Liian hurja oma suunnitelma?

(S)Pu on tiivistä tavaraa. Minä voisin tehdä niin että asentaisin sisäpuolelle esim. 100mm pu-levyä ja ulkopuolelle villaa lisäksi. Tuolla pu-levyllä saadaan ilmatiivis rakenne.

U-arvoissa taitaa mennä 220mm villaa vastata 170mm puta. Enemmän pitää siis laittaa. Voit tarkistaa eristävyydet(lambda declared) valmistajien sivuilta. Muistin varasta vaan nakkasin että arvot olisivat olleet villalle 0,035 ja pu:lle 0,027.

Helposti tulee spulla kallis ellei jotain onnistu jättämään pois rakennetta yksinkertaistamalla. Jollakin tapaa voi yksinkertaistua pu:ta käyttämällä.

Täytyypä sitten muokata ajatusta kokonaan koneelliseen ilmanvaihtoon lämmön talteenotolla.

Onko teillä konkreettisia hintatietoja tuosta (S)PU:sta?

Niin ja ite kun tekee niin ei tarvi sitten syytellä muita kun joku ei onnistu :)

nuori mies kirjoitti:

Täytyypä sitten muokata ajatusta kokonaan koneelliseen ilmanvaihtoon lämmön talteenotolla.

Onko teillä konkreettisia hintatietoja tuosta (S)PU:sta?

Niin ja ite kun tekee niin ei tarvi sitten syytellä muita kun joku ei onnistu :)

Lue lisää

kokoinen talo ja tein itse melkein kaiken. Otin paketin klassikko-taloilta joka maksoi 29500€ Talon kokonais hinnaksi tuli 95700€ ( vaimo on kirjanpitäjä ja laski kaikki kustannukset hanskatkin) Meilläkin on metsää mutta teen siitä autotalli/autokatoksen. Talotehtaalta sain piirrustukset samaan hintaan.

"Tuonkokoinen talo maksaa teettää noin 160-200 000 liittymät tontti. Siitä pois 30 000 oma työ. Loppusumma helppo laskea."

Vaikka olisi tekijämiehiä niin omalla työllä säästää yllättävän vähän... Puhumattakaan jos taitamattomuuttaan haaskaa materiaalia ja tulee tehneeksi vaikeita ja kalliitta ratkasuita.

...pientä täsmennystä kaipaa tuo.

"Kaikki kantava puutavara pitää olla leimattua..."

Ei tarvitse olla. Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen.

"Paalut pitää lyödä yli 6m:n syvyyteen. jotta ei tarvittaisi routaeristystä."

Keskimääräinen roudaton syvyys ilman lumen suojaava vaikutusta vaihtelee 1,9...2,5 metriin.

"Tuonkokoinen talo maksaa teettää noin 160-200 000 liittymät tontti. Siitä pois 30 000 oma työ. Loppusumma helppo laskea."

Hieman yläkanttiin on tuo.

Rauno Kangas kirjoitti:

...pientä täsmennystä kaipaa tuo.

"Kaikki kantava puutavara pitää olla leimattua..."

Ei tarvitse olla. Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen.

"Paalut pitää lyödä yli 6m:n syvyyteen. jotta ei tarvittaisi routaeristystä."

Keskimääräinen roudaton syvyys ilman lumen suojaava vaikutusta vaihtelee 1,9...2,5 metriin.

"Tuonkokoinen talo maksaa teettää noin 160-200 000 liittymät tontti. Siitä pois 30 000 oma työ. Loppusumma helppo laskea."

Hieman yläkanttiin on tuo.

Lue lisää

Rauno Kangas: "Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen."

Löytyykö viitettä tuohon määräystekstiin tms.?

98% maamme rakennustarkastajista joko ei tiedä (tai välitä kertoa) tuosta poikkeuksesta?

Mihinkä lujuusluokkaan muuten tuollainen erivapauspuu luokitellaan? Rakennesuunnittelijanhan pitää ainakin se tietää, jos ei puutavarassa kerta ole leimoja.

Kukaan ei tiedä? kirjoitti:

Rauno Kangas: "Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen."

Löytyykö viitettä tuohon määräystekstiin tms.?

98% maamme rakennustarkastajista joko ei tiedä (tai välitä kertoa) tuosta poikkeuksesta?

Mihinkä lujuusluokkaan muuten tuollainen erivapauspuu luokitellaan? Rakennesuunnittelijanhan pitää ainakin se tietää, jos ei puutavarassa kerta ole leimoja.

Lue lisää

Puun lujuus ei leimaamalla parane:)! Meilläpäin kunnan rakennustarkastaja on hyväksynyt omista puista tehdyt rakenteet ilman erityistä selvitystä. Lähtökohtana on seuraavat asiat:
- Ensinnäkin itse valikoidut puut ovat kohtuullista laatutasoa, eli ei ole suuria oksia, eikä peltomäntyjä. Kun itselle tekee, niin yleensä tulee valikoiduksi parhaat yksilöt sahapuiksi. Huonot tukit menee sitten metsäfirmoille ja sahoille, joista ne saavat lajitella ja leimata lujuusluokiteltua puutavaraa.
- Rakenteet tehdään riittävän tukeviksi, koska kukaan tervejärkinen ei maalla luota hempuloihin rakenteisiin, mitä esm. nykyiset kattotuolit ovat.
- Tavallisessa tikkurunkoisessa talossa on vähän kohteita kattotuolien lisäksi, jotka vaativat erityistä mitoitusta. Näissä kohteissa on helppo käyttää heikointa tai toiseksi heikointa lujuusluokkaa. Jokainen voi tietysti itse tutustua puutavaran lujuusluokkaan ja sitten itse arvioida, miltä lankut näyttää. Mielummin arvio alakanttiin.

Vuosikymmeniä on tehty taloja metsän puista ilman lujuusluokittelua ja leimoja. Näistä rakenteista ei ole moni sortunut väärän mitoituksen takia. Nykyaikana kattoja tulee alas, kun insinöörit nmitoittaa liian tarkalle, käytetään hoikkia rakenteita ja asennuksessa unohdetaan puolet osista pois. Ja tämä uusi rakennustapa on sitten parempi?

Kustannuksista yleensä. Jos rakennetaan omista puista, ollaan yleensä maalla. Tällöin tulee luontaisetuna seuraavat asiat:
- Kaikki puutava on lähes ilmaista, kuten betonilaudat ja rakennustelineet.
- Maansiirto on edullista. Monilla on itsellä tai läheisellä tutulla koneet, millä siirtää maata ja kaivaa. Maassa möyriminen on edullista.
- Täytemaata saattaa löytyä ihan omalta maalta.
- Alueella saattaa olla vesiosuuskunta, johon voi liittyä. Tällöin tulee kunnan vesi. Viemäreitä on harvemmin tarjolla.
- Tutuilta tai kylältä saattaa löytyä ylijäämä rakennustarvikkeita (eristeet, betoniverkot, jne.) joita saa edullisesti.
- Sukulaisista ja tutuista saattaa löytyä eri alojen ammattilaisia, jotak tekee ehkä helommin mitä kaupungissa edullisempaa asennustyötä. Erityisesti silloin, jos itse olet jonkin alan ammattilainen, niin vaihtokauppa toimii paremmin mitä kaupungissa.

Jos tekee omista puista, niin aikaa on hyvä varata. Puiden kaato talvella, sahaus maaliskuussa ja sitten kuivaus. Yksi tapa voi olla se, että ensimmäisenä kesänä tekee perustukset ja rungon pystyttää aikaisin seuraavana keväänä. Runkorakenteet voi esivalmistaa Kastelin tapaan, jos on hyvä tukikohta ja aikaa. Hyvä suunnittelu kannattaa aina.

Rauno Kangas kirjoitti:

...pientä täsmennystä kaipaa tuo.

"Kaikki kantava puutavara pitää olla leimattua..."

Ei tarvitse olla. Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen.

"Paalut pitää lyödä yli 6m:n syvyyteen. jotta ei tarvittaisi routaeristystä."

Keskimääräinen roudaton syvyys ilman lumen suojaava vaikutusta vaihtelee 1,9...2,5 metriin.

"Tuonkokoinen talo maksaa teettää noin 160-200 000 liittymät tontti. Siitä pois 30 000 oma työ. Loppusumma helppo laskea."

Hieman yläkanttiin on tuo.

Lue lisää

tehdään?

Olen tosin vasta 16 vuotta suunnitellut taloja ja rakentanut niitä.

Yllä esittämäni 1600-2000 euroa neliölle on aika keskimääräinen hinta. Perustukset, tekniikka ja sisustus aiheuttavat tuon vaihteluvälin.

Kysyjä ei toki kertonot, että minne on rakentamassa. Mikäli naapurilla on traktori ja peltoa jonne kaivuumat voi kipata, niin saahan siitäkin jo äkkiä 5-10ke alennuksen. Samoin jos käyttää Esko-setää lvis-töissä hernekeittopalkalla ja metsästää huutonetistä harkko ja mutkainen naula (oikomista ei lasketa, sillä omaa työtä oli 2vuotta) kerrallaan kaikki tarvikkeet, nin tokihan säästöä tulee.

Minulla on tuttavaperhe rakentanut 6v taloa (200m2, valuharkoista) ja rahaa on kulunut 50ke ja lämmöt on jopa jo päällä!

Ohessa esimerkkilaskelma 110m2 rakennuksesta oikeilla kustannuksilla (jos kysyjällekin selviäisi, sillä kaikki tuntuvat saavan täällä suomi24 paltoilla kaiken rakentamiseen liittyvan ilmaiseksi, kun hintoja aina kauhistellaan).
http://www.antsuntupa.fi/esimerkki/

Jos haluoat spekuloida lisää, niin voin laittaa koko laskelman tuonne ja kerro, mistä saadaan hinnasta pois *s*

Olen rakennusvalvonnassa tarkastajana toimiesani vaatinut kyllä leimattua puutavaraa kantaviin rakenteisiin. Yksikin isäntä oli rakentamassa 2000 m2 hallia omasta metsästä sahuuttamillaan puilla. Olivat 90% pituus suuntaan halki ja 75% sisälsi koko tolpan/palkin läpi meneviä suuria oksia. (Iso oksa keskellä tolppaa=tolppa jo valmiiksi katki). Lopputulos silmämääräisellä (RakMK mukaisesti)luokituksella: 45% T1-, 15% T2-luokkaa ja loput luokittelematonta. Eikun uusi runko K600 vanhan rinnalle. Kattristikot oli varmaan mnukava irroittaa ja vaihtaa palkit niiden alle.

Kotitarvepuu:
Puutavara, joka käytetään tilan omiin tarpeisiin.

Ehkä tuolla voidaan rakentaa puuliitereitä, puucee tai käyttää polttopuuna tai karja-aitauksina, mutta ainakaan kaava-alueilla ei ole perusteluita mihinkään isompaan. Ehkä maaseudulla voidaan katsoa hieman läpi sormien ja määräysten. En tiedä.

Sitten tuo routasyvyys. Täällä pääkaupunkiseudulla on routaa ollut nois 50mm max viimeisen 36kk:n aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voitaisiin rakentaa ilman perustuksia.

Perusteleppa minulle tyhmälle kuinka voidaan rakentaa talo ilman routaeristystä jos perustamissyvyys on 1,9 metriä? Eikö edes perusmuuri koe vaurioita maan jäätyessä? Aika riskaabelia mielestäni. Ja koka rakennesuunnittelija allekirjoittais mokoman paperin? Mutta oletetaan, että voitaisiin rakentaa: Tulisiko hirveästi säästöä kaivaa yli 2 metriä syvä kuoppa pilariperustusta varten ettei tarvitsisi routaeristeitä käyttää?

Olen itse käyttänyt tuota 6 metrin rajaa paalutettavilla tonteilla, niin on varmasti roudan alapuolella jopa pahoina talvina.

Minä vaan kirjoitti:

Puun lujuus ei leimaamalla parane:)! Meilläpäin kunnan rakennustarkastaja on hyväksynyt omista puista tehdyt rakenteet ilman erityistä selvitystä. Lähtökohtana on seuraavat asiat:
- Ensinnäkin itse valikoidut puut ovat kohtuullista laatutasoa, eli ei ole suuria oksia, eikä peltomäntyjä. Kun itselle tekee, niin yleensä tulee valikoiduksi parhaat yksilöt sahapuiksi. Huonot tukit menee sitten metsäfirmoille ja sahoille, joista ne saavat lajitella ja leimata lujuusluokiteltua puutavaraa.
- Rakenteet tehdään riittävän tukeviksi, koska kukaan tervejärkinen ei maalla luota hempuloihin rakenteisiin, mitä esm. nykyiset kattotuolit ovat.
- Tavallisessa tikkurunkoisessa talossa on vähän kohteita kattotuolien lisäksi, jotka vaativat erityistä mitoitusta. Näissä kohteissa on helppo käyttää heikointa tai toiseksi heikointa lujuusluokkaa. Jokainen voi tietysti itse tutustua puutavaran lujuusluokkaan ja sitten itse arvioida, miltä lankut näyttää. Mielummin arvio alakanttiin.

Vuosikymmeniä on tehty taloja metsän puista ilman lujuusluokittelua ja leimoja. Näistä rakenteista ei ole moni sortunut väärän mitoituksen takia. Nykyaikana kattoja tulee alas, kun insinöörit nmitoittaa liian tarkalle, käytetään hoikkia rakenteita ja asennuksessa unohdetaan puolet osista pois. Ja tämä uusi rakennustapa on sitten parempi?

Kustannuksista yleensä. Jos rakennetaan omista puista, ollaan yleensä maalla. Tällöin tulee luontaisetuna seuraavat asiat:
- Kaikki puutava on lähes ilmaista, kuten betonilaudat ja rakennustelineet.
- Maansiirto on edullista. Monilla on itsellä tai läheisellä tutulla koneet, millä siirtää maata ja kaivaa. Maassa möyriminen on edullista.
- Täytemaata saattaa löytyä ihan omalta maalta.
- Alueella saattaa olla vesiosuuskunta, johon voi liittyä. Tällöin tulee kunnan vesi. Viemäreitä on harvemmin tarjolla.
- Tutuilta tai kylältä saattaa löytyä ylijäämä rakennustarvikkeita (eristeet, betoniverkot, jne.) joita saa edullisesti.
- Sukulaisista ja tutuista saattaa löytyä eri alojen ammattilaisia, jotak tekee ehkä helommin mitä kaupungissa edullisempaa asennustyötä. Erityisesti silloin, jos itse olet jonkin alan ammattilainen, niin vaihtokauppa toimii paremmin mitä kaupungissa.

Jos tekee omista puista, niin aikaa on hyvä varata. Puiden kaato talvella, sahaus maaliskuussa ja sitten kuivaus. Yksi tapa voi olla se, että ensimmäisenä kesänä tekee perustukset ja rungon pystyttää aikaisin seuraavana keväänä. Runkorakenteet voi esivalmistaa Kastelin tapaan, jos on hyvä tukikohta ja aikaa. Hyvä suunnittelu kannattaa aina.

Lue lisää

rakennusosa puutalossa. Kaikki puutavara maksaa tuon kokoluokan rakennukseen noin 5000 euroa. Tosin, jos ikkuna ja ovikarmitkin sahuuttaa itse saa hieman lisää säästöä. Ehkä laminaatitkin voi jättää ostamatta ja laittaa omasta puusta.

Puhumattakaan keittiön kalusteista, jotka valmiina maksavat. Ei kun erikeepperiä ja vinkoja käyttöön ja taso/oikohöylän läpi niin rungot ja ovet valmistuvat.

Kukaan ei tiedä? kirjoitti:

Rauno Kangas: "Kotitarvepuulle on ainakin toistaiseksi pieni erivapaus - ministeriön ohjetasoinen."

Löytyykö viitettä tuohon määräystekstiin tms.?

98% maamme rakennustarkastajista joko ei tiedä (tai välitä kertoa) tuosta poikkeuksesta?

Mihinkä lujuusluokkaan muuten tuollainen erivapauspuu luokitellaan? Rakennesuunnittelijanhan pitää ainakin se tietää, jos ei puutavarassa kerta ole leimoja.

Lue lisää

...kuin ohjeet B10 ovat rinnakkaiskäytössä, ympäristöministeriön rakennustarkastajille 3.4.2001 lähettämää ohjekirjettä Dnro 4/611/99 voidaan soveltaa eurokoodeilla suunniteltujej puurakennusten yhteydessä seuraavasti: Kujuusleimausvaatimuksesta voidaan joustaa ns. kotitarvepuuta käytettäessä eli tilanteessa, jossa rakennuttaja hankkii puutavaran tukkeina joko omasta tai vieraan metsästä ja joko sahaa tai sahuuttaa sen omaan käyttöönsä. Näin hankittua puutavaraa ei tarvitse lujuusleimata, jos se kuuluu lujuusluokkaan C24 tai sitä alempaan C-lujuusluokkaan.

----

Näin runoilee ympäristöministeriö tunnistetiedoiltaan tuntemattomaksi jäävässä julkaisussaan, joka löytyy:

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75938&lan=FI

Ilmeisesti tuo on joku paimenkirje?

Alkuperäinen 1999 paimenkirje herätti 2000-luvun alkupuolella jopa oikeuskanslerin vaatimaan uutta harkintaa, koskapa tuo erivapus asetti kansalaiset eriarvoiseen asemaan ja niimpä tämä menettely on hieman epäselväksi kentällä jäänyt.

Sovelletaan tuota ohjetta toki edelleen - sen tiedän kokemuksesta. Ja B10 on voimassa "vaihtoehtoisena" menetelmänä 2010 loppuun eli pari vuotta vielä tästä asiasta peistä taitetaan.

miten nuo kirjoitti:

tehdään?

Olen tosin vasta 16 vuotta suunnitellut taloja ja rakentanut niitä.

Yllä esittämäni 1600-2000 euroa neliölle on aika keskimääräinen hinta. Perustukset, tekniikka ja sisustus aiheuttavat tuon vaihteluvälin.

Kysyjä ei toki kertonot, että minne on rakentamassa. Mikäli naapurilla on traktori ja peltoa jonne kaivuumat voi kipata, niin saahan siitäkin jo äkkiä 5-10ke alennuksen. Samoin jos käyttää Esko-setää lvis-töissä hernekeittopalkalla ja metsästää huutonetistä harkko ja mutkainen naula (oikomista ei lasketa, sillä omaa työtä oli 2vuotta) kerrallaan kaikki tarvikkeet, nin tokihan säästöä tulee.

Minulla on tuttavaperhe rakentanut 6v taloa (200m2, valuharkoista) ja rahaa on kulunut 50ke ja lämmöt on jopa jo päällä!

Ohessa esimerkkilaskelma 110m2 rakennuksesta oikeilla kustannuksilla (jos kysyjällekin selviäisi, sillä kaikki tuntuvat saavan täällä suomi24 paltoilla kaiken rakentamiseen liittyvan ilmaiseksi, kun hintoja aina kauhistellaan).
http://www.antsuntupa.fi/esimerkki/

Jos haluoat spekuloida lisää, niin voin laittaa koko laskelman tuonne ja kerro, mistä saadaan hinnasta pois *s*

Olen rakennusvalvonnassa tarkastajana toimiesani vaatinut kyllä leimattua puutavaraa kantaviin rakenteisiin. Yksikin isäntä oli rakentamassa 2000 m2 hallia omasta metsästä sahuuttamillaan puilla. Olivat 90% pituus suuntaan halki ja 75% sisälsi koko tolpan/palkin läpi meneviä suuria oksia. (Iso oksa keskellä tolppaa=tolppa jo valmiiksi katki). Lopputulos silmämääräisellä (RakMK mukaisesti)luokituksella: 45% T1-, 15% T2-luokkaa ja loput luokittelematonta. Eikun uusi runko K600 vanhan rinnalle. Kattristikot oli varmaan mnukava irroittaa ja vaihtaa palkit niiden alle.

Kotitarvepuu:
Puutavara, joka käytetään tilan omiin tarpeisiin.

Ehkä tuolla voidaan rakentaa puuliitereitä, puucee tai käyttää polttopuuna tai karja-aitauksina, mutta ainakaan kaava-alueilla ei ole perusteluita mihinkään isompaan. Ehkä maaseudulla voidaan katsoa hieman läpi sormien ja määräysten. En tiedä.

Sitten tuo routasyvyys. Täällä pääkaupunkiseudulla on routaa ollut nois 50mm max viimeisen 36kk:n aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voitaisiin rakentaa ilman perustuksia.

Perusteleppa minulle tyhmälle kuinka voidaan rakentaa talo ilman routaeristystä jos perustamissyvyys on 1,9 metriä? Eikö edes perusmuuri koe vaurioita maan jäätyessä? Aika riskaabelia mielestäni. Ja koka rakennesuunnittelija allekirjoittais mokoman paperin? Mutta oletetaan, että voitaisiin rakentaa: Tulisiko hirveästi säästöä kaivaa yli 2 metriä syvä kuoppa pilariperustusta varten ettei tarvitsisi routaeristeitä käyttää?

Olen itse käyttänyt tuota 6 metrin rajaa paalutettavilla tonteilla, niin on varmasti roudan alapuolella jopa pahoina talvina.

Lue lisää

Oliko viimetalvena pk-seudulla muka oikeaa routaa lainkaan?

Ainakin terminen talvi jäi saapumatta Etelä-Suomeen.

Ehkä tässä nyt sitten kovasti luotetaan siihen, ettei Suomeen koskaan enää tule oikea talvi :)

Minä vaan kirjoitti:

Puun lujuus ei leimaamalla parane:)! Meilläpäin kunnan rakennustarkastaja on hyväksynyt omista puista tehdyt rakenteet ilman erityistä selvitystä. Lähtökohtana on seuraavat asiat:
- Ensinnäkin itse valikoidut puut ovat kohtuullista laatutasoa, eli ei ole suuria oksia, eikä peltomäntyjä. Kun itselle tekee, niin yleensä tulee valikoiduksi parhaat yksilöt sahapuiksi. Huonot tukit menee sitten metsäfirmoille ja sahoille, joista ne saavat lajitella ja leimata lujuusluokiteltua puutavaraa.
- Rakenteet tehdään riittävän tukeviksi, koska kukaan tervejärkinen ei maalla luota hempuloihin rakenteisiin, mitä esm. nykyiset kattotuolit ovat.
- Tavallisessa tikkurunkoisessa talossa on vähän kohteita kattotuolien lisäksi, jotka vaativat erityistä mitoitusta. Näissä kohteissa on helppo käyttää heikointa tai toiseksi heikointa lujuusluokkaa. Jokainen voi tietysti itse tutustua puutavaran lujuusluokkaan ja sitten itse arvioida, miltä lankut näyttää. Mielummin arvio alakanttiin.

Vuosikymmeniä on tehty taloja metsän puista ilman lujuusluokittelua ja leimoja. Näistä rakenteista ei ole moni sortunut väärän mitoituksen takia. Nykyaikana kattoja tulee alas, kun insinöörit nmitoittaa liian tarkalle, käytetään hoikkia rakenteita ja asennuksessa unohdetaan puolet osista pois. Ja tämä uusi rakennustapa on sitten parempi?

Kustannuksista yleensä. Jos rakennetaan omista puista, ollaan yleensä maalla. Tällöin tulee luontaisetuna seuraavat asiat:
- Kaikki puutava on lähes ilmaista, kuten betonilaudat ja rakennustelineet.
- Maansiirto on edullista. Monilla on itsellä tai läheisellä tutulla koneet, millä siirtää maata ja kaivaa. Maassa möyriminen on edullista.
- Täytemaata saattaa löytyä ihan omalta maalta.
- Alueella saattaa olla vesiosuuskunta, johon voi liittyä. Tällöin tulee kunnan vesi. Viemäreitä on harvemmin tarjolla.
- Tutuilta tai kylältä saattaa löytyä ylijäämä rakennustarvikkeita (eristeet, betoniverkot, jne.) joita saa edullisesti.
- Sukulaisista ja tutuista saattaa löytyä eri alojen ammattilaisia, jotak tekee ehkä helommin mitä kaupungissa edullisempaa asennustyötä. Erityisesti silloin, jos itse olet jonkin alan ammattilainen, niin vaihtokauppa toimii paremmin mitä kaupungissa.

Jos tekee omista puista, niin aikaa on hyvä varata. Puiden kaato talvella, sahaus maaliskuussa ja sitten kuivaus. Yksi tapa voi olla se, että ensimmäisenä kesänä tekee perustukset ja rungon pystyttää aikaisin seuraavana keväänä. Runkorakenteet voi esivalmistaa Kastelin tapaan, jos on hyvä tukikohta ja aikaa. Hyvä suunnittelu kannattaa aina.

Lue lisää

Että ite rakennellaan kattoristikoita ja tehastekoiset sortuilee ja puut on ilmasii ja lässyn lässyn....

miten nuo kirjoitti:

tehdään?

Olen tosin vasta 16 vuotta suunnitellut taloja ja rakentanut niitä.

Yllä esittämäni 1600-2000 euroa neliölle on aika keskimääräinen hinta. Perustukset, tekniikka ja sisustus aiheuttavat tuon vaihteluvälin.

Kysyjä ei toki kertonot, että minne on rakentamassa. Mikäli naapurilla on traktori ja peltoa jonne kaivuumat voi kipata, niin saahan siitäkin jo äkkiä 5-10ke alennuksen. Samoin jos käyttää Esko-setää lvis-töissä hernekeittopalkalla ja metsästää huutonetistä harkko ja mutkainen naula (oikomista ei lasketa, sillä omaa työtä oli 2vuotta) kerrallaan kaikki tarvikkeet, nin tokihan säästöä tulee.

Minulla on tuttavaperhe rakentanut 6v taloa (200m2, valuharkoista) ja rahaa on kulunut 50ke ja lämmöt on jopa jo päällä!

Ohessa esimerkkilaskelma 110m2 rakennuksesta oikeilla kustannuksilla (jos kysyjällekin selviäisi, sillä kaikki tuntuvat saavan täällä suomi24 paltoilla kaiken rakentamiseen liittyvan ilmaiseksi, kun hintoja aina kauhistellaan).
http://www.antsuntupa.fi/esimerkki/

Jos haluoat spekuloida lisää, niin voin laittaa koko laskelman tuonne ja kerro, mistä saadaan hinnasta pois *s*

Olen rakennusvalvonnassa tarkastajana toimiesani vaatinut kyllä leimattua puutavaraa kantaviin rakenteisiin. Yksikin isäntä oli rakentamassa 2000 m2 hallia omasta metsästä sahuuttamillaan puilla. Olivat 90% pituus suuntaan halki ja 75% sisälsi koko tolpan/palkin läpi meneviä suuria oksia. (Iso oksa keskellä tolppaa=tolppa jo valmiiksi katki). Lopputulos silmämääräisellä (RakMK mukaisesti)luokituksella: 45% T1-, 15% T2-luokkaa ja loput luokittelematonta. Eikun uusi runko K600 vanhan rinnalle. Kattristikot oli varmaan mnukava irroittaa ja vaihtaa palkit niiden alle.

Kotitarvepuu:
Puutavara, joka käytetään tilan omiin tarpeisiin.

Ehkä tuolla voidaan rakentaa puuliitereitä, puucee tai käyttää polttopuuna tai karja-aitauksina, mutta ainakaan kaava-alueilla ei ole perusteluita mihinkään isompaan. Ehkä maaseudulla voidaan katsoa hieman läpi sormien ja määräysten. En tiedä.

Sitten tuo routasyvyys. Täällä pääkaupunkiseudulla on routaa ollut nois 50mm max viimeisen 36kk:n aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että voitaisiin rakentaa ilman perustuksia.

Perusteleppa minulle tyhmälle kuinka voidaan rakentaa talo ilman routaeristystä jos perustamissyvyys on 1,9 metriä? Eikö edes perusmuuri koe vaurioita maan jäätyessä? Aika riskaabelia mielestäni. Ja koka rakennesuunnittelija allekirjoittais mokoman paperin? Mutta oletetaan, että voitaisiin rakentaa: Tulisiko hirveästi säästöä kaivaa yli 2 metriä syvä kuoppa pilariperustusta varten ettei tarvitsisi routaeristeitä käyttää?

Olen itse käyttänyt tuota 6 metrin rajaa paalutettavilla tonteilla, niin on varmasti roudan alapuolella jopa pahoina talvina.

Lue lisää

...kesällä 25-vuotis "taiteilijajuhlaa". Talonrakennusalalla olen hieman pidempäänkiin säheltänyt, mutta pientalomarkkinoihin uppouduin kesällä 1983 enkä sen koommin ole "oikeita" taloja ollut tekemässä. Ja päivittäin on minulla input-linja avoinna eikä yksikään päivä ole päättynyt ilman uutta tietoa, joten älä sinäkään "kalkkikseksi" ryhdy vielä 16 vuoden kohdalla ;-D

Ei ole suurta ristiriitaa sun 1600-2000 haarukan ja alkuperäisen kysyjän 100.000 euron välillä. Hän kyseli kustannuksia edullisimpien valintojen pohjalta. Aloitan siis haarukkasi alareunalta 1600 euroa neliöltä. Vähennän kaikki rakennustekniset työt eli 30 % kustannuksista ja sitten hyvitän 10.000 euroa omasta puusta. Pääsyn 102.000 arvioon, josta ei tari paljoa enää pois saada ja sekin vähä löytynee viemärihommista ja iv-putkistojen asennuksesta, joka soveltuu omatoimirakentajalle. Siispä 100.000 euroa ei ole saavuttamaton taso, jos varautuu tekemään kaiken mahdollisen itse.

Suurin talo, jonka kaveripiirissäni on kaikkein omatoimisimmat rakentaneet "satasella" oli huoneistoalalataan 156 neliötä.

Sivustosi ei auennut edellisellä kerralla ja kone meni juntturaan tunneiksi, joten tällä kertaa en yritäkään sinne. Enkä myöskään ole kiinnostunut rivi-riviltä läpikäymään mahdollisia laskelmiasi, sillä todennäköisesti ne on laadittu ihan OK, mutta sinä epähuomiossa sivuutit nuo kaksi lähtötietoa: kaikki itse tehden ja edullisimmat mahdolliset valinnat.

Rakennustarkastajana olet aikoinasi nähtävästi ollut "oikea nihilisti", sillä useat virkaveljesi ovat lukeneet Ympäristöministeriön ohjekirjeen 3.4.2001 Dnro 4/611/99 jossa kotitarvepuulle annetaan lupa leimaamattomuuteen aina C24-luokkaan asti.

Mitä taas noihin routajuttuihin tulee viittaisin VTT - Talonrakennuksen routasuojausohjeet (löytyy jokaisen vakavamielisen perustussuunnittelijan hyllystä, sillä on viitatuin opus pohjatutkijoiden lausunnoissa). Kyllä ainakin sen opuksen perusteella routasuojaus on tarpeen lähinnä routivilla pohjamailla ja silloinkin vain perustettaessa routavapaan korkeuden yläpuolelle - ja syvimmillään routa tunkee Etelä-Suomessa 1,9 m ja Enontekiöllä 2,5 m.

Tässä sinulle, kaikella ystävyydellä, pari tiedon murusta. Mainittakoon, että tuon Sisäaisianministeriön ohjeen bongasin ensimmäisen kerran vasta puoli vuotta sitten Suomi-24:sta - itsekin siis luulin, että normien (B10) leimauspakko on aika aukoton... mutta oppia ikä kaikki, puolin ja toisin.

Kiireistä syksyä "virkaiältään nuoremmalle virkaveljelle" toivotellen!

Rauno Kangas kirjoitti:

...kesällä 25-vuotis "taiteilijajuhlaa". Talonrakennusalalla olen hieman pidempäänkiin säheltänyt, mutta pientalomarkkinoihin uppouduin kesällä 1983 enkä sen koommin ole "oikeita" taloja ollut tekemässä. Ja päivittäin on minulla input-linja avoinna eikä yksikään päivä ole päättynyt ilman uutta tietoa, joten älä sinäkään "kalkkikseksi" ryhdy vielä 16 vuoden kohdalla ;-D

Ei ole suurta ristiriitaa sun 1600-2000 haarukan ja alkuperäisen kysyjän 100.000 euron välillä. Hän kyseli kustannuksia edullisimpien valintojen pohjalta. Aloitan siis haarukkasi alareunalta 1600 euroa neliöltä. Vähennän kaikki rakennustekniset työt eli 30 % kustannuksista ja sitten hyvitän 10.000 euroa omasta puusta. Pääsyn 102.000 arvioon, josta ei tari paljoa enää pois saada ja sekin vähä löytynee viemärihommista ja iv-putkistojen asennuksesta, joka soveltuu omatoimirakentajalle. Siispä 100.000 euroa ei ole saavuttamaton taso, jos varautuu tekemään kaiken mahdollisen itse.

Suurin talo, jonka kaveripiirissäni on kaikkein omatoimisimmat rakentaneet "satasella" oli huoneistoalalataan 156 neliötä.

Sivustosi ei auennut edellisellä kerralla ja kone meni juntturaan tunneiksi, joten tällä kertaa en yritäkään sinne. Enkä myöskään ole kiinnostunut rivi-riviltä läpikäymään mahdollisia laskelmiasi, sillä todennäköisesti ne on laadittu ihan OK, mutta sinä epähuomiossa sivuutit nuo kaksi lähtötietoa: kaikki itse tehden ja edullisimmat mahdolliset valinnat.

Rakennustarkastajana olet aikoinasi nähtävästi ollut "oikea nihilisti", sillä useat virkaveljesi ovat lukeneet Ympäristöministeriön ohjekirjeen 3.4.2001 Dnro 4/611/99 jossa kotitarvepuulle annetaan lupa leimaamattomuuteen aina C24-luokkaan asti.

Mitä taas noihin routajuttuihin tulee viittaisin VTT - Talonrakennuksen routasuojausohjeet (löytyy jokaisen vakavamielisen perustussuunnittelijan hyllystä, sillä on viitatuin opus pohjatutkijoiden lausunnoissa). Kyllä ainakin sen opuksen perusteella routasuojaus on tarpeen lähinnä routivilla pohjamailla ja silloinkin vain perustettaessa routavapaan korkeuden yläpuolelle - ja syvimmillään routa tunkee Etelä-Suomessa 1,9 m ja Enontekiöllä 2,5 m.

Tässä sinulle, kaikella ystävyydellä, pari tiedon murusta. Mainittakoon, että tuon Sisäaisianministeriön ohjeen bongasin ensimmäisen kerran vasta puoli vuotta sitten Suomi-24:sta - itsekin siis luulin, että normien (B10) leimauspakko on aika aukoton... mutta oppia ikä kaikki, puolin ja toisin.

Kiireistä syksyä "virkaiältään nuoremmalle virkaveljelle" toivotellen!

Lue lisää

routaeristetty jopa kalliota. Näin siis Kirkkonummella.

"Mitä taas noihin routajuttuihin tulee viittaisin VTT - Talonrakennuksen routasuojausohjeet (löytyy jokaisen vakavamielisen perustussuunnittelijan hyllystä, sillä on viitatuin opus pohjatutkijoiden lausunnoissa). Kyllä ainakin sen opuksen perusteella routasuojaus on tarpeen lähinnä routivilla pohjamailla ja silloinkin vain perustettaessa routavapaan korkeuden yläpuolelle - ja syvimmillään routa tunkee Etelä-Suomessa 1,9 m ja Enontekiöllä 2,5 m."

Salaojien kaivaminen kallioon oli hiukan työlästä. Mutta minkäs teet kun "pätevä insinööri" oli ne piirtänyt suunnitelmiin ja valvoja vaati. Olen aina luullut että routa ei pysty kallioon, mutta opin työmaalla uutta.

Rak.ins2 kirjoitti:

routaeristetty jopa kalliota. Näin siis Kirkkonummella.

"Mitä taas noihin routajuttuihin tulee viittaisin VTT - Talonrakennuksen routasuojausohjeet (löytyy jokaisen vakavamielisen perustussuunnittelijan hyllystä, sillä on viitatuin opus pohjatutkijoiden lausunnoissa). Kyllä ainakin sen opuksen perusteella routasuojaus on tarpeen lähinnä routivilla pohjamailla ja silloinkin vain perustettaessa routavapaan korkeuden yläpuolelle - ja syvimmillään routa tunkee Etelä-Suomessa 1,9 m ja Enontekiöllä 2,5 m."

Salaojien kaivaminen kallioon oli hiukan työlästä. Mutta minkäs teet kun "pätevä insinööri" oli ne piirtänyt suunnitelmiin ja valvoja vaati. Olen aina luullut että routa ei pysty kallioon, mutta opin työmaalla uutta.

Lue lisää

...koko porukka haksahti - vai että pätevä insinööri, kas kun ei joulupukki ;-D

Hieman vakavoituen:

Kalliolle perustettaessa valumavedet on aina ongelma - routa harvemmin. Järjenkäytön lakkauttaminen valitettavan yleistä tällä alalla.

Rauno Kangas kirjoitti:

...koko porukka haksahti - vai että pätevä insinööri, kas kun ei joulupukki ;-D

Hieman vakavoituen:

Kalliolle perustettaessa valumavedet on aina ongelma - routa harvemmin. Järjenkäytön lakkauttaminen valitettavan yleistä tällä alalla.

Lue lisää

niiden valumista rakennuksen alle ei voi juurikaan estää. Käytännössä vesi juoksee kallion alimmaista kohtaa pitkin, eikä siis salaojissa. Ainoa tapa olisi valaa perustukset kiinni kallioon ja vielä tiivistää sauma kuumapiellä. Perustusten kallioon kiinni valaminen on kielletty ainakin muutamissa eteläsuomalaisissa kunnissa. Kaipa syynä on mahdollinen rakenteiden rikkoutuminen, kun naapuri räjäyttää vieressä.

itse tein 250m2 kahteen kerrokseen, vajaa 2 vuotta ja kustannukset 135 tuhatta.