Rakas 17-vuotias kissani lopetettiin tänään ja hän lensi enkelien matkassa kissojen taivaaseen. Toinen veljeksistä on vielä elossa, mutta pelkäänpä että hänestäkin luopuminen on pian edessä. Kun muutin mieheni luo 4 vuotta sitten, kissa oli perheenjäsen, joka kuului pakettiin. Ennen en ollut koskaan omistanut kissaa, ja nyt kissastani luopuminen on niin kovin raskasta. Kohta olisi edessä hautajaiset. En itse ollut paikalla kun kissaamme nukutettiin, mutta sain onneksi koko puolituntisen ajan olla puhelimen välityksellä läsnä, mikä oli todella helpottavaa. Nyt on jäljellä suuri kaipaus. Olisipa hautaus pian ohi ja saisin tehdä kissamme haudasta kauniin. Hänet haudataan aivan pihamme viereen, missä hän tapasi aina makailla hellepäivinä. Mitenkähän kauan kestää että voin katsoa hänen kuvaansa itkemättä.
Miten selvitä kissan kuolemasta?
22
5546
Vastaukset
- kiti
Ensin tulee itku, sitten haikea kaipaus,
lopuksi muistat ilolla hauskat hetket. - Kissaystävä
Terve!
Meidän 5 vuotias poikakissamme "Hiiri" nukutettiin viime torstaina munuaissairauden vuoksi.Joten kuvaa katsotaan joka päivä ja "jutellaan", mutta hyväksyntävaihe on pikkuhiljaa saavutettu.
Mutta kokonaan ei unohdu koskaan ja tippa tulee silmään 9 vuoden jälkeenkin kun kuvia katsoo, koska sen verran on minun kohdallani edellisestä kissan luopumisprosessista.
En tiedä helpottaako, jos sanon että ei koskaan kokonaan, mutta helpompaa joka päivä... - Tuuletar
Aika parantaa kipeimmät haavat.
Meidän Vinski lopetettiin tänä syksynä.
Lääkäri, joka häntä hoisi,
oli auttamattomasti väärässä,
enkä minäkään osannut pitää puoliamme.
Meillä on siis surun lisäksi vielä
niin huono omatuntokin!
Mutta on vain ajateltava,
että kisusi ei kärsi, vaan saa onnellisena
lekotella päivät pitkät.
Kullakin on oma elämän kaarensa.
Suru hiipuu suremalla,
ja kyyneleet kuuluvat jokapäiväiseen elämään
surun keskellä.
Paljon voimia sinulle :) - Manu (palstan valvoja)
tiedän, miltä Sinusta tuntuu juuri nyt. Aika parantaa haavat ja suru hälvenee vain suremalla. Muista, että itkeminen kuvastaa sitä yhtä ainoaa vahvaa tunnetta, jota tunsit - ja tunnet edelleen - kissaasi kohtaan, vaikka ero tulikin. Mikä sydämeesi jää, se ei sieltä lähde koskaan pois. Voimia Sinulle meiltä kaikilta, t. Manu & oma kissakansa.
- mikko
Paistaa aina aurinko ,on kukkaniittyjä,perhosia,kaikenlaista nuuskittavaa ja tutkittavaa sekä suuria varjoisia puita jonka varjossa ottaa päivänokoset..; D
- Minna.
Hei.Jouduin luopumaan omasta Elpustani kesken parhaimman iän munuaissairauden takia.Kai aika parantaa haavat ja kohtalotovereiden löytäminen.Suru ei väisty mutta kaikkeen tottuu.Sinun kissasi sai elää normaalin pitkän iän,ole kiitollinen siitä.Hirveä ikävä jää,mutta onneksi meille jää muistot.Ja luopuminen kuuluu normaaliin elämään,vain jos se tulee äkillisesti sairauden tai onnettomuuden takia,asian hyväksyminen kestää kauemmin. Hyvää jatkoa,parempi olla rakastunut ja menettänyt,kuin ei koskaan rakastanut!??
- Miukumies
Jos kissalla sielu ois,
Se lapsen sielua muistuttaa vois.
Ja jos lapset pääsee suoraan Taivaaseen,
Niin eikö kissat myös silloin sinne mee?
Kun kissat Taivaassa telmii ja temppuilee,
Silloin,
Luulen,
Jumalakin hymyilee.- PaulineaFi
Aivan mainio runo!
- sama kohtalo
Hei Catherine, jos yhtään lohduttaa, käyn itse samankaltaista surua läpi, Oma kissani oli 18,5 vuotias ja siirsin lopettamista pitkään, sairaus oli diabetes johon insuliini ei tuntunut tehoavan. Kun näkökin meni ja kävely alkoi olla vaivalloista en halunnut enää siirtää päätöstä.Eläinlääkäri kävi kotona ja sen jälkeen vein tuhkattavaksi lähimpään pieneläintuhkaamoon ja nyt odotan tuhkauurnan tuloa postitse ja se tulee olemaan seuraava etappi tässä surutyössä. Olen itkeskellyt jatkuvasti varsinkin kun olentäällä kotona missä on kaikki muistot. Ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla ennen nukahtamista tulee itku. Ja ikävä on.
Kaipa aika tekee tehtävänsä. Itsellä on paljon kuvia kissastani ja niitä katselemalla en halua koskaan unohtaakaan kissaani.- Catherine
Hautaamisen jälkeen helpottaa. Minun suruni helpotti kun näin kissamme ennen hautaamista, kissallamme oli aivan ihana arkku, kirjoitin hänelle pitkän kirjeen mukaan ja silittelin. Otin valokuvia, teimme kauniin kummun ja poltimme kynttilöitä haudalla ja sisällä ja haudalla on kanerva. Nyt alkaa jo helpottaa, hänelle on nyt hyvä olla, katson koko ajan haudalla palavia kynttilöitä ja käyn juttelemassa. Olen iloinen kaikesta mitä hän antoi ja tiedän että nyt hänen on hyvä. Voimia Sinulle :)Muista että mikäli kirjeen kirjoittaminen, kynttilät, muistelmataulut, kirjat, kaikki mikä helpottaa suruasi, tee se.
- kahta kissaa ikävöivä
Onneksi voit ikävöidä vanhaa rakasta kissaa ja muistella ilolla yhteisiä vuosianne. Minä nimittäin otin 6 viikkoa sitten 2 löytökissanpentua ja olen jo joutunut luopumaan molemmista suloisista palleroista. Pienempi kisuli sai 2 viikon jälkeen kivuliaita epileptisiä kohtauksia, jotka viittasivat kasvuhäiriöön-> eläinlääkärin kanssa päädyimme eutanasiaan. Iloitsin jäljellejääneestä kissanpennustani, mutta elämä oli julma. Naapurin husky karkasi taluttajaltaan ja tappoi puremalla rakkaan kissani omaan vilpolaamme 1.5 viikkoa sitten! Tästä surusta toipuminen on kamalinta, sillä nyt ei ole yhtään pentua jäljellä. Joten... ole onnellinen muistoista ja yhteisistä vuosistanne, kyllä surukin helpottaa aikanaan.
- Catherine
Eräs henkilö sanoi minulle että uuden kissan ottamallahan siitä selviää mutta ei se ihan niinkään ole. Minulle eläin on monesti tärkeämpi kuin ihminen, se ei ole julma ja antaa aina anteeksi. Niinpä en voisi kuvitella että uusi kissa pystyisi korvaamaan vanhaa. Todennäköísesti otan joskus mutten ainakaan ihan heti. Mutta tottahan se kuitenkin on ettei eläintä kannata surra kuten ihmisistä, mutta sattuu kuolema silti. On eläimeen kuitenkin kiintynyt ja se on ollut Sinulle tärkeä. Voimia :)
- Mimosa
Mun alle puolivuotias kissanpentu lopetettiin 2.12. Itken välillä sen takia. Se oli niin ihana.. ja ihan mun vauva. Ihanampiluontosta kissaa ei kyllä löydy mistään. Se oli niin kiltti, rakasti halimista ja oli muutenki ku unelma.. Mulla on niin kova ikävä sitä.. Koko joulu on ihan pilalla sen takia.. Jatkuvaan ajettelen sitä, millanen se olis nyt, jos sitä ei olis lopetettu.. miten se tulis hulluks ku näkis suklaata, miten paljon se olis kasvanu.. Rakastin sitä kakaraa enemmän kuin ketään muuta eläintä ikinä..!
- Jimi oli rakas mulle
Minä vein kissani 10v 9.5 eläinlääkärille koska oli laihtunut ja olin varma että on jotain vakavaa... munuaiset... todella paljon laihtunut ... olisi pitänyt laittaa tiputukseen.. syöttää erikoisruokaa..en halunnut enään kiusata... Jimi oli väsynyt...
Uurana tulee... käyn hakemaassa...
suru on suuri mutta nyt Jimillä ei kipuja.....
Kuinka sinä voit ??voit kirjoitella minulle [email protected] - <3
hei! meidän rakas kisumme tippui parvekkeelta saatuaan jotenkin lasituksen auki. jaloissa olevat vammat olivat jo niin pahat että leikkauksesta toipuminen olisi ollut hyvin epätodennäköistä. siinä vaiheessa jo päätin että parempi päästää rakas nopeasti kärsimyksestä. röntgenkuvia ei edes oltu otettu ja sieltä olisi vain löytynyt lisää vaurioita. kitalaessa oli paha halkeama ja hengitys vaivalloista, lääkäri sanoi että todennäköisesti keuhkotkin olivat kasassa. mutta meidän rakas taisteli viimeiseen asti. hautasimme pienen eläinten hautuumaalle ja käymme istuttamassa sinne jotain kukkia. ihana kun on paikka missä käydä juttelemassa pienelle. pahinta tässä surussa on se kun miettii miten rakas joutui kokemaan hirveitä kipuja, vaikka saikin lääkkeitä. en vain pysty olla itkemättä kaikissa tilanteissa missä ennen misu oli mukana. aina kun tulin suihkusta, sen oli pakko mennä tuijottamaan viemäriä. tai kun puhdistin korvia vanupuikoilla niin se aina tuli varastamaan niitä. tai iltaisin se tuli tyynyn viereen nukkumaan. otamme toiselle kissallemme uuden kaverin, koska se on hyvin yksinäinen. tuntuu vain välillä että ihankuin me korvaisimme uudella kissalla entisen. mutta emme koskaan unohda rakasta kissaamme. voimia kaikille rakkaan menettäneelle
- kissanomistaja50
hei.kaikkille jotka olette joutunut todella ikkävään rakkaan lemmikkine pois menon johdosta.
osanottoni
itse olen myös jouttunut luopumaan 15.5 kissastani ja se on tosi vaikkeeta.tiedän myös ei toinen kissa korvaa edellistä mutta saa se kautta kaipuun piennemmäksi.
ja olen ottanut se kaverille uuden kaverin.
siltikkin joskus kaipaa vanhaa lemmikkiä.- Itkevä
Rakas pikku Piippimme tänään lähti taivaaseen vanhan kissamme luo, vasta kahdeksanvuotiaana. Piippi on ollut meillä omasta kuusivuotisestani lähtien, ja niin iso osa ettei vaan kestä. Viikkositten saatiin tietää munuaissairaudesta, syötettiin lääkkeitä, käytiin eri paikoissa ja elettiin kamalinta ja utkuisinta viikonloppuani, eilen saatiin toivoa, mutta illalla olikin jo kahta kamalampaa, piippi oli niin huonona. Piipushka oli ihana rakas kaunis kulta perheenjäsen, täysin veli mulle
- aika auttaa
Itkevä kirjoitti:
Rakas pikku Piippimme tänään lähti taivaaseen vanhan kissamme luo, vasta kahdeksanvuotiaana. Piippi on ollut meillä omasta kuusivuotisestani lähtien, ja niin iso osa ettei vaan kestä. Viikkositten saatiin tietää munuaissairaudesta, syötettiin lääkkeitä, käytiin eri paikoissa ja elettiin kamalinta ja utkuisinta viikonloppuani, eilen saatiin toivoa, mutta illalla olikin jo kahta kamalampaa, piippi oli niin huonona. Piipushka oli ihana rakas kaunis kulta perheenjäsen, täysin veli mulle
Otan osaa;(
Aikaa myöten se suurin suru helpottaa...vähän.Kannattaa muistella niitä hyviä hetkiä,ja sinä varmasti teit kaikkesi kisusi eteen.Mutta välillä silti aika vain loppuu.
Kun on aikaa riittävästi kulunut,voit ottaa uuden kissan,ja nyt ainakin tiedät kokemuksesta mitä sen hoito vaatii.
Valitettavasti niistä lemmikeistä joutuu aina luopumaan lopulta.Oma kissani eli 22vuotta,sen poismenosta on jo viisivuotta.Ei enää itketä kuvien katsominen,mutta kyllä sitä ikävöi aina jollain tasolla.Mutta ajattelen aina niin,että kun on kaikkensa tehnyt että kissa saisi hyvä elämän,niin se vähän lohduttaa surussa.Ja kun alkujaan tietää,mikä lopulta on edessä.
Alku on hankalinta,mutta kyllä se sitten helpottaa ajankanssa,ja jos ottaa uuden pennun,niin sekin hiukan helpottaa,kun saa muuta mietittävää.
Ennen kaikki vieraat kysyivät,että "onko tää vielläkin se sama kissa?" Joo,on se :)
Ja sitten 22vuoden jälkeen,pitkän aikaa,kun kissa oli jo lopetettu,"eikö sulla ole sitä kissaa enää"....ei ole ei ;(
Jaksamisia sinulle ;) - Nuijalla vaan
aika auttaa kirjoitti:
Otan osaa;(
Aikaa myöten se suurin suru helpottaa...vähän.Kannattaa muistella niitä hyviä hetkiä,ja sinä varmasti teit kaikkesi kisusi eteen.Mutta välillä silti aika vain loppuu.
Kun on aikaa riittävästi kulunut,voit ottaa uuden kissan,ja nyt ainakin tiedät kokemuksesta mitä sen hoito vaatii.
Valitettavasti niistä lemmikeistä joutuu aina luopumaan lopulta.Oma kissani eli 22vuotta,sen poismenosta on jo viisivuotta.Ei enää itketä kuvien katsominen,mutta kyllä sitä ikävöi aina jollain tasolla.Mutta ajattelen aina niin,että kun on kaikkensa tehnyt että kissa saisi hyvä elämän,niin se vähän lohduttaa surussa.Ja kun alkujaan tietää,mikä lopulta on edessä.
Alku on hankalinta,mutta kyllä se sitten helpottaa ajankanssa,ja jos ottaa uuden pennun,niin sekin hiukan helpottaa,kun saa muuta mietittävää.
Ennen kaikki vieraat kysyivät,että "onko tää vielläkin se sama kissa?" Joo,on se :)
Ja sitten 22vuoden jälkeen,pitkän aikaa,kun kissa oli jo lopetettu,"eikö sulla ole sitä kissaa enää"....ei ole ei ;(
Jaksamisia sinulle ;)Kuin olin lapsi niin isäni taisi jollain lyödä liikoja kissanpentuja et ne kuolivat. Sillein selvittiin niiden kissojen kuolemasta. Nykyisin kissamme ovat kuolleet johonkin sairauteen. Jääneet sitten eläinlääkärin jatkokäsittelyyn.
- Anonyymi
Moi olen 11 pian 12 ja minun kissalla on sairaus mitä ei voi parantaa hän raapii ja raapii ja hänet lopetetaan alle 2 kuukaudessa en tiedä pystynkö jatkamaan elämää ilman häntä
- Anonyymi
Ymmärrän hyvin tunteesi, kukaan joilla ei ole itsellä kissaa voi myöskään ymmärtää miten vaikea niistä on luopua , tsemppiä
- Anonyymi
Osanotto. Eihän se eläimen kuollessa suru ole sen vähempi. Itselläni edellisen,yli 14 v. olleen kissan loppuajat ja kuollessa,olin sairas. Verenpaineet pomppasivat. Työterveyslääkäri kun kuuli mistä kyse,ei laittanut minua lääkitykselle.
Suru on surtava.
Itse otin 2 viikon päästä pennun,joka ei antanut jäädä suruun kiinni. Riekkui kuin riiviö että aina sai selvitellä jälkiä.
Vajaat kolme vuotta sen edellisen kuolemasta. En enää käy kovin usein haudalla puhumassa,mutta käyn aina kun sille tuntuu että pitää.
Sinun surusi on ihan yhtä normaalia kuin minunkin on ollut,se helpottaa ajan kanssa. Jos on tykännyt,voi surra. Semmoista josta ei ole välittänyt,ei sure.
Sinä et oi nopeuttaa surua se toimii kuten toimii.
Kun sitten alat saada mieleesi muistoja,hetkistä ja asioista vuosien varrelta,alat olla sinut.
Toisen kerran. Osanottoni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän191265Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71262- 51186
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21174Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11153Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11151Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421147Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21144Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31129Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21120