Purjehdussanasto

Helsingin pihoilla lasten kehittelemä kieli, kun samoissa pihoissa asui suomalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä lapsia, eikä ollut yhteisesti ymmärrettävää kieltä.

Nykyään slangi on ihan keinotekoisesti ylläpidetty snobbailukieli.
Samoin on murteiden kanssa, ei savon murre ole olemassa siksi, että se helpottais savolaisten elämää, vaan siksi että he ovat ylpeitä kun heillä on oma kieli, jota mummot ja vaarit lapsenlapsille väkisin opettavat.

Sama homma se on purjehdussanaston kanssa, väkisin ylläpidetty kieli, joka ei mitenkään todellisuudessa helpota veneilyä, mutta toiset ovat siitä niin ylpeitä, ja ylläpitävät sitä vaikka väkisin.

Kunhan molemmat ammattilaiset puhuvat samaa kieltä, ja osaavat samat keinotekoisesti opetetut sanat.
Vaan on se ammattikielessäkin jo karsiutunut pois iso osa sanastosta.
Harva puuseppä enää tietää mikä on kalapeeti.
Ruustukin vielä jotku nuoret tuntevat, jos osaavat ruotsia jonkun verran, ja siitä yhdistää.
Toisin sanoen, luonnottomuus karsiutuu pois vähitellen, ja aletaan käyttää yleiskielellisiä nimityksiä.

Onhan se turhaa että yhden ihmisen pitää osata kymmeniä sanastoja:
Suomen kieli, puusepän kieli, golfkieli, purjehduskieli, stadin slangi....
Kun vois selvitä sillä yhdellä ja luonnollisella, SUOMELLA.

Niin. kirjoitti:

Kunhan molemmat ammattilaiset puhuvat samaa kieltä, ja osaavat samat keinotekoisesti opetetut sanat.
Vaan on se ammattikielessäkin jo karsiutunut pois iso osa sanastosta.
Harva puuseppä enää tietää mikä on kalapeeti.
Ruustukin vielä jotku nuoret tuntevat, jos osaavat ruotsia jonkun verran, ja siitä yhdistää.
Toisin sanoen, luonnottomuus karsiutuu pois vähitellen, ja aletaan käyttää yleiskielellisiä nimityksiä.

Onhan se turhaa että yhden ihmisen pitää osata kymmeniä sanastoja:
Suomen kieli, puusepän kieli, golfkieli, purjehduskieli, stadin slangi....
Kun vois selvitä sillä yhdellä ja luonnollisella, SUOMELLA.

Lue lisää

Jopas on hupaisa kommentti.... :D

Fennomaanit liikeellä mutta itse ainakin puhun suomen lisäksi ruotsia, englantia, saksaa ja vähän ranskaa.... :D enkä ole koskaan harmitellut että osaan näitä kieliä, pikemminkin sitä että en osaa niitä enemmän tai paremmin! :D

Eipä tämä "purjehduskieli" enää ole tuntunut siinä sitten kovin vaikealta "opetella".... ;)

Tietysti tulee mieleen että jos muutamien fakkitermien oppinen on "liian vaikeaa" niin ehkä on kaikkien turvallisuuden vuoksi parempi pysyä kotisohvalla ja pitää kake tiukasti kädessä - niin tarvitseeko vaikka merikortin (anteeksi kartan) symboleja (anteeksi merkkejä) lainkaan opetella? Voihan sitä seurata muita mistä kuuluu mennä.... :D

Voihan sitä järkeä käyttää vaikka onkin niukka luonnonvara.

Vaikeaelämä kirjoitti:

Jopas on hupaisa kommentti.... :D

Fennomaanit liikeellä mutta itse ainakin puhun suomen lisäksi ruotsia, englantia, saksaa ja vähän ranskaa.... :D enkä ole koskaan harmitellut että osaan näitä kieliä, pikemminkin sitä että en osaa niitä enemmän tai paremmin! :D

Eipä tämä "purjehduskieli" enää ole tuntunut siinä sitten kovin vaikealta "opetella".... ;)

Tietysti tulee mieleen että jos muutamien fakkitermien oppinen on "liian vaikeaa" niin ehkä on kaikkien turvallisuuden vuoksi parempi pysyä kotisohvalla ja pitää kake tiukasti kädessä - niin tarvitseeko vaikka merikortin (anteeksi kartan) symboleja (anteeksi merkkejä) lainkaan opetella? Voihan sitä seurata muita mistä kuuluu mennä.... :D

Voihan sitä järkeä käyttää vaikka onkin niukka luonnonvara.

Lue lisää

Itsekin puhun suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa.
Auttavasti ranskaa.
Mutta silti on ihan turha keksiä teennäisiä nimityksiä vakisin asioille, joilla on jo ymmärrettävät termit.
Muiden kielin opettelussa on motivaationa pärjääminen niillä alueilla, joissa noita kieliä puhutaan, koska siellä ei puhuta suomea.
Mutta titääkseni kaikki suomalaiset purjehtijat osaavat suomea.

Joo.. kirjoitti:

Itsekin puhun suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa.
Auttavasti ranskaa.
Mutta silti on ihan turha keksiä teennäisiä nimityksiä vakisin asioille, joilla on jo ymmärrettävät termit.
Muiden kielin opettelussa on motivaationa pärjääminen niillä alueilla, joissa noita kieliä puhutaan, koska siellä ei puhuta suomea.
Mutta titääkseni kaikki suomalaiset purjehtijat osaavat suomea.

Lue lisää

"kun asioille on jo termit"

Minä ainakin olen oppinut ensin ne snobbailevat termit ja ihmetellyt niiden suomalaisten vastineiden merkitystä. Enkä voinut poikasena tietää snobbailevani niitä oppimiani termejä käyttäessä. Eivätkä ne suomenkieliset vastineet keskimäärin ole yhtään sen ymmärrettävämpiä kuin ne snobitkaan. Onko jalus jotenkin kuvaavampi sana kuin skuuti? Harus puolestaan kertoo vain puolet asiasta, kun se tarkoittaa sekä vanttia että staagia.

Lisäksi on lukematon määrä kehityksen mukanaan tuomia, usein väliaikaisiksikin jääviä sanoja, kuten vaikka blooper, joille ei koskaan suomennosta tulekaan. On vielä sellaisiakin sanoja, joita omasta mielestään suomea käyttävät eivät tunnista, koska ne eivät ole tulleet kenenkään hyväksymiksi. Kuinka moni lukija tietää, mikä on loorinki?

se pointti? kirjoitti:

"kun asioille on jo termit"

Minä ainakin olen oppinut ensin ne snobbailevat termit ja ihmetellyt niiden suomalaisten vastineiden merkitystä. Enkä voinut poikasena tietää snobbailevani niitä oppimiani termejä käyttäessä. Eivätkä ne suomenkieliset vastineet keskimäärin ole yhtään sen ymmärrettävämpiä kuin ne snobitkaan. Onko jalus jotenkin kuvaavampi sana kuin skuuti? Harus puolestaan kertoo vain puolet asiasta, kun se tarkoittaa sekä vanttia että staagia.

Lisäksi on lukematon määrä kehityksen mukanaan tuomia, usein väliaikaisiksikin jääviä sanoja, kuten vaikka blooper, joille ei koskaan suomennosta tulekaan. On vielä sellaisiakin sanoja, joita omasta mielestään suomea käyttävät eivät tunnista, koska ne eivät ole tulleet kenenkään hyväksymiksi. Kuinka moni lukija tietää, mikä on loorinki?

Lue lisää

tietää varmaan muitakin merislangin sanoja eikä ole edes voineet kuvitella sitä snobbailuksi.

Loorinki tuntuu etäiseltä termiltä, olisiko purjelaiva-aikakauden nimitys slöörille?

Luuletko, että kaikki lukijat tietävät mikä ero on kaijalla ja gaijalle? Ainakin omassa veneessä ne on jokaiselle tuttuja enkä edes tiedä mikä olisi ala- tai ylägaijan tarkka vastine "maakielellä".

blooperi ja tall boy, kirjoitti:

tietää varmaan muitakin merislangin sanoja eikä ole edes voineet kuvitella sitä snobbailuksi.

Loorinki tuntuu etäiseltä termiltä, olisiko purjelaiva-aikakauden nimitys slöörille?

Luuletko, että kaikki lukijat tietävät mikä ero on kaijalla ja gaijalle? Ainakin omassa veneessä ne on jokaiselle tuttuja enkä edes tiedä mikä olisi ala- tai ylägaijan tarkka vastine "maakielellä".

Lue lisää

Tämähän on päivänselvää. Ne ovat pallopurjepuomin ylä- ja alasäätököysi, lyhyttä ja selkeää, eikö vain. Varmasti tajusi se maakrapukin.

Ihastuttava esimerkki tuo loorinki muuten siitä miten helppoa tämä on. Slööristähän siinä on kyse.

alagaija kirjoitti:

Tämähän on päivänselvää. Ne ovat pallopurjepuomin ylä- ja alasäätököysi, lyhyttä ja selkeää, eikö vain. Varmasti tajusi se maakrapukin.

Ihastuttava esimerkki tuo loorinki muuten siitä miten helppoa tämä on. Slööristähän siinä on kyse.

Lue lisää

Oikeatkin nimet?
Pallopurjeen puomin ylösnostin / alasvedin.

Kai niillä kirjoitti:

Oikeatkin nimet?
Pallopurjeen puomin ylösnostin / alasvedin.

Esim. "vedä pallopurjeen puomin ylösnostimesta"

Onko snobbailua jos sanoo "vedä ylägaijaa" ?

Miksi lyhyempi ja helppokäyttöisempi nimi ei olisi "oikea"?

alagaija kirjoitti:

Tämähän on päivänselvää. Ne ovat pallopurjepuomin ylä- ja alasäätököysi, lyhyttä ja selkeää, eikö vain. Varmasti tajusi se maakrapukin.

Ihastuttava esimerkki tuo loorinki muuten siitä miten helppoa tämä on. Slööristähän siinä on kyse.

Lue lisää

Meillä kun ei venessä ole pallopurjetta eikä sitä puomiakaan.

ja nasevampi termi? kirjoitti:

Esim. "vedä pallopurjeen puomin ylösnostimesta"

Onko snobbailua jos sanoo "vedä ylägaijaa" ?

Miksi lyhyempi ja helppokäyttöisempi nimi ei olisi "oikea"?

Lue lisää

Gaija on ihan yhtä oikea kuin pallopurjeen puomin alasvetäjä.
Meillä tosin sanotaan että "nosta puomia"

Maailma. kirjoitti:

Gaija on ihan yhtä oikea kuin pallopurjeen puomin alasvetäjä.
Meillä tosin sanotaan että "nosta puomia"

Mastolla vai ulkopäätä?

Maailma. kirjoitti:

Gaija on ihan yhtä oikea kuin pallopurjeen puomin alasvetäjä.
Meillä tosin sanotaan että "nosta puomia"

Mitä sanotaan silloin, kun spinnua vain trimmataan ja keulille menevään alagaijaan pitää antaa löysää tai ottaa sisään? Entäs jiipatessa, kun keulagasti tarvitsee vähän apuja ylägaijasta?

Joo.. kirjoitti:

Itsekin puhun suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa.
Auttavasti ranskaa.
Mutta silti on ihan turha keksiä teennäisiä nimityksiä vakisin asioille, joilla on jo ymmärrettävät termit.
Muiden kielin opettelussa on motivaationa pärjääminen niillä alueilla, joissa noita kieliä puhutaan, koska siellä ei puhuta suomea.
Mutta titääkseni kaikki suomalaiset purjehtijat osaavat suomea.

Lue lisää

Vedä nyt toiki suomeksi!

Ilmeisesti tarkoitit näitä lyhenteitä:
TWS=True Wind Speed
TWA=True Wind Angle
TWD=True Wind Direction
VMG=Velocity Made Good
PERF=Performance

Oletan noiden enimmäkseen olevan ymmärrettäviä käsitteitä, ainakin aika yleisesti käytettyjä ne ovat. Performance tarkoittaa nopeutta verrattuna polaarikäyrältä saatavaan suoritusarvoon. Jos se on selvästi alle 100, pitäisi koittaa tehdä jotain sen parantamiseksi. Voinhan koittaa ne muutkin käsitteet selittää, jos tarvitsee.

että erikoissanastojen kehittyminen ja erityisesti käyttö ei johdu pelkästään käytännön tarpeista vaan myös halusta erottautua. Samanlainen ilmiö kuin nuorisoslangeissa. Vähintään 90% purjehdussanaston viljelijöistä tekee sitä korostaakseen itseään. He sitä itsetuntokurssia tarvitsisivat, eivät ne, joita moinen lähinnä huvittaa tai joskus ärsyttää.

Ei minun mielestäni tuo golf-aiheinen virkkeesi mitenkään hassulta kuulostanut. Golf-entusiasti varmaan saisi sydärin, mutta mitä sitten?

tutkittu fakta kirjoitti:

että erikoissanastojen kehittyminen ja erityisesti käyttö ei johdu pelkästään käytännön tarpeista vaan myös halusta erottautua. Samanlainen ilmiö kuin nuorisoslangeissa. Vähintään 90% purjehdussanaston viljelijöistä tekee sitä korostaakseen itseään. He sitä itsetuntokurssia tarvitsisivat, eivät ne, joita moinen lähinnä huvittaa tai joskus ärsyttää.

Ei minun mielestäni tuo golf-aiheinen virkkeesi mitenkään hassulta kuulostanut. Golf-entusiasti varmaan saisi sydärin, mutta mitä sitten?

Lue lisää

Mielestäni suurin ongelma ovat päällekkäiset sanastot, harus-staagi, jalus-skuutti yms. mutta nekin tulee osata, että tulee ymmärretyksi. Sen sijaan en pidä ollenkaan pahana, että osa sanoista tulee ruotsin kautta sillä rannikolla pärjää sitten paremmin vaikkei ruotsinkielisiä sanoja osaisikaan jos vaikkapa skuutti tai saalinki pitäisi korjata tms. ankorlina on mennyt poikki ja kaupasta pistäisi ostella uusi ja rikkinäinen jäi veneeseen.

Sen sijaan käytännön tasolla käytämme termejä "vihreä naru", "vasen punainen naru" jne. opetellessa ja sitten tuota aiemmin mainittua "kiristä fokkaa" (missä tietenkin väärinkäsityksiä jo tulee; fokan kunnaria, nostinta vai jalusta?) mikä perusteluiden jälkeen muistuu seuraavalla kerralla mieleen paremmin. Suht. tuoreena veneilijänä toki puhutaan sitten mitä sanastoa mieleen tulee ilman sen kummempaa ryhtiliikettä vanhojen, väkisinväännettyjen suomalaisten tai narujen värien välillä. Aloittelijasta tai ulkopuolisesta varmasti kuulostaa sekavalta mutta asia tulee yleensä ymmärretyksi. En tiedä kuinka moinen esim. satunnaista vierailijaa häiritsee mutta toisaalta, itseppähän mukaan kinusivat.

Kilpapurjehduksessa "oikeakielisyys" miehistön keskuudessa on varmasti ratkaisevampi kun jäsenet vaihtuvat ja siten aina ei yhteinen kokemuskaan auta ymmärtämään mitä tehdään ja missä mennään.

Kabotööri kirjoitti:

Mielestäni suurin ongelma ovat päällekkäiset sanastot, harus-staagi, jalus-skuutti yms. mutta nekin tulee osata, että tulee ymmärretyksi. Sen sijaan en pidä ollenkaan pahana, että osa sanoista tulee ruotsin kautta sillä rannikolla pärjää sitten paremmin vaikkei ruotsinkielisiä sanoja osaisikaan jos vaikkapa skuutti tai saalinki pitäisi korjata tms. ankorlina on mennyt poikki ja kaupasta pistäisi ostella uusi ja rikkinäinen jäi veneeseen.

Sen sijaan käytännön tasolla käytämme termejä "vihreä naru", "vasen punainen naru" jne. opetellessa ja sitten tuota aiemmin mainittua "kiristä fokkaa" (missä tietenkin väärinkäsityksiä jo tulee; fokan kunnaria, nostinta vai jalusta?) mikä perusteluiden jälkeen muistuu seuraavalla kerralla mieleen paremmin. Suht. tuoreena veneilijänä toki puhutaan sitten mitä sanastoa mieleen tulee ilman sen kummempaa ryhtiliikettä vanhojen, väkisinväännettyjen suomalaisten tai narujen värien välillä. Aloittelijasta tai ulkopuolisesta varmasti kuulostaa sekavalta mutta asia tulee yleensä ymmärretyksi. En tiedä kuinka moinen esim. satunnaista vierailijaa häiritsee mutta toisaalta, itseppähän mukaan kinusivat.

Kilpapurjehduksessa "oikeakielisyys" miehistön keskuudessa on varmasti ratkaisevampi kun jäsenet vaihtuvat ja siten aina ei yhteinen kokemuskaan auta ymmärtämään mitä tehdään ja missä mennään.

Lue lisää

Jostain syystä tuo sana "naru" aiheuttaa joillekin hirmuisia näppylöitä. Alan lehdissäkin aina välillä joku touhottaa, että "ainoa naru veneessä on lipputangossa" tai jotain vastaavaa. No, mun mielestäni naru on naru ellei satu olemaan vaijeri.

Oma kokemukseni nimenomaan matkapurjehtijana on vähän samansuuntainen kuin sinulla. Sanastoa ei oikeastaan juuri tarvita, koska

-ei ole juuri koskaan sellainen kiire, ettei voisi täsmentää tai ihan rauhassa sanoa, että "vedäpä tuosta keltavalkoisesta narusta luukun oikealla puolella, niin, juuri siitä"
-varsinaista "komentokieltä" ei tarvita, koska vakiomiehistölle eli vaimolle riittää, kun sanoo, että "kohta käännytään" ja tämä tietää siitä, mitä tehdä
-tilapäismiehistöillekin on riittänyt, että selittää pääasiat eli oikeastaan sen, mistä köydestä isopurje nousee ja miten sitä (tai oikeaoppisesti sanoen sen jalusta) löysätään tai kiristetään

Mutta jos tuota snobbailupuolta miettii, niin mielestäni on vissi ero siinä, onko kyseessä asia, jolle on olemassa käytännössä yhtenevä yleiskielinen ilmaus vai sellainen, joka esiintyy vain veneessä tai erityisesti purjeveneessä. Jälkimmäisestä tulee oitis mieleen "skuutti". Ensinmainituista vaikkapa styyrpuuri, hytti, turkki, mantooki, joiden sijalla on vähintään yhtä luontevaa puhua oikeasta, huoneesta, lattiasta ja kaiteesta.

puheenollen kirjoitti:

Jostain syystä tuo sana "naru" aiheuttaa joillekin hirmuisia näppylöitä. Alan lehdissäkin aina välillä joku touhottaa, että "ainoa naru veneessä on lipputangossa" tai jotain vastaavaa. No, mun mielestäni naru on naru ellei satu olemaan vaijeri.

Oma kokemukseni nimenomaan matkapurjehtijana on vähän samansuuntainen kuin sinulla. Sanastoa ei oikeastaan juuri tarvita, koska

-ei ole juuri koskaan sellainen kiire, ettei voisi täsmentää tai ihan rauhassa sanoa, että "vedäpä tuosta keltavalkoisesta narusta luukun oikealla puolella, niin, juuri siitä"
-varsinaista "komentokieltä" ei tarvita, koska vakiomiehistölle eli vaimolle riittää, kun sanoo, että "kohta käännytään" ja tämä tietää siitä, mitä tehdä
-tilapäismiehistöillekin on riittänyt, että selittää pääasiat eli oikeastaan sen, mistä köydestä isopurje nousee ja miten sitä (tai oikeaoppisesti sanoen sen jalusta) löysätään tai kiristetään

Mutta jos tuota snobbailupuolta miettii, niin mielestäni on vissi ero siinä, onko kyseessä asia, jolle on olemassa käytännössä yhtenevä yleiskielinen ilmaus vai sellainen, joka esiintyy vain veneessä tai erityisesti purjeveneessä. Jälkimmäisestä tulee oitis mieleen "skuutti". Ensinmainituista vaikkapa styyrpuuri, hytti, turkki, mantooki, joiden sijalla on vähintään yhtä luontevaa puhua oikeasta, huoneesta, lattiasta ja kaiteesta.

Lue lisää

huone sanastooni mitenkään kun puhutaan veneestä/laivasta.
Tämä purjehdussanastokeskustelu ei johda mihinkään.
Osa ihmisistä ei sitä tule koskaan ymmärtämään.

Vastaavia keskusteluita;
- Tarviiko osata tehdä solmuja köysiin kun veneilee.
- Olen matkapurjehtija minulla ei ole kiire minnekkään, ei sillä solmulla tai kahdella ole mitään väliä.
- Mää vaan ohjaan venettä ja vaimo vetelee köysistä, ei mun tarvi osata mitään spesiaalisanastoa.

Itse istun veneessä katselen jennin juoruja ja säädän sitä tarpeen mukaan.
Vaimo on mielellään pinnassa. Ollaan matkapurjehtijoita, kiirettä ei ole mutta mukava ottaa veneestä irti mitä osaa. Ei haittaa purjehduskieli, osoittahan se että puhuja on kiinostunut kauttaaltaan asiasta.

Ennen kaikkiaan kukin tyylillään ja kaikki mahtuu mukaan.

puheenollen kirjoitti:

Jostain syystä tuo sana "naru" aiheuttaa joillekin hirmuisia näppylöitä. Alan lehdissäkin aina välillä joku touhottaa, että "ainoa naru veneessä on lipputangossa" tai jotain vastaavaa. No, mun mielestäni naru on naru ellei satu olemaan vaijeri.

Oma kokemukseni nimenomaan matkapurjehtijana on vähän samansuuntainen kuin sinulla. Sanastoa ei oikeastaan juuri tarvita, koska

-ei ole juuri koskaan sellainen kiire, ettei voisi täsmentää tai ihan rauhassa sanoa, että "vedäpä tuosta keltavalkoisesta narusta luukun oikealla puolella, niin, juuri siitä"
-varsinaista "komentokieltä" ei tarvita, koska vakiomiehistölle eli vaimolle riittää, kun sanoo, että "kohta käännytään" ja tämä tietää siitä, mitä tehdä
-tilapäismiehistöillekin on riittänyt, että selittää pääasiat eli oikeastaan sen, mistä köydestä isopurje nousee ja miten sitä (tai oikeaoppisesti sanoen sen jalusta) löysätään tai kiristetään

Mutta jos tuota snobbailupuolta miettii, niin mielestäni on vissi ero siinä, onko kyseessä asia, jolle on olemassa käytännössä yhtenevä yleiskielinen ilmaus vai sellainen, joka esiintyy vain veneessä tai erityisesti purjeveneessä. Jälkimmäisestä tulee oitis mieleen "skuutti". Ensinmainituista vaikkapa styyrpuuri, hytti, turkki, mantooki, joiden sijalla on vähintään yhtä luontevaa puhua oikeasta, huoneesta, lattiasta ja kaiteesta.

Lue lisää

Minun kielessäni kaide ei tarkoita täysin samaa kuin mantooki. Esim. ruffin katon tartuntakaide ei ole mantoogi. Keulakaide ei ole mantoogi. Tarkkakielisesti keulapulpitti tai -kaide lienee nykykielessä keulakehä. Katsastusmääräyksissä ei mantoogi-sana enää esiinny, aikaisemmin sitä käytettiin. Nyt mantoogin nimi on "jännitetyt, kaksiköytiset suojakaiteet". Määräyksissä todetaan mm., että "keula- ja peräkehien tulee olla kaiteiden korkuiset ja rakenteeltaan suojakaiteita vastaavat".
Katsastusmääräyskielessä mantoogi on siis suojakaide, ei pelkkä kaide. "Purjeveneissä tarvitaan kannella tukevasti kiinnitetyt tartuntakaiteet turvallista kansityöskentelyä varten". "....kannella tulee olla juoksuvaijerit ("elämänlangat") tai riittävästi kiinnityspisteitä turvavaljaita (-köyttä) varten". Tässä kohdassa englanninkielen "life-line" ei sitten tarkoitakaan juoksuvaijeria vaan mantoogivaijeria, mutta se onkin taas toinen juttu. Vakiintunut merisanasto on usein yksiselitteisempi kuin uusiotermit, mutta esim. skuutti on "suomennettuna" jalus. Se taas on yksiselitteisempi kuin kaide. Staagista on tullut harus, mutta vantti lienee yhä vantti eikä sille ole keksitty uutta nimeä. Minusta on snobbailua, että väkisin yritetään keksiä vakiintuneille merislangin termeille uusia suomenkielisiä vastikesanoja.

istu kirjoitti:

huone sanastooni mitenkään kun puhutaan veneestä/laivasta.
Tämä purjehdussanastokeskustelu ei johda mihinkään.
Osa ihmisistä ei sitä tule koskaan ymmärtämään.

Vastaavia keskusteluita;
- Tarviiko osata tehdä solmuja köysiin kun veneilee.
- Olen matkapurjehtija minulla ei ole kiire minnekkään, ei sillä solmulla tai kahdella ole mitään väliä.
- Mää vaan ohjaan venettä ja vaimo vetelee köysistä, ei mun tarvi osata mitään spesiaalisanastoa.

Itse istun veneessä katselen jennin juoruja ja säädän sitä tarpeen mukaan.
Vaimo on mielellään pinnassa. Ollaan matkapurjehtijoita, kiirettä ei ole mutta mukava ottaa veneestä irti mitä osaa. Ei haittaa purjehduskieli, osoittahan se että puhuja on kiinostunut kauttaaltaan asiasta.

Ennen kaikkiaan kukin tyylillään ja kaikki mahtuu mukaan.

Lue lisää

Samoin kuin noilla muillakin (solmukeskusteluilla yms.). Uskoisin, että ne nimenomaan tukevat tuon viimeisen virkkeesi sanomaa ja rohkaisevat niitä veneilijöitä ja wannabe-veneilijöitä, jotka vierastavat näitä joutavia ulkoisia piirteitä. Mitenhän tämän selvimmin sanoisi... Sellaisia ihmisiä, jotka "vaan veneilevät" eivätkä "ole veneilijöitä". Eli tärkeintä on "kunhan tekee" eikä "miten tekee".

Perinneintoilijoilla kun on vähän ylikorostunut näkyvyys veneilyjärjestöissä ja -lehdissä. Osin tietysti siksi, että tavallista veneilijää ei järjestöpuoli suuremmin kiinnosta. Sisällytän tässä käsitteeseen "veneilijä" kaikki, jotka kohtalaisen säännöllisesti veneillä liikkuvat; jotkuthan lukevat siitä termistä pois esim. uistelijat ja mökki-/yhteysveneilijät.

mantookivaijeri kirjoitti:

Minun kielessäni kaide ei tarkoita täysin samaa kuin mantooki. Esim. ruffin katon tartuntakaide ei ole mantoogi. Keulakaide ei ole mantoogi. Tarkkakielisesti keulapulpitti tai -kaide lienee nykykielessä keulakehä. Katsastusmääräyksissä ei mantoogi-sana enää esiinny, aikaisemmin sitä käytettiin. Nyt mantoogin nimi on "jännitetyt, kaksiköytiset suojakaiteet". Määräyksissä todetaan mm., että "keula- ja peräkehien tulee olla kaiteiden korkuiset ja rakenteeltaan suojakaiteita vastaavat".
Katsastusmääräyskielessä mantoogi on siis suojakaide, ei pelkkä kaide. "Purjeveneissä tarvitaan kannella tukevasti kiinnitetyt tartuntakaiteet turvallista kansityöskentelyä varten". "....kannella tulee olla juoksuvaijerit ("elämänlangat") tai riittävästi kiinnityspisteitä turvavaljaita (-köyttä) varten". Tässä kohdassa englanninkielen "life-line" ei sitten tarkoitakaan juoksuvaijeria vaan mantoogivaijeria, mutta se onkin taas toinen juttu. Vakiintunut merisanasto on usein yksiselitteisempi kuin uusiotermit, mutta esim. skuutti on "suomennettuna" jalus. Se taas on yksiselitteisempi kuin kaide. Staagista on tullut harus, mutta vantti lienee yhä vantti eikä sille ole keksitty uutta nimeä. Minusta on snobbailua, että väkisin yritetään keksiä vakiintuneille merislangin termeille uusia suomenkielisiä vastikesanoja.

Lue lisää

keulakaidetta kutsuttavan mantookiksi. Sitähän se asiallisesti ottaen on, jos ajatellaan mantookin etymologiaa. Kannelta putoamistahan sekin estää.

Siinä merkityksessä, mihin sinä tuossa rajaat sanan mantooki, minä käyttäisin sanaa "kaidevaijeri".

Ja minusta on edelleen snobbailua a) puhua "vakiintuneesta merislangista b) pyrkiä käyttämään sellaista. Viittasin jo edellisessä (kirjoitin myös tuon, johon vastasit) siihen, että erilaiset slangit eivät palvele pelkästään toiminnallista tarkoitusta vaan niillä on sosiaalinen tarkoitus: korostaa, että ME ollaan jotain muuta kuin "nuo muut". Slangin käyttäjät eivät sitä useinkaan itse tiedosta, mutta niin se vain on.

Myönnän kernaasti, että itselläni on tietoisena vastakkainen pyrkimys. Vaikka olen ikäni veneillyt, en todellakaan katso kuuluvani enkä halua kuulua mihinkään "merelliseen yhteisöön". Muutenkaan kuin kielellisesti.

olen kyllä kuullut kirjoitti:

keulakaidetta kutsuttavan mantookiksi. Sitähän se asiallisesti ottaen on, jos ajatellaan mantookin etymologiaa. Kannelta putoamistahan sekin estää.

Siinä merkityksessä, mihin sinä tuossa rajaat sanan mantooki, minä käyttäisin sanaa "kaidevaijeri".

Ja minusta on edelleen snobbailua a) puhua "vakiintuneesta merislangista b) pyrkiä käyttämään sellaista. Viittasin jo edellisessä (kirjoitin myös tuon, johon vastasit) siihen, että erilaiset slangit eivät palvele pelkästään toiminnallista tarkoitusta vaan niillä on sosiaalinen tarkoitus: korostaa, että ME ollaan jotain muuta kuin "nuo muut". Slangin käyttäjät eivät sitä useinkaan itse tiedosta, mutta niin se vain on.

Myönnän kernaasti, että itselläni on tietoisena vastakkainen pyrkimys. Vaikka olen ikäni veneillyt, en todellakaan katso kuuluvani enkä halua kuulua mihinkään "merelliseen yhteisöön". Muutenkaan kuin kielellisesti.

Lue lisää

Jos käyttää keulakehästä nimitystä mantooki, se ymmärretään väärin. Vaikka käytettäisiin aivan yleiskieltä, aina löytyy ihmisiä, jotka joskus ovat ymmärtäneet sanoja hieman väärin ja jääneet sellaisina heille käyttöön. Keulakehäkin vaatii kuulijalta pienen prosessoinnin aivoissa ennen yhdistymistään pulpittiin. Kaidevaijeri taas ei ole likikään tarkka ilmaisu, sillä mantooki sisältää kaksi kaidevaijeria ja kaidetolpat. Eikä nyt tarvitse taas viilata, vaikka niitä on matalampia yksivaijerisiakin.

Huomaatko siis itsekin, että kielellisesti nimenomaan haluat erottua joukosta välttämällä niitä sanoja, joita se yhteisö, siis "nuo muut" käyttää. Mikä sitten on lopulta snobbailua?

PS. Aihe nousi esille, kun joku kyseli SailOnlinen käyttöliittymässään käyttämiä lyhenteitä. Siihen ei vielä kukaan ole vaivautunut vastaamaan. Enkä nyt minäkään, kun en ulkoa niitä muista, enkä jaksa kirjautua sisään muistia virkistämään. Voin kuitenkin vakuuttaa, etteivät ne lyhenteet ainakaan suomen yleiskielellä aukea.

olen kyllä kuullut kirjoitti:

keulakaidetta kutsuttavan mantookiksi. Sitähän se asiallisesti ottaen on, jos ajatellaan mantookin etymologiaa. Kannelta putoamistahan sekin estää.

Siinä merkityksessä, mihin sinä tuossa rajaat sanan mantooki, minä käyttäisin sanaa "kaidevaijeri".

Ja minusta on edelleen snobbailua a) puhua "vakiintuneesta merislangista b) pyrkiä käyttämään sellaista. Viittasin jo edellisessä (kirjoitin myös tuon, johon vastasit) siihen, että erilaiset slangit eivät palvele pelkästään toiminnallista tarkoitusta vaan niillä on sosiaalinen tarkoitus: korostaa, että ME ollaan jotain muuta kuin "nuo muut". Slangin käyttäjät eivät sitä useinkaan itse tiedosta, mutta niin se vain on.

Myönnän kernaasti, että itselläni on tietoisena vastakkainen pyrkimys. Vaikka olen ikäni veneillyt, en todellakaan katso kuuluvani enkä halua kuulua mihinkään "merelliseen yhteisöön". Muutenkaan kuin kielellisesti.

Lue lisää

Johan nyt rupesit snobbailemaan ja heti alkoi mennä sanojen merkitykset pieleen. Jutustasi tuli mieleen se demarijohtaja, joka hiljattain halusi "reivata kurssia". Eli käytät sanoja, joiden merkitystä ei hallitse. Mantoogi tulee ruotsinkielisestä termistä mantåg. Katselepa vaikka venetarvikeluettelosta, mitä tuotteita mantåg tarkoittaa. Jos etymologia-termilläsi tarkoitat mantåg-sanan todellista merkitystä, olet siis hakoteillä. Kreikan kielestä johdetun etymologia-termin käyttökin oli pelkkää snobbailua, jos tarkoituksenasi oli hämätä tai esittää jonkinlaista asiantuntija-auktoriteettiä. Sinulla on tietenkin oma mielipiteesi niinkuin jokaisella meillä on omansa. Minun veneessäni on silti mantooki ja keulakaide erikseen. Veneessäni on myös täkki, snörppi, staagit, fallit, spinnu, genua, iso, keulaenda, snörppi jne. Yritän tietenkin välttää merisanaston käyttöä, mikäli olen tekemisissä sinun kaltaistesi snobbalijoiden kanssa ;-)

puheenollen kirjoitti:

Jostain syystä tuo sana "naru" aiheuttaa joillekin hirmuisia näppylöitä. Alan lehdissäkin aina välillä joku touhottaa, että "ainoa naru veneessä on lipputangossa" tai jotain vastaavaa. No, mun mielestäni naru on naru ellei satu olemaan vaijeri.

Oma kokemukseni nimenomaan matkapurjehtijana on vähän samansuuntainen kuin sinulla. Sanastoa ei oikeastaan juuri tarvita, koska

-ei ole juuri koskaan sellainen kiire, ettei voisi täsmentää tai ihan rauhassa sanoa, että "vedäpä tuosta keltavalkoisesta narusta luukun oikealla puolella, niin, juuri siitä"
-varsinaista "komentokieltä" ei tarvita, koska vakiomiehistölle eli vaimolle riittää, kun sanoo, että "kohta käännytään" ja tämä tietää siitä, mitä tehdä
-tilapäismiehistöillekin on riittänyt, että selittää pääasiat eli oikeastaan sen, mistä köydestä isopurje nousee ja miten sitä (tai oikeaoppisesti sanoen sen jalusta) löysätään tai kiristetään

Mutta jos tuota snobbailupuolta miettii, niin mielestäni on vissi ero siinä, onko kyseessä asia, jolle on olemassa käytännössä yhtenevä yleiskielinen ilmaus vai sellainen, joka esiintyy vain veneessä tai erityisesti purjeveneessä. Jälkimmäisestä tulee oitis mieleen "skuutti". Ensinmainituista vaikkapa styyrpuuri, hytti, turkki, mantooki, joiden sijalla on vähintään yhtä luontevaa puhua oikeasta, huoneesta, lattiasta ja kaiteesta.

Lue lisää

ovat yksiselitteisiä termejä. Jos esim. sanoja seisoo kasvot keulaan päin ja se toinen kasvot perään päin, kumman oikeaa se oikea tarkoittaa? Styyrpuuri on aina veneen oikea puoli perästä keulaan päin katsottaessa, joten väärinkäsityksiä ei voi tulla kunhan termit hallitaan.

sekaisin... kirjoitti:

Jos käyttää keulakehästä nimitystä mantooki, se ymmärretään väärin. Vaikka käytettäisiin aivan yleiskieltä, aina löytyy ihmisiä, jotka joskus ovat ymmärtäneet sanoja hieman väärin ja jääneet sellaisina heille käyttöön. Keulakehäkin vaatii kuulijalta pienen prosessoinnin aivoissa ennen yhdistymistään pulpittiin. Kaidevaijeri taas ei ole likikään tarkka ilmaisu, sillä mantooki sisältää kaksi kaidevaijeria ja kaidetolpat. Eikä nyt tarvitse taas viilata, vaikka niitä on matalampia yksivaijerisiakin.

Huomaatko siis itsekin, että kielellisesti nimenomaan haluat erottua joukosta välttämällä niitä sanoja, joita se yhteisö, siis "nuo muut" käyttää. Mikä sitten on lopulta snobbailua?

PS. Aihe nousi esille, kun joku kyseli SailOnlinen käyttöliittymässään käyttämiä lyhenteitä. Siihen ei vielä kukaan ole vaivautunut vastaamaan. Enkä nyt minäkään, kun en ulkoa niitä muista, enkä jaksa kirjautua sisään muistia virkistämään. Voin kuitenkin vakuuttaa, etteivät ne lyhenteet ainakaan suomen yleiskielellä aukea.

Lue lisää

ei ole keulakehää tai pulpittia vaan keulakaide. Mantookia olen kuullut käytettävän täsmälleen samassa merkityksessä mutta myös vaihtelevasti muuten. Ja jos menisin ostamaan kaupasta sekä vaijereita että tolppia, en taatusti puhuisi mantookista vaan kaidevaijereista ja kaidetolmista.

Jokseenkin omalaatuiselta kuulostaa tulkinta, että 5,5 miljoonan ihmisen ymmärtämän yleiskielen ilmaisujen käyttö olisi snobbailua, mutta muutaman tuhannen ihmisen kokoisen em. 5,5 miljoonan ihmisen osajoukon erikoissanaston käyttö samoille asioille ei sitä olisi.

Kabotööri kirjoitti:

Mielestäni suurin ongelma ovat päällekkäiset sanastot, harus-staagi, jalus-skuutti yms. mutta nekin tulee osata, että tulee ymmärretyksi. Sen sijaan en pidä ollenkaan pahana, että osa sanoista tulee ruotsin kautta sillä rannikolla pärjää sitten paremmin vaikkei ruotsinkielisiä sanoja osaisikaan jos vaikkapa skuutti tai saalinki pitäisi korjata tms. ankorlina on mennyt poikki ja kaupasta pistäisi ostella uusi ja rikkinäinen jäi veneeseen.

Sen sijaan käytännön tasolla käytämme termejä "vihreä naru", "vasen punainen naru" jne. opetellessa ja sitten tuota aiemmin mainittua "kiristä fokkaa" (missä tietenkin väärinkäsityksiä jo tulee; fokan kunnaria, nostinta vai jalusta?) mikä perusteluiden jälkeen muistuu seuraavalla kerralla mieleen paremmin. Suht. tuoreena veneilijänä toki puhutaan sitten mitä sanastoa mieleen tulee ilman sen kummempaa ryhtiliikettä vanhojen, väkisinväännettyjen suomalaisten tai narujen värien välillä. Aloittelijasta tai ulkopuolisesta varmasti kuulostaa sekavalta mutta asia tulee yleensä ymmärretyksi. En tiedä kuinka moinen esim. satunnaista vierailijaa häiritsee mutta toisaalta, itseppähän mukaan kinusivat.

Kilpapurjehduksessa "oikeakielisyys" miehistön keskuudessa on varmasti ratkaisevampi kun jäsenet vaihtuvat ja siten aina ei yhteinen kokemuskaan auta ymmärtämään mitä tehdään ja missä mennään.

Lue lisää

Minulla on veneessä ankkuriliina, mutta ei ankarolinaa, sillä se on tuotemerkki.
Ihan yhtä tyhmää kun puhutaan että haetaan shampanjaa, vaikka haetaan kuohuviiniä, ja että kaikki piikkauskoneet on hiltejä.....

mantookivaijeri kirjoitti:

Minun kielessäni kaide ei tarkoita täysin samaa kuin mantooki. Esim. ruffin katon tartuntakaide ei ole mantoogi. Keulakaide ei ole mantoogi. Tarkkakielisesti keulapulpitti tai -kaide lienee nykykielessä keulakehä. Katsastusmääräyksissä ei mantoogi-sana enää esiinny, aikaisemmin sitä käytettiin. Nyt mantoogin nimi on "jännitetyt, kaksiköytiset suojakaiteet". Määräyksissä todetaan mm., että "keula- ja peräkehien tulee olla kaiteiden korkuiset ja rakenteeltaan suojakaiteita vastaavat".
Katsastusmääräyskielessä mantoogi on siis suojakaide, ei pelkkä kaide. "Purjeveneissä tarvitaan kannella tukevasti kiinnitetyt tartuntakaiteet turvallista kansityöskentelyä varten". "....kannella tulee olla juoksuvaijerit ("elämänlangat") tai riittävästi kiinnityspisteitä turvavaljaita (-köyttä) varten". Tässä kohdassa englanninkielen "life-line" ei sitten tarkoitakaan juoksuvaijeria vaan mantoogivaijeria, mutta se onkin taas toinen juttu. Vakiintunut merisanasto on usein yksiselitteisempi kuin uusiotermit, mutta esim. skuutti on "suomennettuna" jalus. Se taas on yksiselitteisempi kuin kaide. Staagista on tullut harus, mutta vantti lienee yhä vantti eikä sille ole keksitty uutta nimeä. Minusta on snobbailua, että väkisin yritetään keksiä vakiintuneille merislangin termeille uusia suomenkielisiä vastikesanoja.

Lue lisää

Minulla on ainakin veneen katolla tartuntakahvat, ei kaiteita.
Kaide on rakennelma joka estää putoamisen jostain, ilman että siihen tarvitsee tarttua.
Veneen katollekkin on varmaan "oikea" sana, joku ruffi tai vastaava, tulee lie sanasta roof.

ja paapuuri kirjoitti:

ovat yksiselitteisiä termejä. Jos esim. sanoja seisoo kasvot keulaan päin ja se toinen kasvot perään päin, kumman oikeaa se oikea tarkoittaa? Styyrpuuri on aina veneen oikea puoli perästä keulaan päin katsottaessa, joten väärinkäsityksiä ei voi tulla kunhan termit hallitaan.

Lue lisää

Veneessä on oikea ja vasen kylki, katsoi sitten vaikka alta.
Miten liikenteessä pärjätään sitten sanoilla oikea ja vasen?
Jos sanon että ajoin pihaani ja törmäsin vaimon auton oikeaan kylkeen, niin eikö se ole aika selvä että osuin "vämkärin" kylkeen tai "repsikan" kylkeen...
Jos ei siis tajua että mikä on oikea tai vasen kylki/sivu, niin sitten on niin tyhmä ettei pidä edes yrittää opetella siihen sekoittavia termejä styyrpuri ja paapuri.
Joskus olen mennyt satamaan, ja minua on neuvottu ajamaan laiturin oikeaan reunaan, olen tähän asti aina onnistunut.

Hoijaa. kirjoitti:

Veneessä on oikea ja vasen kylki, katsoi sitten vaikka alta.
Miten liikenteessä pärjätään sitten sanoilla oikea ja vasen?
Jos sanon että ajoin pihaani ja törmäsin vaimon auton oikeaan kylkeen, niin eikö se ole aika selvä että osuin "vämkärin" kylkeen tai "repsikan" kylkeen...
Jos ei siis tajua että mikä on oikea tai vasen kylki/sivu, niin sitten on niin tyhmä ettei pidä edes yrittää opetella siihen sekoittavia termejä styyrpuri ja paapuri.
Joskus olen mennyt satamaan, ja minua on neuvottu ajamaan laiturin oikeaan reunaan, olen tähän asti aina onnistunut.

Lue lisää

Jos olisi neuvottu laiturin styyran laitaan, olisi voinut mennä sormi suuhun keneltä hyvänsä.

sekaisin... kirjoitti:

Jos käyttää keulakehästä nimitystä mantooki, se ymmärretään väärin. Vaikka käytettäisiin aivan yleiskieltä, aina löytyy ihmisiä, jotka joskus ovat ymmärtäneet sanoja hieman väärin ja jääneet sellaisina heille käyttöön. Keulakehäkin vaatii kuulijalta pienen prosessoinnin aivoissa ennen yhdistymistään pulpittiin. Kaidevaijeri taas ei ole likikään tarkka ilmaisu, sillä mantooki sisältää kaksi kaidevaijeria ja kaidetolpat. Eikä nyt tarvitse taas viilata, vaikka niitä on matalampia yksivaijerisiakin.

Huomaatko siis itsekin, että kielellisesti nimenomaan haluat erottua joukosta välttämällä niitä sanoja, joita se yhteisö, siis "nuo muut" käyttää. Mikä sitten on lopulta snobbailua?

PS. Aihe nousi esille, kun joku kyseli SailOnlinen käyttöliittymässään käyttämiä lyhenteitä. Siihen ei vielä kukaan ole vaivautunut vastaamaan. Enkä nyt minäkään, kun en ulkoa niitä muista, enkä jaksa kirjautua sisään muistia virkistämään. Voin kuitenkin vakuuttaa, etteivät ne lyhenteet ainakaan suomen yleiskielellä aukea.

Lue lisää

Aattelin käydä katsomassa, mimmoisia lyhenteitä siellä oli. En löytänyt yhtään malliksi, mutta kyseessä näkyi olevan kilpapurjehdusaiheinen sivusto. Eipä se taida muita kuin sen alan harrastajia kiinnostaakaan.

oliskin kirjoitti:

Jos olisi neuvottu laiturin styyran laitaan, olisi voinut mennä sormi suuhun keneltä hyvänsä.

Tuskin kukaan neuvoo sinua menemään laiturin styrpuurin tai paarpuurin laitaan, kun sellaiset nimikkeet eivät todellakaan liity laiturirakenteisiin. Jos joskus satut veneilemään kotivesiä kauempana, voit vaikkapa englantilaiseen satamaan tullessasi ja tulolupaa vhf:llä kysyessäsi tai ilmottautuessasi saada esim. ohjeet laittaa fendarisi "on your port side" tai voit vaikkapa saada ohjeet mennä neljänteen paikkaan styrpuurisi puolella. Merenkulkukumaissa ei sanota veneen vasen ja oikea puoli, koska se ei kaikille sittenkään ole yksiselitteinen asia. Paras vaan mukautua näihin termeihin, jos oikeasti aiot harrastaa merenkulkua.

Sanoisin. kirjoitti:

Minulla on veneessä ankkuriliina, mutta ei ankarolinaa, sillä se on tuotemerkki.
Ihan yhtä tyhmää kun puhutaan että haetaan shampanjaa, vaikka haetaan kuohuviiniä, ja että kaikki piikkauskoneet on hiltejä.....

Lue lisää

Meriterminä liina tarkoittaa ohuehkoa köyttä. Ankkuriliinasta on puhuttu jo kauan ennen huviveneiden Ankarolinan keksimistä. Laivoissa puhutaan ankkurikaapelista, joka ei todellakaan ole sähköjohtoa. Lippuliina ei myöskään ole litteä nauha, vaikka Ankarolina on.

laiturissa ei sb eikä bb kirjoitti:

Tuskin kukaan neuvoo sinua menemään laiturin styrpuurin tai paarpuurin laitaan, kun sellaiset nimikkeet eivät todellakaan liity laiturirakenteisiin. Jos joskus satut veneilemään kotivesiä kauempana, voit vaikkapa englantilaiseen satamaan tullessasi ja tulolupaa vhf:llä kysyessäsi tai ilmottautuessasi saada esim. ohjeet laittaa fendarisi "on your port side" tai voit vaikkapa saada ohjeet mennä neljänteen paikkaan styrpuurisi puolella. Merenkulkukumaissa ei sanota veneen vasen ja oikea puoli, koska se ei kaikille sittenkään ole yksiselitteinen asia. Paras vaan mukautua näihin termeihin, jos oikeasti aiot harrastaa merenkulkua.

Lue lisää

Sitä varten juuri siinä sormi suuhun meniskin. Ei ton nyt noin vaikeeta pitänyt olla.

laiturissa ei sb eikä bb kirjoitti:

Tuskin kukaan neuvoo sinua menemään laiturin styrpuurin tai paarpuurin laitaan, kun sellaiset nimikkeet eivät todellakaan liity laiturirakenteisiin. Jos joskus satut veneilemään kotivesiä kauempana, voit vaikkapa englantilaiseen satamaan tullessasi ja tulolupaa vhf:llä kysyessäsi tai ilmottautuessasi saada esim. ohjeet laittaa fendarisi "on your port side" tai voit vaikkapa saada ohjeet mennä neljänteen paikkaan styrpuurisi puolella. Merenkulkukumaissa ei sanota veneen vasen ja oikea puoli, koska se ei kaikille sittenkään ole yksiselitteinen asia. Paras vaan mukautua näihin termeihin, jos oikeasti aiot harrastaa merenkulkua.

Lue lisää

vilkkaasti, kun kysyy vastaan "pardon me, but what do you mean by 'port side'?"

Olen muuten kuunnellut VTS-kanavaa, se kun näyttää nykyään olevan ainoa VHF-kanava, jolla on jotain liikennettäkin. Eipä ole siellä kuultu suomenkielisessä keskustelussa kenenkään puhuvan styyrpuurista tai paapuurista, vaan vasemmasta ja oikeasta kyljestä ne puhuvat, kun sopivat vaikkapa miten päin kohdataan.

turhaa sanahelinää kirjoitti:

Johan nyt rupesit snobbailemaan ja heti alkoi mennä sanojen merkitykset pieleen. Jutustasi tuli mieleen se demarijohtaja, joka hiljattain halusi "reivata kurssia". Eli käytät sanoja, joiden merkitystä ei hallitse. Mantoogi tulee ruotsinkielisestä termistä mantåg. Katselepa vaikka venetarvikeluettelosta, mitä tuotteita mantåg tarkoittaa. Jos etymologia-termilläsi tarkoitat mantåg-sanan todellista merkitystä, olet siis hakoteillä. Kreikan kielestä johdetun etymologia-termin käyttökin oli pelkkää snobbailua, jos tarkoituksenasi oli hämätä tai esittää jonkinlaista asiantuntija-auktoriteettiä. Sinulla on tietenkin oma mielipiteesi niinkuin jokaisella meillä on omansa. Minun veneessäni on silti mantooki ja keulakaide erikseen. Veneessäni on myös täkki, snörppi, staagit, fallit, spinnu, genua, iso, keulaenda, snörppi jne. Yritän tietenkin välttää merisanaston käyttöä, mikäli olen tekemisissä sinun kaltaistesi snobbalijoiden kanssa ;-)

Lue lisää

..keulaenda?

En muista koskaan kuulleeni.

vanhoja termejä kirjoitti:

Meriterminä liina tarkoittaa ohuehkoa köyttä. Ankkuriliinasta on puhuttu jo kauan ennen huviveneiden Ankarolinan keksimistä. Laivoissa puhutaan ankkurikaapelista, joka ei todellakaan ole sähköjohtoa. Lippuliina ei myöskään ole litteä nauha, vaikka Ankarolina on.

Lue lisää

Mutta ankarolina ja ankkuriliina onkin kaksi täysin eri asiaa.