Miksi merisanastosta

aloittanut, kun kirjoitin oman aloitukseni.
Onneksi sentään ei kysy samoista termeistä, jotka kai ovat hänen mielestään snobbailua.

vaan ei ollut kirjoitti:

aloittanut, kun kirjoitin oman aloitukseni.
Onneksi sentään ei kysy samoista termeistä, jotka kai ovat hänen mielestään snobbailua.

Sinun aloituksesi on kirjoitettu klo 18.14
Tuo alempi on aloitus on kirjoitettu klo 16.28
Kyllähän tuo minun matematiikan mukaan on kirjoitettu melkein 2 tuntia aikaisemmin.

Ktseleppas kirjoitti:

Sinun aloituksesi on kirjoitettu klo 18.14
Tuo alempi on aloitus on kirjoitettu klo 16.28
Kyllähän tuo minun matematiikan mukaan on kirjoitettu melkein 2 tuntia aikaisemmin.

Lue lisää

Nipottelua.
Vastaa mieluummin kysymyksiin meritermeistä!

Selitys kelloajoille ja muutamalle virheelle tekstissä (esim. skegi tuli kahteen kertaan) oli inhimillinen: puhelin sattui soimaan kesken kirjoittamisen ja jatkoin muun homman jälkeen. Sillä aikaa joku oli aloittanut samasta aiheesta.

Ehkä ylläpito poistaa häiritsevän aloitukseni.

tarkertua? kirjoitti:

Nipottelua.
Vastaa mieluummin kysymyksiin meritermeistä!

Selitys kelloajoille ja muutamalle virheelle tekstissä (esim. skegi tuli kahteen kertaan) oli inhimillinen: puhelin sattui soimaan kesken kirjoittamisen ja jatkoin muun homman jälkeen. Sillä aikaa joku oli aloittanut samasta aiheesta.

Ehkä ylläpito poistaa häiritsevän aloitukseni.

Lue lisää

Onko puhepaketti?

Puhelu. kirjoitti:

Onko puhepaketti?

itse puhelu ei ollut pitkä. Sen aiheuttama tehtävä oli.
JOskus strekki ei vaan onnistu ja täytyy heittää venda....

Olen laivassa töissä ja täällä esim. on ruorimies. Merimiessanastoa "slangia" käytetään hyvinkin vaihtelevasti. Mutta minkäänlaista ongelmaa se ei tuota. Kaikki ymmärtävät kaikkia, slangin määrästä riippumatta. Purjehtiessani käytän purjehdussanastoa, mikäli sen ymmärtäminen jollekin miehistön jäsenelle on epävarmaa, sitten selvitetään mistä on kysymys. En yritä väkisin keksiä helppoa nykyaikaista purjehdussanaston korviketta. Laivoilla mm. levanki tarkoittaa myös varrellista täkin ym. torppauksessa käytettävää harjaa. Purjehdussanasto, slangi ELÄKÖÖN.

Ratti tai ruoriratas on ruorimekanismin yksi osa. Pinnasta käytetään myös nimitystä ruoripinna tai peräsinpinna. Ruorivuoro, ruorimies tai ruorijuoppo voi olla myös pinnaohjatussa veneessä. Ruorijuoppous on rangaistava rikos myös pinnaohjatussa veneessä. Ruoriin voi tulla niin pinna- kuin rattiohjatussa veneessä.

Ruorikulmaa käännetään ratilla niinkuin sanoit. Samoin sitä käännetään ruoripinnalla.

mietteitä.. kirjoitti:

Olen laivassa töissä ja täällä esim. on ruorimies. Merimiessanastoa "slangia" käytetään hyvinkin vaihtelevasti. Mutta minkäänlaista ongelmaa se ei tuota. Kaikki ymmärtävät kaikkia, slangin määrästä riippumatta. Purjehtiessani käytän purjehdussanastoa, mikäli sen ymmärtäminen jollekin miehistön jäsenelle on epävarmaa, sitten selvitetään mistä on kysymys. En yritä väkisin keksiä helppoa nykyaikaista purjehdussanaston korviketta. Laivoilla mm. levanki tarkoittaa myös varrellista täkin ym. torppauksessa käytettävää harjaa. Purjehdussanasto, slangi ELÄKÖÖN.

Lue lisää

Kyllä se levankiharja tunnetaan myös purkkareissa (ainakin vanhempien kippareiden paateissa) ja nimitys on tietääkseni ikivanha. Ehkä sekin sana on katoamassa, kun tilalla on yksiselitteisempi kansiharja. Voi olla, että täkki-sanaankaan eivät uusveneilijät hyväksy.

keksiä nasevia synonyymejä niille merisanoille, joilla ei ole yleiskielen vastinetta.

Kylkikiinnityksessä laituriin tarvitset joka tapauksessa springit keula- ja peräköysien lisäksi. Mikä springin synonyymisana on sinun perheveneilyssäsi? Entä, jos satamakapteeni huomaa springien puuttuvan ja huomauttaa siitä. Syyttelet snobbailijaksi?
En ymmärrä muitakaan esimerkkitermejä turhiksi.
Broutsi (broach) voi sattua perheveneessäkin, miten sen ilmaiset yhdellä sanalla?
Endalle on monta synonyymiä, siksi se ei ole listassa.

Ruori-sanan historiasta sinulla ei tunnu olevan oikeaa tietoa, koska kirjoitit näin:
"Mahdollinen syy siihen, että yleiskielessä tällainen eriytyminen on tapahtunut, voisi olla se, että "ruori" on luultavasti tullut suomenkieleen melko myöhään, todennäköisesti sellaisena aikana, jolloin isommissa aluksissa ruoriratas oli jo syrjäyttänyt peräsinairot ja pinnat."
Vuonna 1863 ilmestyneessä Suomalaisessa Meri-Sanakirjassa todetaan ruorista näin:
"perävantaassa saranoistaan ja tapaistaan kulkemaan kiinipantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahwasta wärkkipuusta, ja jonka aseen kumminkin puolen kääntelemällä aluksen kulkusuunta ruoripinnillä hallitaan".
Nykysuomen sanakirjassa ruori on edelleenkin aluksen peräsin.

Ehkäpä käytäntö opettaa jotain sinullekin, kun saat purjehduskokemusta muutaman vuoden lisää.

yrittääkään opetella tai kirjoitti:

keksiä nasevia synonyymejä niille merisanoille, joilla ei ole yleiskielen vastinetta.

Kylkikiinnityksessä laituriin tarvitset joka tapauksessa springit keula- ja peräköysien lisäksi. Mikä springin synonyymisana on sinun perheveneilyssäsi? Entä, jos satamakapteeni huomaa springien puuttuvan ja huomauttaa siitä. Syyttelet snobbailijaksi?
En ymmärrä muitakaan esimerkkitermejä turhiksi.
Broutsi (broach) voi sattua perheveneessäkin, miten sen ilmaiset yhdellä sanalla?
Endalle on monta synonyymiä, siksi se ei ole listassa.

Ruori-sanan historiasta sinulla ei tunnu olevan oikeaa tietoa, koska kirjoitit näin:
"Mahdollinen syy siihen, että yleiskielessä tällainen eriytyminen on tapahtunut, voisi olla se, että "ruori" on luultavasti tullut suomenkieleen melko myöhään, todennäköisesti sellaisena aikana, jolloin isommissa aluksissa ruoriratas oli jo syrjäyttänyt peräsinairot ja pinnat."
Vuonna 1863 ilmestyneessä Suomalaisessa Meri-Sanakirjassa todetaan ruorista näin:
"perävantaassa saranoistaan ja tapaistaan kulkemaan kiinipantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahwasta wärkkipuusta, ja jonka aseen kumminkin puolen kääntelemällä aluksen kulkusuunta ruoripinnillä hallitaan".
Nykysuomen sanakirjassa ruori on edelleenkin aluksen peräsin.

Ehkäpä käytäntö opettaa jotain sinullekin, kun saat purjehduskokemusta muutaman vuoden lisää.

Lue lisää

"Ehkäpä käytäntö opettaa jotain sinullekin, kun saat purjehduskokemusta muutaman vuoden lisää."

Ei perkele mikä isottelija, oikeen snobien snobi.
Juuri tuolliasta loppulausetta voi odottaa siltä pöntöltä, jonka vneen keulassa on "No Shoes" matto. Joka tuntee olevansa jotenkin parempi kun on kokemusta ja slangi hallussa.

Kaltaisesi ääliöt on juuri niitä, joidenka takia inhoan koko purjehdusslangia ja pursiseuroja.
Olet juuri niitä pursiseuran besservissereitä, jotka kaljalasin takana naureskelevat muiden osaamattomuudelle ja koyhälle slangisanavarastolle.
Kerrotte kovia juttuja purjehdusreissuista, vaikka ette ole oikeasti paljoakaan kokeneet.
Vaimosi inhoaa purjehdusta kanssasi, kun tärkeilet kapteenin roolissasi snörppeinesi ja luuvartteinesi.

Lopuksi kai voitte siinä kaljalla todeta, kun se aloittelija kolauttaa kokan kaijaan, että "kyllä se siitä oppii, kunhan maileja kertyy, heheheheh"

yrittääkään opetella tai kirjoitti:

keksiä nasevia synonyymejä niille merisanoille, joilla ei ole yleiskielen vastinetta.

Kylkikiinnityksessä laituriin tarvitset joka tapauksessa springit keula- ja peräköysien lisäksi. Mikä springin synonyymisana on sinun perheveneilyssäsi? Entä, jos satamakapteeni huomaa springien puuttuvan ja huomauttaa siitä. Syyttelet snobbailijaksi?
En ymmärrä muitakaan esimerkkitermejä turhiksi.
Broutsi (broach) voi sattua perheveneessäkin, miten sen ilmaiset yhdellä sanalla?
Endalle on monta synonyymiä, siksi se ei ole listassa.

Ruori-sanan historiasta sinulla ei tunnu olevan oikeaa tietoa, koska kirjoitit näin:
"Mahdollinen syy siihen, että yleiskielessä tällainen eriytyminen on tapahtunut, voisi olla se, että "ruori" on luultavasti tullut suomenkieleen melko myöhään, todennäköisesti sellaisena aikana, jolloin isommissa aluksissa ruoriratas oli jo syrjäyttänyt peräsinairot ja pinnat."
Vuonna 1863 ilmestyneessä Suomalaisessa Meri-Sanakirjassa todetaan ruorista näin:
"perävantaassa saranoistaan ja tapaistaan kulkemaan kiinipantu sangen täydellinen ase, joka on tehty wahwasta wärkkipuusta, ja jonka aseen kumminkin puolen kääntelemällä aluksen kulkusuunta ruoripinnillä hallitaan".
Nykysuomen sanakirjassa ruori on edelleenkin aluksen peräsin.

Ehkäpä käytäntö opettaa jotain sinullekin, kun saat purjehduskokemusta muutaman vuoden lisää.

Lue lisää

En todellakaan aio vaivautua. Enimmäkseen tarpeettomia sanoja joka tapauksessa, ja kuolevaa "kieltä".
En muuten käytä springiä kylkikiinnityksessä, toisaalta hyvin harvoinhan missään mennään kyljittäin. Just nyt ei tule mieleen yhtään suomenkielisen alueen satamaa, jossa olisi kyljittäin asetuttu.
Broutsi? Anteeksi nyt, mutta mihin sitä sanaa tarvitaan? Karjaisetko sinä veneessäsi kasteille "nyt broutsataan"?

Ruorista: sinun ensimmäinen virheesi on, että ylipäätään luet "Meri-Sanakirjaa" etkä yleiskielen sanakirjaa. Ja toinen virhe on Nykyssuomen sanakirjan kohdalla. Siellä ei suinkaan sanota, että "ruori" olisi yksiselitteisesti peräsin. Sanan selitys kuuluu suorana lainauksena näin: "aluksen peränpitolaite, peräsin. Puhekielessä myös =ruoriratas." Ja Perussanakirja, joka on ylipäätään parempi yleiskielen tuntija (muutaman pykälän paremmin kiinni nykyajassa), jättää jopa pois tuon lisämääreen "puhekielessä".
Katsoin vielä huvikseni, mitä Wikipedia asiasta sanoo: "Aluksen peräsimen tai potkurin asentoa halutun kulkusuunnan muuttamiseksi säätävä ohjauspyörä, jonka kehällä on usein kapuloita."

Ja jos asiaa kysyttäisiin kaikilta suomea äidinkielenään puhuvilta, niin aivan salettiin 95% vastaisi tuon Wikipedian määritelmän tavoin. Sen rinnalla on yks' hailee, mitä veneilijät tai edes ammattimerenkulkijat sanovat.

Tyypillinen snobbailija kirjoitti:

"Ehkäpä käytäntö opettaa jotain sinullekin, kun saat purjehduskokemusta muutaman vuoden lisää."

Ei perkele mikä isottelija, oikeen snobien snobi.
Juuri tuolliasta loppulausetta voi odottaa siltä pöntöltä, jonka vneen keulassa on "No Shoes" matto. Joka tuntee olevansa jotenkin parempi kun on kokemusta ja slangi hallussa.

Kaltaisesi ääliöt on juuri niitä, joidenka takia inhoan koko purjehdusslangia ja pursiseuroja.
Olet juuri niitä pursiseuran besservissereitä, jotka kaljalasin takana naureskelevat muiden osaamattomuudelle ja koyhälle slangisanavarastolle.
Kerrotte kovia juttuja purjehdusreissuista, vaikka ette ole oikeasti paljoakaan kokeneet.
Vaimosi inhoaa purjehdusta kanssasi, kun tärkeilet kapteenin roolissasi snörppeinesi ja luuvartteinesi.

Lopuksi kai voitte siinä kaljalla todeta, kun se aloittelija kolauttaa kokan kaijaan, että "kyllä se siitä oppii, kunhan maileja kertyy, heheheheh"

Lue lisää

Voisin varmaan sanoa sullekin, että "poikaseni", kun vaikutat noin lapsellisen agressiiviselta. Olin muuten kesälomat "skönellä" sipoolaisella kaljaasilla 40-luvun lopulla. Haettiin halkolasteja Sipoosta Hakaniemen rantaan. Pakosti siinä oli merisanat opittava. Ekan veneeni, omalla työllä ansaitun, hankin 1950-luvulla. Siitä lähtien on tullut skiglattua kaikki vapaa-ajat, eläkkeellä täysaikaisesti. Kaljaa en juo pursiseuroissa. Niissä piireissä et minua näe. Nuoria purjehtijoita kyllä olen opettanut, kyselevät vieläkin apuani. Eivät loukkaannu, vaikka sanon endaa endaksi, snörppiä snörpiksi ja vaikka puhun fööristä, leestä ja luuvartista.
Missä muualla sellaista "no shoes" mattoa tarvitaan kuin Venemessujen näyttelyveneissä?

Sattuu vaan olemaan niin, etten ymmärrä niitä nipottelijoita, jotka pitävät vakiintunutta merisanastoa "snobbailuna". En osaa muuta venetermistöä kuin sen perinteisen. Mutta kun nipottelija ei tunne jotain merisanaa, sitä ei hänen mielestä kenenkään muunkaan tarvitse tietää ja sana pitää hävittää. Vain siitä oli kysymys.
Mikä ihme teitä nuoria pännii? Onko tuskallista, jos teidän pitäisi omaksua kymmenkunta merenkulussa käytettyä termiä ja jokusia sellaisia uudempia "skönen slangin" sanoja, joille ei ole olemassa selkeää yleiskielistä synonyymiä?

Perhepurjehtija kirjoitti:

En todellakaan aio vaivautua. Enimmäkseen tarpeettomia sanoja joka tapauksessa, ja kuolevaa "kieltä".
En muuten käytä springiä kylkikiinnityksessä, toisaalta hyvin harvoinhan missään mennään kyljittäin. Just nyt ei tule mieleen yhtään suomenkielisen alueen satamaa, jossa olisi kyljittäin asetuttu.
Broutsi? Anteeksi nyt, mutta mihin sitä sanaa tarvitaan? Karjaisetko sinä veneessäsi kasteille "nyt broutsataan"?

Ruorista: sinun ensimmäinen virheesi on, että ylipäätään luet "Meri-Sanakirjaa" etkä yleiskielen sanakirjaa. Ja toinen virhe on Nykyssuomen sanakirjan kohdalla. Siellä ei suinkaan sanota, että "ruori" olisi yksiselitteisesti peräsin. Sanan selitys kuuluu suorana lainauksena näin: "aluksen peränpitolaite, peräsin. Puhekielessä myös =ruoriratas." Ja Perussanakirja, joka on ylipäätään parempi yleiskielen tuntija (muutaman pykälän paremmin kiinni nykyajassa), jättää jopa pois tuon lisämääreen "puhekielessä".
Katsoin vielä huvikseni, mitä Wikipedia asiasta sanoo: "Aluksen peräsimen tai potkurin asentoa halutun kulkusuunnan muuttamiseksi säätävä ohjauspyörä, jonka kehällä on usein kapuloita."

Ja jos asiaa kysyttäisiin kaikilta suomea äidinkielenään puhuvilta, niin aivan salettiin 95% vastaisi tuon Wikipedian määritelmän tavoin. Sen rinnalla on yks' hailee, mitä veneilijät tai edes ammattimerenkulkijat sanovat.

Lue lisää

Itse käytän sekä työssä (merimiesslangia), että vapaa-aikanani (purjehdusslangia). Nämä kuuluvat merenkulkuun, ovat erittäin selkokielisiä ja yksiselitteisiä. Ja kun syvemmälle ajattelen, kuulostavat ne myös hienolta! Olen ylpeä ammattislangistani, jota voin myös käyttää vapaa-aikanana purjehtiessa. Myös vanhat kunnon kokardihatut, klubitakit kuuluvat asiaan. Saisi näkyä enemmän. Myös merimiestapoja saisi opetella uusavuttomat: en mä jaksa/viitti tyypit. Tavoilla tarkoitan mm. toisten huomioimista rantautuessa jne.. Minua ei häiritse, jos joku ei slangia osaa, mutta miksi osaamattomia jurppii se, että muut käyttävät merimieskieltä???

Perhepurjehtija kirjoitti:

En todellakaan aio vaivautua. Enimmäkseen tarpeettomia sanoja joka tapauksessa, ja kuolevaa "kieltä".
En muuten käytä springiä kylkikiinnityksessä, toisaalta hyvin harvoinhan missään mennään kyljittäin. Just nyt ei tule mieleen yhtään suomenkielisen alueen satamaa, jossa olisi kyljittäin asetuttu.
Broutsi? Anteeksi nyt, mutta mihin sitä sanaa tarvitaan? Karjaisetko sinä veneessäsi kasteille "nyt broutsataan"?

Ruorista: sinun ensimmäinen virheesi on, että ylipäätään luet "Meri-Sanakirjaa" etkä yleiskielen sanakirjaa. Ja toinen virhe on Nykyssuomen sanakirjan kohdalla. Siellä ei suinkaan sanota, että "ruori" olisi yksiselitteisesti peräsin. Sanan selitys kuuluu suorana lainauksena näin: "aluksen peränpitolaite, peräsin. Puhekielessä myös =ruoriratas." Ja Perussanakirja, joka on ylipäätään parempi yleiskielen tuntija (muutaman pykälän paremmin kiinni nykyajassa), jättää jopa pois tuon lisämääreen "puhekielessä".
Katsoin vielä huvikseni, mitä Wikipedia asiasta sanoo: "Aluksen peräsimen tai potkurin asentoa halutun kulkusuunnan muuttamiseksi säätävä ohjauspyörä, jonka kehällä on usein kapuloita."

Ja jos asiaa kysyttäisiin kaikilta suomea äidinkielenään puhuvilta, niin aivan salettiin 95% vastaisi tuon Wikipedian määritelmän tavoin. Sen rinnalla on yks' hailee, mitä veneilijät tai edes ammattimerenkulkijat sanovat.

Lue lisää

Et käytä kylkikiinnityksessä springiä? Se kuitenkin kuuluu asialliseen kiinnitykseen, siis siihen hyvän merimiestavan mukaiseen. Kuitenkin kylkikiinnitys on vierassatamissakin aisapaikkojen myötä yleistyvä tapa. Jätätkö ne pois vain sen takia, ettet voi miehistöllesi antaa ohjetta sen nimisen köyden laittoon?

Mikä on kasti, jolle karjutaan? Ja eikö sinun veneessäsi koskaan keskustella broutsista ilmiönä sen nimen takia? Jätetäänkö monet muutkin turvallisuuteen liittyvät ilmiöt opettelematta, kun ei viitsi?

mättää kirjoitti:

Et käytä kylkikiinnityksessä springiä? Se kuitenkin kuuluu asialliseen kiinnitykseen, siis siihen hyvän merimiestavan mukaiseen. Kuitenkin kylkikiinnitys on vierassatamissakin aisapaikkojen myötä yleistyvä tapa. Jätätkö ne pois vain sen takia, ettet voi miehistöllesi antaa ohjetta sen nimisen köyden laittoon?

Mikä on kasti, jolle karjutaan? Ja eikö sinun veneessäsi koskaan keskustella broutsista ilmiönä sen nimen takia? Jätetäänkö monet muutkin turvallisuuteen liittyvät ilmiöt opettelematta, kun ei viitsi?

Lue lisää

täytyy hämmästellä itse omaa kirjoitusvirhettäni, sitä gastin muuttumista kastiksi. Toisaalta: ei sitäkään sanaa (gastia) käytetä meidän veneessä. Miksi me keskustelisimme broutsista? On meillä muutakin puhuttavaa.

Springiviisastelusi sortui jo siihen, että minä laitan kiinnitysköydet aina itse. En siis tarvitse niille mitään nimiä.

sköne vm -75 kirjoitti:

Itse käytän sekä työssä (merimiesslangia), että vapaa-aikanani (purjehdusslangia). Nämä kuuluvat merenkulkuun, ovat erittäin selkokielisiä ja yksiselitteisiä. Ja kun syvemmälle ajattelen, kuulostavat ne myös hienolta! Olen ylpeä ammattislangistani, jota voin myös käyttää vapaa-aikanana purjehtiessa. Myös vanhat kunnon kokardihatut, klubitakit kuuluvat asiaan. Saisi näkyä enemmän. Myös merimiestapoja saisi opetella uusavuttomat: en mä jaksa/viitti tyypit. Tavoilla tarkoitan mm. toisten huomioimista rantautuessa jne.. Minua ei häiritse, jos joku ei slangia osaa, mutta miksi osaamattomia jurppii se, että muut käyttävät merimieskieltä???

Lue lisää

kokardeja ja klubitakkeja haluaisit. Eipä tässä enää voi muuta sanoa kuin, että "ne tekevät sen itse".

Kielentutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että jokainen slangi on tyypillisesti "ryhmätunnus". Sen käytön tiedostettuna tai tiedostamattomana tarkoituksena on osoittaa yhteenkuuluvuutta ryhmään ja ulkopuolisten poissulkemista. Se on sanallisessa muodossa oleva kerholiivi.

Perhepurjehtija kirjoitti:

täytyy hämmästellä itse omaa kirjoitusvirhettäni, sitä gastin muuttumista kastiksi. Toisaalta: ei sitäkään sanaa (gastia) käytetä meidän veneessä. Miksi me keskustelisimme broutsista? On meillä muutakin puhuttavaa.

Springiviisastelusi sortui jo siihen, että minä laitan kiinnitysköydet aina itse. En siis tarvitse niille mitään nimiä.

Lue lisää

miksi sinua (teitä uusavuttomia, tumpeloita, purjehduksesta tietämättömiä)harmittaa se, että joku muu käyttää alan sanastoa. Käsittämätöntä, ilmeisesti olet vain palstan provosoija, ei kukaan voi tosissaan tuollaisia väitellä!

Perhepurjehtija kirjoitti:

täytyy hämmästellä itse omaa kirjoitusvirhettäni, sitä gastin muuttumista kastiksi. Toisaalta: ei sitäkään sanaa (gastia) käytetä meidän veneessä. Miksi me keskustelisimme broutsista? On meillä muutakin puhuttavaa.

Springiviisastelusi sortui jo siihen, että minä laitan kiinnitysköydet aina itse. En siis tarvitse niille mitään nimiä.

Lue lisää

Kylkikiinnityksessä ponttooniin tai kaijaan laitat perhemiehistösi kanssa neljä nimetöntä narua. Eikö käytännössä ole yhtään hankaluuksia, jos kaikkien kiinnitysköysiesi nimi on pelkkä köysi tai naru? Esim. "irrota toi naru, ei se kun toinen naru. Äsh, se on väärä naru" jne. Vai tarkoititko, ettet käytä ollenkaan springejä, etkä sen takia suostu oppimaan/ymmärtämään ko sanaakaan?
Eihän sinun broutsista tarvitsekaan keskustella. Silti olen 100% varma että perheesi haluaa siitä keskustella, ehkä äänekkäästi, heti kun olet veneelläsi broutsannut. Minulle on aivan sama minkä nimen broutsille keksit omassa venekielessäsi.

Perhepurjehtija kirjoitti:

täytyy hämmästellä itse omaa kirjoitusvirhettäni, sitä gastin muuttumista kastiksi. Toisaalta: ei sitäkään sanaa (gastia) käytetä meidän veneessä. Miksi me keskustelisimme broutsista? On meillä muutakin puhuttavaa.

Springiviisastelusi sortui jo siihen, että minä laitan kiinnitysköydet aina itse. En siis tarvitse niille mitään nimiä.

Lue lisää

Meillä ei ole kiellettyjä puheenaiheita ja kaikki saavat osallistua purjehtimiseen. Luulisi teillä olevan vähän kireä tunnelma siellä veneessä kun pidät perheen suitset noin tiukalla.

on sinun veneessäsi? kirjoitti:

Kylkikiinnityksessä ponttooniin tai kaijaan laitat perhemiehistösi kanssa neljä nimetöntä narua. Eikö käytännössä ole yhtään hankaluuksia, jos kaikkien kiinnitysköysiesi nimi on pelkkä köysi tai naru? Esim. "irrota toi naru, ei se kun toinen naru. Äsh, se on väärä naru" jne. Vai tarkoititko, ettet käytä ollenkaan springejä, etkä sen takia suostu oppimaan/ymmärtämään ko sanaakaan?
Eihän sinun broutsista tarvitsekaan keskustella. Silti olen 100% varma että perheesi haluaa siitä keskustella, ehkä äänekkäästi, heti kun olet veneelläsi broutsannut. Minulle on aivan sama minkä nimen broutsille keksit omassa venekielessäsi.

Lue lisää

Springi on se keskimmäinen köysi, eteen tai taakse päin.
Milläs nimellä sitä köyttä kutsutaan joa menee suoraan laituriin?
esim jos keulasta menee 2 köyttä suoraan laituriin, millä nimellä nimität sitä köyttä joka menee hivenen edemmäks laiturilla?
Onko se vaan etummainen keulaköysi?
Vai onko sille "normaalille" keula ja peräköydelle myös joku termi?

Sen verran. kirjoitti:

Springi on se keskimmäinen köysi, eteen tai taakse päin.
Milläs nimellä sitä köyttä kutsutaan joa menee suoraan laituriin?
esim jos keulasta menee 2 köyttä suoraan laituriin, millä nimellä nimität sitä köyttä joka menee hivenen edemmäks laiturilla?
Onko se vaan etummainen keulaköysi?
Vai onko sille "normaalille" keula ja peräköydelle myös joku termi?

Lue lisää

kylkikiinnityksestä. En löytänyt suomenkielistä linkkiä, mutta englantilainen kuva puhuu puolestaan:
http://www.sailtrain.co.uk/anchoring/alongside.htm

Perhepurjehtija kirjoitti:

kokardeja ja klubitakkeja haluaisit. Eipä tässä enää voi muuta sanoa kuin, että "ne tekevät sen itse".

Kielentutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että jokainen slangi on tyypillisesti "ryhmätunnus". Sen käytön tiedostettuna tai tiedostamattomana tarkoituksena on osoittaa yhteenkuuluvuutta ryhmään ja ulkopuolisten poissulkemista. Se on sanallisessa muodossa oleva kerholiivi.

Lue lisää

"Kielentutkijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että jokainen slangi on tyypillisesti "ryhmätunnus"."

Pointti ei nyt ole kielentutkijoiden tarkoittama slangi, esim. rauman murre tai stadin slangi, vaan yksittäiset, usein perinteiset merisanaston termit. Nehän ovat sanoja, joilla on selkeä merkityksensä, mutta yksiselitteinen yleiskielen vastine puuttuu tai keksitty vastine on alkuperäistä termiä huonompi.

Kummalta tuntuu se, ettet millään halua hyväksyä meri- tai merimiestermejä, jotka ovat olleet käytössä muutaman vuosisadan ajan. Alunperin sanat ovat peräisin merenkulkumaista kuten Englanti, Hollanti, jopa Ruotsi ja Venäjä.

Muutamat tuoreemmat termit on johdettu englantilaisista sanoista tai englanti on otettu sellaisenaan, vaikkapa blooper, reacher, ST-fokka (self-tacking; mikä olisi tarkka suomennos?), ST-vinssi (self-tailing; mikä olisi tarkka suomennos?).

kysymykseen kirjoitti:

miksi sinua (teitä uusavuttomia, tumpeloita, purjehduksesta tietämättömiä)harmittaa se, että joku muu käyttää alan sanastoa. Käsittämätöntä, ilmeisesti olet vain palstan provosoija, ei kukaan voi tosissaan tuollaisia väitellä!

Lue lisää

oma tekstisi ja mieti, kuka se provoilija mahtaakaan olla? Viiden pisteen vihje: peili saattaisi auttaa sinua tunnistuksessa.

Puhukaa vapaasti millä termeillä tahansa silloin, kun tiedätte varmasti olevanne "samanhenkisten" joukossa, vaikka siellä ikioman pursiseuranne saunassa. Mutta yleisemmillä foorumeilla, vaikkapa vierassataman laiturilla tuntemattomien kanssa tai tällaisilla palstoilla kannattaa pitäytyä yleiskielessä. Katsos kun ei tämä veneily ole useimmille meistä mikään "ala" sen enempää kuin vaikkapa kesämökkeily.

Itse asiassa tämä keskustelu taitaa kertoa juuri siitä, miten erilaisia veneilijät ovat, tai miten mahdoton on ylipäätään määritellä mitään ryhmää "veneilijät". Minun elämääni vesilläliikkuminen on kuulunut aivan lapsesta saakka, vaikka määrittelen varsinaisesti veneilyurani alkaneeksi vasta keski-ikäisenä tapahtuneesta oman veneen ostosta. Mutta ei siihen ole koskaan mitään "alan sanastoa" liittynyt. Ellei joku halua väittää esim. ankkuria ja äyskäriä sellaiseksi.

Tässäkin keskustelussa esitetyt termit ovat olleet lähes poikkeuksetta joko sellaisia, että niille on selvä yleiskielinen ilmaus ("halssi" vs. "tuuli oikealla/vasemmalla" tai "styyra" vs. "oikea") tai sitten sellaisia, ettei niille ole kokemuksen mukaan juuri käyttöä. Joku ihmetteli, ettei puhuta broachaamisesta. Miksi puhuttaisiin? Ketä se kiinnostaa? Silloin kun vene on karkaamassa lapasesta, sille asialle tehdään jotain tapahtumaa sen kummemmin nimeämättä tai jälkikäteisraportteja laatimatta.

Meidän veneessä purjehditaan, nähtävästi sinä vain puhut siitä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

oma tekstisi ja mieti, kuka se provoilija mahtaakaan olla? Viiden pisteen vihje: peili saattaisi auttaa sinua tunnistuksessa.

Puhukaa vapaasti millä termeillä tahansa silloin, kun tiedätte varmasti olevanne "samanhenkisten" joukossa, vaikka siellä ikioman pursiseuranne saunassa. Mutta yleisemmillä foorumeilla, vaikkapa vierassataman laiturilla tuntemattomien kanssa tai tällaisilla palstoilla kannattaa pitäytyä yleiskielessä. Katsos kun ei tämä veneily ole useimmille meistä mikään "ala" sen enempää kuin vaikkapa kesämökkeily.

Itse asiassa tämä keskustelu taitaa kertoa juuri siitä, miten erilaisia veneilijät ovat, tai miten mahdoton on ylipäätään määritellä mitään ryhmää "veneilijät". Minun elämääni vesilläliikkuminen on kuulunut aivan lapsesta saakka, vaikka määrittelen varsinaisesti veneilyurani alkaneeksi vasta keski-ikäisenä tapahtuneesta oman veneen ostosta. Mutta ei siihen ole koskaan mitään "alan sanastoa" liittynyt. Ellei joku halua väittää esim. ankkuria ja äyskäriä sellaiseksi.

Tässäkin keskustelussa esitetyt termit ovat olleet lähes poikkeuksetta joko sellaisia, että niille on selvä yleiskielinen ilmaus ("halssi" vs. "tuuli oikealla/vasemmalla" tai "styyra" vs. "oikea") tai sitten sellaisia, ettei niille ole kokemuksen mukaan juuri käyttöä. Joku ihmetteli, ettei puhuta broachaamisesta. Miksi puhuttaisiin? Ketä se kiinnostaa? Silloin kun vene on karkaamassa lapasesta, sille asialle tehdään jotain tapahtumaa sen kummemmin nimeämättä tai jälkikäteisraportteja laatimatta.

Meidän veneessä purjehditaan, nähtävästi sinä vain puhut siitä.

Lue lisää

Melko yksin taidat olla kantasi kanssa pp. Onneksi myös todella harvassa ovat ne jotka oikeasti ottaisivat nokkiinsa siitä, ettet purjehdustermejä ymmärrä tai käytä.

Lähes kaikilla aloilla (mukaanlukien ammatit ja harrastukset) erikoistermejä käytetään sen takia, että lisäävät toiminnan tehokkuutta ja/tai turvallisuutta. Muun väittäminen osoittaa heikkoa harkintakykyä ja puutteellista elämänkokemusta.

Perhepurjehtija kirjoitti:

oma tekstisi ja mieti, kuka se provoilija mahtaakaan olla? Viiden pisteen vihje: peili saattaisi auttaa sinua tunnistuksessa.

Puhukaa vapaasti millä termeillä tahansa silloin, kun tiedätte varmasti olevanne "samanhenkisten" joukossa, vaikka siellä ikioman pursiseuranne saunassa. Mutta yleisemmillä foorumeilla, vaikkapa vierassataman laiturilla tuntemattomien kanssa tai tällaisilla palstoilla kannattaa pitäytyä yleiskielessä. Katsos kun ei tämä veneily ole useimmille meistä mikään "ala" sen enempää kuin vaikkapa kesämökkeily.

Itse asiassa tämä keskustelu taitaa kertoa juuri siitä, miten erilaisia veneilijät ovat, tai miten mahdoton on ylipäätään määritellä mitään ryhmää "veneilijät". Minun elämääni vesilläliikkuminen on kuulunut aivan lapsesta saakka, vaikka määrittelen varsinaisesti veneilyurani alkaneeksi vasta keski-ikäisenä tapahtuneesta oman veneen ostosta. Mutta ei siihen ole koskaan mitään "alan sanastoa" liittynyt. Ellei joku halua väittää esim. ankkuria ja äyskäriä sellaiseksi.

Tässäkin keskustelussa esitetyt termit ovat olleet lähes poikkeuksetta joko sellaisia, että niille on selvä yleiskielinen ilmaus ("halssi" vs. "tuuli oikealla/vasemmalla" tai "styyra" vs. "oikea") tai sitten sellaisia, ettei niille ole kokemuksen mukaan juuri käyttöä. Joku ihmetteli, ettei puhuta broachaamisesta. Miksi puhuttaisiin? Ketä se kiinnostaa? Silloin kun vene on karkaamassa lapasesta, sille asialle tehdään jotain tapahtumaa sen kummemmin nimeämättä tai jälkikäteisraportteja laatimatta.

Meidän veneessä purjehditaan, nähtävästi sinä vain puhut siitä.

Lue lisää

äläkä politikoi. Miksi se sinua häiritsee, jos muut käyttävät purjehdussanastoa eikä itse keksittyjä termejä. Miksi en saisi käyttää merimies/purjehdussanastoa yleisissä paikoissa? Minua ei haittaa sinun yleiskielesi, miksi sinua haittaa jonkin muun käyttämä sanasto!!

Sen verran. kirjoitti:

Springi on se keskimmäinen köysi, eteen tai taakse päin.
Milläs nimellä sitä köyttä kutsutaan joa menee suoraan laituriin?
esim jos keulasta menee 2 köyttä suoraan laituriin, millä nimellä nimität sitä köyttä joka menee hivenen edemmäks laiturilla?
Onko se vaan etummainen keulaköysi?
Vai onko sille "normaalille" keula ja peräköydelle myös joku termi?

Lue lisää

siinä niitä termejä

em. kysymykseen kirjoitti:

äläkä politikoi. Miksi se sinua häiritsee, jos muut käyttävät purjehdussanastoa eikä itse keksittyjä termejä. Miksi en saisi käyttää merimies/purjehdussanastoa yleisissä paikoissa? Minua ei haittaa sinun yleiskielesi, miksi sinua haittaa jonkin muun käyttämä sanasto!!

Lue lisää

sellainen suomalainen perusjuntti, joka menee ulkomaille ja puhuu siellä suomea. Ja kun eivät ymmärrä, niin lisää volyymia.
Viestinnästä siinä sanastonvalinnassa on kysymys. Jos sinä käytät sanastoa, jota 99 sadasta ei ymmärrä eikä tarvitsekaan ymmärtää, niin se on ihan oma mokasi.

Perhepurjehtija kirjoitti:

sellainen suomalainen perusjuntti, joka menee ulkomaille ja puhuu siellä suomea. Ja kun eivät ymmärrä, niin lisää volyymia.
Viestinnästä siinä sanastonvalinnassa on kysymys. Jos sinä käytät sanastoa, jota 99 sadasta ei ymmärrä eikä tarvitsekaan ymmärtää, niin se on ihan oma mokasi.

Lue lisää

"..käytät sanastoa, jota 99 sadasta ei ymmärrä eikä tarvitsekaan ymmärtää,..."

Et kai tosissasi usko, että 99% purjehtijoista ei tunne tavallisimpia purjehdustermejä? Vai tarkoitatko jotain muuta viestinnän sanastoa?

Miten asia nyt siirtyi ulkomailla purjehtimiseen?
Sieltähän monet purjehduksen sanatkin ovat peräisin, vaikkapa se vihaamasi springi (spring, spring-line jne) ymmärretään Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa Saksassa, Englannissa...

Olisikohan sitenkin niin, että itse olet siinä pienessä veneilijöiden vähemmistössä joka ei osaa eikä halua oppia sanastoa? Paalusolmun opettelemisesta nyt puhumattakaan..

täysin pielessä! kirjoitti:

"..käytät sanastoa, jota 99 sadasta ei ymmärrä eikä tarvitsekaan ymmärtää,..."

Et kai tosissasi usko, että 99% purjehtijoista ei tunne tavallisimpia purjehdustermejä? Vai tarkoitatko jotain muuta viestinnän sanastoa?

Miten asia nyt siirtyi ulkomailla purjehtimiseen?
Sieltähän monet purjehduksen sanatkin ovat peräisin, vaikkapa se vihaamasi springi (spring, spring-line jne) ymmärretään Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa Saksassa, Englannissa...

Olisikohan sitenkin niin, että itse olet siinä pienessä veneilijöiden vähemmistössä joka ei osaa eikä halua oppia sanastoa? Paalusolmun opettelemisesta nyt puhumattakaan..

Lue lisää

Välillä tuntuu kuin kirjoittaisi 5-vuotiaille lukutaidottomille. Ei, en tarkoittanut "99% purjehtijoista". Tarkoitin "99% koko Suomen väestöstä". Jos olisit lukenut edellisen viestin, olisit ehkä, paino sanalla "ehkä", kyennyt tajuamaan asian. Siellä nimenomaan totesin, että käyttäkää slangianne vapaasti kun olette siellä oman pikku pursiseuranne saunassa tai muussa vastaavassa paikassa, jossa tiedätte puhuvanne omille kavereillenne. Mutta muualla kannattaa käyttää yleiskieltä. Niin laitureilla kuin netissäkin. Ainakin näillä "vapailla" foorumeilla. jossain plaanaa.comissa ehkä voi jo lähteä oletuksesta, että siellä on vain "samanmielisiä". Ehkä.

Prosentti suomalaisista on muuten 53000. Se on paljon enemmän kuin tässä maassa on purjehtijoita eikä paljon häviä edes "järjestäytyneiden veneilijöiden" määrälle. Veneilijöiden kokonaismäärästä se toki ei ole kuin muutama prosentti.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Välillä tuntuu kuin kirjoittaisi 5-vuotiaille lukutaidottomille. Ei, en tarkoittanut "99% purjehtijoista". Tarkoitin "99% koko Suomen väestöstä". Jos olisit lukenut edellisen viestin, olisit ehkä, paino sanalla "ehkä", kyennyt tajuamaan asian. Siellä nimenomaan totesin, että käyttäkää slangianne vapaasti kun olette siellä oman pikku pursiseuranne saunassa tai muussa vastaavassa paikassa, jossa tiedätte puhuvanne omille kavereillenne. Mutta muualla kannattaa käyttää yleiskieltä. Niin laitureilla kuin netissäkin. Ainakin näillä "vapailla" foorumeilla. jossain plaanaa.comissa ehkä voi jo lähteä oletuksesta, että siellä on vain "samanmielisiä". Ehkä.

Prosentti suomalaisista on muuten 53000. Se on paljon enemmän kuin tässä maassa on purjehtijoita eikä paljon häviä edes "järjestäytyneiden veneilijöiden" määrälle. Veneilijöiden kokonaismäärästä se toki ei ole kuin muutama prosentti.

Lue lisää

Ei 5,5 milj. väestön tarvitse osata paalusolmua tai tietää purjehdustermejä.
Se pieni osa kansasta, joka harrastaa purjehdusta, on keskustelun kohderyhmä!

Minusta tuntuu, että vastaat osaamisessa ja purjehdukseen liittyvässä tietämyksessä juuri sitä tasoa, mitä viestisi ensimmäisessä lauseessa esität.

Opettele ne sanat, oli ne sitten slangia tai ei, joille ei ole yleiskielistä vastinetta. Se ei ole suuri vaiva. Sen jälkeen ymmärrät mistä muut purjehtijat puhuvat ja teet itsesi ymmärretyksi.

PS. kannattaa talven aikana treenata paalusolmua niin, että jokainen gastisi sen osaa ensi kesänä..... Ai mikä se gasti nyt olikaan sinun kielelläsi, avustava venehenkilö?

Nyt kyse purjehduksesta! kirjoitti:

Ei 5,5 milj. väestön tarvitse osata paalusolmua tai tietää purjehdustermejä.
Se pieni osa kansasta, joka harrastaa purjehdusta, on keskustelun kohderyhmä!

Minusta tuntuu, että vastaat osaamisessa ja purjehdukseen liittyvässä tietämyksessä juuri sitä tasoa, mitä viestisi ensimmäisessä lauseessa esität.

Opettele ne sanat, oli ne sitten slangia tai ei, joille ei ole yleiskielistä vastinetta. Se ei ole suuri vaiva. Sen jälkeen ymmärrät mistä muut purjehtijat puhuvat ja teet itsesi ymmärretyksi.

PS. kannattaa talven aikana treenata paalusolmua niin, että jokainen gastisi sen osaa ensi kesänä..... Ai mikä se gasti nyt olikaan sinun kielelläsi, avustava venehenkilö?

Lue lisää

Keskustelun kohderyhmä? Ei semmoista voi määritellä avoimessa verkossa, jossa pääsyä tai osallistumista ei mikään rajoita. Nettikeskustelu on kuin torilla huutamista. Kuka tahansa voi tulla kuuntelemaan tai huutamaan takaisin.

kanava&surffari kirjoitti:

Keskustelun kohderyhmä? Ei semmoista voi määritellä avoimessa verkossa, jossa pääsyä tai osallistumista ei mikään rajoita. Nettikeskustelu on kuin torilla huutamista. Kuka tahansa voi tulla kuuntelemaan tai huutamaan takaisin.

Lue lisää

turha vedota siihen montako prosenttia Suomen kansasta ymmärtää spinnuja, halsseja, levankeja jne? Eikö yhtä hyvin voi esittää omaa äidinkieltämme turhaksi, koska maailman väkilukuun verrattuna niin mitätön ihmisjoukko sitä ymmärtää?

Minä olen aina välttänyt turhaa vaivannäköä. Lukemaan opettelun jälkeen olen keskittynyt oleelliseen, enkä ymmärrä turhalla tiedolla snobbaajia. Kaikki voivat miettiä kuinka tarpeen ovat:
- ajokortti
- vieraat kielet
- käytöstavat
- liikennesäännöt
- koulutus
- ammattitaito
- ylipäänsä minkään harrastaminen tosissaan
- itsensä kehittäminen
- tyypit jotka luulevat olevansa jotakin
Minä itse määrittelen mikä tieto tai taito on tarpeen ja mielelläni kerron sen siinä sävyssä, että toisin ajattelevat ovat täysin väärässä. Osaan argumentoida suohon jokaisen, joka on (turhaan ja turhamaisuuttaan) hankkinut tietoaja ja taitoja, joihin iste en jaksa panostaa.

jokainen (joka täällä rutisee purjehdussanaston vaikeudesta) joutuu käsittääkseni opettelemaan myös itse purjehduksen, siinä samalla kyllä tulee opittua perussanasto ehkä noin sata sanaa.? Lisäksi merimiessanasto n. 100 sanaa. Ei ole kummoinenkaan homma opetella 200 sanaa, jotta ymmärtää seilauskavereita ja heidän juttujaan. Käyttäköön kukin omien tarpeiden mukaan, kunhan ei tarvitse alkaa sanojen osaamattomuuden takia itse keksimään väkinäisiä korvikkeita! Itse pidän purjehdusslangia harrastukseen kuuluvana tärkeänä osana. Virallisia termejä siis slangisanan vastineita on ok käyttää, mutta jos väkisin kukin tahollaan keksii oman sanan, niin voi voi...

opetella väkisin tarvitse kirjoitti:

jokainen (joka täällä rutisee purjehdussanaston vaikeudesta) joutuu käsittääkseni opettelemaan myös itse purjehduksen, siinä samalla kyllä tulee opittua perussanasto ehkä noin sata sanaa.? Lisäksi merimiessanasto n. 100 sanaa. Ei ole kummoinenkaan homma opetella 200 sanaa, jotta ymmärtää seilauskavereita ja heidän juttujaan. Käyttäköön kukin omien tarpeiden mukaan, kunhan ei tarvitse alkaa sanojen osaamattomuuden takia itse keksimään väkinäisiä korvikkeita! Itse pidän purjehdusslangia harrastukseen kuuluvana tärkeänä osana. Virallisia termejä siis slangisanan vastineita on ok käyttää, mutta jos väkisin kukin tahollaan keksii oman sanan, niin voi voi...

Lue lisää

Purjehdusslangisanat ole väkisin jostain ruotsinkielestä väännetty?
Eikö suomalaiset edes olis voineet keksiä jotain omaa.
Mutta aina on niin huonolla itsetunnolla menty, että ulkomaisia sanoja on mielummin lainattu, vaikuttaa osaavammalta.

Nuokin. kirjoitti:

Purjehdusslangisanat ole väkisin jostain ruotsinkielestä väännetty?
Eikö suomalaiset edes olis voineet keksiä jotain omaa.
Mutta aina on niin huonolla itsetunnolla menty, että ulkomaisia sanoja on mielummin lainattu, vaikuttaa osaavammalta.

Lue lisää

Merenkulku on vuosisatoja ollut hyvin kansainvälistä puuhaa. Siksi on sanastokin enimmäkseen sekakieltä ja enemmistö toistuu kielestä toiseen. Ei siinä mikään kansallisuus ole voinut sooloilla, eikä kenenkään ole tarvinnut itsetunnosta tinkiä. Ruotsin osuus on näkyvä, mutta ruotsalaiset taas ovat omineet sanastonsa suuressa määrin hollantilaisilta. Uudemmat sanat tulevat voittopuolisesti englannista.

Hyvä kippari laittaa kyllä sanaston miehistön mukaan.
Meinaan jos kippari käyttää slangia, eikä kukaan sitä tajua, sitten se vasta merihädässä hätä tulee.

On.. kirjoitti:

Hyvä kippari laittaa kyllä sanaston miehistön mukaan.
Meinaan jos kippari käyttää slangia, eikä kukaan sitä tajua, sitten se vasta merihädässä hätä tulee.

Kipparilla on jakaamaton vastuu.

On.. kirjoitti:

Hyvä kippari laittaa kyllä sanaston miehistön mukaan.
Meinaan jos kippari käyttää slangia, eikä kukaan sitä tajua, sitten se vasta merihädässä hätä tulee.

mitä hänelle sanotaan vaikkapa kovatuulisessa rantautumistilanteessa. "Heitä enda" (kuten perhepurjehtijan ymmärtämisongelmassa) tai "anna springi, äkkiä". Kipparilla on päällikön vastuu myös rantautumistilanteissa. Eikö vastuuseen kuulu muutamien yleisesti käytettävien meritermien ymmärtäminen?

kannattaa silti ymmärtää, kirjoitti:

mitä hänelle sanotaan vaikkapa kovatuulisessa rantautumistilanteessa. "Heitä enda" (kuten perhepurjehtijan ymmärtämisongelmassa) tai "anna springi, äkkiä". Kipparilla on päällikön vastuu myös rantautumistilanteissa. Eikö vastuuseen kuulu muutamien yleisesti käytettävien meritermien ymmärtäminen?

Lue lisää

Kun en halua snobbailla niin mitkä olisivat käypäset termit:

a) Fokka
b) Levanki
c) Latta

Yritin itse, mutta ei nää ole minusta hyviä termejä:

Fokka = maston sivutukivaijereiden tai -tankojen etupuolelle takakulmastaan säädettävä etupurje.

Levanki = isopurjeen kiertymää säätelevän köysijärjestelmän säädettävä kiinnitysjärjestelmä.

Latta = purjeen takareunan jäykistinlista ja purjeen laidasta laitaan ulottuva jäykistinlista (läpilatta).

Vihreä veneilijä kirjoitti:

Kun en halua snobbailla niin mitkä olisivat käypäset termit:

a) Fokka
b) Levanki
c) Latta

Yritin itse, mutta ei nää ole minusta hyviä termejä:

Fokka = maston sivutukivaijereiden tai -tankojen etupuolelle takakulmastaan säädettävä etupurje.

Levanki = isopurjeen kiertymää säätelevän köysijärjestelmän säädettävä kiinnitysjärjestelmä.

Latta = purjeen takareunan jäykistinlista ja purjeen laidasta laitaan ulottuva jäykistinlista (läpilatta).

Lue lisää

Oletko varma että latta on purjehdussanastoa?

Levanki on isopurjeen jaluskisko.

Fokka on keulapurje.

Lyssäri kirjoitti:

Oletko varma että latta on purjehdussanastoa?

Levanki on isopurjeen jaluskisko.

Fokka on keulapurje.

Mikäs se keula on, veneen etuosa? Mitenkäs kun minulla on siellä etuosassa muitakin purjeita kun se fokka. Pitäisi jotenkin erottaa se fokka siitä genuasta. Vastauksestasi päättelen, että et tiedä mikä niiden ero on.

Siitä jaluksesta kysyisin, että mikäs se on semmoiselle joka ei puhu purjehduskieltä. Jalustin kun ratsastuksessa on sellainen missä pidetään jalkaa ja kevytveneissä monesti jalkoja varten on roikuntaremmit. Vaikeaa.

Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan ja mieti vielä näitä termejä. Jään jännityksellä odottamaan.

Vihreä veneilijä kirjoitti:

Mikäs se keula on, veneen etuosa? Mitenkäs kun minulla on siellä etuosassa muitakin purjeita kun se fokka. Pitäisi jotenkin erottaa se fokka siitä genuasta. Vastauksestasi päättelen, että et tiedä mikä niiden ero on.

Siitä jaluksesta kysyisin, että mikäs se on semmoiselle joka ei puhu purjehduskieltä. Jalustin kun ratsastuksessa on sellainen missä pidetään jalkaa ja kevytveneissä monesti jalkoja varten on roikuntaremmit. Vaikeaa.

Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan ja mieti vielä näitä termejä. Jään jännityksellä odottamaan.

Lue lisää

"Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan"
Onko sinulla yhtaikaa keulassa genoa ja fokka ylhällä?
Ilmeisesti jotain korkeamman tasoin kilpa-ammttipurjehdusta.
Meillä perhepurjehduksessa riittää genoa.

Ääliö? kirjoitti:

"Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan"
Onko sinulla yhtaikaa keulassa genoa ja fokka ylhällä?
Ilmeisesti jotain korkeamman tasoin kilpa-ammttipurjehdusta.
Meillä perhepurjehduksessa riittää genoa.

Lue lisää

Idiottimaisinta tässä keskustelussa on se, että osa näyttää oikeasti uskovan purjehdustaitojen ja alan slangin hallitsemisen jotenkin korreloivan keskenään.

voi pojat kirjoitti:

Idiottimaisinta tässä keskustelussa on se, että osa näyttää oikeasti uskovan purjehdustaitojen ja alan slangin hallitsemisen jotenkin korreloivan keskenään.

Johan se paistaa selvästi läpi noiden slanginippaajien jutuista.
Purjehtimisesta ei tietoakaan.

Lyssäri kirjoitti:

Oletko varma että latta on purjehdussanastoa?

Levanki on isopurjeen jaluskisko.

Fokka on keulapurje.

Vai?

Ääliö? kirjoitti:

"Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan"
Onko sinulla yhtaikaa keulassa genoa ja fokka ylhällä?
Ilmeisesti jotain korkeamman tasoin kilpa-ammttipurjehdusta.
Meillä perhepurjehduksessa riittää genoa.

Lue lisää

Saattaa olla vaikka kutteritakila (suom: kaksi etu vaijeria aluksen etuosasta mastoon joihin molempiin mahdollisuus nostaa etupurje?)tai sitten spinnua (suom: pallopurje) tulee myös joskus pidettyä ylhällä. Eri asioilla nyt sattuu olemaan erillaiset nimet. Ja hyvä näin koska asiat on näin yksiselitteisiä. Monella alkuperäisellä purjehdus sanalla löytyy jo nykyään suomalainen vastine. Ja näitä voi sitten käyttää kuka haluaa. Itsellä spinnu on spinnu eikä mikään pallopurje, levanki, skuutti...

Tämä asia on aivan sama olkoon mikä tahansa ala. Esim metallurgiassa paljon sanoja joita ei ole suomeksi, käytät sitten mitä tahansa sanakirjaa. Lääketiede jne jne. Perhepurjehduksessa (Suom:??) voit vaikka nimetä kaikki ihan niinkuin haluat. Saattaa vaikeuksia tulla sitten kun tulee vieraita gasteja (suom: henkilöitä jotka auttavat purjehduksessa.)

Turhaa saivartelua taidam nykäistä kapperplatit (Suom: Meen Paskalle)

olla vaikka kirjoitti:

Saattaa olla vaikka kutteritakila (suom: kaksi etu vaijeria aluksen etuosasta mastoon joihin molempiin mahdollisuus nostaa etupurje?)tai sitten spinnua (suom: pallopurje) tulee myös joskus pidettyä ylhällä. Eri asioilla nyt sattuu olemaan erillaiset nimet. Ja hyvä näin koska asiat on näin yksiselitteisiä. Monella alkuperäisellä purjehdus sanalla löytyy jo nykyään suomalainen vastine. Ja näitä voi sitten käyttää kuka haluaa. Itsellä spinnu on spinnu eikä mikään pallopurje, levanki, skuutti...

Tämä asia on aivan sama olkoon mikä tahansa ala. Esim metallurgiassa paljon sanoja joita ei ole suomeksi, käytät sitten mitä tahansa sanakirjaa. Lääketiede jne jne. Perhepurjehduksessa (Suom:??) voit vaikka nimetä kaikki ihan niinkuin haluat. Saattaa vaikeuksia tulla sitten kun tulee vieraita gasteja (suom: henkilöitä jotka auttavat purjehduksessa.)

Turhaa saivartelua taidam nykäistä kapperplatit (Suom: Meen Paskalle)

Lue lisää

Älä nyt hyvä mies vertaa perhepurjehdusta ja lääkäreitä.

snobb kirjoitti:

Vai?

Fokka ja Genua ovat erilaisia purjeita vaikka niitä ei nostaisikaan yhtäaikaa. Nakki ja lenkkimakkarakin ovat erilaisia makkaroita vaikka eivät olisikaan suussa samaan aikaan.

Siihen on olemassa ihan (selkeä) määritelmäkin mikä on fokka ja mikä genua.


Jospa sitten sanotaan sille harrastuksen pariin tulleelle tuoreelle purjehtijalle (ei snobi, vaan vaatimaton kaveri), että nyt kun tuulee noin kovasti niin kannattaa ripustaa salkoon numero 4. niin sehän on sitten ihan selkeää - vai?

Jos taas puhutaan minun veneestäni niin kyllä minä voin vetää sekä fokan että genuan samaan aikaan ylös kun keulastaagin foilissa on kaksi uraa (anteeksi kun en osaa noita selkokielisiä termejä) ja nostimia on myös kaksi. Ne voi sitten vaikka jalustaa myötätuulessa eri puolelle. Ei ole kyllä tullut kokeiltua kun on tuo pallokas eli pallopurje vai mikä se nyt olikaan.

Ääliö? kirjoitti:

"Mutta hei - opettele erottamaan purjeet toisistaan"
Onko sinulla yhtaikaa keulassa genoa ja fokka ylhällä?
Ilmeisesti jotain korkeamman tasoin kilpa-ammttipurjehdusta.
Meillä perhepurjehduksessa riittää genoa.

Lue lisää

klyyvaria. Mun veneessä on sellainen keulassa enkä tiedä miksi uuspurjehtija sitä nimittää. Jään odottamaan vastausta.

Vihreä veneilijä kirjoitti:

Fokka ja Genua ovat erilaisia purjeita vaikka niitä ei nostaisikaan yhtäaikaa. Nakki ja lenkkimakkarakin ovat erilaisia makkaroita vaikka eivät olisikaan suussa samaan aikaan.

Siihen on olemassa ihan (selkeä) määritelmäkin mikä on fokka ja mikä genua.


Jospa sitten sanotaan sille harrastuksen pariin tulleelle tuoreelle purjehtijalle (ei snobi, vaan vaatimaton kaveri), että nyt kun tuulee noin kovasti niin kannattaa ripustaa salkoon numero 4. niin sehän on sitten ihan selkeää - vai?

Jos taas puhutaan minun veneestäni niin kyllä minä voin vetää sekä fokan että genuan samaan aikaan ylös kun keulastaagin foilissa on kaksi uraa (anteeksi kun en osaa noita selkokielisiä termejä) ja nostimia on myös kaksi. Ne voi sitten vaikka jalustaa myötätuulessa eri puolelle. Ei ole kyllä tullut kokeiltua kun on tuo pallokas eli pallopurje vai mikä se nyt olikaan.

Lue lisää

Minäkin ajelen pitkillä lensseillä kahdella spiiratulla keulapurjeella, genualla ja fokalla. Lisäksi veneessäni on välistaagi staysailia varten. En vaan satu tietämään millä suomenkielisellä nimellä sitä pitäisi kutsua. Olisiko välikeulapurje vai mikä nimi sallitaan ilman snobbailusyytöksiä? Sillä "välikeulapurjeella" tai myrsky"välikeulapurjeella" vene muuten pysyy helposti piissä.
Reacherikin kuuluu keulapurjeisiini. Mikä mahtaa olla sen "hyväksytty" yleiskielinen vastine?

Vihreä veneilijä kirjoitti:

Fokka ja Genua ovat erilaisia purjeita vaikka niitä ei nostaisikaan yhtäaikaa. Nakki ja lenkkimakkarakin ovat erilaisia makkaroita vaikka eivät olisikaan suussa samaan aikaan.

Siihen on olemassa ihan (selkeä) määritelmäkin mikä on fokka ja mikä genua.


Jospa sitten sanotaan sille harrastuksen pariin tulleelle tuoreelle purjehtijalle (ei snobi, vaan vaatimaton kaveri), että nyt kun tuulee noin kovasti niin kannattaa ripustaa salkoon numero 4. niin sehän on sitten ihan selkeää - vai?

Jos taas puhutaan minun veneestäni niin kyllä minä voin vetää sekä fokan että genuan samaan aikaan ylös kun keulastaagin foilissa on kaksi uraa (anteeksi kun en osaa noita selkokielisiä termejä) ja nostimia on myös kaksi. Ne voi sitten vaikka jalustaa myötätuulessa eri puolelle. Ei ole kyllä tullut kokeiltua kun on tuo pallokas eli pallopurje vai mikä se nyt olikaan.

Lue lisää

Vihreä veneilijä: Fokka ja genua eivät ole erilaisia purjeita, ne ovat vain erikokoisia. Niiden sijainnissa ja käytössä ei ole mitään olennaista eroa.

On syytä muistaa, että genuan alkuperäinen nimi oli genuafokka - ruotsalaiset käyttävät tätä termiä joskus vieläkin virallisemmissa teksteissä.

Suomeksi nimityksen pitäisi oikeastaan olla genovafokka, koska Genua on italialaisen Genovan kaupungin nimi ruotsiksi. Nimitys tulee siitä, että ruotsalainen Sven Salén keksi käyttää Genovan kilpapurjehduksissa 1927 keulapurjetta, joka ulottui mastoa taaemmas. Silloisen mittasäännön mukaan keulapurjeen koko määritettiin ainoastaan ns. keulakolmiona, ei purjeen todellisen koon mukaan, joten suuremmasta keulapurjeesta sai ylimääräistä etua.

tyhmyyttä. kirjoitti:

Älä nyt hyvä mies vertaa perhepurjehdusta ja lääkäreitä.

Niin kuka on perhepurjehtia ja kuka ei. Enkö täsmentänyt että aivan sama mitä sanoja käytätte perheenne sisällä.

Miksi en vertaisi lääkäreitä ja purjehtioita. Molemmilla on aivan oma sanastonsa josta muut ei ymmärrä hölkäsenpöläystä. Koska eivät tiedä ASIOIDEN MERKITYSTÄ. Mitä mattimeikäläinen tietää ison jaluskiskosta? ei mitään sama on levangin laita. tai itiitti (korvatulehdus) missä ero?

Jos lähtiss kattoon onko veneen pressu viellä katonpäällä en ole ihan varma, vähän telineet natisee.

Kuulostaahan tällanen puhe helvetin tyhmältä?

(om du super i fören) ryyppäät fööris, olet föörisuuppi eli keulajuoppo. Roger?

jos sinä... kirjoitti:

(om du super i fören) ryyppäät fööris, olet föörisuuppi eli keulajuoppo. Roger?

nej jag sitta i "sitt loora" då, ock supa sej ock titta på naapuriveneen vaimon "fendareita"

on sinänsä ihmisen parhaita piirteitä, joten jonkun moittiminen siitä on typeryyttä. Luepa joskus "Orm Punainen". Kirjassa on kohtaus, jossa viikingit tulevat Englannin kuninkaan hoviin. Kuningas kehuskelee kärpäslätkän käyttötaidollaan, mikä ei herätä pohjanmiehissä suurempaa kunnioitusta.

En muista lukeneeni solmukeskustelua. Sanomasi perusteella logiikka lienee ollut "ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta. Ehkä tärkein työelämässä kuluneina vuosikymmeninä oppimani asia on ollut, että pitää osata erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja tarpeellinen osaaminen tarpeettomasta. Jälkimmäiseen kuuluvat monet sellaiset taidot, jotka ovat olleet hyvinkin välttämättömiä ja arvostettuja jopa vain 20-30 vuotta sitten, mutta tänään täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä. On ollut toisinaan suorastaan surullista nähdä, miten koville jollain kaverilla voi ottaa, kun hänen spesiaaliosaamisensa ei enää työnantajia kiinnostakaan.

Onko solmutaito verrannollinen siihen kärpäslätkätaitoon? Saattaapa hyvinkin olla.

Perhepurjehtija kirjoitti:

on sinänsä ihmisen parhaita piirteitä, joten jonkun moittiminen siitä on typeryyttä. Luepa joskus "Orm Punainen". Kirjassa on kohtaus, jossa viikingit tulevat Englannin kuninkaan hoviin. Kuningas kehuskelee kärpäslätkän käyttötaidollaan, mikä ei herätä pohjanmiehissä suurempaa kunnioitusta.

En muista lukeneeni solmukeskustelua. Sanomasi perusteella logiikka lienee ollut "ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta. Ehkä tärkein työelämässä kuluneina vuosikymmeninä oppimani asia on ollut, että pitää osata erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja tarpeellinen osaaminen tarpeettomasta. Jälkimmäiseen kuuluvat monet sellaiset taidot, jotka ovat olleet hyvinkin välttämättömiä ja arvostettuja jopa vain 20-30 vuotta sitten, mutta tänään täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä. On ollut toisinaan suorastaan surullista nähdä, miten koville jollain kaverilla voi ottaa, kun hänen spesiaaliosaamisensa ei enää työnantajia kiinnostakaan.

Onko solmutaito verrannollinen siihen kärpäslätkätaitoon? Saattaapa hyvinkin olla.

Lue lisää

Laiskan kannattaakin opetella tekemään työ oikein. Kun osaa tehdä oikein säästää paljon energiaa esim. joutenoloon.
Miten solmujen opettelu voi olla tarpeeton taito kun puhutaan purjehduksesta?
Ei niitä montaa tarvii osata. Kolme riittää. Käytän nyt maakrapujen nimiä, eli merimiessolmu, paalusolmu ja siansorkka. Muita ei tarvii osata välttämättä. Ainakin noilla pärjäsin merillä olo ajan.
En aio minäkään enää eläkeläisenä opetella "veneilysanastoa" vaan merimiesslangi saa luvan kelvata, sitä käyttämällä se eläkekin on tienattu.
Tiedätkö mikä on solmun paras ominaisuus sen lisäksi että se myös pitää?
No tietekin, että se on helppo avata.
Nuo edellä kertomani 3 solmua ovat juuri niitä, ne ovat helppoja tehdä, pitävät ja ovat helposti avattavia.

Perhepurjehtija kirjoitti:

on sinänsä ihmisen parhaita piirteitä, joten jonkun moittiminen siitä on typeryyttä. Luepa joskus "Orm Punainen". Kirjassa on kohtaus, jossa viikingit tulevat Englannin kuninkaan hoviin. Kuningas kehuskelee kärpäslätkän käyttötaidollaan, mikä ei herätä pohjanmiehissä suurempaa kunnioitusta.

En muista lukeneeni solmukeskustelua. Sanomasi perusteella logiikka lienee ollut "ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta. Ehkä tärkein työelämässä kuluneina vuosikymmeninä oppimani asia on ollut, että pitää osata erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja tarpeellinen osaaminen tarpeettomasta. Jälkimmäiseen kuuluvat monet sellaiset taidot, jotka ovat olleet hyvinkin välttämättömiä ja arvostettuja jopa vain 20-30 vuotta sitten, mutta tänään täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä. On ollut toisinaan suorastaan surullista nähdä, miten koville jollain kaverilla voi ottaa, kun hänen spesiaaliosaamisensa ei enää työnantajia kiinnostakaan.

Onko solmutaito verrannollinen siihen kärpäslätkätaitoon? Saattaapa hyvinkin olla.

Lue lisää

Olen kyllä lukenut Orm Punisen, joka on loistava kertomus. Minulle jäi kyllä sellainen mieleikuva, että pojat osasivat siinä purjehtia.

Tästä keskustelusta taas syntyy sellainen mielikuva, että ne, jotka eivät halua/jaksa opetella purjehtimaan kritisoivat kovasti myös alan terminologiaa.

Työelämässä olen huomannut, että on ihmisiä, jotka osaavat ammattinsa ja omistautuvat työlleen ja niitä, jotka pyrkivät vain pääsemään helpolla. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat tyypillisesti käyttävät paljon työaikaa purnaamiseen.

Odottelen silti vielä uteliaana niitä ehdotuksia selkokielisiksi termeiksi termeiksi.

PS Kiitos siitä genua-nimen historiasta. Minusta tällaisten asioiden tietäminen on osa harrastusta ja tuovat siihen oman mausteensa. Noissa purjeissa on kyllä käytännössä muitakin eroja kuten materiaali, leukkaus, yksityiskohdat, mutta koko (alaliesman pituushan) se taitaa ratkaista mikä on kyseessä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

on sinänsä ihmisen parhaita piirteitä, joten jonkun moittiminen siitä on typeryyttä. Luepa joskus "Orm Punainen". Kirjassa on kohtaus, jossa viikingit tulevat Englannin kuninkaan hoviin. Kuningas kehuskelee kärpäslätkän käyttötaidollaan, mikä ei herätä pohjanmiehissä suurempaa kunnioitusta.

En muista lukeneeni solmukeskustelua. Sanomasi perusteella logiikka lienee ollut "ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta. Ehkä tärkein työelämässä kuluneina vuosikymmeninä oppimani asia on ollut, että pitää osata erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja tarpeellinen osaaminen tarpeettomasta. Jälkimmäiseen kuuluvat monet sellaiset taidot, jotka ovat olleet hyvinkin välttämättömiä ja arvostettuja jopa vain 20-30 vuotta sitten, mutta tänään täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä. On ollut toisinaan suorastaan surullista nähdä, miten koville jollain kaverilla voi ottaa, kun hänen spesiaaliosaamisensa ei enää työnantajia kiinnostakaan.

Onko solmutaito verrannollinen siihen kärpäslätkätaitoon? Saattaapa hyvinkin olla.

Lue lisää

Parin solmun osaaminen ja kärpäslätkän käyttö rinnastettu sievästi tarpeellisuusasteikolle. Ehkä veneen myyjä on tehnyt ennen luovutusta tarvittavat solmut ja jatkossa niistä huolehtii palveleva telakka. Eikä kauden aikana tehdä muuta kuin avataan purjeet rullalta ja kelataan takaisin. Jos sattuu tuulemaan, ajetaan koneella ettei tarvitsisi ikinä kokea broutsia. Vain yksi henkilö veneessä osaa kiinnittää köydet edes knaapeihin. Siinä on turvallisuuskulttuuri huipussaan.

Ja sitten kaiken päälle vielä sanotaan, että "me vain nautimme purjehduksesta". Tällaiset kyllä erottuvat onneksi selvästi ulospäin, joten osaa pitää hieman etäisyyttä veneeseen, joka ei ole hallinnassa kun jotain poikkeuksellista tapahtuu.

Perhepurjehtija kirjoitti:

on sinänsä ihmisen parhaita piirteitä, joten jonkun moittiminen siitä on typeryyttä. Luepa joskus "Orm Punainen". Kirjassa on kohtaus, jossa viikingit tulevat Englannin kuninkaan hoviin. Kuningas kehuskelee kärpäslätkän käyttötaidollaan, mikä ei herätä pohjanmiehissä suurempaa kunnioitusta.

En muista lukeneeni solmukeskustelua. Sanomasi perusteella logiikka lienee ollut "ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta. Ehkä tärkein työelämässä kuluneina vuosikymmeninä oppimani asia on ollut, että pitää osata erottaa olennainen tieto epäolennaisesta ja tarpeellinen osaaminen tarpeettomasta. Jälkimmäiseen kuuluvat monet sellaiset taidot, jotka ovat olleet hyvinkin välttämättömiä ja arvostettuja jopa vain 20-30 vuotta sitten, mutta tänään täysin vanhentuneita ja merkityksettömiä. On ollut toisinaan suorastaan surullista nähdä, miten koville jollain kaverilla voi ottaa, kun hänen spesiaaliosaamisensa ei enää työnantajia kiinnostakaan.

Onko solmutaito verrannollinen siihen kärpäslätkätaitoon? Saattaapa hyvinkin olla.

Lue lisää

"ei kannata tuhlata energiaa tarpeettoman asian opetteluun". Minusta se kuulostaa järkevältä ajatukselta.

Kuka kertoo varmasti mikä on tarpeeton taito esim. purjehduksessa?
Voipi olla että se vhf:n käyttötaito tuo avun paikalle, tai oikea solmu oikeassa paikkaa pitää tilanteen kasassa.
Merellä kun liikkuu on hyvä olla monitaitoinen. Ympärillä ei ole montaa ihmistä, yksikin spesiaalitaito voi pelastaa porukan hengen.

eastfinn kirjoitti:

Laiskan kannattaakin opetella tekemään työ oikein. Kun osaa tehdä oikein säästää paljon energiaa esim. joutenoloon.
Miten solmujen opettelu voi olla tarpeeton taito kun puhutaan purjehduksesta?
Ei niitä montaa tarvii osata. Kolme riittää. Käytän nyt maakrapujen nimiä, eli merimiessolmu, paalusolmu ja siansorkka. Muita ei tarvii osata välttämättä. Ainakin noilla pärjäsin merillä olo ajan.
En aio minäkään enää eläkeläisenä opetella "veneilysanastoa" vaan merimiesslangi saa luvan kelvata, sitä käyttämällä se eläkekin on tienattu.
Tiedätkö mikä on solmun paras ominaisuus sen lisäksi että se myös pitää?
No tietekin, että se on helppo avata.
Nuo edellä kertomani 3 solmua ovat juuri niitä, ne ovat helppoja tehdä, pitävät ja ovat helposti avattavia.

Lue lisää

Mikä niistä solmuista tekisi jotenkin tarpeellisia purjehduksessa? Toki kysymys on hiukan yliampuva näinkin päin: saan minäkin jonkinmoisen solmun aikaan, ainakin kengännauhat kiinni ja kaksi köyttä liitettyä yhteen. Mutta en minä niille solmuille mitään nimiä tiedä. Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle.

Tämä solmukeskustelu on ihan "aikuisten oikeasti" jotenkin absurdi. Jotkut väittää solmuja välttämättömiksi. Minä olen liikkunut vesillä ikäni (pian puoli vuosisataa), siitä pian 15 vuotta omilla veneillä, jälkimmäisenä aikana tyypillinen kesä on ollut n. 1500 mailia ja kymmeniä veneöitä. Solmuja olen tarvinnut lähinnä syksyisin pressun kiinnisitomiseen, ilman mitään nimiä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Mikä niistä solmuista tekisi jotenkin tarpeellisia purjehduksessa? Toki kysymys on hiukan yliampuva näinkin päin: saan minäkin jonkinmoisen solmun aikaan, ainakin kengännauhat kiinni ja kaksi köyttä liitettyä yhteen. Mutta en minä niille solmuille mitään nimiä tiedä. Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle.

Tämä solmukeskustelu on ihan "aikuisten oikeasti" jotenkin absurdi. Jotkut väittää solmuja välttämättömiksi. Minä olen liikkunut vesillä ikäni (pian puoli vuosisataa), siitä pian 15 vuotta omilla veneillä, jälkimmäisenä aikana tyypillinen kesä on ollut n. 1500 mailia ja kymmeniä veneöitä. Solmuja olen tarvinnut lähinnä syksyisin pressun kiinnisitomiseen, ilman mitään nimiä.

Lue lisää

Vai olisitkohan sinä sittenkin poikkeus? Joka kaverille opetettiin paalusolmu jo pikkuskidinä. Soutuvenekin piti osata kiinnittää niin, ettei se karkaa...

"Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle"

No oletko itse pleissanut ne silmukkasi, vai pitikö nekin teettää?
Ei olisi myöhäistä vieläkään opetella paalusolmua. Sitä voisit tarvita, jos haluaisit vaikka auttaa muiden veneiden landauksissa.
Millä muuten kiinnität skuutin purjeeseen, jos et hyväksy paalusolmua?

kauhian hämmästynyt kirjoitti:

Vai olisitkohan sinä sittenkin poikkeus? Joka kaverille opetettiin paalusolmu jo pikkuskidinä. Soutuvenekin piti osata kiinnittää niin, ettei se karkaa...

"Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle"

No oletko itse pleissanut ne silmukkasi, vai pitikö nekin teettää?
Ei olisi myöhäistä vieläkään opetella paalusolmua. Sitä voisit tarvita, jos haluaisit vaikka auttaa muiden veneiden landauksissa.
Millä muuten kiinnität skuutin purjeeseen, jos et hyväksy paalusolmua?

Lue lisää

EOS yleisyydestä, mutta kyllä näitäkin keskusteluja seuraamalla tiedän, etten ihan ainut ole, joka viittaa solmuille kintaalla. Kun sattuu tuota taustaa olemaan sekä sisävesi- että meriveneilystä, uskallan pikemminkin väittää, että nuo solmuhommelit ovat pienen vähemmistön juttuja. Taitaa olla niin, että jos on lapsuudesta saakka ollut "järjestäytyneen veneilyn" parissa tai yleensä aloittanut vesilläliikkumisensa niissä kuvioissa, saa vähän vääristyneen kuvan suomalaisen veneilyn kirjosta.

Ei minun lapsuudessani soutuveneitä kiinnitetty, ne vedettiin maihin riittävän ylös, samoin kuin pienet perämoottoriveneet. Eikä "solmuttomuus" ole estänyt auttamasta rantautujia. Useammalla kuin yhdeksällä kymmenestä on haat keulaköysien päissä. Sitten kun tulee se harvinaisuus, jolla ei ole, pistän köyden lenkistä läpi tai pollarin ympäri ja pitelen sen aikaa, että veneen oma porukka pääsee laiturille hoitamaan köytensä. Elleivät sitten pyydä köydenpäätä takaisin veneeseen kiinnitettäväksi, raskaissa veneissä näkyvät usein tekevän niin.

Purjeeseen köysi kiinnittyy haalla (ei muuten ole edes "oma" ratkaisuni vaan niin se oli meidän veneessämme jo edellisen omistajan jäljiltä). Pleissaukset teetän ammattilaisilla.

Perhepurjehtija kirjoitti:

EOS yleisyydestä, mutta kyllä näitäkin keskusteluja seuraamalla tiedän, etten ihan ainut ole, joka viittaa solmuille kintaalla. Kun sattuu tuota taustaa olemaan sekä sisävesi- että meriveneilystä, uskallan pikemminkin väittää, että nuo solmuhommelit ovat pienen vähemmistön juttuja. Taitaa olla niin, että jos on lapsuudesta saakka ollut "järjestäytyneen veneilyn" parissa tai yleensä aloittanut vesilläliikkumisensa niissä kuvioissa, saa vähän vääristyneen kuvan suomalaisen veneilyn kirjosta.

Ei minun lapsuudessani soutuveneitä kiinnitetty, ne vedettiin maihin riittävän ylös, samoin kuin pienet perämoottoriveneet. Eikä "solmuttomuus" ole estänyt auttamasta rantautujia. Useammalla kuin yhdeksällä kymmenestä on haat keulaköysien päissä. Sitten kun tulee se harvinaisuus, jolla ei ole, pistän köyden lenkistä läpi tai pollarin ympäri ja pitelen sen aikaa, että veneen oma porukka pääsee laiturille hoitamaan köytensä. Elleivät sitten pyydä köydenpäätä takaisin veneeseen kiinnitettäväksi, raskaissa veneissä näkyvät usein tekevän niin.

Purjeeseen köysi kiinnittyy haalla (ei muuten ole edes "oma" ratkaisuni vaan niin se oli meidän veneessämme jo edellisen omistajan jäljiltä). Pleissaukset teetän ammattilaisilla.

Lue lisää

Et todellakaan ole ainut, joka viittaa solmuille kintaalla. Niin tekee myös JRxxx ja eräs toinen joskus takavuosina täällä esiintynyt moottorivenetaiteilija. Ketään muita ei siihen lahkoon ole ilmoittautunut. Se on tietysti totta, että laskien mukaan ne rannalle vetävät vesilläliikkumiseen, jäävät ehkä solmuja käyttävät vähemmistöön. Itse kyllä opin ne muutamat perussolmut paljon ennen kuin järjestäytynyt veneily tuli kuvaan, mutta asuinkin meren rannalla.

Haka purjeen kulmassa vaarallinen solmuun verrattuna. Se on oleellisin syy, miksi omasta veneestäni on haat poistettu, jos joku edellinen on sellaisia laittanut. Lisäksi tulee tietysti epäluotettavuus ja muut tekijät.

Tuntuu sille, että kohdatessamme pp:n kanssa meillä ei ole mitään sanottavaa toisillemme, ellei säästä puhuta. Eikä se ole käytetystä sanastosta kiinni, vain asenteista.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Mikä niistä solmuista tekisi jotenkin tarpeellisia purjehduksessa? Toki kysymys on hiukan yliampuva näinkin päin: saan minäkin jonkinmoisen solmun aikaan, ainakin kengännauhat kiinni ja kaksi köyttä liitettyä yhteen. Mutta en minä niille solmuille mitään nimiä tiedä. Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle.

Tämä solmukeskustelu on ihan "aikuisten oikeasti" jotenkin absurdi. Jotkut väittää solmuja välttämättömiksi. Minä olen liikkunut vesillä ikäni (pian puoli vuosisataa), siitä pian 15 vuotta omilla veneillä, jälkimmäisenä aikana tyypillinen kesä on ollut n. 1500 mailia ja kymmeniä veneöitä. Solmuja olen tarvinnut lähinnä syksyisin pressun kiinnisitomiseen, ilman mitään nimiä.

Lue lisää

Veteenpudonneen ylösnostamiseksi pitäisi osata tehdä halutun kokoinen kiristymätön silmukka siihen köyteen, joka sattuu olemaan lähinnä käsillä. Paalusolmu on nopein tapa tehdä se.

Mites Perhepurjehtija aikoo noukkia kannelta pudonneet perheenjäsenensä? Ei näitä tilanteita joka päivä satu, mutta parempi niihin on silti varautua. Pidetäänhän sitä veneessä sammutinta ja hätärakettejakin.

kuvaan kirjoitti:

Et todellakaan ole ainut, joka viittaa solmuille kintaalla. Niin tekee myös JRxxx ja eräs toinen joskus takavuosina täällä esiintynyt moottorivenetaiteilija. Ketään muita ei siihen lahkoon ole ilmoittautunut. Se on tietysti totta, että laskien mukaan ne rannalle vetävät vesilläliikkumiseen, jäävät ehkä solmuja käyttävät vähemmistöön. Itse kyllä opin ne muutamat perussolmut paljon ennen kuin järjestäytynyt veneily tuli kuvaan, mutta asuinkin meren rannalla.

Haka purjeen kulmassa vaarallinen solmuun verrattuna. Se on oleellisin syy, miksi omasta veneestäni on haat poistettu, jos joku edellinen on sellaisia laittanut. Lisäksi tulee tietysti epäluotettavuus ja muut tekijät.

Tuntuu sille, että kohdatessamme pp:n kanssa meillä ei ole mitään sanottavaa toisillemme, ellei säästä puhuta. Eikä se ole käytetystä sanastosta kiinni, vain asenteista.

Lue lisää

vähän tarkemmin. on niitä solmuja väheksyviä kirjoittajia kohtalaisen usein ja ilmeisen useita.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Veteenpudonneen ylösnostamiseksi pitäisi osata tehdä halutun kokoinen kiristymätön silmukka siihen köyteen, joka sattuu olemaan lähinnä käsillä. Paalusolmu on nopein tapa tehdä se.

Mites Perhepurjehtija aikoo noukkia kannelta pudonneet perheenjäsenensä? Ei näitä tilanteita joka päivä satu, mutta parempi niihin on silti varautua. Pidetäänhän sitä veneessä sammutinta ja hätärakettejakin.

Lue lisää

Onhan tuosta vaimon kanssa keskusteltu, miten tuommoinen hoidettaisiin. On tosin panostettu lähinnä siihen, että pysytään veneessä. Sikstoisekseen kuten täällä joku taannoin taisi sanoa, yleensähän veteen pudotaan satamatilanteissa. Meille ei ole niitäkään käynyt onneksi koskaan.
Neljä erilaista tilannetta siinä on ajateltu olevan:
-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen
-liivit päällä, taju kankaalla. Tää on hankala, koska ei veneestä käsin yllä sitä hakaa kiinnittämään. Parhaaksi konstiksi on päätelty käyttää hyväksi poijuhakaa ja yrittää saada se kurotettua valjaisiin kiinni. Spinnupuomilla voisi periaatteessa yrittää myös, muttemme usko sen olevan etenkään keikkuvassa veneessä hallittavissa moisessa.
-ei liivejä, tajuissaan. Tässä on vaihtoehtoja: hakaköysi, johon on jo pujotettu silmukka tai silmukkaköysi, johon on tehty isompi silmukka. Tai vain se hakaköysi ja vedessäolija tekee silmukan itse ympärilleen
-ei liivejä, taju kankaalla. Tämä on todettu yksimielisesti sellaiseksi, että todennäköisesti raato jää veteen. Ei sinne saa mitään kiinni kuitenkaan. Voi tietysti yrittää uittaa ison silmukan ympärille, mutta siinä on ihan liian iso riski, että se kiristyykin sitten kaulan ympärille. Kiristyähän sen pitää joka tapauksessa, koska muuten tajuton luiskahtaa velttona läpi.

Yksi ongelma hakaan liittyy: se kun ei kellu, niin haka voi periaatteessa vielä kelluvankin köyden saman tien alas, jos vastaanottaja ei heti yllä siihen. Tähän on mietitty ratkaisuksi sellainen pieni poijupallo. Jotkut hysteerikot murehtivat, että haka voi kolhia kiinniottajaa, mutta se huoli on yksimielisesti äänestetty roskatynnyriin.

Karu totuus on tietysti se, että kun useimmiten liikutaan kahden aikuisen miehistöllä, niin kumman tahansa tipahdus aallokossa avomerellä merkitsee suurella todennäköisyydellä sitä, että veneessäpysynyt määritellään leskeksi. Eritoten, jos tilanne tulee purjeillakulkiessa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Onhan tuosta vaimon kanssa keskusteltu, miten tuommoinen hoidettaisiin. On tosin panostettu lähinnä siihen, että pysytään veneessä. Sikstoisekseen kuten täällä joku taannoin taisi sanoa, yleensähän veteen pudotaan satamatilanteissa. Meille ei ole niitäkään käynyt onneksi koskaan.
Neljä erilaista tilannetta siinä on ajateltu olevan:
-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen
-liivit päällä, taju kankaalla. Tää on hankala, koska ei veneestä käsin yllä sitä hakaa kiinnittämään. Parhaaksi konstiksi on päätelty käyttää hyväksi poijuhakaa ja yrittää saada se kurotettua valjaisiin kiinni. Spinnupuomilla voisi periaatteessa yrittää myös, muttemme usko sen olevan etenkään keikkuvassa veneessä hallittavissa moisessa.
-ei liivejä, tajuissaan. Tässä on vaihtoehtoja: hakaköysi, johon on jo pujotettu silmukka tai silmukkaköysi, johon on tehty isompi silmukka. Tai vain se hakaköysi ja vedessäolija tekee silmukan itse ympärilleen
-ei liivejä, taju kankaalla. Tämä on todettu yksimielisesti sellaiseksi, että todennäköisesti raato jää veteen. Ei sinne saa mitään kiinni kuitenkaan. Voi tietysti yrittää uittaa ison silmukan ympärille, mutta siinä on ihan liian iso riski, että se kiristyykin sitten kaulan ympärille. Kiristyähän sen pitää joka tapauksessa, koska muuten tajuton luiskahtaa velttona läpi.

Yksi ongelma hakaan liittyy: se kun ei kellu, niin haka voi periaatteessa vielä kelluvankin köyden saman tien alas, jos vastaanottaja ei heti yllä siihen. Tähän on mietitty ratkaisuksi sellainen pieni poijupallo. Jotkut hysteerikot murehtivat, että haka voi kolhia kiinniottajaa, mutta se huoli on yksimielisesti äänestetty roskatynnyriin.

Karu totuus on tietysti se, että kun useimmiten liikutaan kahden aikuisen miehistöllä, niin kumman tahansa tipahdus aallokossa avomerellä merkitsee suurella todennäköisyydellä sitä, että veneessäpysynyt määritellään leskeksi. Eritoten, jos tilanne tulee purjeillakulkiessa.

Lue lisää

Hakaset on käteviä rintaliiveissä, mutta laittaisin ne keulapurjeen jalukset (huomaatko: alan oppia!) ihan paalusolmulla siihen jaluskulaan kiinni. Kun purje pääsee hakaamaan/lepattamaan tuulessa niin se metallinen haka kolhii paikkoja ja pahimmillaan keulagast.. - anteeksi - veneen etuosassa työskentelevää apupuhenkilöä purukalustoon.

Siitä kun teillä ei keskustella broutseista kun on muita hyviä juttuja niin jos painelette reippaassa tuulessa pallopurje pulleena myötäiseen ja alkaa painetta olemaan sen verran, että broutsiin lähtö lähenee niin onko teillä jotain näppäriä käsimerkkejä joilla tilanne hoidetaan vai onkos toi teidän tiimi vaan niin huippuunsa treenattu, että mitään merkkejä ei tarvita?

Perhepurjehtija kirjoitti:

Onhan tuosta vaimon kanssa keskusteltu, miten tuommoinen hoidettaisiin. On tosin panostettu lähinnä siihen, että pysytään veneessä. Sikstoisekseen kuten täällä joku taannoin taisi sanoa, yleensähän veteen pudotaan satamatilanteissa. Meille ei ole niitäkään käynyt onneksi koskaan.
Neljä erilaista tilannetta siinä on ajateltu olevan:
-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen
-liivit päällä, taju kankaalla. Tää on hankala, koska ei veneestä käsin yllä sitä hakaa kiinnittämään. Parhaaksi konstiksi on päätelty käyttää hyväksi poijuhakaa ja yrittää saada se kurotettua valjaisiin kiinni. Spinnupuomilla voisi periaatteessa yrittää myös, muttemme usko sen olevan etenkään keikkuvassa veneessä hallittavissa moisessa.
-ei liivejä, tajuissaan. Tässä on vaihtoehtoja: hakaköysi, johon on jo pujotettu silmukka tai silmukkaköysi, johon on tehty isompi silmukka. Tai vain se hakaköysi ja vedessäolija tekee silmukan itse ympärilleen
-ei liivejä, taju kankaalla. Tämä on todettu yksimielisesti sellaiseksi, että todennäköisesti raato jää veteen. Ei sinne saa mitään kiinni kuitenkaan. Voi tietysti yrittää uittaa ison silmukan ympärille, mutta siinä on ihan liian iso riski, että se kiristyykin sitten kaulan ympärille. Kiristyähän sen pitää joka tapauksessa, koska muuten tajuton luiskahtaa velttona läpi.

Yksi ongelma hakaan liittyy: se kun ei kellu, niin haka voi periaatteessa vielä kelluvankin köyden saman tien alas, jos vastaanottaja ei heti yllä siihen. Tähän on mietitty ratkaisuksi sellainen pieni poijupallo. Jotkut hysteerikot murehtivat, että haka voi kolhia kiinniottajaa, mutta se huoli on yksimielisesti äänestetty roskatynnyriin.

Karu totuus on tietysti se, että kun useimmiten liikutaan kahden aikuisen miehistöllä, niin kumman tahansa tipahdus aallokossa avomerellä merkitsee suurella todennäköisyydellä sitä, että veneessäpysynyt määritellään leskeksi. Eritoten, jos tilanne tulee purjeillakulkiessa.

Lue lisää

Harjoittele MOB-tilanteita jo ensi kesänä! Ei ajatusleikki ja teoretisointi riitä.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Onhan tuosta vaimon kanssa keskusteltu, miten tuommoinen hoidettaisiin. On tosin panostettu lähinnä siihen, että pysytään veneessä. Sikstoisekseen kuten täällä joku taannoin taisi sanoa, yleensähän veteen pudotaan satamatilanteissa. Meille ei ole niitäkään käynyt onneksi koskaan.
Neljä erilaista tilannetta siinä on ajateltu olevan:
-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen
-liivit päällä, taju kankaalla. Tää on hankala, koska ei veneestä käsin yllä sitä hakaa kiinnittämään. Parhaaksi konstiksi on päätelty käyttää hyväksi poijuhakaa ja yrittää saada se kurotettua valjaisiin kiinni. Spinnupuomilla voisi periaatteessa yrittää myös, muttemme usko sen olevan etenkään keikkuvassa veneessä hallittavissa moisessa.
-ei liivejä, tajuissaan. Tässä on vaihtoehtoja: hakaköysi, johon on jo pujotettu silmukka tai silmukkaköysi, johon on tehty isompi silmukka. Tai vain se hakaköysi ja vedessäolija tekee silmukan itse ympärilleen
-ei liivejä, taju kankaalla. Tämä on todettu yksimielisesti sellaiseksi, että todennäköisesti raato jää veteen. Ei sinne saa mitään kiinni kuitenkaan. Voi tietysti yrittää uittaa ison silmukan ympärille, mutta siinä on ihan liian iso riski, että se kiristyykin sitten kaulan ympärille. Kiristyähän sen pitää joka tapauksessa, koska muuten tajuton luiskahtaa velttona läpi.

Yksi ongelma hakaan liittyy: se kun ei kellu, niin haka voi periaatteessa vielä kelluvankin köyden saman tien alas, jos vastaanottaja ei heti yllä siihen. Tähän on mietitty ratkaisuksi sellainen pieni poijupallo. Jotkut hysteerikot murehtivat, että haka voi kolhia kiinniottajaa, mutta se huoli on yksimielisesti äänestetty roskatynnyriin.

Karu totuus on tietysti se, että kun useimmiten liikutaan kahden aikuisen miehistöllä, niin kumman tahansa tipahdus aallokossa avomerellä merkitsee suurella todennäköisyydellä sitä, että veneessäpysynyt määritellään leskeksi. Eritoten, jos tilanne tulee purjeillakulkiessa.

Lue lisää

-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen

Helpotetaan lähtötilannetta vielä. Valjasköysi on valmiiksi kiinni ja veneessä täysi kilpailumiehitys. Kuulostaa tosi helpolta, eikö vain. Käytännössä vain johti kuolemaan. Mieti tämän jälkeen haan kelluvuuden merkitystä.

Sitä vain en ymmärrä, miksi purjehtiessa olisi jotenkin oleellisesti vaarallisempaa pudota veneestä? Valmiiksi harkitut proseduurit on olemassa, mutta niiden opettelu taisi olla niin vaivalloista, ettei viitsi. Karua on, se on todettava.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Mikä niistä solmuista tekisi jotenkin tarpeellisia purjehduksessa? Toki kysymys on hiukan yliampuva näinkin päin: saan minäkin jonkinmoisen solmun aikaan, ainakin kengännauhat kiinni ja kaksi köyttä liitettyä yhteen. Mutta en minä niille solmuille mitään nimiä tiedä. Ja jos pyydät tekemään "paalusolmun", niin minä heitän kyllä köytesi sinulle takaisin.
Meillä on kaikkien narujen päässä joko jonkinsorttinen haka tai sakkeli tai sitten silmukka tms. Ei ole tarvetta solmuille tai niiden aukomiselle.

Tämä solmukeskustelu on ihan "aikuisten oikeasti" jotenkin absurdi. Jotkut väittää solmuja välttämättömiksi. Minä olen liikkunut vesillä ikäni (pian puoli vuosisataa), siitä pian 15 vuotta omilla veneillä, jälkimmäisenä aikana tyypillinen kesä on ollut n. 1500 mailia ja kymmeniä veneöitä. Solmuja olen tarvinnut lähinnä syksyisin pressun kiinnisitomiseen, ilman mitään nimiä.

Lue lisää

Jos et tarvii solmuja niin et tarvii. Mites ne kengännauhat, vedätkö aina umpisolmuun? Ja tuppuroit avaamisen kanssa?
Etkö koskaan reivaa purjeita, oletan palstan perusteella että olet purjehtija?
Kiinnitykseen ne solmut on keksitty, ei koristeeksi.
Jokainen tehköön mun puolesta kuten parhaaksi näkee. Itse en ole huomannut siitä olevan itselleni mitään haittaakaan vaikka osaan muutaman solmun ja pleissauksen tehdä. Eipä ole tarvinnut pyytää apua solmun tekoon.

tästä... kirjoitti:

-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen

Helpotetaan lähtötilannetta vielä. Valjasköysi on valmiiksi kiinni ja veneessä täysi kilpailumiehitys. Kuulostaa tosi helpolta, eikö vain. Käytännössä vain johti kuolemaan. Mieti tämän jälkeen haan kelluvuuden merkitystä.

Sitä vain en ymmärrä, miksi purjehtiessa olisi jotenkin oleellisesti vaarallisempaa pudota veneestä? Valmiiksi harkitut proseduurit on olemassa, mutta niiden opettelu taisi olla niin vaivalloista, ettei viitsi. Karua on, se on todettava.

Lue lisää

Lähtötilannehan on normaali perhepurjehdus eli veneessä on enintään kaksi aikuista. Kumman tahansa pudotessa veneestä sillä kyytiin jääneellä on vähän aikaa melko helevetinmoinen kiire saada purjeet alas ja kone käyntiin. ei tasan ehdi seurata, missä se pudonnut oikein on. Eli pelastusoperaation käynnistäminen kerta kaikkiaan kestää kauemmin. Pudonnut saattaa suorastaan päästä katoamaan lopullisesti näkyvistä ennenkuin olet valmis ohjaamaan veneen vierelle.

Pysyn kannassani: paras pelastusmenetelmä on olla putoamatta.

Vastaan tässä nyt samalla sille, joka vieläkin ihmetteli sitä broutsi-sanan tarpeettomuutta. Mä en oikeastaan tiedä, karkaako vene lapasesta spinnulla, me käytetään sitä hyvin, hyvin varoen ottamatta riskejä. Muutaman kerran on vuosien kuluessa normaalipurjeilla karannut hetkeksi (enkä minä tiedä, oliko ne tieteellisesti ottaen broutseja). Jos meillä niissä kohdissa yleensä mitään sanotaan, niin se on aina ollut vain kehotus ison löysäämisestä. Ellei sitten toinen älynnyt sitä itse, minkä yleensä tekee.

On ohimennen sanoen joskus ollut veneessä vieraileva tähti, jonka kanssa tuli puhetta kommunikaatiosta. Halusi tietää mihin poijuun kiinnitytään. Minä sanoin, että elä sinä siitä huolehdi; minä toimitan sinulle poijun veneen viereen ja sinun hommasi on lyödä haka kiinni. Ei kysellyt toiste.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Onhan tuosta vaimon kanssa keskusteltu, miten tuommoinen hoidettaisiin. On tosin panostettu lähinnä siihen, että pysytään veneessä. Sikstoisekseen kuten täällä joku taannoin taisi sanoa, yleensähän veteen pudotaan satamatilanteissa. Meille ei ole niitäkään käynyt onneksi koskaan.
Neljä erilaista tilannetta siinä on ajateltu olevan:
-liivit päällä, tajuissaan. Tää on helppo: annetaan/heitetään vedessäolijalle köysi tai liina, jossa on haka päässä ja tämä lyö haan kiinni liivivaljaiden solkeen
-liivit päällä, taju kankaalla. Tää on hankala, koska ei veneestä käsin yllä sitä hakaa kiinnittämään. Parhaaksi konstiksi on päätelty käyttää hyväksi poijuhakaa ja yrittää saada se kurotettua valjaisiin kiinni. Spinnupuomilla voisi periaatteessa yrittää myös, muttemme usko sen olevan etenkään keikkuvassa veneessä hallittavissa moisessa.
-ei liivejä, tajuissaan. Tässä on vaihtoehtoja: hakaköysi, johon on jo pujotettu silmukka tai silmukkaköysi, johon on tehty isompi silmukka. Tai vain se hakaköysi ja vedessäolija tekee silmukan itse ympärilleen
-ei liivejä, taju kankaalla. Tämä on todettu yksimielisesti sellaiseksi, että todennäköisesti raato jää veteen. Ei sinne saa mitään kiinni kuitenkaan. Voi tietysti yrittää uittaa ison silmukan ympärille, mutta siinä on ihan liian iso riski, että se kiristyykin sitten kaulan ympärille. Kiristyähän sen pitää joka tapauksessa, koska muuten tajuton luiskahtaa velttona läpi.

Yksi ongelma hakaan liittyy: se kun ei kellu, niin haka voi periaatteessa vielä kelluvankin köyden saman tien alas, jos vastaanottaja ei heti yllä siihen. Tähän on mietitty ratkaisuksi sellainen pieni poijupallo. Jotkut hysteerikot murehtivat, että haka voi kolhia kiinniottajaa, mutta se huoli on yksimielisesti äänestetty roskatynnyriin.

Karu totuus on tietysti se, että kun useimmiten liikutaan kahden aikuisen miehistöllä, niin kumman tahansa tipahdus aallokossa avomerellä merkitsee suurella todennäköisyydellä sitä, että veneessäpysynyt määritellään leskeksi. Eritoten, jos tilanne tulee purjeillakulkiessa.

Lue lisää

Hyvä kun on mietitty, mutta mietipä vielä vähän lisää. Veteen pudonnut ei tarvitse kiristyvää silmukkaa, vaan sopivan kokoisen silmukan. Ei hyvä, jos kainaloiden alta menevä lenkki kiristyy rintakehän ympärille nostettavan omasta painosta. Kiinteä silmukka syntyy solmulla, ei haalla.

Entä mitäs, jos kiinnitysköydet hakasineen on siististi jossain ankkurilaatikossa ja on kiire. Vai onko sinulla heittoliinankin päässä haka?

Tai mitäs, jos veteen pudonneen liiveissä ei ole sitä valjaiden lenkkiä?

Tai mitäs, jos apu tuleekin toisesta veneestä, jonka köysissä ei ole niitä toivottuja hakoja?

Kukin tavallaan, mutta kyky tehdä tilanteeseen sopivia solmuja nopeasti ja miettimättä tekee hommasta helpompaa ja turvallisempaa. Ei siinä nyt koko solmukirjaa tarvitse osata, kunhan tuntee ne muutamat tärkeimmät.

Kapeikkokryssijä kirjoitti:

Hyvä kun on mietitty, mutta mietipä vielä vähän lisää. Veteen pudonnut ei tarvitse kiristyvää silmukkaa, vaan sopivan kokoisen silmukan. Ei hyvä, jos kainaloiden alta menevä lenkki kiristyy rintakehän ympärille nostettavan omasta painosta. Kiinteä silmukka syntyy solmulla, ei haalla.

Entä mitäs, jos kiinnitysköydet hakasineen on siististi jossain ankkurilaatikossa ja on kiire. Vai onko sinulla heittoliinankin päässä haka?

Tai mitäs, jos veteen pudonneen liiveissä ei ole sitä valjaiden lenkkiä?

Tai mitäs, jos apu tuleekin toisesta veneestä, jonka köysissä ei ole niitä toivottuja hakoja?

Kukin tavallaan, mutta kyky tehdä tilanteeseen sopivia solmuja nopeasti ja miettimättä tekee hommasta helpompaa ja turvallisempaa. Ei siinä nyt koko solmukirjaa tarvitse osata, kunhan tuntee ne muutamat tärkeimmät.

Lue lisää

sitten saa riittää tältä päivältä.
Olen joskus muissa yhteyksissä kuin veneeseen nostossa kokeillut roikkumista silmukassa. En sen kokemuksen perusteella näe mitään haittaa siinä, että köysi kiristyy, kunhan ei kiristy kaulan ympärille.
Ankkuriliinan päässä on haka ja se on aina ulottuvilla. En pidä heittoliinasta, koska olen kokeillessa havainnut sen olevan yllättävän hankala käsitellä kiireessä ja heittää hallitusti. Johtunee keveydestä. Ja meillä on myös aina vähintään yksi pitkä köysi hakoineen valmiina lähimmässä laatikossa päällä.
Liiveissä on lenkit. Meidän veneessä ei muunlaisia liivejä käytetä.
Se toisen veneen tapaus on sitten eri juttu. Eloonjäänyt haastaa heidät oikeuteen, vaikkapa jossain kalifornialaisessa tuomioistuimessa.

Olen täysin vakavissani samaa mieltä niiden muiden kanssa, jotka ovat näillä palstoilla todenneet, ettei "solmutiedolle" ole todellista tarvetta. vaikken sanokaan ihan yhtä tylysti kuin eräs toinen kuuluu sanoneen.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Lähtötilannehan on normaali perhepurjehdus eli veneessä on enintään kaksi aikuista. Kumman tahansa pudotessa veneestä sillä kyytiin jääneellä on vähän aikaa melko helevetinmoinen kiire saada purjeet alas ja kone käyntiin. ei tasan ehdi seurata, missä se pudonnut oikein on. Eli pelastusoperaation käynnistäminen kerta kaikkiaan kestää kauemmin. Pudonnut saattaa suorastaan päästä katoamaan lopullisesti näkyvistä ennenkuin olet valmis ohjaamaan veneen vierelle.

Pysyn kannassani: paras pelastusmenetelmä on olla putoamatta.

Vastaan tässä nyt samalla sille, joka vieläkin ihmetteli sitä broutsi-sanan tarpeettomuutta. Mä en oikeastaan tiedä, karkaako vene lapasesta spinnulla, me käytetään sitä hyvin, hyvin varoen ottamatta riskejä. Muutaman kerran on vuosien kuluessa normaalipurjeilla karannut hetkeksi (enkä minä tiedä, oliko ne tieteellisesti ottaen broutseja). Jos meillä niissä kohdissa yleensä mitään sanotaan, niin se on aina ollut vain kehotus ison löysäämisestä. Ellei sitten toinen älynnyt sitä itse, minkä yleensä tekee.

On ohimennen sanoen joskus ollut veneessä vieraileva tähti, jonka kanssa tuli puhetta kommunikaatiosta. Halusi tietää mihin poijuun kiinnitytään. Minä sanoin, että elä sinä siitä huolehdi; minä toimitan sinulle poijun veneen viereen ja sinun hommasi on lyödä haka kiinni. Ei kysellyt toiste.

Lue lisää

Vain se kohta, jossa sanottiin olevan parasta pysyä veneessä, oli oikein. Mutta jos joku tai jokin putoaa, ei purjeita lasketa ensimmäisenä. Eri tuulensuunnille löytyy omat menetelmät, jotka tuovat hyvin lähelle putoamispaikkaa. Vasta siinä ruvetaan purjeiden laskuun. Vaatii vain hieman sitä vieroksuttavaa opettelemista.

Mitä muuten ovat spinnun käyttöön liittyvät riskit?

Perhepurjehtija kirjoitti:

sitten saa riittää tältä päivältä.
Olen joskus muissa yhteyksissä kuin veneeseen nostossa kokeillut roikkumista silmukassa. En sen kokemuksen perusteella näe mitään haittaa siinä, että köysi kiristyy, kunhan ei kiristy kaulan ympärille.
Ankkuriliinan päässä on haka ja se on aina ulottuvilla. En pidä heittoliinasta, koska olen kokeillessa havainnut sen olevan yllättävän hankala käsitellä kiireessä ja heittää hallitusti. Johtunee keveydestä. Ja meillä on myös aina vähintään yksi pitkä köysi hakoineen valmiina lähimmässä laatikossa päällä.
Liiveissä on lenkit. Meidän veneessä ei muunlaisia liivejä käytetä.
Se toisen veneen tapaus on sitten eri juttu. Eloonjäänyt haastaa heidät oikeuteen, vaikkapa jossain kalifornialaisessa tuomioistuimessa.

Olen täysin vakavissani samaa mieltä niiden muiden kanssa, jotka ovat näillä palstoilla todenneet, ettei "solmutiedolle" ole todellista tarvetta. vaikken sanokaan ihan yhtä tylysti kuin eräs toinen kuuluu sanoneen.

Lue lisää

Vähättelemättä laajaa köydessäroikkumiskokemustasi arvelen kuitenkin, että juuri veneeseen kivuttaessa aallokko ja veneen keinuminen tuottaa nykimistä, joka kiristää hakasilmukkaa aika vauhdikkaasti. Keuhkot lisussa on ikävä rimpuilla veneeseen. Mutta tästä ei ole omaa kokemusta. Laituritilanteessa olen joskus pudonnut, mutta siitä ylös olen päässyt ilman köysiäkin.

Toki kannattaa satsata myös siihen veneessäpysymiseen, esim. huolehtimalla siitä, että turhia köysiä ei pyöri jaloissa ja että kunto ja ketteryys riittävät myös kaltevalla kannella toimimiseen.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Lähtötilannehan on normaali perhepurjehdus eli veneessä on enintään kaksi aikuista. Kumman tahansa pudotessa veneestä sillä kyytiin jääneellä on vähän aikaa melko helevetinmoinen kiire saada purjeet alas ja kone käyntiin. ei tasan ehdi seurata, missä se pudonnut oikein on. Eli pelastusoperaation käynnistäminen kerta kaikkiaan kestää kauemmin. Pudonnut saattaa suorastaan päästä katoamaan lopullisesti näkyvistä ennenkuin olet valmis ohjaamaan veneen vierelle.

Pysyn kannassani: paras pelastusmenetelmä on olla putoamatta.

Vastaan tässä nyt samalla sille, joka vieläkin ihmetteli sitä broutsi-sanan tarpeettomuutta. Mä en oikeastaan tiedä, karkaako vene lapasesta spinnulla, me käytetään sitä hyvin, hyvin varoen ottamatta riskejä. Muutaman kerran on vuosien kuluessa normaalipurjeilla karannut hetkeksi (enkä minä tiedä, oliko ne tieteellisesti ottaen broutseja). Jos meillä niissä kohdissa yleensä mitään sanotaan, niin se on aina ollut vain kehotus ison löysäämisestä. Ellei sitten toinen älynnyt sitä itse, minkä yleensä tekee.

On ohimennen sanoen joskus ollut veneessä vieraileva tähti, jonka kanssa tuli puhetta kommunikaatiosta. Halusi tietää mihin poijuun kiinnitytään. Minä sanoin, että elä sinä siitä huolehdi; minä toimitan sinulle poijun veneen viereen ja sinun hommasi on lyödä haka kiinni. Ei kysellyt toiste.

Lue lisää

kannattaa harjoitella. Treenaa perhemiehistösi kanssa vaikka fendarin (=laitasuojan) heittämistä mereen ja sen ylösnoukkimista, kun ensi kesänä taas purjehditte.
http://www.cobevent.com/YachtingWorldFeb95.pdf
Varmaan muitakin linkkejä samasta asiasta löytyisi, mutta YW on tuttu muutenkin.

Tuntuu olevan kireä tunnelma veneessäsi, jos avustushaluinen vieras ei saanut kysyä edes poijusta. Miten juttu liittyi aiheeseen?

Liekö myös niin, ettet itse viitsi hoidella isopurjeen jalusta, kun perheesi kanssa ajelet spinnulla (kummastuttaa, että siirryit slangiin: "Mä en oikeastaan tiedä, karkaako vene lapasesta spinnulla,..")?

Perhepurjehtija kirjoitti:

Lähtötilannehan on normaali perhepurjehdus eli veneessä on enintään kaksi aikuista. Kumman tahansa pudotessa veneestä sillä kyytiin jääneellä on vähän aikaa melko helevetinmoinen kiire saada purjeet alas ja kone käyntiin. ei tasan ehdi seurata, missä se pudonnut oikein on. Eli pelastusoperaation käynnistäminen kerta kaikkiaan kestää kauemmin. Pudonnut saattaa suorastaan päästä katoamaan lopullisesti näkyvistä ennenkuin olet valmis ohjaamaan veneen vierelle.

Pysyn kannassani: paras pelastusmenetelmä on olla putoamatta.

Vastaan tässä nyt samalla sille, joka vieläkin ihmetteli sitä broutsi-sanan tarpeettomuutta. Mä en oikeastaan tiedä, karkaako vene lapasesta spinnulla, me käytetään sitä hyvin, hyvin varoen ottamatta riskejä. Muutaman kerran on vuosien kuluessa normaalipurjeilla karannut hetkeksi (enkä minä tiedä, oliko ne tieteellisesti ottaen broutseja). Jos meillä niissä kohdissa yleensä mitään sanotaan, niin se on aina ollut vain kehotus ison löysäämisestä. Ellei sitten toinen älynnyt sitä itse, minkä yleensä tekee.

On ohimennen sanoen joskus ollut veneessä vieraileva tähti, jonka kanssa tuli puhetta kommunikaatiosta. Halusi tietää mihin poijuun kiinnitytään. Minä sanoin, että elä sinä siitä huolehdi; minä toimitan sinulle poijun veneen viereen ja sinun hommasi on lyödä haka kiinni. Ei kysellyt toiste.

Lue lisää

Hyvä perhepurjehtija.
Minussa heräsi suuri huoli sinun asenteestasi. Laiminlyöt lähimmäistesi ja itsesi turvallisuuta. Kyllä purjeveneen ohjaaminen pelastettavan viereen purjein kuuluu purjehtijan perustaitoihin yhtä kaikki kuten perussolmutkin. Tunnut olevan periaatteen "mies" (rouva, kuka tietää).
Toivottavasti jääräpäisyytesi ei maksa liian isoa hintaa sinulle tai lähimmäisillesi.

Hehee, muistoja tulee mieleen. Sain noista kaikista naurut osakseni kun menin pajalle töihin. Suurin hauskuus syntyi siitä kun erehdyin kutsumaan kulmahiomakonetta rälläkäksi. Sain siitä lempinimen "mellakka" joka tietyissä piireissä elää edelleen.

(sivujuonteena: pajalla kulmahiomakone on tietysti jaska)

SpK kirjoitti:

Hehee, muistoja tulee mieleen. Sain noista kaikista naurut osakseni kun menin pajalle töihin. Suurin hauskuus syntyi siitä kun erehdyin kutsumaan kulmahiomakonetta rälläkäksi. Sain siitä lempinimen "mellakka" joka tietyissä piireissä elää edelleen.

(sivujuonteena: pajalla kulmahiomakone on tietysti jaska)

Lue lisää

Kysyinkin tuolla aiemmin, mutta kysyn taas, kun ei kukaan vastannut.

Mikä on kalapeeti?
Nahkapaskan ja ruustukin lie kaikki tuntee.

SpK kirjoitti:

Hehee, muistoja tulee mieleen. Sain noista kaikista naurut osakseni kun menin pajalle töihin. Suurin hauskuus syntyi siitä kun erehdyin kutsumaan kulmahiomakonetta rälläkäksi. Sain siitä lempinimen "mellakka" joka tietyissä piireissä elää edelleen.

(sivujuonteena: pajalla kulmahiomakone on tietysti jaska)

Lue lisää

Minä sanoin Bavariaa Itämerenportin saunassa Bavaksi ja sain naurut osakseni. Myöhemmin kuulin Maarianhaminan Länsisataman saunassa, että ammattipurjehtijoiden piirissä Bavariaa kutsutaankin Paskaksi isolla peellä.

FG33 kirjoitti:

Minä sanoin Bavariaa Itämerenportin saunassa Bavaksi ja sain naurut osakseni. Myöhemmin kuulin Maarianhaminan Länsisataman saunassa, että ammattipurjehtijoiden piirissä Bavariaa kutsutaankin Paskaksi isolla peellä.

Lue lisää

båt med pinne. eli paatti tikulla.

Perinnealusten leen puoleisesta daggerboardista on käytetty nimeä leeboard. Board = lauta. "Tuulen alapuolinen alaslaskettava lauta" olisi aika vaikea nimi leeboardille.
Optarin ym. nostokölisten köli on centerboard "keskilauta".

on daggerboard kirjoitti:

Perinnealusten leen puoleisesta daggerboardista on käytetty nimeä leeboard. Board = lauta. "Tuulen alapuolinen alaslaskettava lauta" olisi aika vaikea nimi leeboardille.
Optarin ym. nostokölisten köli on centerboard "keskilauta".

Lue lisää

Olen nähnyt dagger/leeboardista käytettävän nimitystä laitaköli, joka on mielestäni selkeä ja hyvin kuvaava termi. Perinnealusten lisäksi sellaisia käytetään mm. purjekanooteissa, tuskin kuitenkaan purjelaudoissa.

Board tarkoittaa paljon muutakin kuin lautaa. Meriterminä se on mm. laita, parras ja luovi. Centerboard ei ole keskilauta vaan tietenkin nostoköli.

Hakro kirjoitti:

Olen nähnyt dagger/leeboardista käytettävän nimitystä laitaköli, joka on mielestäni selkeä ja hyvin kuvaava termi. Perinnealusten lisäksi sellaisia käytetään mm. purjekanooteissa, tuskin kuitenkaan purjelaudoissa.

Board tarkoittaa paljon muutakin kuin lautaa. Meriterminä se on mm. laita, parras ja luovi. Centerboard ei ole keskilauta vaan tietenkin nostoköli.

Lue lisää

Tähän löytyy mielestäni kelvollinen suomalainen vastine: pistoköli. Täyttää jopa suomalaiselle sen helppokäittöisyyden vaatimuksen, daggerboard on hieman kankea suomalaiselle ääntämystottumukselle.

suosin suomalaista kirjoitti:

Tähän löytyy mielestäni kelvollinen suomalainen vastine: pistoköli. Täyttää jopa suomalaiselle sen helppokäittöisyyden vaatimuksen, daggerboard on hieman kankea suomalaiselle ääntämystottumukselle.

Lue lisää

daggerboordista, jossa se tosiaankin "pistetään" alas eikä käännetä niinkuin niissä perinnealuksissa.
Suomenkieli on tosiaan aika kaukana daggerboardista. Niin se on myös leeboardista (leen puoleinen "pistoköli") ja centerboardista (keskiveneen "pistoköli"), jotka ovat yksinkertaisia ja selittäviä nimiä. Englantilaisilla on köli sitten aivan eri sana (keel) kuin lauta (board).