aikido??

"tällä foorumilla on vain mollaavia paskiaisia jotka keskittyvät yhteen lajiin ja haukkuvat muut lyttyyn!"

Kiva kuulla syvällinen luonnehdinta itsestäni. Aikidon täytyy olla henkisesti poikkeuksellisen kehittävä laji.

"Jos haluat oppia voittamaan vastustajan kehässä tai puolustamaan itseäsi nakkikiskalla, aikido ei ole sovelias laji. Jos haluat vaikkapa liikunnallisen mukavan harrastuksen, kehittää koordinaatiokykyäsi tai tutustua kehosi mekaniikkaan aikido on hyvä laji."

No niin, nyt me olemme samaa mieltä andy.

Pyrkimykset tulla "hyväksi mättäjäksi" tai "tappelijaksi" ovat aika saaterin vieraita tavoitteita aikidon kannalta. Tämä ei kuitenkaan vähääkään johda siihen, että aikido olisi vain saamatonta käsien ojentelua. Kehittyminen on todellakin paljon kiinni omasta treenitavasta, paikoilleen juuttuminen on mahdollista lajissa kuin lajissa.

Suosittelen itse kutakin luopumaan täydellisen lajin metsästyksen utopiasta: aikido ei sellainen ole, mutta en sen puoleen usko että mikään muukaan laji olisi. Eikö teidänkin mielestänne ole ennemminkin teini-ikään kuuluvaa supersankariunelmointia kuvitella, että jostain löytyy täydellisen tehokas taito, jonka ansiosta kukaan hyökkäjä, osasi sitten mitä tahansa, ei pystyisi sen taitajaa hipaisemaankaan.

Katsokaa Eurosportilta edes pari tasokasta ammattinyrkkeilymatsia: molempiin osuu, vaikka äijät ovat 20 vuotta treenanneita maailman huippuja. Jos elämän tavoitteena on täydellinen fyysisen koskemattomuuden takaaminen, niin kannattaa esim. hitsata itsensä sisälle tukevaan kassakaappiin. Siellä voi sitten panssarin sisällä naureskella, kun oven läpi kuuluu kilpistyvistä tyrmäysiskuista seuraavaa murtuvien luiden rutinaa...

Niin siitä aikidosta vielä. Esim. Miklu on aiempien kirjoitustensa perusteella ymmärtänyt jotain siitä, että aikidossa on kyse enemmänkin hyökkäyksen vastaanoton ja oman vartalon käytön periaatteista kuin yksittäisistä "tekniikoista". Muodollisia tekniikoita harjoittelemalla opiskellaan näitä periaatteita, mutta jossain vaiheessa homma tyssää, ellei muodosta päästä vähitellen irti, pitkälle polulle kohti vapaata soveltamista. Alkuun pääsemiseksi muodollinen harjoittelu voi aluksi näyttää ja jopa tuntua ensin siltä, että nage antaa hyökkääjän tarttua käteensä. Lopulta asia ei ole enää ollenkaan niin.

Tässä on pari aikidon harjoittelutavan toisinajattelijaa, elikäs Nishion Shoji ja sitten toi Yoshinkanin perustaja Shiodan Gozo. Kannattaa lukea nuo artikkelit läpi, jos kiinnostaa nähdä löystyneiden harjoittelutapojen takaa häämöttävä aikidon todellinen potentiaali. Mutta toistan nyt vielä, että tavoitteena ei edelleenkään ole hakata ketään veriseksi mössöksi, vaan pikemminkin olla hakkaamatta.

http://www.nerdz.net/aikido/nishio.html

http://www.aikidojournal.com/new/article.asp?ArticleID=71

no voiko suomessa sitten harjottaa kunnon aikidoo??

tässä tarkotan lähinnä O-Sensein alkuperäistä aikidoa, jossa sitä budo asennetta oli vielä jäljellä.

cypress kirjoitti:

no voiko suomessa sitten harjottaa kunnon aikidoo??

tässä tarkotan lähinnä O-Sensein alkuperäistä aikidoa, jossa sitä budo asennetta oli vielä jäljellä.

No niin, ympäri mennään ja yhteen tullaan, eli mitä se kunnon aikido tai O-sensein aikido sitten on?

Iwama Ryu -tyylin harrastajat uskovat tekevänsä sitä alkuperäistä aikidoa. Koichi Tohei (Ki-aikidon perustaja) toisaalta oli myös oppimassa Iwamassa, mutta hänen aikidonsa on kovin erilaista.

Itse olin viime kesänä Anno-sensein leirillä Hyvinkäällä ja hän kerta toisensa jälkeen painotti, että hän haluaa opettaa juuri O-sensein aikidoa, vaikka ei itse tietysti yhtä taitava olekaan. Anno-sensein aikido oli mielestäni vapauttavan liikkuvaa ja mielenkiintoista, mutta kovin KOVIN erilaista kuin mitä esimerkiksi Saito-sensein aikido on.

Ehkä tärkeintä on treenata ja tutkiskella, etsiä se oma tapa treenata ja omat tavoitteet. Eiköhän se budokin sieltä löydy, kun jaksaa tutkiskella...

"Ne periaatteet joihin aikidon tekniikat perustuvat toimivat myös itsepuolustustilanteessa."

Olen samaa mieltä, mutta mielestäni näiden periaatteiden oppiminen vie pidempään kuin joidenkin suoraviivaisempien lajien periaatteiden oppiminen. Lisäksi näiden periaatteiden toteuttaminen käytännössä on myös mielestäni vaikeampaa kuin esim jalkoihin/munille potkiminen tai päähän lyöminen.

Näin ollen aikido on mielestäni keskimäärin tehottomampi itsepuollustuslaji kuin monet muut lajit (nyt tarkoitan fyysistä "taistelu" tilannetta, enkä ota kantaa esim. ennalta ehkäisevään rauhalliseen käytökseen).
Tietysti hyvin pitkään harjoitelleet aikidokat voivat olla oma lukunsa, mutta heitä on niin vähän ettei sillä ole suurta merkitystä, eikä heidänkään taidoistaan itsepuollustus(/taistelu)tilanteessa ole ilmeisesti paljoakaan kerrottavissa.

Tietysti mitä tahansa paljon ja hyvin treenaamalla kyllä oppii.

LordMaul kirjoitti:

"Ne periaatteet joihin aikidon tekniikat perustuvat toimivat myös itsepuolustustilanteessa."

Olen samaa mieltä, mutta mielestäni näiden periaatteiden oppiminen vie pidempään kuin joidenkin suoraviivaisempien lajien periaatteiden oppiminen. Lisäksi näiden periaatteiden toteuttaminen käytännössä on myös mielestäni vaikeampaa kuin esim jalkoihin/munille potkiminen tai päähän lyöminen.

Näin ollen aikido on mielestäni keskimäärin tehottomampi itsepuollustuslaji kuin monet muut lajit (nyt tarkoitan fyysistä "taistelu" tilannetta, enkä ota kantaa esim. ennalta ehkäisevään rauhalliseen käytökseen).
Tietysti hyvin pitkään harjoitelleet aikidokat voivat olla oma lukunsa, mutta heitä on niin vähän ettei sillä ole suurta merkitystä, eikä heidänkään taidoistaan itsepuollustus(/taistelu)tilanteessa ole ilmeisesti paljoakaan kerrottavissa.

Tietysti mitä tahansa paljon ja hyvin treenaamalla kyllä oppii.

Lue lisää

Ainakin osa aikidon periaatteista on hyvin simppeleitä, mutta erittäin toimivia. Niitä ei välttämättä vain heti näe, jos on vasta harjoittelun aloittanut.

Aikidon harjoittelu on paljon paljon omaa tutkimista. Opettajat vastaavat kyllä kysymyksiin ja opettavat alkuun, mutta suurimman osan joutuu ottamaan selville itse. Pitää uskaltaa kokeilla, testata, kysellä, lukea, treenata ahkerasti jne jne. Joillakin harjoittelijoilla tuntuu olevan se käsitys että se mitä opettaja antaa on kaikki mitä saa.

Joskus kun oivallan uusia asioita niin ihmettelen miksei opettaja ole sitä minulle kertonut. Olisi säästetty aikaa ja vaivaa. Mutta toisaalta ehkä se on parempikin niin. Mahdollisesti oppii ymmärtämään paremmin ja itse hankitulla tiedolla on arvoa enemmän.

Porkkis kirjoitti:

Ainakin osa aikidon periaatteista on hyvin simppeleitä, mutta erittäin toimivia. Niitä ei välttämättä vain heti näe, jos on vasta harjoittelun aloittanut.

Aikidon harjoittelu on paljon paljon omaa tutkimista. Opettajat vastaavat kyllä kysymyksiin ja opettavat alkuun, mutta suurimman osan joutuu ottamaan selville itse. Pitää uskaltaa kokeilla, testata, kysellä, lukea, treenata ahkerasti jne jne. Joillakin harjoittelijoilla tuntuu olevan se käsitys että se mitä opettaja antaa on kaikki mitä saa.

Joskus kun oivallan uusia asioita niin ihmettelen miksei opettaja ole sitä minulle kertonut. Olisi säästetty aikaa ja vaivaa. Mutta toisaalta ehkä se on parempikin niin. Mahdollisesti oppii ymmärtämään paremmin ja itse hankitulla tiedolla on arvoa enemmän.

Lue lisää

Samaa mieltä.
Lisäksi IMHO periaatteiden kohdalla on se että niitä ei oikein voi selittää mitenkään. Vaikka opettaja näyttää sata kertaa jonku periaatteen niin ensiksi kattoo mitenkä uken siinä käy, sitten alkaa ihastella sitä tekniikka. Vähän ajan kuluttua kattoo mitenkä siinä liikutaan, mikä on käsien ja jalkojen paikka etc. Yrittää matkia näitä juttuja. Sitte ollaan siinä luulossa että tämä tekniikka X toimii hyökkäystä Y vastaan.
Periaatteesta ei olla tajuttu vielä hölökäsenpölläystä. Mutta kait se on niin että vuosien saatossa alkaa katteleemaan sinne tekniikan sisällä. Mikä sen saa toimimaan. Istte alkaa huomata samoja elementtejä muissa tekniikoissa jne.
Joskus myöhemmin voi hoksata että tätähän se opettaja selitti silloin mutta oma ymmärtämys ei riittänyt. Myöhemmin sen käsittää oman harjoittelun kautta.

Siitä se aikidoharjoittelun vaikeus tuleekin kun luullaan että "tehdään tekniikkaa". Ei sellainen toimi siinä vaiheessa ku kakkaa sataa tuulettimeen. Jos keholle on opetettu, tai "löydetty uudelleen", nämä periaateet niin loppu tapahtuu itekseen.

Miklu kirjoitti:

Samaa mieltä.
Lisäksi IMHO periaatteiden kohdalla on se että niitä ei oikein voi selittää mitenkään. Vaikka opettaja näyttää sata kertaa jonku periaatteen niin ensiksi kattoo mitenkä uken siinä käy, sitten alkaa ihastella sitä tekniikka. Vähän ajan kuluttua kattoo mitenkä siinä liikutaan, mikä on käsien ja jalkojen paikka etc. Yrittää matkia näitä juttuja. Sitte ollaan siinä luulossa että tämä tekniikka X toimii hyökkäystä Y vastaan.
Periaatteesta ei olla tajuttu vielä hölökäsenpölläystä. Mutta kait se on niin että vuosien saatossa alkaa katteleemaan sinne tekniikan sisällä. Mikä sen saa toimimaan. Istte alkaa huomata samoja elementtejä muissa tekniikoissa jne.
Joskus myöhemmin voi hoksata että tätähän se opettaja selitti silloin mutta oma ymmärtämys ei riittänyt. Myöhemmin sen käsittää oman harjoittelun kautta.

Siitä se aikidoharjoittelun vaikeus tuleekin kun luullaan että "tehdään tekniikkaa". Ei sellainen toimi siinä vaiheessa ku kakkaa sataa tuulettimeen. Jos keholle on opetettu, tai "löydetty uudelleen", nämä periaateet niin loppu tapahtuu itekseen.

Lue lisää

ja tuolla sä tarkoitit sitä että tekniikoita pitää osata soveltaa eri tilanteissa??
ainakin näin mä luulisin että sä tarkoitat...

cypress kirjoitti:

ja tuolla sä tarkoitit sitä että tekniikoita pitää osata soveltaa eri tilanteissa??
ainakin näin mä luulisin että sä tarkoitat...

Tekniikan soveltaminen ei ole sama asia kuin periaatteen käyttäminen. Yksi periaatte voi synnyttää monta erilaista tekniikkaa.
Tekniikka itsessään on aina sovellus. Kun periaatteet on hallussa, syntyy tekniikka sen mukaan mikä on tilanne ja olosuhteet jne. Tämä vaatii sen, että periaatteet ymmärtää kehonsa kautta. Tavallaan harjoittelun myötä pystyy näkemään "tekniikan" syvimmän olemuksen, sen mikä sen saa toimimaan juuri siinä tilanteessa. Kun siitä olemuksesta saadaan kiinni aletaan tutkimaan sitä. Kun se alkaa tulla tutuksi alkaa huomata samoja asioita muissa tekniikoissa ja vähitellen vyyhti alkaa selvitä.

Hiton vaikea asia.

Miklu kirjoitti:

Tekniikan soveltaminen ei ole sama asia kuin periaatteen käyttäminen. Yksi periaatte voi synnyttää monta erilaista tekniikkaa.
Tekniikka itsessään on aina sovellus. Kun periaatteet on hallussa, syntyy tekniikka sen mukaan mikä on tilanne ja olosuhteet jne. Tämä vaatii sen, että periaatteet ymmärtää kehonsa kautta. Tavallaan harjoittelun myötä pystyy näkemään "tekniikan" syvimmän olemuksen, sen mikä sen saa toimimaan juuri siinä tilanteessa. Kun siitä olemuksesta saadaan kiinni aletaan tutkimaan sitä. Kun se alkaa tulla tutuksi alkaa huomata samoja asioita muissa tekniikoissa ja vähitellen vyyhti alkaa selvitä.

Hiton vaikea asia.

Lue lisää

Itsellenikin on käynyt monta kertaa niin että on vasta myöhemmin ymmärtänyt mitä opettaja on yrittänyt selittää. Ja sitten se on tuntunut hyvin selkeältä, mitä opettaja silloin joskus sanoi.

Eikä ne aikidon kaikki periaatteetkaan mitenkään älyttömän vaikeasti havainnoitavissa ole. Jotenkin itselläni ainakin meni joissakin asioissa(joita pidän nykyään hyvin yksinkertaisina) melko kauan ennen kuin tajusin kuinka ne toimii ja kuinka rajattomasti niitä voi soveltaa eri tilanteisiin. Ja aikidossa on vielä itselläni paljon treenattavaa ja asioita joita en täysin ymmärrä. Pikkuhiljaa hyvää tulee.

Porkkis kirjoitti:

Itsellenikin on käynyt monta kertaa niin että on vasta myöhemmin ymmärtänyt mitä opettaja on yrittänyt selittää. Ja sitten se on tuntunut hyvin selkeältä, mitä opettaja silloin joskus sanoi.

Eikä ne aikidon kaikki periaatteetkaan mitenkään älyttömän vaikeasti havainnoitavissa ole. Jotenkin itselläni ainakin meni joissakin asioissa(joita pidän nykyään hyvin yksinkertaisina) melko kauan ennen kuin tajusin kuinka ne toimii ja kuinka rajattomasti niitä voi soveltaa eri tilanteisiin. Ja aikidossa on vielä itselläni paljon treenattavaa ja asioita joita en täysin ymmärrä. Pikkuhiljaa hyvää tulee.

Lue lisää

Joo, periaatteet ei ole vaikeita mutta se, että osaa "ajatella" asiaa niiden kannalta onkin sitten vaikeampaa. Ja tietty se että saa ajettua ne sisään ymmärtämisen kautta...
Sitä yrittää aina sovittaa tekniikoita joka paikkaan :)

Mutta eipä se muuten spontaani tekniikka onnistu ja sitä kautta aikido.

Porkkis kirjoitti:

Itsellenikin on käynyt monta kertaa niin että on vasta myöhemmin ymmärtänyt mitä opettaja on yrittänyt selittää. Ja sitten se on tuntunut hyvin selkeältä, mitä opettaja silloin joskus sanoi.

Eikä ne aikidon kaikki periaatteetkaan mitenkään älyttömän vaikeasti havainnoitavissa ole. Jotenkin itselläni ainakin meni joissakin asioissa(joita pidän nykyään hyvin yksinkertaisina) melko kauan ennen kuin tajusin kuinka ne toimii ja kuinka rajattomasti niitä voi soveltaa eri tilanteisiin. Ja aikidossa on vielä itselläni paljon treenattavaa ja asioita joita en täysin ymmärrä. Pikkuhiljaa hyvää tulee.

Lue lisää

Ihan uteliaisuudesta, mikä on sellainen aikidon periaate joka on suht nopeasti opittavissa ja sen jälkeen sovellettavissa? Ja nimenomaan sovellettavissa "todellisessa tilanteessa", eikä vaan treeneissä.

Tottakai jos osaa käyttää aikidon periaatteita hyväkseen, niin osaa itsepuollustautua, mutta mielestäni perusharjoittelija aikidossa on aika huono "fyysisessä"itsepuollustuksessa, jos vertaa yhtä paljon jotain muuta "kovempaa" lajia harrastaneeseen.
Sen takia en tiedä onko oikein sanoa että aikidoa harrastamalla oppii hyvin itsepuollustusta?

LordMaul kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta, mikä on sellainen aikidon periaate joka on suht nopeasti opittavissa ja sen jälkeen sovellettavissa? Ja nimenomaan sovellettavissa "todellisessa tilanteessa", eikä vaan treeneissä.

Tottakai jos osaa käyttää aikidon periaatteita hyväkseen, niin osaa itsepuollustautua, mutta mielestäni perusharjoittelija aikidossa on aika huono "fyysisessä"itsepuollustuksessa, jos vertaa yhtä paljon jotain muuta "kovempaa" lajia harrastaneeseen.
Sen takia en tiedä onko oikein sanoa että aikidoa harrastamalla oppii hyvin itsepuollustusta?

Lue lisää

Missä on turvallista ja missä ei. Siitä se lähtee :)

Miklu kirjoitti:

Missä on turvallista ja missä ei. Siitä se lähtee :)

Juu kyllähän sitä opetetaan missä on harjoituksissa turvallista olla, mutta saa mielestäni olla aika paljon harjoitusta aikidossa takana jota pystyy pitämään sen turvallisen paikan jos vaikka pari vuotta thai-boxinkia harrastanut kaveri tulee tosissaan päälle. Vai mitä mieltä olet?

Tietenkin on eri asia jos joutuu puollustautumaan jotain nörttiä vastaan joka ei osaa muuta kuin keskellä yötä näpytellä tietokoneen näppäimiä. Silloin kyllä aikidokakin on menestyksekäs. :)

Juupa juu. Pointtini on vain se että mielestäni aikido vaatii paljon harjoitusta jotta sen avulla tulisi tehokkaaksi itsepuollustautujaksi. Tästä johtuen en suosittelisi aikidoa jos joku haluaa oppia todelliseksi katujen kuninkaaksi.

LordMaul kirjoitti:

Juu kyllähän sitä opetetaan missä on harjoituksissa turvallista olla, mutta saa mielestäni olla aika paljon harjoitusta aikidossa takana jota pystyy pitämään sen turvallisen paikan jos vaikka pari vuotta thai-boxinkia harrastanut kaveri tulee tosissaan päälle. Vai mitä mieltä olet?

Tietenkin on eri asia jos joutuu puollustautumaan jotain nörttiä vastaan joka ei osaa muuta kuin keskellä yötä näpytellä tietokoneen näppäimiä. Silloin kyllä aikidokakin on menestyksekäs. :)

Juupa juu. Pointtini on vain se että mielestäni aikido vaatii paljon harjoitusta jotta sen avulla tulisi tehokkaaksi itsepuollustautujaksi. Tästä johtuen en suosittelisi aikidoa jos joku haluaa oppia todelliseksi katujen kuninkaaksi.

Lue lisää

Vaikka toivottavasti kukaan ei harjoittele sen vuoksi että tulisi katujen kuninkaaksi...
Keratuksena oma mielipiteeni aiheesta aikido ja ip. Pelkällä aikido reenillä ei saa tarvittavaa pakettia kasaan. Ehkä joku Suomessa opettaa toisella tavalla mutta minä en siitä tiedä.
Yleensäkin olen sitä mieltä että joka väittää yhden lajin tarjoavan kaiken puhuu vastoin omaa tietoaan.

Siis, aikido sinällään toimii mutta se on ehkä enemmänkin ominaisuuksien kehittämistä ja kehonkäytön tutkimista.

Mun täysin vilpitön mielipiteeni on että aikido ei pitäisi olla laji jolla treenaamisen aloittaa.
Ja jos kuitenki aloittaa niin mausteita pitää saada muualta jos kuvittelee aikidokaavansa muitakin päällekarkaajia kuin raivostuvan pikkusiskon.

LordMaul kirjoitti:

Juu kyllähän sitä opetetaan missä on harjoituksissa turvallista olla, mutta saa mielestäni olla aika paljon harjoitusta aikidossa takana jota pystyy pitämään sen turvallisen paikan jos vaikka pari vuotta thai-boxinkia harrastanut kaveri tulee tosissaan päälle. Vai mitä mieltä olet?

Tietenkin on eri asia jos joutuu puollustautumaan jotain nörttiä vastaan joka ei osaa muuta kuin keskellä yötä näpytellä tietokoneen näppäimiä. Silloin kyllä aikidokakin on menestyksekäs. :)

Juupa juu. Pointtini on vain se että mielestäni aikido vaatii paljon harjoitusta jotta sen avulla tulisi tehokkaaksi itsepuollustautujaksi. Tästä johtuen en suosittelisi aikidoa jos joku haluaa oppia todelliseksi katujen kuninkaaksi.

Lue lisää

"Juupa juu. Pointtini on vain se että mielestäni aikido vaatii paljon harjoitusta jotta sen avulla tulisi tehokkaaksi itsepuollustautujaksi. Tästä johtuen en suosittelisi aikidoa jos joku haluaa oppia todelliseksi katujen kuninkaaksi. "

Ei aikidolla opikaan katujen kuninkaaksi. Kyllä sitä silti voi käyttää itsepuolustukseen.

Miklu kirjoitti:

Vaikka toivottavasti kukaan ei harjoittele sen vuoksi että tulisi katujen kuninkaaksi...
Keratuksena oma mielipiteeni aiheesta aikido ja ip. Pelkällä aikido reenillä ei saa tarvittavaa pakettia kasaan. Ehkä joku Suomessa opettaa toisella tavalla mutta minä en siitä tiedä.
Yleensäkin olen sitä mieltä että joka väittää yhden lajin tarjoavan kaiken puhuu vastoin omaa tietoaan.

Siis, aikido sinällään toimii mutta se on ehkä enemmänkin ominaisuuksien kehittämistä ja kehonkäytön tutkimista.

Mun täysin vilpitön mielipiteeni on että aikido ei pitäisi olla laji jolla treenaamisen aloittaa.
Ja jos kuitenki aloittaa niin mausteita pitää saada muualta jos kuvittelee aikidokaavansa muitakin päällekarkaajia kuin raivostuvan pikkusiskon.

Lue lisää

Juu samaa mieltä olen lähes kaikesta.

Paitsi siitä ettei yksi laji voi tarjota kaikkea. Ei se ehkä yleensä tarjoa, muttei se silti tarkoita etteikö se voisi tarjota (eikös koko ajan tule erilaisia yhdistelmälajeja markkinoille?). :)

Lähes olemattomalla kokemuksellani sanon että kyllä mielestäni aikido voi perustellusti olla hyvä vaihtoehto ensimmäiseksi lajiksi. Riippuu hyvin paljon ensimmäisistä opettajista joita sattuu saamaan.

Kaikkihan me harjoittelemme jotta tulisimme oman polkumme kuninkaiksi. ;)

Porkkis kirjoitti:

"Juupa juu. Pointtini on vain se että mielestäni aikido vaatii paljon harjoitusta jotta sen avulla tulisi tehokkaaksi itsepuollustautujaksi. Tästä johtuen en suosittelisi aikidoa jos joku haluaa oppia todelliseksi katujen kuninkaaksi. "

Ei aikidolla opikaan katujen kuninkaaksi. Kyllä sitä silti voi käyttää itsepuolustukseen.

Lue lisää

"Ei aikidolla opikaan katujen kuninkaaksi. Kyllä sitä silti voi käyttää itsepuolustukseen. "

Kyllä aikidoa voi käyttää itsepuollustukseen ja kannattaakin jos kykenee. Mutta harjoittelumäärään suhteutettuna aikido on teholtaan kuitenkin vähäinen itsepuollustuslaji?
-> Vaatii huomattavasti enemmän panostusta kuin esim. yhdistetty punttis ja muay-thai, jos haluaa oppia itsepuollustusta?

LordMaul kirjoitti:

"Ei aikidolla opikaan katujen kuninkaaksi. Kyllä sitä silti voi käyttää itsepuolustukseen. "

Kyllä aikidoa voi käyttää itsepuollustukseen ja kannattaakin jos kykenee. Mutta harjoittelumäärään suhteutettuna aikido on teholtaan kuitenkin vähäinen itsepuollustuslaji?
-> Vaatii huomattavasti enemmän panostusta kuin esim. yhdistetty punttis ja muay-thai, jos haluaa oppia itsepuollustusta?

Lue lisää

Riippuu mitä hakee. puntti muay-thai ei ole aikidoa. Jos haluaa oppia aikidoa itsepuolustuslajina niin sitä ei puntilla ja MT:llä saa. Joillekin se että joutuu harjoittelemaan pitkään ei tunnu niin pahalta vaihtoehdolta. Jos todella pelkää niin kai sitä voi ottaa punttia ja mt:tä aikidon rinnalle.

Muita lajeja aina kannattaa kokeilla jos intoa riittää ja jos tuntee että se on se mitä tarvitsee. Kannattaa kuitenkin muistaa että jotkut lajit voivat sekoittaa toisiaan. Ja mitä useampaa lajia treenaa samaanaikaan, niin sitä helpommin käy niin ettei opi mitään lajia kunnolla.

Aikidossa on kaikki työkalut perusIP taidon hankkimiseen.

Porkkis kirjoitti:

Riippuu mitä hakee. puntti muay-thai ei ole aikidoa. Jos haluaa oppia aikidoa itsepuolustuslajina niin sitä ei puntilla ja MT:llä saa. Joillekin se että joutuu harjoittelemaan pitkään ei tunnu niin pahalta vaihtoehdolta. Jos todella pelkää niin kai sitä voi ottaa punttia ja mt:tä aikidon rinnalle.

Muita lajeja aina kannattaa kokeilla jos intoa riittää ja jos tuntee että se on se mitä tarvitsee. Kannattaa kuitenkin muistaa että jotkut lajit voivat sekoittaa toisiaan. Ja mitä useampaa lajia treenaa samaanaikaan, niin sitä helpommin käy niin ettei opi mitään lajia kunnolla.

Aikidossa on kaikki työkalut perusIP taidon hankkimiseen.

Lue lisää

Samaa mieltä.
Itse olen täysin tyytyväinen aikidoon, vaikka aina välillä tekeekin mieleni muutakin harjoitella, mutta vain tukemaan aikidoharrastustani.

OOO-sensein aikaanhan Morihein oppilaaksi tultiin usein sillä kaavalla, että oltiin ensin treenattu karatea, judoa, kendoa tai useampia näistä hiki päässä vuosikaupalla, sitten kuultiin jostain aikidosta ja äijänkäppänästä jota kukaan ei pysty heittämään, sitten mentiin paikan päälle epäileväisenä katsomaan, ja kun ei vieläkään uskottu niin hyökättiin M. Ueshiban kimppuun tämän kehotuksesta, vapaavalintaisella tavalla. Ja sitten sekuntia myöhemmin dojon kattoa katsellessa rupesi tuntumaan siltä, että aikidossa taitaakin olla ideaa... ...nämä ihailevat tarinat tosin ovat enimmäkseen niiden yksilöiden kertomia, jotka tosiaan vakuuttuivat ja jäivät Morihein oppiin vuosiksi.

No se pointti tässä on se, että vuosia budoa treenanneet tyypit osasivat jo lyödä ja potkaista, jotenka niitä ei juuri tarvinnut opettaakaan. Vuosien saatossa on tullut yhä yleisemmäksi (eteski länsimaissa) aloittaa aikido ilman edeltävää kamppailulajitaustaa, ja jos vanhan kaavan tapaan ei edelleenkään kiinnitetä huomiota lyöntien ja potkujen perusteisiin, niin metsään menee. Ja syy ei siis ole itse lajissa vaan siinä, että harjoittelijoiden pohjaosaaminen on keskimäärin olennaisesti köykäisempi kuin silloin joskus Japanissa.

Nishion Shoji kannustaa ihan selväsanaisesti aikidon treenaajia hakemaan oppia puutteisiinsa tarvittaessa muista lajeista ja olemaan oppien hakemisen kanssa muutenkin ennakkoluuloton.

Mielestäni ei kuitenkaan ole rikollista aloittaa aikido ensimmäisenä lajina. Aikidoa tukevan lajin/lajien treenaaminen voi olla hyvin hedelmällistä vähän myöhemmin, kun on jo pohjaa aikidossa ja käsitys sen periaatteista, sekä selkiintynyt käsitys siitä, mihin erityisesti hakee lisäoppia. Ja tämä tarkoittaa nyt otsikon pöljää käsitettä "päämäärätietoinen poikkilajillinen treeni". Eli muuta/muita lajeja treenatessaan tekee sen päälajinsa näkökulmasta ja siinä kehittyäkseen.

Jos olisin aloittanut muita lajeja aikidon rinnalle jokaisen ailahteluni perusteella, niin listaa olisi kertynyt ainakin iaidon, kendon, jujutsun, karaten, nyrkkeilyn, jojutsun, judon ja painin verran. Ja tässähän ei olisi mitään järkeä; täytyy luopua kaikkivoivaisuuden unelmasta ja tyytyä siihen että kaikkia 18:aa perinteistä samuraitaitoa ei nykymaailmassa ehdi harjoitella ainakaan työn, perheen ja opiskelun ollessa myös kuvioissa. Itse treenaan rinnalla enempi nyrkkeilyä ja vähempi paini/judo-tyyppistä nujakointia.

Kyu-mies kirjoitti:

OOO-sensein aikaanhan Morihein oppilaaksi tultiin usein sillä kaavalla, että oltiin ensin treenattu karatea, judoa, kendoa tai useampia näistä hiki päässä vuosikaupalla, sitten kuultiin jostain aikidosta ja äijänkäppänästä jota kukaan ei pysty heittämään, sitten mentiin paikan päälle epäileväisenä katsomaan, ja kun ei vieläkään uskottu niin hyökättiin M. Ueshiban kimppuun tämän kehotuksesta, vapaavalintaisella tavalla. Ja sitten sekuntia myöhemmin dojon kattoa katsellessa rupesi tuntumaan siltä, että aikidossa taitaakin olla ideaa... ...nämä ihailevat tarinat tosin ovat enimmäkseen niiden yksilöiden kertomia, jotka tosiaan vakuuttuivat ja jäivät Morihein oppiin vuosiksi.

No se pointti tässä on se, että vuosia budoa treenanneet tyypit osasivat jo lyödä ja potkaista, jotenka niitä ei juuri tarvinnut opettaakaan. Vuosien saatossa on tullut yhä yleisemmäksi (eteski länsimaissa) aloittaa aikido ilman edeltävää kamppailulajitaustaa, ja jos vanhan kaavan tapaan ei edelleenkään kiinnitetä huomiota lyöntien ja potkujen perusteisiin, niin metsään menee. Ja syy ei siis ole itse lajissa vaan siinä, että harjoittelijoiden pohjaosaaminen on keskimäärin olennaisesti köykäisempi kuin silloin joskus Japanissa.

Nishion Shoji kannustaa ihan selväsanaisesti aikidon treenaajia hakemaan oppia puutteisiinsa tarvittaessa muista lajeista ja olemaan oppien hakemisen kanssa muutenkin ennakkoluuloton.

Mielestäni ei kuitenkaan ole rikollista aloittaa aikido ensimmäisenä lajina. Aikidoa tukevan lajin/lajien treenaaminen voi olla hyvin hedelmällistä vähän myöhemmin, kun on jo pohjaa aikidossa ja käsitys sen periaatteista, sekä selkiintynyt käsitys siitä, mihin erityisesti hakee lisäoppia. Ja tämä tarkoittaa nyt otsikon pöljää käsitettä "päämäärätietoinen poikkilajillinen treeni". Eli muuta/muita lajeja treenatessaan tekee sen päälajinsa näkökulmasta ja siinä kehittyäkseen.

Jos olisin aloittanut muita lajeja aikidon rinnalle jokaisen ailahteluni perusteella, niin listaa olisi kertynyt ainakin iaidon, kendon, jujutsun, karaten, nyrkkeilyn, jojutsun, judon ja painin verran. Ja tässähän ei olisi mitään järkeä; täytyy luopua kaikkivoivaisuuden unelmasta ja tyytyä siihen että kaikkia 18:aa perinteistä samuraitaitoa ei nykymaailmassa ehdi harjoitella ainakaan työn, perheen ja opiskelun ollessa myös kuvioissa. Itse treenaan rinnalla enempi nyrkkeilyä ja vähempi paini/judo-tyyppistä nujakointia.

Lue lisää

sitä paitsi joka ikinen meistä osaa potkaista ja lyödä sekä puolustaa itseämme. Eivät nuo taidot lähde pois jos alat harrastaa aikidoa. Saat enemmän itsepuolustukseen liikkeitä kun harrastat lajia.

Ketju on vanha mutta aihe ajankohtainen. Vuosien ohjaajakokemuksen pohjalta on todettava, että joka ikinen meistä ei todellakaan osaa potkaista, lyödä sekä puolustaa itseään. Lähtötaso voi toki vaihdella, mutta yleisesti ottaen lyöminen, potkaiseminen ja varsinkin itsepuolustus eivät ole perittyjä eivätkä myöskään synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan ne ovat paneutuneen harjoittelun avulla hankittuja taitoja. Jos joku kamppailulajien harjoittelija olettaa tässä asiassa muuta, tekee hän massiivisen virheen.