Miksi valitsisin kasvatustieteet?

kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot lähinnä sen takia, koska aion joskus tulevaisuudessa opiskella open pedagogiset opinnot. Omassa yliopistossa ei ollut tarjolla lainkaan open opintoja, joten niitäkin pitää metsästää muualta. Kasvatustieteen perusopinnot ( aineopinnot jos ne on suorittanut)korvaa osan open opintoja. Tosin open opintojen suorittamista ei voi kauaa odottaa, koska eikös kasvatustieteen opinnot vanhene kymmenessä vuodessa, vai muistanko ihan väärin?

Kannattaa harkita tarkkaan, valitseeko - ainakaan - yleistä kasvatustiedettä pääaineekseen. Opetustehtävissä edellytetään tavallisesti pedagogista pätevyyttä, joka täytyy hankkia vielä erikseen. Monet yleistä kasvatustiedettä opiskelemaan hakeutuvista eivät välttämättä tähtää opetustehtäviin mutta pedagogista pätevyyttä edellytetään usein tai se on ainakin selvä etu esim. koulutussuunnittelijan työtehtäviin hakeuduttaessa. Tampereella, josta itse olen hankkinut kandidaattivaiheen tutkinnon aikuiskasvatustieteessä, opinnot ovat keskittyneet hyvin pitkälti kasvatussosiologisiin ja yhteiskuntatieteellisiin lähtökohtiin. Opinnoissa on ollut myös vahvasti tutkimusmetodologinen painotus. Työelämän tutkimus ja ylipäänsä formaalin koulutusjärjestelmän ulkopuoliset lähtökohdat on sivuutettu lähes täysin, vaikka nimenomaan nämä osa-alueet olivat aikanaan esillä, kun tiedekunta markkinoi opintojaan aloittaessani. Itselläni oli ennen aikuiskasvatustieteen opintojeni aloittamista vahva yhteiskuntatieteellinen pohja, joten hain opinnoiltani aika lailla muuta, mitä olen sitten todellisuudessa saanut.
Kasvatuspsykologian lähes täydellinen puuttuminen (1 ainoa kurssi aineopinnoissa) opinto-ohjelmasta on selvä puute. Erityisesti työelämässä (mm. henkilöstöhallinnossa ) hyödyllinen kasvatustieteen osa-alue olisi kiinnostava ja tarpeelinen. Tietysti sivuaineissa voi paikata asiaa ottamalla esim. psykan opintoja. Jos monikulttuurisuus ja vertaileva kasvatustiede painotuksina kiinnostaa, voi Tampere olla hyvä vaihtoehto.

Kasvatustiede tieteenä on ollut suuri pettymys sen empiirisestä luonteesta huolimatta. Suuri osa tutkimuksista tehdään pienillä haastattelu- tai kirjoitelma-aineistoilla ja analysoidaan sitten enemmän tai vähemmän objektiivisilla menetelmillä. Kovin vakuuttavaa kuvaa en ole muutoinkaan tämän tieteenalan tiedeperustasta saanut. Opiskelu on ollut helppoa ja vaatimustaso tuntunut kurssista toiseen hyvin vaatimattomalta. Ryhmä- ja seminaariopiskelu on viety hyvin pitkälle, mikä lienee joidenkin mielestä monipuolisen oppimisen kannalta edullisinta. Lukeminen ja sivistävän teoriapohjan rakentaminen jää helposti heikoksi, jos ei ole valmis tekemään paljon töitä heppoisten ryhmätuntien ulkopuolella kirjastossa ja kotona. Ilmeisesti kurssikirjojen heikko saatavuus suhteessa kasvatustiedettä opiskeleviin on osaltaan myös vähentänyt kirjatenttimahdollisuuksia: tätä ainetta kun opiskellaan paljon myös avoimen yliopiston puolella.

Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat oman kiinnostukseni kohteena. Jos aika ja mahdollisuudet olisivat antaneet periksi kokopäiväisen työn ohella, olisin opiskellut sivuaineina kauppatieteitä - erityisesti laskentatoimea ja yrityksen hallintoa. Missään tapauksessa en jatka tässä koulutusohjelmassa maisteriksi, koska en usko sen hyödyttävän kovenevilla työmarkkinoilla kilpailtaessa. Tutkimustehtävät eivät tämän tieteenalan alueella kiinnosta tarpeeksi, vaikka opintomenestys sinne rohkaiseekin - myöskään pätkätyöt eivät enää kiinnosta.

Kuten yllä olevasta voi päätellä, en suosittele yleistä kasvatustiedettä millään painotuksilla pääaineeksi. Jos haluat työllistyä esim. henkilöstöhallintoon: rekrytointiin tai koulutuksen suunnittelluun, opiskele mieluummin pääaineena kauppatieteitä tai psykologiaa. Jos haluat opettaa tai kasvattaa, valitse sitten vaikkapa aineenopettajan reitti tai luokanopettajan koulutusohjelma. Tarjolla on lisäksi erityisopettajan ja opinto-ohjaajan koulutusohjlemat. Näissä ohjelmissa saat pedagogisen pätevyyden, jota usein tarvitaan myös muissa kuin varsinaisissa opetustehtävissä. Työmarkkinat ovat akateemisille tällä hetkellä erittäin kovat ( yli 10000 työttömänä ja esim. kasvatustieteilijöitä reilut 700) ja tuskin helpotusta on kovin paljon tulossa lähivuosien eläköitymisestäkään, kun esim. julkisen sektorin tehokkuusohjelman mukaisesti jätetään vanhoja virkoja täyttämättä).