Tierasite

noin 8 ha:n ranta-alueen erään järven rannalta Lapista. Tämän lohkotilani kautta kulkee noin 600 metrin matkan ikivanha hevostie, jota on käytetty aikanaan kylien väliseen kulkemiseen kesäisin kärrypelillä, talvisin reellä ja myös poroilla liikkuen.

Tämä tie on syntynyt itsestään kun on kuljettu helpoimpia reittejä eikä tätä ole rasitteeksi kiinteistölleni merkitty. Vielä nykyäänkin tietä saisi käyttää jalkapelillä tai hevosella liikkumiseen, sen sijaan maastoliikennelaki kieltää sanotun tien käyttämisen moottoriajoneuvolla ilman lupaani.

Kysyjä mainitsi kysymyksessään mm. poroilla liikkumisen, joten päättelin asian kohteena olevan tien samanlaiseksi aikanaan syntyneeksi, jota ei ole rasitteeksi mihinkään merkitty.

Sitten kysymys.
Ostamalleni kiinteistölle olen rakentanut loma-asunnon. Kiinteistölle johtaa v. 1985 metsänparannusrahoituksella rakennettu metsätie, joka päättyy kiinteistölleni.
Heinäkuussa 1995 pidettiin Lapin manmittaustoimiston insinöörin toimesta tietoimitus, jossa perustettiin tiekunta sanotulle tielle; ja jonka varaesimieheksi minut nimettiin. (Pöytäkirjan kopio löytyy kirjoituspöytäni laatikosta).

No. 1.12.1998 kunnan tiemestari on käräjäoikeudessa valaehtoisesti lausunut, että tiellä ei ole tiekuntaa. Onko kysymys väärästä valasta, vai?

Leo Salmela kirjoitti:

noin 8 ha:n ranta-alueen erään järven rannalta Lapista. Tämän lohkotilani kautta kulkee noin 600 metrin matkan ikivanha hevostie, jota on käytetty aikanaan kylien väliseen kulkemiseen kesäisin kärrypelillä, talvisin reellä ja myös poroilla liikkuen.

Tämä tie on syntynyt itsestään kun on kuljettu helpoimpia reittejä eikä tätä ole rasitteeksi kiinteistölleni merkitty. Vielä nykyäänkin tietä saisi käyttää jalkapelillä tai hevosella liikkumiseen, sen sijaan maastoliikennelaki kieltää sanotun tien käyttämisen moottoriajoneuvolla ilman lupaani.

Kysyjä mainitsi kysymyksessään mm. poroilla liikkumisen, joten päättelin asian kohteena olevan tien samanlaiseksi aikanaan syntyneeksi, jota ei ole rasitteeksi mihinkään merkitty.

Sitten kysymys.
Ostamalleni kiinteistölle olen rakentanut loma-asunnon. Kiinteistölle johtaa v. 1985 metsänparannusrahoituksella rakennettu metsätie, joka päättyy kiinteistölleni.
Heinäkuussa 1995 pidettiin Lapin manmittaustoimiston insinöörin toimesta tietoimitus, jossa perustettiin tiekunta sanotulle tielle; ja jonka varaesimieheksi minut nimettiin. (Pöytäkirjan kopio löytyy kirjoituspöytäni laatikosta).

No. 1.12.1998 kunnan tiemestari on käräjäoikeudessa valaehtoisesti lausunut, että tiellä ei ole tiekuntaa. Onko kysymys väärästä valasta, vai?

Lue lisää

Jos tiekunta on perustettu lailllisesti niin kyllä se siellä on. Maanmittaustoimistossa on ykstyisteiden rekisteri, josta tien pitäisi löytyä.
Väärästä valasta en tiedä kun en ole juristi.

Maanmittari kirjoitti:

Jos tiekunta on perustettu lailllisesti niin kyllä se siellä on. Maanmittaustoimistossa on ykstyisteiden rekisteri, josta tien pitäisi löytyä.
Väärästä valasta en tiedä kun en ole juristi.

Lue lisää

että kun tietoimitus pidettiin, tässä ei määrätty tieyksiköitä eikä tiemaksuja. Jokainen osakas vastaa henkilökohtaisilla varoilla sen tieosan rakentamisesta ja kunossapidosta jota tarvitsee.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kun kiinteistöni sijaitsee kyseisen tien päässä, olen suurin yksittäinen tien kustantaja. Nyt kun tiekunta ei toimi eikä kykene minkäänlaisiin päätöksiin, ei yhtään kokousta yli 8 vuoteen jne. niin olen joutunut tilanteeseen, jossa olen täysin lainsuojattomassa asemassa.

1997 pyysin poliisin virka-apua ulkopuolisen omankäden oikeudella tapahtuvan tienkäytön ja turvallisuuttani vaarantavan käyttäytymisen vuoksi. Tätä virka-apua minulle ei myönnetty koska tiekunta ei ole sitä pyytänyt. Kesäkuussa 1998 en, autokolarissa vammautuneena neliraajahalvausinvalidina, väistynyt kyseisen raivopään nyrkkien edessä, he kutsuivat poliisit ja jouduin syytteeseen luvattomasta tienkäytön estämisestä.

Tässä oikeudenkäynnissä kunnan tiemestari oli todistanut, ettei tiellä ole tiekuntaa.

Eli outoa on oikeusvaltiomme oikeuskäytäntö.
Olen ymmärtänyt, että Yks.TL 101 § mukaan poliisi on velvollinen antamaan tien osakkaille virka-apua mm. luvattoman tienkäytön selvittämiseksi. Samoin huomioitava asiassa on se, että olin aiemmin henkilökohtaisella kirjeelläni tehnyt Yks.TL 100§ oikeutuksella kyseiselle raivopäälle selväksi, että pysyy autoineen poissa kyseiseltä metsätieltä. Eli syytteeseen olisi pitänyt Yks.TL 102 §:n nojalla asettaa muu kuin minut.

Leo Salmela kirjoitti:

että kun tietoimitus pidettiin, tässä ei määrätty tieyksiköitä eikä tiemaksuja. Jokainen osakas vastaa henkilökohtaisilla varoilla sen tieosan rakentamisesta ja kunossapidosta jota tarvitsee.

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että kun kiinteistöni sijaitsee kyseisen tien päässä, olen suurin yksittäinen tien kustantaja. Nyt kun tiekunta ei toimi eikä kykene minkäänlaisiin päätöksiin, ei yhtään kokousta yli 8 vuoteen jne. niin olen joutunut tilanteeseen, jossa olen täysin lainsuojattomassa asemassa.

1997 pyysin poliisin virka-apua ulkopuolisen omankäden oikeudella tapahtuvan tienkäytön ja turvallisuuttani vaarantavan käyttäytymisen vuoksi. Tätä virka-apua minulle ei myönnetty koska tiekunta ei ole sitä pyytänyt. Kesäkuussa 1998 en, autokolarissa vammautuneena neliraajahalvausinvalidina, väistynyt kyseisen raivopään nyrkkien edessä, he kutsuivat poliisit ja jouduin syytteeseen luvattomasta tienkäytön estämisestä.

Tässä oikeudenkäynnissä kunnan tiemestari oli todistanut, ettei tiellä ole tiekuntaa.

Eli outoa on oikeusvaltiomme oikeuskäytäntö.
Olen ymmärtänyt, että Yks.TL 101 § mukaan poliisi on velvollinen antamaan tien osakkaille virka-apua mm. luvattoman tienkäytön selvittämiseksi. Samoin huomioitava asiassa on se, että olin aiemmin henkilökohtaisella kirjeelläni tehnyt Yks.TL 100§ oikeutuksella kyseiselle raivopäälle selväksi, että pysyy autoineen poissa kyseiseltä metsätieltä. Eli syytteeseen olisi pitänyt Yks.TL 102 §:n nojalla asettaa muu kuin minut.

Lue lisää

Maanmittaustoimiston yksityistierekisteristä ilmenee kaikki tarpeellinen kun lukee vielä toimituspöytäkirjan.
Niistä näkee ketkä ovat tiehen oikeutettuja ja tienpitovelvollisuudet kunkin osalta. Toimituspöytäkirjasta pitäisi selvitä jos ei yksiköitä ole määrätty syy miksi ei niin tehty. Tavallisesti tehdään tienpidon kunnosssapidon sekä rakentamisen kustannusten ositteleminen. Vähin mitä pitäisi ilmetä on tien osakkaat eli tien vaikutuspiiriin kuuluvat, jos vain on tarkoitus tie rakentaa ja se toimituksessa on todettu sekä toimitus todellakin on tehty eikä jätetty sikseen, jolloin syy sikseenjätölle esitetään. Onko sinulla toimituspöytäkirjaa ? Jos ei niin sen kopion saa maanmittaustoimistosta.

Maanmittari kirjoitti:

Maanmittaustoimiston yksityistierekisteristä ilmenee kaikki tarpeellinen kun lukee vielä toimituspöytäkirjan.
Niistä näkee ketkä ovat tiehen oikeutettuja ja tienpitovelvollisuudet kunkin osalta. Toimituspöytäkirjasta pitäisi selvitä jos ei yksiköitä ole määrätty syy miksi ei niin tehty. Tavallisesti tehdään tienpidon kunnosssapidon sekä rakentamisen kustannusten ositteleminen. Vähin mitä pitäisi ilmetä on tien osakkaat eli tien vaikutuspiiriin kuuluvat, jos vain on tarkoitus tie rakentaa ja se toimituksessa on todettu sekä toimitus todellakin on tehty eikä jätetty sikseen, jolloin syy sikseenjätölle esitetään. Onko sinulla toimituspöytäkirjaa ? Jos ei niin sen kopion saa maanmittaustoimistosta.

Lue lisää

Huomasin juuri, että sinulla oli yksityistietoimituksen toimituspöytäkirjan kopio. Kannattaisi varmistaa, että toimitus on lainvoimaistunut eli mainitsemastani rekisteristä selviää se.
Jos tiekunta on perustettu niin kyllä tienpidon rakennuskustannusten sekä kunnossapidon osittelu tavallisesti tehdään. En kyllä ymmärrä miksi niin ei ole tehty !

Maanmittari kirjoitti:

Huomasin juuri, että sinulla oli yksityistietoimituksen toimituspöytäkirjan kopio. Kannattaisi varmistaa, että toimitus on lainvoimaistunut eli mainitsemastani rekisteristä selviää se.
Jos tiekunta on perustettu niin kyllä tienpidon rakennuskustannusten sekä kunnossapidon osittelu tavallisesti tehdään. En kyllä ymmärrä miksi niin ei ole tehty !

Lue lisää

Eli tieyksiköitä ei määrätty.

Niinpä tämän tietoimituksen jälkeen tein noin 600 metriä pitkän tieosan mökiltäni eteenpäin valtionmaan rajaan asti. Tie kulki alkumatkan (vanha talvitien ura) rajanaapurin puolella, mutta rajanaapuri ilmoitti, ettei hän sitä tietä tarvitse eikä osallistu minkäänlaisiin ja niin tein tämän tien yksin omilla varoillani. Kustannukset liki 10.000 mk. Viimeistelin vieläpä tämän tien konttaamalla useita viikkoja (olen pyörätuolikaveri) rengasrauta ja muurauslasta kädessä. Kankesin koholla olevat kivet ylös ja täytin kuopat muurauslastalla. Naapuri ei yhtään kiveä siirtänyt eikä yhtään kuoppaa täyttänyt eikä tiehen yhtään markkaa uhrannut.

Parisen vuotta sitten naapuri myi maansa uudelle ostajalle, joka välittömästi myi puut Metsäliitolle. (Tulos osoitteessa http://www.aretalogia.com/raiskio.html Näkymä mökkini ikkunasta)Tässä yhteydessä Metsäliitto jyräsi pahimpien syyssateiden aikaan rakentamani tien ilman lupaani korjattavaan kuntoon eikä suostunut minkäänlaisiin korvauksiin tapahtuneista vaurioista.

Seuraus tästä oli, että korvasin naapurin puolella kulkeneen noin 300 metrin tienpätkän uudella omalle maalleni rakennetulla tienosalla. Kustannuksia yht noin 25.000 mk.

Eli tätä ovat invalidin oikeusturvan toteutumiset täällä Lapissa. Mainittakoon vielä, että viime vuoden marraskuussa tein tutkimuspyynnön tästä tiemestarin ilmeisestä väärästä valasta. Viime toukokuussa Rovaniemen kihlakunnan syyttäjä kertoi, että asia on Rovaniemen rikospoliisin tutkinnassa, mutta mitään ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.

Leo Salmela kirjoitti:

Eli tieyksiköitä ei määrätty.

Niinpä tämän tietoimituksen jälkeen tein noin 600 metriä pitkän tieosan mökiltäni eteenpäin valtionmaan rajaan asti. Tie kulki alkumatkan (vanha talvitien ura) rajanaapurin puolella, mutta rajanaapuri ilmoitti, ettei hän sitä tietä tarvitse eikä osallistu minkäänlaisiin ja niin tein tämän tien yksin omilla varoillani. Kustannukset liki 10.000 mk. Viimeistelin vieläpä tämän tien konttaamalla useita viikkoja (olen pyörätuolikaveri) rengasrauta ja muurauslasta kädessä. Kankesin koholla olevat kivet ylös ja täytin kuopat muurauslastalla. Naapuri ei yhtään kiveä siirtänyt eikä yhtään kuoppaa täyttänyt eikä tiehen yhtään markkaa uhrannut.

Parisen vuotta sitten naapuri myi maansa uudelle ostajalle, joka välittömästi myi puut Metsäliitolle. (Tulos osoitteessa http://www.aretalogia.com/raiskio.html Näkymä mökkini ikkunasta)Tässä yhteydessä Metsäliitto jyräsi pahimpien syyssateiden aikaan rakentamani tien ilman lupaani korjattavaan kuntoon eikä suostunut minkäänlaisiin korvauksiin tapahtuneista vaurioista.

Seuraus tästä oli, että korvasin naapurin puolella kulkeneen noin 300 metrin tienpätkän uudella omalle maalleni rakennetulla tienosalla. Kustannuksia yht noin 25.000 mk.

Eli tätä ovat invalidin oikeusturvan toteutumiset täällä Lapissa. Mainittakoon vielä, että viime vuoden marraskuussa tein tutkimuspyynnön tästä tiemestarin ilmeisestä väärästä valasta. Viime toukokuussa Rovaniemen kihlakunnan syyttäjä kertoi, että asia on Rovaniemen rikospoliisin tutkinnassa, mutta mitään ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.

Lue lisää

Jos tie on yksityistietoimituksessa perustettu ja toimitus on lainvoimaistunut niin kyllä se sitten pätee. Tie esitetään toimituspöytäkirjassa kulultaan sekä osakkailtaan. On huomattava, että ne jotka osakkaiksi ovat tulleet voivat tulla siihen myös pakolla ( tien vaikutuspiirissä olevat tilat ). Tämä tosin on vanhan YksTl:n mukaan.
Käy ihmeessä selvittämässä asiaa alueesi maanmittaustoimistossa. Selvitä tien osakkaat, jotka on määrätty toimituksessa, sekä tiekunnan olemassaolo, sekä syy miksi ei tieyksiköitä määrätty ja ylipäätään se onko tie laillisesti olemassa.
Jos Metsäliitto ei ole osakkaana tiessä niin tien käyttö on siltä kielletty ilman tiekunnan lupaa. Tällaisen luvan voi saada tien hoitokunnalta käsittääkseni jos sellainen on olemassa ( yksityistiessä on tiekunta sekä perustettavayleensä tien hoitokunta ). Jos tie on turmeltunut luvattoman käytön seurauksena niin kyllä tie sellaisen käyttäjän toimesta on saatettava kuntoon.
Nyt minun täytyy huomauttaa, että en ole Yks.TL:kia pitkään aikaan lukenut ja se laki on uudistunut enkä kaikkea tiedä, joten kehotan kääntymään maanmittaustoimiston puoleen asiassa ( muistaakseni Rovaniemellä on toimisto ).
Joskus kunnan tielautakunta käsittelee tieasioita ja siiinä saattaa olla syy miksi kunnan tiemestari on sanonut, että tiekuntaa ei ole, vaikka sellainen toimituksessa perustettiin.
Kun minun ymmärrykseni mukaan usean käyttäjän tiessä - mikäli se lailliseen käyttöön tarkoitetaan-pitää aina perustaa tiekunta ja määrätä tieyksiköt. Jos tieyksiköt on jäänyt määräämättä niin siinä voi olla selitys sille, että on käsitys tiekunnan perustamatta jäämisestä, mutta eikö nimenomaan maanmittari perustanut tiekunnan toimituksessa ? Nyt en muista tuleeko toimituksesta tietoja maanmittaustoimistolta kunnan tielautakunnalle suoraan, vai mitä tietoja tulee. Kunnan tiemestarin käsitykset ovat varmaankin tielautakunnan tietojen varassa. Vertaile kummankin maanmittaustoimiston sekä tielautakunnan tietoja ( nykyisin saattaa tulla kyseeseen ympäristölautakunta ).Tietä jossa on tiekunta kutsutaan järjestäytyneeksi yksityistieksi ja kun sellainen on lainvoimaisesti perustettu niin se on voimassa rippumatta kiinteistöjen omistajavaihdoksista mailla , jonka läpi se kulkee. Eri asia on, jos toimistusmihet eivät ole katsoneet, että tien perustamiselle ei ole edellytyksiä niin tiekuntaa ei perusteta vaan toimitus jää sikseen. Kiinteistö, josssa asutaan tai käytetään huvilakäytöön ei voida jättää vaille tieyhteyttä... eli tien saa varmasti.Joskus on teitä, joissa ei pidetä tietoimistusta eli sopimusteitä ja näissä ei ole olemassa tiekuntaa, mutta tapauksessasi näinhän ei ollut.
Maanmittaustoimistolta on mahdollista saada lausunto asiasta. Se on maksullinen ja voi käsittää mitä tahansa kysymystä toimiston alaan kuuluvissa asioissa. Se ei ole muu kuin lausunto eli se ei velvoita ketään mihinkään, mutta sen avulla voit todistaa oikeuksiasi. Kehoitan sinua kääntymään maanmittaustoimiston puoleen asiassa.
Ja vielä tieyksiköt voivat jäädä kaiketi määräämättä jos on sopimus tien kustannuksista, mutta näinhän ei tapauksessasi ollut. Ja sitten oli hyvin vanhoja teitä, joissa tien kunnossapito ja rakentaminen määrättiin muilla perusteilla, joista kehotaan kysymään maanmittaustoimistosta ( ennen Yks.Tl:n voimaantuloa ).Mutta eikö kohdallasi ollut kyse uudesta tiestä ?On kyllä totta, että tie on perustettava linjaukseltaan ja muutenkin sellaisena kuin tietoimituksessa on määrätty ( paalutus ). Jos tiesi ei noudata toimituksen linjauksia ei se ole laillisesti perustettu. Eräs vanhempi maanmittari sanoi minulle, että on hyvin yleistä, että teitä rakennetaan vääriin paikkoihin lohkomisissa, mutta tietoimituksessa yleensä tien linjaus paalutetaan maalle. Tietoimituksen päätöksiä tulee tarkoin noudattaa.

Maanmittari kirjoitti:

Jos tie on yksityistietoimituksessa perustettu ja toimitus on lainvoimaistunut niin kyllä se sitten pätee. Tie esitetään toimituspöytäkirjassa kulultaan sekä osakkailtaan. On huomattava, että ne jotka osakkaiksi ovat tulleet voivat tulla siihen myös pakolla ( tien vaikutuspiirissä olevat tilat ). Tämä tosin on vanhan YksTl:n mukaan.
Käy ihmeessä selvittämässä asiaa alueesi maanmittaustoimistossa. Selvitä tien osakkaat, jotka on määrätty toimituksessa, sekä tiekunnan olemassaolo, sekä syy miksi ei tieyksiköitä määrätty ja ylipäätään se onko tie laillisesti olemassa.
Jos Metsäliitto ei ole osakkaana tiessä niin tien käyttö on siltä kielletty ilman tiekunnan lupaa. Tällaisen luvan voi saada tien hoitokunnalta käsittääkseni jos sellainen on olemassa ( yksityistiessä on tiekunta sekä perustettavayleensä tien hoitokunta ). Jos tie on turmeltunut luvattoman käytön seurauksena niin kyllä tie sellaisen käyttäjän toimesta on saatettava kuntoon.
Nyt minun täytyy huomauttaa, että en ole Yks.TL:kia pitkään aikaan lukenut ja se laki on uudistunut enkä kaikkea tiedä, joten kehotan kääntymään maanmittaustoimiston puoleen asiassa ( muistaakseni Rovaniemellä on toimisto ).
Joskus kunnan tielautakunta käsittelee tieasioita ja siiinä saattaa olla syy miksi kunnan tiemestari on sanonut, että tiekuntaa ei ole, vaikka sellainen toimituksessa perustettiin.
Kun minun ymmärrykseni mukaan usean käyttäjän tiessä - mikäli se lailliseen käyttöön tarkoitetaan-pitää aina perustaa tiekunta ja määrätä tieyksiköt. Jos tieyksiköt on jäänyt määräämättä niin siinä voi olla selitys sille, että on käsitys tiekunnan perustamatta jäämisestä, mutta eikö nimenomaan maanmittari perustanut tiekunnan toimituksessa ? Nyt en muista tuleeko toimituksesta tietoja maanmittaustoimistolta kunnan tielautakunnalle suoraan, vai mitä tietoja tulee. Kunnan tiemestarin käsitykset ovat varmaankin tielautakunnan tietojen varassa. Vertaile kummankin maanmittaustoimiston sekä tielautakunnan tietoja ( nykyisin saattaa tulla kyseeseen ympäristölautakunta ).Tietä jossa on tiekunta kutsutaan järjestäytyneeksi yksityistieksi ja kun sellainen on lainvoimaisesti perustettu niin se on voimassa rippumatta kiinteistöjen omistajavaihdoksista mailla , jonka läpi se kulkee. Eri asia on, jos toimistusmihet eivät ole katsoneet, että tien perustamiselle ei ole edellytyksiä niin tiekuntaa ei perusteta vaan toimitus jää sikseen. Kiinteistö, josssa asutaan tai käytetään huvilakäytöön ei voida jättää vaille tieyhteyttä... eli tien saa varmasti.Joskus on teitä, joissa ei pidetä tietoimistusta eli sopimusteitä ja näissä ei ole olemassa tiekuntaa, mutta tapauksessasi näinhän ei ollut.
Maanmittaustoimistolta on mahdollista saada lausunto asiasta. Se on maksullinen ja voi käsittää mitä tahansa kysymystä toimiston alaan kuuluvissa asioissa. Se ei ole muu kuin lausunto eli se ei velvoita ketään mihinkään, mutta sen avulla voit todistaa oikeuksiasi. Kehoitan sinua kääntymään maanmittaustoimiston puoleen asiassa.
Ja vielä tieyksiköt voivat jäädä kaiketi määräämättä jos on sopimus tien kustannuksista, mutta näinhän ei tapauksessasi ollut. Ja sitten oli hyvin vanhoja teitä, joissa tien kunnossapito ja rakentaminen määrättiin muilla perusteilla, joista kehotaan kysymään maanmittaustoimistosta ( ennen Yks.Tl:n voimaantuloa ).Mutta eikö kohdallasi ollut kyse uudesta tiestä ?On kyllä totta, että tie on perustettava linjaukseltaan ja muutenkin sellaisena kuin tietoimituksessa on määrätty ( paalutus ). Jos tiesi ei noudata toimituksen linjauksia ei se ole laillisesti perustettu. Eräs vanhempi maanmittari sanoi minulle, että on hyvin yleistä, että teitä rakennetaan vääriin paikkoihin lohkomisissa, mutta tietoimituksessa yleensä tien linjaus paalutetaan maalle. Tietoimituksen päätöksiä tulee tarkoin noudattaa.

Lue lisää

ongelmia, että lienee viisainta ottaa yhteyttä suoraan maanmittaushallitukseen?

Kävi nimittäin ensinnäkin niin, että samana päivänä kun tietoimitus pidettiin, suoritettiin lohkomistoimitus, jossa rantanaapurini kanssa ostamamme 16,2 ha:n rantatila jaettiin kahdeksi lohkotilaksi sillä seurauksella että noin 7000 neliömetriä katosi jonnekin. Molemmille olisi pitänyt tulla 8,1 ha, mutta minulle tuli 8,03 ha ja naapurille vain 7,5 ha.

Toiseksi. Kun uusi tiluskartta lohkotiloista oli piirretty, tässä oli vedetty kulmat suoraksi ja siirretty osa yksityismaasta valtion maaksi. Samoin aiemmin ostamani 0,5 ha:n rantatontti on uudessa tiluskartassa piirretty 50 metriä eri paikkaan kuin aiemmassa.

Outoa hommaa ja mietityttää, kenen asiana on tutkia nämä epäselvyydet ja kenen asiana on vastata kustannuksista?

Leo Salmela kirjoitti:

ongelmia, että lienee viisainta ottaa yhteyttä suoraan maanmittaushallitukseen?

Kävi nimittäin ensinnäkin niin, että samana päivänä kun tietoimitus pidettiin, suoritettiin lohkomistoimitus, jossa rantanaapurini kanssa ostamamme 16,2 ha:n rantatila jaettiin kahdeksi lohkotilaksi sillä seurauksella että noin 7000 neliömetriä katosi jonnekin. Molemmille olisi pitänyt tulla 8,1 ha, mutta minulle tuli 8,03 ha ja naapurille vain 7,5 ha.

Toiseksi. Kun uusi tiluskartta lohkotiloista oli piirretty, tässä oli vedetty kulmat suoraksi ja siirretty osa yksityismaasta valtion maaksi. Samoin aiemmin ostamani 0,5 ha:n rantatontti on uudessa tiluskartassa piirretty 50 metriä eri paikkaan kuin aiemmassa.

Outoa hommaa ja mietityttää, kenen asiana on tutkia nämä epäselvyydet ja kenen asiana on vastata kustannuksista?

Lue lisää

Onko toimitusinsinööri antanut valitusosoitusta? Siinä ohjeet valittaa ongelmista maaoikeuteen. Ja määräaika on 30 päivää.
Mikäli määräaika on ylittynyt voidaan virheitä vielä korjata erilaisilla juridisilla nimikkeillä, joita nyt en muista. Sellaisia ovat mm. lasku- ja kirjoitusvirheet. Ja voidaan tehdä myös jaon täydennys, jossa ilmeisen väärin tehdyt toimitukset korjataan.
Virheen korjaamiset ja jaontäydennykset tekee maanmittaustoimituksista vastaava alueesi maanmittaustoimisto, joista voidaan edelleen valittaa maaoikeuteen. Näitä toimenpiteitä tulee hakea maanmittaustoimistolta.
Soita maanmittaustoimistoon ja juttele jonkun toimitusinsinöörin kanssa mahdollisuuksistasi saada asiasi kuntoon. Laissa on tarkoin määrätty mitä voidaan tehdä valitusajan päätyttyä ( minulla ei nyt ole sitä lakia kotonani ).
Maanmittaushallituksesta voit saada neuvoja jos tekee mieli soittaa sinne, he eivät suorita korjaavia toimituksia.

Leo Salmela kirjoitti:

ongelmia, että lienee viisainta ottaa yhteyttä suoraan maanmittaushallitukseen?

Kävi nimittäin ensinnäkin niin, että samana päivänä kun tietoimitus pidettiin, suoritettiin lohkomistoimitus, jossa rantanaapurini kanssa ostamamme 16,2 ha:n rantatila jaettiin kahdeksi lohkotilaksi sillä seurauksella että noin 7000 neliömetriä katosi jonnekin. Molemmille olisi pitänyt tulla 8,1 ha, mutta minulle tuli 8,03 ha ja naapurille vain 7,5 ha.

Toiseksi. Kun uusi tiluskartta lohkotiloista oli piirretty, tässä oli vedetty kulmat suoraksi ja siirretty osa yksityismaasta valtion maaksi. Samoin aiemmin ostamani 0,5 ha:n rantatontti on uudessa tiluskartassa piirretty 50 metriä eri paikkaan kuin aiemmassa.

Outoa hommaa ja mietityttää, kenen asiana on tutkia nämä epäselvyydet ja kenen asiana on vastata kustannuksista?

Lue lisää

Ennenkuin toimitus on merkitty kiinteistörekisteriin voidaan suorittaa ns. asiavirheen korjaaminen. Tällöin voidaan korjata virhe, jossa toimituspäätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteellisen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen.
Jos on tapahtunut mittaus-,lasku, kirjoitus- tai merkintävirhe se on korjattava mikäli toimitusta ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin.
Korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsnööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta.Toimitusinsinöörin päätökseen, joka koskee korjaamisasian käsitetäväksiottamista ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kirjoitusvirheen korjaa toimitusinsnööri.
Asiavirhe käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen.
Asianosaista on kuultava.Nämä asiat koskevat siis ennen rekisteriin merkittyä toimitusta.
Kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksesta olevasta mittaus-,lasku-,kirjoitus-,tai merkitävirheestä taikka virheestä rajan merkitsemisestä maastoon, joka virhe ei ole vähäinen ja joka vaikutaa asianosaisen oikeuteen voidaan virhe oikaista kiinteistönmääritystoimituksessa. Sitä toimitusta on haettava maanmittaustoimistoista. Toimitus voidaan suorittaa jos toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa virheellisen toimituksen rekisteriin merkitsemisestä.Tämä koskee sinua.
Jos on kyse muusta virheestä kuin KML:n 277§:ssä ( edellinen kappale ) sanotaan, niin sovelletaan lainvoiman saaneeseen toimitukseen, mitä oikeudenkäymis kaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asioissa ( koskee sinua ).Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimalle oikeudelle tai korkeimalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiineteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Asianosaisia kuullaan.
Huomasin juuri, että minulla olikin uusi laki käytössä ja aiemmin mainitsemani jaon täydennys on poistettu. Sen tilalla on kiinteistönnmääritystoimitus.
Tuo oikeudenkäymiskaaren 31 luvun menettely on minulle vieras, mutta olettaisn, että siitä on apua ja kyllä voi tulla kyseeseen em. maanmittauslaitoksen keskushallinnon esitys KKO:lle tai KHO:lle.
Kuten sanoin mene käymään maanmittaustoimistossa.
Pinta-alavirheet ovat tavallisia, eikä kauppakirjan tiedot ole yleensä kirjoitettu muotoon kuin " noin x m2". On mahdotaonta saada pinta-aloja täsmäämään kauppakirjan tarkan luvun mukaan

Leo Salmela kirjoitti:

ongelmia, että lienee viisainta ottaa yhteyttä suoraan maanmittaushallitukseen?

Kävi nimittäin ensinnäkin niin, että samana päivänä kun tietoimitus pidettiin, suoritettiin lohkomistoimitus, jossa rantanaapurini kanssa ostamamme 16,2 ha:n rantatila jaettiin kahdeksi lohkotilaksi sillä seurauksella että noin 7000 neliömetriä katosi jonnekin. Molemmille olisi pitänyt tulla 8,1 ha, mutta minulle tuli 8,03 ha ja naapurille vain 7,5 ha.

Toiseksi. Kun uusi tiluskartta lohkotiloista oli piirretty, tässä oli vedetty kulmat suoraksi ja siirretty osa yksityismaasta valtion maaksi. Samoin aiemmin ostamani 0,5 ha:n rantatontti on uudessa tiluskartassa piirretty 50 metriä eri paikkaan kuin aiemmassa.

Outoa hommaa ja mietityttää, kenen asiana on tutkia nämä epäselvyydet ja kenen asiana on vastata kustannuksista?

Lue lisää

Oletan, että toimitus on jo merkitty rekisteriin, joten virheiden korjaamiset tulee suoritaa kiinteistönmääritystoimituksessa jos ei ole kulunut viittä vuotta pidempää aikaa toimituksen rekisteriin merkitsemisestä.
Jos on kyse kuin em. virheistä niin voidaan muutosta saada oikeudenkäymiskaaren 31 luvun mukaan mitä säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asioissa.
Maanmittaushallinnon keskushallinnolla on oikeus tehdä esitys KKO:lle tai KHO:lle esitys toimituksen purkamisesta jos rekisterijärjestelmän selvyys tai luotettavuus tai muu yleinen etu sitä vaatii.
Mainitsemaani jaon täydennystä ei enää nykyinen Kiinteistönmuodostamislaki tunne.
Yleensä kauppakirjat kirjoitetaan muotoon " noin x m2 " eli pelivaraa maanmittarilla on. On mahdotonta saada paalutettua ja pyykitettyä alue jonkin täsmällisen kauppakirjamerkinnän mukaan.
Mene neuvottelemaan maanmittaustoimistoon virheistä. Huomautan vielä, että neuvottelun tuloksena voi maanmittaustoimisto käynnistää kiinetistönmäärityksen havaittuaan tilanteen sitä vaativan.Muuten tulee sitä hakea.

Maanmittari kirjoitti:

Oletan, että toimitus on jo merkitty rekisteriin, joten virheiden korjaamiset tulee suoritaa kiinteistönmääritystoimituksessa jos ei ole kulunut viittä vuotta pidempää aikaa toimituksen rekisteriin merkitsemisestä.
Jos on kyse kuin em. virheistä niin voidaan muutosta saada oikeudenkäymiskaaren 31 luvun mukaan mitä säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asioissa.
Maanmittaushallinnon keskushallinnolla on oikeus tehdä esitys KKO:lle tai KHO:lle esitys toimituksen purkamisesta jos rekisterijärjestelmän selvyys tai luotettavuus tai muu yleinen etu sitä vaatii.
Mainitsemaani jaon täydennystä ei enää nykyinen Kiinteistönmuodostamislaki tunne.
Yleensä kauppakirjat kirjoitetaan muotoon " noin x m2 " eli pelivaraa maanmittarilla on. On mahdotonta saada paalutettua ja pyykitettyä alue jonkin täsmällisen kauppakirjamerkinnän mukaan.
Mene neuvottelemaan maanmittaustoimistoon virheistä. Huomautan vielä, että neuvottelun tuloksena voi maanmittaustoimisto käynnistää kiinetistönmäärityksen havaittuaan tilanteen sitä vaativan.Muuten tulee sitä hakea.

Lue lisää

Lapin Maanmittaustoimistolle:

>>>>


Eli perästä kuulunee.

Leo Salmela kirjoitti:

Lapin Maanmittaustoimistolle:

>>>>


Eli perästä kuulunee.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että myyjän ILMOITUKSEN mukaan on hehtaareita niin ja niin paljon. Tämä ei ole välttämättä tieto, joka oli maanmittarilla ( emäkiinteistön pinta-ala on saatavissa kiinteistörekisteristä, myös tiedustelemalla puhelimitse ). Kiinteistöreksiterissä voi olla eri tieto.
Sitten olette ainakin osittain sopineet rajan paikasta eli niin voidaan tehdä ja tätä toiimitusinsnöörin on noudatettava.
Rajalinjan suoristaminen emäkiinteistön kohdalla uudessa kartassa on kummallista etenkin kun sillä siirtyy maata valtiolle ( ymmärsin niin, että emätilan rajaa karttaviivalla oikaistiin ). Emäkiinteistö on se mistä lohkotaan lohkokiinteistöt.On myös huomattava, että maastossa löytyvät rajapyykit ratkaisevat omistuksen ulottuvuuden rajat; kartan pitää kuitenkin olla oikeellinen.
Mielestäni rantatontin 6:3 sijainnilla ei ole merkitystä, sillä sillä on oma lohkomiskarttansa, koska se on muodostettu eri toimituksessa.Tosin kartan pitää siitä huolimatta olla oikeellinen.
Ymmärtääkseni on lohkottu rantaviivaan, joten rantaviiva ratkaisee omistuksen rajan järven suhteen.Kartalta suoritettavat mittaukset eivät ole sellaisia, että ne määräisivät pinta-aloja välttämättä vaan mastossa löytyvät rajat ja rajapyykit. Näin ollen on hyvin vaikea sanoa onko kadonnut mitään kun oli sovittukkin yhden rajan paikasta ( eli osoitettiin maastossa ). Tosin jos rajapyykit katoavat käytetään karttoja rajojen määrityksessä.
Voit valtuuttaa jonkun hoitamaan asiaasi maanmittaustoimistossa, mutta lohkomisesta on kulunut jo yli viisi vuotta, joten muutokset voivat olla hankalia saada aikaan ( katso aiempia vastauksiani ).Puhelimellakin voit hoitaa asiaa niin, että sanot toimitusasiakirjojen säilytynumerojen tietojen perusteella asiakirjat ( tai rekisterinumeroiden perusteella ) ja joku ottaa toimistolla kartat käteen ja samalla sinulla on samat kartat käsissä joten voit käydä keskustelua. Pyydä puhelimeen toimituksen suorittanut toimitusinsinööri.

Maanmittari kirjoitti:

Kiinnittäisin huomiota siihen, että myyjän ILMOITUKSEN mukaan on hehtaareita niin ja niin paljon. Tämä ei ole välttämättä tieto, joka oli maanmittarilla ( emäkiinteistön pinta-ala on saatavissa kiinteistörekisteristä, myös tiedustelemalla puhelimitse ). Kiinteistöreksiterissä voi olla eri tieto.
Sitten olette ainakin osittain sopineet rajan paikasta eli niin voidaan tehdä ja tätä toiimitusinsnöörin on noudatettava.
Rajalinjan suoristaminen emäkiinteistön kohdalla uudessa kartassa on kummallista etenkin kun sillä siirtyy maata valtiolle ( ymmärsin niin, että emätilan rajaa karttaviivalla oikaistiin ). Emäkiinteistö on se mistä lohkotaan lohkokiinteistöt.On myös huomattava, että maastossa löytyvät rajapyykit ratkaisevat omistuksen ulottuvuuden rajat; kartan pitää kuitenkin olla oikeellinen.
Mielestäni rantatontin 6:3 sijainnilla ei ole merkitystä, sillä sillä on oma lohkomiskarttansa, koska se on muodostettu eri toimituksessa.Tosin kartan pitää siitä huolimatta olla oikeellinen.
Ymmärtääkseni on lohkottu rantaviivaan, joten rantaviiva ratkaisee omistuksen rajan järven suhteen.Kartalta suoritettavat mittaukset eivät ole sellaisia, että ne määräisivät pinta-aloja välttämättä vaan mastossa löytyvät rajat ja rajapyykit. Näin ollen on hyvin vaikea sanoa onko kadonnut mitään kun oli sovittukkin yhden rajan paikasta ( eli osoitettiin maastossa ). Tosin jos rajapyykit katoavat käytetään karttoja rajojen määrityksessä.
Voit valtuuttaa jonkun hoitamaan asiaasi maanmittaustoimistossa, mutta lohkomisesta on kulunut jo yli viisi vuotta, joten muutokset voivat olla hankalia saada aikaan ( katso aiempia vastauksiani ).Puhelimellakin voit hoitaa asiaa niin, että sanot toimitusasiakirjojen säilytynumerojen tietojen perusteella asiakirjat ( tai rekisterinumeroiden perusteella ) ja joku ottaa toimistolla kartat käteen ja samalla sinulla on samat kartat käsissä joten voit käydä keskustelua. Pyydä puhelimeen toimituksen suorittanut toimitusinsinööri.

Lue lisää

on ollut se, että itse olen vaikeasti vammautunut invalidi ja äänihuulihalvauksen seurausta sekin, että puhelimessa asiointi tuottaa usein suuria vaikeuksia tulla ymmärretyksi.

Eli olisin viimeiset kymenen vuotta tarvinnut todella asiantuntija-apua, mutta Sodankyästä sellaista ei löydy. Kolme päätoimista asianajajaa täällä on, mutta yksikään ei ole kiinnostunut perehtymään ongelmiini pinta syvemmältä, joten tässä ollaan - puolustuskyvyttömänä uhrina.
(mm. asianajaja Juha Puolakka oli sitä mieltä, että mökkitielleni ei ole perustettu Yks.TL:n mukaista tiekuntaa, mutta sen perusteellisempia selvityksiä oikeuksistani ei koskaan saatu)

Mitä vielä siihen lohkomiseen tulee, niin tässä jaettiin kahtia itsenäinen 16.2 ha:n rantatila ja ainoan tarvittavan pyykin asensin paikoilleen jo ennen lohkomista, joten kummastuttaa tällaiset pinta-alan muutokset. 7000 neliötä rantamaata merkitsee arvokasta tonttia ja vaikuttaa lohkotilojen rakennusoikeuksiin.

Mutta odotetaan mitä perästä kuuluu.

Leo Salmela kirjoitti:

on ollut se, että itse olen vaikeasti vammautunut invalidi ja äänihuulihalvauksen seurausta sekin, että puhelimessa asiointi tuottaa usein suuria vaikeuksia tulla ymmärretyksi.

Eli olisin viimeiset kymenen vuotta tarvinnut todella asiantuntija-apua, mutta Sodankyästä sellaista ei löydy. Kolme päätoimista asianajajaa täällä on, mutta yksikään ei ole kiinnostunut perehtymään ongelmiini pinta syvemmältä, joten tässä ollaan - puolustuskyvyttömänä uhrina.
(mm. asianajaja Juha Puolakka oli sitä mieltä, että mökkitielleni ei ole perustettu Yks.TL:n mukaista tiekuntaa, mutta sen perusteellisempia selvityksiä oikeuksistani ei koskaan saatu)

Mitä vielä siihen lohkomiseen tulee, niin tässä jaettiin kahtia itsenäinen 16.2 ha:n rantatila ja ainoan tarvittavan pyykin asensin paikoilleen jo ennen lohkomista, joten kummastuttaa tällaiset pinta-alan muutokset. 7000 neliötä rantamaata merkitsee arvokasta tonttia ja vaikuttaa lohkotilojen rakennusoikeuksiin.

Mutta odotetaan mitä perästä kuuluu.

Lue lisää

Tuosta lohkomisen jälkeisistä pinta-aloista on nykyisinkin vielä niiden kartoitusta koskevat tarkkuusmääräykset. Joskus muinoin oli mittausluokat. Nyt en tiedä millainen toimituksen menettelyohjeisto on. Voisit kysellä tarkkuusvaatimuksia. Korostan kuitenkin, että maaston rajamerkit ratkaisevat.
7000 neliötä on paljon, mutta mahdollisuudet rantatonttien muodostamiseen ratkeavat siten, että maanmittari ranta-asemakaavasta määrää pyykit paikoilleen ( ranta-asemakaava on pakollinen nykyään ). Pyykkien paikat määrätään kartan perusteilla, joka on eri kartta kuin mainitsemasi lohkomiskartat. Kunta voi myöntää poikkeusmenettelyjä varten luvan.Ranta-asemakaavn hyväksyy kunta ( valtuusto ) ja kun suunnitellaan tonttijakoa niin käytetään eri karttoja kuin lohkomiskarttoja.Myös rantayleiskaava voi tulla kyseeseen. Tämänkin perusteilla sitten lohkotaan tontit.
On kyllä totta, että 7000 m2:n poikkeama on suuri.

Maanmittari kirjoitti:

Tuosta lohkomisen jälkeisistä pinta-aloista on nykyisinkin vielä niiden kartoitusta koskevat tarkkuusmääräykset. Joskus muinoin oli mittausluokat. Nyt en tiedä millainen toimituksen menettelyohjeisto on. Voisit kysellä tarkkuusvaatimuksia. Korostan kuitenkin, että maaston rajamerkit ratkaisevat.
7000 neliötä on paljon, mutta mahdollisuudet rantatonttien muodostamiseen ratkeavat siten, että maanmittari ranta-asemakaavasta määrää pyykit paikoilleen ( ranta-asemakaava on pakollinen nykyään ). Pyykkien paikat määrätään kartan perusteilla, joka on eri kartta kuin mainitsemasi lohkomiskartat. Kunta voi myöntää poikkeusmenettelyjä varten luvan.Ranta-asemakaavn hyväksyy kunta ( valtuusto ) ja kun suunnitellaan tonttijakoa niin käytetään eri karttoja kuin lohkomiskarttoja.Myös rantayleiskaava voi tulla kyseeseen. Tämänkin perusteilla sitten lohkotaan tontit.
On kyllä totta, että 7000 m2:n poikkeama on suuri.

Lue lisää

näistä tiluskartoista dokumentin.

http://www.aretalogia.com/ongelmia.tiluskartoissa.html

Ylempi kartta on alkuperäinen ja alempi hutiloitu, jossa mikään ei oikein pidä paikkaansa.

Kartoissa näkyy myös kiistan kohteena ollut noin 1 km. tienosa, joka päättyy kiinteistöni 6:3 pihalle.

Leo Salmela kirjoitti:

näistä tiluskartoista dokumentin.

http://www.aretalogia.com/ongelmia.tiluskartoissa.html

Ylempi kartta on alkuperäinen ja alempi hutiloitu, jossa mikään ei oikein pidä paikkaansa.

Kartoissa näkyy myös kiistan kohteena ollut noin 1 km. tienosa, joka päättyy kiinteistöni 6:3 pihalle.

Lue lisää

Rasitetie on yleensä lohkomisessa syntynyt tie, jolla on vain yksi käyttäjä eli rasiteeseen oikeutettu kiinteistö ( ennen tila ). Tähän ei perusteta tiekuntaa, mutta sanoit, että tiekunta on perustettu yks.tietoimituksessa joten homman pitäis olla selvä: Vain tiehen oikeutetut saavat sitä käyttää ( jalankulkua ei voi estää...ehkei pyöräilyäkään ).
Jos kyseessä on pelkkä rasite niin siinäkään ei ole muilla oikeutta kuin rasitteeseen oikeutetulla kiinteistöllä.
Nykyisin rasiteen perustaminen on mahdollista vain asemakaava-aluella, mutta kullekin kiinteistölle on perustettava pysyvä tai määräaikainen tieoikeus niinkuin yks.Tl:sssa säädetään.
Olennaista on se, että tieoikeus on syntynyt.
Nyt en tiedä miten nykyisessä Yksityistielaisssa säädetään tiekunnasta, mutta olettaisin, että jos TIEOIKEUS on syntynyt laillisesti yksityistietoimituksessa niin ei muilla kuin tiehen oikeutetuilla ole siihen asiaa.
On totta, että vanhassa Yksityistielaissa oli mahdollista perustaa tieoikeus ilman, että tiekunta perustettiin. Jos selainen oli tien hoidon tai muun syyn vuoksi tarpeen piti tiekunta perustaa tienpitoa varten.
En kyllä ymmärrä miksi tietä saisi muut käyttää jos tiekuntaa ei ole perustettu;mielestäni tioikeus on ratkaiseva laillisine osakkaineen. Oli miten oli...mainitsit kuitenkin, että tiekunta on perustettu, joten en voi muuta kuin ihmetellä miksi ulkopuolinen on käyttänyt tietä laillisesti tuomioistuimen mukaan. Autolla ajo on vain osakkaille sallittu,ja sanoit, että tiekunta on perustettu. Olen ymmällä.

Maanmittari kirjoitti:

Rasitetie on yleensä lohkomisessa syntynyt tie, jolla on vain yksi käyttäjä eli rasiteeseen oikeutettu kiinteistö ( ennen tila ). Tähän ei perusteta tiekuntaa, mutta sanoit, että tiekunta on perustettu yks.tietoimituksessa joten homman pitäis olla selvä: Vain tiehen oikeutetut saavat sitä käyttää ( jalankulkua ei voi estää...ehkei pyöräilyäkään ).
Jos kyseessä on pelkkä rasite niin siinäkään ei ole muilla oikeutta kuin rasitteeseen oikeutetulla kiinteistöllä.
Nykyisin rasiteen perustaminen on mahdollista vain asemakaava-aluella, mutta kullekin kiinteistölle on perustettava pysyvä tai määräaikainen tieoikeus niinkuin yks.Tl:sssa säädetään.
Olennaista on se, että tieoikeus on syntynyt.
Nyt en tiedä miten nykyisessä Yksityistielaisssa säädetään tiekunnasta, mutta olettaisin, että jos TIEOIKEUS on syntynyt laillisesti yksityistietoimituksessa niin ei muilla kuin tiehen oikeutetuilla ole siihen asiaa.
On totta, että vanhassa Yksityistielaissa oli mahdollista perustaa tieoikeus ilman, että tiekunta perustettiin. Jos selainen oli tien hoidon tai muun syyn vuoksi tarpeen piti tiekunta perustaa tienpitoa varten.
En kyllä ymmärrä miksi tietä saisi muut käyttää jos tiekuntaa ei ole perustettu;mielestäni tioikeus on ratkaiseva laillisine osakkaineen. Oli miten oli...mainitsit kuitenkin, että tiekunta on perustettu, joten en voi muuta kuin ihmetellä miksi ulkopuolinen on käyttänyt tietä laillisesti tuomioistuimen mukaan. Autolla ajo on vain osakkaille sallittu,ja sanoit, että tiekunta on perustettu. Olen ymmällä.

Lue lisää

Lokakuussa 1993 eräs tien osakkaista asetti muita osakkaita kuulematta kyseisen metsätien alkupäähän liikennemerkin, joka kielsi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajon kyseisellä metsätiellä.

Olin sitä ennen jo usean vuoden ajan kustantanut yksin tien talviaurauksen ja katsoin, että tällä teolla loukattiin puhevaltaani. Toiseksi. Kyseisen liikennemerkin perustella estettiin vieraideni pääsy kiinteistölleni ja kolmanneksi kasoin, että kun tien tekemiseen oli saatu puolet valtion avustusta; ja kun tien tekemisestä oli kulunut vähemmän kuin kymmenen vuotta, tällä liikennemerkin pystyttämisellä rikottiin yksTL:n 96 § 2 momenttia vastaan.

Niinpä otin yhteyttä nimismieheen ja pyysin välittömiä toimenpiteitä liikennemerkin poistamiseksi. Paikallinen komisario suoritti tutkinnan asiassa ja kuultuna kunnan tiemestari oli esittänyt pedrättömän väitteen, että tien rakentamiseen ei ole saatu valtion avustusta; ja että liikennemerkin pystyttämisessä ei ole tapahtunut mitään lainvastaista. Niinpä liikennemerkki sai jäädä paikalleen.

Eli yksittäisellä tien osakkaalla oli oikeus kieltää muita kuulematta tien käyttö ulkopuolisilta. Samaa mieltä oli läänin poliisineuvos ratkaisussaan kanteluni johdosta. Myöhemmin kunnan tiemestari toimitti KKO:n päätöksen, jonka mukaan metsänparannusrahoitusta ei pidetä YKSTL:n 96 §:ssä tarkoitettuna avustuksena; ja että ulkopuolisilla ei ole oikeutta käyttää metsänparannusrahoituksella rakennettua metsätietä tilapäiseenkään autoiluun ilman osakkaiden lupaa.

Toukokuussa 1995 tein täysivaltaisena tien osakkaana kirjeelläni selväksi eräälle väärinkäytöksiin syyllistyneelle ulkopuoliselle, että pysyy autoineen poissa sanotulta metsätieltä (Yks TL 100§) Tästä huolimatta jatkoi tien käyttöä, riehui nyrkkeineen ja kun 5.6.1998 en väistynyt hänen nyrkkiensä edessä, kutsui paikalle poliisin ja minulle kirjoitettiin sakko, jonka kiistettyäni jouduin syytteeseen asetetuksi. Yksi syytteen peruste oli joku ministeriön päätös, jonka mukaan, jos tien alkupäässä on opasteviitta, tie on yleiseen liikenteeseen tarkoitettu tie. Tästä päätöksestä ei oltu tiekuntaa informoitu eikä kukaan ollut tietoinen.

Mainittu opasteviitta tarkoitti kantatilan päärakennukseen johtavaa yksityistietä eikä ulottanut vaikutustaan tästä tiestä haarautuvalle metsätielle, mutta mikään ei auttanut. Oikeusmurha, sanon minä.

Juttua asianomaisen poliisin edesottamuksista osoitteessa:

http://www.aretalogia.com/aretalogia26/sivu.2.html

Samoin koko karmea tarina osoitteessa

http://www.aretalogia.com/aretalogia25/sivu.2.html

Leo Salmela kirjoitti:

Lokakuussa 1993 eräs tien osakkaista asetti muita osakkaita kuulematta kyseisen metsätien alkupäähän liikennemerkin, joka kielsi moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajon kyseisellä metsätiellä.

Olin sitä ennen jo usean vuoden ajan kustantanut yksin tien talviaurauksen ja katsoin, että tällä teolla loukattiin puhevaltaani. Toiseksi. Kyseisen liikennemerkin perustella estettiin vieraideni pääsy kiinteistölleni ja kolmanneksi kasoin, että kun tien tekemiseen oli saatu puolet valtion avustusta; ja kun tien tekemisestä oli kulunut vähemmän kuin kymmenen vuotta, tällä liikennemerkin pystyttämisellä rikottiin yksTL:n 96 § 2 momenttia vastaan.

Niinpä otin yhteyttä nimismieheen ja pyysin välittömiä toimenpiteitä liikennemerkin poistamiseksi. Paikallinen komisario suoritti tutkinnan asiassa ja kuultuna kunnan tiemestari oli esittänyt pedrättömän väitteen, että tien rakentamiseen ei ole saatu valtion avustusta; ja että liikennemerkin pystyttämisessä ei ole tapahtunut mitään lainvastaista. Niinpä liikennemerkki sai jäädä paikalleen.

Eli yksittäisellä tien osakkaalla oli oikeus kieltää muita kuulematta tien käyttö ulkopuolisilta. Samaa mieltä oli läänin poliisineuvos ratkaisussaan kanteluni johdosta. Myöhemmin kunnan tiemestari toimitti KKO:n päätöksen, jonka mukaan metsänparannusrahoitusta ei pidetä YKSTL:n 96 §:ssä tarkoitettuna avustuksena; ja että ulkopuolisilla ei ole oikeutta käyttää metsänparannusrahoituksella rakennettua metsätietä tilapäiseenkään autoiluun ilman osakkaiden lupaa.

Toukokuussa 1995 tein täysivaltaisena tien osakkaana kirjeelläni selväksi eräälle väärinkäytöksiin syyllistyneelle ulkopuoliselle, että pysyy autoineen poissa sanotulta metsätieltä (Yks TL 100§) Tästä huolimatta jatkoi tien käyttöä, riehui nyrkkeineen ja kun 5.6.1998 en väistynyt hänen nyrkkiensä edessä, kutsui paikalle poliisin ja minulle kirjoitettiin sakko, jonka kiistettyäni jouduin syytteeseen asetetuksi. Yksi syytteen peruste oli joku ministeriön päätös, jonka mukaan, jos tien alkupäässä on opasteviitta, tie on yleiseen liikenteeseen tarkoitettu tie. Tästä päätöksestä ei oltu tiekuntaa informoitu eikä kukaan ollut tietoinen.

Mainittu opasteviitta tarkoitti kantatilan päärakennukseen johtavaa yksityistietä eikä ulottanut vaikutustaan tästä tiestä haarautuvalle metsätielle, mutta mikään ei auttanut. Oikeusmurha, sanon minä.

Juttua asianomaisen poliisin edesottamuksista osoitteessa:

http://www.aretalogia.com/aretalogia26/sivu.2.html

Samoin koko karmea tarina osoitteessa

http://www.aretalogia.com/aretalogia25/sivu.2.html

Lue lisää

Kyllä liikennemerkit pitää pystyttää tiekunnan päätöksellä otaksun. Yksi osakas ei voi yksin niin tehdä.
Mielestäni kiinteistöllesi kutsumien vieraiden autolla ajo on sallittu, sillä se kuuluu tonnikilometreja määrättäessä kiinteistön arvioituun tienkäyttöön;se on normaalia käyttöä.
Tietoni eivät nyt riitä ymmärtämään, että kyseessä on laillinen yksityistie määrättyine osakkaineen ja samnaikaisesti jokin viitta tekisi siitä yleisesti liikennöitävän tien. Vm. on minulle täysin uutta.