Palaan vielä joulumuistoihin vaikka on kirkkoonkin jo ajettu jouluaamuna.
Lapsuuteni jouluissa oli kuin valmis käsikirjoitus.
Joulukuusi oli katseltu kesällä valmiiksi, tasaoksainen ja hyvälaatuinen.
Kun "pirtti oli pesty puhtoiseksi", tuotiin joulukuusi nurkkaan. Vaatimattomat koristeet ja elävät kynttilät, joita piti vahtia tarkkaan.
Kuusestakin lähti oma tuoksunsa ja siihen sekaantui aattoillan ruokien yhteistuoksu.
Piparien tuoksu muistuu mieleen erikoisesti.
Tuvan suuren pöydän ääreen käytiin ruokailemaan öljylampun valossa kun sähköä ei ollut.
Perusruuat: Kinkku, imelletty perunalaatikko ja lanttulaatikko. Porkkanalaaatikko tuli myöhemmin.
Lisäksi livekala ja rosolli. Unohtuikohan jotain?
Jälkiruokana luumukiisseli, jonka pinnalle pantiin kermavaahtoa. Kahvitkin lopuksi joulupullin, kuivakaakuin ja piparein.
Tiedän, että joulujamme sanotaan ylellisiksi. Varakkuus oli kuitenkin vähäistä mutta työteliäisyys ja taloustaidot sitäkin parempia.
Olemme samaa ikäluokkaa ja lapsuusmuistot palannevat muidenkin mieliin.
Wanhanajan joulu
26
1083
Vastaukset
- Jatta
mieleen ne lapsuudenjoulut kotona.
Samantyyppistä valmistelua se on ollut jokapuolella. Se ihana jännitys, mikä alkoi jo silloin, kun tontut kävivät hakemassa pimeällä joululahjatoivomukset portin pielestä.
Sika kun tapettiin aina hyvissä ajoin ennen Joulua, se verimakkaroiden teko on jäänyt mieleen. Nykyisin mustamakkara, voi, että se oli herkkua. Sen tekoon sitten isompana sai osallistua.
Siasta valmistettiin monenlaista herkkua, jopa siansorkat valmistettiin ruuaksi.
Tuota luumukiisseliä olen myöhemminkin valmistanut, se oli vasta herkkua kermavaahdon kera.
Kuusenkoristeet tehtiin itse. Muistan itsetehdyt karamellit, jotka kiedottiin paperiin ja kuuseen laitettiin.
Joulupukin odotus oli kohokohta, kun vielä pukkiin uskoi. Pukin kopistelu tuvan oven takana
oli niin jännää, että pelotti.
Se oli aikamoinen pettymys, kun se usko loppui. Tuntui, että oli jollain tapaa petetty.
Nyt kaikki on niin kaupallista ja sitä "krääsää" on liian kanssa.
Lasten toivomuslistat ovat aivan erilaisia, kuin ennen.
Mutta maailma muuttuu ja kehittyy, onneksi.Maailma muuttu ja kehityy, onnneksi.
Kehitys on tietysti hyvä, aivan niinkuin sanot. Jotain kaunista ja hyvää kuitenkin meneteään.
Mitähän hyvää saadaan tilalle? Joku osaa ehkä vastata.Kyllähän ne mökin siivoushulinat joulun alla on muistissani. Kun 45 neliömetrin mökissä oli lähes kymmenen henkeä asumassa, siitäkin tilasta vei kunnon kiviuuni monta neliötä, oli siinä vähäisiäkin tavaroita järjestellessä päänvaivaa.
Siistiä kyllä tuli ja siitä pidettiin huolta, että penskat ei sotke. Eikä siihen kovaa kuria tarvinutkaan.
Kinkkuja en muista olleen, mutta jouluna oli tavallista parempi paisti, lanttulaatikkoa ja puolukkapuuroa. Puolukathan kerättiin syksyllä ja niin runsaasti että niitä riitti. Samoin riitti uunissa kuivatettuja särkiä, niitäkin sai helpolla pyydyytettyä.
Kuusikin sovitettiin sisään ja olipa muutama itse tehty kynttiläkin. Lahjoja ei paljon pyörinyt, jotain sentään. Vanhemmat jättivät tarpeellista jouluna annettavaksi; villasukkia, lapasia, joskus vaatettakin.
Sen muistan, että meitä ei jouluna juoksutettu työhommissa, oli vapaata. Sai rauhassa lähteä mäenlaskuun ja siellähän aikaa kulahti.
Kun jälkeenpäin ajattelen, niin kyllä se joulun vietto syntyi näilläkin eväillä. Eihän sitä paremmasta tiennytkään. Ihan hyviä muistoja.
Siitä se on alkunsa, kun olen ollut vastakarvaan nykyistä jouluhöyryämistä. Luulempa, että enemmän nyt itketään, hermoillaan ja petytään jouluun tavarapaljouden keskellä kuin ennen.- Muumi-iso-Äiti
Olen maalla kasvanut lapsuuteni, siellä aloitettiin joulun valmistelut I adventin jälkeen, kinkku voimakkaaseen suolaveteen, joka sitten ensin keitettiin ja sitten uuniin, ja kyllä kaipailen joskus sitä edes maistaa.
Siivoukset alkoivat hyvissä ajoin,*ripsuttiin* seinät ja vuodevaatteet tomutettiin ja ne sai olla koko pakkaspäivän ulkona, kyllä oli raikasta, sisareni kanssa mentiin saman peiton alle että edes toisen selkä lämmitti. Verhot vaihdettiin, kaapeissa oli hyllypaperit ja ne piti uusia jouluksi, vielä virkatut hyllyn reunukset piti kiinnittää. Juuriharjalla kuivana yritettiin uunin ympäriltä saada nokea vähemmäksi, se oli turhaa, mutta tarkkaa oli kaikessa.
Leipomiset, pullat, kahvikakut ja piparit, tortut lähempänä joulua.
Kuusi oli minun ja isäni projekti, kaunis iso se aina oli melkein kattoon tuli tähti, eri maiden lippunauhan ja aidot kynttilät, muutama karamelli, jopa joku kevyt pakettikin laitettiin oksaan.
Aattona jännitti niin että ajatukset ei irrottaneet hetkeksikään, mikä on se lahja??
Yleensä jokainen sai yhden lahjan, ja se oli aina omatekoinen.
Jouluaamuna kirkkoon anivarhain, aisakello piti olla, kuului asiaan että kaikilla hevosilla oli kello selainen kiillotettu, messinkinen, kiilsi kauniisti ja soi hienosti pakkasaamussa.
Reen pohjalla olkia ja siihen kuuluva matto, jokin filtti ja peittona koirannahka fälly.
Isä oli kuskipukilla mennessä ja veljeni ohjasti tulomatkalla.
Sitten jo maistuikin ruoka!
* - Jatta
Ruuneperi kirjoitti:
Maailma muuttu ja kehityy, onnneksi.
Kehitys on tietysti hyvä, aivan niinkuin sanot. Jotain kaunista ja hyvää kuitenkin meneteään.
Mitähän hyvää saadaan tilalle? Joku osaa ehkä vastata.oikeassa, että paljon menetetään kehityksen myötä. Kehityshän tuo tullessaan myös muuttumisen. Se ei tietenkään aina ole "onneksi", siinä sanoin ajattelemattomasti.
Kansainvälistyminen on mielestäni hyvä asia, ainakin nykypolvelle. Vai onko? Sanohan Ruune, viisaana miehenä, onko hyvä asia, että nuorilla on paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa, kun työmarkkinat ovat auki mihin maailman kolkkaan tahansa?
Samalla oma väestömme kansainvälistyy, ulkomaalaiset lisääntyvät huimaa vauhtia. Onko hyvä vai huono asia?
Koko maapallon ilman saastuminen on nykyteollisuuden aikaansaannosta. Nyt sitten on kova kiire saada ilma puhtaammaksi, tai ainakin pysäytettyä jollain konstein.
Mannerjäät sulavat kovaa vauhtia ja merenpinnat nousevat metrikaupalla. Jopa 3:n asteen lämmön nousu saa katastrofin aikaan.
Onko tämä kaikki maailman väestön aikaansaannosta, vai onko se aikojen alusta kirjoihin kirjoitettu, että näin tulee käymään?
Niin, mitähän hyvää tässä oli? Taisi tulla vain huonoja asioita.
Alkuperäisestä aiheesta poikkesin aika tavalla ja aloitin rönsyilemisen heti alkuun, mutta olkoon nyt näin. Kommentteja saa tulla. - Piti kirjoittaa
Jatta kirjoitti:
oikeassa, että paljon menetetään kehityksen myötä. Kehityshän tuo tullessaan myös muuttumisen. Se ei tietenkään aina ole "onneksi", siinä sanoin ajattelemattomasti.
Kansainvälistyminen on mielestäni hyvä asia, ainakin nykypolvelle. Vai onko? Sanohan Ruune, viisaana miehenä, onko hyvä asia, että nuorilla on paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa, kun työmarkkinat ovat auki mihin maailman kolkkaan tahansa?
Samalla oma väestömme kansainvälistyy, ulkomaalaiset lisääntyvät huimaa vauhtia. Onko hyvä vai huono asia?
Koko maapallon ilman saastuminen on nykyteollisuuden aikaansaannosta. Nyt sitten on kova kiire saada ilma puhtaammaksi, tai ainakin pysäytettyä jollain konstein.
Mannerjäät sulavat kovaa vauhtia ja merenpinnat nousevat metrikaupalla. Jopa 3:n asteen lämmön nousu saa katastrofin aikaan.
Onko tämä kaikki maailman väestön aikaansaannosta, vai onko se aikojen alusta kirjoihin kirjoitettu, että näin tulee käymään?
Niin, mitähän hyvää tässä oli? Taisi tulla vain huonoja asioita.
Alkuperäisestä aiheesta poikkesin aika tavalla ja aloitin rönsyilemisen heti alkuun, mutta olkoon nyt näin. Kommentteja saa tulla.Piti jotain kirjoitta oli niin kaunis avaus..
Pohtikaa rauhassa ..en pilaa tunnelmaa - pilaa tunnelmaa
Piti kirjoittaa kirjoitti:
Piti jotain kirjoitta oli niin kaunis avaus..
Pohtikaa rauhassa ..en pilaa tunnelmaamutta mihis se minävaan on hylätty?
- Jatta
ynnämuu kirjoitti:
Kyllähän ne mökin siivoushulinat joulun alla on muistissani. Kun 45 neliömetrin mökissä oli lähes kymmenen henkeä asumassa, siitäkin tilasta vei kunnon kiviuuni monta neliötä, oli siinä vähäisiäkin tavaroita järjestellessä päänvaivaa.
Siistiä kyllä tuli ja siitä pidettiin huolta, että penskat ei sotke. Eikä siihen kovaa kuria tarvinutkaan.
Kinkkuja en muista olleen, mutta jouluna oli tavallista parempi paisti, lanttulaatikkoa ja puolukkapuuroa. Puolukathan kerättiin syksyllä ja niin runsaasti että niitä riitti. Samoin riitti uunissa kuivatettuja särkiä, niitäkin sai helpolla pyydyytettyä.
Kuusikin sovitettiin sisään ja olipa muutama itse tehty kynttiläkin. Lahjoja ei paljon pyörinyt, jotain sentään. Vanhemmat jättivät tarpeellista jouluna annettavaksi; villasukkia, lapasia, joskus vaatettakin.
Sen muistan, että meitä ei jouluna juoksutettu työhommissa, oli vapaata. Sai rauhassa lähteä mäenlaskuun ja siellähän aikaa kulahti.
Kun jälkeenpäin ajattelen, niin kyllä se joulun vietto syntyi näilläkin eväillä. Eihän sitä paremmasta tiennytkään. Ihan hyviä muistoja.
Siitä se on alkunsa, kun olen ollut vastakarvaan nykyistä jouluhöyryämistä. Luulempa, että enemmän nyt itketään, hermoillaan ja petytään jouluun tavarapaljouden keskellä kuin ennen.ja lapaset olivat niitä tavallisimpia lahjoja meilläkin. Monoissa pidettiin villasukkia hiihdettäessä ja kintaat niitten lapasten päälle laitettiin.
Sisälläkin oli kylmä, että piti lämpimästi pukeutua, vaikka takassa tulta pidettiinkin.
Meidätkin pistettiin mäkeen joskus, pois jaloista pyörimästä.
Nykyään lapset saavat niin paljon kaikenlaista lelua ja muuta tavaraa, aivan turhaa.
Yleisönosastolla joku kirjoitti, että Joulun jälkeen saa hakea roskiksista lapsille lahjat.
Niin paljon niitä joutuu sinne, syystä, että ei miellyttänytkään lasta.
Tavaran paljouteenhan lapset hukutetaan.
Oppivat liian helposti saavansa kaiken mitä haluaa.
Ei ennen saanut, mutta ei olleet vaatimuksetkaan sellaisia. Tarpeellista vain osattiin pyytääkin. ynnämuu kirjoitti:
Kyllähän ne mökin siivoushulinat joulun alla on muistissani. Kun 45 neliömetrin mökissä oli lähes kymmenen henkeä asumassa, siitäkin tilasta vei kunnon kiviuuni monta neliötä, oli siinä vähäisiäkin tavaroita järjestellessä päänvaivaa.
Siistiä kyllä tuli ja siitä pidettiin huolta, että penskat ei sotke. Eikä siihen kovaa kuria tarvinutkaan.
Kinkkuja en muista olleen, mutta jouluna oli tavallista parempi paisti, lanttulaatikkoa ja puolukkapuuroa. Puolukathan kerättiin syksyllä ja niin runsaasti että niitä riitti. Samoin riitti uunissa kuivatettuja särkiä, niitäkin sai helpolla pyydyytettyä.
Kuusikin sovitettiin sisään ja olipa muutama itse tehty kynttiläkin. Lahjoja ei paljon pyörinyt, jotain sentään. Vanhemmat jättivät tarpeellista jouluna annettavaksi; villasukkia, lapasia, joskus vaatettakin.
Sen muistan, että meitä ei jouluna juoksutettu työhommissa, oli vapaata. Sai rauhassa lähteä mäenlaskuun ja siellähän aikaa kulahti.
Kun jälkeenpäin ajattelen, niin kyllä se joulun vietto syntyi näilläkin eväillä. Eihän sitä paremmasta tiennytkään. Ihan hyviä muistoja.
Siitä se on alkunsa, kun olen ollut vastakarvaan nykyistä jouluhöyryämistä. Luulempa, että enemmän nyt itketään, hermoillaan ja petytään jouluun tavarapaljouden keskellä kuin ennen.Pelkäsin ajateltavan, että siinä se rehvastelée joulullaan.
Tiedän, että joulua vietetään monin tavoin. Puutteelliset asuinolot pienine tiloineen ja monta suuta syömässä. Kaikkein pienituloisimpia vaikeudet kohtaavat joulunakin.
Kokonaan oma lukunsa ovat ne joulut, joissa luhlitaan viinan voimalla, lasten kauhuksi.
Sinunkin joulusi, ynnämuu, oli varmaan niissä oloissa hyväksi katsottava. Et näytä huonona muistelevankaan, ei ole syytäkään.
Siitä taustasta ovat ne sinnikkäimmät ja kunnollisimmat ihmiset lähtöisin.- ei se köyhyys
Ruuneperi kirjoitti:
Pelkäsin ajateltavan, että siinä se rehvastelée joulullaan.
Tiedän, että joulua vietetään monin tavoin. Puutteelliset asuinolot pienine tiloineen ja monta suuta syömässä. Kaikkein pienituloisimpia vaikeudet kohtaavat joulunakin.
Kokonaan oma lukunsa ovat ne joulut, joissa luhlitaan viinan voimalla, lasten kauhuksi.
Sinunkin joulusi, ynnämuu, oli varmaan niissä oloissa hyväksi katsottava. Et näytä huonona muistelevankaan, ei ole syytäkään.
Siitä taustasta ovat ne sinnikkäimmät ja kunnollisimmat ihmiset lähtöisin.ketään jalosta, nyt menee liian pitkälle!
- Jos sua
ei se köyhyys kirjoitti:
ketään jalosta, nyt menee liian pitkälle!
kuljetetaan pyöräin päällä koko lapsuutesi,
sitten auton takapekillä,
annetaan kaikki valmiiksi ennen kuin ehdit halutakaan,
sinulta jäävät kehittymättä kaikki tärkeät pärjäämistaidot
sekä itseluottamus,
ilo siitä, että onnistuin!
Sellainenkin asia on olemassa kuin työn ilo!
Voi niitä raukkoja,
jotka eivät sitä ole saaneet ikinä kokeakaan. ei se köyhyys kirjoitti:
ketään jalosta, nyt menee liian pitkälle!
En ole väittänyt köyhyyden jalostavan. Mistä tuollaista päättelet?
Suomessa on aina ollut ja varsinkin ennen vanhaan, vähätuloisia ihmisiä, jotka kovaa työtä tehden ovat elättäneet perheensä.
Lapsista on kasvanut kunnollisia kansalaisia, joista myöhemmin ammennettiin lisävoimia sivistyneistöönkin kun opiskelumahdollisuus aukesi.
Köyhyys taitaa olla haukkumasana, jota ennen vanhaan käytettiin.
Kyllä puutteellisita oloista elämään ponnistellut on aivan eri luokkaa kuin kultalusikka suussa syntyneet. Ei varakkaiden vanhempien, rahalla pakkokouluttamat lapset yllä kuin tyhjäntoimittajiksi.
Mitään suurta juopaa ei köyhien ja rikkaiden välille kuitenkaan pidä piirtää. Poikkeukset vahvistavat sääntöjä!Ruuneperi kirjoitti:
En ole väittänyt köyhyyden jalostavan. Mistä tuollaista päättelet?
Suomessa on aina ollut ja varsinkin ennen vanhaan, vähätuloisia ihmisiä, jotka kovaa työtä tehden ovat elättäneet perheensä.
Lapsista on kasvanut kunnollisia kansalaisia, joista myöhemmin ammennettiin lisävoimia sivistyneistöönkin kun opiskelumahdollisuus aukesi.
Köyhyys taitaa olla haukkumasana, jota ennen vanhaan käytettiin.
Kyllä puutteellisita oloista elämään ponnistellut on aivan eri luokkaa kuin kultalusikka suussa syntyneet. Ei varakkaiden vanhempien, rahalla pakkokouluttamat lapset yllä kuin tyhjäntoimittajiksi.
Mitään suurta juopaa ei köyhien ja rikkaiden välille kuitenkaan pidä piirtää. Poikkeukset vahvistavat sääntöjä!Ruuneperi ymmärtää elämää. Tarvittaessa myös huumoria. Sanon tämän ilman lipevyyttä. Jo lapsena opetettiin, että hyvästä työstä voi kiittääkin.
Yritän palata aiheeseen. Lapsuuteni jouluun kuului myös kaikenlaisten asioiden juttelu leppoisasti. Olihan aikaa; töistä oli rauhoituttu, mitään tiedotusvälineitä ei ollut aikaa viemässä.
Ukkini oli mielestäni mestari "suakkunoiden" kertojana. Rauhallista juttua tuli 1800- luvun elämästä alkaen; siitäkin miten on selviydytty ja väliin on ollut vaikeatakin.
Melkein aina juttu päättyi siihen, että hän oli ylpeä aikaansaannoksistaan perheen kanssa. Oli mökki, jossa sai viettää joulua. Oli ruokaa. Tulihan niitä elämänohjeitakin. Muistan niitäkin.
Ukin mielestä ihmisen nöyryys on hyvä asia, mutta jos sanotaan että köyhän pitää olla nöyrä, sitä älä hyväsy. Tee työsi aina kunnolla, se on sinulle tärkein valtti, mutta pidä huoli ihmisoikeuksistasi. Älä anna tallata maahan. Äläkä koskaan potki huono-osaisempaa, vaan auta.
Näitäkin ohjeita olen pitänyt mielessä. Ehkä jotain toteuttanutkin. Kun kerron näistä, en hae säälipisteitä. Niitä en tarvitse. Kerron vain asioita, jotka on jäänyt mieleeni.- mahtaa
ynnämuu kirjoitti:
Ruuneperi ymmärtää elämää. Tarvittaessa myös huumoria. Sanon tämän ilman lipevyyttä. Jo lapsena opetettiin, että hyvästä työstä voi kiittääkin.
Yritän palata aiheeseen. Lapsuuteni jouluun kuului myös kaikenlaisten asioiden juttelu leppoisasti. Olihan aikaa; töistä oli rauhoituttu, mitään tiedotusvälineitä ei ollut aikaa viemässä.
Ukkini oli mielestäni mestari "suakkunoiden" kertojana. Rauhallista juttua tuli 1800- luvun elämästä alkaen; siitäkin miten on selviydytty ja väliin on ollut vaikeatakin.
Melkein aina juttu päättyi siihen, että hän oli ylpeä aikaansaannoksistaan perheen kanssa. Oli mökki, jossa sai viettää joulua. Oli ruokaa. Tulihan niitä elämänohjeitakin. Muistan niitäkin.
Ukin mielestä ihmisen nöyryys on hyvä asia, mutta jos sanotaan että köyhän pitää olla nöyrä, sitä älä hyväsy. Tee työsi aina kunnolla, se on sinulle tärkein valtti, mutta pidä huoli ihmisoikeuksistasi. Älä anna tallata maahan. Äläkä koskaan potki huono-osaisempaa, vaan auta.
Näitäkin ohjeita olen pitänyt mielessä. Ehkä jotain toteuttanutkin. Kun kerron näistä, en hae säälipisteitä. Niitä en tarvitse. Kerron vain asioita, jotka on jäänyt mieleeni.kiinnostaa ?
- näköjään!
mahtaa kirjoitti:
kiinnostaa ?
hohhoijjaa
- lupa on mutta onko halu kans
Jos sua kirjoitti:
kuljetetaan pyöräin päällä koko lapsuutesi,
sitten auton takapekillä,
annetaan kaikki valmiiksi ennen kuin ehdit halutakaan,
sinulta jäävät kehittymättä kaikki tärkeät pärjäämistaidot
sekä itseluottamus,
ilo siitä, että onnistuin!
Sellainenkin asia on olemassa kuin työn ilo!
Voi niitä raukkoja,
jotka eivät sitä ole saaneet ikinä kokeakaan.Nyt tarvitaan erilaisia pärjäämistaitoja jo. Ei perustarpeet ole loppuneet - ruokaa syödään ja semmosta, mutta sitä yksinkertaista elämänmuotoa ei ole enää tarjolla. Pitää juosta oravanpyörässä vaan vaikkei jaksaisi. Ulos ei pääse hyppäämään vaikka miten haluaisi. Työn iloa voi yrittää kokea, jos voimia riittää.
Minä muistan lapsuuteni joulut juuri pula-ajalta, jolloin kaikki oli kortilla.
Periaatteellinen äitini ei ikinä ostanut mitään mustasta pörssistä, joten me tulimme korttiannoksilla toimeen. Pääasiallinen ruoka arkena oli perunaa ja puuroja.
Jouluksi säästettiin kaikki mahdollinen koko syksyn, joten jouluna sitten oli pöydässä monenlaista hyvää.
Koska olin aliravittu ja huonolla ruualla, tulin sairaaksi jouluruuista monena vuonna. Elimistöni ei kestänyt tottumattomuuttaan.
Lapsuudessani kuitenkin syötiin, kun tarjottiin, eikä tietenkään jouluruuista edes voinut kieltäytyä.
Lapselle eivät tällaiset asiat kuitenkaan jää päälimmäisiksii muistoiksi. Kyllä joulu on aina joulu, kun sen juhlistaa. Parhaimmat vaatteet ylle. Joka vuosi samat rakkaat joulukoristeet kuuseen ja pöydille. Mm. kiiltokuvista tehty seimi, joka oli meidän lasten ylpeys, kun ei muilla sellaista ollut.
Meillä oli pula-aikoinakin jouluksi ainakin yhdet kynttilät kuuseen joka vuosi. Niille osasi antaa arvon!
Minä olen aina pitänyt joulua vuoden parhaimpana aikana. Pidän edelleenkin. Lapsuudesta asti on säästynyt muutama joulukoriste, mutta seimi on kadonnut maailman myrskyihin!Joulun joka ei notkunutyltäkylläisistä herkuista .
Koska itsekkin olin 5v kun sota syttyi ja kaupinkioloissa ei teurastettu sikoja ,eikä haettu omasta metsästä joulukuusta.
Siltikin on Joulu ollut minulle aina ilon juhla.
Olin sisarusparven nuorin ja varmaankin minulle koitettiin laittaa joululahja joka olisi ollut mieleinen.
Muistankin sukset jotka sain, ne kyllä meni poikki jo samana talvena ,mutta niillä sentään sain koulujenvälisissä kilpailuissa palkinnonkin.
Kirjoista aina pidin kovasti ,lukemaan opin jo 5vuotiaana.- Atolfia
ullamirjami kirjoitti:
Joulun joka ei notkunutyltäkylläisistä herkuista .
Koska itsekkin olin 5v kun sota syttyi ja kaupinkioloissa ei teurastettu sikoja ,eikä haettu omasta metsästä joulukuusta.
Siltikin on Joulu ollut minulle aina ilon juhla.
Olin sisarusparven nuorin ja varmaankin minulle koitettiin laittaa joululahja joka olisi ollut mieleinen.
Muistankin sukset jotka sain, ne kyllä meni poikki jo samana talvena ,mutta niillä sentään sain koulujenvälisissä kilpailuissa palkinnonkin.
Kirjoista aina pidin kovasti ,lukemaan opin jo 5vuotiaana.kanssa muistelimme lapsuutemme jouluja. Tapaamme harvoin, mutta nytkin puhuimme puhelimessa pitkän tovin.
Sota-aikana maalla joulu oli aivan erilainen kuin kaupungissa. Olin "evakkona" enon luona. Se oli saman tapainen kuin tuolla edellä esim Jatta on kertonut.
Sodan jälkeen kaupungissa ruoka-aineet olivat vähissä, mutta sitä juuri ihmettelimme sisareni kanssa, että kuinka äiti loihti joulun kaikkine herkkuineen ja teki itse lahjatkin pukin konttiin.
Isä veisti puusta nukelle sänkyä ym. Lämpimät muistot on niistäkin jouluista. Eikä suuria lahjoja koskaan toivottukaan. Tyytyväisiä olimme kaikkeen, mitä saimme.
Nykyajan lasten lista joulupukille on pitkä ja lahjatoivomukset ovat melko kalliita.
Kyllä minun mielestäni pieni pula-aika tekisi hyvää. Opettaisi vähempäänkin tyytymään. - Jatta
Atolfia kirjoitti:
kanssa muistelimme lapsuutemme jouluja. Tapaamme harvoin, mutta nytkin puhuimme puhelimessa pitkän tovin.
Sota-aikana maalla joulu oli aivan erilainen kuin kaupungissa. Olin "evakkona" enon luona. Se oli saman tapainen kuin tuolla edellä esim Jatta on kertonut.
Sodan jälkeen kaupungissa ruoka-aineet olivat vähissä, mutta sitä juuri ihmettelimme sisareni kanssa, että kuinka äiti loihti joulun kaikkine herkkuineen ja teki itse lahjatkin pukin konttiin.
Isä veisti puusta nukelle sänkyä ym. Lämpimät muistot on niistäkin jouluista. Eikä suuria lahjoja koskaan toivottukaan. Tyytyväisiä olimme kaikkeen, mitä saimme.
Nykyajan lasten lista joulupukille on pitkä ja lahjatoivomukset ovat melko kalliita.
Kyllä minun mielestäni pieni pula-aika tekisi hyvää. Opettaisi vähempäänkin tyytymään.lukea kirjoitustasi noista lahjoista. Aika saman tyyppisiä ne tyttöjen lahjat ovat olleet.
Äitini uudisti vanhoja nukkeja ja teki uusia vaatteita niille.
Isäni teki niille sängyt ja kehdot.
Veljille veisteli hevosia ja kärryjä.
Keinuhevosenkin muistan, jonka isäni teki.
Uudet sukset oli yksi lahja, jonka saimme lyhyiksi jääneiden tilalle. Jos sukset meni poikki, ne korjattiin sellaisella pellin palasella.
Kaikki tarpeellista, eikä se toivomuslista ollut koskaan pitkä. Yksi tai kaksi toivomusta korkeintaan.
Onnellisia oltiin kaikesta pienestäkin ja kiitollisia. Jatta kirjoitti:
lukea kirjoitustasi noista lahjoista. Aika saman tyyppisiä ne tyttöjen lahjat ovat olleet.
Äitini uudisti vanhoja nukkeja ja teki uusia vaatteita niille.
Isäni teki niille sängyt ja kehdot.
Veljille veisteli hevosia ja kärryjä.
Keinuhevosenkin muistan, jonka isäni teki.
Uudet sukset oli yksi lahja, jonka saimme lyhyiksi jääneiden tilalle. Jos sukset meni poikki, ne korjattiin sellaisella pellin palasella.
Kaikki tarpeellista, eikä se toivomuslista ollut koskaan pitkä. Yksi tai kaksi toivomusta korkeintaan.
Onnellisia oltiin kaikesta pienestäkin ja kiitollisia.tulee mieleen ,semmoisia asioita,joita olen yrittänyt unohtaa..Näkyy olevan ,alitajunnan pohjalla kaikki tallessa..Ikävä kyllä..
Kiva kuitenkin lukea ,teidän muistojanne..
Mukavaa joulun odotusta kaikille..t.Irkkuirkku-37 kirjoitti:
tulee mieleen ,semmoisia asioita,joita olen yrittänyt unohtaa..Näkyy olevan ,alitajunnan pohjalla kaikki tallessa..Ikävä kyllä..
Kiva kuitenkin lukea ,teidän muistojanne..
Mukavaa joulun odotusta kaikille..t.IrkkuMonilla on niin iloisia kuin vaikeitakin muistoja. Ne ovat kuitenkin jo elettyä elämää. Se on takanapäin, ja nyt on tilaisuutemme tehdä paremmin asiat.
Uskon, että sinun joulusi myöhemmässä, itsenäisessä elämässäsi sisältävät hyviä muistoja.
Iloista joulunaikaa!Makriina kirjoitti:
Monilla on niin iloisia kuin vaikeitakin muistoja. Ne ovat kuitenkin jo elettyä elämää. Se on takanapäin, ja nyt on tilaisuutemme tehdä paremmin asiat.
Uskon, että sinun joulusi myöhemmässä, itsenäisessä elämässäsi sisältävät hyviä muistoja.
Iloista joulunaikaa!ja mieheni oli ainoa lapsi. Oli mukavaa laittaa joulua perheelle ja sama tapa on säilynyt minunkin lapsille.
Ei ollut yksinäisellä lapsella samanlaista kun on isossa perheessä . Siinä ihminen tulee itsekkääksi ,koska hän on aina saanut kaiken huomion vain itseensä.Moni ei sitä huomaa ja heistä tulee vaikeita luonteita ja itsekkäitä.
Mieheni tunnustikin ,että olisi ollut hauskempaa, kun olisi ollut sisaria.
Onneksi en ole kaukana lapsistani ja lastenlapsista. Nyt näin Jouluna sen parhaiten huomaa jos jäisi yksin Joulunakin.
Toivottavasti yksinäiset hakevat seuraa joulutapahtumista ,niitähän nykyään, järjestetään jos jonkinlaisia. Jokaiselle jotakin tyylii.ullamirjami kirjoitti:
ja mieheni oli ainoa lapsi. Oli mukavaa laittaa joulua perheelle ja sama tapa on säilynyt minunkin lapsille.
Ei ollut yksinäisellä lapsella samanlaista kun on isossa perheessä . Siinä ihminen tulee itsekkääksi ,koska hän on aina saanut kaiken huomion vain itseensä.Moni ei sitä huomaa ja heistä tulee vaikeita luonteita ja itsekkäitä.
Mieheni tunnustikin ,että olisi ollut hauskempaa, kun olisi ollut sisaria.
Onneksi en ole kaukana lapsistani ja lastenlapsista. Nyt näin Jouluna sen parhaiten huomaa jos jäisi yksin Joulunakin.
Toivottavasti yksinäiset hakevat seuraa joulutapahtumista ,niitähän nykyään, järjestetään jos jonkinlaisia. Jokaiselle jotakin tyylii.Minusta jokaisen pitäisi laatia omat joulutraditionsa. Eihän niistä kovin monimutkaisia tarvitse tehdä, mutta samat astiat, tai perinteiset joulukoristeet, samat liinat tai muut, vain jouluna käytössä olevat, tekevät "oman joulun".
Olen vähän murheissani ajatellut, miksi niin monissa lapsiperheissä joulut vietetään aina mummulassa, eikä sitä "omaa" joulua laadita lapsille lainkaan. Jäähän heille ne mummulan joulujen mustot mieleen, mutta ei sitä omaa, oman joulun valmistelua, leipomisia, jouluaterian ihanuutta.
Joulu on oikeastaan ainoa koko kansan perhejuhla. Siihen satsataan ja asetetaan kamalasti odotuksia joka vuosi. Sitä pitää "viettää" joka kodissa.
Toivottavasti tänä vuonna odotukset täyttyvät, koska joulun aiheuttamat pettymykset ovat myös niitä joulumuistoja, jotka eivät koskaan jää mielestä.
- sait naiset
rekeen vällyn alle, pikkupossuja hellimään ja nyt karkeloimaan joulukuusen ympärille !
Ruunessa on vetovoimaa ! ;)- Liisis
mutta hölinöihin ei kukaan vastaa. Ruunella leikkaa aiheen keksiminen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!
Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo193447457-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei2432469- 1331677
Luovutetaanko nainen?
En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.671361Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette1911191J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.801086Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?
Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor641084- 581021
Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(761021By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei711015