Havaittava sopeutuma

onko sitä?

Eläimet ja ihmiset sopeutuvat olosuhteisiin ja olosuhteet aiheuttavat muutokset populaation perimässä, koska vain sopeutuvat yksilöt selviytyvät. Herää kuitenkin kysymys, miksi eskimonaisten kasvoissa ei kasva karvaa?

19

1099

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sinäkään

      ottaas karvanaamaista akkaa kumppanikses, puhumattakaan fiksummista .

      • ja hurraa

        Nyt pistit kyllä kerralla kretskuille jauhot suuhun. Siihen ei pysty kuin aito suomalainen peräkammarinpoika. Jatka samaan malliin!


      • ???
        ja hurraa kirjoitti:

        Nyt pistit kyllä kerralla kretskuille jauhot suuhun. Siihen ei pysty kuin aito suomalainen peräkammarinpoika. Jatka samaan malliin!

        kun et itse pystynyt oikeaa vastausta päättelemään?


      • Toveri x
        ja hurraa kirjoitti:

        Nyt pistit kyllä kerralla kretskuille jauhot suuhun. Siihen ei pysty kuin aito suomalainen peräkammarinpoika. Jatka samaan malliin!

        Teeppäs nyt ne sivut valmiiksi ja hoida ruokkomaksut ajoissa niin maailma on taas enemmän kohdallaan ! Elämä on valintoja.


    • Eikös tärkeämpää olisi se että keho pystyisi itse valmistamaan C-vitamiinia..?

      Muute, onko inuiiteilla jokin erityispiirre, että he eivät sairastu keripukkiin? Vai mistä ihmeestä he saavat C-vitamiinia? Eikai kalassa ja hylkeenlihassa sitä ole?

      • Fossiilit

        esim. hylkeen maksassa ja valaan nahassa on todella paljon c-vitamiinia. Ja myös jääkarhun sisäelimissa ja rasvassa.


      • Fossiilit kirjoitti:

        esim. hylkeen maksassa ja valaan nahassa on todella paljon c-vitamiinia. Ja myös jääkarhun sisäelimissa ja rasvassa.

        Mistäköhän moiset tiedot ovat muuten peräisin? Kuulostaa näin äkkiseltään pohdittuna jotenkin ristiriitaiselta, että vesiliukoinen vitamiini varastoituisi esim. rasvakudokseen.


      • Fossiilit
        Vanellus kirjoitti:

        Mistäköhän moiset tiedot ovat muuten peräisin? Kuulostaa näin äkkiseltään pohdittuna jotenkin ristiriitaiselta, että vesiliukoinen vitamiini varastoituisi esim. rasvakudokseen.

        Myöskin karibupeurojen tietyissä osissa on runsaasti c-vitamiinia. Kun pikkusen näet vaivaa niin kyllä nuo tiedot itsekin kyllä löydät...


      • Fossiilit kirjoitti:

        Myöskin karibupeurojen tietyissä osissa on runsaasti c-vitamiinia. Kun pikkusen näet vaivaa niin kyllä nuo tiedot itsekin kyllä löydät...

        Vesiliukoisen vitamiinin liukenemista ja varastoitumista rasvakudokseen en kyllä oikein pysty käsittämään. Mistä tuossa prosessissa on kemiallisesti kyse?

        Olen myös lukiobiologian pohjalta käsittänyt etteivät nisäkkäät varastoi vesiliukoisia vitamiineja elimistöönsä vaan ylimäärä tulee virtsan mukana ulos. Mutta ehkäpä olen ihan väärässä.

        Joku aiheesta enemmän tietävä valaiskoot minua.


      • Fossiilit
        Vanellus kirjoitti:

        Vesiliukoisen vitamiinin liukenemista ja varastoitumista rasvakudokseen en kyllä oikein pysty käsittämään. Mistä tuossa prosessissa on kemiallisesti kyse?

        Olen myös lukiobiologian pohjalta käsittänyt etteivät nisäkkäät varastoi vesiliukoisia vitamiineja elimistöönsä vaan ylimäärä tulee virtsan mukana ulos. Mutta ehkäpä olen ihan väärässä.

        Joku aiheesta enemmän tietävä valaiskoot minua.

        Toistuvasti on herännyt kysymyksiä siitä, mistä inuitit eli eskimot saavat tarvitsemansa C-vitamiinin, kun heidän ravinnostaan vain hyvin pieni osa koostuu kasviksista. Melkein kaikesta lihasta saa jonkin verran C-vitamiinia, jos se syödään raakana, mutta kuumentaminen ja keittäminen vähentävät sen määrää. Runsaasti C-vitamiinia on mm. hylkeen maksassa, eräiden pienten valaiden nahassa, josta tehdään valaan rasvan kanssa muktuk -nimellä tunnettua ruokaa, kaloista pikkunieriässä, ja lyhyen kesäkauden aikana kaikissa kasvien syötävissä lehdissä, juurissa ja marjoissa, runsaasti mm. tatarkasveihin kuuluvassa haprossa. Eräs C-vitamiinin lähde on kasviravintoa ja jäkälää syöneiden karibupeurojen mahansisältö.


      • Fossiilit kirjoitti:

        Toistuvasti on herännyt kysymyksiä siitä, mistä inuitit eli eskimot saavat tarvitsemansa C-vitamiinin, kun heidän ravinnostaan vain hyvin pieni osa koostuu kasviksista. Melkein kaikesta lihasta saa jonkin verran C-vitamiinia, jos se syödään raakana, mutta kuumentaminen ja keittäminen vähentävät sen määrää. Runsaasti C-vitamiinia on mm. hylkeen maksassa, eräiden pienten valaiden nahassa, josta tehdään valaan rasvan kanssa muktuk -nimellä tunnettua ruokaa, kaloista pikkunieriässä, ja lyhyen kesäkauden aikana kaikissa kasvien syötävissä lehdissä, juurissa ja marjoissa, runsaasti mm. tatarkasveihin kuuluvassa haprossa. Eräs C-vitamiinin lähde on kasviravintoa ja jäkälää syöneiden karibupeurojen mahansisältö.

        Tuo lainaus ei vastannut siihen kysymykseen, miten vesiliukoinen vitamiini voisi varastoitua rasvakudokseen.

        Lisäksi tuo samainen artikkeli (jätit sen osuuden jostain kumman syystä kopioimatta) antaa ymmärtää, että näiden mainittujen C-vitamiinilähteiden kautta saatu annos on kuitenkin niin surkean pieni, että C-vitamiinin puutosta esiintyy inuiteilla herkästi.


      • Fossiilit
        Vanellus kirjoitti:

        Tuo lainaus ei vastannut siihen kysymykseen, miten vesiliukoinen vitamiini voisi varastoitua rasvakudokseen.

        Lisäksi tuo samainen artikkeli (jätit sen osuuden jostain kumman syystä kopioimatta) antaa ymmärtää, että näiden mainittujen C-vitamiinilähteiden kautta saatu annos on kuitenkin niin surkean pieni, että C-vitamiinin puutosta esiintyy inuiteilla herkästi.

        Kyseinen artikkeli ei kyllä anna ymmärtää sitä, että noiden kautta saatu annos on kuitenkin niin surkean pieni, että puutosta esiintyy. Sen kyllä, että Inuiiteilla puutosta voi herkästi esiintyä.


      • Fossiilit kirjoitti:

        Kyseinen artikkeli ei kyllä anna ymmärtää sitä, että noiden kautta saatu annos on kuitenkin niin surkean pieni, että puutosta esiintyy. Sen kyllä, että Inuiiteilla puutosta voi herkästi esiintyä.

        Kun jo 10mg vuorokausiannos riittää estämään puutosoireet, niin kyllä minä sanoisin, että päivittäinen annos on surkean pieni silloin kun puutosta esiintyy herkästi. Mutta onhan se tietty henkilökohtaisesta näkemyksestä riippuva kysymys.

        Mutta eipä se vesiliukoinen vitamiini tainnut sittenkään pystyä varastoitumaan rasvakudokseen.


      • Apo-Calypso
        Vanellus kirjoitti:

        Kun jo 10mg vuorokausiannos riittää estämään puutosoireet, niin kyllä minä sanoisin, että päivittäinen annos on surkean pieni silloin kun puutosta esiintyy herkästi. Mutta onhan se tietty henkilökohtaisesta näkemyksestä riippuva kysymys.

        Mutta eipä se vesiliukoinen vitamiini tainnut sittenkään pystyä varastoitumaan rasvakudokseen.

        Kyllä C vitamiinia taitaa löytyä esim. maksasta:

        http://en.wikipedia.org/wiki/Vitamin_C


      • asiasta tietävä
        Vanellus kirjoitti:

        Vesiliukoisen vitamiinin liukenemista ja varastoitumista rasvakudokseen en kyllä oikein pysty käsittämään. Mistä tuossa prosessissa on kemiallisesti kyse?

        Olen myös lukiobiologian pohjalta käsittänyt etteivät nisäkkäät varastoi vesiliukoisia vitamiineja elimistöönsä vaan ylimäärä tulee virtsan mukana ulos. Mutta ehkäpä olen ihan väärässä.

        Joku aiheesta enemmän tietävä valaiskoot minua.

        Minun tietääkseni ei rasvasta mitään C-vitamiinia sakaan. Sen sijaan valaan nahka on hyvä C-vitamiinin lähde, eskimo/inuiitti voi saada jo sadasta grammasta riittävän päivittäisannoksen. Muita hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi hylkeiden aivot ja maksa. Nämä on tosin syötävä tuoreina, kaikki kypsytysmenetelmät vähentävät C-vitamiinin määrää.

        Eläimen elimistö varastoi kyllä aina jonkin verran C-vitamiinia kudoksiin, kuten muitakin välttämättömiä aineita, mikäli sitä vain on riittävästi varastoitavaksi. Kun kudokset ovat saturoituneet, kaikki ylimääräinen C-vitamiini poistuu virtsassa. Koska elimistön C-vitamiinin tarve on melko suurta päivittäin, nämä varastot tyhjenevät nopeasti mikäli vitamiinin saanti ruuasta ei ole riittävää.

        Hylkeet ja valaat tuottavat C-vitamiininsa itse omassa elimistössään, joten niillä puutosta ei normaalioloissa esiinny, jos kohta ei ylimäärääkään. Eskimot ja inuiitit puolestaan ovat ravinnosta saatavan C-vitamiinin varassa, joten heille ei juurikaan koskaan muodostu C-vitamiinin varastoja, vaan päivittäin saatu vitamiinimäärä myös kuluu päivän aikana. Lisäksi useat tulehdussairaudet voivat tyhjentää kudosten C-vitamiinivarannot ja jopa johtaa puutostiloihin, vaikka vitamiinia saataisiinkin ruuasta terveelle riittävä määrä.


      • asianharrastaja
        asiasta tietävä kirjoitti:

        Minun tietääkseni ei rasvasta mitään C-vitamiinia sakaan. Sen sijaan valaan nahka on hyvä C-vitamiinin lähde, eskimo/inuiitti voi saada jo sadasta grammasta riittävän päivittäisannoksen. Muita hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat esimerkiksi hylkeiden aivot ja maksa. Nämä on tosin syötävä tuoreina, kaikki kypsytysmenetelmät vähentävät C-vitamiinin määrää.

        Eläimen elimistö varastoi kyllä aina jonkin verran C-vitamiinia kudoksiin, kuten muitakin välttämättömiä aineita, mikäli sitä vain on riittävästi varastoitavaksi. Kun kudokset ovat saturoituneet, kaikki ylimääräinen C-vitamiini poistuu virtsassa. Koska elimistön C-vitamiinin tarve on melko suurta päivittäin, nämä varastot tyhjenevät nopeasti mikäli vitamiinin saanti ruuasta ei ole riittävää.

        Hylkeet ja valaat tuottavat C-vitamiininsa itse omassa elimistössään, joten niillä puutosta ei normaalioloissa esiinny, jos kohta ei ylimäärääkään. Eskimot ja inuiitit puolestaan ovat ravinnosta saatavan C-vitamiinin varassa, joten heille ei juurikaan koskaan muodostu C-vitamiinin varastoja, vaan päivittäin saatu vitamiinimäärä myös kuluu päivän aikana. Lisäksi useat tulehdussairaudet voivat tyhjentää kudosten C-vitamiinivarannot ja jopa johtaa puutostiloihin, vaikka vitamiinia saataisiinkin ruuasta terveelle riittävä määrä.

        ..lapsille vitamiininpuutokseen ennen tätä pillerikautta. Turskan maksasta tehtyä tiettävästi.


      • asiasta tietävä
        asianharrastaja kirjoitti:

        ..lapsille vitamiininpuutokseen ennen tätä pillerikautta. Turskan maksasta tehtyä tiettävästi.

        Kalanmaksaöljystä saa kyllä runsaasti A- ja D-vitamiinia, mutta ne ovatkin rasvaliukoisia. C-vitamiinia voisi saada syömällä turskan maksan kokonaisena. En tosin tiedä noista vanhojen aikojen kalanmaksaöljyistä, niihinhän on voitu erikseen lisätä C-vitamiiniakin.


    • asiaa sivusta seurannut
    • One Way or Another...

      Tunnetko seksuaalista vetoa partaisiin eskimonaisiin. Oikein hyvä jos tunnet, mutta valitettavasti eskimomiehet mieltyvät muiden miesten tapaan parrattomiin naisiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      83
      3288
    2. Nainen olet minun

      Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli
      Ikävä
      35
      2639
    3. Mukavaa päivää

      Miehelle 🖕❤️‍🔥 Kahvia ja kävelylle🌞
      Ikävä
      61
      2258
    4. Sille ei voi enää mitään

      Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.
      Ikävä
      73
      2239
    5. Harmi jos ei enään nähdä

      Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki
      Ikävä
      51
      2181
    6. Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun

      mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??
      Ikävä
      110
      2153
    7. Vau miten upea nainen!

      Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.
      Tunteet
      19
      1927
    8. En voi sanoa että toivon sinulle hyvää.

      Ei meitä ole tarkoitettu yhteen.
      Ikävä
      62
      1904
    9. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      20
      1859
    10. Merja Kyllönen: Ero

      Joko uusi kierroksessa
      Suomussalmi
      86
      1632
    Aihe