ihmettä se LÄSNÄOLO oikein on...??? Ainakin minulle se on sitä, että vaikka vaan istuttais sohvalla, niin molemmat osapuolet ovat fyysisen olomuotonsa lisäksi läsnä myös pääkopan puolelta, eli ei esim. soitella/tekstailla kaiken aikaa kavereille tai jos lähdetään perheen kera lenkille niin viuhdotaan parinsadan metrin päässä edellä tyyliin "alkakaas nyt jo tulla sieltä, on tässä muutakin tekemistä". Eli annetaan aikaa ja sitä läheisyyttä ilman että siitä odotetaan vastinetta.


      • anna-liisa*

        Pelkääkö hän seksiä? Haluaisi ehkä halata, mutta ajattelee sen sitten johtavan eteenpäin eikä pysty, halua, osaa yms.


    • on valintoja

      Näitä asioita olen minäkin pohdiskellut viimevuosina paljon. 18 vuotiaana aloimme seurustelemaan ja nyt keväällä tulee täyteen 20 vuotta. Minulla on myös ollut samanlaisia tuntemuksia, että en saa tarpeeksi hellyyttä ja sänkypuuhissa olen vain se reikä siellä jalkojen välissä. Rakastan kyllä miestäni, mutta olen mietiskelyissäni päässyt siihen tulokseen, että rakkauteni on enempi sentapaista kun on lapsella isäänsä. Rikkonaisesta kodista kun tulen, olen kaivannut hyväkäksyntää ja rakkautta ja turvaa. Jotain näistä olen saanut, mutta paljon, paljon enemmän vielä kaipaisin. Nyt kun mittarissa alkaa parin vuoden päästä oleen 40 täynnä, olen näitä asioita enempi miettinyt. Tuntuu karmealta, jopa elämän tuhlaukselta, jos en koskaan saa kokea intohimoista ja tyydyttävää rakkaus-suhdetta.
      Mutta kuten nimimerkistäni käy ilmi, elämä on valintoja, tällähetkellä parmpi on näin, entä lähteä hajottamaan perhettä. Kyynisimmissä mielikuvissani mietin, ettei mistään parisuhteesta tämän parempaa ikinä tulekkaan, vaikka oikeesti toisin uskonkin.

    • Auppa

      Ei laisinkaan outoa mainitsemasi läheisyys....Olen nainen ja ilman läheisyyttä jota kaipaan kovasti....Mielestäni hyvään suhteeseen juuri kuuluu lämpö ja läheisyys vuosienkin yhdessä olon jälkeen......Jotain on pielessä jos näin ei ole....Mukavia hetkiä elämään ....

    • olla väärä henkilö

      Ai, noinkin voi olla.

      Me on asuttu kimpassa yli 20 vuotta. Teemme työtä yhdessä ja olemme 24 tuntia vuorokaudesta toistemme kanssa. Suhde ei ole arkipäiväistynyt.

      Halaus kuuluu asiaan aina kun siltä tuntuu.

      Kiva kun kirjoitit. Ei olisi muuten tullut asia edes mieleen.

    • Olen eränyt parisuhteessa kohta 25 vuotta ja kaipaan hellyyttä ja läheisyyttä. Yritän lähestyä miestäni, mutta yritykseni tyrmätään. Tässä välillä kun lapsemme oli pieni ja sain helliä ja hoivata häntä en niin itse kaivannut hellyyttä mutta nyt voisin vaikka ostaa sitä jos sitä vaan olisi myynnissä...

      Olen samaa mieltä, etten anna pitkän parisuhteen syödä elämästämme läheisyyttä ja intiimiä kanssakäymistä. Miten onnelliseksi se ihmisen tekeekään kun pääsee toisen kainaloon ja lähelle.

      Et ole mitenkään outo. Oletko yrittänyt keskustella asiasta kumppanisi kanssa asiasta?

    • Aikuinen nainen

      Täällä olis yks aikuinen nainen, joka on elänyt läheisyyttä ilman koko ikäni.Tykkäisin olla lähellä, halia ja pusia ym, mutta kun toinen ei välitä sellaisista asioista, niin on ne minunkin kohdalla jääneet, tosin emme ole kyllä enää edes yhdessä.
      Minä ainakin joka kaipasin läheisyyttä, kärsin siitä kun sellaista ei liitossa ollut. Olen ollut siinä uskossa ettei sellaisia miehiä edes ole olemassa, mutta taisin olla väärässä?

    • YVIPÄÄLLIKKÖ

      Syökö naisesi e-pillereitä?

      ......En usko että olet aivan yksin ongelmiesi kanssa kun miettii vaikka täysin käsittämättömiä, yhtäkkisiä ja historiassa ennenäkemättömömiä erotilastojamme ja 1 ihmisen talouksien määrää...

      Pistän tähän pari mielenkiintoista pointtia alle jotka voi pitää miettimään suomen yhteiskunnan tulevaisutta, sukupuolorooleja, perheiden tilaa ja feminismiä ynm.

      - - -

      http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ehk%C3%A4isypillerit voivat kiusata naista huomaamatta/1135239428890

       Ehkäisypillereistä luopuminen saattaa yllättää naisen: tutuksi tullut kiukutus loppuu yhtäkkiä.

      Hormoniehkäisyä käyttäviä varoitetaan epämääräisistä sivuoireista, kuten masennuksesta, ärtyneisyydestä ja seksuaalisesta haluttomuudesta.

      Moni nuorena ehkäisyn aloittanut ei kuitenkaan ehdi ennen lapsentekoikää kokea, millaista elämä on omilla hormoneilla. Tällöin pillereiden aiheuttamaa kiukkuisuutta voi erehtyä pitämään luonnollisena.

      Kansanterveyslaitoksen vuoden 2004 tietojen mukaan 2539 vuotiaista naisista lähes 90 prosenttia käyttää tai on jossain vaiheessa käyttänyt tablettiehkäisyä.



      http://www.city.fi/artikkeli/Rakkaus geenikartalla/2764/

      Tutkijat ovat pitkään arvelleet ehkäisypillereiden aiheuttavan hämminkiä naisten parinvalintaan. Ainoastaan e-pillereitä syövät naiset valitsivat omaa perimäänsä muistuttavia miehiä...Geeneiltään erilaiset onnistuvat lastenteossa paremmin, saavat terveempiä ja vastustuskykyisempiä lapsia, eivätkä kyllästy toisiinsa niin helposti.

      (tästä on siis lukuisia tutkimuksia olemassa ... eli siis mahdollisimman maskuliininen mies ja naisellinen nainen viihtyvät pisimpään liitossa ja saavat terveimmät lapset miksiköhän Suomessa me olemmekaan eroissa maailman ykkösiä.. ja lapsilla on yhtäkkiä alkanut olla räjähdysmäisesti allergioita, autoimmuunisairauksia, hermoston heikkoutta ynm)



      http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1996/10_1996/nainen_maskulinisoituu_alkoholin_myota/

      Nainen siis lisäksi maskulinisoituu myös alkoholin myötä ja naisten alkoholinkäyttö onkin viisinkertaistunut vain 30 vuodessa suomessa..
      Miehillä taas käy päinvastoin, eli heidän testotasonsa laskevat, eikä tuo miestekään juominen vähentynyt ole

      (Eli joka tavalla sairaaseen, ei ihannoitavaan suuntaan ollaan menossa sukupuolirooleissa?)



      http://plaza.fi/tv/ohjelma/582740

      Prisma: Miehet vaaravyöhykkeessä

      "Siittiömäärät vähenevät, siemennesteen laatu heikkenee jne"
      ....tuossa dokumentissa eri tutkijat sanoivat että tämä "miesten neitiytyminen" on niin hälyttävä asia, että se on vähintään verrattavissa maailmassa KASVIHUONEILMIÖÖN! Esim aika samanlaisessa maassa mitä Suomi -Tanskassa tilanne on jo niin hälyttävä että pian lähes joka 3 miehellä on vaikeuksia saadaa enää edes lapsia ja tällöin ongelma on jo aika pitkällä..


      =

      Eli jos nainen on terve, eikä hänen kemiaansa olla sekoitettu e-pillereillä kuten 90% suomen naisista, eikä psyykettään aivopesty feminismillä -niin nainenhan se on joka enemmän vaatii hellyyttä jne. Lisäksi tällainen terve naisellinen nainen ymmärtää vastapainoksi sen, että miehen seksuaalisuus on erilainen ja tyydyttä miehen vaikkei aina itsellä juuri niin paljon tekisikään mieli.
      Kumpakin ovat tyytyväisiä tällaisessa suhteessa.
      Lisäksi tällaiset suhteet pysyvät kauiten voimissaaan, ja tällaiset pariskunnat saavat vielä terveimmät lapsetkin jne...

      Joten kyllä suomi on menossa huonoon suuntaan ja lujaa sukupuolirooleissa, lasten hyvinvoinnissa ja perhearvoissa -tämä tietysti tuo rikkautta koska kansasta pian 100% on kuin keskenään työurista kilpailevia hiukan neitimäisiä miehiä sukupuolesta riippumatta...

    • Näihä se menee... Ite elin 17v parisuhteessa joka sanotaanko haihtui pois, kaik asiat oli hyvin. Löyty toinen sellanen villihevonen, jonka kanssa oli hyvä siihe asti ku eroprosessi edellisen kans alkoi...

      Ja nyt 3v kaoottista yhteiselämää tän villin tamman kaa on ohi, olin se hellyyttä tarjoava osapuoli kylmälle naiselle ja kaiken kukkuraksi tästäkin suhteesta jäi jäljelle pienokainen, jota en voi nähdä, sanotaan että hylkiin, mut tosiassa eronhetket russaa niin syvältä meitä molempia, että en vaan pysty. Lapsi huutaa kuin jalopeura perääni ja niin minäkin...

      Onko täällä maaapallolla enää sellaisia kilttejä naisia, jonka kanssa olisi hyvä olla? Nimimerkillä, pikkuhiljaa kaikkeen kyllästynyt!

    • Perhoset lennossa !

      Rakastaako hän sinua todella ?! Vai onko parisuhteessa kanssasi vain parisuhteen vuoksi ?

      Ihmettelyä herättää kertomasi. Uskoisin että jokainen ihminen kaipaa kosketusta, läheisyyttä, silittämistä ja paijailua, hellyyttä. Pitkässä suhteessa tuo kaikki on sitä, mikä saa suhteen kestämään.

      Itse en kestäisi tuollaista. Siksi erosin ensimmäisestä miehestäni, jonka kanssa suhde meni sellaiseksi, että läheisyyttä ja suukottelua ilmaantui hänen puoleltaan ainoastaan silloin kun halusi seksiä.

      Nykyiselle miesystävälleni olen painottanut, ettei saa koskaan päästää perhosia uinahtamaan... ja vaikka hetken uinahtaisivatkin, niin niitä pitää herätellä ja pitää lennossa ! :))

      Sinä olet Ihana Mies ja ansaitset saada Enemmän.

      • rainbow1

        hei,miksi nainen,- kuin mies, on romantinen,avulias,kohtelias,aina mukavia ajtuksia ja ylätyksia mielessa,ajatelle tai epäille että minkä takia,...


    • Kiitollinen

      Kannattais varmaan ottaa asia esille kumppanin kanssa. Ei syyttelyä vaan kertoa rehellisesti mistä pitää ja mikä loukkaa. Olis varmaan hyvä varmistaa että onko enää toisella tunteita vai ollaanko yhdessä jonkin aivan muun syyn vuoksi. Elämä yhdessä on aaltoliikettä. Silloin kun toinen on alamaissa toinen tsemppaa ja tukee niin sen kuuluis mennä. Olen ollut yhdessä mieheni kanssa 22v. Ja edelleenkin hän on ystävistäni parhain ja luotettavin. Toisen kunnioittaminen on tärkeää kuten myös se vastavuoroisuus.Antaessaan saa...Edelleenkin annamme aamuisin töihin lähtiessä pusut.Toivon teille yhteistä tietä ja rakkautta.

      • 25 v, mutta hellyyttä ja lä-

        heisyyttä ei suhteestamme puutu vaikkakin mies on ulkomailla työssä. Hän tulee kyllä usein minua tapaamaan, vaikka niin usein ei olisi tarvettakaan. Olen tyytyväinen.


    • Masa1

      Voi hyvä ihme, mikä ihmisiä nykyään vaivaa, jos ei halua toiselta läheisyyttä ym. mikä kuuluu NORMAALIIN kanssakäymiseen. Olkoonkin, että on jo suhde "arkipäiväistynyt"! Itse elän juuri sellaisessa suhteessa, jossa saan vastakaikua omille tunteilleni! Me halaamme, suukottelemme ja pidämme toisiamme muutenkin "hyvänä"!!! Siinä ei ole mielestäni mitään väärää, päinvastoin! Olet TÄYSIN normaali! Miksi mennä parisuhteeseen, jos ei halua toisen läheisyyttä?! Sellaisen pitäisi sitten mielestäni elää ns. sinkkuna!
      Joskus ihminen kaipaa omaa rauhaakin ja tilaa, silloin hänelle toki täytyy suoda sekin. Keskustelu näissäkin asioissa on suhteen a ja o, ette saa olla niin "tiukkapipoisia", ettette pysty selvittämään asioita keskenänne!
      Toivotan teille "antoisia" hetkiä toistenne seurassa... Hyvää syksyn jatkoa!

    • 1965

      Kaipaan läheisyyttä. Meillä minä joudun tekemään aloitteen melkein kaikissa läheisyyteen liittyvissä asioissa. Ehkä meillä on ongelmana suhteiden määrä, minulle tämä on toinen ja vaimolleni olen 11. Se mikä minua rassaa on tapa jolla hän on aiemmat suhteet aloittanut, suurin osa on alkanut niin että ekalla tapaamisella on menty sänkyyn. Minulle ei tälläistä mahdollisuutta ei edes annettu. Pidän itseäni heitä huonompina, siksi kun heissä on ollut ilmeisesti sitä jotain kun on menty heti itse asiaan. Minun kanssa se eka kerta oli n. kahden viikon päästä ensitapaamisesta. Ainoa asia mikä minussa on parempaa kun niissä muissa, minä olen korjannut ja muutenkin huoltanut vaimoni taloa. Nämä toiset on vaan käyneet täällä harrastamassa seksiä. Minä haluan muutakin kuin seksiä ja olisin halunnut sellaisen naisen itselleni jolla on samanlaiset moraaliset käsitykset kuin minulla. Siis ei ensimmäisellä tapaamisella sänkyyn. Hän kuulema kaipasi silloin läheisyyttä kun näin teki, minun tapauksessa ei tainnut laheisyyttä kaivata. Vaan kodin kunnostajaa. Mutta tähän on tyytyminen, kun muille en ole kelvannut. Pitkään olin yksin ja yritin löytää itselleni kumppania, mutta minut pidettiin aina etäällä tai olin ystävä jolle voi kertoa ongelmistaan (roska-astia). Ongelmani taisi olla se kun ensin olisin halunnut tutustua naiseen ja sitten vasta sänkyyn eikä päinvastoin, kuten nykyään tapana on. Ei naiset pidä miehestä joka ei ole heti änkeämässä pikkuhousuihin.

    • Poti

      ...tyttöjä opetetaan pienestä pitäen karttamaan poikia/miehiä. Kotona, kouluissa ja kirkkoväärtien toimesta jankutetaan, että pojat eivät halua kuin sitä yhtä. Jos nainen sitten aikuistuttuaan on ottanut saavuttamattoman roolin, niin hän toimii noin.

      Myönteistä kasvatuksessa on, että nainen ei helposti hullaannu käymään vieraissa.

    • Touhua

      Kyllä parisuhteessa saa halailla yms. Mutta miehen kiinni roikkuminen on todella outoa.
      Uskoisin sen kertovan miesten tulevasta rappiosta
      ja oletko varma että naisesi pitää sinua edes miehenä. No tämä tuli vähän räväkästi mutta selväksi. Toinen vaihtoehto että olet keksinyt hyvän tavan kaataa naisia lisää vetoamalla
      arvoihin joita naiset arvostaa vähän aikaa,
      kunnes tarvitsevat sitä oikeaa urosta!!!!

    • Feminiinitär

      Oikein naurattaa kun luin tuon valitusvirtesi:-) Tällaisia inisijöitäkö suomen miehet ovat? Et ilmeisesti saa sanotuksi vaimollesi, ettet kylliksi hellyyttä ja läheisyyttä ja pidät häntä kai jonkinlaisena äidin korvikkeena. Muista, että hän on vaimosi, ei äitisi. Sinussa täyttyy kaikki lapatossun tunnusmerkit. Luulen että vaimosi on huomattavasti voimakastahtoisempi kuin sinä ja jo siinä mielessä olet altavastaajan asemassa. Osoita että olet mies etkä mikään marjanpoimija!!

      Mikäli keskustelu ei auta, niin suosittelen kumppanin vaihtoa. On tarpeetonta jatkaa suhteessa, joka ei tyydytä henkisesti.

      • asiantuntija

        Näitä ns. asiantuntijoita tuntuu olevan paljon. Haukutaan luuseriksi tuon tekstin perusteella. Toi nyt oli aika säälittävä yritys provosoida. Tekeekö läheisyyden tarve miehestä muka luuserin?


      • Naurava nainen
        asiantuntija kirjoitti:

        Näitä ns. asiantuntijoita tuntuu olevan paljon. Haukutaan luuseriksi tuon tekstin perusteella. Toi nyt oli aika säälittävä yritys provosoida. Tekeekö läheisyyden tarve miehestä muka luuserin?

        Sinäkö täällä päätät mitä ihmiset saavat kirjoittaa? Taisit löytää yhtäläisyyksiä tarinamme päähenkilön kanssa ja sitä kautta kalikka kalahti myös sinun puupäähäsi:-)

        Voi teitä te suomalaiset miehet. Kasvattakaa järkeänne vatsanne sijaan, niin kenties joskus pystytte kohtaamaan naisen tasavertaisena kumppanina ja ihmisenä ilman alemmuudentuntoja ja turhia traumoja.

        Miehestä tekee luuserin se, että hän tulee tänne valittamaan elämästään. Tosi miehet hoitavat asiansa naistensa ja vaimojensa kesken, kuten pitääkin. Sinulle toivotan henkisen itsensä löytämisen ja kasvun aikaa. Tarvitset sitä kipeästi.


      • hiljaa
        Naurava nainen kirjoitti:

        Sinäkö täällä päätät mitä ihmiset saavat kirjoittaa? Taisit löytää yhtäläisyyksiä tarinamme päähenkilön kanssa ja sitä kautta kalikka kalahti myös sinun puupäähäsi:-)

        Voi teitä te suomalaiset miehet. Kasvattakaa järkeänne vatsanne sijaan, niin kenties joskus pystytte kohtaamaan naisen tasavertaisena kumppanina ja ihmisenä ilman alemmuudentuntoja ja turhia traumoja.

        Miehestä tekee luuserin se, että hän tulee tänne valittamaan elämästään. Tosi miehet hoitavat asiansa naistensa ja vaimojensa kesken, kuten pitääkin. Sinulle toivotan henkisen itsensä löytämisen ja kasvun aikaa. Tarvitset sitä kipeästi.

        En löytänyt mitään yhtäläisyyksiä, sillä olen poikamies. Ihmettelen vaan eräiden tarvetta aukoa päätään joka asiasta. Sulla tuntuu olevan hirveä tarve haukkua Suomalaisia miehiä, taitaa olla huonoja kokemuksia. Nyt yrität sitten leikkiä niin kovaa akkaa että.


      • avautui
        Naurava nainen kirjoitti:

        Sinäkö täällä päätät mitä ihmiset saavat kirjoittaa? Taisit löytää yhtäläisyyksiä tarinamme päähenkilön kanssa ja sitä kautta kalikka kalahti myös sinun puupäähäsi:-)

        Voi teitä te suomalaiset miehet. Kasvattakaa järkeänne vatsanne sijaan, niin kenties joskus pystytte kohtaamaan naisen tasavertaisena kumppanina ja ihmisenä ilman alemmuudentuntoja ja turhia traumoja.

        Miehestä tekee luuserin se, että hän tulee tänne valittamaan elämästään. Tosi miehet hoitavat asiansa naistensa ja vaimojensa kesken, kuten pitääkin. Sinulle toivotan henkisen itsensä löytämisen ja kasvun aikaa. Tarvitset sitä kipeästi.

        Vatsa on muuten aika timmissä kunnossa ja niin on muutkin osat kropassa. Tollanen feministiemakko ei vissiin ole kunnon miestä ikinä saanutkaan ja tuskin saatkaan.


      • tää.
        Naurava nainen kirjoitti:

        Sinäkö täällä päätät mitä ihmiset saavat kirjoittaa? Taisit löytää yhtäläisyyksiä tarinamme päähenkilön kanssa ja sitä kautta kalikka kalahti myös sinun puupäähäsi:-)

        Voi teitä te suomalaiset miehet. Kasvattakaa järkeänne vatsanne sijaan, niin kenties joskus pystytte kohtaamaan naisen tasavertaisena kumppanina ja ihmisenä ilman alemmuudentuntoja ja turhia traumoja.

        Miehestä tekee luuserin se, että hän tulee tänne valittamaan elämästään. Tosi miehet hoitavat asiansa naistensa ja vaimojensa kesken, kuten pitääkin. Sinulle toivotan henkisen itsensä löytämisen ja kasvun aikaa. Tarvitset sitä kipeästi.

        on. eukot kun eivät 'miehiksi' pääse sitten millään keinoilla, vaikka naisasialiikkeet joskus ehkä niin kuvittelivatkin. kun he sen vuosien pohdintojen jälkeen tajusivat, päättivät he muuttaa taktiikkaa; miehen on tultava vastaan tässä projektissa. siispä miehestä on tehtävä vässykkä, jotta naisella olisi pienintäkään siimaa olla rinnastettavissa mieheen. siispä miehen käytös on kusipäistä, ja sitä on muutettava.

        nämä naisasialiikkeethän toki ovat vain niitä varten, joiden omanarvontunto on vähintääkin hakusessa. jotkut miehetkin miinaan näköjään ajautuvat.

        mutta huoli pois Naiset; meitä alfauroksiakin täällä naisasialiikeiden masinoimassa sukupuoli tasa-arvoisuuden pelikentällä vielä riittää!


      • Voi pojua!
        hiljaa kirjoitti:

        En löytänyt mitään yhtäläisyyksiä, sillä olen poikamies. Ihmettelen vaan eräiden tarvetta aukoa päätään joka asiasta. Sulla tuntuu olevan hirveä tarve haukkua Suomalaisia miehiä, taitaa olla huonoja kokemuksia. Nyt yrität sitten leikkiä niin kovaa akkaa että.

        Heh, heh...jopas kiskaisit herneen pystynenuusi ja oikein kunnolla:-) Ei sinulle voi muuta kuin nauraa.

        Ensiksikin, en yritä haukkua ketään vaan kerron pelkät tosiasiat. Sinä itse osoitat tuolla lapsellisella purkauksellasi olevasi henkisesti 15-vuotiaan tasolla. Annan sinulle hyvän neuvon; mene terapiaan ja pyydä apua. Ehkä sitä kautta sinäkin miehistyisit ja oppisit keskustelemaan.

        Mitä minuun tulee, niin olen menestynyt, sensuelli nainen ja kahden kiltin lapsen äiti. Sinulla poikaparalla täytyy olla traumaattinen lapsuus. Olet kenties insestin uhri :(


      • Hihittävä feminiinitär
        avautui kirjoitti:

        Vatsa on muuten aika timmissä kunnossa ja niin on muutkin osat kropassa. Tollanen feministiemakko ei vissiin ole kunnon miestä ikinä saanutkaan ja tuskin saatkaan.

        Huh, huh..jopas nyt osui pojua klapi päähän ja oikein kunnolla:-) Mies, joka kehua retostaa täällä vatsalihaksiaan, on ikävä kyllä useimmiten löysä pieru. Luulen että sinä olet varsinainen sohvaperuna, joka pelkää älykkäitä, aikuisia naisia.

        Jatka vain makaamistasi karju. Hyödytät omalta osaltasi eniten yhteiskuntaa siellä sohvan pohjalla.


      • "poika"
        Voi pojua! kirjoitti:

        Heh, heh...jopas kiskaisit herneen pystynenuusi ja oikein kunnolla:-) Ei sinulle voi muuta kuin nauraa.

        Ensiksikin, en yritä haukkua ketään vaan kerron pelkät tosiasiat. Sinä itse osoitat tuolla lapsellisella purkauksellasi olevasi henkisesti 15-vuotiaan tasolla. Annan sinulle hyvän neuvon; mene terapiaan ja pyydä apua. Ehkä sitä kautta sinäkin miehistyisit ja oppisit keskustelemaan.

        Mitä minuun tulee, niin olen menestynyt, sensuelli nainen ja kahden kiltin lapsen äiti. Sinulla poikaparalla täytyy olla traumaattinen lapsuus. Olet kenties insestin uhri :(

        Aika huono yritys oli, yritä nyt edes. Sitä ollaan niin sivistynyttä olevinaan. Sääliks käy sun lapsia, jos sulla mies on niin hänelle voisin suositella hirttoköyden ostamista.

        Mieti nyt tuota ensimmäistä kirjoitustasi ihan kunnolla. Miten ihmeessä pystyt tekemään noita päätelmiä pelkästään tuon miehen kirjoituksen perusteella? Eli et mitenkään voi mitään tosiasioita tuon perusteella kertoa kenellekään. Ja selvästi haukuit hänet luuseriksi, sitä et voi kiistää.


      • sentään on pää
        Hihittävä feminiinitär kirjoitti:

        Huh, huh..jopas nyt osui pojua klapi päähän ja oikein kunnolla:-) Mies, joka kehua retostaa täällä vatsalihaksiaan, on ikävä kyllä useimmiten löysä pieru. Luulen että sinä olet varsinainen sohvaperuna, joka pelkää älykkäitä, aikuisia naisia.

        Jatka vain makaamistasi karju. Hyödytät omalta osaltasi eniten yhteiskuntaa siellä sohvan pohjalla.

        Kehuinko muka mitään lihaksia? Sanoin vaan, että on timmissä kunnossa. Kaiken maailman läskiperseet täällä nyt tuntuu pyörivän.


      • Huvittunut nainen
        tää. kirjoitti:

        on. eukot kun eivät 'miehiksi' pääse sitten millään keinoilla, vaikka naisasialiikkeet joskus ehkä niin kuvittelivatkin. kun he sen vuosien pohdintojen jälkeen tajusivat, päättivät he muuttaa taktiikkaa; miehen on tultava vastaan tässä projektissa. siispä miehestä on tehtävä vässykkä, jotta naisella olisi pienintäkään siimaa olla rinnastettavissa mieheen. siispä miehen käytös on kusipäistä, ja sitä on muutettava.

        nämä naisasialiikkeethän toki ovat vain niitä varten, joiden omanarvontunto on vähintääkin hakusessa. jotkut miehetkin miinaan näköjään ajautuvat.

        mutta huoli pois Naiset; meitä alfauroksiakin täällä naisasialiikeiden masinoimassa sukupuoli tasa-arvoisuuden pelikentällä vielä riittää!

        Jälleen se älähtää, johon kalikka sälähtää:-) Miksi meidän naisten pitäisi muuttua miehiksi, joilla tunnetusti seisoo yhtäaikaa molemmissa päissä: yläpäässä ajatus ja alapäässä...mjaa, ei taida viisari edes värähtää.

        Ei tarvitse olla mikää suffragetti tajutakseen suomalaisen miehen identiteettikriisin ja alemmuudentuntoisen suhtautumisen naiseen. Suomalainen nainen toivoo mieheltä tasavertaista asennetta parisuhteessa, ei sen kummempaa.

        Sinulle testosteronin voimalla täällä meuhkaava mies sanoisin että ota ihan rauhallisesti. Sinut huomataan meidän naisten taholta silloin kun kasvatat itsellesi lihasten lisäksi aivot:-)


      • .......................
        Hihittävä feminiinitär kirjoitti:

        Huh, huh..jopas nyt osui pojua klapi päähän ja oikein kunnolla:-) Mies, joka kehua retostaa täällä vatsalihaksiaan, on ikävä kyllä useimmiten löysä pieru. Luulen että sinä olet varsinainen sohvaperuna, joka pelkää älykkäitä, aikuisia naisia.

        Jatka vain makaamistasi karju. Hyödytät omalta osaltasi eniten yhteiskuntaa siellä sohvan pohjalla.

        Koita nyt päättää olenko poju, mies vai karju. Tais mennä akalla itellään herneet palkoineen nenään oikeen kunnolla.


      • Sääliksi käy...
        "poika" kirjoitti:

        Aika huono yritys oli, yritä nyt edes. Sitä ollaan niin sivistynyttä olevinaan. Sääliks käy sun lapsia, jos sulla mies on niin hänelle voisin suositella hirttoköyden ostamista.

        Mieti nyt tuota ensimmäistä kirjoitustasi ihan kunnolla. Miten ihmeessä pystyt tekemään noita päätelmiä pelkästään tuon miehen kirjoituksen perusteella? Eli et mitenkään voi mitään tosiasioita tuon perusteella kertoa kenellekään. Ja selvästi haukuit hänet luuseriksi, sitä et voi kiistää.

        Miksi olet noin aggressiivinen? Tuntuu ettet pysy enää nahoissasi, miesparka :(

        Mietin aina kunnolla mitä sanon tai kirjoitan ja sitä samaa toivon myös sinulle. Älä ota kaikkea noin henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että olet herkkä nuori mies, joka kaipaa vielä äidin rakkautta ja läheisyyttä ja se saa sinut purkautumaan moisella tavalla. Pyri kuitenkin kasvattamaan itsestäsi henkisesti vahvempi kansalainen, sillä muuten sinustakin voi tulla lapatossu. Olet jo sillä tiellä.


      • ...................
        Naurava nainen kirjoitti:

        Sinäkö täällä päätät mitä ihmiset saavat kirjoittaa? Taisit löytää yhtäläisyyksiä tarinamme päähenkilön kanssa ja sitä kautta kalikka kalahti myös sinun puupäähäsi:-)

        Voi teitä te suomalaiset miehet. Kasvattakaa järkeänne vatsanne sijaan, niin kenties joskus pystytte kohtaamaan naisen tasavertaisena kumppanina ja ihmisenä ilman alemmuudentuntoja ja turhia traumoja.

        Miehestä tekee luuserin se, että hän tulee tänne valittamaan elämästään. Tosi miehet hoitavat asiansa naistensa ja vaimojensa kesken, kuten pitääkin. Sinulle toivotan henkisen itsensä löytämisen ja kasvun aikaa. Tarvitset sitä kipeästi.

        Vinkki -suomalaisia miehiä on eniten mensan jäseninä eri maista koko maailmassa, samoin olemme teknologisesti yksi kaikkein kehittyneinen miessukunta maailmassa, samoin esim urheilussa ja klassisessa musiikissa ynm suhteutetuna asukaslukuun.

        Naisemme taas ovat tästä ilmeisen kateellisia tai sitten muuten vaan puoliksi luonnevikaisia, haluttomia ja kiukkusia e-pillereittensä ja feminisminsä ynm takia (vrt avaus ylempää)?


      • klapi.
        Huvittunut nainen kirjoitti:

        Jälleen se älähtää, johon kalikka sälähtää:-) Miksi meidän naisten pitäisi muuttua miehiksi, joilla tunnetusti seisoo yhtäaikaa molemmissa päissä: yläpäässä ajatus ja alapäässä...mjaa, ei taida viisari edes värähtää.

        Ei tarvitse olla mikää suffragetti tajutakseen suomalaisen miehen identiteettikriisin ja alemmuudentuntoisen suhtautumisen naiseen. Suomalainen nainen toivoo mieheltä tasavertaista asennetta parisuhteessa, ei sen kummempaa.

        Sinulle testosteronin voimalla täällä meuhkaava mies sanoisin että ota ihan rauhallisesti. Sinut huomataan meidän naisten taholta silloin kun kasvatat itsellesi lihasten lisäksi aivot:-)

        tarvittaessa osuu. räpylähandu meinaa pelaa, noin niiku leikkisästi veistettynä.

        "Suomalainen nainen toivoo mieheltä tasavertaista asennetta parisuhteessa, ei sen kummempaa."

        alkaa pahasti vaikuttamaan siltä että kohta alat puhumaan kuukautisista, ja että miehen on lipresseä byysiin tungettava jos nainenkin niin tekee. tai sit vaan halailemaan 15 minuutin välein, mikäli joku yksilö nyt ei ole sattunut pehmoleluilla lapsuudessa tarpeeksi leikkimään.

        hohhoijaa. jospa tästä paskalle lähtis turisemaan.


      • Sutjakka nainen
        sentään on pää kirjoitti:

        Kehuinko muka mitään lihaksia? Sanoin vaan, että on timmissä kunnossa. Kaiken maailman läskiperseet täällä nyt tuntuu pyörivän.

        Heh, jopas poju innostui oikein urakalla kehumaan itseään. Tiedätkö, me aikuiset naiset suhtaudutaan sinunlaisiin pojannassikoihin äidillisen lämpimästi ja voimme pidellä vaikka sylissä ja tuuditella pahan maailman aiheuttamat traumat pois:-)

        Odotan innolla sitä päivää jolloin sinullekin kasvaa ajatteluelimet.


      • tarinaa
        Sääliksi käy... kirjoitti:

        Miksi olet noin aggressiivinen? Tuntuu ettet pysy enää nahoissasi, miesparka :(

        Mietin aina kunnolla mitä sanon tai kirjoitan ja sitä samaa toivon myös sinulle. Älä ota kaikkea noin henkilökohtaisesti. Ymmärrän, että olet herkkä nuori mies, joka kaipaa vielä äidin rakkautta ja läheisyyttä ja se saa sinut purkautumaan moisella tavalla. Pyri kuitenkin kasvattamaan itsestäsi henkisesti vahvempi kansalainen, sillä muuten sinustakin voi tulla lapatossu. Olet jo sillä tiellä.

        satuilee tämä täti. Kyllä tässä rupee jo hymyilyttämään:) Uskomatonta soopaa kirjoittelet. Sulla ei ole mitään käsitystä minkälainen mun elämä on ollut tai tulee jatkossa olemaan. Eikä sulla ole mitään käsitystäkään meikäläisen iästä tai siitä olenko saanut äidin rakkautta vai en. Menestynyt ja sensuelli mukamas, saatat ehkä ollakin, mutta aika huonon analyysin teit minusta. Et edes tiedä kuinka tosissani kirjoittelen. Täällä on aina niin kiva provosoida.


      • vaan
        Sutjakka nainen kirjoitti:

        Heh, jopas poju innostui oikein urakalla kehumaan itseään. Tiedätkö, me aikuiset naiset suhtaudutaan sinunlaisiin pojannassikoihin äidillisen lämpimästi ja voimme pidellä vaikka sylissä ja tuuditella pahan maailman aiheuttamat traumat pois:-)

        Odotan innolla sitä päivää jolloin sinullekin kasvaa ajatteluelimet.

        innolla sitä päivää, kun kroppasi rupsahtaa totaalisesti.


      • pampula
        Sutjakka nainen kirjoitti:

        Heh, jopas poju innostui oikein urakalla kehumaan itseään. Tiedätkö, me aikuiset naiset suhtaudutaan sinunlaisiin pojannassikoihin äidillisen lämpimästi ja voimme pidellä vaikka sylissä ja tuuditella pahan maailman aiheuttamat traumat pois:-)

        Odotan innolla sitä päivää jolloin sinullekin kasvaa ajatteluelimet.

        Aika huisia tekstiä...Taidat itse olla se edellä mainittu moukka.tai sitten muuten vaan empatiakyvytön kylmä kivenmurikka.pistäkääs ne parit vaihtoon.kylmille kylmät ja tunteellisille samanlaiset kumppanit : D


      • Naurahtava nainen
        klapi. kirjoitti:

        tarvittaessa osuu. räpylähandu meinaa pelaa, noin niiku leikkisästi veistettynä.

        "Suomalainen nainen toivoo mieheltä tasavertaista asennetta parisuhteessa, ei sen kummempaa."

        alkaa pahasti vaikuttamaan siltä että kohta alat puhumaan kuukautisista, ja että miehen on lipresseä byysiin tungettava jos nainenkin niin tekee. tai sit vaan halailemaan 15 minuutin välein, mikäli joku yksilö nyt ei ole sattunut pehmoleluilla lapsuudessa tarpeeksi leikkimään.

        hohhoijaa. jospa tästä paskalle lähtis turisemaan.

        Alkaa pahasti vaikuttamaan siltä, että sinä olet henkisesti monivammainen tyyppi, joka sai kerrankin nenilleen oikein kunnolla.

        Sinua lienee kannettu lapsena muovikassissa ja ei ole aina muistettu nostaa ylös kantojen kohdalla. Ainoa viisas lause oli tuo viimeinen lauseesi, jossa ilmoitit lähteväsi paskalle turisemaan. Uskon että se alapään turina on järkevintä turinaa, mitä sinunlaisesta tunkiosta irtoaa.

        Ps. Muista pyyhkiä pyllysi ja niistää nenusi kakalla käytyäsi. Älä kuitenkaan niistä samaan vessapaperiin :-)


      • Tight figure
        ....................... kirjoitti:

        Koita nyt päättää olenko poju, mies vai karju. Tais mennä akalla itellään herneet palkoineen nenään oikeen kunnolla.

        Olet pelkkä räkänokkainen pentu, joka tarvitsisi tukkapöllyä ja vitsaa. Huomaan ettet ole saanut minkäänlaista kasvatusta.

        Olisi mukava nähdä face to face tuollainen äidinpoju ja hiukan "keskustella". Voisi muksulta lurahtaa lusikallinen housuun siinä vaiheessa :-)


      • Eternetitär
        vaan kirjoitti:

        innolla sitä päivää, kun kroppasi rupsahtaa totaalisesti.

        Kroppa meillä rupsahtaa jossain vaiheessa kaikilla iän myötä, mutta siitä olen enemmän huolissani että pääsi on joko umpiluukallo tai sitten olet pelkkä uhoava kelopää, joka pullistelee narsistisesti peilin edessä ja uskoo saavuttaneensa sitä kautta jotakin.

        Tiesitkö että sinussa on ainesta sirkuspelleksi. Naurattaa tälläkin hetkellä :-)


      • voin.
        Naurahtava nainen kirjoitti:

        Alkaa pahasti vaikuttamaan siltä, että sinä olet henkisesti monivammainen tyyppi, joka sai kerrankin nenilleen oikein kunnolla.

        Sinua lienee kannettu lapsena muovikassissa ja ei ole aina muistettu nostaa ylös kantojen kohdalla. Ainoa viisas lause oli tuo viimeinen lauseesi, jossa ilmoitit lähteväsi paskalle turisemaan. Uskon että se alapään turina on järkevintä turinaa, mitä sinunlaisesta tunkiosta irtoaa.

        Ps. Muista pyyhkiä pyllysi ja niistää nenusi kakalla käytyäsi. Älä kuitenkaan niistä samaan vessapaperiin :-)

        olla monellakin tapaa, mut sillä tavalla en vielä ole vammanen että tajuisin feministeiltä pataa ottaa.

        "Muista pyyhkiä pyllysi ja niistää nenusi kakalla käytyäsi. Älä kuitenkaan niistä samaan vessapaperiin"

        tuo taitaa olla kopsattu suoraan femakkojen käsikirjasta. lukee tod. näk sen kohdan jälkeen missä kehoitetaan välttämään nilkkojen kastumista seisaalleen kustaessa.


      • uho.
        Tight figure kirjoitti:

        Olet pelkkä räkänokkainen pentu, joka tarvitsisi tukkapöllyä ja vitsaa. Huomaan ettet ole saanut minkäänlaista kasvatusta.

        Olisi mukava nähdä face to face tuollainen äidinpoju ja hiukan "keskustella". Voisi muksulta lurahtaa lusikallinen housuun siinä vaiheessa :-)

        Tule ihmeessä antamaan sitä tukkapöllyä. Sitä muuten lapsena sain tarvittaessa, eli ruumiillinen kuritus oli sallittua siihen aikaan vielä.

        Vaihdetaan ihmeessä yhteystiedot. Katellaan sitten kenellä lurahtaa ja mitä.


      • Huisi lady
        pampula kirjoitti:

        Aika huisia tekstiä...Taidat itse olla se edellä mainittu moukka.tai sitten muuten vaan empatiakyvytön kylmä kivenmurikka.pistäkääs ne parit vaihtoon.kylmille kylmät ja tunteellisille samanlaiset kumppanit : D

        Jälleen eräs pojankloppi, joka tunsi piston omassatunnossaan siitä ettei ole vieläkään kasvanut mieheksi:-)

        Sinulta puuttuu ilmeisesti tyystin isän roolimalli ja siten aikuistumisesi näyttää hidastuneen, jopa pysähtyneen. Jollet vielä tiedä, niin naisia ärsyttää suuresti miehet, jotka roikkuvat kuin tuttipulloa imevät vauvat kiinni hameen helmassa.

        Ehkä juuri siksi miehet niin mielellään imeksivät naisia.


      • miäs
        Huisi lady kirjoitti:

        Jälleen eräs pojankloppi, joka tunsi piston omassatunnossaan siitä ettei ole vieläkään kasvanut mieheksi:-)

        Sinulta puuttuu ilmeisesti tyystin isän roolimalli ja siten aikuistumisesi näyttää hidastuneen, jopa pysähtyneen. Jollet vielä tiedä, niin naisia ärsyttää suuresti miehet, jotka roikkuvat kuin tuttipulloa imevät vauvat kiinni hameen helmassa.

        Ehkä juuri siksi miehet niin mielellään imeksivät naisia.

        Nyt loppu kaikki imeksiminen sitten:) luulin, että naiset tykkää siitä. Ehkä oikeat naiset tykkäävätkin, mutta nämä femakot eivät.


      • Feminder
        uho. kirjoitti:

        Tule ihmeessä antamaan sitä tukkapöllyä. Sitä muuten lapsena sain tarvittaessa, eli ruumiillinen kuritus oli sallittua siihen aikaan vielä.

        Vaihdetaan ihmeessä yhteystiedot. Katellaan sitten kenellä lurahtaa ja mitä.

        Minun tehtäväni ei ole kasvattaa eikä kurittaa sinua. Pahoittelen, jos jäit lapsena paitsi sellaista, minkä perään joudut nyt huutamaan täällä.

        Pidättelen kuitenkin nauruani kaiken aikaa, kun näen sieluni silmin raivosta vapisevat sormesi, jotka yrittävät saada edes jotensakin luettavaa tekstiä aikaiseksi. Päästä välillä helpottava pieru ja laske kymmeneen...kyllä se siitä:-)


      • raivo..
        Feminder kirjoitti:

        Minun tehtäväni ei ole kasvattaa eikä kurittaa sinua. Pahoittelen, jos jäit lapsena paitsi sellaista, minkä perään joudut nyt huutamaan täällä.

        Pidättelen kuitenkin nauruani kaiken aikaa, kun näen sieluni silmin raivosta vapisevat sormesi, jotka yrittävät saada edes jotensakin luettavaa tekstiä aikaiseksi. Päästä välillä helpottava pieru ja laske kymmeneen...kyllä se siitä:-)

        Yritähän kuvitella tätä minun raivoani. Huvittuneena seuraan tilannetta ja katselen kuinka "sivistynyt" ihminen siellä kirjoittelee erittäin fiksua tekstiä.

        Taidanpa soittaa mutsille jä kysyä, että mistä jäin paitsi lapsena, kun en nyt itse muista. Viisas täti netissä kirjoittelee, että minulla on ollut huono lapsuus:) Onko muuten nyt se aika kuukaudesta? Menepäs vaihtamaan kuukautissuoja.


      • Kujertava nainen
        ................... kirjoitti:

        Vinkki -suomalaisia miehiä on eniten mensan jäseninä eri maista koko maailmassa, samoin olemme teknologisesti yksi kaikkein kehittyneinen miessukunta maailmassa, samoin esim urheilussa ja klassisessa musiikissa ynm suhteutetuna asukaslukuun.

        Naisemme taas ovat tästä ilmeisen kateellisia tai sitten muuten vaan puoliksi luonnevikaisia, haluttomia ja kiukkusia e-pillereittensä ja feminisminsä ynm takia (vrt avaus ylempää)?

        Jos mies joutuu todistelemaan omaa erinomaisuuttaan, on hän ikävä kyllä useimmiten pelkkä kupla ja kun kupla puhkeaa, haisee kakka ikävällä tavalla :(

        Miten naiset voisivat kadehtia suomalaisia miehiä? Pikemminkin suomalaiset miehet kadehtivat ulkomaalaisia miehiä, joihin me naiset usein rakastutaan. Heistä löytyy vielä sitä miehistä itsetuntoa ja sympaattisuutta, joka on hävinnyt lähes tyystin suomalaisesta lökäpöksystä.

        Mitä tulee e-pillereihin ja feminismiin, niin se ei vaikuta millään tavalla naisten suhtautumisessa miehiin. Arvostus tulee ansaita ja sinunlaiset miehet ovat siellä kategorian hännillä, ikävä kyllä:(


      • Ranskalaiset korot
        miäs kirjoitti:

        Nyt loppu kaikki imeksiminen sitten:) luulin, että naiset tykkää siitä. Ehkä oikeat naiset tykkäävätkin, mutta nämä femakot eivät.

        En suinkaan sanonut että imeksintä olisi vastenmielistä, jos sen tekee MIES. Sinunlaisten peräkammaripoikien räpellys lähinnä naurattaa:-) Ollaan niin miestä, niin miestä mutta itse asiassa olet pelkkä ujo piimä, joka tosi paikan tullen punastelisi ja menisi hämilleen itsetietoisten ja kauniiden naisten parissa.

        Mutta siitä ei ole pelkoa. Kukaan järkevä nainen ei päästä sinunlaista tyyppiä lähelleen eikä koskisi viiden metrin kepilläkään.


      • sunkin
        Ranskalaiset korot kirjoitti:

        En suinkaan sanonut että imeksintä olisi vastenmielistä, jos sen tekee MIES. Sinunlaisten peräkammaripoikien räpellys lähinnä naurattaa:-) Ollaan niin miestä, niin miestä mutta itse asiassa olet pelkkä ujo piimä, joka tosi paikan tullen punastelisi ja menisi hämilleen itsetietoisten ja kauniiden naisten parissa.

        Mutta siitä ei ole pelkoa. Kukaan järkevä nainen ei päästä sinunlaista tyyppiä lähelleen eikä koskisi viiden metrin kepilläkään.

        pahaa oloasi purkaa johonkin. Taisit olla baarissa eilen ja nyt on hirveä morkkis. Iskit tietysti jonkun MIEHEN sieltä mukaasi joka aikansa nuoleskeli ja lähti sitten kotiin mitään sanomatta. Voi voi pientä narttua.


      • hihhii
        Kujertava nainen kirjoitti:

        Jos mies joutuu todistelemaan omaa erinomaisuuttaan, on hän ikävä kyllä useimmiten pelkkä kupla ja kun kupla puhkeaa, haisee kakka ikävällä tavalla :(

        Miten naiset voisivat kadehtia suomalaisia miehiä? Pikemminkin suomalaiset miehet kadehtivat ulkomaalaisia miehiä, joihin me naiset usein rakastutaan. Heistä löytyy vielä sitä miehistä itsetuntoa ja sympaattisuutta, joka on hävinnyt lähes tyystin suomalaisesta lökäpöksystä.

        Mitä tulee e-pillereihin ja feminismiin, niin se ei vaikuta millään tavalla naisten suhtautumisessa miehiin. Arvostus tulee ansaita ja sinunlaiset miehet ovat siellä kategorian hännillä, ikävä kyllä:(

        "Mitä tulee --- ja feminismiin, niin se ei vaikuta millään tavalla naisten suhtautumisessa miehiin."

        taidat olla femakko?


      • Rauhoitu lapsi
        raivo.. kirjoitti:

        Yritähän kuvitella tätä minun raivoani. Huvittuneena seuraan tilannetta ja katselen kuinka "sivistynyt" ihminen siellä kirjoittelee erittäin fiksua tekstiä.

        Taidanpa soittaa mutsille jä kysyä, että mistä jäin paitsi lapsena, kun en nyt itse muista. Viisas täti netissä kirjoittelee, että minulla on ollut huono lapsuus:) Onko muuten nyt se aika kuukaudesta? Menepäs vaihtamaan kuukautissuoja.

        Tiedätkö, olet oikeasti hauska mukula jota on nautinto hiukan talutella karsinasta toiseen ja osoittaa, että olet vielä matkasi alussa matkalla miehisyyteen:-)

        Taitaa kismittää, kun kuulee totuuden itsestään. Jos minä vaihdan kuukautissuojan, niin sinun pitäisi vaihtaa pääsi. Siinä on melkoinen ero, eikö totta? Tosin en usko ettei pääsi vaihtamisella päästäisi sen pitemmälle. Telkänpönttönä se palvelisi luontoa ja ympäristöä kaikkein parhaiten:-)

        Viisas täti netissä laittaa korvantaustat märkinä pyörivän pikkuhörhön kuriin vaikka vasemmalla kädellä.


      • Luunappi lapselle
        sunkin kirjoitti:

        pahaa oloasi purkaa johonkin. Taisit olla baarissa eilen ja nyt on hirveä morkkis. Iskit tietysti jonkun MIEHEN sieltä mukaasi joka aikansa nuoleskeli ja lähti sitten kotiin mitään sanomatta. Voi voi pientä narttua.

        Ei minulla ole lainkaan paha olo, mutta sitävastoin äidin pikkumussulla taitaa olla. Olet niin suloisen avuton, kun mussutat siellä tosissasi. Ota hiukan kevyempi ote elämääsi, vaikka kuperkeikkaikä tietenkin tuottaa sinulle aikamoisia tunnepuolen traumoja.

        Sinun seksielämäsi jää siihen että kiskot salaa käteen peiton alla ja pyyhit runkkumällisi täkkiin. Varo ettei äitisi huomaa "tärkättyä" pussilakanaa:-)


      • Kikattava kurvitar
        hihhii kirjoitti:

        "Mitä tulee --- ja feminismiin, niin se ei vaikuta millään tavalla naisten suhtautumisessa miehiin."

        taidat olla femakko?

        Taas yksi mölömatti, johon sattui totuus kipeästi. Riisu piposi ja löysää edes hiukan sitä vannetta joka noin pahasti kiristää matalaotsaista päätäsi:-)


      • TASA-ARVOISESTI
        Kujertava nainen kirjoitti:

        Jos mies joutuu todistelemaan omaa erinomaisuuttaan, on hän ikävä kyllä useimmiten pelkkä kupla ja kun kupla puhkeaa, haisee kakka ikävällä tavalla :(

        Miten naiset voisivat kadehtia suomalaisia miehiä? Pikemminkin suomalaiset miehet kadehtivat ulkomaalaisia miehiä, joihin me naiset usein rakastutaan. Heistä löytyy vielä sitä miehistä itsetuntoa ja sympaattisuutta, joka on hävinnyt lähes tyystin suomalaisesta lökäpöksystä.

        Mitä tulee e-pillereihin ja feminismiin, niin se ei vaikuta millään tavalla naisten suhtautumisessa miehiin. Arvostus tulee ansaita ja sinunlaiset miehet ovat siellä kategorian hännillä, ikävä kyllä:(

        Yksi koomisin piirre suomen femakoissa on että kaikki tiedekin voidaan sivuttaa olankohautuksella...luepa nyt ylempää uudestaan miten siinä kerrotaan että 90% nuorista naisista vetää e-pillereitä ja ne tekevät kiukkusiksi ja haluttomiksi -miten tämä voisi olla vaikuttamatta suhtautumiseen miehiin?

        Mutta toisaalta kuten rehellisesti näytät millaiseksi suomen nykynaiset ovat tyyppillisesti muuttuneet -ihannoidaan kaikkea muuta kuin suomalaista miestä, monikulttuurisuutta, avioeroja ja sinkkuelämää - niin herää eräs kysymys?

        Kopsaan tähän asiaa käsittelevän avauksen muualta (ylläpito varmaan ymmärtää).

        ------------------------

        > About kaikki arvot on muuttunut Suomessa lähihistoriassa.
        > Suomi sanana on tietty sama kuin ennen, mutta se mitä
        > kulttuuria tuo termi kuvastaa - se on suurimmalta osin
        > täysin eri kuin muutama vuosikymmen sitten.
        >
        > Suomalaiskansasta -hetero kodista, uskonnosta, isänmaasta sukupuolorooleineen
        > Suomi on muuttunut avioerojen luvatuksi maaksi, yhden
        > ihmisten talouksien ME maaksi, vanhenemmekin kansana
        > maailman nopeiten, kokolailla melkoiseksi gay, lesbo ja
        > monikulttuuri femistimaaksi - ikisinkkuineen ja lisääntyvine pakolaisineen ynm.
        >
        > Mutta miksi EI siltikään miesten "palkaton pakkotyö vankilaa
        > kovemmissa olosuhteissa" ole muuttunut kuten muualla?
        > Ja miksi naiset eivät halua naiskiintiöitään, eikä
        > tasa-arvoaan mutta kuin "rusinat pullasta"
        > tyyliin, ei siis mihinkään raksalle, metalliin tai
        > palkattomaan siviili/asetyöhön jne perustöiden tasolla - vaan vain johtokuntiin naiskiintiöllä näille aloille tai huippupalkkaisiksi ylipäälliköiksi tai puolustusministereiksi..
        >
        Ja -silti vielä jotkut yrittää verrata vanhan ajan
        > kulttuurin tyyliin tässä "sinkkuparatiisissa"
        > naisten synnyttämistä palkattomaan tykinruoka/tappokoulu
        > velvollisuuteen vankilan uhalla vain poikalapsille (lue
        > asevelvollisuuteen).
        >
        > Sillä tosiasiassa juuri Suomessa naiset ovat kenties
        > maailman eniten luopuneet perinteisestä kotiäidin/naisen velvollisuuksista ynm, ihailevat tasa-arvoa sekä monilkuttuurisuutta ja
        miehet taas viimeisenä urbaanista länsimaista joutuvat armeijaan tässä laajudessa mm YLEN uutistenkin mukaan.

        Eli aivan ainutlaatuin tappio ja ristiriita tämäkin Suomen miesten häviöksi.
        >
        > SIIS NYKYAIKANA SUOMESSA -
        >
        >*Erolukemamme ovat räjähtäneet käsiin. Avioliitoista päättyy n 50%, avoliitoista 90% ja suomessa vielä nainen on jättäjänä lähes 3/4 tapauksista.
        *Syntyvyys on romahtanut.
        > *Vanhenemme kansana länsimaitten nopeiten.
        > *Naiset voivat/tekevät lapsia ulkomaalaisten armeijaa käymättömien miesten kanssa.
        > *Naiset voivat/hankkivat lapsia L-koodin tyyliin toisten naisten kanssa.
        *Naiset ovat jo abortoineetkin puoli miljoona lasta nykysuomessa ja tehtailu jatkuu. Tähän ei muuten tarvita ollenkaan isältä lain mukaan mitään suostumusta.
        > *Naiset voivat sinkkuilla vaikka koko ikänsä.
        > *Naiset voivat vaikka muutta ulkomaille
        *Naiset voivat toimia ylipäällikkönä (halonen), puolustusministerinä (rehn), poliisina, vartijana tai perushoitajana (vrt sivari naisille), mutta vain jos saavat palkkaa
        JA
        *Synnyttäminen ei ole valtion luomaa/keksimää kuten palkaton asetyö, vaan luonnon luomaa.
        *Synnyttäminen ei ole pakko vankilan uhalla kuten palkaton

        Ja tämä palkaton pakkotyö
        ollaan muutettu jo kaikkialla sivistymaissa, vaikka niissä tosiaan naiset ovat monesti vähemmän luopuneet perinteisestä kotiäidin ja naisen velvollisuuksista mitä feministisuomessa "tasa-arvo vaatimuksineen", miesten syyttelyineen ja monikulttuurisuuden ihannoimisineen...

        ----

        Eli eikö nyt viimeistään olisi aika ajaa tasa-arvo myös tähän suomen suurimpaan , oikeaan tasa-arvo ongelmaan ja vaatia tälle vähemmän herkälle sukupuolelle vähintään sivari pakolliseksi?


      • Senseull Ell
        TASA-ARVOISESTI kirjoitti:

        Yksi koomisin piirre suomen femakoissa on että kaikki tiedekin voidaan sivuttaa olankohautuksella...luepa nyt ylempää uudestaan miten siinä kerrotaan että 90% nuorista naisista vetää e-pillereitä ja ne tekevät kiukkusiksi ja haluttomiksi -miten tämä voisi olla vaikuttamatta suhtautumiseen miehiin?

        Mutta toisaalta kuten rehellisesti näytät millaiseksi suomen nykynaiset ovat tyyppillisesti muuttuneet -ihannoidaan kaikkea muuta kuin suomalaista miestä, monikulttuurisuutta, avioeroja ja sinkkuelämää - niin herää eräs kysymys?

        Kopsaan tähän asiaa käsittelevän avauksen muualta (ylläpito varmaan ymmärtää).

        ------------------------

        > About kaikki arvot on muuttunut Suomessa lähihistoriassa.
        > Suomi sanana on tietty sama kuin ennen, mutta se mitä
        > kulttuuria tuo termi kuvastaa - se on suurimmalta osin
        > täysin eri kuin muutama vuosikymmen sitten.
        >
        > Suomalaiskansasta -hetero kodista, uskonnosta, isänmaasta sukupuolorooleineen
        > Suomi on muuttunut avioerojen luvatuksi maaksi, yhden
        > ihmisten talouksien ME maaksi, vanhenemmekin kansana
        > maailman nopeiten, kokolailla melkoiseksi gay, lesbo ja
        > monikulttuuri femistimaaksi - ikisinkkuineen ja lisääntyvine pakolaisineen ynm.
        >
        > Mutta miksi EI siltikään miesten "palkaton pakkotyö vankilaa
        > kovemmissa olosuhteissa" ole muuttunut kuten muualla?
        > Ja miksi naiset eivät halua naiskiintiöitään, eikä
        > tasa-arvoaan mutta kuin "rusinat pullasta"
        > tyyliin, ei siis mihinkään raksalle, metalliin tai
        > palkattomaan siviili/asetyöhön jne perustöiden tasolla - vaan vain johtokuntiin naiskiintiöllä näille aloille tai huippupalkkaisiksi ylipäälliköiksi tai puolustusministereiksi..
        >
        Ja -silti vielä jotkut yrittää verrata vanhan ajan
        > kulttuurin tyyliin tässä "sinkkuparatiisissa"
        > naisten synnyttämistä palkattomaan tykinruoka/tappokoulu
        > velvollisuuteen vankilan uhalla vain poikalapsille (lue
        > asevelvollisuuteen).
        >
        > Sillä tosiasiassa juuri Suomessa naiset ovat kenties
        > maailman eniten luopuneet perinteisestä kotiäidin/naisen velvollisuuksista ynm, ihailevat tasa-arvoa sekä monilkuttuurisuutta ja
        miehet taas viimeisenä urbaanista länsimaista joutuvat armeijaan tässä laajudessa mm YLEN uutistenkin mukaan.

        Eli aivan ainutlaatuin tappio ja ristiriita tämäkin Suomen miesten häviöksi.
        >
        > SIIS NYKYAIKANA SUOMESSA -
        >
        >*Erolukemamme ovat räjähtäneet käsiin. Avioliitoista päättyy n 50%, avoliitoista 90% ja suomessa vielä nainen on jättäjänä lähes 3/4 tapauksista.
        *Syntyvyys on romahtanut.
        > *Vanhenemme kansana länsimaitten nopeiten.
        > *Naiset voivat/tekevät lapsia ulkomaalaisten armeijaa käymättömien miesten kanssa.
        > *Naiset voivat/hankkivat lapsia L-koodin tyyliin toisten naisten kanssa.
        *Naiset ovat jo abortoineetkin puoli miljoona lasta nykysuomessa ja tehtailu jatkuu. Tähän ei muuten tarvita ollenkaan isältä lain mukaan mitään suostumusta.
        > *Naiset voivat sinkkuilla vaikka koko ikänsä.
        > *Naiset voivat vaikka muutta ulkomaille
        *Naiset voivat toimia ylipäällikkönä (halonen), puolustusministerinä (rehn), poliisina, vartijana tai perushoitajana (vrt sivari naisille), mutta vain jos saavat palkkaa
        JA
        *Synnyttäminen ei ole valtion luomaa/keksimää kuten palkaton asetyö, vaan luonnon luomaa.
        *Synnyttäminen ei ole pakko vankilan uhalla kuten palkaton

        Ja tämä palkaton pakkotyö
        ollaan muutettu jo kaikkialla sivistymaissa, vaikka niissä tosiaan naiset ovat monesti vähemmän luopuneet perinteisestä kotiäidin ja naisen velvollisuuksista mitä feministisuomessa "tasa-arvo vaatimuksineen", miesten syyttelyineen ja monikulttuurisuuden ihannoimisineen...

        ----

        Eli eikö nyt viimeistään olisi aika ajaa tasa-arvo myös tähän suomen suurimpaan , oikeaan tasa-arvo ongelmaan ja vaatia tälle vähemmän herkälle sukupuolelle vähintään sivari pakolliseksi?

        Olet täysin oikeassa! Sinunlaiset miehet kelpaavat mainiosti "kotirouviksi" sillä aikaa kun Suomen naiset ottavat puolustusvoimien pyörittämisen vastuulleen. Kerrassaan loistava idea:-) Haluaisin tosiaan rehellisesti näyttää, että sinunlainenkin urpo voisi toimia kotiäitinä sillä aikaa kun me naiset vastattaisiin tämän maan puolustamisesta. Essu varmaan pukisi hyvin lihavaa habitustasi:-) (nauraa ääneen).

        Yksi koomisin piirre sinunlaisissa nössöissä on juuri tuo korvaamattomuuden tunne. On mautonta vetää jotain e- pillereitä mukaan tähän keskusteluun. Se viimeistään osoittaa, millainen umpiluukallo sinä olet.


      • 500 000 aborttiakin jo jne?
        Senseull Ell kirjoitti:

        Olet täysin oikeassa! Sinunlaiset miehet kelpaavat mainiosti "kotirouviksi" sillä aikaa kun Suomen naiset ottavat puolustusvoimien pyörittämisen vastuulleen. Kerrassaan loistava idea:-) Haluaisin tosiaan rehellisesti näyttää, että sinunlainenkin urpo voisi toimia kotiäitinä sillä aikaa kun me naiset vastattaisiin tämän maan puolustamisesta. Essu varmaan pukisi hyvin lihavaa habitustasi:-) (nauraa ääneen).

        Yksi koomisin piirre sinunlaisissa nössöissä on juuri tuo korvaamattomuuden tunne. On mautonta vetää jotain e- pillereitä mukaan tähän keskusteluun. Se viimeistään osoittaa, millainen umpiluukallo sinä olet.

        Kommentoikohan siellä itse lapseton Jutta Urputtajamme tai peräti valtion päämiehemme ja avmeijamme yvipäällikkö -niin tyypillisen miesvihaa potevaa ja kiukkusta on tekstisi ;)

        Mutta kokeilepa olla niitä ilman niitä e-pillereitä jonkin aikaa, voit tervehtyä naiseksi jälleen...

        Tai en tiedä auttaako sekään mitään enää sillä alkoholi tekee samalla myös nykynaisistamme miehekkäitä, kuten tuossa yläpuolella olevassa "e-pillerit, feminismi ynm" aloituksessa tuodaan tieteellisesti esiin ;)

        - - -

        ÄITIEN/NAISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ ON VIISINKERTAISTUNUT VAIN 30 VUODESSA SUOMESSA . TÄMÄ ON MUUTEN KYSEENALAINEN MAAILMANENNÄTYS.

        Sos ja terv. ministeriön sivuilta
        www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/351 3/index.htx

        "vaikka naisten/äitien alkoholinkäyttö on viisinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana, sen erityispiirteet samoin kuin naisten päihdeongelmien erityispiirteet ovat jääneet vähälle huomiolle"


        YLE
        www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63711.html

        "Suomessa naisten alkoholinkäyttö on hyväksytympää kuin monissa muissa kulttuureissa. Naisten julkista humaltumista ei pidetä Suomessa samalla tavalla häpeällisenä kuin muualla maailmassa.

        Muutos tapahtui 1990-luvulla ja naisten humalahakuisesta juomisesta on tullut tapa, Holmila sanoo." Naisten juominen riistäytynyt käsistä



        PÄIHDEPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA
        www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=34764

        "Nainen ei voi juoda kuin mies ei ole moraalinen kannanotto. Se perustuu fysiologisiin faktoihin, sanoo projektipäällikkö Hannele Nykänen Myllyhoito ry:stä ja läväyttää silmien eteen karua luettavaa.

        Suomessa naisia/äitejä sairastuu päihderiippuvuuteen yhä enemmän ja nuorten naisten alkoholinkäyttö on räjähtänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana."

         Tutkimusten mukaan myös äidin alkoholinkäyttö vaurioittaa lapsen psyykkistä kehitystä eri tavalla kuin isän juominen."


        TAI

        www.yle.fi/uutiset/24h/id63186.html
        "Nykyään vuosittain syntyy jo noin tuhat fetaalialkoholisyndroomasta (FAS) tai sen lievemmästä muodosta fetaalialkoholiefektistä (FAE) kärsivää lasta, jotka ovat altistuneet sikiöaikana voimakkaalle päihteiden käytölle.

        FAS:n ja FAE:n on todettu aiheuttavan lapsille neurologisisia ongelmia ja kasvuhäiriöitä."

        ELI SIIS YHDEN IHMISELÄMÄN AIKANA, 80 VUODESSA TULEVAISUUDESSA - MEILLÄ ON JO LÄHES 100 000 SUORAAN VAMMAISTA LASTA KALTAISTESI NAISTEN BILETTÄMISEN TAKIA JNE JNE

        --------

        Että joka tavalla sairaaseen suuntaan ollaan menossa - KIITOS TUNTEETTOMUUTENNE, FEMISMIPROPAGANDAN ja RAPPION.

        Tämän juomisenhan lisäksi siis naiset ovat nostaneet avioerot 50% ja avoliittoerot 90% - nainen vielä alkuunlaittajana lähes 3/4 tapauksista.

        Yhden ihmisen talouksiakin meillä on maailmanennätysmäärä - jo lähes 50% talouksista. Ja tahti kiihtyy...
        Syntyvyytemmekin on romahtanut ja vanhenemmekin kansana länsimaiden nopeiten.

        Lisäähän tästä kaikesta kehityksen suunnasta on sinullekin tämän keskusteluketjun lisäksi on ainakin näissä parissa uutuuskirjassa:

        "mies vailla tasa-arvoa" ja "naisten seksuaalinen valta"

        --------
        SÄÄLI SUOMEN TULEVIA POIKALAPSIA!


      • Cool woman
        500 000 aborttiakin jo jne? kirjoitti:

        Kommentoikohan siellä itse lapseton Jutta Urputtajamme tai peräti valtion päämiehemme ja avmeijamme yvipäällikkö -niin tyypillisen miesvihaa potevaa ja kiukkusta on tekstisi ;)

        Mutta kokeilepa olla niitä ilman niitä e-pillereitä jonkin aikaa, voit tervehtyä naiseksi jälleen...

        Tai en tiedä auttaako sekään mitään enää sillä alkoholi tekee samalla myös nykynaisistamme miehekkäitä, kuten tuossa yläpuolella olevassa "e-pillerit, feminismi ynm" aloituksessa tuodaan tieteellisesti esiin ;)

        - - -

        ÄITIEN/NAISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ ON VIISINKERTAISTUNUT VAIN 30 VUODESSA SUOMESSA . TÄMÄ ON MUUTEN KYSEENALAINEN MAAILMANENNÄTYS.

        Sos ja terv. ministeriön sivuilta
        www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/351 3/index.htx

        "vaikka naisten/äitien alkoholinkäyttö on viisinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana, sen erityispiirteet samoin kuin naisten päihdeongelmien erityispiirteet ovat jääneet vähälle huomiolle"


        YLE
        www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63711.html

        "Suomessa naisten alkoholinkäyttö on hyväksytympää kuin monissa muissa kulttuureissa. Naisten julkista humaltumista ei pidetä Suomessa samalla tavalla häpeällisenä kuin muualla maailmassa.

        Muutos tapahtui 1990-luvulla ja naisten humalahakuisesta juomisesta on tullut tapa, Holmila sanoo." Naisten juominen riistäytynyt käsistä



        PÄIHDEPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA
        www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=34764

        "Nainen ei voi juoda kuin mies ei ole moraalinen kannanotto. Se perustuu fysiologisiin faktoihin, sanoo projektipäällikkö Hannele Nykänen Myllyhoito ry:stä ja läväyttää silmien eteen karua luettavaa.

        Suomessa naisia/äitejä sairastuu päihderiippuvuuteen yhä enemmän ja nuorten naisten alkoholinkäyttö on räjähtänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana."

         Tutkimusten mukaan myös äidin alkoholinkäyttö vaurioittaa lapsen psyykkistä kehitystä eri tavalla kuin isän juominen."


        TAI

        www.yle.fi/uutiset/24h/id63186.html
        "Nykyään vuosittain syntyy jo noin tuhat fetaalialkoholisyndroomasta (FAS) tai sen lievemmästä muodosta fetaalialkoholiefektistä (FAE) kärsivää lasta, jotka ovat altistuneet sikiöaikana voimakkaalle päihteiden käytölle.

        FAS:n ja FAE:n on todettu aiheuttavan lapsille neurologisisia ongelmia ja kasvuhäiriöitä."

        ELI SIIS YHDEN IHMISELÄMÄN AIKANA, 80 VUODESSA TULEVAISUUDESSA - MEILLÄ ON JO LÄHES 100 000 SUORAAN VAMMAISTA LASTA KALTAISTESI NAISTEN BILETTÄMISEN TAKIA JNE JNE

        --------

        Että joka tavalla sairaaseen suuntaan ollaan menossa - KIITOS TUNTEETTOMUUTENNE, FEMISMIPROPAGANDAN ja RAPPION.

        Tämän juomisenhan lisäksi siis naiset ovat nostaneet avioerot 50% ja avoliittoerot 90% - nainen vielä alkuunlaittajana lähes 3/4 tapauksista.

        Yhden ihmisen talouksiakin meillä on maailmanennätysmäärä - jo lähes 50% talouksista. Ja tahti kiihtyy...
        Syntyvyytemmekin on romahtanut ja vanhenemmekin kansana länsimaiden nopeiten.

        Lisäähän tästä kaikesta kehityksen suunnasta on sinullekin tämän keskusteluketjun lisäksi on ainakin näissä parissa uutuuskirjassa:

        "mies vailla tasa-arvoa" ja "naisten seksuaalinen valta"

        --------
        SÄÄLI SUOMEN TULEVIA POIKALAPSIA!

        Miksi minun pitäisi vihata miehiä? Ei miehiä pidä vihata, vaan pikemminki sääliä. Tosin säälistä ei ole mitään hyötyä ja jäljelle jää ainoastaan totuus. Tosin totuus ei tunnu uppoavan paksuun kalloosi millään.

        Tiedätkö, tosiasioiden myöntäminen on kaiken viisauden alku. Näin sanoi aikoinaan J.K.Paasikivi. Ota sinäkin nyhjäke hänestä mallia ja aloita jo tänään loppuelämäsi ensimmäinen onnellinen päivä.

        En käytä e-pillereitä, mutta sinulle voisin suositella mielialalääkkeitä:-) Sinun kannattaa keskittyä nyt sen essun kunnialla kantamiseen, koska mieheksi sinusta ei näemmä koskaan ollut.


      • Iloinen nainen
        500 000 aborttiakin jo jne? kirjoitti:

        Kommentoikohan siellä itse lapseton Jutta Urputtajamme tai peräti valtion päämiehemme ja avmeijamme yvipäällikkö -niin tyypillisen miesvihaa potevaa ja kiukkusta on tekstisi ;)

        Mutta kokeilepa olla niitä ilman niitä e-pillereitä jonkin aikaa, voit tervehtyä naiseksi jälleen...

        Tai en tiedä auttaako sekään mitään enää sillä alkoholi tekee samalla myös nykynaisistamme miehekkäitä, kuten tuossa yläpuolella olevassa "e-pillerit, feminismi ynm" aloituksessa tuodaan tieteellisesti esiin ;)

        - - -

        ÄITIEN/NAISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ ON VIISINKERTAISTUNUT VAIN 30 VUODESSA SUOMESSA . TÄMÄ ON MUUTEN KYSEENALAINEN MAAILMANENNÄTYS.

        Sos ja terv. ministeriön sivuilta
        www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/351 3/index.htx

        "vaikka naisten/äitien alkoholinkäyttö on viisinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana, sen erityispiirteet samoin kuin naisten päihdeongelmien erityispiirteet ovat jääneet vähälle huomiolle"


        YLE
        www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63711.html

        "Suomessa naisten alkoholinkäyttö on hyväksytympää kuin monissa muissa kulttuureissa. Naisten julkista humaltumista ei pidetä Suomessa samalla tavalla häpeällisenä kuin muualla maailmassa.

        Muutos tapahtui 1990-luvulla ja naisten humalahakuisesta juomisesta on tullut tapa, Holmila sanoo." Naisten juominen riistäytynyt käsistä



        PÄIHDEPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA
        www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=34764

        "Nainen ei voi juoda kuin mies ei ole moraalinen kannanotto. Se perustuu fysiologisiin faktoihin, sanoo projektipäällikkö Hannele Nykänen Myllyhoito ry:stä ja läväyttää silmien eteen karua luettavaa.

        Suomessa naisia/äitejä sairastuu päihderiippuvuuteen yhä enemmän ja nuorten naisten alkoholinkäyttö on räjähtänyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana."

         Tutkimusten mukaan myös äidin alkoholinkäyttö vaurioittaa lapsen psyykkistä kehitystä eri tavalla kuin isän juominen."


        TAI

        www.yle.fi/uutiset/24h/id63186.html
        "Nykyään vuosittain syntyy jo noin tuhat fetaalialkoholisyndroomasta (FAS) tai sen lievemmästä muodosta fetaalialkoholiefektistä (FAE) kärsivää lasta, jotka ovat altistuneet sikiöaikana voimakkaalle päihteiden käytölle.

        FAS:n ja FAE:n on todettu aiheuttavan lapsille neurologisisia ongelmia ja kasvuhäiriöitä."

        ELI SIIS YHDEN IHMISELÄMÄN AIKANA, 80 VUODESSA TULEVAISUUDESSA - MEILLÄ ON JO LÄHES 100 000 SUORAAN VAMMAISTA LASTA KALTAISTESI NAISTEN BILETTÄMISEN TAKIA JNE JNE

        --------

        Että joka tavalla sairaaseen suuntaan ollaan menossa - KIITOS TUNTEETTOMUUTENNE, FEMISMIPROPAGANDAN ja RAPPION.

        Tämän juomisenhan lisäksi siis naiset ovat nostaneet avioerot 50% ja avoliittoerot 90% - nainen vielä alkuunlaittajana lähes 3/4 tapauksista.

        Yhden ihmisen talouksiakin meillä on maailmanennätysmäärä - jo lähes 50% talouksista. Ja tahti kiihtyy...
        Syntyvyytemmekin on romahtanut ja vanhenemmekin kansana länsimaiden nopeiten.

        Lisäähän tästä kaikesta kehityksen suunnasta on sinullekin tämän keskusteluketjun lisäksi on ainakin näissä parissa uutuuskirjassa:

        "mies vailla tasa-arvoa" ja "naisten seksuaalinen valta"

        --------
        SÄÄLI SUOMEN TULEVIA POIKALAPSIA!

        Olet tyypillinen suomalainen mies, jolle ei saisi sanoa totuutta, vaan paijata ja kehua ilman mitään syytä. Totuuden puhuminen ei ole suinkaan tunteettomuutta, vaan tärkeä ja tarpeellinen vaihe, kun aloitetaan sinun kouluttaminen kotirouvan vaativiin tehtäviin.

        Jollet kykene hoitamaan uutta toimenkuvaasi, voinemme katsoa että olet täysin yhteiskuntakelvoton suunsoittaja, jolle ei enää löydy mitään mielekästä käyttöä poislukien kaatopaikan vahdin tai käpyjen keräilijän virkoja.


      • pikkuylipäällikköitä maa tä...
        Iloinen nainen kirjoitti:

        Olet tyypillinen suomalainen mies, jolle ei saisi sanoa totuutta, vaan paijata ja kehua ilman mitään syytä. Totuuden puhuminen ei ole suinkaan tunteettomuutta, vaan tärkeä ja tarpeellinen vaihe, kun aloitetaan sinun kouluttaminen kotirouvan vaativiin tehtäviin.

        Jollet kykene hoitamaan uutta toimenkuvaasi, voinemme katsoa että olet täysin yhteiskuntakelvoton suunsoittaja, jolle ei enää löydy mitään mielekästä käyttöä poislukien kaatopaikan vahdin tai käpyjen keräilijän virkoja.

        Tyypilliseen nykysuomen tapaan vastaukset "huokuvat" sitä naisten kyllä miehiltä vaatimaa "tunneälyä ja suvaitsevaisuutta" ;)

        Epäilyttää tosiaan olisikohan itse päämiehemme ja avmeijan yvipäällikkömme nyt lähtenyt avautumaan miesvihoissaan -tuo viittaus miehensä pakottamisesta kotirouvaksikin osuisi ihan kohdalleen ;)

        Tai sitten voi olla vain että kuulut (kuten ylempänä tarkemmin selitetään) siihen 90% naisista ketä vetää raivoavaksi ja haluttomaksi tekeviä e-pilsuja itseensä tai on ehkä vain se aikaa taas kuusta tai ehkä kuulut tuohon bilettäjä porukkaan joka sekin tekee naisista miehekkäämpiä - tai todennäköisyydella kaikkiin näihin kategorioihin ;)

        Ehkä tosiaan Jutta Urputtaja on alkanut kommentoimaan netissä kun vastaukset on niin tyypillisiä ja papukaijamaisia toistoja suoraan naisten lehtien sivuilta ;)


      • ei nyt...
        ................... kirjoitti:

        Vinkki -suomalaisia miehiä on eniten mensan jäseninä eri maista koko maailmassa, samoin olemme teknologisesti yksi kaikkein kehittyneinen miessukunta maailmassa, samoin esim urheilussa ja klassisessa musiikissa ynm suhteutetuna asukaslukuun.

        Naisemme taas ovat tästä ilmeisen kateellisia tai sitten muuten vaan puoliksi luonnevikaisia, haluttomia ja kiukkusia e-pillereittensä ja feminisminsä ynm takia (vrt avaus ylempää)?

        puhuttu älykkyydestä joka on vain osa alue vaan tunteista joita miehet ei osaa esaittää...ja minä en ainakaan ole ikinä syönyt yhtään e pilleriä, ei ole ollut tarvis...;) enkä ikinä ole kuulunut feministeuhin, mutta siitä huolimatta olen tullut tulokseen että miehet on kylmiä ja tunteettomia vain sexiä haluavia, ei muuta...


      • ne ovat
        ................... kirjoitti:

        Vinkki -suomalaisia miehiä on eniten mensan jäseninä eri maista koko maailmassa, samoin olemme teknologisesti yksi kaikkein kehittyneinen miessukunta maailmassa, samoin esim urheilussa ja klassisessa musiikissa ynm suhteutetuna asukaslukuun.

        Naisemme taas ovat tästä ilmeisen kateellisia tai sitten muuten vaan puoliksi luonnevikaisia, haluttomia ja kiukkusia e-pillereittensä ja feminisminsä ynm takia (vrt avaus ylempää)?

        miehethän ne ovat tehneet kaikki viisaat keksinnöt tässäkin maassa. Akat yrittävät ainoastaan laittaa kapuloita rattaisiin, mutta siltähän se kovasti näyttää, että kykenevät luomaan uraputkiansa, mutta mitään konkreettista edistystä eivät saa aikaan.

        Tuonkin femun kaltaisia naisia, kun katsoo niin ei todellakaan tee mieli tuollaisen kanssa yhdenkään MIEHEN parsia liittoa. Koska parsimista se koko liitto olisikin. Femu repii ja raastaa vain kaiken rikki ja hajalle. Olenkin joka päivä enemmän ja enemmän sitä mieltä, että oli virhe antaa naisille mitään äänioikeutta tms. tasa-arvoa. Niistä 30% ei ymmärrä siitä mitään, ovat kuin juuri puusta alas tulleet. Onneksi suurin osa naisista on sentään ihania oikeita naisia.


      • Arnold S./ Ca.
        Senseull Ell kirjoitti:

        Olet täysin oikeassa! Sinunlaiset miehet kelpaavat mainiosti "kotirouviksi" sillä aikaa kun Suomen naiset ottavat puolustusvoimien pyörittämisen vastuulleen. Kerrassaan loistava idea:-) Haluaisin tosiaan rehellisesti näyttää, että sinunlainenkin urpo voisi toimia kotiäitinä sillä aikaa kun me naiset vastattaisiin tämän maan puolustamisesta. Essu varmaan pukisi hyvin lihavaa habitustasi:-) (nauraa ääneen).

        Yksi koomisin piirre sinunlaisissa nössöissä on juuri tuo korvaamattomuuden tunne. On mautonta vetää jotain e- pillereitä mukaan tähän keskusteluun. Se viimeistään osoittaa, millainen umpiluukallo sinä olet.

        Äiti äiti tuu kattoon täällä netissä kirjottelee täti jolle on kasvanut munat?

        Asiaan:
        Ihailtavan sinnikkäästi tämä "rotunainen" on täällä jaksanut kaikkia tasapuolisesti haukkua, ja aika sinnikkäästi hänelle on vastailtu. Motiivina näyttää olevan "kiva ärsyttää" kun en löydä näistä teksteistä mitää oikeaa sanomaa.
        Kiusa se näköjään on pienikin kuisa.


      • oikeasti
        Arnold S./ Ca. kirjoitti:

        Äiti äiti tuu kattoon täällä netissä kirjottelee täti jolle on kasvanut munat?

        Asiaan:
        Ihailtavan sinnikkäästi tämä "rotunainen" on täällä jaksanut kaikkia tasapuolisesti haukkua, ja aika sinnikkäästi hänelle on vastailtu. Motiivina näyttää olevan "kiva ärsyttää" kun en löydä näistä teksteistä mitää oikeaa sanomaa.
        Kiusa se näköjään on pienikin kuisa.

        pieni se on kiusaajakin.


      • olet hiljaa. Äitisi antaa
        avautui kirjoitti:

        Vatsa on muuten aika timmissä kunnossa ja niin on muutkin osat kropassa. Tollanen feministiemakko ei vissiin ole kunnon miestä ikinä saanutkaan ja tuskin saatkaan.

        sulle tukkapöllyt. Muutut muuten lapatossuksi.


      • Sivari/ asetyö!
        TASA-ARVOISESTI kirjoitti:

        Yksi koomisin piirre suomen femakoissa on että kaikki tiedekin voidaan sivuttaa olankohautuksella...luepa nyt ylempää uudestaan miten siinä kerrotaan että 90% nuorista naisista vetää e-pillereitä ja ne tekevät kiukkusiksi ja haluttomiksi -miten tämä voisi olla vaikuttamatta suhtautumiseen miehiin?

        Mutta toisaalta kuten rehellisesti näytät millaiseksi suomen nykynaiset ovat tyyppillisesti muuttuneet -ihannoidaan kaikkea muuta kuin suomalaista miestä, monikulttuurisuutta, avioeroja ja sinkkuelämää - niin herää eräs kysymys?

        Kopsaan tähän asiaa käsittelevän avauksen muualta (ylläpito varmaan ymmärtää).

        ------------------------

        > About kaikki arvot on muuttunut Suomessa lähihistoriassa.
        > Suomi sanana on tietty sama kuin ennen, mutta se mitä
        > kulttuuria tuo termi kuvastaa - se on suurimmalta osin
        > täysin eri kuin muutama vuosikymmen sitten.
        >
        > Suomalaiskansasta -hetero kodista, uskonnosta, isänmaasta sukupuolorooleineen
        > Suomi on muuttunut avioerojen luvatuksi maaksi, yhden
        > ihmisten talouksien ME maaksi, vanhenemmekin kansana
        > maailman nopeiten, kokolailla melkoiseksi gay, lesbo ja
        > monikulttuuri femistimaaksi - ikisinkkuineen ja lisääntyvine pakolaisineen ynm.
        >
        > Mutta miksi EI siltikään miesten "palkaton pakkotyö vankilaa
        > kovemmissa olosuhteissa" ole muuttunut kuten muualla?
        > Ja miksi naiset eivät halua naiskiintiöitään, eikä
        > tasa-arvoaan mutta kuin "rusinat pullasta"
        > tyyliin, ei siis mihinkään raksalle, metalliin tai
        > palkattomaan siviili/asetyöhön jne perustöiden tasolla - vaan vain johtokuntiin naiskiintiöllä näille aloille tai huippupalkkaisiksi ylipäälliköiksi tai puolustusministereiksi..
        >
        Ja -silti vielä jotkut yrittää verrata vanhan ajan
        > kulttuurin tyyliin tässä "sinkkuparatiisissa"
        > naisten synnyttämistä palkattomaan tykinruoka/tappokoulu
        > velvollisuuteen vankilan uhalla vain poikalapsille (lue
        > asevelvollisuuteen).
        >
        > Sillä tosiasiassa juuri Suomessa naiset ovat kenties
        > maailman eniten luopuneet perinteisestä kotiäidin/naisen velvollisuuksista ynm, ihailevat tasa-arvoa sekä monilkuttuurisuutta ja
        miehet taas viimeisenä urbaanista länsimaista joutuvat armeijaan tässä laajudessa mm YLEN uutistenkin mukaan.

        Eli aivan ainutlaatuin tappio ja ristiriita tämäkin Suomen miesten häviöksi.
        >
        > SIIS NYKYAIKANA SUOMESSA -
        >
        >*Erolukemamme ovat räjähtäneet käsiin. Avioliitoista päättyy n 50%, avoliitoista 90% ja suomessa vielä nainen on jättäjänä lähes 3/4 tapauksista.
        *Syntyvyys on romahtanut.
        > *Vanhenemme kansana länsimaitten nopeiten.
        > *Naiset voivat/tekevät lapsia ulkomaalaisten armeijaa käymättömien miesten kanssa.
        > *Naiset voivat/hankkivat lapsia L-koodin tyyliin toisten naisten kanssa.
        *Naiset ovat jo abortoineetkin puoli miljoona lasta nykysuomessa ja tehtailu jatkuu. Tähän ei muuten tarvita ollenkaan isältä lain mukaan mitään suostumusta.
        > *Naiset voivat sinkkuilla vaikka koko ikänsä.
        > *Naiset voivat vaikka muutta ulkomaille
        *Naiset voivat toimia ylipäällikkönä (halonen), puolustusministerinä (rehn), poliisina, vartijana tai perushoitajana (vrt sivari naisille), mutta vain jos saavat palkkaa
        JA
        *Synnyttäminen ei ole valtion luomaa/keksimää kuten palkaton asetyö, vaan luonnon luomaa.
        *Synnyttäminen ei ole pakko vankilan uhalla kuten palkaton

        Ja tämä palkaton pakkotyö
        ollaan muutettu jo kaikkialla sivistymaissa, vaikka niissä tosiaan naiset ovat monesti vähemmän luopuneet perinteisestä kotiäidin ja naisen velvollisuuksista mitä feministisuomessa "tasa-arvo vaatimuksineen", miesten syyttelyineen ja monikulttuurisuuden ihannoimisineen...

        ----

        Eli eikö nyt viimeistään olisi aika ajaa tasa-arvo myös tähän suomen suurimpaan , oikeaan tasa-arvo ongelmaan ja vaatia tälle vähemmän herkälle sukupuolelle vähintään sivari pakolliseksi?

        Et taida okein tajuta mitä vaadit/pyydät? Nimittäin jos tuo olettamasi tunteetomista naisista pitää paikkansa niin heille minä ainakin ihan viimeiseksi mitään asetyötä vaatisin! Jos heillä on pyssy he osoittavat sen... mihin?

        Vaikka miehet olisivat epätasa-arvoisia tuon asepalvelun suhteen niin tuskin se sinun turhautumistasi, pahaa oloasi poistaisi jos naisille, anteeksi tunteettomille naisille sivaripalvelus asetyö määrättäisiinkin. Ei se ainakaan miehiä ja naisia tasa-arvoisemmaksi tekisi, jäisitte entistä epätasa-arvoisimmiksi.


        Oletko kertaakaan ajatellut sitä? Joka asiassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Synnyttäminen ei todellakaan ole valtion luomaa niin kuin kirjoitit. E-pillereitten myötä vastuu raskaaksi tulosta siirrettin yksinomaan naisille. E-pillereitten syönnin tarpeellisuutta monet miehetkin perustelevat sillä, että heillä niin kuin naisillakin on oikeus nautittavaan seksiin ja ILMAN kondomia!

        Puhut asiaa pillereiden haittavaikutuksista, mutta jokainen suhde on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti!! Miehenkin pitää ihan oikeasti ottaa asioista selvää, niin kuin olet tehnyt, mutta myös hyväksyä seuraukset jos pillerit jätetään pois!! Yksin mies ei ole mitään muuta kuin katkera tumputtaja ja sama pätee naisiin! Yhdessä, rakastaen, tukien ja hyväksyen se hyvä olo tehdään!!


      • Ihailen sua :)
        Luunappi lapselle kirjoitti:

        Ei minulla ole lainkaan paha olo, mutta sitävastoin äidin pikkumussulla taitaa olla. Olet niin suloisen avuton, kun mussutat siellä tosissasi. Ota hiukan kevyempi ote elämääsi, vaikka kuperkeikkaikä tietenkin tuottaa sinulle aikamoisia tunnepuolen traumoja.

        Sinun seksielämäsi jää siihen että kiskot salaa käteen peiton alla ja pyyhit runkkumällisi täkkiin. Varo ettei äitisi huomaa "tärkättyä" pussilakanaa:-)

        Mä voisin tulla tärkäämään sun lakanoita tai tietysti mieluummin sua :)

        Sä oot ihana nainen ja mä oon jo kovana kun luen sun juttuja ;)


      • Mukava herrasmies ;)
        Voi pojua! kirjoitti:

        Heh, heh...jopas kiskaisit herneen pystynenuusi ja oikein kunnolla:-) Ei sinulle voi muuta kuin nauraa.

        Ensiksikin, en yritä haukkua ketään vaan kerron pelkät tosiasiat. Sinä itse osoitat tuolla lapsellisella purkauksellasi olevasi henkisesti 15-vuotiaan tasolla. Annan sinulle hyvän neuvon; mene terapiaan ja pyydä apua. Ehkä sitä kautta sinäkin miehistyisit ja oppisit keskustelemaan.

        Mitä minuun tulee, niin olen menestynyt, sensuelli nainen ja kahden kiltin lapsen äiti. Sinulla poikaparalla täytyy olla traumaattinen lapsuus. Olet kenties insestin uhri :(

        Mä voisin tehdä sun kaa sulle kolmannen kauniin lapsosen ? :)


      • Provosoi lisää !
        tarinaa kirjoitti:

        satuilee tämä täti. Kyllä tässä rupee jo hymyilyttämään:) Uskomatonta soopaa kirjoittelet. Sulla ei ole mitään käsitystä minkälainen mun elämä on ollut tai tulee jatkossa olemaan. Eikä sulla ole mitään käsitystäkään meikäläisen iästä tai siitä olenko saanut äidin rakkautta vai en. Menestynyt ja sensuelli mukamas, saatat ehkä ollakin, mutta aika huonon analyysin teit minusta. Et edes tiedä kuinka tosissani kirjoittelen. Täällä on aina niin kiva provosoida.

        Mitä kärkevämpiä kommentteja niin sitä viihdyttävempiä ne ovat :)


      • KUMMAJAISMAA
        Sivari/ asetyö! kirjoitti:

        Et taida okein tajuta mitä vaadit/pyydät? Nimittäin jos tuo olettamasi tunteetomista naisista pitää paikkansa niin heille minä ainakin ihan viimeiseksi mitään asetyötä vaatisin! Jos heillä on pyssy he osoittavat sen... mihin?

        Vaikka miehet olisivat epätasa-arvoisia tuon asepalvelun suhteen niin tuskin se sinun turhautumistasi, pahaa oloasi poistaisi jos naisille, anteeksi tunteettomille naisille sivaripalvelus asetyö määrättäisiinkin. Ei se ainakaan miehiä ja naisia tasa-arvoisemmaksi tekisi, jäisitte entistä epätasa-arvoisimmiksi.


        Oletko kertaakaan ajatellut sitä? Joka asiassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Synnyttäminen ei todellakaan ole valtion luomaa niin kuin kirjoitit. E-pillereitten myötä vastuu raskaaksi tulosta siirrettin yksinomaan naisille. E-pillereitten syönnin tarpeellisuutta monet miehetkin perustelevat sillä, että heillä niin kuin naisillakin on oikeus nautittavaan seksiin ja ILMAN kondomia!

        Puhut asiaa pillereiden haittavaikutuksista, mutta jokainen suhde on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti!! Miehenkin pitää ihan oikeasti ottaa asioista selvää, niin kuin olet tehnyt, mutta myös hyväksyä seuraukset jos pillerit jätetään pois!! Yksin mies ei ole mitään muuta kuin katkera tumputtaja ja sama pätee naisiin! Yhdessä, rakastaen, tukien ja hyväksyen se hyvä olo tehdään!!

        Vain suomen feministi voi todeta silmät kirkkaana maamme suurimman, oikean tasa-arvo ongelman edessä että ei se asia ainakaan tasa-arvoisemmaksi muuttuisi, jos myös toiselle sukupuolelle (naisille) laitettaisiin myös joku velvollisuus -sivari tai asetyö.

        Miksiköhän ne sitten kaikkialla muissa demokraattisissa länsimaissa ovat purkaneet tälläisen vanhanaikaisen kummajaisen (vrt nobel palkitun Ahtisaarenkin puhe)? Siis about tuhannen miljoonan ihmisen alueella maailman fiksuimmissa maissa systeemi ollaan uudistettu , ja se ollaan uudistettu jopa esim venäjällä jossa ikäluokasta kutsutaan 10% ja jopa jossain diktaattori valko-venäjälläkin -mutta ei meillä joka maana muuten ollaan tasa-arvon ja työehtojen ykkösuudistajamaa? Käsittämöntä, täysin kummajaistilanne maailmassa.

        Ja miksi silti -vaikka esim Ruotsissa, jossa ei ikäluokasta kutsuta kuin 15   %, Norjassa about 25% ja Tanskassa samoin (missä muuten kurssi kestää 4kk, sivari 6kk ja kummastakin saa täyden palkan) - ajetaan naisille pakollista 50% osuutta tuohonkin 10-15%...

        Miten maailman ykkösuudistaja maa voi olla jäljessä jopa jotain valko-venäjää tässä kohtaa tasa-arvoasioissa ja työehtosopimuksissa? - siksi koska olemme maailman miesvihamielisin maa ja tasa-arvovirastomme ovatkin miehitetty täysin epätasa-arvoisesti maamme pahimmilla femakoill, samoin kuin koko armeijan ylipäällikkönä on nainen joka ei tunnistanut edes alikessua 6v jälkeenkään ylen tvn vaalitentissä -ja joka muuten kyllä ajaa tasa-arvoa marginaalisimmissakin asioissa (setan uranuurtaja) sekä työsopimusehtojen uudistamista (sakin ex juristi), mutta ei pukahdakaan kun on kyse rajusta, ainutlaatuisesta suomen poikalasten syrjinnästä ja tasa-arvorikoksesta..


        Esim.
        http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Naisten asevelvollisuutta edistett%C3%A4v%C3%A4/1135236299258


      • Moi Kulta ;)
        Rauhoitu lapsi kirjoitti:

        Tiedätkö, olet oikeasti hauska mukula jota on nautinto hiukan talutella karsinasta toiseen ja osoittaa, että olet vielä matkasi alussa matkalla miehisyyteen:-)

        Taitaa kismittää, kun kuulee totuuden itsestään. Jos minä vaihdan kuukautissuojan, niin sinun pitäisi vaihtaa pääsi. Siinä on melkoinen ero, eikö totta? Tosin en usko ettei pääsi vaihtamisella päästäisi sen pitemmälle. Telkänpönttönä se palvelisi luontoa ja ympäristöä kaikkein parhaiten:-)

        Viisas täti netissä laittaa korvantaustat märkinä pyörivän pikkuhörhön kuriin vaikka vasemmalla kädellä.

        Tahdon olla sulle hyvin hellä kun runtelen sua sukuelimellä :))


      • Ja hyvin nussinkin :))
        olet hiljaa. Äitisi antaa kirjoitti:

        sulle tukkapöllyt. Muutut muuten lapatossuksi.

        Ja sitten mä heitän spermat feministien naamalle ja pyyhin kullinnupin tädin poskeen :))


      • täältä kummajaisten maasta
        KUMMAJAISMAA kirjoitti:

        Vain suomen feministi voi todeta silmät kirkkaana maamme suurimman, oikean tasa-arvo ongelman edessä että ei se asia ainakaan tasa-arvoisemmaksi muuttuisi, jos myös toiselle sukupuolelle (naisille) laitettaisiin myös joku velvollisuus -sivari tai asetyö.

        Miksiköhän ne sitten kaikkialla muissa demokraattisissa länsimaissa ovat purkaneet tälläisen vanhanaikaisen kummajaisen (vrt nobel palkitun Ahtisaarenkin puhe)? Siis about tuhannen miljoonan ihmisen alueella maailman fiksuimmissa maissa systeemi ollaan uudistettu , ja se ollaan uudistettu jopa esim venäjällä jossa ikäluokasta kutsutaan 10% ja jopa jossain diktaattori valko-venäjälläkin -mutta ei meillä joka maana muuten ollaan tasa-arvon ja työehtojen ykkösuudistajamaa? Käsittämöntä, täysin kummajaistilanne maailmassa.

        Ja miksi silti -vaikka esim Ruotsissa, jossa ei ikäluokasta kutsuta kuin 15   %, Norjassa about 25% ja Tanskassa samoin (missä muuten kurssi kestää 4kk, sivari 6kk ja kummastakin saa täyden palkan) - ajetaan naisille pakollista 50% osuutta tuohonkin 10-15%...

        Miten maailman ykkösuudistaja maa voi olla jäljessä jopa jotain valko-venäjää tässä kohtaa tasa-arvoasioissa ja työehtosopimuksissa? - siksi koska olemme maailman miesvihamielisin maa ja tasa-arvovirastomme ovatkin miehitetty täysin epätasa-arvoisesti maamme pahimmilla femakoill, samoin kuin koko armeijan ylipäällikkönä on nainen joka ei tunnistanut edes alikessua 6v jälkeenkään ylen tvn vaalitentissä -ja joka muuten kyllä ajaa tasa-arvoa marginaalisimmissakin asioissa (setan uranuurtaja) sekä työsopimusehtojen uudistamista (sakin ex juristi), mutta ei pukahdakaan kun on kyse rajusta, ainutlaatuisesta suomen poikalasten syrjinnästä ja tasa-arvorikoksesta..


        Esim.
        http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Naisten asevelvollisuutta edistett%C3%A4v%C3%A4/1135236299258

        vaikka en ole feministi niin yhä edelleen en usko, että sinun paha olosi/mielesi paranisi naisten asevelvollisuuden myötä! Etkä myöskään ole ajatellut mitä siitä tasa-arvoisuudesta seuraisi?? Valitat näillä palstoilla, että vaikka olemme jo nyt maailman tasa-arvoisin maa, olemme avioeroissa mmailmanmestareita!

        Jos haluamme tuon skennaarion mukaisesti ajatella niin pahoinvointi lisäätyisi entisestään! Tasa-arvo lisäätyy = pahoinvointi kasvaa!! No pahoinvointia voidaan lisätä jos se on mihin pyritään, mitä halutaan?? Minä ainakaan, vaikka olen suomalainen nainen 3-pojan äiti ja 2-pojan mummi koe vihaavani lapsiani tai lapsenlapsiani, vaikka en ole armeijaa käynyt, enkä todennäköisesti käy!


      • eräs nuori nainen
        asiantuntija kirjoitti:

        Näitä ns. asiantuntijoita tuntuu olevan paljon. Haukutaan luuseriksi tuon tekstin perusteella. Toi nyt oli aika säälittävä yritys provosoida. Tekeekö läheisyyden tarve miehestä muka luuserin?

        Ei miehen kuulu edes haluta mitään läheisyyttä! Tuo aloittaja on joko a) homo tai b) henkisesti häiriintynyt tai c) kasvatettu "piloille". Vitsit mitä luuseriruikutusta; en ainakaan itse haluaisi edes tavata moista noloa tyyppiä. Miesten kuuluu olla miehekkäitä eikä mitään kukkahattutätejä tai marjanpoimijoita. Ei mikään ihme, ettei hänen puolisonsa edes halua tuollaiselta vässykältä mitään lääppim...läheisyyttä.


      • elämään katkeroitunut

        raukka napasi ummessa!! Tuollaiset sinun kaltaiset akat pilaavat ilmapiirin kaikkialla, missä kulkevatkin!! Kasva aikuiseksi!!


      • tampereelta?
        Ranskalaiset korot kirjoitti:

        En suinkaan sanonut että imeksintä olisi vastenmielistä, jos sen tekee MIES. Sinunlaisten peräkammaripoikien räpellys lähinnä naurattaa:-) Ollaan niin miestä, niin miestä mutta itse asiassa olet pelkkä ujo piimä, joka tosi paikan tullen punastelisi ja menisi hämilleen itsetietoisten ja kauniiden naisten parissa.

        Mutta siitä ei ole pelkoa. Kukaan järkevä nainen ei päästä sinunlaista tyyppiä lähelleen eikä koskisi viiden metrin kepilläkään.

        nuttura ope?
        Oot se aika nätti likka?
        Tekis mieli tutustua, mutten tiedä olisitko kiinnostunut.


    • Osoita voimasi

      Voi sinua pientä lutumussukkaa. Milloin olet ajatellut kasvaa mieheksi myös henkisesti ja ansaita sitä kautta vaimosi kunnioituksen ja rakkauden? Kunnioitus ja rakkaus kulkevat käsi kädessä ja ilman ensimmäistä ei toteudu toinenkaan. Olet outo siinä mielessä että tulet tänne nettiin itkemään ongelmiasi, kun sitävastoin sinun pitäisi keskustella vaimosi kanssa asiasta. Otahan nyt itseäsi niskasta kiinni ja mene itseesi!

      Muista, ettet voi muuttaa vaimosi psyykeä. Jos hän tulee toimeen vähemmällä hellyyden- ja läheisyydentarpeella kuin sinä, niin sinun tulee kunnioittaa hänen oikeuttaan siihen. Jaksatko elää sen asian kanssa onkin jo kokonaan toinen juttu, joka sinun pitää itse ratkaista.

    • vieraissa.

      Jätä se.

      • Ihmetystä täynnä

        Yli kaksikymmentä vuotta teimme juuri aloittajan toivomalla tavalla, halaten, suukottaen lähtiessä ja palatessa. Runsas vuosi sitten ukko alkoi tuupata minua pois läheltään ja nyt on tilanne ajautunut siihen, että olen muuttanut toiseen huoneeseen nukkumaankin. Muka kuorsauksen varjolla, vaikka todellinen syy on hellyyden puute. Poispäin kääntynyttä, ihmisen selkää ei enää huvita katsella.
        Huolehdin kyllä hygieniasta ja hampaat ovat ehjät ja pestyt, joten sellaisia neuvoja en kaipaa. Asiasta ja sen vierestä on myös keskusteltu.
        Nyt olen avoin uudelle rakkaudelle itse. Kun se osuu kohdalle, olen valmis pettämään yli 20 vuoden uskollisuuden jälkeen. Mitäs miehet siihen sanotte? Kenen syy?


      • yks vaan
        Ihmetystä täynnä kirjoitti:

        Yli kaksikymmentä vuotta teimme juuri aloittajan toivomalla tavalla, halaten, suukottaen lähtiessä ja palatessa. Runsas vuosi sitten ukko alkoi tuupata minua pois läheltään ja nyt on tilanne ajautunut siihen, että olen muuttanut toiseen huoneeseen nukkumaankin. Muka kuorsauksen varjolla, vaikka todellinen syy on hellyyden puute. Poispäin kääntynyttä, ihmisen selkää ei enää huvita katsella.
        Huolehdin kyllä hygieniasta ja hampaat ovat ehjät ja pestyt, joten sellaisia neuvoja en kaipaa. Asiasta ja sen vierestä on myös keskusteltu.
        Nyt olen avoin uudelle rakkaudelle itse. Kun se osuu kohdalle, olen valmis pettämään yli 20 vuoden uskollisuuden jälkeen. Mitäs miehet siihen sanotte? Kenen syy?

        mä en ainakaan pysty ees nukkuun jos toinen on kasvot muhun päin.omaa tilaa kuites nukkuessa tarvin.mut muuten kyllä hellyyttä kaipaan,ei kuites jokakäänteessä.


      • otetaas
        Ihmetystä täynnä kirjoitti:

        Yli kaksikymmentä vuotta teimme juuri aloittajan toivomalla tavalla, halaten, suukottaen lähtiessä ja palatessa. Runsas vuosi sitten ukko alkoi tuupata minua pois läheltään ja nyt on tilanne ajautunut siihen, että olen muuttanut toiseen huoneeseen nukkumaankin. Muka kuorsauksen varjolla, vaikka todellinen syy on hellyyden puute. Poispäin kääntynyttä, ihmisen selkää ei enää huvita katsella.
        Huolehdin kyllä hygieniasta ja hampaat ovat ehjät ja pestyt, joten sellaisia neuvoja en kaipaa. Asiasta ja sen vierestä on myös keskusteltu.
        Nyt olen avoin uudelle rakkaudelle itse. Kun se osuu kohdalle, olen valmis pettämään yli 20 vuoden uskollisuuden jälkeen. Mitäs miehet siihen sanotte? Kenen syy?

        tilanteesi sitten tarkasteltavaksi: "Mitäs miehet siihen sanotte? Kenen syy?"

        hieman alustusta tosin täytyy tehdä ennen tuomion antoa. aloitetaas. kuinka usein (viikossa keskimäärin) ukkelisi kikkeli uiskenteli nielussasi ennen kuin hänen vetäytyminen alkoi ilmenemään?


    • Nimetön

      Hei
      Olen vajaa 30 kymppinen mies ja suhteemme alussa naiseni oli todella kylmä, vaikka minusta sanoi paljon pitävänsä. Heidän suvussaan ei ollut tavallista, että tunteita näytetään julkisesti ja tähän tottuneen hän saattoi ahdistua jos halasin ja suutelin julkisesti. No jatkoin omaa toimintaani ja vähitellen tilanne normalisoitui.

      Miehet haluavat hellyyttä, ainakin minä haluan. Joskus nuorilla pareilla elämäntilanne voi olla vielä erilainen, ts. toinen käy jo päivätöissä ja toinen vielä opiskelee. Tällöin painotukset kannatta käydä läpi ettei tuosta tule ongelmaa. Mies kun voi odottaa naiseltaa illalla hehkeyttä ja yhdessäoloa ja nainen haluaisi bilettää opiskelijakavereiden kanssa.

      Kaikissa ihmissuhteissa puhuminen on kaikkein tärkeintä ja se että säilyy jatkuvasti hyvä keskusteluyhteys.

    • vaan normaali

      itsekkin joskus haluaisin aivan huutaa "että halaa"puheet eivät ole auttaneet.mutta minä olen nainen.meillä suhde muuten kunnossa mutta kaipaan halausta ja pieni pusu vaikka ohimennen.mutkun ei niin ei .kapinoin tuota vastaan jokapäivä.

    • ,,,

      Et ole outo. Olin samanlaisessa parisuhteessa monta vuotta. Suhde päätyi eroon juuri tuosta puutteesta. Olin ollut liian erilaisen ihmisen kanssa. Nyt saan läheisyyttä, rakkautta ja lämpöä senkin edestä tuossa pöydän toisella puolella istuvalta maailman ihanimmalta naiselta. Hän tarvitsee sitä yhtä paljon kuin minäkin. Terveisin onnelliset

    • Halikaa halikaa

      Mikä muu pitääkään parisuhteen koossa jos ei läheisyys! Nykyään ihmisillä on mukamas liian kiire töissä ja liikaa harrastuksia ja vaikka mitä menoa ettei älytä hoitaa pysähtyä hoitamaan sitä tärkeintä asiaa: omaa parisuhdetta. Itse (naisena) rakastan yli kaiken halailua ja kaikenlaista toistemme paijausta. Useinkin otamme pienet nokkaunet tiiviissä syleilyssä ihan vain nauttien toistemme läheisyydestä. Se pitää suhteen lämpimänä kaikin puolin ;))). Älkää antako arjen ja kiireen etäännyttää teitä toisistanne. Ja puhukaa!!! Kukaan meistä ei ole ajatustenlukija. Älkääkä pitäkö toista itsestäänselvyytenä! Huomioikaa toinen myös arjessa!!!

      • minä vain

        Olen juuri samaa mieltä,Halikaa! Kyllähän pitkässäkin suhteessa pitää antaa "läheisyyttä" ja välittämistä tiedoksi toiselle vaikka vain halimalla..ne muut hellimis-ja rakastamis jutut tulevat sitten siinä luonnostaan JOS on tunteita/halua enää! Kyllähän yhteiselämään pitää kuulua läheisyys kaikissa muodoissa ja jos rakastelu ei suju , on niitä muitakin konsteja/apuja tarjolla. Ei meitä ole tarkoitettu elämään yksin,toiset vain haluavat elää niin... parhaaksi kokemallaan tavalla. Kyllähän jos aviossa toinen osapuoli kylmenee..asialle pitää tehdä jotakin , eikä vain antaa ajan kulua ja olla niinkuin mitään "ongelmaa" ei olisikaan! Ne asiat mitkä pitkittyvät ,ne alkavat olla vain vaikeampia ja vaikeampia ajankulussa selvittää..elämän ja yhdessäolon kuuluisi olla hyvää ja onnellista.Ei ole kuin tämä yksi elämä ja se on aivan liian lyhytkin! Joten ONNEA MATKALLA tulevaisuuteen ja elämään eteenpäin! Kellä onni on....EI sitä pidä kätkeä! **Halit ;))


    • Ei outo

      Keskityt tekstissäsi pohtimaan lähinnä sitä, oletko outo siksi että kaipaat hellyyttä ja läheisyyttä, sen sijaan että keskittyisit miettimään sitä, miksi et saa hellyyttä ja läheisyyttä.

      Kuten huomaat,et pureudu ongelman ytimeen eli siihen että vaimosi ei halua niin pajon läheisyyttä kuin sinä haluat ja pohdit vain tuskaisena omaa outouttasi. Ota asia puheeksi ja kerro että asia on sinulle tärkeä. Mieti kuitenkin ennenkuin keskustelet vaimosi kanssa olisiko jotain, mitä sinä itse voisit tehdä asioiden suunnan muuttamiseksi. Muista, että parisuhteessa on aina kaksi osapuolta ja persoonaa, joiden henkiset tarpeet tulisi ottaa tasavertaisesti huomioon.

    • outous

      Ei se nyt niinkään outoa ole. :_ ihmiset on erilaisia. itse olen ollut samanlaisessa parisuhteessa.. sitten aloin miettimään että miksi "ruinata" toiselta huomiota jos sitä ei kerran saa. musta olis ainakin ihanaa jos joku työpäivän jälkeen tulis halaa rutistaan vaikka olis ollu yhdessä jo vaikka 10 vuotta. :o

    • Rinsessa

      Ei sinussa mitään vikaa ole.Päinvastoin se on mielestäni hyve,että näyttää tunteensa noin.tietysti se on turhauttavaa jos toinen ei vastaa millään lailla.Onko teillä aina ollut noin?vai oliko aluksi läheisyyttä enemmän.Tosin kaikki ihmiset eivät ole ns lähnääjiä.Itse olen ollut parisuhteessa yli puolitoista vuotta.Ja tämä suhde kyllä loppuisi minun osaltani siihen jos läheisyys,lähnäys ja lämpö häviäisi.Joka ilta yöt toivotetaan meillä suukoin.Ja joka ainoa aamu haluan suukon ennen,kun toinen menee.Sillä koskaan ei tiedä milloin se on viimeinen.Kaikkea hyvää sinulle.

    • kuin sama kirja

      Voi että.. ja kun mä luulin, että mä olen miehenä erilainen, kuin muut. Tämähän on suoraan kuin oma kirjoitukseni. Sillä erolla vaan, että parisuhde on jo päättynyt jo. Monta vuotta sain naiselle samasta asiasta valittaa ja nyt jälkeen päin on helppoa sanoa, että ei ihmistä voi muuttaa. Tietty se valitus aiheuttaa sen, että nainen yrittää hetkellisesti parastaan, mutta ei sekään ole samaa, kun toinen koskettaa silloin kun olet itse siitä juuri sanonut. Ehkä uusi tuleva nainen on sitten samallainen kuin minä :)

      hitto, kylläpäs osu nyt kohdalleen todella hyvin :)

    • WOMAN-62

      Hei sinä mies!
      Vaikutat päinvastoin käytökseltäsi hyvin toivottavalta!
      On ihanaa, jos parisuhteessa SÄILYY läheisyyden osoitukset päivittäin.
      Olisin mielelläni se nainen, joka sinulta tällaista kohtelua saa!
      -WOMAN-

    • miehet1

      älkääs nyt pojat perkele! ethkää jotain muuta -käyttäytykää samoin-välinpitämättömästi.

    • Älä pillitä

      Kuka jaksaisi lääppiä koko ajan sinua, typerä ajatus.

    • cv4

      sä et saa riittävästi läheisyyttä...mä en saa ollenkaa!

    • n...40v.....

      Voi.....meri on kaloja täynnä....Anna palaa Frank!
      jos tuntuu sille että et saa sitä mitä haluat!!
      Voi sinunlaisia miehiä kun sais olla enemmän!!
      Älä lannistu vaik nyt et saa hellyyttä....se joka ei sinulle sitä anna niin......on mun mielest kylmä ja tunteeton.....Hellyys ja rakkaus ja toisenkunnioitus kuuluvat kestävään parisuhteeseen myös huonoinakin päivinä....

      • sladdimake

        Niin, mun muija repes siitä, kun maksoin asuntomme vuokran hänen tililtään, hän meni justiinsa sairaalaan synnyttämään ja ite menetin työttömyys päivärahani, samalla. Hän tai lapset olivat, jos olivat heittäneet työhönosoitus kirjeeni roskiin, tai ei se osoitus koskaan edes tullut oikeaan osoitteeseen,jeesuli tietää , muttei kerro, kun kokee seksuaalista nautintoa asiasta..
        Oli pakko maksaa vuokrat ja ostaa ruuat,,,muija laitokselta tullessaan, halusi eron ja neuvolan ja sossun akat tukivat häntä, minä syyllinen, koska maksoin mitä jokaisen pitää..ennen kuin sain karenssin työkkäristä, ei kukaan valittanut että maksan yksin lasten elannon äidin asumisen.
        Nyt jouduin lähtemään asunnostani, siellä jehovat, venäläiset ja thaimaalaiset huorat käyvät lohduttamassa vaimoani, että teit järkevän ratkaisun erotessaan minusta.
        Naisilla rakkaus riittää siihen asti kuin miehellä on rahhaa.


    • laisinkaan outo

      Minusta nuo läheisyydenosoitukset kuuluvat parisuhteeseen vaikka se olisi jo ns. arkipäiväistynyt. Mutta eikö kumppanisi sitten anna sinun osoittaa hellyyttäsi? Kun ei kai sitä nyt tarvitse lupaa kysyä esim. "saanko suudella tai halata sinua?". Noiden pitäisi minusta olla ihan luonnollisia asioita. Mutta tämä on minun mielipiteeni asiasta. =)

    • 45-v. nainen, 22-v. yhdessä

      mistä löytyy miehiä, jotka kyhnäävät ja rapsuttavat? Oliskohan näin että nuoremmat miehet? Itse 22-v. yhdessä, 15-v. naimisissa, 45-vuotias... läheisyyttä ja halausta silloin kun mies vailla seksiä. Eikä johdu siitä ettenkö yrittäisi... nykyään välillä kun aina ei jaksa yrittää. Pyydän miestä että tule tähän viereen sohvalle, vastaus yleensä ettei siihen sovi... tai anna minä istun sinun kainaloon, vastaus että tulee hiki. Elikkä olen varmaan niin ei haluttava ettei tunne tarvetta läheisyyteen. Jos yritän halailla, niin suorastaan työnnetään pois. Mitähän tästä pitäisi älytä??? Ei taida miehellä olla kovinkaan suuria tunteita minua kohtaan. Välillä kun tilanne kärjistyy, puhun hänelle avioerosta, pari kertaa ollut kyllä aika lähelläkin, silloin kyllä "tunnustetaan" ikään kuin pakon edestä että "minä rakastan sinua, enkä halua erota". Että semmoista. Nyt kun kirjoitti tämän kaiken silmien eteen niin alkopa jurppimaan... sitten vielä ihmetellään miksi keski-ikäiset rouvat hakeutuvat tai hakevat nuorten miesten seuraa... jospa he osaavat ja ymmärtävät antaa sitä läheisyyttä???

      • harrastan

        tuota kiristämistä. sit on oikein kiva mieli kun toinen toimii haluamallani tavalla. jos ei toimi, niin ainahan voi varanaista käyttää.


      • Ol Playa

        Sun tilantees on korjattavissa.

        Ensinnäkin se, mitä sinä kutsut seksiksi, on miehelle paljon syvempää kuin pelkkää seksiä, se näet on miehellesi samaa, kuin mitä sinä haluaisit ilman yhdyntää. Toinen haluaa poretabletin, toinen nieltävän pillerin. Lääke on sama.

        Oma vaimoni pääsi yllättämään minut juuri yhtenä päivänä. Ihmettelin kun tiikerini oli kovin kesyn oloinen ollut viimepäivät. Ruvettiin juttelemaan ja kävi ilmi, että vaimo oli vailla hellyyttä, joka ei johtaisi seksiin.

        Teki mieli hakata päätä seinään! olin lukenut tuon asian kymmenet kerrat parisuhdeoppaista. Klassinen virhe mieheltä ja minä lankesin siihen. En ollut huomannut puutetta, ja vaimokaan ei ollut raukka uskaltanut sanoa minulle. Siinä se juttu sitten raukesi. Vaimo sai hellyyttä illalla ja halusikin painia oikein kunnolla sitten aamulla. Tässäkin tein tärkeän huomion. Keskusteltuamme aloitimme siis hellyystuokion ilman seksiä, mutta vaimon käsien tanssi ympärilläni sai minut aivan kiihkoon. Nautin hellyydestä sinänsä, mutta kuitenkin, kuin automaattisesti halu häntä kohtaan levisi ruumiiseeni. Jos en olisi tiennyt, että homman nimi on olla ilman seksiä, olisin varmasti taas alkanut lähennellä ja työnnellä kouriani pikkupöksyihin. TÄMÄ on se syy, miksi niin monet naiset oppivatkin olemaan ottamatta vastaan hellyyttä. Eivät he jaksa, koska kuin automaattisesti, se johtaa seksiin, ja sitä naiset eivät aina halua (osittain siksikin kun eivät ymmärrä, että miehelle seksi ei ole vain fyysistä panemista vaan sitä hellyyttä aidoimmillaan).

        Takaisin teidän tilanteeseenne. Miehesi haluaisi sinulta useammin hellyyttä (seksin muodossa). Hän todennäköisesti todella nauttii sinusta ja kokee saavansa aivan ihanaa rakkautta ja huolenpitoa, kun olette sängyssä. Sinua taas hellyyden johtaminen seksiin vituttaa, etkä koe hellyyttä silloin aitona, vaan koukkuna jolla sinut saadaan sänkyyn. Olet ehkä torjunut miehesi seksivonkaamiset. Nyt miehesi on päättänyt saada sinut tuntemaan, miltä hänestä tuntuu. Sehän käy kätevästi, kun ei tule viereen, kun toinen sitä pyytää. Miltäs tuntuu tulla torjutuksi, eukkoseni, hän toteaa mielessään. Saattaa jopa olla, että oikeasti hän haluaisi tulla siihen viereesi.

        Tämä on tietysti väkivaltainen kuvio, eikä todellakaan auta miestä. Mutta minä tiedän kuvion, koska olen itsekin moiseen langennut. Seksiä ei satanut, vaan vaimo kylmeni entisestään ja ihmetteli, miksi olen häntä kohtaan niin kylmä. Lisäksi jäin vaille muutakin, koska itsekin olen niitä miehiä, jotka kaipaa vieressä makailua. Vaan sen olen heti avioliiton alussa oppinut, että miehen rakkaudesta kaikki lähtee. Ei auta, että minä odotan ensin vaimolta, koska vaimo odottaa ensin minulta, vaikka seksiä ei olisi vuosiin (kärjistetysti). Jos minä annan vaimolle ensin hellyyttä, tulen sohvalle jne, niin naisenkin halut heräävät sitten muutaman päivän päästä.

        Puhukaa! Paras tapa on sanoa miehelle, että hei kulta, mä haluaisin, että SÄ hellisit mua ilman, että se johtaisi seksiin. Tykkään kun SINÄ hellit minua. SUN hellyys on ihanaa. Ja MINÄ SYTYN SIITÄ ennen pitkää kun SINÄ hellit minua, ja haluan rakastella sitten kanssasi.

        On tosi tärkeää, että puolisot antavat toisilleen, mitä toinen tarvitsee. Molempien on tajuttava toisen erilaisuus.


    • läheisyys pop

      mitä ilmeisemmin väärän ihmisen kanssa,
      sillä jos minulla olis tuollainen mies - mitä muuta kaipaisin.
      etsit ja löydät varmaan uuden, samanhenkisen ja näin voit näyttää aitoja tunteitasi aidosti - kuten nyt hienosti teet, kohde on vaan väärä.

    • ElisaTo

      Olen samassa tilanteessa, mutta olen nainen. En asu miesystäväni kanssa, mielestäni parempi näin. Monesti olen yritänyt saada selvä mitä puuhtuu suhdessamme ettei saan läheisyyttä ja helyyttä. Olen ihan erilainen temperamenti kuin ystäväni, itse olen kotoisin etelästä(ulkomaaista). Monesti minullakin on ollut sama kysymykset päässsä. ELÄMÄ ON KIUSALISEN LYHYT AIKA TUHLATA IHMISTEN KANSSA JOKA EI ARVOSTAA SINUT :-)

    • antaa palaa

      tommonen akka joutaa huit helvettiin

    • hapatti

      olen kokenut saman ja voin sanoa että sude ei toimi ilman hellyyttä, kun hellyys ja huomionosoitukset loppuvat, loppuu ajastaan kaikki muukin. kokemusta asiasta on!
      tietenkin jotkut (naiset)luulevat että aina on kyse sexistä , mutta ei seaina niin ole .tietenkin seksi kuuluu parisuhteeseen ja on osa hellyyttä!

    • gielo

      Ihminenhän on vain lihaa ja verta niinkuin useimmilla on tiedossa. Ulkoiset paineet sekoittaa aktiivisen ja rauhaisan elämän. Sinäpä mestari kuka niistä selviää väsähtämättä.

    • terttu

      Hei,läheisyys on kummankin osapuolen yhteinen kaipuu ,mutta eihän nainen aina tarvi läheisyyttä ja mies sitä paremminkin haluaa ,tätä mieltä olen, seurustelee ,niin ja asuvat erillään kaipaahan sitä läheisyyttää ,mutta ei omistaa saa toista sillätavalla ,että aina pitäs olla kiini toisessa ,asoista pitäs jutella mitä toinen haluaa toiselta ja selvittää ne heti ennenkuin suhde tai seurustelu menee liian pitkälle ja kummallakin on oma aika välillä olla itsensä kanssa ,aikaa antaa itsellekin.

    • musmuska

      Tunnistin kyllä itseni tuosta kuvauksesta :) Olen siis sellainen pahamaineinen nainen, joka ei halua kauheasti halailla ja suukotella. Tai siis mielestäni sellaiset pikkupusut on enemmänkin ärsyttäviä, koska sitten kun haluan suudella, niin sitten kunnolla :P
      Eikä sitä tarvii halailla aina aamulla, kun lähdetään eri suuntiin tai kun illalla tavataan. Tietty voi sitä joskus, mutta en halua, että se on joku Pakko. Läheisyyden tulis olla sellaista spontaania ja kiihkeää, eikä sitä että monta kertaa päivässä pitäis vähän toista koskea.

      Tää taitaa olla taas näitä makuasioita, joista ei kannata kiistellä :)

      Itse ahdistun, kun avokkini tulee väkisin lähelle halaileen tai haluaa laittaa pään syliini, kun katsellaan telkkua. Kai mulla on sitten erityisen suuri oman tilan tarve... Tämä ei tietty päde aina, joskus olen itse ihan yhtä hellyydenkipeä, mutta avokillani tuo tuntuu olevan kokoaikaista, ja itse hermostun siitä.

      • Ihmettelen itsekin

        Jos aidosti rakastaa niin silloin et tee asioita pakon ohjaamana vaan omasta halustasi! Kenenkään ei pidä mennä velvollisuuden tunteesta kenenkään lähelle ja osoittaa tälle läheisyyttä. Siinä on se pieni ero. Jos rakastat niin myös välität.


      • Halolla päähän
        Ihmettelen itsekin kirjoitti:

        Jos aidosti rakastaa niin silloin et tee asioita pakon ohjaamana vaan omasta halustasi! Kenenkään ei pidä mennä velvollisuuden tunteesta kenenkään lähelle ja osoittaa tälle läheisyyttä. Siinä on se pieni ero. Jos rakastat niin myös välität.

        Olikin kyse siitä, ettei toinen halua halata vain siksi että toisen mielestä se on joka välissä kivaa. Ei rakkaus voi muuttaa ihmisen läheisyydentarvetta (no joo, alkuvaiheen innostuksessa kyllä) päälaelleen ja se ettei toisen iholle tunkeminen kiinnosta yhtä paljon, ei tarkoita sitä etteikö rakkautta olisi.


    • Ihmettelen itsekin

      Voitteko kuvitella tätä!

      Olen ollut yli 25 vuotta naimisissa ja sinä aikana ei edes suhteen alkuaikoina vaimoni tullut omatoimisesti lähelleni halaamaan tai suukkoa antamaan. Tää on totta. Olenko ollut myös tyhmä? Ruma sammakko tyytyy rooliinsa. Niin se on kai ajateltava. Kivat lapset ollaan saatu, joista olen tyytyväinen. Puolison petettyä päätin että nyt tää juttu saa loppua. Sitä ennen kun hulluna rakastin niin suostuin vaikka mihin ja rakkaudesta lähestyin, halisin jne. Ja nyt vasta tajuan että se olikin puolisolleni vastenmielistä. Toivon, että löydän joskus sen oikean. Olen kunnollinen, kiltti, talous kunnossa ja kaikin puolin muutenkin OK. Sitä läheisyyden puutteen tuskaa ei ymmärrä kukaan muu kuin se joka on saman kokenut.

    • iitu-2

      jos olisit minun mies...

    • Outo myös?

      En usko, että olet outo, tai sitten minäkin olen. Minä olen seurustellut kolme vuotta ja tapellut saman asian kanssa. Mielestäni ei ole mitään väärää haluta läheisyyttä, eikös se ole parisuhteen yksi tarkoitus tuntea toinen läheiseksi?

      Me eroamme toisistamme niin, että meillä se on mies, joka ei halua läheisyyttä. Puhuessamme aiheesta, hän kysyy mitä pitäisi tehdä ja minä yritän kertoa, että tulisi edes lähelle ja halaisi tms. ilman syytä. Edistystä ei ole tapahtunut ja olenkin jo alkanut miettiä suhteen lopettamista... Miksi pitäisi elää suhteessa, jossa ei ole hyvä olla? Kolmen vuoden jälkeen on alkanut tuntuun ettei hän välitä, ja välillä tuntuu "juoksevan karkuun" kun yritän halata. (esim. kun tulee samaan huoneeseen, josta minä lähdössä pois ja yritän halata niin väistää vaan ja menee pois) Tämä on aika turhauttavaa pitkän päälle...

    • ku saisin

      puhukaa asiasta ja kerro hänelle miltä susta tuntuu.

      mua ainakin saa halata aina.

    • M28//

      Tuollaiset toivomasi asiat ovat täysin luonnollisia, eihän ilman läheisyyttä voi olla mitään kahden ihmisen suhdetta muutenkaan, joka poikkeaisi jotenkin keiden tahansa ajanvietosta.

      Ikävä kyllä, olen huomannut, että suomalaisissa naisissa on kasvava joukko heitä, joille itsenäisyys tarkoittaa pärjäämistä ilman toista, ilman heikkouksia, jne. Eli nainen voi kokea eräänä selviytymiskeinona individualistis-feministisessä toimintaympäristössään pyrkiä välttämään kaikkea tarvitsevuutta ja korostamaan yksin pärjäämistä. Tämä tuntuu eräänlaiselta aggressiiviselta protestilta ja frustraatiolta, jota nainen ei pysty käsittelemään ja purkamaan muilla tavoin.

      Sama tendenssihän on niillä "naisilla", jotka iskevät sormuksin varustettuja miehiä, koska eivät jää itkemään perään. Minusta tällainen nainen ei ole enää inhimillinen (ja sanoisin kyseessä olevan tämän vuoksi todella irvokkaan feminismi-tulkinnan).

      Vaikka tällainen ajattelu on toisaalta eittämättä hyödyllistä yhteiskunnallisen toimijuuden ja mielipiteenmuodostuksen kannalta, mennään pahan kerran metsään, jos parisuhdetta aletaan toteuttaa samoista parametreistä. Silloinhan koko suhteen idea tuhoutuu, eli läheisyyden, tarvitsevuuden ym. tiedostaminen ja tunnustaminen. Suunnilleen yhtä mielekästä olisi yrittää suhdetta puun kanssa. Eli kaikki alkaa vuorovaikutuksesta, heikkoudesta ja sen näyttämisestä, että sinulla on elämässäni jokin funktio, mitä ilman minun on ikävämpi olla.

    • Harkitse vielä

      Luin kuvauksesi, ja ensimmäisenä mieleeni tuli tämä asia - olethan kertonut tästä asiasta puolisollesi, niin että hän tietää miltä sinusta tuntuu ? Jos olet, ja kahdenkeskinen puhuminen ei auta, suosittelen parisuhdeterapiaa ennen suuria ratkaisuja.

    • Pitkämielinen

      Minä olen joutunut kokemaan samaa kuin sinä.Olen viettänyt avioelämää naisen kanssa jo neljäkymmentävuotta ja vaimoni ei ole sanonut minulle yhtään hellyyttä osoittavaa sanaa.MEILLÄ ON KOLME LASTA. Vaimollani on ollut useita miesystäviä joiden kanssa hän on ollut hyvin läheisessä suhteessa, erään työnantajanssa kannsa hän oli suhteessa isä sekä pojan kannsa,kun olen kysynyt miksi hän tekee niin,hän sanoo sen olevan vain vyysistä ja sillä siisti.minä olen kestänyt ne kaikki lastemme vuoksi. Kestä sinäkin.

      • Ymmärrän

        Samoi kohdeltu.


    • saga-safir

      Läheisyys ja hellyyden osoittaminen parisuhteessa on vähintään normaalia, ellei perin suotavaa. Jos tunnet jääväsi huomiotta yms., kannattaa keskustella asiat halki kumppanin kanssa ja varata aikaa niille keskusteluille, ehkäpä asiat sitten selviävät johonkin suuntaan.

    • Ilmottaudun myös klubiin.Nyt kylläkin oon asumuserossa mutta samaa kokenut ja samaa halunnut..
      ja lisätään nyt vielä että eivät ne halut oo kyllä mihkään häipyneet. ;)

    • vedä johtopäätökset

      Olisitpa minun mieheni :)

      Olet mielestäni erittäin normaali, vaimosi kanssa olette vain erilaisia. Mieti, mikä on tärkeintä sinulle.

    • miranda75

      ..kauhistus!! Ompas sulla "kylmä" puoliso :(
      Kuka voisi edes elää ilman hellyydenosoituksia,
      jos kerran on parisuhteessa?!
      En ymmärrä tuollaista käyttäytymistä,
      mutta tokihan meitäkin on moneksi..
      Jaksamisia sulle =)

    • onnellisessa suhteessa

      itselläni samanlainen ihana mies :D olemme eläneet parisuhteessa 3.5 vuotta ja olemme kihloissa.

      miehestäni ei ehkä ensi näkemnältä uskoisi hänen olevan samanlainen kuin sinä :D mutta hän on, ja minä pidän sitä hyvänä ominaisuuten :D olen itse nimittäin niin hellyyden kipeä :D ei sen hellyyden pitäisi loppua arkipäiväistymiseen, ehkä se ns. rauhoittuu kun toisessa ei tarvitse roikkua 24/7 mutta yhä se on tärkeää kuin suhteen alkuvaiheessakin.

      et ole outo, mutta ehkä sinulla on naisesi kanssa erikäsitykset hellyydet määrästä. täytyy myöntää että jossain vaiheessa meidän suhtettamme kävi niin että jos tahdoin suudella, ilman mitään taka-ajatuksia mieheni luuli minun ruinaavan seksiä. jos yhtä-äkkiä tulin antamaan hänelle halin kun hän istui tietokoneella, hän ärähti että häiritsen. kun sitten en enää jaksanut kuunnella ärähtelyä niin otin asian puheeksi ja kerroin että tarvitsen paljon hellyyttä. ja mies kertoi oman mielipiteensä ja väärinkäsitykset saatiin korjattua.

      se auttoi meillä.

      jotapauksessa, yleinen ohjehhan on että pitää puhua. et ole yksin tämän kanssa :) kerro toiveesi naisellesi ja kuuntele hänen toiveitaan. älä ajattele että seurustelisit väärän henkilön kanssa, voitte yhdessä löytää sopivan ratkaisun ongelmaan :)

      onnea teille, toivottavasti löydätte yhdessä ratkaisun :)

      p.s tuli vielä viimeisenä mieleen, että ehkä naisesi vierastaa tuota hellyyttä sinussa, ehkä hänellä on ajemmin ollut sellainen suhde jossa hellyys ei tullut kysymykseenkään. mutta se voi kyllä olla kiinni omasta luonteestakin.

    • outoko?

      Kysyt outoako? No ei todellakaan outoa. Kyllä läheisyyttä saa kaivata ja sitä pitäisi antaa parisuhteessa varsinkin. Olet varmaan ihana mies, ehkä valinnut väärän kumppanin...? Harmillista...Sinunlaisia pitäisi olla Suomessa PALJON enemmän. Jatka, ehkä saat toisenkin ymmärtämään läheisyyden tärkeyden. OLET MIES ja ihana luonne sinulla!

    • Jup.

      Tos taannoin tuli radiosta ohjelma "Miten parannan sukupuolielämääni?".

      Kuunneltiin sitä töissä hiljaisuuden vallites. Ohjelman loputtua totesin työtovereille että partneri auttais.

    • asasasa

      oo onnellinen et sulla on ees se muija, tääl kaikilla oo koko muijaa homo!käyttäydy sit äijämäisesti tai jätä se akka!Vois tännekkinpäin sitä läheisyyttä tulla mutkun ei niin ei perkele.
      ja läskit lopettaa sen ahistelun nyt justiinsa!

    • wau.....

      No ei tosiaan outoa vaan ihanaa....siis jos olisin vaimosi..!! Minä ja kaipaan....ja kaipaan juuri kaltaistasi miestä..harmi vain kun ei ole. Oletko kysynyt syytä vaimosi käytökseen?? Ehkä hän ajattelee sinun "vonkaavan" seksiä..?
      Enemmän tällaisia miehiä. Kaikkea hyvää sulle.

    • hklrms

      Et todellakaan ole outo.Kelpaisi tuollainen mies minullekkin.Teitä vaan kun ei kasva joka puussa,ikävä kyllä.

      • nainennkuinnainen

        tuollaisia nössösössöjä, jotka tuhnaa vieressä ja vikisee naiselleen läheisyyden kaipuusta, ei jaks millään sietää.nainen tarvitsee ensin turvaa ja sitten hellyyttä, jos mies on turvaton vinkuja, alkaa kyllä läheisyys ärsyttämään.
        näin..


    • Yhden naisen mielipide

      Et ole outo! Päinvastoin, olet tunteva ja tunteesi osoittava, hellästi ja rakastavasti vaimoosi suhtautuva, suoraan sanottuna: minun mielestäni ihana mies.
      Meitä ihmisiä on niin monenlaisia, joillekin toiset asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Harmi jos vaimosi ei ymmärrä arvostaa sinun hellyydenosoituksiasi ja läheisyydenkaipuutasi.
      Itse lähdin pitkästä avioliitosta juuri läheisyyden puutteen vuoksi: mies yksinkertaisesti unohti minun olemassaoloni, keskittyi täysin omiin asioihinsa, ilmestyi vain ruokapöytään syömään. Loppuvuodet meni sängyssäkin suoraan asiaan, vaikka pyytämällä pyysin että halisit edes muutaman minuutin! kuukaudessa, koska se merkitsisi minulle niin paljon. - Ei ymmärtänyt.

    • n26.....

      Olet todella outo,itsekkään tuollaista en kyl kaipaa et mies tulee pusuttelemaan koko ajan ei niin ei liian lässyä mieheltä.

      • Outorakkaus

        Jos kerran on jo pussannut niin miks muka pitäis toisenkerran pussata? Outoa! Kun on kerran sanonut "rakastan sinua", ei sitä tarvitse toistaa kun papukaija, viesti meni perille, ainoastaan ilmoitetaan jos tilanteeseen tulee muutos?
        Sen ymmärrän jos lapsi pitää äidin kädestä kiinni, mutta että iso mies pitää naisenkädestä?
        Panopäivät la ja ke ?

        Outoja nämä jotkut suomalaiset naiset!

        Itse tykkään halailla ja pusutella naistani mennen tullen! Pitää kädestä kiinni ja katsoa syvälle silmiin sanomatta sanaakaan, välillä aivan upeaa ajankulua!
        Naimisissa 10v :)


    • Leinonanainen

      Olet normaali mies minulla tilanteeni samanlainen . Kärsin mieheni kylmyydestä . Olisin onnellinen jos mies halaisi pitäisi sylissä kaipaan hellyyttä nin ,että sydämeen sattuu purin sitä lapsiin kun he olivatt pieniä.
      Nyt lapset jo lähes aikuisia ,mutta olen tavannut miehen sattumalta hänellä niin sanotusti vastaava naispuolinen kylmätyyppi Tapaamme kuukausittain matkustamme yhdessä konserteissa ynm. kulttuuritapahtumissa. Nyt jaksamma elää näiden hellyyttävä karttavien puolisoiden kanssa.Halailemme paljon , sexsisuhdetta ei meillä ole pidämme paljon toisistamme myös paljon yhteisiä asioista joista molemmat pidämme . Kunnioitamme toisiamme ja meillä myös yhteinen hyvä huumori ja on yhdessä todella hauskaa yhdessä ollessamme . Suosittelen lämmöllä tälläistä jos oman puolison kanssa ei synkkää . Oma mieheni vain huomioi minut sänkypuuhissa seuraavana päivänä kuin minua ei olisi olemassakaan se on järkyttävää. . Hyvä arkielämä olisi parasta mutta meillä näin,että jaksamme elää. Ero ei ole ajankohtainen ,mutta pääasia että olemme onnellisia yhdessä uuden kumppanin kanssa. Olemme tunteneet toisemme jo pian kaksi vuotta . Kaikkea hyvää elämääsi toivoen Leijonanainen

      • vaille jäänyt

        Tilanteeni on sama kuin pääotsikossa, minä tahtoisin hellyyttä, ja edes kerran viikossa rakastella, mutta kun ei.. ei, kun olen keskustellut asiasta, niin vastaus on että jos koskettaa, se on kuin vaade, että nyt täytyy saada sexiä.. ja muka parempi kun ei edes olla lähekkäin niin ei vaan joudu sextaamaan, vaikka ainka kun olemme rakastelleet, yleensä molemmat ovat nauttineet ja aina saanut myös vaimo orgasmin.. vaan eihän se aina näin ole, tosin sexiäkin täytyy olla parisuhteessa, tai käy sitten niin kuin mulle.. lähdin etsimään suhdetta suomi24 sivuilta, ja on siellä kyllä vaikka mitä.. mutta asiaan. löysin, sattumoisin naisen jonka tapasin.. ja meillä synkkää huipusti.. en ole mitään sellaista kokenut ikinä.. niin mahtavaa.. hellyyttä, läheisyyttä.
        ja sexiä voimme harrastaa koko yön, tai päivän.. .molemmat vain haluaa kokoajan.. en uskonut että tälläistä voi olla. meillä vain synkkää.. mahtavasti.
        Nyt en vain tiedä mitä teen tämän avioliittoni kanssa. Vaimoni on muuten ok.. kaikki hyvin.
        Muttä jättääkään en osaa. UUSi naiseni tietää että olen naimisissa, ja hyväksyy sen. mutta päätös ei ole helppo. Kait se vain olisi alettava pakkaamaan?


    • ..outo...

      ..olette vaan eri paria...
      Mistä tuollaisia miehiä löytyisi samankaltaiselle naiselle??????

    • läheisyyttä kaipaava

      Naisesi on outo jos ei enää halua läheisyyttä. Se kuuluu ihmisen perustarpeisiin haluta läheisyyttä. Olisin onnellinen jos minulla olisi tuollainen mies. Nyt olen yksin ja toiveena olisi löytää sitä läheisyyttä tarjoava mies.

    • viitsi,

      turhaan naukua, totuus on se että puolet pareista eroaa ja lopuillakin menee huonosti.

    • Mitä ihmettä..

      Ei tässä mitään hempeilyä tarvita, kunnon pano on ok..

    • .Lana.

      Et todellakaan ole outo. Juuri tuollaista itsekin haaveilen. Ehkä olet vain väärän ihmisen kanssa suhteessa.

    • suhteessa

      Et ole ollenkaan outo. Itse elän miehen kanssa joka ei osaa näyttää tunteitaan ja hellyyttä ainakaan yhtälailla kuin minä. Suhteemme alussa jopa ajattelin että voinko kestää sen että toinen ei tarvitse samoja asioita kuin minä. Aikaisemmassa suhteessani lämpö ja hellyys oli jokapäiväistä ja sitä osasivat antaa molemmat. Se suhde kaatui muihin syihin. Olen siis tottunut huomion ja hellyyden osoituksiin niin niiden antajana kuin ottajanakin.

      Nykyisessä suhteessani olen joutunut mieheni totuttamaan hellyyden osoituksiini ja tottumaan että huomio minua kohtaan on paljon vähäisempää. Sen sijaan muut asiat suhteessa toimivat. Olen onnellinen pienemmistä jutuista joilla hän minut välillä yllättää.

      En kehota laittamaan naistasi vaihtoon pelkän hellyyden osoituksien puutteen vuoksi, asioista pitää pystyä keskustelemaan ja sanomaan kuinka tärkeätä sinulle olisi että saisit välillä hellyyttä ja ainakin että sinä saisit sitä vapaasti osoittaa. Sinun pitää voida olla onnellinen suhteessasi ja myös toisinpäin. Punnitse suhteesi sen avulla.

      Mieheni ei tarvitse hellyyttä yhtälailla kuin minä, mutta on ymmärtänyt kuinka tärkeää minulle on saada hänelle sitä osoittaa ja hän ei niin sanotusti rimpuile halauksille ja suukoille enää vastaan. =) Olen monen pakotetun keskustelun kautta (hän ei tykkää myöskään keskustella vakavasti) saanut oman näkökulmani asiaan sanottua. Minä tarvitsen välillä osoituksen hänen rakkaudestaan sanoin ja teoin. Itse osoitan tunteeni joka päivä ja hänkin on kanssani oppinut antamaan halauksen ja pusun silloin tällöin jotta tiedän että hän vielä välittää. Rakkauden sanominen on harvinaisempaa, mutta senkin hän jo nykyisin osaa sanoa vapautuneemmin minulle.

      Se että toinen on valmis kuuntelemaan ja yrittämään on tärkeämpää kuin se että osaako hän kuitenkaan yhtälailla tunteitaan osoittaa. Ilman puhumista ja niitä pitkiä keskusteluja en olisi tässä suhteessa enää. Ja olemme molemmat onnellisia =) Suhteessa pitää ottaa molempien tarpeet huomioon.

      • nyt onnellinen

        Ymmärrän hyvin alkuperäisen kirjoittajan tuskan. Itse elin yli 20 vuotta avioliitossa, jossa suurimman osan aikaa miehelleni hellyys ja seksi oli pakkopullaa. Se raastoi, mutta päätin kestää. Sittemmin avioliittomme kuitenkin kaatui hänen uskottomuuteensa. Jälkeenpäin ajatellen ja nyt vuosien päästä en ole enää suruissani liiton päättymisestä. En usko, että mikään keskustelu olisi tuonut takaisin kipinän välillemme. Silti en osaa sanoa tarkasti, mikä sen sammutti, niin vain kävi. Enkä enää sitä mieti, miksi. Sen jälkeen olen elänyt suhteissa, joissa olen saanut nauttia hellyydestä ja seksistä kaiken kokemani tuskan edestä. Joskus suhteen loppuminen on vain parempi vaihtoehto...


      • suhteessa
        nyt onnellinen kirjoitti:

        Ymmärrän hyvin alkuperäisen kirjoittajan tuskan. Itse elin yli 20 vuotta avioliitossa, jossa suurimman osan aikaa miehelleni hellyys ja seksi oli pakkopullaa. Se raastoi, mutta päätin kestää. Sittemmin avioliittomme kuitenkin kaatui hänen uskottomuuteensa. Jälkeenpäin ajatellen ja nyt vuosien päästä en ole enää suruissani liiton päättymisestä. En usko, että mikään keskustelu olisi tuonut takaisin kipinän välillemme. Silti en osaa sanoa tarkasti, mikä sen sammutti, niin vain kävi. Enkä enää sitä mieti, miksi. Sen jälkeen olen elänyt suhteissa, joissa olen saanut nauttia hellyydestä ja seksistä kaiken kokemani tuskan edestä. Joskus suhteen loppuminen on vain parempi vaihtoehto...

        Tottakai suhde pitää päättä jos siinä ei koe olevansa tai voivansa tulla onnelliseksi. Jos suhteessa ei saa sitä mitä todella tarvitsee siitä pitää pystyä lähtemään ajoissa. MIkään ei ole surullisempaa kuin nähdä ihmisiä onnettomina suhteessa vain sen takia kun eivät pysty siitä lähtemään kun niin pitkään on yhdessä oltu. Jos ei rakasta, näe tulevaisuutta toisen kanssa ja keskustelut ja yritykset eivät kipinää takaisin tuo niin ero on välttämätön vaikka ei pakosti helppo.

        Pitää muistaa että pitkässä suhteessa elämä toisen kanssa ei aina ole niin autuasta ja ihanaa vaan välillä on vaikeaa ja raskasta. Kysymys on siitä että molemmat kuitenkin rakastavat toisiaan ja haluavat ja TAHTOVAT pysyä yhdessä. Pitkässä suhteessa pitää todella molempien tahtoa olla yhdessä. Sillä varmasti houkutuksia ja ihania toisia miehiä ja naisia matkan varrella tulee. Keskustella pitää pystyä kaikesta!


    • Ite unelmoin samallaisesta suhteesta... tällä hetkellä (ja tuntuu että aina) on se ongelma että se toinen osapuoli puuttuu, nimittäin nainen.
      Ja asiaa ei auta se että olen erittäin ujo aluks... en uskalla mennä juttelemaan uusille ihmisille. Ja toinen ongelma on se että ulkonäköni ei ole se juttelemaan houkuttelevin... Kaipaan läheisyyttä (takana 1 suhde) ja rakastan sitä kun tuntee sen kun toinen on vierellä ja välittää. Illan vietto rannalla oma rakas sylissä on se mistä haaveilen...

    • Juki

      Olen juuri kuin Sinä, näytin tunteeni halasin ja läheisyyttä halajin terveellä tavalla en yli-imelästi. Ei tullut vastakaikua pätkän vertaa yhtä poikkeusta lukuunottamatta, hän saapui aamuyöstä kapakka reissultaan ja tuli aamulla silittelemään (ekä kerta) tein omat johtopäätökseni hänen morkkiksestaan eli pettämässä oli todennäköisesti ollut ja kenties pahaa oloa piti tulla sulattelemaan, sen verran epätodellinen tilanne oli kaikin puolin. Lähdin pois Kylmän Kalseasta avoliitosta senkin takia että hän kerran ottaneena sanoi liiton tappavan lauseensa JONNIN JOUTAVAA HELLYYTTÄ! Minulle riitti, toivottavasti löytyy terve psyykkinen nainen joka hellyyteni ottaa vastaan, Hellyys ja lähelläolo ovat ilmaisia elämän suoloja.

    • -Laura

      Sä elät ihan väärässä parisuhteessa. Mitkään noista asioista ei oo "outoja" vaan kuuluvat parisuhteeseen. Toisilla ihmisillä tietenki voi olla erilaiset tarpeet. Mutta mikä ihme parisuhdetta pitää koossa jos ei läheisyys?

    • marica...

      olisipa mulla tommoinen mies. Meillä taas saan anella mieheltäni hellyyttä tuloksetta... Turhauttavaa semmoinen on...

    • vaan erilainen

      Mun mies on just sellanen kun sä oot, elä vaan muutu. :) Se on ihanaa kun on arkenakin hellyyttä ja rakkautta.

    • Vaihtelu virkistää ;)

      Pari irtosuhdetta silloin tällöin laittaa vipinää myös vakisuhteeseen.

      • kuolee

        pierut ja sulistokaasut tappaa rakkauden,,naiset on kovia piereen,yhdynnän jälkeen.


      • BenQuito

        ..syvällä rintaäänellä sanon, että siinäkin on omat riskinsä, jos et ole varautunut tarvittaessa eroamaan. Kun antaa "pirulle" pikkusormen, niin se vie kyllä koko käden nivelineen päivineen. Sydän parka voi mennä riekaleiksi, kun tiedät siellä aidan takana olevan tarjolla hellyyttä ja rakkautta yllinkyllin. Mutta, jos olet tiukasti liitossasi, et voi kuin kärsiä tuskaasi.


    • Jaredo

      Et todellakaan. Ikävää että sinulla on nainen jonka kanssa tuo asia ei kohtaa. Varmasti on ihmisiä(siis ei se riipu sukupuolesta) joilla tuo läheisyydenkaipuu vaihtelee. Toiset kaipaavat sitä enemmän ja toiset vähemmän. Itsekkin kuuluun samanlaisiin miehiin kuin sinä eli kaipaan läheisyyttä paljon ja minusta on myös mukava antaa läheisyyttä rakastamalleni. Onneksi minulla on nyt sellainen suhde että parini on tuon suhteen samalla aaallonpituudella :) Aikaisemmin minullakin on ollut samanlaisia kokemuksia kuin sinulla, ja ymmärrän kyllä tunteesi: se tuntuu pakahduttavalta ja turhauttavalta.

      Suosittelen sinulle sitä tavallista mutta varmaan parasta vaihtoehtoa: Puhukaa ihmeessä keskenänne asiasta. :)

    • äippä08

      Ole ylpeä itsestäsi ja siitä, että uskallat tuntea. ei siinä ole mitään ihmeellsitä että mieskin haluaa olla hellä.
      puhu kumppanisi kanssa ajatuksistasi ja siitä kuinka tärkeää sinun on saada läheisyyttä ja hellyyttä. ne kaikki arjen pienet teot (suukot, halaukset päivän askareiden lomassa) ja sanat luovat sen paljon puhutun rakkauden ja välittämisen elämän sisällön...
      jos elää suhteessa jossa kuitenkin tuntee ettei saa sitä kaikkea mitä kaipaa on hyvä miettiä pitääkö tyytyä siihen vai löytyykö jostain suhde jossa voi saada toimivan ja tasapainoisen suhteen kaikin puolin.
      Itse elän tällä hetkellä onnellisessa parisuhteessa jossa vähitellen myös puolisoni (mies) on alkanut oppia näyttämään tunteitaan, suukkottelemaan ja halaamaan. itselle aina läheisyys ja hellyys ovat olleet todella tärkeitä ja arkea kantavia asioita.
      olen itse aivan alusta asti sanonut joka aamu puolisolleni hänen lähtiessä töihin "hyvää työpäivää rakas" ja halunnut suukottaa ennen töihin lähtöä.. aluksi se oli hänelle vähän "pakkopullaa" mutta nyt muutaman vuoden yhdessä olon jälkeen suukot ja tykkäämiset tulee automaattisesti..
      meillä on vain yksi elämä ja sitä ei kannata tuhlata jos ei saa tunteilleen vastakaikua..

      Toivottavasti löydät onnen :)

    • ei..

      halaile eikä pussaile.
      voisin sanoa että ollaan enää pelkät kämppikset. Mä oon kyllä sanonut että ois kiva kun joskus vaan halaisi.
      En jaksa enää minäkään sitä yksipuolista tunteiden näyttöä, kun toinen on aina kuin joku jäykkä paska ja suojapanssari ympärillä..
      Täytyy varmaan kohta hakea sitä läheisyyttä muualta.
      Tsemppiä sinulle, tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu:(
      Seksikin on kortilla...

    • ...vaikkei sinun

      Puhut suhteestasi "joitakin vuosia" ja "läheinen henkilö", ei kukaan puhu noin asioista, jotka voi ilmaista tarkemminkin :D Mutta aihehan tässä on tärkein, ei yksittäisen ihmisen totuus.

    • onko toivoa

      Sama juttu, kaipaisin lämpöä ja hellyyttä, mut toinen puolisko toteaa aina, et älä viitti näytellä. Itse olisin halimassa, ja pussailemassa. Mut aina työnnetään toisaalle.Kaikki tämä ilman takajatuksia !
      Myönnän. et olen lähetenyt hakemaan lohtua jo muualta, mut en vielä tosissaan. Sit joku kysyy, miksi on ulkopuolisia suhteita ???

    • M AN

      Oma vaimoni on ollut aina ns. "etäinen" ,omissa oloissaan viihtyvä ei koskaan ole ollut romanttinen ei mitään köyhnäystä tai silittelyä tai muutenkaan hellyyden osoituksia ja seksikin melkein (75%:ti) hänen ollessaan humalassa.

      Siksi ollut 3 muuta suhdetta tässä samalla tarvitsen hyväksyntää kosketusta silittelyä yms.

      Sen näkee toisen silmistä et milloin se on oikein ihanaa sitä oikeaa...

      Turhaa räällä on valittaa olkoon.Olen tosin itsekkin tullut aika kylmäksi et naru kaulaan...Vituttaa oikein oma elämä kun ei saa itseään enää mihink'ää'n syttymään.

    • outo, jos

      kaipaat hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta. Nämä kaikki asiathan kuuluvat parisuhteeseen! Kyllä paremminkin naisesi on TODELLA OUTO, kun ei osaa olla kiitollinen siitä, että on noin ihanan, kallisarvoisen miehen löytänyt. Jos olisit minun mieheni, niin nauttisin suunnattomasti näistä kaikista asioista. Mielestäni sinä elät suhteessa vääränlaisen naisen kanssa, sillä löytyy niitäkin naisia, jotka osaavat arvostaa näitä mainitsemiasi asioita! Sinuna pitäisin silmäni auki ja harkitsisin eroa.

    • kirjoittaja

      Rakkaus on tällaisessa maailmassa vaikea löytää, mutta usein kun joku onnekas sen osakseen saisi, ei hän sitä halua

      Tätä olen ihmetellyt puoli elämääni.

      • aisa

        sitten ei uskalleta luottaa siihen tunteeseen.kuitenkin useimmat kaipaavat rakkautta,mutta kun ojentaisit sitä toinen alkaa luetella syitä miksei käy.....kai ne odottaa jotain parempaa,lämpö ,hellyys ja aito rakkaus ei riitä....


    • Nimetön

      Minä olen ollut parisuhteessa 13 vuotta, joista 12 vuotta naimisissa. Minä olen meillä se, joka sanon että halataan tai otan kädestä kiinni tai annan suukon. Joskus toivon, että mieskin tekisi niin (edes joskus :) ), mutta olen ajatellut niin, että se ei vaan ole hänelle luonteenomaista.
      Mies on muuten hyvä ja luotettava, niin mikäpä mun on tässä ollessa...Olen realistinen romantikko ja ajattelen niin, että mun kohdallani asia ei paria vaihtamalla parane. Yritän vaan tehdä elämästäni mahdollisimman hyvän näillä eväillä.

      • TUMMA KOMEE_.M

        ylilihavaa ja 4kyt naista ei enää viitti suudella..suutelu ja raju rakkaus kuuluu nuoruuteen,,tää on tosi..hmm


      • se.
        TUMMA KOMEE_.M kirjoitti:

        ylilihavaa ja 4kyt naista ei enää viitti suudella..suutelu ja raju rakkaus kuuluu nuoruuteen,,tää on tosi..hmm

        tuo sekstailu noilla nelikybäsillä muutenki alla ole väittelyä lähinnä siitä, kumpi uhrautuu pulssia nostattamaan. 5 kypäsillä peli on jo selvä..akka lukee me naisia ja ukko skrivaa nimmaria pakaraa, eukon kysyessä välillä: meneeks vielä kauan?


      • Nimetön
        se. kirjoitti:

        tuo sekstailu noilla nelikybäsillä muutenki alla ole väittelyä lähinnä siitä, kumpi uhrautuu pulssia nostattamaan. 5 kypäsillä peli on jo selvä..akka lukee me naisia ja ukko skrivaa nimmaria pakaraa, eukon kysyessä välillä: meneeks vielä kauan?

        kertoa omasta kokemuksestasi millaista on tietyn ikäisten rakkauselämä :D TAI jos olet nuorempi nyt, niin asia kyllä korjaantuu vuosien mittaan, vanhenet siis sinäkin vääjäämättä koko ajan. Elämä on yllättävän lyhyt tulet huomaamaan, kannattaa siis hankkia ymmärrystä, niin pärjäilee paremmin.


      • kuin
        Nimetön kirjoitti:

        kertoa omasta kokemuksestasi millaista on tietyn ikäisten rakkauselämä :D TAI jos olet nuorempi nyt, niin asia kyllä korjaantuu vuosien mittaan, vanhenet siis sinäkin vääjäämättä koko ajan. Elämä on yllättävän lyhyt tulet huomaamaan, kannattaa siis hankkia ymmärrystä, niin pärjäilee paremmin.

        mikä?

        olettaisin että en kuuskypäsenä täällä ole itkemässä vaimoni pihtailua. vaikka kuuskypäsenä me naiset onkin jo muuttunut avotakkaan.


      • ne miehet elleivät ole muut-
        kuin kirjoitti:

        mikä?

        olettaisin että en kuuskypäsenä täällä ole itkemässä vaimoni pihtailua. vaikka kuuskypäsenä me naiset onkin jo muuttunut avotakkaan.

        tuneet homoiksi.


      • kullakin

      • ymmärsin
        kuin kirjoitti:

        mikä?

        olettaisin että en kuuskypäsenä täällä ole itkemässä vaimoni pihtailua. vaikka kuuskypäsenä me naiset onkin jo muuttunut avotakkaan.

        että, et aio olla itkemassä tälläisella palstalla "kuuskybäsenä", MUTTA MITÄ IHMETTÄ, VIETÄT AIKAASI JO NYT NUORENA NÄILLÄ ITKUPALSTOILLA??? Eikös nuorilla ole muuta mukavampaa tekemistä?


      • Nyt sen keksin
        TUMMA KOMEE_.M kirjoitti:

        ylilihavaa ja 4kyt naista ei enää viitti suudella..suutelu ja raju rakkaus kuuluu nuoruuteen,,tää on tosi..hmm

        Ensin mietin, että mikä voi olla 23cm??? Mutta TIETYSTI SE ON PUUTARHATONTTU! Näin niitä tuolla kaupassa eilen...;)


      • oommä
        ymmärsin kirjoitti:

        että, et aio olla itkemassä tälläisella palstalla "kuuskybäsenä", MUTTA MITÄ IHMETTÄ, VIETÄT AIKAASI JO NYT NUORENA NÄILLÄ ITKUPALSTOILLA??? Eikös nuorilla ole muuta mukavampaa tekemistä?

        vanhempi ku toi aloittaja. riittäks se perusteeks palstalla oloon?


      • viisashan sinä olet
        oommä kirjoitti:

        vanhempi ku toi aloittaja. riittäks se perusteeks palstalla oloon?

        kun olet nyt tällä palstalla, niin "kuuskybäsenä" ei tarvii enää olla tällä palstalla "itkemässä".
        Sä ihan selvästi hallitset nää ihmissuhde hommat täysin! :)


      • asiaa.
        viisashan sinä olet kirjoitti:

        kun olet nyt tällä palstalla, niin "kuuskybäsenä" ei tarvii enää olla tällä palstalla "itkemässä".
        Sä ihan selvästi hallitset nää ihmissuhde hommat täysin! :)

        mitä en vaihda; toinen on ihmssuhde hommat ja toinen...


      • ainesta vaikka mihin!
        asiaa. kirjoitti:

        mitä en vaihda; toinen on ihmssuhde hommat ja toinen...

        Voisit perustaa vaikka oman "talk shown ,jossa neuvoisit muita näiss ihmissuhde ja muissakin asioissa...


      • on.
        ainesta vaikka mihin! kirjoitti:

        Voisit perustaa vaikka oman "talk shown ,jossa neuvoisit muita näiss ihmissuhde ja muissakin asioissa...

        sellanen jo. haluatko joskus tulla vieraaks :)


      • Mulla seisoo :)
        on. kirjoitti:

        sellanen jo. haluatko joskus tulla vieraaks :)

        Valmistaudu rakkauden yöhön ;)


      • voisin tulla
        on. kirjoitti:

        sellanen jo. haluatko joskus tulla vieraaks :)

        ekaks yleisöön ja sitt myöhemmin itse ohjelmaan.:)


      • kuti
        Mulla seisoo :) kirjoitti:

        Valmistaudu rakkauden yöhön ;)

        ei oo täs vaiheessa vielä lähteny, nii tokkopa se enää lähteekää.


      • tässä.
        voisin tulla kirjoitti:

        ekaks yleisöön ja sitt myöhemmin itse ohjelmaan.:)

        vaiheessa siirtyä jo vitsipuolelle: hymyile, olet piilokamerassa :)


      • sentään
        tässä. kirjoitti:

        vaiheessa siirtyä jo vitsipuolelle: hymyile, olet piilokamerassa :)

        vitsipuolelle mitäh? Nämähän ovat totisia asioita nämä ihmissuhde asiat... ;);)


      • ei ole..
        kullakin kirjoitti:

        http://www.avotakka.fi/

        mitään fetissiä se on vain ja ainoastaan miesten päissä...sairasta jotakin...


    • yksinäinen M

      yksin niin tietäisit mitä tää on.

    • Tunteuíkas

      Et ole mitenkään outo. Olen elänyt samankaltaisessa suhteessa n.7,5v, nyt syyskuussa erottiin ja minulle jäi poika joka on minun henki ja elämä. Se on todella paskamaista olla ja elää sellaisen naisen kanssa joka ei tuo tunteitaan julki. Ei edes parisuhdevuotessa. Kun luin viestisi niin ajattelin, että kukahan minusta kertoo?

    • =Mies=

      Kannattaa harkita vaihtoa ja pian, jos kumppani noin kylmä.

    • mika74_017

      Itse koin juuri samoin yhdessä parisuhteessa. Oli outo tunne olla rakastunut ja onneton yhtä aikaa. Tilanne aiheutti mustasukkaisuutta ja kiukkuisuutta. Sitten kun yöunet meni, niin tajusin tilanteen mahdottomuuden. Vaikka harmitti, niin parasta molempien kannalta oli lopettaa suhde.

      Ehkä ihmisenä olimme liian erilaisia.

    • Läheisyyttä kaipaava

      Olisin ikionnellinen jos löytäisin miehen joka antaa hellyyttä tuolla tavalla. Juuri noin haluaisin elää. Olisi ihanaa istua toisen kainalossa telkkaria katsellen.

    • lahnan kanssa naimisissa

      Nooh tätä ketjua en ees jaksanu lukee loppuun asti.... niin typerää juttua siel oli...
      Elän ite kylmän kapikalan kans, enkä usko että sillä on toinen nainen... se vaan on luonne kysymys...
      meillä ei halailla eikä pusutella ellen huomauta asiasta ja useinhan en itsestään selvyyksiä jaksa alkaa kinuamaan..aloitteen kun teen niin sit jaksaa lähteä mukaan mutta ei kyl itestään ja sängyssä meillä nukutaan.
      No joo selityksiähän aina löytyy... väsyttää... lapset on hereillä... ynnä muuta ynnä muuta.. mutta kyl tähä tottuu... ja sekin on muuten totta että hellyydettömässä parisuhteessa ajautuu helpommin toiseen sänkyyn... kun niitä hali pusuja ei kotoo saa niin haetaan muualta...
      näin se vaan menee.. meitä on moneen junaan... toiset vaan ei koe tarviivansa lääppimistä tai muuta lähekkäin oloo... niin se vaan on.

      • ja.

        kulli luiskahti lovee"

        "hellyydettömässä parisuhteessa ajautuu helpommin toiseen sänkyyn...toiset vaan ei koe tarviivansa lääppimistä tai muuta lähekkäin oloo"


    • sinut hellivä

      omakseni... voi voi jos sinun kaltaisia miehiä olisi enempi.... itse olen niiiiiin hellyyden kipeä.
      Suhteeni päättyi kun minuun ei koskettu muulloin kuin seksiä halutessa!

      • meitä

        uroita. kerrot vaan missä seksin haluamisen ja hiplailun raja menee, niin eiköhän me juttuun tulla.


    • saman kokenut

      Minä olen myös läheisyyttä ja hellyyttä haluava nainen ja nautin halaamisesta ja kosketteluista. Entisessä avioliitossani mieheni ei ollut mikään romattinen joten ei niitä haleja ja pusuja oikein tullut. Iltaisin nukkumaan mennessämme sanoin haluavani tulla kainaloon nukkumaan niin vastaus oli "eikä kun en saa nukuttua" ja kun sitten hivuttauduin lähelle ja jalkani tai käteni osui häneen niin sitten kuului "eikö sielläpäin ole tilaa" tai sitten sain monoa nilkkaani merkiksi että olisi siirryttävä pitemmälle. Nykyisin olen toisen kanssa aviossa ja nyt saan hellyyttä ja koskettelua ja nukahdamme toistemme kainaloon enkä saa kieltävää vastausta sillä mieheni pitää myös läheisyydestä eikä saa nukuttua jos en ole kainalossa.

    • Lootuksen kukka

      Juu, olet väärän ihmisen kanssa. Ota yhteys Jari Sillanpäähän.

    • mörkö123

      huh ollapa mullakin tuollainen mies.Ihminen on seksuaalinen olento ja laumasielu.Tarvitsee läheisyyttä oli eikä ikä eikä se kuin kauan on yhdessä ollut vaikuta siihen.Joskus on vain sellaisia ajanjaksoja meillä naisilla ettei mikään huvita.Ja asioista pitää pystyä puhumaan.Avoimuus on kaiken a ja o.

      • mies.

        voi toteuttaa luontoaan silloin kun naisella on niitä ajanjaksoja kun ei mikään huvita? eiku ainii, pitää myös toinen huomioida.. alan pikkuhiljaa ymmärtämään femakkojen ideologiaa.


    • Halipulassa

      Minusta olis ainakin aivan upeeta,jos mies olis tuollainen.Itse kaipaan paljon halailua,suukkoja ja toisen ihmisen läheisyyttä.Ihanaa kun toinen on lähellä.Ota asia puheeksi.Taikka sitten on vaan niin ettei toinen kaipaa samaa??Minä naisena ainakin arvostan tuollaista miestä,etkä ole mielestäni kummallinen.Hyvää jatkoa.

      • mäki.

        kaipaisin jos oisin homo, mut on käynyt keskimääräisen paska tsägä sen suhteen.


    • oletan että suurin osa naisista haluaa juuri tollaista kohtelua kuin haluaisit tarjota,sanoisin että on jopa ylellisyyttä suomalaisessa parisuhteessa,ja neuvoksi jos tässä jotain osaa neuvoa on, että kysäseppä kumppanilta miltä se teidän parisuhde hänestä tuntuu,jos hänen mielestä ok,niin sitten kannattaa keskustella tällaisista rakkauden osoituksista tarkemmin,toinen voi pitää itsestään selvyytenä hyvin pieniä ja suuria asioita kaikki me olemme erilaisia,lykkyä tykö.

    • * MIES *

      Se on helppo juttu tajuta asia. Vikaa ei ole kummassakaan. Yleisesti tiedetään että naiset eivät kaipaa niin paljon koskettelua ja läheisyyttä kuin miehet. Seksistä naiset eivät juuri pidä, harvat pitävät mutta vain jonkin aikaa. Tämä on huomattavissa esim. naisten ja kodin kuvalehtiä selatessa: naiset puhuvat avoimesti läheisyydestä ja sen kaipuusta. Tällä tavoin he ilmaisevat "huolensa" johon pitäisi päästä. He eivät kykene rehelliseen kanssakäymiseen, yleensä kaikki on feikkitasolla. Naiset peittävät omaa sisintä ja käyttäytymistä piilokohteliaisuudella, teeskentelemällä välittämistä tai vaikkapa nauttimista seksistä. Jonkin ajan kuluttua oma sisn alkaa paljastua ja sitä naiset eivät kestä. He häpeävät sitä että se on huono, ja mies ei enää pidä hänestä. Naiset alkavat itse kehitellä omia teorioita ja pelkotilat nouvet valtaan. Enää ei ole kuin terapia johon he hakeutuvat ja lopulta haluavat lääkitä itsensä psyykelääkkeillä.

      Yhteiskunnassa on syntynyt uusi ryhmä joka on naisten epävarmuuden tuotosta, nimittäin yksinhuoltajat. Suurin osa näistä eroista tapahtuu naisten oikuista. Naiset hakevat eroa helposti, ja toiset vastaavanlaisissa tiloissa olevat neuvovat vielä heikoimpia tuollaiseen perheitä hajoittaviin ratkaisuihin. Ja jopa perheterapeutit ja sosiaaliviranomaiset kannustavat tähän. Elämme naisten nousukautta joka seuraa tasa-arvoa. Naisten mielialat ovat ailahtelevaisia, ja heikko psyyke auttaa tarttumaan erilaisiin oppisuuntiin oman mielialan kehittämiseksi. Naiset etsivät periaatteessa koko ajan uudistumista, tavanomaista elämää pelätään, kun se taas miehille ja perheille se on turvallisin olotila.

      Syy kaatuu lopulta miesten niskaan. He kun eivät osaa olla tiettyinä päivinä tietynlaisia, eivät ole riittävän romanttisia, eivät huomioi liikaa naista, eivät osaa yllättää... kuulostaako tutulta? Tässä epästabiilissa tilassa on vaikea luoda johdonmukaisia suunnitelmia tulevaa yhteiseloa varten. Naiset hakeutuvat ystäviensä piiriin, ja siinä on heidän maailmansa. Siinä tehdään päätökset ketkä ovat kivoja ja miten miesten pitäisi elää. Toisin sanoen naiset eivät puhu, vaan he elehtivät ja tuovat keskusteluissa epäjohdomukaisia asioita, joita he kutsuvat puolisoiden kahdenvälisiksi suhteen parantamiskeskusteluiksi. Lopulta he vaipuvat taantumaan, eli muuttuvat hiljaiksi sohvalla nyhertäjiksi, ja peilaavat omia ajatuksia ja omia teorioita jopa toisten ajattelusta.

      • olisin.

        taipuvainen lähestymään tätä asiaa kuningattaren statuksen näkökulmasta.

        kuningatar pesässään on auktoriteetti, jota ei uhmaa kuin elämäänsä kyllästyneet työläismurkut. omanarvon tunteminen siellä on kuningattarelle selviö. jos työläismurkulla suinkaan itsesuojeluvaisto pelaa, on tämä tällekin selviö.

        jouduttaessa pesän ulkopuolelle, kuningattarella ei välttämättä ole rekvisiittaa statuksestaan mukana, mutta kuningattaren havaitsijoilla on tieto siitä, että tämän pesässä vallitsee LAKI.

        kuningatar on kaiketa huolimatta statuksensa vanki, oli hän pesässään tai sen ulkopuolella. pesässään hän on ristiriitaisuutensa vanki (selviö) ja sen ulkopuolella hän on ulkoisenpaineen vanki (odotus).

        olen sitä mieltä että jos tässä meinaa vielä pesää saada, niin kuningatarta on pidettävä arvossaan.


      • Mielialat ailahtelevat

        Naiset eivät kykene rehelliseen kanssakäymiseen, eivät kaipaa läheisyyttä, eivät nauti seksistä ja niin edelleen.... Naiset teeskentelevät, häpeävät sisintään joka on huono??Millä tavalla huono jos saan kysyä?? Minä naisena haluan /pidän hellyydestä seksistä. Sisimpäni huonoudesta tai paremmuudesta en tiedä, taitaa riippua mittarista/mittaajasta hänen arvoistaan!!

        Itse en ole isältäni saanut hyväksyntää/rakautta niin kuin olisin tarvinnut kasvana/kehittyvänä tyttönä/naisena. Isäni oli sairas, väkivaltainen alkoholisti. Äitini oli hyvä nainen, joka kesti pahoinpitelyt, läheisyyden,rakkauden puutteen. Hänellä ei ollut puolisoa, joka olisi kantanut vastuun perheestä ja toimeentulosta.

        Vaikka elämämme oli vähemmän mukavaa ja köyhää kaikin tavoin, eikä vähiten tunnepuolella niin silti meistä kasvoi työtä tekeviä veronmaksajia tähän maahan. Naimisissakin ollaan ja jälkikasvun vuoro on näyttää kyntensä. En tiedä mihin tietoon/ kokemukseen kirjoituksesi perustuu, mutta väite, että naiset olisivat arjessa heikkoja ja eroaisivat ihan oikusta en allekirjoita!! Minunkin sukulaisissani eronneita on, mutta yksikään ei ole eronnut oikusta tai hetken mielijohteesta, siihen on tarvittu kymmenien vuosien laiminlyöti, uskottomuutta ja alkoholismia. ne ovat niitä suomipojan "vahvuuksia". Kenellekkään ei voi hyvää väkisin antaa, se pitäisi muistaa kun puhutaan kestämisestä, uudistumisesta. Muutos on ainoa pysyvä olotila, kaikki muu on harhaa! Miehet saavat sen arvostamansa tavallisen elämän kun he näyttävät, että arvostavat sitä! Vähemmän kaljaa, ememmän aikaa perheelle, siitä se lähtee! On helppoa ja yksinkertaista.


    • onneksi

      Vaikuttaa siltä ettei naisesi kykene enää 10v kuluttua ollenkaan parisuhteeseen ja haluaa elää yksin.

    • mirruuu-u

      Meillä toisinpäin, minä nainen haluaisin enemmän läheisyyttä ja rakastelua kuin mieheni.

      Olenkin miettinyt että mitä tekisin.. lähteä vai jäädä.

      Suhteessa hyviä asioita mutta tärkein mielestäni puuttuu.

      • alkaa

        jo kuulostamaan meiningiltä, jonka mä duunarina sulatan ja jota jopa kunnioitan.

        muistathan kumminkin sen että parhaamme teemme :)


    • ovat kylmiä

      Ei tarvitse kuin verrata keskenään venäläistä ja suomalaista naista, niin eron huomaa. Suomalaisella naisella on erinomaisia ominaisuuksia, esim. työelämässä, mutta yleensä hän ei ole naisellinen eikä lämmin. Miehen tarpeet ovat hänelle toissijaisia, eikä hän arvosta miestään. Jos työpaikoilla joku yrittää poiketa normaalista tanttalookista, hänet huoritellaan ulos. Venäläisestä naisesta huokuva naisellisuus ja lämpö ovat kuin toiselta planeetalta.

      • ja venäläiset

        niin ihanan naisellisia! Entä se työn teko?? Ei taida olla ihan samaa luokkaa kuin suomalaiseela naisella. Suomipojat tapaavat näitä ihania venäläisiä naisia hotellin baarissa parhaisiinsa pyntättyinä etsimässä maksajaa sen illan ja ehkä vielä seuraavankin huvituksiin!! Siinä hotellin baarissa istuessa, naisellinen nuori nainen vierellä kujertamassa olo on varmaan kuin toiselta planeetalta!

        Niin on suomitytölläkin kun hän tapaa venäläisen miehen jolla on käytöstavat tallella, on huomaavainen kavaljeeri joka on ottanut sydämenasiakseen sinun viihtymisesi. Ostaa kukkia, tarjoaa käsivartesa kun noustaan pöydästä, nostaa tuolin istuaksesi, kiittää tansista ja niin edelleen! Silloin nainen tuntee olevansa nainen: haluttu, rakastettu, arvostettu!! Se kuule tuntuu hyvältä pitkään!!


      • ole sellaisia
        ja venäläiset kirjoitti:

        niin ihanan naisellisia! Entä se työn teko?? Ei taida olla ihan samaa luokkaa kuin suomalaiseela naisella. Suomipojat tapaavat näitä ihania venäläisiä naisia hotellin baarissa parhaisiinsa pyntättyinä etsimässä maksajaa sen illan ja ehkä vielä seuraavankin huvituksiin!! Siinä hotellin baarissa istuessa, naisellinen nuori nainen vierellä kujertamassa olo on varmaan kuin toiselta planeetalta!

        Niin on suomitytölläkin kun hän tapaa venäläisen miehen jolla on käytöstavat tallella, on huomaavainen kavaljeeri joka on ottanut sydämenasiakseen sinun viihtymisesi. Ostaa kukkia, tarjoaa käsivartesa kun noustaan pöydästä, nostaa tuolin istuaksesi, kiittää tansista ja niin edelleen! Silloin nainen tuntee olevansa nainen: haluttu, rakastettu, arvostettu!! Se kuule tuntuu hyvältä pitkään!!

        ominaisuuksia että millään lailla tekisi olla ns.ritarillinen. Epänaisellisempaa väkeä saa hakea eikä löydä kuin ehkä Englannista.


      • sannuli
        ole sellaisia kirjoitti:

        ominaisuuksia että millään lailla tekisi olla ns.ritarillinen. Epänaisellisempaa väkeä saa hakea eikä löydä kuin ehkä Englannista.

        halluisin harvase päivä,mut mieheni ei. hän sairastaa masennusta. itte halluisin,mut ilman on oltava,kun en voi vaatia. aiksa s raskasta elämäää........ ennen meillä oli päivittäin seksiä mun tiimoilta ja ei hänkään vastaan laittanut.ihanaa oli! harmi,kun ei oo enää. ol ihannaa ja mahtavaa! saispa sen onnen takasin!?
        tälläsessä puuttessa ja pahassa olossa on paha olla.


    • 40vuotias MIES

      eipä tuota saa meikäläinenkään. vaikka kuinka pyytää. ja seksikin on vähäistä.

    • Minä vain

      Vaikka parisuhde arkipäiväiseksi muuttuukin, mutta se ei tarkoita että kaikki hellyys ja välittäminenkin loppuisi. Kaikkilla ihmisillä on erillainen tapa osoittaa miten toista rakastaa tai omat tavat tuoda esille se hellyys. Ainahan sitä voi kysyä mikä on syy siihen, ettei vasta kaikua saa. Mutta se ei aina tarkoita sitä että miehellä tai naisella olisi joku toinen. Muista itse olla avoin toista kohtaan ja yrittää kuitenkin, joskus sekin palkitaan. Kun sitä vähiten odottaa niin sitten sitä hellyyttä voi saada. Välillä kannattaa antaa olla ja mennä asian omalla painollaan. Sillä konstilla jonkin verran hellyys voi palata. Mutta kun olet mies niin nainen voi tuntea sen ahdistavaksi jos olet hellyyden ja romantiikan suhteen liian aktiivinen niin nainen voi luulla että jos antaa liikaa vastakaikua takaisin, voi sen tilanteen kokea liian hyökääväksi/ jos se vaan ahdistaa liikaa. Liika on liikaa. Yritä rauhoittaa tilanne ja anna aikaa. Oleppa hyvä, jos jotakin hyötyä oli.

    • Halaisin takaisin

      Et ole millään tavalla outo miehenä tai ihmisenä ylipäätään. Ihan normaalia tuo halaamisen tarve on. Halaa vain naistasi niin paljon kun sinua huvittaa ja kun se sinusta hyvältä tuntuu. Miksi kyselet, oletko kenties parisuhteessa väärän henkilön kanssa? Etkö saa vastakaikua? Jos sinut useimmiten torjutaan vaikuttaa se myös vähitellen sinun omaan käyttäytymiseenkin.

    • Nimetön

      Kokemusta asiasta itsellänikin miehenä. Jostain syystä läheisyyttä arvostava mies ei ole "normaalia", vaikka usein naiset valittavat ettei läheisyyttä ole. Pelottaako naisia sellainen "harvinaisuus"?

      • Kivileijona

        Samanlaista on meillä. Olen ollut 16 vuotta naimisissa naisen kanssa, jolla on erilaiset tarpeet kuin minulla. Hän ei tarvitse läheisyyttäni kuin hyvin harvoin. Hyvin harvoin hän tulee lähelleni ja halaa minua. Se olen aina minä, jonka pitää tehdä aloite, muuten ei läheisyyttä ole. Avioliiton alkuvuosina tämän kestäminen oli tosi vaikeaa, nyt olen kai jo tottunut.


    • JARNAMO

      Ihmettelin että oletko puhunut naisesi kanssa asiasta!
      Ota rohkeasti puheeksi tämä asia!
      Jos hän kiertelee tai yrittää vältää kyseisen asian niin hän ei ole se oikea!
      Parisuhteessa pitää osaa puhua, mitä haluaa ja mitä toinen haluaa tai hakee!!!!

    • Ymmärretty

      Olet mies, jollaiselle pitäisi löytyä kumppani, joka ymmärtää hyvän päälle. Itselläni meni vuosia, en edes viitsi mainita kuinka monta,kauan... En kehoita eroamaan, keskustelkaa, elämme täällä vain kerran, älkää tuhlatko aikaa. Rakkaus, Hellyys, yhdessäolo, toisen läheisyys, ymmärtäminen ja hyväily, sitähän tarvitsemme jaksaaksemme arjen paineet. Ihmisen pitää kai menettää, ennenkuin ymmärtää miten paljon hyvää, toiselta voi saada. Älä misään nimessä hautaa tunteitasi, on olemassa joku, joka ymmärtää, jos ei kotona, niin jossain.

    • olisitpa minun

      mieheni. Minä niin haluaisin samaa, mutta sitä minä en saa. Mieheni väittää välittävänsä, mutta rakastaa kaljapullojaan enemmän kuin minua, se on huomattu jo pidemmän aikaa.

      JOs koetan keskustella, ei ole kuulemma mitään keskusteltavaa.

      Voi kun joku halaisi ja lujaa...

    • jarppa_101

      et ole outo..itse olen kanssa samanlainen...halimassa,pussailemassa..ynm...naisenikin on semmoinen..olen kanssa ajatellut et olen outo lintu haleineni ja pussailuineni...vaiha akkaa...heh...

    • läheisyyttä kaipaava

      et oo outo oot useampien toive unelma..

      • okei.

        sit. alkaahan tässä kieltämättä homoeroottiset ajatukset päähän tulemaan.


    • että muillakin

      Ihanaa huomata, että aihe koskettaa muitakin. Minä, itsenäinen ja ihana nainen, rakastuin huonoksi onnekseni kylmiöön. Ero oli ainoa ratkaisu, vaikken halunnut ketään toista miestä maailmassa.

    • nepo,,,,

      Mikä meitä nyky-ihmisiä vaivaa?
      Sitä jätetään, petetään, erotaan. On niin vaikeaa. On onnellisuuttakin, mutta koskaan ei olla tyytyväisiä. Vai?
      Ihmisellä tosin on niin paljon tarpeita onneen, olemme niin monimuotoisia eliöitä maapallollamme, että tyytymättömyys on ymmärrettävää. Meillä on paha olla.
      Miksi meillä on paha olla? Mikä on se sanaton tyhjyys, mikä paleltaa syvällä sydämessä?

      Minä uskon, kun Herraan Jeesukseen uskon, että se on nimen omaan tästä sanasta usko, kiinni.
      Sydäntä täytetään maallisilla asioilla. Rahaa, viinaa, ihmisten hyväksikäyttöä. Jos. Jos ei ole Jumalaa.

      Itse olen vasta 16-vuotias, kärsin syömishäiriöstä, olen yksinäinen. Turvaudun (yritän turvautua) Herraan, kun on vaikeaa.
      Luulen, että sinäkin löydät uudenlaista rakkauden tuntua ja turvaa, jos käännyt Häneen. Moni nauraa tälle viestilleni, vähättelee.
      Mutta olen tosissani.

      Mene yhdessä kumppanisi kanssa käymään jossakin hengellisessä tilaisuudessa, ei sen ole pakko kirkkoa olla, mutta jotain; mikä teidät ehkä enemmän yhdistäisi yhteen takaisin. Onko naisellasi mahdollisesti jotain huolia?
      Masennusta? Surua? Eikä tämän takia ota läheisyyttäsi vastaan?
      Jutelkaa, kerro ajatuksistasi. Kirjoita kirje, jossa kerrot välittäväsi.

      Me olemme "vain" ihmisia, meillä on tarpeemme.
      Kunhan käännyt Jumalan puoleen, niin tämäkin asia ratkeaa.

    • Onnen metsästäjä

      Taidat olla väärän naisen kanssa parisuhteessa.Mulle kelpaisi just tuommoinen mies joka osaa ja haluaa näyttää tunteensa, mutta teitä tuon sorttisia miehiä on tosi harvassa. Ei ole kohdalle sattunut.

    • LÄH. NAISILLE

      Voisin allekirjoittaa kaiken tuon ,mu tolen kanssa romanttisena ihmisenä valinnut "väärin" tai jotain !?

      Olen aina halunnut koskettaa ja toinen myös koskettaa ja hyväilee ,enkä nyt tarkoita näitä ns seksi alueita vaan muutenkin halailee pitää hyvänä tms.

      Olen paljon puhunut ,mut avokkini menee vain lukkoon ja sanoo ettei ole sellainen joka tahtoo et koskea tai häneen kosketus on kutinaa joka tuntuu vastenmieliseltä juuri se mitä itse olen aina halunnut.

      Itse olen muuttunut aika kylmäksi eikä oikein kiinnosta kuin työ ja nopea pano kyllä ressaa.

      Onko tämä normaalia n.5 aikaisemmasta naisestani vain yksi on ollut ns näin kylmä(mut hänkin halusi vastoin tahtoaan tyydyttää minua tämä nykyinen ei)

      Viinaa ja sammumaan mitäs tässä muuta.

    • pekaksi

      Minä olen surustellut 3v aluksi sain läheisyyttä halauksia ja suukkoja, jostai kummansyystä ne rupesi väheneen aika nopeasti nyt en ole saanut läheisyyttä aikoihin yli vuoteen halausta ta koskettelu, minä kyllä olen ystävälle sitä antanut mutta vastakaikuu ei ole tullu minkäänlaisa missä lie vika onko rakkaus kuollut?

    • Kreivitär08

      itse haluaisin just tuollaista elämäni mieheltä, jota kohta lähden etsimään, koska tuleva exäni on kumppanisi kaltainen kylmiö.

    • MissR86

      ...outo. Koin itsekin huonon suhteen läheisyyden takia, ei kyllä kauan kestänyt ennen kuin aloitin sitten kyselemään asiasta toiselta. Hän sai vastaukset kuulostamaan siltä että syy oli minun, että minä vaadin liikaa tai että hän ei ehdi tulla nukkumaan aikaisemmin kanssani koska en ottanut koirat ulos ennen sänkyyn menoa. oudointa oli että kun itse lopetin hellyyden ja läheisyyden osoittamista hänellekin, hän huomautti siitä minulle taas. sainpas kysyttyy että ymmärtääklö hän nyt miten musta tuntui!?
      Mun ratkaisu oli etsiä uutta, mutta jos luulet pärjääväsi ilman sitä niin en suosittele. Uuden hellyyden kohde on vaikea löytää koska etsit häntä koko ajan mutta toisessa muodossa...

    • hellyyden kipeä

      Itse olen myös ollut 2vuotta suhteessa alussa olleet kuukaudet sai huomiota ja läheisyyttä tuntuu että nykyisin pitää vaatia jotta saisi hieman hellyyttä(mieheltä), kun kerron asiasta kuulen vain että on ajatellut mutta ei tehnyt kuitenkaan..Kaipaisin seuraa sohvalle tvtä katsomaan yms. yleensä saan yksikseni istua sohvalla ja toinen istuu koneella!!ei ole outoa jos mies huomioi itse ainakin kaipaan sitä!

    • useimmiten...

      itste olen ollut pitkässä liitossa n. 20.v ja hellyys miehen puolelta oli yleensä kourintaa...ei muuta, ei kädestä pitämistä, ei suukkoja, ei halailuja...jne...Onko tässä elämässä tosiaankin helliä miehiä jotka tahtoisivat joka päiväisessä elämässä jaksaa jakaa suukkosen tai halin...? Olen todella ihmeissäni...luulin että miehet ovat luonteeltaan kovempia....nyt kumminkin eronnut ja toivon todella löytäväni miehen jolta hellyyttä löytyisi arkisiin aherruksiinkin... suukkoja kaikille....sinkku n 39.v

    • eräs nainen vain

      Mielestäni on erittäin epämiehekästä ja jopa hieman kieroutunutta haluta läheisyyttä, jos on mies. Ei miesten kuulu haluta sellaista, vaan miehen tulee olla karski ja kova. Ehkäpä naisesi ei halua edes kaltaisesi "pehmon" kanssa läheisyyttä, sillä lähelle liimautuva mies on vastenmielinen ilmiö. Aika mielenkiintoista, että kaltaisesi mies on ylipäänsä kiinnostunut naisista. ;) ...Vai oletko vielä käynyt syvällisesti läpi omaa seksuaali-identiteettiäsi? Joka tapauksessa, ainakin omasta mielestäni läheisyyttä kaipaava mies on outo ja turn-off.

      • zamizko

        kummaa hommaa jos läheisyys ei enää kelpaa? aina yleensä vaan valitetaan että mies ei anna tarpeeksi läheisyyttä..

        itse olen kans sellainen todella paljon läheisyyttä kaipaileva ihminen.. onneksi olen myös löytänyt sellasen naisen jolle tämä sopii ja josta se tykkää.. että ne joilla on läheisyyttä kaipaamaton suhde niin laittakaa vaan sitä paria vaihtoon kyllä sitä normaaleitakin ihmisiä löytyy..


      • edelliseen...

        Minusta sinä olet outo ja kieroutunut,
        liekö sinulle tapahtunut jotain kamalaa lapsuudessasi kun suhtaudut hellyyden osoitukseen tuolla tavalla?
        Vai että lähelle tuleva (tai oma ilmaisusi on liimautuva) mies on vastenmielinen ilmiö...?
        Oletko itse läpi käynyt omaa seksuaalista identiteettiäsi? Kuulostaa siltä että se on pahasti kriisissä...!
        Eihän mikään ole kauniimpaa kuin kahden ihmisen, mieluiten miehen ja naisen välinen hellyyden osoitus toisilleen, ihon kosketus...


      • täysin
        edelliseen... kirjoitti:

        Minusta sinä olet outo ja kieroutunut,
        liekö sinulle tapahtunut jotain kamalaa lapsuudessasi kun suhtaudut hellyyden osoitukseen tuolla tavalla?
        Vai että lähelle tuleva (tai oma ilmaisusi on liimautuva) mies on vastenmielinen ilmiö...?
        Oletko itse läpi käynyt omaa seksuaalista identiteettiäsi? Kuulostaa siltä että se on pahasti kriisissä...!
        Eihän mikään ole kauniimpaa kuin kahden ihmisen, mieluiten miehen ja naisen välinen hellyyden osoitus toisilleen, ihon kosketus...

        samaa mieltä! Onko ihme, että pariskunnilla menee huonosti ja avioeroja tulee paljon, jos joukossa on enemmänkin tällaisia edellisen kaltaisia kylmiä, elämäänsä katkeroituneita olioita. Itsekin naisena olen sitä mieltä, että mikään ei elämässä ole kauniimpaa kuin kahden ihmisen rakkauden osoitus toisilleen. Rakkautta ja läheisyyttä ei koskaan voi saada liikaa!


    • Karpaze

      Näyttää siltä ettei nainen halua tuon asian suhteen muuttua... Yhdessä 13v

    • m24,.,.

      ärsyttää tollanen teidän kitinä et minulle kans ja minulle kans tuollanen mies.niitä miehiä on pilvin pimein joka paikas mutta teille ei vaan kelpaa mikään.kaikki miehetkin tarvii välil hellyyttä ym..itsekkin sinkkuna aina ollu ja naiset sanooo jo ulkonäön perusteella et oon joku peluri mut oikeesti maksaisin mitä vain et löytäisin naisen mille saisin jakaa hellyyttä ja haleja joka päivä!!!perkele

    • onneton72

      tuollainen mies kuin sinä....älä vaan muutu puolisosi kaltaiseksi....sinunlaisia on omien kokemusteni mukaan hirmuisen harvassa...harva mies näyttää tunteitansa...ikävä kyllä :(

      • NAppiin!

        Kannattaa siis kutuvaiheessakin tarkkailla, onko hellyydenosoittaminen luontaista tai vain vaiheeseen kuuluvaa:). Puolin ja toisin.


      • Olisi mullakin tuollainen mies kuin sinä....
        Mun mies ei halaile eikä pussaile. Vaan sitten kun itse aloitan. Mä oon kyllä sanonut että ois kiva kun joskus vaan halaisi.Sitten hän vastaa vaan:" varma en muista"
        En jaksa enää minäkään sitä yksipuolistatunteiden näytöä mutta tunnen häntä rakastavan minua....


    • Outo

      Kaikki hellyyden osoitukset jotka eivät liity paneskeluun ovat jotenkin teennäistä ja falskia touhua. Olet jo iso mies, ota itseäsi niskasta kiinni,ryhdistäydy ja jätä vaimosi rauhaan.

      Ps. Jotkut halailevat myös puita ja ovat näin saaneet apua ongelmiinsa.

      • kuk olet

        TODELLA PIMEE! Kehoitan hakemaan apua ajoissa, ennen kuin se on liian myöhäistä...


    • sellaisen....

      ...huomaa jo alussa. Elikkä olet ihan väärän ihmisen kanssa.

    • pitkässä parisuhteessa asuv...

      jokainen mies tarvii sitä ihanaa hellyyttä,mutta on naisia jotka eivät osaa tai ei halua antaa.sinä olet mies parhaasta päästä,kun haluat hyväilyjä ja hellyyttä.onneksi meillä annetaan haleja pusuja hyväilyjä,nämä on suhteiden a ja o. vaikuttaa siltä että sulla väärä kumppani.

    • jepi i

      Kohta 6 vuotta takan ja pari lasta. Vaimo ollut viimeisen vuoden haluton halaamaan ja suutelemaan tai osoittamaan muutenkaan läheisyyttä. Löytyihän se syykin sieltä kun muutaman kuukauden tarkkaili kaikkea mahdollista. Vaimo ei tosin tiedä kärähtäneensä vielä pettämisestä, joten kiemurrelkoon nyt vielä muutaman kuukauden, mutta ei taida tällä suhteella olla tulevaisuutta.

      Lapsia tässä enemmän käy sääliksi, itse kyllä erosta selviää, mutta arveluttaa vain minkälaisia jälkiä tuo lapsiin jättää.

    • huoh...

      Olisipa minulla kaltaisesi mies...

    • Hei ??
      Et ole outo mies sinä uskallat näytää tunteet, mutta se on vaikeaa jos ei toinen osapuoli ota vastaan hellyyden osotuksia.Jos minulla olisi tuolainen mies joka uskaltaa näytää tunteet.
      Siitä ne pienet hetket antaa arkipåivään sitä elämänsuolaa.Jos tunteita ei vaali ne kuituu pois.

    • Outoako

      Vastaan nyt joihinkin kysymyksiin, joita täällä on esitetty. Eli kyllä olen naiseni kanssa asiasta keskustellut. Hän ei halua niin paljon läheisyyttä kuin minä. Olen asiaan jo osittain tottunut. Silloin tällöin asia vaan nousee pintaan ja mietin miten hienoa olisi kokea enemmän läheisyyttä.

      Ei, en ole homo niin kuin täällä on vihjailtu :) Olenko pehmo tai hellyydenkipeä? En usko. En todellakaan halua roikkua naisen kaulassa koko aikaa. Haluan vain osoittaa tunteitani silloin tällöin ja saada hellyyttä takaisin. Ja ne muutamat suudelmat ja halaukset päivässä kuuluvat mielestäni siihen. Kai nämä sallitaan heteromiehellekin?

      Sen myönnän, että lukeudun miehenä ehkä niihin "kunnollisempiin", joita myös nimellä "luuseri" joskus kutsutaan. Luuseri en omasta mielestäni kuitenkaan ole vaikka tunteellinen olenkin. Tai en tiedä täyttyykö sitten luuserin tunnusmerkit, kun olen samaan aikaan rehellinen ja uskollinen yhden naisen mies. Kai nykyaikana pitää olla trendikkäästi renttu ja peluri. Itse olen kuitenkin sen verran vahva omasta itsestäni, että en osaisi koskaan olla tuollainen ihminen.

      Sen myönnän myös, ja monet saattavat olla hyvinkin oikeassa siinä, että olen väärän ihmisen kanssa yhdessä. Tai ainakin sen, että naiseltani puuttuu tunteet minua kohtaan. Pitäisi ehkä avata silmäni ja nähdä mikä tilanne oikeasti on.

      • joikula

        olin jo ajatellut että en tänne enään kirjoita niin kirjoitanpa nyt kuitenkin. Samaa fiilistä minullakin on näistä asioista sinun kanssa. En ole jaksanut lukea kaikkia kommentteja mitä tänne on tullut mutta sen verran olen lukenut että jokossa on selvästi sellaisia kirjoittajia jotka eivät jaa kanssani samanlaista arvomaailmaa. Sellainen suhteiden kertakäyttöisyys ja narsistinen tapa suhtautua parisuhteeseen ei kuulu minun arvomaailmaan. Omalla kohdalla voin sanoa että vaimoni on ollut minulle elämäni rakkaus mutta samalla kuitenkin olen vain huomannut että hänelle ei ole ominaista tunteiden osoittaminen. Ristiriitaista tässä suhteessa on tietenkin se että hän on sanonut monta kertaa että pitää puhua asioista kun ei voi millään lukea ajatuksia. Samalla häneltä vaan unohtuu tehdä samoin ja jättää minut asioiden keskelle ihmettelemään että mitenkäs tästä eteenpäin?!?!

        Elämä on ristiriitaista. Meillä on takana pitkä yhdessäolo -siis todella pitkä. Olisi vain voinut ajatella että jotenkin kasvetaan yhteen mutta joissakin asioissa on vain käynyt toisin. Ulkopuolisen on tietenkin vaikea ymmärtää tätä mutta kun vain kaikesta huolimatta rakastan vaimoani niin vaikea sitä on yhdellä päätöksellä viemäristä alaskaan vetää. Voin sanoa että välillä on halu ollut kova mutta tunteet sotkee kyvyt tehdä se. Kuten jo jossain aikaisemmassa kommentissa totesin niin olen sitä mieltä että varmasti jossain vaiheessa joku tässä asiassa muuttuu. Onko se sitten se että yhteinen sävel löytyy vai se että viulua soittaa joku muu... sen näkee ajan kanssa.


      • Outoako
        joikula kirjoitti:

        olin jo ajatellut että en tänne enään kirjoita niin kirjoitanpa nyt kuitenkin. Samaa fiilistä minullakin on näistä asioista sinun kanssa. En ole jaksanut lukea kaikkia kommentteja mitä tänne on tullut mutta sen verran olen lukenut että jokossa on selvästi sellaisia kirjoittajia jotka eivät jaa kanssani samanlaista arvomaailmaa. Sellainen suhteiden kertakäyttöisyys ja narsistinen tapa suhtautua parisuhteeseen ei kuulu minun arvomaailmaan. Omalla kohdalla voin sanoa että vaimoni on ollut minulle elämäni rakkaus mutta samalla kuitenkin olen vain huomannut että hänelle ei ole ominaista tunteiden osoittaminen. Ristiriitaista tässä suhteessa on tietenkin se että hän on sanonut monta kertaa että pitää puhua asioista kun ei voi millään lukea ajatuksia. Samalla häneltä vaan unohtuu tehdä samoin ja jättää minut asioiden keskelle ihmettelemään että mitenkäs tästä eteenpäin?!?!

        Elämä on ristiriitaista. Meillä on takana pitkä yhdessäolo -siis todella pitkä. Olisi vain voinut ajatella että jotenkin kasvetaan yhteen mutta joissakin asioissa on vain käynyt toisin. Ulkopuolisen on tietenkin vaikea ymmärtää tätä mutta kun vain kaikesta huolimatta rakastan vaimoani niin vaikea sitä on yhdellä päätöksellä viemäristä alaskaan vetää. Voin sanoa että välillä on halu ollut kova mutta tunteet sotkee kyvyt tehdä se. Kuten jo jossain aikaisemmassa kommentissa totesin niin olen sitä mieltä että varmasti jossain vaiheessa joku tässä asiassa muuttuu. Onko se sitten se että yhteinen sävel löytyy vai se että viulua soittaa joku muu... sen näkee ajan kanssa.

        Tuntuu, että meillä on hyvinkin paljon samanlainen tilanne sillä poikkeuksella, että itse olen ollut suhteessa vasta kaksi ja puoli vuotta. Olen kokenut, että rakkaimpani on minulle juurikin "se oikea" ja rakastan häntä todella paljon. Se tekee luopumisesta ja sen ajattelemisestakin vaikeaa, jopa mahdotonta. Tällä hetkellä tosin näyttää, että ratkaisun jatkamisesta ja jatkosta tulee tekemään toinen. Jaksamista sinulle! Tiedän, että tilanne ei ole helppo.


    • Tyhmiä kirjoittajia ;)

      Olette aika tyhmiä koko viestiketjuun osallistunut joukko ihmisiä joilla on sanottavaa mutta ei mitään muuta foorumia kuin suomi24 keskustelupalsta jolle tulla elämänohjeita jakamaan.

      • sinkku

        Todellakin jotkut turhakkeet täällä jutustelee. Eikö todellakaan ole parempaa tekemistä?


    • vieraalta

      Mikäli kotona ei hellyys ja muut NORMAALIN parisuhteen läheisyysasiat maistu, maistellaan niitä vieraan sylissä..

      Työpaikkaromanssit, naapurit. ystävät ym. lähipiirin henkilöt, harrastus tuttuja unohtamatta yleensä pitää huolen, ettei kotona jaksa ;o)

      Reaalimaailmaa, nääs!

    • näini ns , naisnikkeihin

      vastataan aina 100 hullua, 100, vajaapäätä, 100 huovuoksissq, 100 rahahsta, 100 pelosta ja
      100 mun takia (ei mulle vaan ittelle), anna
      anna palaa, mä en usko!

    • Jos aiot vaihtaa...

      Ota minut ....? Haluisin jus kaltaisesi tuntevan miehen...? Onko naisesi kasvatus ollut tunne köyhä?
      Eli hän ei ole totunut moiseen käytökseen? Miten hänen sisaruksensa käyttäytyvät. Monesti kotikasvatus on "tunnekylmä" siis hänen lapsuuskoti kasvatus. Juttele hänen kanssaan missä vika. Mut olet IHANA MIES jus tollasta etsin....pysy sellasena. Tsemppiä sulle.

    • Läheisyyttä kaipaava

      Onko tuollaisia miehiä todella olemassa? Elän itse 20-vuotisessa parisuhteessa. Minun mieheni on huomioinut minut aina ainoastaan silloin kun hänen tekee mieli seksiä. Eli saan suukkoja, katseita ja kosketuksia vain silloin kun tarkoituksena on mennä sänkyyn.

    • Petetty

      Mä luulin eläväni muutaman vuoden onnellisessa suhteessa, jossa kerrottiin ja näytettiin tunteet, mutta sitten yht`äkkiä, ilman mitään syytä, toisesta ei kuulunutkaan mitään, ei soittoja, ei viestejä ei mitään....
      Loppujen lopuksi viimein viesti: sorry tää meidän juttu, en viitsi selittää syytä, olen huono.
      Ei muuta, ei syytä ei mitään....

    • Mieshänminäkin

      Ihan samasta kärsin.

      Läheisyyttä en saa tarpeeksi.
      Kaipaan fyysistä kosketusta sohvalla oloa, ja sängyssä vieri vieressä oloa.
      Eli vieri hoita minäkin naiseltani kaipaan.

      Seksikään ei kiinnosta kun ei saa kaipaamaansa hellyyttä.

      Naimisiin kun men ni huonomaksi meni.

      Vaimo kattoo illat jotain BB teveestä, jos siellä vähän joku peiton helma heilahtas, kaipa se kivaa kurkistelua toisten touhuihin.

    • Hanna

      Tunnen todella myötätuntoa sinua kohtaan. Olen itse seurustellut mieheni kanssa vasta vajaan vuoden. Minä kaipaisin hellittelyä ja haleja paljon enemmän, kuin saan. Rakastan miestäni ja itse ainakin näytän tunteeni avoimesti ja sanon rakastavani häntä. Hänen puoleltaan saan turhaan odottaa samanlaista. Minä olen se joka menee lähelle, suukottelee ja silittelee. En esimerkiksi ole koskaan saanut häneltä edes kukkia. Turhaan kai odottelen aikaa parempaa. En haluaisi laittaa kierrätykseenkään, kun silti rakastan:) Mutta ei kai loputtomiin kannata jäädä odottelemaan. Samaa olen miettinyt, että olenko sittenkin valinnut väärin.

    • elät

      väärän tyypin kanssa parisuhteessa. Sehän on mahtava homma että pitkänkin parisuhteen jälkeen mies haluaa tolla tavoinkin läheisyyttä! Oletko yrittänyt kertoa asiasta hänelle? Etkä todellakaan ole millään lailla outo! Jos naisesi ei tee aloitetta niin kokeile sillai että et koskekaan häneen pariin viikkoon. Se on vaikeaa, kokemuksesta tiedän, mutta se palkitaan sitten loppujen lopulta, ainakin toivottavasti. Kumppani alkaakin ihmettelemään miksei toinen koskekaan enää ja kun asian otatte puheeksi niin kerro vielä kerran tunteista. Mieheni ei pitkään koskenutkaan minuun ja itse tarvitsin läheisyyttä. Sitä ei ruvennut näkymään sitä läheisyyttä niin rupesin ittekki kylmäksi niin joha rupes haleja ja pusuja tulemaan! :) Et ole siis ainoa joka on kokenut/kokee läheisyyden puutetta, joten ei missään nimessä tarvitse pitää itseään outona. Ne kumppanit jotka ei sitä läheisyyttä halua niin on outoja!

    • törmäillään

      Tässäpä tätä raamattua luettavaksi, monta vastausta ja monta eri mielipidettä. Ite oon samanlainen kuin säkin. Nainen kylläkin. Kärsin kovasti hellyyden puutteesta, vaikka en ole enää teini-ikäinenkään. Jätin kerran sellaisen miehen jolta en hellyyttä saanut. Kaipaan siis rahan ja rakkauden lisäksi ehdottomasti hellyyttä, mutta niitä ei saa näköjään samassa paketissa. Nyt en oikein edes tiedä mitä toivoisin kun elämä ei ole kunnollista parisuhdetta suonut, helvetillisiä olotiloja kylläkin hyvän parisuhteen puuttumisesta.

    • jep jep

      Moni täällä piruja maalailee seinille, pettämiset sun muut. Mutta tuttu tunne tämä on, että joskus sitä tuntuu että seinille puhelee ja lepertelee. Kun sanon että rakastan sinua niin kyllä siihen vastaus tulee "minäkin rakastan sinua" ehkä sitä oottaa että joskus sen kerran toinen tekisi aloitteen. Sanoisi edes kerran "rakastan sinua" ilman että minun pitää johdatella tähän. Olisi kiva jos töistä tullessa voisi sen suukon edes saaha, hetken sais sen kumppanin huomion siitä telkkarista tai kirjasta. Yhteinen aika se on kirous tai se aika että oltaisiin vaan lähekkäin, lapselta ei omaa aikaa saa muutoin kun lapsi nukkumaan menee. Sitten kun lapsi nukkuu sitä katotaan töllöä niin että sitä pitää mennä sitten jo nukkumaan, että jaksaa töissä.

      Kysynyt olen että miksi näin, sain kuulla että kun meillä on niin vähän aikaa toisillemme niin hän on ikään kuin jo unohtanut miten sitä ollaan. Yritän tulla aikasemmin töistä kotiin, niin kun että ihan enemmän aikaa olis kotona sitten olla. Noh minä istun yksin sohvan nurkassa kun toinen joko A)lukee kirjaa B)kahtoo töllöö tai C) mesettää kavereiden kanssa (naisten)

      Tunnen olevani aika näkymätön täällä kotona, joskus tuntuu että olen vain se joka kantaa ruokaa ettei kukaan näänny nälkään.

    • minä vaan

      voi voi..ihan kun mun elämästä, herranjestas, pari vuotta mäkin olen seurustellut ja ihan tutulta tuntuu sun tarinasi..minä vaan olen nainen. ja odotan vaan...jotain

    • Oik. vast. puolisolta

      Joka parisuhteessa on aivan varmasti tarvetta molemminpuoliselle yksityisyydelle mikäli torjuntaa, normaaleissa läheisyys tilanteissa, kuten annat ymmärtää niin ajatus herättää aivan varmasti ky. kaltaisia ajatuksia joihin saa mielestäni parhaan vastauksen kysyen pariltasi mistä mahdollisesti kiikastaa vai oletteko kenties ajautunut liian etäälle toistenne aidoista vuorovaikutteista arjen tilanteissa joihin nyt jos koskaan pitää löytyä aitoja vastauksia puolin ja, toisin! Kysyttyäsi ensin häneltä pystyisin paremmin ymmärtämään missä mahdollisesti mennään, sen sijaan arvuuttelet täällä etkä kysy häneltä suoraan niin pahalta tuntuu kannaltasi sillä keskustelu ei taida olla vahvempia puoliasi?

    • minä vaan

      Haluan samaa juuri samaa kuin sinä. MUTTA mieheni ei ole samalla linjalla. Olen miettinyt et olenko itse outo ja sinusta löysin toisen "OUDON".

      Luulen että me emme ole outoja vaan valittumme ovat niitä "erilaisia" jotka eivät ole kasvaneet samaan kuin me. Itse olen siis koko elämäni etsinyt sellaista ihmistä joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen ja olen löytänyt tämän ihmisen mutta avioliiton myötä elämä arkipäiväistynty ja tunteita ei enää näytetä vaikka itse niin haluaisin ja teenkin niin.

    • seksiä kyllä piisaa

      Olen naisehenkilö joka koko elämänsä ajan on etsinyt mieshenkilöä joka osaa antaa hellyyttä, ilman seksiä. En tarkoita, etteikö seksikin ole
      tärkeätä, mutta aina kun itse olen halunnut halata tai lähestyä miestä niin aina saan kuulla,
      no niin mentäisiinkö vähän tuonne....
      En tiedä onko miehillä hellyydentunne ainoastaan
      tuolla alapäässä... siltä vähän tuntuu

      • joskus naisellakin

        Minä miehenä olen samaa etsinyt; hellyyttä ,ilman että se aina välttämättä johtais sekstailuun.
        Elin joitakin vuosia suhteessa,jossa sitä läheisyyttä ei saanut siinä määrin,kuin mitä olisin halunnut, mutta taas toisaalta kun sitä sain,niin sitä olikin sitten roppakaupalla ja joka johtikin sitten hyvin usein todella hyvään ja antoisaan rakasteluun.Mutta itse kun halusin antaa/saada hellyyttä päivittäin,edes pientä välittämisen osoitusta ,niin nainen ei pystynyt siihen,olisko sitten "pelännyt" että seksiä se haluaa kuitenkin,mutta suurimmaksi osaksi hän oli niin pidättyväinen,että ihmettelin ja tuskailin,että tätäkö se elämä siten on; riutumista hellyyden puutteessa,ikäänkuin kavereita oltais.., ja päädyin tuskallisen mietinnän jälkeen,että haluan elämääni sittenkin toisenlaisen naisen ja voin sanoa,että kaipasin tuota naista vielä kauan eron jälkeen. Minun piti muistuttaa itselleni toistuvasti niistä asioista,joiden takia tein eropäätöksen ja näin pääsin sen asian yli. Nyt olen suhteessa,jossa saan/annan hellyyttä ihan päivittäin,niitä pieniä, tuiki tavallisia;silittelyä ,halimista, suukottelua,ym., seksiäkin sopivasti ja muutenkin asiat tässä suhteessa ovat loksuneet niin kohdilleen,että näyttää siltä,että tämä suhde kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Keski-ikäisiä ihmisiä kun ollaan,niin erimielisyyksiä tulee ja omia mielipiteitä on molemmilla,mutta kun asioista voidaan puhua avoimesti ja tehdä tarvittaessa kompromissejakin,niin suhde kestää. Eli kun joku asia alkaa kalvaa mieltä/hiertää suhteessa,niin joku päätös kannattaa tehdä,vaikka sitten se vaikenki, usein se avaa uusia mahdollsuuksia ennemmin tai vähän myöhemmin.


    • ulpukka79

      heippa! et ole mitenkään outo! mistä tollasia noin ihania miehiä löytäisi?:)eihän hellyyden pitäisi mihinkään kadota.. ja arkea piristää ja auttaa jaksamaan.. itse parisuhteessa ollut nyt vuoden ja tuntuu että oltas sata vuotta oltu,joskus halauksen saan, mitään muuta ei kyllä... pikku suukkoja tms... ei....vaikutat ihanalta, laita se nainen vaihtoon!!!

      • petri 4

        no empä ois arvannu


    • onko hellyyden osoitus aina...

      Uskomatonta, luin tämän viestin otsikon ja se oli kuin minä itse olisin sen kirjoittanut. Miten helpottavaa tavallaan eteen olekaan ainut outo ihminen tässä suhteessa. En koskaan ole vastannut näihin keskustelupalstoihin tai niitä lukenut. Mutta tuon otsikon nähtyäni,joka oli kuin omasta suustani, oli pakko kirjoittaa. Ihan pakko. Kirjoittaja ei uskokaan miten nämä sanat koskettivat, tulivat kuin omasta suustani.Olen miehelleni puhunut kolme vuotta siitä, että miksi hän ei kaipaa läheisyyttä tai miksi meillä ei ole hellyyttä. Koko ruumiini huutaa sitä ja koko elämä olisi ihanaa kun saisi kosketusta. Ei joka hetki tietenkään, eikä aina. Mutta miksi sitä ei ole vaikka pyydänkin. Sattuu tosi paljon, ei sitä ymmärrä kukaan muu kuin sellainen joka tämän on kokenut. Olen myös kertonut hänelle miten ja mistä pitäisin sekä kysynyt, että onko se väärin jos omalta puolisoltaan sitä haluaa. Eihän sellaista pitäisi tarvita edes pyytää. Nyt en minäkään enää koske häneen juuri ollenkaan, enkä tunne kohta mitään muutakaan. Olen sisältä kuin kuollut eli tunteeton enkä kaipaa ketään muutakaan. Mutta elämä tuntuu jotenkin tunneköyhältä. Olen keski-ikäinen nainen. Olemme asuneet sentään vasta kolme vuotta yhdessä. Miksi näin ? On vain tämä yksi elämä. En kuitenkaan koe että haluaisin heti jonkun toisen ihmisen.

      • kun ei saa hellyyttä

        Juuri niin; koko ruumiini huusi,että sais edes pientä hellyyden osoitusta ja ei, sitä ei tuntunut saavan vaikka miten aiheesta keskusteltiin ja ennenpitkää jopa nukkuminen samassa sängyssä tuotti ääretöntä tuskaa; ei yöhaleja,pikainen hyvänyön suukko vain ja sitten käänyttiin toiseen reunaan sänkyä, se sattui niin p***leesti, itkin usein hiljaa ja siinä vaiheessa kun tämä tunteettomuus alkoi vaikuttamaan yöuniini, niin tein päätöksen,että tämä suhde ei ole sellainen,missä haluisin olla,vaikka hyviäkin hetkiä oli ja seksi sujui pääosin hyvin,tosin sekin oli aikalailla yksipuolista,minä olin se antava osapuoli ja kumppani nautti siitä kyllä,mutta kovin passiivisena.Se eropäätös oli vaikea,mutta kun näin jälkeenpäin asiaa puntaroi,niin ehdottomasti eropäätös oli oikea ratkaisu. En toki tiedä muuta suhteestanne,kuin tuon kertomasi,mutta uskallan sanoa,että kolmessa vuodessa näkee mihinpäin suhde on menossa tai ajautumassa ja jos tuosa vaiheessa "meinaat hajota" tuohon tunteettomuuteen,niin aika epätodennäköistä on,että saat sitä hellyyttä jatkossakaan, kumppanisi ei vain jostain syystä pysty siihen, ei se ole hänen vika,vaan ominaisuus ja sitä et voine muuttaa. Ehkä sinulle onkin joku toinen ihminen "tuoilla jossain", kun se aika on. Voimia sinulle.


    • marru_80

      väärän ihmisen kanssa. Erii ohmiset tarvitsee eri verran läheisyyttä. Minäkin pidän läheisyydestä. ota minusta akka.

      • originaalis answered

        mutta,mieluummin tuollainen iältään kolmenkymmenen molemmin puolin oleva nainen olisi minun ihanteeni.

        Kieltämättä, olisihan sinulla runsaasti elämänkokemusta ja viisautta,
        Mutta jos nyt ei kuitenkaan, kiitos tarjouksesta kuitenkin!


      • marru_80
        originaalis answered kirjoitti:

        mutta,mieluummin tuollainen iältään kolmenkymmenen molemmin puolin oleva nainen olisi minun ihanteeni.

        Kieltämättä, olisihan sinulla runsaasti elämänkokemusta ja viisautta,
        Mutta jos nyt ei kuitenkaan, kiitos tarjouksesta kuitenkin!

        nii toi on syntymä vuosi...


    • kirrai

      Hei!

      Et ole ollenkaan outo. Itse olen 28v nainen ja olen nyt ollut suhteessa jo yli 12 vuotta ja minulla on ihan samat tuntemukset kuin sinullakin. On ihanaa itse antaa läheisyyttä, kumpa sitä sais itsekkin! Läheisyys on erittäin tärkeätä parisuhteessa, kumpa toinen osapuoli vain ymmärtäisi sen, ennen kuin on liian myöhästä.
      Jokainen ansaitsee olla onnellinen.
      Olen mieheni kanssa keskustellut asioista ja otimme pienen breikikin juuri tämän takia että molemmat saavat ajatella rauhassa ja se toimi! Olemme palanneet yhteen ja onni kukoistaa.
      Kumpa se vain jatkuisi näin.
      Itselläni on vain suuri sydän joka haluaa antaa paljon rakkautta ja läheisyyttä :)

      Kuten huomaat et ole yksin outo, tääl ainakin on toinen ;)

      T:Kikkis

    • Anonyymi

      Olen ollut ilman kosketusta ja hellyyttä 13vuotta.antaisin toisen takajalksni hellyydestä ja edes pienestä silittelydtä. Mutta EI. Myötätunto kipujen kanssa tuntuisi fanasiselle.Liian sairas eroamaan!

    • Anonyymi

      No ei ole outoa tarvita rakkautta itsekin ihmettelen samaa hatuttaa kerjätä hyväilyjä kaipa suhteessa on jotain vikaa jos ei kummatkin kaipaa läheisyyttä pelkkä pano ja siinä kaikki sitä sais muualtakin kuin pitkässä parisuhteessa,voisivat ees puhua olen sanonut suoraan kaipaan
      muutakin,sano mikä prinsessa luulen olevani kattelen liikaa saippuaa huh

    • Anonyymi

      Hyvä aihe! Nostetaampa tätä uudestaan.. Itsellä n neljän vuoden parisuhde alkaa olla tiensä päässä juuri näiden syiden takia. Sen asian kanssa, että ei tunne itseään rakastetuksi, on kovin raskas elää. Yritän kokoajan huomioida ja ohimennen silitellä toista, mutta ilman juurikaan mitään vastakaikua.

      Olen nyt pikkuhiljaa alkanut tajuamaan, että me kaksi tarvitsemme parisuhteelta eri asioita. Mies ei osaa antaa hellyyttä ja läheisyyttä saati keskustella asiasta.. Olen monta kertaa ottanut asian esille ja joskus kyyneleet valuvat yön pimeinä tunteina, kun yrittää keksiä hyviä syitä mitä tältä parisuhteelta saa. Valitettavasti saldo on ollut jo pidemmän aikaa pakkasella verrattuna hyviin asioihin.
      Olen viisikymppinen nainen ja en halua enää tyytyä mihinkään puolivillaiseen kaverisuhteeseen mistä puuttuu kaksi tärkeintä elementtiä. Läheisyys ja kyky keskustella vaikeistakin asioista. Eikä ole kysymys siitä, että kokoajan pitää kiehnata yhdessä tai ruoditaan parisuhdetta tuntitolkulla. Ihan vaan tarkennuksena. Täällä kun mennään välillä äärimmäisyyksiin ja hyvä keskustelu vajoaa hiekkalaatikkotasolle. Itselleni on ollut yllätys lukea tätä vanhaa, mutta niin tärkeää ketjua ja huomata, että tämä läheisyyden puute ei olekkaan vain naisten ongelma.
      Onko jollain ajatusta siitä, voiko tuollaisen ongelman selättää? Se vaatisi toki molemmilta töitä ja taitaa olla aika harvinaista, että molemmat jaksaa sitoutua tekemään töitä asian eteen. Vai pitääkö tyytyä siihen, että toinen ei muutu ja pitää vaan pyrkiä "etsimään" kumppania, jonka kanssa ajatusmaailma kohtaa noiden asioiden suhteen..

      • Olin just tulossa kirjoittamaan liki identtistä tarinaa. Muutaman vuoden vanha suhde,mutta tuntuu ettei ole muuta yhteistä kuin katto pään päällä ja arjen pyöritys (meillä asuu murkkuikäisiä lapsia)
        Ollaan ja -50vuotiaita, ja minun elämässä ei seksi olisi vielä näin kortilla mutta en jaksa vongata enää,se on nöyryyttävää sanoa että voisinko saada seksiä… Muutoin kyllä hän huomioi minua muttei läheskään kuten ennen.
        Olen todella tyytymätön tilanteeseen ja surullinen että meidän tarpeet eroaa näin jäätävästi.
        Eroa en jaksa miettiä,olen eronnut jo liian monesti.
        Pettää en kehtaa koska se olisi lopullinen niitti suhteelle.

        Olen liian nuori elämään kaverisuhteessa 😭


    • Anonyymi

      Pidän kaikenlaisesta läheisyydestä ja rakstan häntä vielä ja haluaisin näyttää sen vaimolleni.
      Vaimoa ei hirveästi haittaisi jos en edes katsoisi häntä, se riitää hyvin kun kuuntelen hänen juttuja muuta ei hän tarvisi....
      Olen pitkään miettinyt miksi olen tässä mutta meillä on lapsia mitkä pitää meidät yhdessä toistaiseksi. Olen miettinyt mitä tehdä, ero tuntuu pahalta kun ei tiedä kumpi saa olla enemmän lasten kanssa..

    • Anonyymi

      Sen sanon, että ei kannata jäädä suhteeseen, joka ei tunnu tyydyttävän, jos molemmat haluavat eri asioita. Itse lähdin ja löysin sen jälkeen paremmin omiin tarpeisiini sopivan kumppanin. Tarpeeni ovat kuitenkin ilmeisesti tavallista suuremmat, ja mies on kyllä tullut vastaan, mutta silti välillä tuntuu, että haluaisin vieläkin enemmän.

    • Anonyymi

      Voi,kun olisi tuollainen mies vierellä. Ottaisi syliinsä,suukottelisi tai halaisi ilman anelua ja pyytelyä.
      Olet harvinainen ,pysy tuollaisena.🤗

    • Anonyymi

      En ymmärrä, miksi kukaan haluaa olla parisuhteessa, jos kerran haluaa elää kuin kenen tahansa kaverin kanssa. Tai sitten nämä kylmät ihmiset saisivat varoittaa asiasta etukäteen, jotta oikeasti parisuhdetta haluavien ei tarvitsisi kärsiä heidän takiaan, vaan kylmät saisivat vältellä toisiansa ihan keskenään. He ennemminkin outoja ovat, sillä minusta ei ole normaalia, että parisuhteessa ei halua hellyyttä. Sillon kuuluu olla yksin, jos ei toisen läheisyyttä siedä. Älkää hyvät ihmiset missään nimessä jääkö sellaisten kanssa suhteeseen, vaan lähtekää rohkeasti etsimään sitä, mikä teille kuuluu.

    • Anonyymi

      Et ole todellakaan outo minäkin haluisin noita samoja asioita poikaystäväni vaan om sanonut että ei ole entistenkään kanss tehnyt niitä ja jos huomautan sattaa sanoa et selkä kipeä ja jos ei hän kelpaa vaiha uuteen tietysti haluan et jonain päivänä saisin hellyyttä enemmän mut katsellaa .

    • Anonyymi

      Minäkin seurustelen juuri tollosen miehen kanssa ja haluisin hellyyttä enemmän olemme seurustelleet kymmenen kuukautta emme asu yhdessä mutta tunnen tarvetta näille samoille asioille kun sinä et ole outo tidellakaan ,minä jatkan suhdetta ja koitan vihjailla tästä asiasta välillä jos hän itse joskus tajuisi alkaa antamaan myös minulle enemmän hellyyttä kosketusta ja haleja .mutta katsotaan saanko ikinä vai miten tässä käy jos ei opi antamaa .

    • Anonyymi

      Et ole outo.miksi kärsit? miksi et lopeta parisuhdetta? miksi olet kylmän tunteetoman ihmisen kanssa?

    • Anonyymi

      Huh mikä ketju, mutta yhteiskunta tulee sakkaamaan kun parisuhde ei toimi

    • Anonyymi

      Et ole outo minä elän tälläisen miehen kanssa joka ei osaa antaa minulle näitä juttuja toivon että asia muuttuisi olen miettinyt lähdenkö suhteesta pois vai jäänkö tunnen tällähetkellä ahdistusta ja kumppani käy muutenkin harvoin luonana kerran viikossa kaikki muu tuntuu olevan tärkeintä kun minä työ ja raha .

      • Anonyymi

        Mikään ei pidä sinua tuollaisessa suhteessa. Suosittelen eroa


    • Anonyymi

      Täällä on tyttömäinen sinkkunainen ja haluan sanoa, että kuulostat ihannemieheltä eikä sussa ole mitään vikaa.........😉😶🙂
      Tykkään ite suojelevaisista miehistä ja siitä, että mies pitää sylissä, ei siinä ole mun mielestä mitään vikaa.......... 😏😶
      Vaikuttaa vaan, ettei suomalaiset miehet ole sellasia, ei voi yleistää, mutta tuntuu, että suomalaiset on yleensä juroja.........
      Mutta kaiken kaikkiaan kuulostat ihannemieheltä etkä yhtään oudolta.........🤗😊

      • Anonyymi

        Samaa mieltä. Voi tosiaan olla, että suomalaiset miehet ovat yleisesti kylmempiä. Ehkä hellyydenkipeät voisivat koittaa jotakin ulkomaalaistaustaista. Itsellä ainakin lyhyt kokemus yhdestä: pusuttelimme jatkuvasti ihan julkisestikin, hän olisi varmasti tehnyt mitä tahansa suojellakseen minua ja ehti olla jo mustasukkainenkin. Harmi, ettei muuten sitten ollut sopiva.


    • Anonyymi

      Keskustelette yhdessä asiasta mä en muista tiedä mu mä en ainakaan ole saanu toimivan parisuhteen mallia mistään siksi se on kun kahden ihmisen somima parisuhde oli sen laatu mikä tahansa on yhdessä opettelua koska se on uutta kummallekin opetellaan yhdessä tekemään asioita yhdessä opetellaan keskustelemaan asioista yhdessä ja niin edelleen jos tähän kirjottasi koko listan asioista joihin parisuhteessa voi törmätä sitä ei kukaan jaksaisi lukea ja joutusin itsekin varmaan jo vanhuseläkkeelle jäämään

      • Anonyymi

        Juuri näin. Parisuhteessa kaksi joiltain osin erilaista ihmistä opettelee elämään yhdessä toisiaan mukaillen. Jos tuntuu siltä, että eroavaisuudet ovat liian kaukana toisistaan, eikä molemmille sopivaa kompromissia löydy, niin sillon kannattaa miettiä, löytyisikö jostakin joku paremmin sopiva


    • Anonyymi

      Olen ihan samassa tilanteessa, tai saan minä halata sellaisen yksipuolisen halauksen, välillä saan silitelläkin ja hieroa päätä ja hartioita. Jalkoja saan hieroa aina. Mitään vastaavaa hän ei tosin tee minulle. Itse mietin sitä että onko hän vain sellainen vai olenko minä väärä mies, haluaisiko toimia vastavuoroisesti jonkun toisen kanssa vai eikö koskaan kenenkään kanssa?

      • Anonyymi

        Mitä hän sitten on vastannut, jos olet kysynyt tuota häneltä itseltään? Mikä sinut sitten pitää tuossa suhteessa?


    • Anonyymi

      Jos ei oo yhtään mittään ei Es hakija niin kyllä mies käy dodelkin muualla hänellä on vaan toinen niikun kuuluukin mut toinen vaan on ikäänkuin piika

    • Anonyymi

      Kyllä, on täysin kohtuutonta koska kultturissamme mies on nämän asioiden aikaansaaja ja nainen tämän huomiovaluutan kohteena olija.

      Jos itse odotat naiselta aktiivista kohtaamista itsellesi ns. arvonantoa, huomioimista niin todellakin olet kohtuuton. Kulttuurimme ja sukupuoliroolituksemme yksinkertaisesti ei toimi näin.

      Sinä olet noiden haluamiesi asioiden lähde ja tekijä. Nainen on noiden asioiden tekemisen kohde. Ei toisinpäin.

    • Anonyymi

      Valitettavasti kyllä vaikuttaisi siltä, että olet väärän kanssa parisuhteessa. "olenko outo" - kysymykset kertovat siitä, jos olette jo keskustelleet yhdessä tarpeistanne ja halujenne määrästä, eikä mitään muutosta ole silti tullut tai koet vain yhä silti, että et saa läheisyyttä riittävästi. Samoilla tarpeilla ja haluilla varustetun kanssa ei tarvitse miettiä. Parisuhteeseen kuuluu myös fyysinen välittäminen/läheisyys. Näytetään kumppanille, ettei hän ole pitkänkään ajan päästä itsestäänselvyys, joka aina on siinä vieressä.

    • Anonyymi

      Meillä tuo on mennyt siihen, että mies haluaa noita - minä en. Ja minä tutkiskelen ja pohdin, miksi ja pitääkö erota.

      Alussa se olin minä, joka haki läheisyyttä. Antoi pusun kun tuli kotiin, kertoi välittävänsä, käpertyi syliin, otti käden käteen kaupassa yms. Miehelle se oli ”vaan sellainen parisuhde paha”, kun minä halusin.

      Epäilen, että tuon takia oma kiinnostus lopahti lopulta, kun läheisyyden ja hellyyden tarve ei kohtaa. Ja kun toinen nyt huomaa sen, etten enää hellyyttä hae, niin panikoi ja alkaa itse hakea sitä.

      Mutta, no. En itse usko, että parisuhde voi toimia, jos on kovin paljon erilaiset mieltymykset hellyyteen.

      • Anonyymi

        Oletteko te puhuneet asiasta? Samaan ajatukseen olen päätynyt ja samasta syystä eronnutkin, kun halut ovat liian erilaisia. Tuntuu olevan niin yleinen ongelma tämä, että siitä olisi kyllä hyvä puhua ennen parisuhteen aloittamista. Koittaa tunnustella, että onko toisella samantyyppiset mieltymykset vai ei. Se on yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa, sillä eihän niitä tarpeita voi kenenkään muun kanssa sitten täyttää


    • Anonyymi

      Aloittajan kirjoitus oli kuin itse olisin sen kirjoittanut. Olen myös kumpanille kertonut toiveistani, mikään ei muutu.. olen hänelle itsestäänselvyys. Et ole outo etkä yksin ongelman kanssa.

    • Anonyymi

      epäilen, että mieheni pettää minua. en ole pystynyt halaamaan tai pussaamaan häntä aikoihin, koska en ole tiennyt mitä rakkaus on. tässä sitä ollaan ja hänellä on varmasti jo joku toinen, vaikka suhde on tuore. kaikki fyysiset ominaisuudet pistivät minua vastaan osoittamasta rakkautta, kun pelkäsin. pelkäsin ja tuntuu, että pelkään yhä, koska hän on jo varmaan toisen kanssa. seksielämäkin kuoli, koska olen varmasti ihminen, joka pelkäsi eniten maailmassa rakkautta. ja nyt pelkään, jos osoitan sitä, että rakastan pettäjää.

      • Anonyymi

        Ehkä kannattaisi sitten etsiä mies, johon voit luottaa. Ei tuollaisessa ole mitään mieltä


    • Anonyymi

      Olisin ikionnellinen jos olis moinen kumppani.

    Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      34
      2448
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      8
      1912
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      17
      1383
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      8
      1260
    5. Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."

      ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w
      Tv-sarjat
      21
      1245
    6. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      17
      1171
    7. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1101
    8. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      7
      1055
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      6
      1034
    10. 15
      1014
    Aihe