Turtolan kirjan majuri Bäckman

Karjalan Armeijan hyökkäys alkoi sovitusti 10.7.1941. Armeijan painopistesuunnassa hyökkäsi Talvelan VI AK kärjessä 5.D ja sen takana Laguksen 1. Jääkäriprikaati. VII Armeijakunnan painopistesuunnassa hyökkäsi Svenssonin 7.D kohti Jänisjärven länsirantaa etelään. Hannukselan 19.D hyökkäsi 7.D:n länsipuolella kaakkoon kohti Matkaselkää.

Hannukselan komentaman 19.D:n joukkoihin kuului Juvan JR58 ja Laurilan JR16 ja majuri Bäckmannin Kevyt osasto 18.


19.D:een kuuluivat mm. seuraavat joukot: JR16, JR37, JR58, Kevyt Os.18, KTR10, RaskPsto 17. , 10. JärPtri, ViestiP 28, PionP 30 . JR37 oli alistettuna pääasiassa muualle heinä-elokuussa 1941.

Sählätään sitten kirjoitti:

Karjalan Armeijan hyökkäys alkoi sovitusti 10.7.1941. Armeijan painopistesuunnassa hyökkäsi Talvelan VI AK kärjessä 5.D ja sen takana Laguksen 1. Jääkäriprikaati. VII Armeijakunnan painopistesuunnassa hyökkäsi Svenssonin 7.D kohti Jänisjärven länsirantaa etelään. Hannukselan 19.D hyökkäsi 7.D:n länsipuolella kaakkoon kohti Matkaselkää.

Hannukselan komentaman 19.D:n joukkoihin kuului Juvan JR58 ja Laurilan JR16 ja majuri Bäckmannin Kevyt osasto 18.


19.D:een kuuluivat mm. seuraavat joukot: JR16, JR37, JR58, Kevyt Os.18, KTR10, RaskPsto 17. , 10. JärPtri, ViestiP 28, PionP 30 . JR37 oli alistettuna pääasiassa muualle heinä-elokuussa 1941.

Lue lisää

Kitee, Kumuri, Höksölä... jne. Missä oikein taisteltiin ja minne mentiin?

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm

RUSKEALA

http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/ruskeala/ruskealahist.htm

Kyliä oli 19:

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä (Kirkonkylä), Särkisyrjä, Vahvajärvi ja Uusi-Matkaselkä.

SORTAVALAN MAALAISKUNTA

http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/sortavala/sormlkkart.htm

"Kiestingissä toimi Ryhmä J:ssä majuri E H Backman II/JR 53:n komentajana."

Mainitaanko tuon Bäckmannnin nimi oikein nimikirjaimin siinä Turtolan kirjassa? Minulla sattui silmään vain majuri Bäckman "konekivääritemppuineen".

Toki tiesin ettei kyseessä VOI OLLA tämä samainen "Viipurin juoksija".

Avauksen tekijä kirjoitti:

"Kiestingissä toimi Ryhmä J:ssä majuri E H Backman II/JR 53:n komentajana."

Mainitaanko tuon Bäckmannnin nimi oikein nimikirjaimin siinä Turtolan kirjassa? Minulla sattui silmään vain majuri Bäckman "konekivääritemppuineen".

Toki tiesin ettei kyseessä VOI OLLA tämä samainen "Viipurin juoksija".

Lue lisää

mitä kirjoittaa. Esimerkiksi Suomen sota 5.osa s. 174 kertoo majuri E.H. Backmanista II/JR 53:n komentajasta.Ei siellä mitään Bäckmania ole ollut.

En ymmärrä lainkaan, mitä tämä intoilu Kurt Bäckmanista oikein on. Hän oli onneton ihminen, joka kärsi tavattomasti puheviastaan. Se kai vei osaltaan ryyppäämäänkin. Nyt sitten jokainen vähänkin nimeltään muistuttava sotketaan häneen.Sotkekaa nyt se eversti Baeckmankin tähän tai Marskin ajdjutantti Bäckman. Jos henkilöistä kirjoittaa, niin pitäisi tarkistaa edes se, että on nimi oikein.Sen sentään tämä juorukirjailija Turja hallitsee.

Sama koskee tuota iänikuista vouhkaamista Kumurin tapauksista. Kyse oli yhden hyökkäyksen yhdestä vaiheesta. Sodassa se oli täysin merkityksetön episodi.Sodan jälkeinen touhotus on nostanut sen elämää suuremmaksi.

kirjoittaa, kirjoitti:

mitä kirjoittaa. Esimerkiksi Suomen sota 5.osa s. 174 kertoo majuri E.H. Backmanista II/JR 53:n komentajasta.Ei siellä mitään Bäckmania ole ollut.

En ymmärrä lainkaan, mitä tämä intoilu Kurt Bäckmanista oikein on. Hän oli onneton ihminen, joka kärsi tavattomasti puheviastaan. Se kai vei osaltaan ryyppäämäänkin. Nyt sitten jokainen vähänkin nimeltään muistuttava sotketaan häneen.Sotkekaa nyt se eversti Baeckmankin tähän tai Marskin ajdjutantti Bäckman. Jos henkilöistä kirjoittaa, niin pitäisi tarkistaa edes se, että on nimi oikein.Sen sentään tämä juorukirjailija Turja hallitsee.

Sama koskee tuota iänikuista vouhkaamista Kumurin tapauksista. Kyse oli yhden hyökkäyksen yhdestä vaiheesta. Sodassa se oli täysin merkityksetön episodi.Sodan jälkeinen touhotus on nostanut sen elämää suuremmaksi.

Lue lisää

>Kyse oli yhden hyökkäyksen yhdestä vaiheesta. Sodassa se oli täysin merkityksetön episodi.<

Käy vaikka Nurmon ja Ylihärmän hautausmaalla, niin näet millaista jälkeä huonon itsetunnon omaava suomenruotsalainen johtaja saa alempirotuisissa suomalaisturaaneissa aikaan! Kyse oli kymmenistä miehistä varsinkin 2. komppanian osalta.

Näin Osasto KKK:n päällikkö Oiva Latikka arvioi majuri K. Bäckmania Kevyt Osasto 18. komentajana Veikko Juraman kirjan sivuilla 31-32:

"Hän ei ollenkaan tuntenut eteläpohjal. reserviläisten luonnetta ja ajatuksenjuoksua. Suhtautui alaisiinsa kuin vajaaälyisiin, alempaan rotuun kuuluviin... hänen koulutustasonsa ei riittänyt joukkoyksikön komentajan vaativaan tehtävään... Lisäksi hänen elämäntapansa ja monet henkilökohtaiset vaikeutensa olivat heikentäneet hänen itseluottamuksensa niin, että hän ei kyennyt keskustelemaan kenenkään kanssa. Jokainen yritys vaikuttaa asioihin tulkittiin kapinoinniksi... Lisäksi hänen kartanlukutaitonsa oli heikko."

Tämän lähteenä on käytetty teosta Nurmolaiset sotien veteraanit 1918, 1939-1940, 1941-1945, Seinäjoki 1980, sivut 44-51

Kev Os. 20 kirjoitti:

>Kyse oli yhden hyökkäyksen yhdestä vaiheesta. Sodassa se oli täysin merkityksetön episodi.<

Käy vaikka Nurmon ja Ylihärmän hautausmaalla, niin näet millaista jälkeä huonon itsetunnon omaava suomenruotsalainen johtaja saa alempirotuisissa suomalaisturaaneissa aikaan! Kyse oli kymmenistä miehistä varsinkin 2. komppanian osalta.

Näin Osasto KKK:n päällikkö Oiva Latikka arvioi majuri K. Bäckmania Kevyt Osasto 18. komentajana Veikko Juraman kirjan sivuilla 31-32:

"Hän ei ollenkaan tuntenut eteläpohjal. reserviläisten luonnetta ja ajatuksenjuoksua. Suhtautui alaisiinsa kuin vajaaälyisiin, alempaan rotuun kuuluviin... hänen koulutustasonsa ei riittänyt joukkoyksikön komentajan vaativaan tehtävään... Lisäksi hänen elämäntapansa ja monet henkilökohtaiset vaikeutensa olivat heikentäneet hänen itseluottamuksensa niin, että hän ei kyennyt keskustelemaan kenenkään kanssa. Jokainen yritys vaikuttaa asioihin tulkittiin kapinoinniksi... Lisäksi hänen kartanlukutaitonsa oli heikko."

Tämän lähteenä on käytetty teosta Nurmolaiset sotien veteraanit 1918, 1939-1940, 1941-1945, Seinäjoki 1980, sivut 44-51

Lue lisää

ja Kiestingistä. Bäckman ei ollut Kiestingissä. Varsinaiseen Kumurin taisteluun ei KvOS 18 juuri osallistunut. Sota on toisaalta sellaista, että eteläpohjalaisiakin kaatuu. Surullista kyllä. Tietysti syyn voi aina lykätä komentajalle.Käsitykseni mukaan vihollisellakin on tappioissa osansa.

Kumurista kirjoitti:

ja Kiestingistä. Bäckman ei ollut Kiestingissä. Varsinaiseen Kumurin taisteluun ei KvOS 18 juuri osallistunut. Sota on toisaalta sellaista, että eteläpohjalaisiakin kaatuu. Surullista kyllä. Tietysti syyn voi aina lykätä komentajalle.Käsitykseni mukaan vihollisellakin on tappioissa osansa.

Lue lisää

"Varsinaiseen Kumurin taisteluun ei KvOS 18 juuri osallistunut."


Ensin ei oltu koko alueella, vaan Kannaksella (?), ja sitten ei oikeastaan edes taisteltu. Koetahan jo päättää!

http://www.latvatalo.net/Jatkosota/Jatkosota.html

Kyllä Bäckmannin porukka, KevOS 20 hääri juuri tuon samaisen alueen taisteluissa ja Kumurin kylän taistelu oli JR16 kohdalle osunut. Itään päin siellä oltiin menossa ja taatusti ei oltu Kannaksella.

Kumurista kirjoitti:

ja Kiestingistä. Bäckman ei ollut Kiestingissä. Varsinaiseen Kumurin taisteluun ei KvOS 18 juuri osallistunut. Sota on toisaalta sellaista, että eteläpohjalaisiakin kaatuu. Surullista kyllä. Tietysti syyn voi aina lykätä komentajalle.Käsitykseni mukaan vihollisellakin on tappioissa osansa.

Lue lisää

Kyllä Bäckmannin rooli on jätetty liian vähälle huomiolle:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000037076944&view_mode=flat


Kumma että Roope on hiljaa Laurilasta:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotaupseerit - Matti Laurila.htm

Kev Os. 20 kirjoitti:

>Kyse oli yhden hyökkäyksen yhdestä vaiheesta. Sodassa se oli täysin merkityksetön episodi.<

Käy vaikka Nurmon ja Ylihärmän hautausmaalla, niin näet millaista jälkeä huonon itsetunnon omaava suomenruotsalainen johtaja saa alempirotuisissa suomalaisturaaneissa aikaan! Kyse oli kymmenistä miehistä varsinkin 2. komppanian osalta.

Näin Osasto KKK:n päällikkö Oiva Latikka arvioi majuri K. Bäckmania Kevyt Osasto 18. komentajana Veikko Juraman kirjan sivuilla 31-32:

"Hän ei ollenkaan tuntenut eteläpohjal. reserviläisten luonnetta ja ajatuksenjuoksua. Suhtautui alaisiinsa kuin vajaaälyisiin, alempaan rotuun kuuluviin... hänen koulutustasonsa ei riittänyt joukkoyksikön komentajan vaativaan tehtävään... Lisäksi hänen elämäntapansa ja monet henkilökohtaiset vaikeutensa olivat heikentäneet hänen itseluottamuksensa niin, että hän ei kyennyt keskustelemaan kenenkään kanssa. Jokainen yritys vaikuttaa asioihin tulkittiin kapinoinniksi... Lisäksi hänen kartanlukutaitonsa oli heikko."

Tämän lähteenä on käytetty teosta Nurmolaiset sotien veteraanit 1918, 1939-1940, 1941-1945, Seinäjoki 1980, sivut 44-51

Lue lisää

TERVEHDYS!

En ota osaa keskusteluunne muuten kuin selvitäkää mikä oli Liljuksen osuus Laurilan "teilaamisessa" Kiteellä?
Mutta tierusteelisin onko kellään tiedossa ylimääräistä NURMOLAISET SOTIEMME VETERAANIT KIRJAA painettu v.1980 koonnut V.J .Talvitie

NURMOOSSTA kirjoitti:

TERVEHDYS!

En ota osaa keskusteluunne muuten kuin selvitäkää mikä oli Liljuksen osuus Laurilan "teilaamisessa" Kiteellä?
Mutta tierusteelisin onko kellään tiedossa ylimääräistä NURMOLAISET SOTIEMME VETERAANIT KIRJAA painettu v.1980 koonnut V.J .Talvitie

Lue lisää

Aikansa sählittyään hän sai siirron erään toisen rykmentin komentajaksi.

Lilius oli divisioonan esikuntapäällikkö. Ei hänellä ollut mitään roollia Laurilan "teilaamisessa", koska laurilaa ei ylipäätään teilattu.

NURMOOSSTA kirjoitti:

TERVEHDYS!

En ota osaa keskusteluunne muuten kuin selvitäkää mikä oli Liljuksen osuus Laurilan "teilaamisessa" Kiteellä?
Mutta tierusteelisin onko kellään tiedossa ylimääräistä NURMOLAISET SOTIEMME VETERAANIT KIRJAA painettu v.1980 koonnut V.J .Talvitie

Lue lisää

Lue Veikko Juraman kirja Hannuksela vastaan Laurila. Siinä Jurama selvittelee ko. henkilöitä taustoineen ja käy läpi varsinaisia skismojakin. Lilius on toki mukana ja hän onkin erityisen kostonhaluinen tyyppi. Halsti kertoo muistelmakirjassaan, Aika vaatii veronsa, Muistelmat 2 (1939-1948), Otava 1974, kuinka Pajari tuli F. U. Fagernäsin tilalle 3.D:n komentajaksi keväällä 1944 ja Lilius jäi hetkeksi esikuntapäälliköksi. Pajari aitosuomalaisena räjähti hetkessä ja Lilius sai väistyä Halstin tullessa tilalle. Sittemmin Lilius heilutteli pyssyään kesän 1944 kahinoissa ja haavoituttuaan omat miehet olisivat jättäneet sen naapureille. ei auttanut kiroilu eikä uhkailu, mutta vain lomia lupaamalla hän sai miehensä kantamaan itsensä turvaan.

Kurt Erik Bäckman oli myöskin suomenruotsalainen upseeri. Käsityseni K. E. Bäckmanista perustuvat seuraaviin kirjoihin:

Ilmari Turja: Kumuri, kahden everstin taistelu.
Veikko Jurama: Hannuksela vastaan Laurila
Kustannusosakeyhtiö Marktar 2002.
ISBN: 9525370062 / 952-5370-06-2
EAN: 9789525370065

Martti Sinerma ja Reino Hirviseppä: Kaaderikaskuja

Jukka L. Mäkelän kirja Aunuksen savut, WSOY 1974

Uuno Tarkki: 2 Viipurin tapahtumista kertovaa kirjaa: Taistelu Viipurista, 1992 ja Miksi menetimme Viipurin, 1996.
Lauri Jäntin useampaan Viipurin tapahtumia käsittelevääm kirjaan,
Halstin arvioon kirjassaan Suomen sota 1939-1945, Ratkaisu,

Erityisesti suosittelen näitä kirjoja:
Ahto Sampo Pirilä Veikko Eteläpohjalaisia taisteluissa 2, Otava, 1989, 591 s.
Ilmari Turjan kirjoittama kirja Kahden everstin taistelu, joka kertoo Kumurin taistelusta
Veikko Juraman kirjoittama kirja Hannuksela vastaan Laurila, eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia (Marktar 2002)