Hyvä kirja

Leikkimieltä runoissa
Viihtyisyyttä kotiin loin, joka paikan imuroin
Riimitehtailua ja huumorin kukkia

Raine Lampi: Valitus unisonot, Leikkimieli-kustannus 2008

”Pidä kunnostasi huoli!
moni ensin kultaa vuoli,
kunnes petti terveyspuoli.
Ehkä ratkes umpisuoli,
paksusuoli,
peräsuoli
taikka iski noidannuoli.
Päätepiste: pyörätuoli,
johon äijä sitten kuoli.”

Jyväskylän Kortepohjassa asuva ruotsinkielen opettaja
on näperrellyt runoja eri aihepiireistä. Joskus niissä on opettajan
sormi pystyssä, joskus ihan vaan vallatonta iloittelua. Iloa
löytyy esim. arkipäivän ilmiöistä tai peräsi Egyptin Niililtä,
kun niikseen tulee.
Lueskelin runoja hymynkare suupielessä. Kieku ja Kaiku –
sarjakuvissa oli Mika Waltari melkoinen loppusointunero. Ei
se riimittely ihan helppoa ole, varsinkin jos käyttää joka säkeessä
samaa riimipäätettä niin kuin Lampi tekee.
Raine Lampi on oivallinen esimerkki niille, jotka kokevat eläkepäivät pitkäveteisiksi ja toimettomiksi. Hänen näpertelynsä
päätyivät kustantajan hyväksymiksi ja lukijoiden ihmeteltäviksi.
Jäntevyyttä tietysti koosteesta puuttuu, mutta eiköhän tässä ollakin
liikkeellä lähinnä riimi-iloittelun ehdoilla. Teemat ja symboliikat,
puhumattakaan analyysista ja paradoksista, kuuluvat vakavammin
otettaviin runoteoksiin.
” Kuljin poikki koulun pihan.
Maassa ´sankian´ näin ´prihan´.
Käärin siltä paidanhihan…
löysin piikitetyn lihan!
Tunsin sisälläni vihan:
Meidän pikku kaupunkihan
täynnä huumeita on ihan!”