Meitä alan ammattilaisia arvostellaan paljon ja varmaan monasti ihan syystäkin, eihän me täydellisiä olla. Ollaan kuulemma paitsi ammattitaidottomia, niin myös moraalittomia ja ties mitä.
Meidän työ tuntuukin käyvän aina vain vaikeammaksi. Keskeinen syy on metsänomistajien vieraantuminen omista metsistään. Vain erittäin harva viitsii enää lähteä sahan kanssa metsään, viljelytyötkin tekee yleensä ammattimies.
Kun omakohtainen käytännön tuntuma metsien käsittelyyn puuttuu,hämärtyy käsityskyky esim.siitä mikä on hyvää laatua metsänhoidossa ja puunkorjuussa.
Miten ihminen, joka ei ole hehtaariakaan harventanut, voi arvostella vaikkapa poistettavien puiden valintaa jne.
On paljon helpompaa istua tietokoneen ääressä ja haukkua metsätalouoden toimijoita ja valittaa metsän huonoa tuottoa. Mitään omatoimista metsän tuoton eteen ei viitsitä tehdä.
Vielä 80-90 luvuilla tilanne oli selvästi parempi, metsänomistajat tekivät taimikonhoitoa ym. metsänhoitoa. Nykyinen pullamössömetsänomistaja ei taitaisi sahan kanssa enää talvisessa metsässä pärjätäkään
Metsänomistajien asiantuntemus?
13
1344
Vastaukset
- Mehtäsika
Olen ammattimiehen kanssa osin eri mieltä,jos ei lie pullamössöomistajilla tietotaitoa,niin paljon näitä mössöjä on tullut vastaan "ammattilaisissakin"
Erona monesti vain koulutuksen antama varmuus omasta ylivertaisuudestaan.
Ei tarvinne käydä luettelemaan ammattilaisten tekemiä metsävirheitä,amatöörien virheitähän käytetään koulutuesimerkkeinä kaikista epäonnistumisista.
Taanehtivaa historiaa seuratessa on hyvä muistaa että ammattilaisten virheet siunaa/hyväksyy sama yksityismetsälaki joka ainakin takavuosinä rankaisi omatoimista nykynormien mukaan hyväksyttävääkin metsänhoitoa/käyttöä.
Mitä taas nykyihmisten osaamattomuuten tulee kehottaisi ammattilaista/firmoja katsomaan peiliin,omatoimisuus osoitettiin tarpeettomaksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi,kyllä sitäarvovaltaisten todistajien edessä jäykempikin mo.nöyrtyi.- Metsäneuvoja
Kirjoituksesi pitää pitkälti paikkansa. Keskeisin syy omatoimisen metsänhoidon vähenemiseen on firmojen hankintapuun hinnoittelu metsäveron siirtymäaikana ( 90-luvun alusta vuoteen 2005).
Hankintalisä painettiin olemattomaksi ja lähes pilkantekoa oli tukin hinnoittelu, pystyyn enempi kuin tienvarressa.
Isännät lopettivat hankintahakkuut ja tilojen nuoret isännät, jotka ennen olivat isiensä mukana oppineet metsätyöt, jäivät vaille opetusta.
Metsäpatruunat olivat voimansa tunnossa, puuta lykkäsi markkinoille myyntiveron lähestyessä kiihtyvällä tahdilla, tuontipuulla hallittin kotimaista hintatasoa.
Tuo aloitukseni oli harkiten hieman provosoiva.
On nimittäin niin, että meikäläinen metsätalouden osaaminen ( parjattu tehometsätalous) on rajojemme ulkopuolella arvostettu maailman parhaaksi metsäosaamiseksi.
Ammattilaista riepoo usein yksittäinen metsänomistaja joka oman, suppean kokemuksensa perusteella tyrmää satavuotisen tutkimuksen ja kehittämisen myötä saavutetun tietotaidon - 10 vuotta mtsänhoitoa
Metsäneuvoja kirjoitti:
Kirjoituksesi pitää pitkälti paikkansa. Keskeisin syy omatoimisen metsänhoidon vähenemiseen on firmojen hankintapuun hinnoittelu metsäveron siirtymäaikana ( 90-luvun alusta vuoteen 2005).
Hankintalisä painettiin olemattomaksi ja lähes pilkantekoa oli tukin hinnoittelu, pystyyn enempi kuin tienvarressa.
Isännät lopettivat hankintahakkuut ja tilojen nuoret isännät, jotka ennen olivat isiensä mukana oppineet metsätyöt, jäivät vaille opetusta.
Metsäpatruunat olivat voimansa tunnossa, puuta lykkäsi markkinoille myyntiveron lähestyessä kiihtyvällä tahdilla, tuontipuulla hallittin kotimaista hintatasoa.
Tuo aloitukseni oli harkiten hieman provosoiva.
On nimittäin niin, että meikäläinen metsätalouden osaaminen ( parjattu tehometsätalous) on rajojemme ulkopuolella arvostettu maailman parhaaksi metsäosaamiseksi.
Ammattilaista riepoo usein yksittäinen metsänomistaja joka oman, suppean kokemuksensa perusteella tyrmää satavuotisen tutkimuksen ja kehittämisen myötä saavutetun tietotaidonMetsäneuvoja provosoi, ei kaikki metsänomistajat ole vieraantuneet metsistään.
Oma metsänomistajuus alkoi -90-luvun puolestavälistä. Koulutusta "alalle" ei ollut. Kiinnostus heräsi kun ostin pienen palstan. Nyt kun katselee taaksepäin niin olen tuon vajaan 15vuoden aikana tehnyt monenlaista puuhaa metsäalalla.
Kylvöä,istutusta,heinäystä,reppuruiskutusta,taimikonhoitoa,terveyslannoitusta,kasvatuslannoitusta, oksakarsintaa,tuulenkaatohakkuita, puunajoa, polttopuuntekoa, polttopuukauppaa, ollut mukana metsäsuunnittelussa, avannut rajalinjoja maanmittarin kanssa lohkomistoimituksissa,tehnyt pystykauppaa sekä suoraan puufirmojen kanssa, että mhy:n kautta, merkannut leimikon rajoja maastoon, valinnut säästöpuita/ säästöpuuryhmiä,valvonut hakkuita apteerausta,jäävien puiden pohjapinta-alaa, jäävien puiden laatua, korjuuvaurioiden määrää. Ottanut neulasnäytteitä talvella ja laittanut analysoitavaksi. Leikannut visakoivuja kesällä.
Osallistunut maallikona verkkometsäsuunnitelman kommentointiin.
Metsäpinta-alaa on kertynyt vajaa 300ha, josta suopohjaa alle 20ha.(puumäärä nyt reilu 30 000m3 ja kasvu n.1600m3/vuosi)
Hauskaa on ollut. Palkkatöissä pitäisi jaksaa vielä reilu 10 vuotta, sitten voisi jatkaa "täysillä" näiden metsäasioiden kanssa (ja siirtää kiinnostusta/kokemusta seuraavalle sukupolvelle. - P.Ölvästi
Metsäneuvoja kirjoitti:
Kirjoituksesi pitää pitkälti paikkansa. Keskeisin syy omatoimisen metsänhoidon vähenemiseen on firmojen hankintapuun hinnoittelu metsäveron siirtymäaikana ( 90-luvun alusta vuoteen 2005).
Hankintalisä painettiin olemattomaksi ja lähes pilkantekoa oli tukin hinnoittelu, pystyyn enempi kuin tienvarressa.
Isännät lopettivat hankintahakkuut ja tilojen nuoret isännät, jotka ennen olivat isiensä mukana oppineet metsätyöt, jäivät vaille opetusta.
Metsäpatruunat olivat voimansa tunnossa, puuta lykkäsi markkinoille myyntiveron lähestyessä kiihtyvällä tahdilla, tuontipuulla hallittin kotimaista hintatasoa.
Tuo aloitukseni oli harkiten hieman provosoiva.
On nimittäin niin, että meikäläinen metsätalouden osaaminen ( parjattu tehometsätalous) on rajojemme ulkopuolella arvostettu maailman parhaaksi metsäosaamiseksi.
Ammattilaista riepoo usein yksittäinen metsänomistaja joka oman, suppean kokemuksensa perusteella tyrmää satavuotisen tutkimuksen ja kehittämisen myötä saavutetun tietotaidonongelma on, etteivät he monastikaan ymmärrä, mitä numeroiden taakse kätkeytyy. Liiketaloudellisista asioista puhumattakaan.
Sanon nyt ensiksi, että metsäsektorilla olen pelkkä harrastaja, minulla kun ei ole sitä sataa hehtaaria. Jos jossain kaupassa metsää on tullut, olen sen kiiruusti myynyt eteenpäin. En ole keskittynyt metsäasioihin, enkä aio keskittyä niihin. Kuitenkin yksi yhtenäinen metsäalue minulla on omistuksessani, sekä muutamia pienempiä paloja jotka on jätetty omaan omistukseen "tietyistä syistä".
Mitä olen metsäammattilaisten (puhutaan nyt niistä teoriapuolen miehistä) kanssa ollut tekemisissä ovat he miltei joka kerta kyseenalaistaneet toimintasuunnitelmani, ja tuputtaneet omaa ratkaisuaan. Joka ikinen kerta on omalla mallillani tuotto ollut suurempi kuin heidän ratkaisuillaan.
Jokainen metsän uudistus päätehakkuun jälkeen (suosin aina aukkohakkuita päätehakkuualoilla) on onnistunut omilla resepteilläni paremmin kuin muut vastaavat kohteet samalla alueella.
Metsieni kiertonopeus on 10 vuotta nopeampi, puun myynneistä olen saanut puutavaralajeittain noin 10 prossaa kovemman hinnan, ja varsinkin harvennushakkuissa ollaan oltu ihan eri lukemissa rahavirroissa. Nuo verrattuna samaan aikaan tehtyihin muihin kauppoihin/ toimenpiteisiin samalla alueella.
Siis missä mättää????
Vika on sama kuin maatalouden parissakin, mutta enemmän se korostuu metsäpuolella.
1. Isännät ei tiedä eikä osaa
2. Neuvojat ei ole yhtään sen kummempia.
Paras ratkaisu on että isäntä itse hallitsee asiat, siinä riittää että osaa laskea yhteen, kertoa, hieman pyörittää prosenttia ja diskontata. Mutta jos isäntä ei osaa (kaikkea ei voi osata), ja turvautuu ammattiapuun pitäisi siellä päässä olla homma hallussa.
Vaan kun ei aina ole. Palkattu "ammattilainen" hokee sitä mantraa ja toistaa niitä kaavoja jotka sille on halvalla kurssilla opetettu. Mukautuminen suhdanteisiin, kohteisiin ja tarpeisiin unohtuu täysin.
Myöskin, jos neuvotaan isäntää niin silloin ollaan isännän asialla, ei metsäyhtiöiden eikä verottajan tai kaupan!!! Myöskään eri vaihtoehtojen vertaileminen taskulaskimen avulla ei moneltakaan onnistu. Joku sanoo ettei se kuulu heille, mutta on täysin perusteetonta vaatia tai suositella jotain menetelmää, ellei pysty osoittamaan että se on kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu juuri siinä kohteessa! Monasti jonkin toimenpiteen ajoituksen kohdentaminen saattaa lyhentää metsän kiertoaikaa merkittävästi ja jos päästään tuohon 10 vuoteen, niin laskekaa mitä se todella tekee vuositasolla jos on kyse 60 hehtaarista kovakasvuista et-suomalaista kuusikkoa!!!!!! Tuollaisen asian valitettavasti pystyy todistamaan vain laskimella! - on ongelma?
P.Ölvästi kirjoitti:
ongelma on, etteivät he monastikaan ymmärrä, mitä numeroiden taakse kätkeytyy. Liiketaloudellisista asioista puhumattakaan.
Sanon nyt ensiksi, että metsäsektorilla olen pelkkä harrastaja, minulla kun ei ole sitä sataa hehtaaria. Jos jossain kaupassa metsää on tullut, olen sen kiiruusti myynyt eteenpäin. En ole keskittynyt metsäasioihin, enkä aio keskittyä niihin. Kuitenkin yksi yhtenäinen metsäalue minulla on omistuksessani, sekä muutamia pienempiä paloja jotka on jätetty omaan omistukseen "tietyistä syistä".
Mitä olen metsäammattilaisten (puhutaan nyt niistä teoriapuolen miehistä) kanssa ollut tekemisissä ovat he miltei joka kerta kyseenalaistaneet toimintasuunnitelmani, ja tuputtaneet omaa ratkaisuaan. Joka ikinen kerta on omalla mallillani tuotto ollut suurempi kuin heidän ratkaisuillaan.
Jokainen metsän uudistus päätehakkuun jälkeen (suosin aina aukkohakkuita päätehakkuualoilla) on onnistunut omilla resepteilläni paremmin kuin muut vastaavat kohteet samalla alueella.
Metsieni kiertonopeus on 10 vuotta nopeampi, puun myynneistä olen saanut puutavaralajeittain noin 10 prossaa kovemman hinnan, ja varsinkin harvennushakkuissa ollaan oltu ihan eri lukemissa rahavirroissa. Nuo verrattuna samaan aikaan tehtyihin muihin kauppoihin/ toimenpiteisiin samalla alueella.
Siis missä mättää????
Vika on sama kuin maatalouden parissakin, mutta enemmän se korostuu metsäpuolella.
1. Isännät ei tiedä eikä osaa
2. Neuvojat ei ole yhtään sen kummempia.
Paras ratkaisu on että isäntä itse hallitsee asiat, siinä riittää että osaa laskea yhteen, kertoa, hieman pyörittää prosenttia ja diskontata. Mutta jos isäntä ei osaa (kaikkea ei voi osata), ja turvautuu ammattiapuun pitäisi siellä päässä olla homma hallussa.
Vaan kun ei aina ole. Palkattu "ammattilainen" hokee sitä mantraa ja toistaa niitä kaavoja jotka sille on halvalla kurssilla opetettu. Mukautuminen suhdanteisiin, kohteisiin ja tarpeisiin unohtuu täysin.
Myöskin, jos neuvotaan isäntää niin silloin ollaan isännän asialla, ei metsäyhtiöiden eikä verottajan tai kaupan!!! Myöskään eri vaihtoehtojen vertaileminen taskulaskimen avulla ei moneltakaan onnistu. Joku sanoo ettei se kuulu heille, mutta on täysin perusteetonta vaatia tai suositella jotain menetelmää, ellei pysty osoittamaan että se on kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu juuri siinä kohteessa! Monasti jonkin toimenpiteen ajoituksen kohdentaminen saattaa lyhentää metsän kiertoaikaa merkittävästi ja jos päästään tuohon 10 vuoteen, niin laskekaa mitä se todella tekee vuositasolla jos on kyse 60 hehtaarista kovakasvuista et-suomalaista kuusikkoa!!!!!! Tuollaisen asian valitettavasti pystyy todistamaan vain laskimella!>Sanon nyt ensiksi, että metsäsektorilla olen pelkkä harrastaja ...<
>Mitä olen metsäammattilaisten (puhutaan nyt niistä teoriapuolen miehistä) kanssa ollut tekemisissä ovat he miltei joka kerta kyseenalaistaneet toimintasuunnitelmani ...<
Siis missä mättää???? Kannattaisko miettiä ... - metsäinssi
on ongelma? kirjoitti:
>Sanon nyt ensiksi, että metsäsektorilla olen pelkkä harrastaja ...<
>Mitä olen metsäammattilaisten (puhutaan nyt niistä teoriapuolen miehistä) kanssa ollut tekemisissä ovat he miltei joka kerta kyseenalaistaneet toimintasuunnitelmani ...<
Siis missä mättää???? Kannattaisko miettiä ...Tätä juuri tarkoitin. Itse kukin meistä on ammattilainen ja asiantuntija omalla alallaan. Mutta se, että omistaa metsää ja on joskus myynyt puuta, ei tee henkilöstä matsätalouden asiantuntijaa.
- P.Ölvästi
metsäinssi kirjoitti:
Tätä juuri tarkoitin. Itse kukin meistä on ammattilainen ja asiantuntija omalla alallaan. Mutta se, että omistaa metsää ja on joskus myynyt puuta, ei tee henkilöstä matsätalouden asiantuntijaa.
tarkoitin, metsäpuolen toimihenkilöt ovat useimmiten sitä joukkoa joka on "joutunut" metsäalalle siksi koska eivät ole yhteishaussa muualle päässeet!! Ymmärrys ja taito ei heillä valitettavan usein riitä. Tai sitten herrapelko on ko alalla vielä niin kova, ettei uskalleta muuta esittää kuin juuri se, mitä on viimeisillä kursseilla tuputettu.
Se on se mikä mättää!
Eikä metsäala ennen muuksi muutu ennenkuin tulee metsänomistajia, joilla on omistuksessaan suuria aloja ja he osaavat hoitaa bisneksen, eivätkä "metsäasiantuntijoilta" enää mitään kysele, tai sitten tulee parempia "metsäammattilaisia". Mutta koska niitä tulee? Jos vertaa kouluissa istuvaa porukkaa esim teknisen alan vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaviin, on esimerkiksi matematiikan osalta taidot todella surkeita. Vaikka laki vaatii saman perustason tietopuolisen koulutuksen matematiikan osalta kuin tekniikan puolella!!!!!!
Edelleen väitän, että jos ei kykene muodostamaan omia perusteltuja näkemyksiä ja asian etenemistä vuositasolla numeroina, ei voi antaa hoitosuosituksia, eikä neuvojakaan!
Esim, insinööri, Amk, konetekniikan koulutusohjelma, pystyy taatusti kouluttautumaan muutamassa kuukaudessa metsätalousinsinööriksi, jos häntä kiinnostaa ja siihen annetaan joustavat mahdollisuudet.
Yrittäkääpäs tehdä sama temppu toisinpäin! Ottaa varmaan 3 vuotta!
Sitä tarkoitan, ja siitä on kyse.
P.S. ja olen kyllä ajatellut, hyvin syvällisestikin tätä asiaa! - sinä
P.Ölvästi kirjoitti:
tarkoitin, metsäpuolen toimihenkilöt ovat useimmiten sitä joukkoa joka on "joutunut" metsäalalle siksi koska eivät ole yhteishaussa muualle päässeet!! Ymmärrys ja taito ei heillä valitettavan usein riitä. Tai sitten herrapelko on ko alalla vielä niin kova, ettei uskalleta muuta esittää kuin juuri se, mitä on viimeisillä kursseilla tuputettu.
Se on se mikä mättää!
Eikä metsäala ennen muuksi muutu ennenkuin tulee metsänomistajia, joilla on omistuksessaan suuria aloja ja he osaavat hoitaa bisneksen, eivätkä "metsäasiantuntijoilta" enää mitään kysele, tai sitten tulee parempia "metsäammattilaisia". Mutta koska niitä tulee? Jos vertaa kouluissa istuvaa porukkaa esim teknisen alan vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaviin, on esimerkiksi matematiikan osalta taidot todella surkeita. Vaikka laki vaatii saman perustason tietopuolisen koulutuksen matematiikan osalta kuin tekniikan puolella!!!!!!
Edelleen väitän, että jos ei kykene muodostamaan omia perusteltuja näkemyksiä ja asian etenemistä vuositasolla numeroina, ei voi antaa hoitosuosituksia, eikä neuvojakaan!
Esim, insinööri, Amk, konetekniikan koulutusohjelma, pystyy taatusti kouluttautumaan muutamassa kuukaudessa metsätalousinsinööriksi, jos häntä kiinnostaa ja siihen annetaan joustavat mahdollisuudet.
Yrittäkääpäs tehdä sama temppu toisinpäin! Ottaa varmaan 3 vuotta!
Sitä tarkoitan, ja siitä on kyse.
P.S. ja olen kyllä ajatellut, hyvin syvällisestikin tätä asiaa!mene piru yleistämään jos omalle kohdalle on sattunut pätemättömiä. olen itse metsäkonekoulussa, siellä opetetaan suhteellisen hyvin metsäalan perusasiat. jos heittelet tuollaista mututuntumalla niin sulla mahtaa olla jotain henk. kohtaista metsäammattilaisia vastaan. ei ole merkityksellistä verrata tekniikan alaa metsäalaan, kun kyseessä on täysin eri asiat. metsähommiin liittyy paljon muutakin kuin selvä järki. metsä ei toimi niinkuin auto.
"Metsäneuvoja" tuskin on oikea metsäneuvoja, en ole törmännyt käytännössä tuollaisiin asenteisiin.
"P.Ölvästi" on tosiaan nimensä veroinen.
Hankintamiestä alettiin ajaa pois metsästä jo 60-luvun puolivälissä, jolloin metsänostajat oikein keskenään sopivat metsätyön siirtämisestä isänniltä yhtiöitten miehille ja silloin jo yleistyville koneille. Toteutus hinnoittelumuutoksin.
Tämä vaikutti tietysti hankintataitojen ja -halun ruostumiseen.
Kaikkea metsätaitoa ja -tietoa se ei kuitenkaan poistanut isänniltä. Vaikka uusi sukupolvi suhtautuu aina asioihin eri tavalla kuin vanha, ei metsänomistamisen taito ole kuitenkaan mihinkään kadonneet. Näkemys vain ei ole enää niin käytännönläheinen.
Olen kohta 46 vuotta ollut metsänomistaja ja olen monissa asioissa ollut tekemisissä metsäammattilaisten kanssa. Olen ollut heidän kanssaan joskus kovastikkin napit vastakkain, mutta en ole koskaan huomannut mitään yleistä taitamattomuutta. En ole kohdannut myöskään heissä yksilöinänäkään täysin kelvottomia, em. erimielisyyksistä huolimatta.- ehkä mahdollista
>Olen ollut heidän kanssaan joskus kovastikkin napit vastakkain ...<
Johtuisko ehkä siitä että 46 vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Vaari sen sijaan jatkaa vanhoilla linjoilla. Joskus saattaa olla vaikea antaa periksi vaikka olisi kuinka väärässä ... varsinkin jos vastassa on itseään nuorempi. Vanha koira ei enää opi uusia temppuja vaikka hyötyä nistä olisi. ehkä mahdollista kirjoitti:
>Olen ollut heidän kanssaan joskus kovastikkin napit vastakkain ...<
Johtuisko ehkä siitä että 46 vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Vaari sen sijaan jatkaa vanhoilla linjoilla. Joskus saattaa olla vaikea antaa periksi vaikka olisi kuinka väärässä ... varsinkin jos vastassa on itseään nuorempi. Vanha koira ei enää opi uusia temppuja vaikka hyötyä nistä olisi.Kehitystä on tosiaan tapahtunut, yhteenotot ovat vähentyneet, lienee kolme syytä.
- Vaari on tullut vähän rauhallisemmaksi
- Metsäammattilaiset näyttävät ainakin puhuvan Vaarille kohteliaammin kuin ennen. Ei tarkoita että tinkisivät asiastaan.
- Metsäammattilaiset ovat, ainakin nuoremmat, oppineet ottamaan opiksi menneitten vuosikymmenten virheistä ja kuuntelevat mitä heille sanotaan. Tämä näyttää pitävän paikkansa myös nuorempien metsänomistajien kuuntelemisena.
- kai 1
paperiliiton ahonen on osittain oikeassa kun vaatii metsänhoitoa tilille.pusikot tulisi hoidettua jos esimerkiksi mhyllä olisi valta ne hoidattaa jos omistaja ei hoida- vertaa kansallisomaisuus.
- metsään meni
ehkäpä ei kannattaisi yleistää nykysukupolvea pullamössöiksi. Itse olen vähän yli 30 naismetsänomistaja.Metsä tuli perintönä, enkä aikaisemmin ollut yhtään kiinnostunut metsäasioista, mitä nyt marjassa kulkenut. Viimekesä meni jo sitten rajoja aukoessa ja taimikoita raivatessa. Hankintakauppaa emme tosin ole aikoneet ruveta tekemään, pysytään pystykaupassa. Tarkoitus on SISKOJENI kanssa tehdä niin paljon muuta kuin suinkin vain pystytään itse.
Apuna käytännön asioissa on toki yksityinen metsäpalveluyrittäjä, jolle olemme laukoneet joukon olennaisia ja epäolennaisia kysymyksiä. Aina on saatu asiantunteva vastaus ja meitä on rohkaistu ja opastettu eteenpäin. Ensi kesänä pääsemme istuttamaan taimia ja tekemään monenmoista muuta metsään liittyvää. Eli on täällä joukossa muitakin kuin pullamössöjä...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persujen kannatusromahdus ilahduttaa
Siin' ei hyvä häviä. Luotto parempaan tulevasuuteen alkaa taas palautua.2004746Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?
Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o2093462Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän
elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi1212952Pitkän päivän ilta
Tarina elämättömästä miehestä, jonka elämän täytti velvollisuudentunto. Pikkutarkka, huolellinen, hyvällä katsottu, miel1562932Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?
Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis442860Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?
Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat132317Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin
Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos522308Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat
"Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien742213Totuus sattui demareihin, vaativat asiallisen jutun poistoon
ja oli vielä suosittu, mutta kun demarit tarpeeksi valittivat, niin poistettiin. Raukkamaista toimintaa. Eli siis juttu552035En selvinnyt ilman naarmuja
Vaikka ehkä kuvittelin sen olevan ilmoitusluonteinen asia, jonka jälkeen kaikki palaa entiselleen ja ilma puhdistuu. Naa132005