Nauticat 38 kaatui

...hätäisesti luettu ja innostus herännyt vain nautikattien mollaamiseen? Aloittajan kannattaisi lukea juttu huolellisesti uudelleen.

Minusta tässä on aika hyvä (ja monille tuttu) esimerkkivideo siitä kuinka äkillisesti kaatuminen voi sattua, ja vauroitahan siinä tietysti tulee:
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg

Olisikohan ollut ... kirjoitti:

...hätäisesti luettu ja innostus herännyt vain nautikattien mollaamiseen? Aloittajan kannattaisi lukea juttu huolellisesti uudelleen.

Minusta tässä on aika hyvä (ja monille tuttu) esimerkkivideo siitä kuinka äkillisesti kaatuminen voi sattua, ja vauroitahan siinä tietysti tulee:
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg

Lue lisää

konevian takia. Se ajelehti puoli vuotta ja löytyi 4500 nm päästä Hawaiin läheltä (kesäk.2006). Linkissä on kuva löydetystä veneestä.
http://www.latitude38.com/LectronicLat/2006/0606/Jun07/Jun7.html

Mitähän tostakin pitäisi sanoa? Paska moottorivene, jolla ei pidä lähteä merelle?

Olisikohan ollut ... kirjoitti:

...hätäisesti luettu ja innostus herännyt vain nautikattien mollaamiseen? Aloittajan kannattaisi lukea juttu huolellisesti uudelleen.

Minusta tässä on aika hyvä (ja monille tuttu) esimerkkivideo siitä kuinka äkillisesti kaatuminen voi sattua, ja vauroitahan siinä tietysti tulee:
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg

Lue lisää

yleisemminkin siitä, kuinka helposti murtuva aalto voi veneen kaataa, kun aallon korkeus lähentelee veneen pituutta.

Se video:
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg

esimerkki kirjoitti:

yleisemminkin siitä, kuinka helposti murtuva aalto voi veneen kaataa, kun aallon korkeus lähentelee veneen pituutta.

Se video:
http://www.youtube.com/watch?v=rRY6l2cYYUg

Lue lisää

opetus on lähinnä siinä, että mataliin vesiin ei kannata mennä purjehtimaan suurten merten rannoilla. Tuultahan kuvan tilanteessa ei juurikaan ole.

Matkapurjehtija kirjoitti:

opetus on lähinnä siinä, että mataliin vesiin ei kannata mennä purjehtimaan suurten merten rannoilla. Tuultahan kuvan tilanteessa ei juurikaan ole.

video näyttää hyvin myös sen, että veneen joutuessa poikittain aaltoon jo aika pienikin murtuva aalto suhteessa veneen kokoon voi kaataa sen. Myös avomerellä.

Tyynelle valtamerelle... kirjoitti:

konevian takia. Se ajelehti puoli vuotta ja löytyi 4500 nm päästä Hawaiin läheltä (kesäk.2006). Linkissä on kuva löydetystä veneestä.
http://www.latitude38.com/LectronicLat/2006/0606/Jun07/Jun7.html

Mitähän tostakin pitäisi sanoa? Paska moottorivene, jolla ei pidä lähteä merelle?

Lue lisää

Tuo on ihan erilainen tapaus ja eri paikassa. Tuo on NC 33.

Eri.juttu kirjoitti:

Tuo on ihan erilainen tapaus ja eri paikassa. Tuo on NC 33.

Mielenterveysongelmiako?

Lue otsikko nauticat 38

Turha nyt noin on ruveta mollaamaan, kun joku vene menee ympäri Tyynellä valtamerellä. Muutama pointti ja kysymys:

- Pelastuslautta oli terästelineessä kannella, josta se repeytyi irti. Miten säilytät omaasi?
- Onhan omassa veneessäsi staagi myrskyfokalle niinkuin tuotta NC 35:ssä oli?
- Tekstissä kerrottiin, että veneen kääntyessä oikein päin styyrpuurin ikkunat ja lasikuitu niiden välistä "were blown out". Miten ne ehdottamasi vanerinpalat olisivat auttaneet tässä tapauksessa?

En omista nauticatia enkä ole sellaisella purjehtinut. Olen kyllä nähnyt ympärimenneitä veneitä. Yksi niistä oli 45-jalkainen teräsketsi, josta meni paitsi molemmat mastot myös kaikki mantoogin tolpat, kaiteet vääntyivät, akut olivat repeytyneet irti pidikkeistään jne. Kone ei käynnistynyt ilman akkuja eikä radiopuhelin toiminut ilman sähköä- Toisesta, 40 jalkaisesta oli hajonnut leen puolen ikkunat ym. Kumpikin näistä selvisi omin avuin rannikolle eikä uponnut niinkuin ei tuo NC 35 näyttänyt uponneen.
Aika suurista voimista taitaa olla kysymys, kun vene menee ympäri. Kumma, jos kaikki kestää.

Niinkuin nähtiin CE/A luokitus ei takaa sitä, että vene kestää valtamerellä. Onhan A-luokitettujen peräsimiä katkeillut, kölejä irtoillut, veneitä uponnut. Ehkä tuo NC 35 sentään täytti käytännössä CE/A:n stabiliteettivaatimukset, koska kääntyi takaisin pystyasentoon. Tekeekö moottorivene saman?

Eikö NC35 ole CE/A cat. ?? kirjoitti:

Turha nyt noin on ruveta mollaamaan, kun joku vene menee ympäri Tyynellä valtamerellä. Muutama pointti ja kysymys:

- Pelastuslautta oli terästelineessä kannella, josta se repeytyi irti. Miten säilytät omaasi?
- Onhan omassa veneessäsi staagi myrskyfokalle niinkuin tuotta NC 35:ssä oli?
- Tekstissä kerrottiin, että veneen kääntyessä oikein päin styyrpuurin ikkunat ja lasikuitu niiden välistä "were blown out". Miten ne ehdottamasi vanerinpalat olisivat auttaneet tässä tapauksessa?

En omista nauticatia enkä ole sellaisella purjehtinut. Olen kyllä nähnyt ympärimenneitä veneitä. Yksi niistä oli 45-jalkainen teräsketsi, josta meni paitsi molemmat mastot myös kaikki mantoogin tolpat, kaiteet vääntyivät, akut olivat repeytyneet irti pidikkeistään jne. Kone ei käynnistynyt ilman akkuja eikä radiopuhelin toiminut ilman sähköä- Toisesta, 40 jalkaisesta oli hajonnut leen puolen ikkunat ym. Kumpikin näistä selvisi omin avuin rannikolle eikä uponnut niinkuin ei tuo NC 35 näyttänyt uponneen.
Aika suurista voimista taitaa olla kysymys, kun vene menee ympäri. Kumma, jos kaikki kestää.

Niinkuin nähtiin CE/A luokitus ei takaa sitä, että vene kestää valtamerellä. Onhan A-luokitettujen peräsimiä katkeillut, kölejä irtoillut, veneitä uponnut. Ehkä tuo NC 35 sentään täytti käytännössä CE/A:n stabiliteettivaatimukset, koska kääntyi takaisin pystyasentoon. Tekeekö moottorivene saman?

Lue lisää

h323 vastatkoon puolestaan,mutta muutama pointti:
1)pelastuslautan tulee olla niin kiinnitetty,että se ei lähde irti vaikka aalto kaatuu päälle ja vene menee ympäri.itselläni pysyy.
2)myrskyfokalle staagia on hyvin harvalla itämerellä purjehtivalla.asentaisin jos menisin valtamerille.
3)varmaan veden paine on painanut ikkunat sisään ja tiivisteet irronneet siinä paineessa.kunnon myrskysuojien tulee estää veden paineen kohdistuminen suoraan lasiin eli peittää koko ikkuna-aukko tiivisteineen

voimat on suuria mutta kyllä moni vene kestää (jopa masto ehjänä) akselin ympäri pyörähdyksen.katso niitä toppirikejä ja niiden vantteja, jotka on rakennettu valtamerille.itserakenneteuista teräsketseistä en olisi niin varma kuten esimerkkisi osoitti.akkujen pitäisi olla kiinnitetty niin,että ne kestävät totaalisen ympäri menon:ei pitäsi olla mahdotonta todellakaan.

mainsaill kirjoitti:

h323 vastatkoon puolestaan,mutta muutama pointti:
1)pelastuslautan tulee olla niin kiinnitetty,että se ei lähde irti vaikka aalto kaatuu päälle ja vene menee ympäri.itselläni pysyy.
2)myrskyfokalle staagia on hyvin harvalla itämerellä purjehtivalla.asentaisin jos menisin valtamerille.
3)varmaan veden paine on painanut ikkunat sisään ja tiivisteet irronneet siinä paineessa.kunnon myrskysuojien tulee estää veden paineen kohdistuminen suoraan lasiin eli peittää koko ikkuna-aukko tiivisteineen

voimat on suuria mutta kyllä moni vene kestää (jopa masto ehjänä) akselin ympäri pyörähdyksen.katso niitä toppirikejä ja niiden vantteja, jotka on rakennettu valtamerille.itserakenneteuista teräsketseistä en olisi niin varma kuten esimerkkisi osoitti.akkujen pitäisi olla kiinnitetty niin,että ne kestävät totaalisen ympäri menon:ei pitäsi olla mahdotonta todellakaan.

Lue lisää

"the liferaft, which was stored on deck in a stainless steel cradle, had been washed overboard"
1) Nauticatin pelastuslautta oli kannella teräskehikossaan (cradle=kehto). Miten omassa veneessäsi? Onko kannen alla vai kannella?

2) "myrskyfokalle staagia on hyvin harvalla itämerellä purjehtivalla.asentaisin jos menisin valtamerille."
Näen asian toisin. Myrskyfokka on Itämerelläkin tarpeellinen turvallisuusvaruste. Täällä rannikot ovat lähellä ja siksi voi olla pakko ruveta kryssimääm myrskyä vastaan. Rullagenua on siihen onneton.


3) "...katso niitä toppirikejä ja niiden vantteja, jotka on rakennettu valtamerille.itserakenneteuista teräsketseistä en olisi niin varma kuten esimerkkisi osoitti."
Miten teet päätelmiä ilman minkäänlaista tietämystä ko tapauksista?
Kysymyksessä ei ollut tee-se-itse-kyhäelmä, vaan Van de Stadt konstruktio joka oli rakennettu tunnetulla hollantilaisella telakalla valtameripurjehduksia varten. Vene meni pituusakselinsa kautta ympäri Afrikan rannikon itäpuolella Agulhasin virrassa kuten se toinenkin kuvaamani tapaus. "..kyllä moni vene kestää (jopa masto ehjänä) akselin ympäri pyörähdyksen.." Myös se toinen oli tukeva valtamerivene, joka lopulta ajautui hietikolle Richards Bayn kohdalla. Kippari kieltäytyi avun vastaanottamisesta, koska katsoi sen vaarantavan pelastajien hengen. Myrskyn laannuttua vene hinattiin merelle ja se ajoi omalla koneella satamaan, teräsvene kesti.
Purjehduskaverini lasikuituvene, Vagabond 31, ei kestänyt. Ympärimenossa meni ensin masto, jonka jälkeen vene alkoi kieppua holtittomasti ja meni vielä pari kertaa rajusti ympäri. Istuinlaatikon lasikuituinen luukku repesi saranoiden kohdalta ja vene alkoi täyttyä. Kaverini gasti pelastetiin laivaan seuraavana aamuna. Molemmilla oli murtumia, mutta henki säilyi. Vene upposi (n. 300 nm Fijistä etelään). Ei kannata väheksyä.
On myös helppo viisastella esim. veneen tyhjentämistä ämpäreillä. Tässäkin tapauksessa ympärimenossa tulleet vammat varmasti haittasivat ämpäröimistä (kipparilla avomurtuma sääressä, useita kylkiluita poikki, keuhkopussissa verta, hengitysvaikeuksia ja naispuolisella gastilla peukalo murtunut, olkapää sijoiltaan).

"akkujen pitäisi olla kiinnitetty niin,että ne kestävät totaalisen ympäri menon:ei pitäsi olla mahdotonta todellakaan." Tästä ollaan aivan samaa mieltä. Sen ketsin akut oli kiinnitetty juuri niillä dacron-remmeillä ja soljilla, joita useimmat venetarvikeliikkeet myyvät akkujen kiinnittämistä varten. Heppoiset tarvikkeet eivät todellakaan kuulu avomeriveneeseen!

Maalla ollaan aina viisaita, kun merellä on sattunut jotain!

irtoamisesta ym. kirjoitti:

"the liferaft, which was stored on deck in a stainless steel cradle, had been washed overboard"
1) Nauticatin pelastuslautta oli kannella teräskehikossaan (cradle=kehto). Miten omassa veneessäsi? Onko kannen alla vai kannella?

2) "myrskyfokalle staagia on hyvin harvalla itämerellä purjehtivalla.asentaisin jos menisin valtamerille."
Näen asian toisin. Myrskyfokka on Itämerelläkin tarpeellinen turvallisuusvaruste. Täällä rannikot ovat lähellä ja siksi voi olla pakko ruveta kryssimääm myrskyä vastaan. Rullagenua on siihen onneton.


3) "...katso niitä toppirikejä ja niiden vantteja, jotka on rakennettu valtamerille.itserakenneteuista teräsketseistä en olisi niin varma kuten esimerkkisi osoitti."
Miten teet päätelmiä ilman minkäänlaista tietämystä ko tapauksista?
Kysymyksessä ei ollut tee-se-itse-kyhäelmä, vaan Van de Stadt konstruktio joka oli rakennettu tunnetulla hollantilaisella telakalla valtameripurjehduksia varten. Vene meni pituusakselinsa kautta ympäri Afrikan rannikon itäpuolella Agulhasin virrassa kuten se toinenkin kuvaamani tapaus. "..kyllä moni vene kestää (jopa masto ehjänä) akselin ympäri pyörähdyksen.." Myös se toinen oli tukeva valtamerivene, joka lopulta ajautui hietikolle Richards Bayn kohdalla. Kippari kieltäytyi avun vastaanottamisesta, koska katsoi sen vaarantavan pelastajien hengen. Myrskyn laannuttua vene hinattiin merelle ja se ajoi omalla koneella satamaan, teräsvene kesti.
Purjehduskaverini lasikuituvene, Vagabond 31, ei kestänyt. Ympärimenossa meni ensin masto, jonka jälkeen vene alkoi kieppua holtittomasti ja meni vielä pari kertaa rajusti ympäri. Istuinlaatikon lasikuituinen luukku repesi saranoiden kohdalta ja vene alkoi täyttyä. Kaverini gasti pelastetiin laivaan seuraavana aamuna. Molemmilla oli murtumia, mutta henki säilyi. Vene upposi (n. 300 nm Fijistä etelään). Ei kannata väheksyä.
On myös helppo viisastella esim. veneen tyhjentämistä ämpäreillä. Tässäkin tapauksessa ympärimenossa tulleet vammat varmasti haittasivat ämpäröimistä (kipparilla avomurtuma sääressä, useita kylkiluita poikki, keuhkopussissa verta, hengitysvaikeuksia ja naispuolisella gastilla peukalo murtunut, olkapää sijoiltaan).

"akkujen pitäisi olla kiinnitetty niin,että ne kestävät totaalisen ympäri menon:ei pitäsi olla mahdotonta todellakaan." Tästä ollaan aivan samaa mieltä. Sen ketsin akut oli kiinnitetty juuri niillä dacron-remmeillä ja soljilla, joita useimmat venetarvikeliikkeet myyvät akkujen kiinnittämistä varten. Heppoiset tarvikkeet eivät todellakaan kuulu avomeriveneeseen!

Maalla ollaan aina viisaita, kun merellä on sattunut jotain!

Lue lisää

Minulla on se käsitys ettei myrskyfokkaa käytetä myrskyä vastaan luovimiseen, vaan sillä rauhoitetaan veneen liikkeitä kun myrskyssä ajelehditaan veneen ja miehistön kannalta helpoimpaan tuulensuuntaan.

Kpl kirjoitti:

Minulla on se käsitys ettei myrskyfokkaa käytetä myrskyä vastaan luovimiseen, vaan sillä rauhoitetaan veneen liikkeitä kun myrskyssä ajelehditaan veneen ja miehistön kannalta helpoimpaan tuulensuuntaan.

Lue lisää

aivan sama käsitys.siinä vaiheessa kun myrskyfokkaa käytetään ei enää purjehdita vaan ajelehditaan hallitusti.ei oikeassa myrskyssä kryssitä.

mainsaill kirjoitti:

aivan sama käsitys.siinä vaiheessa kun myrskyfokkaa käytetään ei enää purjehdita vaan ajelehditaan hallitusti.ei oikeassa myrskyssä kryssitä.

Tässä asiassa olen kanssanne eri mieltä. Ajelehtiminen ei vaan ole kovin fiksua, kun leen puolen rannikko lähestyy. Toisinaan tulee tilanteista, joissa ei jää juuri muuta mahdollisuutta kuin kryssiminen olkoon tuuli mikä tahansa. Pieneksi rullattu genua on tosi huono vaihtoehto oikealle myrskypurjeelle.

Myrskyfokkaa "saa käyttää" vaikka keskimääräinen tosituuli ei ylittäisikään jotain tiettyä tuulirajaa. Meillähän myrskystä puhutaan 21 m/s ylittyessä, maailmalla raja on yleensä 25 m/s -"ei oikeassa myrskyssä kryssitä." Kryssiessä suhteellinen tuuli tietysti on kovempi, sen mukaan purjepintakin säädetään. Ei todellakaan kannata odottaa tuulen yltymistä "oikeaksi myrskyksi". Itse olen nostanut m-fokan jo silloin, kun tuulimittari on alkanut toistuvasti ylittää 35-40 solmun lukemia (n. 17-20 m/s). Yötä vasten m-fokka ylös jo pienemmissä tuulilukemissa. Genua on helppo rullata sitten kokonaan sisään (tai avata), tilanteen mukaan.

Viimeksi käytin myrskyfokkaa toissakesänä tullessani lännestä Skagerrakille. Matalapaine tulikin Atlantilta ennusteita aikaisemmin ja syveni. Skagen Reviltä länteen kääntyessä oli vastassa tiukka kryssi Skageniin, korkea meri virran takia. Jälkeenpäin kerrottiin keskituulen olleen 20 m/s (ei siis virallisen myrskyrajan ylittymistä). Purjeina myrskyfokka välistaagissa ja 3 reiviä isossa. Mikä mielestänne olisi ollut parempi vaihtoehto kuin myrskyfokka? Jatkaa myötiksessä 45 mpk yöllä Göteborgiin pelkällä isolla, kun sataa rankasti, aallot murtuu ja navtexissa on varoitus "gale F 8"? Konevoima ei omassa veneessäni riitä avomeren aaltoja ja merivirtoja vastaan.
Isoilla merillä myrskyissä on helpompaa niinkuin sanotte, koska vrk:n tai parin ajelehtimiseen on riittävästi tilaa. Sitäkin on tullut koettua useamman kerran.

En ihan ymmärrä, miksi vähättelette m-fokan merkitystä. Siksikö, että se puuttuu?

On koettu käytännössä. kirjoitti:

Tässä asiassa olen kanssanne eri mieltä. Ajelehtiminen ei vaan ole kovin fiksua, kun leen puolen rannikko lähestyy. Toisinaan tulee tilanteista, joissa ei jää juuri muuta mahdollisuutta kuin kryssiminen olkoon tuuli mikä tahansa. Pieneksi rullattu genua on tosi huono vaihtoehto oikealle myrskypurjeelle.

Myrskyfokkaa "saa käyttää" vaikka keskimääräinen tosituuli ei ylittäisikään jotain tiettyä tuulirajaa. Meillähän myrskystä puhutaan 21 m/s ylittyessä, maailmalla raja on yleensä 25 m/s -"ei oikeassa myrskyssä kryssitä." Kryssiessä suhteellinen tuuli tietysti on kovempi, sen mukaan purjepintakin säädetään. Ei todellakaan kannata odottaa tuulen yltymistä "oikeaksi myrskyksi". Itse olen nostanut m-fokan jo silloin, kun tuulimittari on alkanut toistuvasti ylittää 35-40 solmun lukemia (n. 17-20 m/s). Yötä vasten m-fokka ylös jo pienemmissä tuulilukemissa. Genua on helppo rullata sitten kokonaan sisään (tai avata), tilanteen mukaan.

Viimeksi käytin myrskyfokkaa toissakesänä tullessani lännestä Skagerrakille. Matalapaine tulikin Atlantilta ennusteita aikaisemmin ja syveni. Skagen Reviltä länteen kääntyessä oli vastassa tiukka kryssi Skageniin, korkea meri virran takia. Jälkeenpäin kerrottiin keskituulen olleen 20 m/s (ei siis virallisen myrskyrajan ylittymistä). Purjeina myrskyfokka välistaagissa ja 3 reiviä isossa. Mikä mielestänne olisi ollut parempi vaihtoehto kuin myrskyfokka? Jatkaa myötiksessä 45 mpk yöllä Göteborgiin pelkällä isolla, kun sataa rankasti, aallot murtuu ja navtexissa on varoitus "gale F 8"? Konevoima ei omassa veneessäni riitä avomeren aaltoja ja merivirtoja vastaan.
Isoilla merillä myrskyissä on helpompaa niinkuin sanotte, koska vrk:n tai parin ajelehtimiseen on riittävästi tilaa. Sitäkin on tullut koettua useamman kerran.

En ihan ymmärrä, miksi vähättelette m-fokan merkitystä. Siksikö, että se puuttuu?

Lue lisää

vielä siitä luovimisesta.

Kovalla tuulella ja myrskyssäkin (kun tuulta ei ihan mielettämästi) myrskyvokan kanssa luoviminen on paljon tehokkaampaa kuin lähes kokonaan sisään rullatulla genualla.

Myrskyfokalla luoviessa on vielä sekin hyvä puoli, että purjeen muodosta johtuen keulan yli menevä aalto ei tartu siihen kuten tavalliseen fokkaan, jonka alareuna on enemmän vaaterissa.

lisätään kirjoitti:

vielä siitä luovimisesta.

Kovalla tuulella ja myrskyssäkin (kun tuulta ei ihan mielettämästi) myrskyvokan kanssa luoviminen on paljon tehokkaampaa kuin lähes kokonaan sisään rullatulla genualla.

Myrskyfokalla luoviessa on vielä sekin hyvä puoli, että purjeen muodosta johtuen keulan yli menevä aalto ei tartu siihen kuten tavalliseen fokkaan, jonka alareuna on enemmän vaaterissa.

Lue lisää

kovalla tuulella, n. 17 m/s, pelkkä myrskyfokka on hyvä purje. Nousee tuuleenkin ja voi kryssiä ja purje kestää

näin on kirjoitti:

kovalla tuulella, n. 17 m/s, pelkkä myrskyfokka on hyvä purje. Nousee tuuleenkin ja voi kryssiä ja purje kestää

Pelkällä myrsykyfokalla voi, ja välillä pitääkin kryssiä.
Olen ollut tilanteessa, jossa pelkällä myrskyfokalla (ei isoa edes reivattuna)kryssittiin useampi vuorokausi yhteen menoon. Silti oli kipparin mielestä liikaa vauhtia, kun allonharjalta vene putosi välillä tyhjyyteen ja jytisi niin, että pelotti rikin puolesta.

Myrskyfokka ei vaadi välttämättä erillistä staagia, vaan sen voi rikata monella eri tavalla:
Jos veneessä on rullagenua, niin erillinen staagi toki helpottaa, mutta myrskyfokan voi myös vetää pelkästään fallin ja vaikkapa keulapollarin väliin. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että falli on riittävän kestävä ja fokka on tähän tarkoitettu (vahvistettu vaijeri-etuliesma).
Monessa veneessä on babystaagi, johon veneen myrskyfokka on mitoitettu (tällöin usein kyllä puhutaan staysailista) ja sille joko oma falli tai sitten ylägaijaa on suunniteltu käytettävän fallina ja kiinnityspiste mastolla on sen mukainen.

Ja jos veneessä ei ole rullagenuaa, vedetään se myrskyfokka ihan siihen samaan etustaagiin, kuin muutkin keulapurjeet.

Kaikkia edellämainittuja olen käyttänyt eri veneissä.

-Mika- kirjoitti:

Pelkällä myrsykyfokalla voi, ja välillä pitääkin kryssiä.
Olen ollut tilanteessa, jossa pelkällä myrskyfokalla (ei isoa edes reivattuna)kryssittiin useampi vuorokausi yhteen menoon. Silti oli kipparin mielestä liikaa vauhtia, kun allonharjalta vene putosi välillä tyhjyyteen ja jytisi niin, että pelotti rikin puolesta.

Myrskyfokka ei vaadi välttämättä erillistä staagia, vaan sen voi rikata monella eri tavalla:
Jos veneessä on rullagenua, niin erillinen staagi toki helpottaa, mutta myrskyfokan voi myös vetää pelkästään fallin ja vaikkapa keulapollarin väliin. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että falli on riittävän kestävä ja fokka on tähän tarkoitettu (vahvistettu vaijeri-etuliesma).
Monessa veneessä on babystaagi, johon veneen myrskyfokka on mitoitettu (tällöin usein kyllä puhutaan staysailista) ja sille joko oma falli tai sitten ylägaijaa on suunniteltu käytettävän fallina ja kiinnityspiste mastolla on sen mukainen.

Ja jos veneessä ei ole rullagenuaa, vedetään se myrskyfokka ihan siihen samaan etustaagiin, kuin muutkin keulapurjeet.

Kaikkia edellämainittuja olen käyttänyt eri veneissä.

Lue lisää

- m-fokan voi nostaa valmiiksi siinä vaiheessa kun keli ei vielä kovin paha. Rullapurjetta sitten vedellään sisään tuulen kovetessa.
- välistaagissa purje on kauempana keulasta: parempi balanssi. Tarvittaessa vene pysyy piissä vaikka pelkällä m-fokalla. Toinen etu on, ettei tarvitse ryömiä keulaan asti (joka on kelissä paha paikka niinkuin jokainen tietää).

Minäkin olen kokeillut monia vaihtoehtoja, myös vaijerifallia staagina. Se oli huono, koska sitä ei millään pystynyt vinssaamaan tarpeeksi kireäksi. Se oli mielestäni aivan yhtä huono kuin m-fokan nosto lentävänä.
Jos haluaa hyvän ratkaisun, se on välistaagi (kutteristaagi). Pitkille reissuille kannattaa hommata myös trysail ja sille oma kisko mastoon, kanteen saakka (trysailin voi säilyttää kiskossa kanteen sidottuna, kun tiedossa on kovan kelin mahdollisuus ison meren ylityksessä).

etuja::: kirjoitti:

- m-fokan voi nostaa valmiiksi siinä vaiheessa kun keli ei vielä kovin paha. Rullapurjetta sitten vedellään sisään tuulen kovetessa.
- välistaagissa purje on kauempana keulasta: parempi balanssi. Tarvittaessa vene pysyy piissä vaikka pelkällä m-fokalla. Toinen etu on, ettei tarvitse ryömiä keulaan asti (joka on kelissä paha paikka niinkuin jokainen tietää).

Minäkin olen kokeillut monia vaihtoehtoja, myös vaijerifallia staagina. Se oli huono, koska sitä ei millään pystynyt vinssaamaan tarpeeksi kireäksi. Se oli mielestäni aivan yhtä huono kuin m-fokan nosto lentävänä.
Jos haluaa hyvän ratkaisun, se on välistaagi (kutteristaagi). Pitkille reissuille kannattaa hommata myös trysail ja sille oma kisko mastoon, kanteen saakka (trysailin voi säilyttää kiskossa kanteen sidottuna, kun tiedossa on kovan kelin mahdollisuus ison meren ylityksessä).

Lue lisää

Välistaagin etuja ei voi kiistää... siinä olet aivan oikeassa. Mekin pidettiin staysailia ylhäällä jopa spinnulla ajettaessa viime ylityksellä, ihan vaan varmuuden vuoksi (eikä kevyessä kelissä lisäneliöistäkään haittaa ollut ;-).
Mutta toin muita mahdollisuuksia esiin lähinnä niille, joilla ei sitä välistaagia ole.
Vaijerifallin sai riittävän kireäksi sillä, että piti hekin löysällä alkuun, ja kiristi vasta lopuksi. Hydraulisella hekillä sai sitten riittävän lisävoiman aikaan, jotta purjeen muodosta tuli järkevä. Olen joskus jopa vetänyt myrskyfokan ylös kahdella spinnufallilla. Ei paras mahdollinen, mutta siinä tilanteessa ainoa ratkaisu...
Trysailia minulla ei missään ole koskaan ollut, joten se on jäänyt kokematta. Teoreettisesti ajatellen, se oli jopa myrskyfokkaa parempi ratkaisu usein...

On koettu käytännössä. kirjoitti:

Tässä asiassa olen kanssanne eri mieltä. Ajelehtiminen ei vaan ole kovin fiksua, kun leen puolen rannikko lähestyy. Toisinaan tulee tilanteista, joissa ei jää juuri muuta mahdollisuutta kuin kryssiminen olkoon tuuli mikä tahansa. Pieneksi rullattu genua on tosi huono vaihtoehto oikealle myrskypurjeelle.

Myrskyfokkaa "saa käyttää" vaikka keskimääräinen tosituuli ei ylittäisikään jotain tiettyä tuulirajaa. Meillähän myrskystä puhutaan 21 m/s ylittyessä, maailmalla raja on yleensä 25 m/s -"ei oikeassa myrskyssä kryssitä." Kryssiessä suhteellinen tuuli tietysti on kovempi, sen mukaan purjepintakin säädetään. Ei todellakaan kannata odottaa tuulen yltymistä "oikeaksi myrskyksi". Itse olen nostanut m-fokan jo silloin, kun tuulimittari on alkanut toistuvasti ylittää 35-40 solmun lukemia (n. 17-20 m/s). Yötä vasten m-fokka ylös jo pienemmissä tuulilukemissa. Genua on helppo rullata sitten kokonaan sisään (tai avata), tilanteen mukaan.

Viimeksi käytin myrskyfokkaa toissakesänä tullessani lännestä Skagerrakille. Matalapaine tulikin Atlantilta ennusteita aikaisemmin ja syveni. Skagen Reviltä länteen kääntyessä oli vastassa tiukka kryssi Skageniin, korkea meri virran takia. Jälkeenpäin kerrottiin keskituulen olleen 20 m/s (ei siis virallisen myrskyrajan ylittymistä). Purjeina myrskyfokka välistaagissa ja 3 reiviä isossa. Mikä mielestänne olisi ollut parempi vaihtoehto kuin myrskyfokka? Jatkaa myötiksessä 45 mpk yöllä Göteborgiin pelkällä isolla, kun sataa rankasti, aallot murtuu ja navtexissa on varoitus "gale F 8"? Konevoima ei omassa veneessäni riitä avomeren aaltoja ja merivirtoja vastaan.
Isoilla merillä myrskyissä on helpompaa niinkuin sanotte, koska vrk:n tai parin ajelehtimiseen on riittävästi tilaa. Sitäkin on tullut koettua useamman kerran.

En ihan ymmärrä, miksi vähättelette m-fokan merkitystä. Siksikö, että se puuttuu?

Lue lisää

Nuo alempanakin olevat vastaukset luettuani olen edelleenkin sitä mieltä että myrskyfokka on pelastautumisväline. Tietenkään mikään ei estä käyttämästä sitä purjeena, jos vene sillä hyvin kulkee tai veneessä ei ole väliharuspurjetta (staysail). Olisiko niin että puhut myrskyfokasta kun tarkoitat väliharuspurjetta. Siitä olemme varmaan samaa mieltä, ettei rullagenoa ole mikään kovan kelin purje, eikä sen säätövara muutenkaan riitä isolla keulapurjeella varustetussa veneessä kattamaan koko tarvittavaa keulapurjevalikoimaa.
Omassa veneessäni myrskyfokka on väriltään oranssi, litteäksi leikattu 6-7 m2 lappunen, joka on ollut koko veneen 30 vuotisen historian ajan käyttämättömänä, kuten mm. pelastuslauttakin.

Kpl kirjoitti:

Nuo alempanakin olevat vastaukset luettuani olen edelleenkin sitä mieltä että myrskyfokka on pelastautumisväline. Tietenkään mikään ei estä käyttämästä sitä purjeena, jos vene sillä hyvin kulkee tai veneessä ei ole väliharuspurjetta (staysail). Olisiko niin että puhut myrskyfokasta kun tarkoitat väliharuspurjetta. Siitä olemme varmaan samaa mieltä, ettei rullagenoa ole mikään kovan kelin purje, eikä sen säätövara muutenkaan riitä isolla keulapurjeella varustetussa veneessä kattamaan koko tarvittavaa keulapurjevalikoimaa.
Omassa veneessäni myrskyfokka on väriltään oranssi, litteäksi leikattu 6-7 m2 lappunen, joka on ollut koko veneen 30 vuotisen historian ajan käyttämättömänä, kuten mm. pelastuslauttakin.

Lue lisää

et ole vielä tarvinnut myrskyfokkaasi. Voit tietysti nimittää sitä myrsky-staysailiksi, kun kiinnität sen välistaagiisi. Onhan se sanatarkasti staysail (väliharuspurje), kun keulastaagissa on rullagenua ja kiinnität myrskypurjeen kutteristaagiin (babystaagiin tai mitä nimeä haluat käyttää).

Oranssi on yleinen myrskypurjeiden väri, jotta vene erottuisi valkoisena kuohuavasta merestä niinkuin tiedät. Oma myrskyfokkani on 5 m2, trysail 6 m2, vene painaa 10 tn.
Molemmat myrskypurjeeni ovat olleet käytössä sekä Pohjanmerellä että valtamerillä.
Kovan tuulen jib (fokka) on eri asia. Siitä ei nyt ollut kysymys.

Myrskyfokka on ollut muutamia kertoja varsin tarpeellinen Itämerelläkin (kerran jopa kilpapurjehduksessa Etelä-Itämerellä), trysailia en ole Itämerellä käyttänyt kertaakaan. Omasta mielestäni myrskyfokan yleinen vika on, että se on joko 1) liian iso tai 2) liian heikko.

Kyllähän myrskypurjeet ovat turvavarusteita ja kovissa olosuhteissa voivat pelastaa katastrofilta. Silti en katso pelastuslautan kuuluvan ihan samaan kategoriaan. Sitä tarvitaan vasta, jos vene todella uppoaa tai palaa hallitsemattomasti. Minäkään en ole käyttänyt omaa lauttaani. Pelastuslauttaharjoituksia voisin kyllä suositella. On myös hyvä käydä huollon yhteydessä katsomassa miltä se oma lautta avattuna näyttää.

Kpl kirjoitti:

Nuo alempanakin olevat vastaukset luettuani olen edelleenkin sitä mieltä että myrskyfokka on pelastautumisväline. Tietenkään mikään ei estä käyttämästä sitä purjeena, jos vene sillä hyvin kulkee tai veneessä ei ole väliharuspurjetta (staysail). Olisiko niin että puhut myrskyfokasta kun tarkoitat väliharuspurjetta. Siitä olemme varmaan samaa mieltä, ettei rullagenoa ole mikään kovan kelin purje, eikä sen säätövara muutenkaan riitä isolla keulapurjeella varustetussa veneessä kattamaan koko tarvittavaa keulapurjevalikoimaa.
Omassa veneessäni myrskyfokka on väriltään oranssi, litteäksi leikattu 6-7 m2 lappunen, joka on ollut koko veneen 30 vuotisen historian ajan käyttämättömänä, kuten mm. pelastuslauttakin.

Lue lisää

ei mrskyfokalla mitään kryssitä.hyvä ainut lappu todellisessa myrskyssä mutta jos vastaseen jossain rannikon lähellä pitää mennä,kannattaa ajaa koneella ja/tai reivatulla isolla.ja kyllä sellaisen mitättömän lapun saa rullastakin keulaan laitetuksi tarpeen vaatiessa.eihän se mikään purje enää ole mutta ei ole myrskyfokkakaan.

mainsaill kirjoitti:

ei mrskyfokalla mitään kryssitä.hyvä ainut lappu todellisessa myrskyssä mutta jos vastaseen jossain rannikon lähellä pitää mennä,kannattaa ajaa koneella ja/tai reivatulla isolla.ja kyllä sellaisen mitättömän lapun saa rullastakin keulaan laitetuksi tarpeen vaatiessa.eihän se mikään purje enää ole mutta ei ole myrskyfokkakaan.

Lue lisää

"..ei mrskyfokalla mitään kryssitä...eihän se mikään purje enää ole mutta ei ole myrskyfokkakaan."

Tässä malliksi reipasta purjehdusta, jossa välillä käytetään noita sinun halveksimiasi myrskypurjeita (ne oranssin väriset on myrskypurjeet):
http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ

Tässä on perhevene myrskypurjeilla vähän kesymmässä kelissä:
http://www.youtube.com/watch?v=IV5llWEEfAw

Suojaisilla vesillä tietenkin pärjää koneen avulla, jos tehoja ja polttoainetta riittää.

-Mika- kirjoitti:

Välistaagin etuja ei voi kiistää... siinä olet aivan oikeassa. Mekin pidettiin staysailia ylhäällä jopa spinnulla ajettaessa viime ylityksellä, ihan vaan varmuuden vuoksi (eikä kevyessä kelissä lisäneliöistäkään haittaa ollut ;-).
Mutta toin muita mahdollisuuksia esiin lähinnä niille, joilla ei sitä välistaagia ole.
Vaijerifallin sai riittävän kireäksi sillä, että piti hekin löysällä alkuun, ja kiristi vasta lopuksi. Hydraulisella hekillä sai sitten riittävän lisävoiman aikaan, jotta purjeen muodosta tuli järkevä. Olen joskus jopa vetänyt myrskyfokan ylös kahdella spinnufallilla. Ei paras mahdollinen, mutta siinä tilanteessa ainoa ratkaisu...
Trysailia minulla ei missään ole koskaan ollut, joten se on jäänyt kokematta. Teoreettisesti ajatellen, se oli jopa myrskyfokkaa parempi ratkaisu usein...

Lue lisää

Myös omaan paattiini, koska huomasin staysailin rauhoittavan fokkaa aallokossa huomattavasti. Samoin se toi arviolta 10% vauhtia lisää kevyissä keleissä. Vinsseiksi sille riittää vanhat genuavinssit, genualle on jo hankkittu isommat.

myrskypurjeista kirjoitti:

"..ei mrskyfokalla mitään kryssitä...eihän se mikään purje enää ole mutta ei ole myrskyfokkakaan."

Tässä malliksi reipasta purjehdusta, jossa välillä käytetään noita sinun halveksimiasi myrskypurjeita (ne oranssin väriset on myrskypurjeet):
http://www.youtube.com/watch?v=zXuzy0k9mZQ

Tässä on perhevene myrskypurjeilla vähän kesymmässä kelissä:
http://www.youtube.com/watch?v=IV5llWEEfAw

Suojaisilla vesillä tietenkin pärjää koneen avulla, jos tehoja ja polttoainetta riittää.

Lue lisää

Jälkimmäisessä videossa myrskypurjeita käytettiin juuri niin kuin kuvittelen niitä normaalisti käytettävänkin, eli mentiin hiljakseen sivumyötäiseen venettä ja miehistöä säästellen. Ensimmäinen video oli ilmeisesti otos jostakin nuorten hurjapäiden kilpailusta ja saatiinhan siinä purjeet riekaleiksi. Kuuluu suorituksena samaan luokkaan kuin television heittäminen hotellihuoneen ikkunasta; kallista ja järjetöntä, mutta saattaa tuntua kivalta.

Kpl kirjoitti:

Jälkimmäisessä videossa myrskypurjeita käytettiin juuri niin kuin kuvittelen niitä normaalisti käytettävänkin, eli mentiin hiljakseen sivumyötäiseen venettä ja miehistöä säästellen. Ensimmäinen video oli ilmeisesti otos jostakin nuorten hurjapäiden kilpailusta ja saatiinhan siinä purjeet riekaleiksi. Kuuluu suorituksena samaan luokkaan kuin television heittäminen hotellihuoneen ikkunasta; kallista ja järjetöntä, mutta saattaa tuntua kivalta.

Lue lisää

"..saatiinhan siinä purjeet riekaleiksi. Kuuluu suorituksena samaan luokkaan kuin television heittäminen hotellihuoneen ikkunasta; kallista ja järjetöntä.."

En ole heitellyt televisioita hotellihuoneen ikkunasta, mutta purjehtiminen on hyvin tuttua. Purjeitakin on revennyt kovan tuulen takia. Siinä vaiheessa myrskypurjeen tarve on hyvin todellinen! Repeämisiltä välttyy, jos ajoissa siirtyy myrskypurjeisiin.
Tietenkin sinunkin strategiasi purjevaurioiden välttämiseksi on hyvä: et purjehdi juuri ollenkaan avomerellä tai ehkä heinäkuussa pari paivää. Siksi et tunnu käsittävän myrskypurjeiden tarvettakaan.

"...mentiin hiljakseen sivumyötäiseen venettä ja miehistöä säästellen".
Tietenkin veneen vauhtia, " hiljakseen meno", on vaikea arvioida videon pätkästä. Luonnollista on sekin, että pahassa kelissä ei yleensä kuvailla videoita. Global Challenge Race, VOR ym kisat on eria asia. Niissähän on ollut kiinteitä videokameroita veneissä (seuraapa VOR:n yleisöystävällisiä sivustoja).

Oman kokemukseni mukaan meno sivumyötäiseen myrskytuulissa on aina ollut melko rajua, vaikka ylhäällä on ollut pelkkä myrskyfokka. Toisinaan myrskyfokallakin on tullut pitkiä surffeja.

tulkita monella tavalla kirjoitti:

"..saatiinhan siinä purjeet riekaleiksi. Kuuluu suorituksena samaan luokkaan kuin television heittäminen hotellihuoneen ikkunasta; kallista ja järjetöntä.."

En ole heitellyt televisioita hotellihuoneen ikkunasta, mutta purjehtiminen on hyvin tuttua. Purjeitakin on revennyt kovan tuulen takia. Siinä vaiheessa myrskypurjeen tarve on hyvin todellinen! Repeämisiltä välttyy, jos ajoissa siirtyy myrskypurjeisiin.
Tietenkin sinunkin strategiasi purjevaurioiden välttämiseksi on hyvä: et purjehdi juuri ollenkaan avomerellä tai ehkä heinäkuussa pari paivää. Siksi et tunnu käsittävän myrskypurjeiden tarvettakaan.

"...mentiin hiljakseen sivumyötäiseen venettä ja miehistöä säästellen".
Tietenkin veneen vauhtia, " hiljakseen meno", on vaikea arvioida videon pätkästä. Luonnollista on sekin, että pahassa kelissä ei yleensä kuvailla videoita. Global Challenge Race, VOR ym kisat on eria asia. Niissähän on ollut kiinteitä videokameroita veneissä (seuraapa VOR:n yleisöystävällisiä sivustoja).

Oman kokemukseni mukaan meno sivumyötäiseen myrskytuulissa on aina ollut melko rajua, vaikka ylhäällä on ollut pelkkä myrskyfokka. Toisinaan myrskyfokallakin on tullut pitkiä surffeja.

Lue lisää

pienenä sivuhuomiona toi todeta että jälkimmäisessä videossa oli luultavasti englannin kuninkaallisen laivaston aktiivi- tai reservinupseeri purjehtimassa. Tämänhän näkee siitä että perälippuna oli valkoinen Iso-Britannian lippu. Vain meriupseerit ja kuningasperheen jäsenet saavat moista lippua käyttää.

Yleensä meriupseerit ovat keskimääräistä kokeneempia vesilläliikkujia, joka voikin selittää sen miksi oli myrskypurjeet ylhäällä ja vene eteni mukavasti vaikka oli hiukan tuulisempi keli...

Kpl kirjoitti:

Nuo alempanakin olevat vastaukset luettuani olen edelleenkin sitä mieltä että myrskyfokka on pelastautumisväline. Tietenkään mikään ei estä käyttämästä sitä purjeena, jos vene sillä hyvin kulkee tai veneessä ei ole väliharuspurjetta (staysail). Olisiko niin että puhut myrskyfokasta kun tarkoitat väliharuspurjetta. Siitä olemme varmaan samaa mieltä, ettei rullagenoa ole mikään kovan kelin purje, eikä sen säätövara muutenkaan riitä isolla keulapurjeella varustetussa veneessä kattamaan koko tarvittavaa keulapurjevalikoimaa.
Omassa veneessäni myrskyfokka on väriltään oranssi, litteäksi leikattu 6-7 m2 lappunen, joka on ollut koko veneen 30 vuotisen historian ajan käyttämättömänä, kuten mm. pelastuslauttakin.

Lue lisää

No minä olen tottunut käyttämään myrskyfokkaa ja staysailia (veneestä riippuen). Ja käyttännyt niitä nimenomaan kryssillä. Mullakin oli aiemmin oranssi myrskyfokka, mutta vaihdoin sen samankokoiseen valkoiseen, koska haluan käyttää sitä mutta en halua silloin huutaa oranssilla värillä olevani pulassa....
Mielestäni myrskyfokka on yksi purje muiden joukossa, ja käyttökelpoinen sellainen.

Avotuulessa on toiminut ihan hyvin pikkasen aukirullattu genuakin, kun sen muodolla ei avo-/myötätuulessa ole juurikaan väliä. Kryssillä sensijaan purjeen muodolla on jo merkitystä, jolloin myrskyfokka on ollut käytössä. Enkä nyt tarkoita mitään lyhyitä kryssipätkiä saariston läheisyydessä, vaan esim atlantinylitystä eurooppaan päin. Viimemainitussa tilanteessa ajettiin useita vuorokausia pelkällä myrskyfokalla, kun tuuli pysyi yli 25 sekunttimetrin päivätolkulla.

Kpl kirjoitti:

Jälkimmäisessä videossa myrskypurjeita käytettiin juuri niin kuin kuvittelen niitä normaalisti käytettävänkin, eli mentiin hiljakseen sivumyötäiseen venettä ja miehistöä säästellen. Ensimmäinen video oli ilmeisesti otos jostakin nuorten hurjapäiden kilpailusta ja saatiinhan siinä purjeet riekaleiksi. Kuuluu suorituksena samaan luokkaan kuin television heittäminen hotellihuoneen ikkunasta; kallista ja järjetöntä, mutta saattaa tuntua kivalta.

Lue lisää

Monesti olen todennut myrskyfokan (purjeessa lukee storm jib ja se on pieni, skuuttikulma korkealla, väriltään valkoinen, erittäin paksua materiaalia ja vaijeri etuliesmassa) mainioksi kovan tuulen purjeeksi, niin ei tarvitse retuuttaa fokkaa. Joskus myös on ollut reivattu iso storm jib ja useammin pelkkä storm jib ja kryssimään pystyy hyvin ja nousee kyllä tuuleen. Purje on aika korkealla vedestäkin.

sujuu kyllä kirjoitti:

Monesti olen todennut myrskyfokan (purjeessa lukee storm jib ja se on pieni, skuuttikulma korkealla, väriltään valkoinen, erittäin paksua materiaalia ja vaijeri etuliesmassa) mainioksi kovan tuulen purjeeksi, niin ei tarvitse retuuttaa fokkaa. Joskus myös on ollut reivattu iso storm jib ja useammin pelkkä storm jib ja kryssimään pystyy hyvin ja nousee kyllä tuuleen. Purje on aika korkealla vedestäkin.

Lue lisää

laitan sen storm jibin siihen etustaagiin normaalisti. Veneessä on kaksi etustaagia ja myrskyfokan voi laittaa hakasilla kiinni toiseen etustaagiin valmiiksi jos on odotettavissa sen käyttöä ja sitten ottaa fokka alas ja siirtää nostin myrskyfokkaan ja nostaa ylös.

-Mika- kirjoitti:

No minä olen tottunut käyttämään myrskyfokkaa ja staysailia (veneestä riippuen). Ja käyttännyt niitä nimenomaan kryssillä. Mullakin oli aiemmin oranssi myrskyfokka, mutta vaihdoin sen samankokoiseen valkoiseen, koska haluan käyttää sitä mutta en halua silloin huutaa oranssilla värillä olevani pulassa....
Mielestäni myrskyfokka on yksi purje muiden joukossa, ja käyttökelpoinen sellainen.

Avotuulessa on toiminut ihan hyvin pikkasen aukirullattu genuakin, kun sen muodolla ei avo-/myötätuulessa ole juurikaan väliä. Kryssillä sensijaan purjeen muodolla on jo merkitystä, jolloin myrskyfokka on ollut käytössä. Enkä nyt tarkoita mitään lyhyitä kryssipätkiä saariston läheisyydessä, vaan esim atlantinylitystä eurooppaan päin. Viimemainitussa tilanteessa ajettiin useita vuorokausia pelkällä myrskyfokalla, kun tuuli pysyi yli 25 sekunttimetrin päivätolkulla.

Lue lisää

Näen asian hiukan toisin. Kaikki se mikä helpottaa veneen näkymistä on oman turvallisuuden kannalta eduksi.
Jos olet purjehtinut Islannissa päin tai nähnyt Islannin lipulla purjehtivia veneitä, olet varmaan huomannut niiden oranssin väriset maston topit. Siellä huomioväri maston yläosassa on pakollinen turvavaatimus!
Valkoiset purjeet erottuvat aika huonosti silloin, kun meri kuohuaa ja näkyvyys on huono. Kun tilasin uuden trysailin, halusin senkin oranssina juuri em syistä.

Tehokasta tutkaheijastintakaan ei pidä unohtaa. Sinä sen purjehtijana tiedät, mutta nuo myrskypurjeiden vastustajat ehkä eivät tule ajatelleeksi.

Totta puhut avotuulesta, mutta yksi oma havainto myötämyrskystä: aallokon takia tulee aika ajoin kovia tempauksia siihen pieneksi rullattuun genuaan. Joskus ne tempaukset on niin rajuja, että on pelottanut rullamekanismin hajoaminen. Tuntuu paljon turvallisemmalta ajaa myrskyfokalla. Se kestää tempoilut ja jiippailut, vaikka paukkuu joskus kuin tykinlaukaus.

ja "pulasta"... kirjoitti:

Näen asian hiukan toisin. Kaikki se mikä helpottaa veneen näkymistä on oman turvallisuuden kannalta eduksi.
Jos olet purjehtinut Islannissa päin tai nähnyt Islannin lipulla purjehtivia veneitä, olet varmaan huomannut niiden oranssin väriset maston topit. Siellä huomioväri maston yläosassa on pakollinen turvavaatimus!
Valkoiset purjeet erottuvat aika huonosti silloin, kun meri kuohuaa ja näkyvyys on huono. Kun tilasin uuden trysailin, halusin senkin oranssina juuri em syistä.

Tehokasta tutkaheijastintakaan ei pidä unohtaa. Sinä sen purjehtijana tiedät, mutta nuo myrskypurjeiden vastustajat ehkä eivät tule ajatelleeksi.

Totta puhut avotuulesta, mutta yksi oma havainto myötämyrskystä: aallokon takia tulee aika ajoin kovia tempauksia siihen pieneksi rullattuun genuaan. Joskus ne tempaukset on niin rajuja, että on pelottanut rullamekanismin hajoaminen. Tuntuu paljon turvallisemmalta ajaa myrskyfokalla. Se kestää tempoilut ja jiippailut, vaikka paukkuu joskus kuin tykinlaukaus.

Lue lisää

Ei tutkaheijastinta mihinkään tarvita. Laivat näkee sinut tutkissa ilman sitäkin. Kyllä se masto heijastaa. Oranssikin on enempi brassailua kuin asiallista. AIS on myös aivan paska. Laivat ei edes jaksa sitä katsella vähänlään lähempänä rannikkoa,kun kaikki on täynnä pisteitä. Moni asia on aivan turhaa myrskyfokan lisäksi, mutta joidenkin oma mahdoton sitä myöntää. Loput ei edes tajua asiaa, vaan uskovat niiden oikesti olevan tarpeellisia.

Oivariini kirjoitti:

Ei tutkaheijastinta mihinkään tarvita. Laivat näkee sinut tutkissa ilman sitäkin. Kyllä se masto heijastaa. Oranssikin on enempi brassailua kuin asiallista. AIS on myös aivan paska. Laivat ei edes jaksa sitä katsella vähänlään lähempänä rannikkoa,kun kaikki on täynnä pisteitä. Moni asia on aivan turhaa myrskyfokan lisäksi, mutta joidenkin oma mahdoton sitä myöntää. Loput ei edes tajua asiaa, vaan uskovat niiden oikesti olevan tarpeellisia.

Lue lisää

Ilmeisesti itselläsi ei ole tutkaa, jotta olisit voinut tehdä omia havaintoja. Jopa kalanpyydykset, joissa on tutkaheijastin, erottuvat tutkassa. Vene, jossa ei ole tutkaheijastinta, näkyy toisinaan tutkassa vasta aivan lähietäisyydellä - jos silloinkaan. Kyllä tutkaheijastin lisää heijastuspintoja ja parantaa näkymistä.

Netistä huomasin havainnollisen valokuvan tutkaruudusta, jossa verrattiin miten vene ilman tutkaheijastinta näkyi tutkassa verrattuna niihin veneisiin, joissa oli tutkaheijastin.
Kuva löytyy, kun katsot ao keskustelusta “Maine Sail” viestin.
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/45430-do-i-need-radar-reflector.html

Tutkaheijastinta kyllä suositellaan vahvasti, vaikka testituloksissa niiden tehokkuuksissa todettiin toivomisen varaa (lue yhteenveto testeistä). Aktiiviset tutkaheijastimet ovat tehokkaampia kuin passiiviset.
http://www.onpassage.com/Safety_Gear/Radar_reflectors/Radar_Reflectors.htm

Minulla on yksi yleisimmistä charter moottoriveneistä valtameren rannikoille:
Espanjan länsirannikolle,
Norjan länsirannikolle ja
Välimeren rannikoille.

Yhtään H323:ta en ole nähnyt yo. tehtävässä yo. alueilla.

Mitään peitelevyjä ei vaadita älä hölmöjö puhu ikkunat kestää minkä aallon tahansa eri asia kun masto tulee ikkunasta läpi tai jokin muu esine

Ei tyyppimerkinnän numero ja LOA aina olekaan sama asia. Se koskee muitakin veneitä kuin Nauticateja. Etkö ole huomannut? Eroja on molempiin suuntiin. Esim Swan 36 (Frers) on pitempi kuin 36 jalkaa.

Niissä veneissä, joissa on pukspröötti (keulapuomi), LOA voi olla useita jalkoja pitempi kuin pituus kannesta mitattuna (=LOD). Jälkimmäistä, pienempää, mittaa silti käytetään kenties tyyppimerkissä.
Satama- ja telakointimaksuissa, muistaakseni jopa rekisteröintivelvollisuudessakin ratkaisee kokonaispituus, LOA, eli juuri se mistä kerroit "...veneen pituuden niin, että keulakaiteen ulommainenkin rissa lisää venen pituutta".

Nauticat 39: LOA=11.85 m
Nauticat 36: LOA=10.85 m

Missä ne "Nauticattien lyhyet jalat"?? Kertoisitko lisää.

LOA = kokonaispituus kirjoitti:

Ei tyyppimerkinnän numero ja LOA aina olekaan sama asia. Se koskee muitakin veneitä kuin Nauticateja. Etkö ole huomannut? Eroja on molempiin suuntiin. Esim Swan 36 (Frers) on pitempi kuin 36 jalkaa.

Niissä veneissä, joissa on pukspröötti (keulapuomi), LOA voi olla useita jalkoja pitempi kuin pituus kannesta mitattuna (=LOD). Jälkimmäistä, pienempää, mittaa silti käytetään kenties tyyppimerkissä.
Satama- ja telakointimaksuissa, muistaakseni jopa rekisteröintivelvollisuudessakin ratkaisee kokonaispituus, LOA, eli juuri se mistä kerroit "...veneen pituuden niin, että keulakaiteen ulommainenkin rissa lisää venen pituutta".

Lue lisää

Nauticat 39 on rungoltaan yhtä pitkä kuin 37 jalkainen purjevene, joka on oikeastikkin 37 jalkaa.
Keulakaide on senverran roisi nauticatissa, että mitta onkin 39 jalkaa. Nautikatin kannattaisi asentaa taakse sellainen taituva uimatikas, jossa nivel vesilijassa; sitten vaan mittaaman LOA pituus kun uimatikkaan loppu on vaakatasossa (voisi myydä 39 jopa 41-42-jalkaisena).

Yksikään kunniallinen purjevenevalmistaja ei ilmoita tyyppimerkkiään esimerkiksi 38 jalkaiseksi, jos lisäjalka tulee keulakaiteesta, toisin kuin Nauticat. Jotenkin turkulaista tuo nautikatin rehvastelu lisäjaloilla...

Purjeveneessä kiinnostaa erityisesti vesilinjan pituus, siksi kusetus jalkamitassa ei mene läpi. Viimevuonna kysin huvikseni nautikatin esittelijältä, että mikä tässä on vesilinjan pituus? Ei tiennyt tai ei muka tiennyt; vesilinja oli niin monta jalkaa lyhyempi, että veneen tyyppimerkki olisi ollut naurettava!

mittanainen kirjoitti:

Nauticat 39 on rungoltaan yhtä pitkä kuin 37 jalkainen purjevene, joka on oikeastikkin 37 jalkaa.
Keulakaide on senverran roisi nauticatissa, että mitta onkin 39 jalkaa. Nautikatin kannattaisi asentaa taakse sellainen taituva uimatikas, jossa nivel vesilijassa; sitten vaan mittaaman LOA pituus kun uimatikkaan loppu on vaakatasossa (voisi myydä 39 jopa 41-42-jalkaisena).

Yksikään kunniallinen purjevenevalmistaja ei ilmoita tyyppimerkkiään esimerkiksi 38 jalkaiseksi, jos lisäjalka tulee keulakaiteesta, toisin kuin Nauticat. Jotenkin turkulaista tuo nautikatin rehvastelu lisäjaloilla...

Purjeveneessä kiinnostaa erityisesti vesilinjan pituus, siksi kusetus jalkamitassa ei mene läpi. Viimevuonna kysin huvikseni nautikatin esittelijältä, että mikä tässä on vesilinjan pituus? Ei tiennyt tai ei muka tiennyt; vesilinja oli niin monta jalkaa lyhyempi, että veneen tyyppimerkki olisi ollut naurettava!

Lue lisää

Ainakin näin väitetään maistraatin sivuilla:

"..Huviveneisiin liittyvän standardin EN ISO 8666 mukaan veneen pituutta mitataan useammalla eri tavalla. Mittayksikkönä käytetään metriä.
1. maksimi pituus (Lmax), joka on veneen kokonaispituus mitattuna keulan uloimmasta osasta perän uloimpaan osaan. Tämä pitää sisällään kaikki kiinteät osat, kuten törmäyslistat, keulapuomit, kaiteet, peräsimet, vetolaitteet,
kiinteät uimatasot. Mittaan ei sisällytetä perämoottoria tai osia, jotka saa irrotettua ilman työkaluja. Tätä pituutta käytetään yleisimmin ilmoitettaessa veneen pituus esimerkiksi myyntiesitteissä.

Ne irroitettavat rungon osat jotka vaikuttavat veneen hydrostaattisiin tai dynaamisiin ominaisuuksiin veneen ollessa liikkeellä tai paikallaan, lasketaan kuitenkin mukaan pituuteen. Näin ollen esim. kantosiivet lasketaan mukaan veneen rungon pituuteen, vaikka ne olisivatkin irroitettavia.
2. runkopituus (Lh), joka on kuten edellinen, mutta ilman törmäyslistoja, keulapuomia, kaiteita tms.
3. vesilinjapituus (Lwl) on veneen rungon pituus vesirajasta mitattuna."

Aika selkeästihän tuossa taidettiin todeta, että juuri Lmax-mittaa käytetään myyntiesitteissä.
Oletko mittaillut muitakin veneitä kuin noita nauticatteja?

EN ISO 8666 kirjoitti:

Ainakin näin väitetään maistraatin sivuilla:

"..Huviveneisiin liittyvän standardin EN ISO 8666 mukaan veneen pituutta mitataan useammalla eri tavalla. Mittayksikkönä käytetään metriä.
1. maksimi pituus (Lmax), joka on veneen kokonaispituus mitattuna keulan uloimmasta osasta perän uloimpaan osaan. Tämä pitää sisällään kaikki kiinteät osat, kuten törmäyslistat, keulapuomit, kaiteet, peräsimet, vetolaitteet,
kiinteät uimatasot. Mittaan ei sisällytetä perämoottoria tai osia, jotka saa irrotettua ilman työkaluja. Tätä pituutta käytetään yleisimmin ilmoitettaessa veneen pituus esimerkiksi myyntiesitteissä.

Ne irroitettavat rungon osat jotka vaikuttavat veneen hydrostaattisiin tai dynaamisiin ominaisuuksiin veneen ollessa liikkeellä tai paikallaan, lasketaan kuitenkin mukaan pituuteen. Näin ollen esim. kantosiivet lasketaan mukaan veneen rungon pituuteen, vaikka ne olisivatkin irroitettavia.
2. runkopituus (Lh), joka on kuten edellinen, mutta ilman törmäyslistoja, keulapuomia, kaiteita tms.
3. vesilinjapituus (Lwl) on veneen rungon pituus vesirajasta mitattuna."

Aika selkeästihän tuossa taidettiin todeta, että juuri Lmax-mittaa käytetään myyntiesitteissä.
Oletko mittaillut muitakin veneitä kuin noita nauticatteja?

Lue lisää

Taitavat ulokkeet sisältyä yhden jos toisenkin europpalaisen veneen mallinimeen. Yksi tuttu naureskeli 22-jalkaistaan, jossa viimeinen jalka oli kiinteä perämoottoriteline. Toisenlaisiakin esimerkkejä on, ainakin varhemmalta kaudelta. Muinainen Swan 47 oli 47,9 jalkaa pitkä, kun mallistossa oli jo ennestään ollut 48.

EN ISO 8666 kirjoitti:

Ainakin näin väitetään maistraatin sivuilla:

"..Huviveneisiin liittyvän standardin EN ISO 8666 mukaan veneen pituutta mitataan useammalla eri tavalla. Mittayksikkönä käytetään metriä.
1. maksimi pituus (Lmax), joka on veneen kokonaispituus mitattuna keulan uloimmasta osasta perän uloimpaan osaan. Tämä pitää sisällään kaikki kiinteät osat, kuten törmäyslistat, keulapuomit, kaiteet, peräsimet, vetolaitteet,
kiinteät uimatasot. Mittaan ei sisällytetä perämoottoria tai osia, jotka saa irrotettua ilman työkaluja. Tätä pituutta käytetään yleisimmin ilmoitettaessa veneen pituus esimerkiksi myyntiesitteissä.

Ne irroitettavat rungon osat jotka vaikuttavat veneen hydrostaattisiin tai dynaamisiin ominaisuuksiin veneen ollessa liikkeellä tai paikallaan, lasketaan kuitenkin mukaan pituuteen. Näin ollen esim. kantosiivet lasketaan mukaan veneen rungon pituuteen, vaikka ne olisivatkin irroitettavia.
2. runkopituus (Lh), joka on kuten edellinen, mutta ilman törmäyslistoja, keulapuomia, kaiteita tms.
3. vesilinjapituus (Lwl) on veneen rungon pituus vesirajasta mitattuna."

Aika selkeästihän tuossa taidettiin todeta, että juuri Lmax-mittaa käytetään myyntiesitteissä.
Oletko mittaillut muitakin veneitä kuin noita nauticatteja?

Lue lisää

Niin,
Kysymys ei ole siitä.onko mitattu standartin mukaan vai ei. kyse on siitä, miten kehtaa myydä NC 39 tai NC38 jne, kun ei kerrota, että veneen pituus on tosiasiassa pari jalkaa vähempi ilman keulakaidetta. Kyllä kuluttaja mieltää veneen nimekkeen, ts nc 39 tai nc 38 ilman pukstaaveja tai muhkeaa keulakaidetta. Itse muistan tämän räikeän NC tapauksen siitä syystä, että vieresäni olleessa NC 39:ssä mainitiin isoilla kirjaimilla puomipeitteessä ja rungossa NC39, ja vene oli molemmista päistä lyhyempi kuin minun, vaikka sen olisi pitänyt olla pitempi.
NC:n tapa käyttää tyyppimerkintää pitäisi julkaista Venelehdessä! Sama kuin asuntokaupassa ilmoittaisi rakennusalan huoneisto asuntoalan sijaan.

mittanainen kirjoitti:

Niin,
Kysymys ei ole siitä.onko mitattu standartin mukaan vai ei. kyse on siitä, miten kehtaa myydä NC 39 tai NC38 jne, kun ei kerrota, että veneen pituus on tosiasiassa pari jalkaa vähempi ilman keulakaidetta. Kyllä kuluttaja mieltää veneen nimekkeen, ts nc 39 tai nc 38 ilman pukstaaveja tai muhkeaa keulakaidetta. Itse muistan tämän räikeän NC tapauksen siitä syystä, että vieresäni olleessa NC 39:ssä mainitiin isoilla kirjaimilla puomipeitteessä ja rungossa NC39, ja vene oli molemmista päistä lyhyempi kuin minun, vaikka sen olisi pitänyt olla pitempi.
NC:n tapa käyttää tyyppimerkintää pitäisi julkaista Venelehdessä! Sama kuin asuntokaupassa ilmoittaisi rakennusalan huoneisto asuntoalan sijaan.

Lue lisää

Eipä koskaan ole tullut mieleen, että veneen merkki ja numero ilmoittaisivat nimenomaan kannen tai rungon pituuden ja senkin tarkasti. Oletko kuvitellut, että esim merkintä 391 tarkoittaisikin kansi/runkopituuden olevan 39,1 ft? Vai 319 ft?
Entäpä vaikka Vindö 40, Vindö 50? Oletko oikeasti kuvitellut nekin 40- ja 50-jalkaisiksi? Entä S&S 6,6? Onko 6.6 jalkainen?
Jos haluat tietyn kokoisen veneen, etkö ollenkaan katsele veneiden mittoja? Kyllä tiedot löytyy netistä, useista venetyypeistä jopa niiden nopeutta kuvaavat mittaluvut.

Mistä pukstaaveista ärsyynnyit? Tarkoititko niitä puomipeitteen isoja kirjaimia? Luulisi, että veneen ostaja saa kipponsa ilman niitä - jos haluaa. Ehkä jotkut veneenomistajat haluavat edustaa valitemaansa venemerkkiä ja haluavat isot pukstaavit puomipeitteeseen (kumma muoti-ilmiö tosiaan! Miksei laiteta mieluummin veneen nimeä siihen?).

Asunnon neliöt ovat sinulle tutumpia, veneessä neliöt liittyy yleensä purjealaan. Siinäkin kannattaa huomata, että ilmoitettu purjepinta tarkoittaa usein keulakolmion isopurjeen pintaa. Todellinen purjepinta voi olla selvästi isompi (esim. 140% rullagenua iso).
Minäkin olen huomannut, että joskus oma veneeni on keulasta metriä lyhyempi kuin naapurin, mutta voi olla vastaavasti perästä pitempi. Relaa jo! :D

Ethän ole yksinkertainen? kirjoitti:

Eipä koskaan ole tullut mieleen, että veneen merkki ja numero ilmoittaisivat nimenomaan kannen tai rungon pituuden ja senkin tarkasti. Oletko kuvitellut, että esim merkintä 391 tarkoittaisikin kansi/runkopituuden olevan 39,1 ft? Vai 319 ft?
Entäpä vaikka Vindö 40, Vindö 50? Oletko oikeasti kuvitellut nekin 40- ja 50-jalkaisiksi? Entä S&S 6,6? Onko 6.6 jalkainen?
Jos haluat tietyn kokoisen veneen, etkö ollenkaan katsele veneiden mittoja? Kyllä tiedot löytyy netistä, useista venetyypeistä jopa niiden nopeutta kuvaavat mittaluvut.

Mistä pukstaaveista ärsyynnyit? Tarkoititko niitä puomipeitteen isoja kirjaimia? Luulisi, että veneen ostaja saa kipponsa ilman niitä - jos haluaa. Ehkä jotkut veneenomistajat haluavat edustaa valitemaansa venemerkkiä ja haluavat isot pukstaavit puomipeitteeseen (kumma muoti-ilmiö tosiaan! Miksei laiteta mieluummin veneen nimeä siihen?).

Asunnon neliöt ovat sinulle tutumpia, veneessä neliöt liittyy yleensä purjealaan. Siinäkin kannattaa huomata, että ilmoitettu purjepinta tarkoittaa usein keulakolmion isopurjeen pintaa. Todellinen purjepinta voi olla selvästi isompi (esim. 140% rullagenua iso).
Minäkin olen huomannut, että joskus oma veneeni on keulasta metriä lyhyempi kuin naapurin, mutta voi olla vastaavasti perästä pitempi. Relaa jo! :D

Lue lisää

minua kusetettiin kun sen saapin ysiysin hommasin luulin että hinta oli ysiysi

Ethän ole yksinkertainen? kirjoitti:

Eipä koskaan ole tullut mieleen, että veneen merkki ja numero ilmoittaisivat nimenomaan kannen tai rungon pituuden ja senkin tarkasti. Oletko kuvitellut, että esim merkintä 391 tarkoittaisikin kansi/runkopituuden olevan 39,1 ft? Vai 319 ft?
Entäpä vaikka Vindö 40, Vindö 50? Oletko oikeasti kuvitellut nekin 40- ja 50-jalkaisiksi? Entä S&S 6,6? Onko 6.6 jalkainen?
Jos haluat tietyn kokoisen veneen, etkö ollenkaan katsele veneiden mittoja? Kyllä tiedot löytyy netistä, useista venetyypeistä jopa niiden nopeutta kuvaavat mittaluvut.

Mistä pukstaaveista ärsyynnyit? Tarkoititko niitä puomipeitteen isoja kirjaimia? Luulisi, että veneen ostaja saa kipponsa ilman niitä - jos haluaa. Ehkä jotkut veneenomistajat haluavat edustaa valitemaansa venemerkkiä ja haluavat isot pukstaavit puomipeitteeseen (kumma muoti-ilmiö tosiaan! Miksei laiteta mieluummin veneen nimeä siihen?).

Asunnon neliöt ovat sinulle tutumpia, veneessä neliöt liittyy yleensä purjealaan. Siinäkin kannattaa huomata, että ilmoitettu purjepinta tarkoittaa usein keulakolmion isopurjeen pintaa. Todellinen purjepinta voi olla selvästi isompi (esim. 140% rullagenua iso).
Minäkin olen huomannut, että joskus oma veneeni on keulasta metriä lyhyempi kuin naapurin, mutta voi olla vastaavasti perästä pitempi. Relaa jo! :D

Lue lisää

olet ostanut esim. Malö 40. Siinä sitten kotisatamassa ihmettelet, kun naapurin 40-jalkainen onkin metrikaupalla hankintaasi pitempi (Malö 40:n kokonaispituus on 9.55 m). Malö 50 on 11.10 m.

Entäpä ruotsalaisen laatuveneen jalka:
Sweden Yachts 38 kok.pituus on 11.80, mutta malli 390 ei olekaan yhtä jalkaa pitempi vaan 8 cm! (11.88)
Joskus numerointi viittaakin purjealaan:
Vindö 40 9.43m 45 10.28m 50 10.65m

Ja ranskalainen jalka joskus miinusmerkkinen?
Beneteau 39 (11.67) onkin 6 cm lyhyempi kuin Beneteau 381 (11.73)

venekaupassa, jos kirjoitti:

olet ostanut esim. Malö 40. Siinä sitten kotisatamassa ihmettelet, kun naapurin 40-jalkainen onkin metrikaupalla hankintaasi pitempi (Malö 40:n kokonaispituus on 9.55 m). Malö 50 on 11.10 m.

Entäpä ruotsalaisen laatuveneen jalka:
Sweden Yachts 38 kok.pituus on 11.80, mutta malli 390 ei olekaan yhtä jalkaa pitempi vaan 8 cm! (11.88)
Joskus numerointi viittaakin purjealaan:
Vindö 40 9.43m 45 10.28m 50 10.65m

Ja ranskalainen jalka joskus miinusmerkkinen?
Beneteau 39 (11.67) onkin 6 cm lyhyempi kuin Beneteau 381 (11.73)

Lue lisää

jalkojahan saa ostava jalkakaupasta

mittanainen kirjoitti:

Niin,
Kysymys ei ole siitä.onko mitattu standartin mukaan vai ei. kyse on siitä, miten kehtaa myydä NC 39 tai NC38 jne, kun ei kerrota, että veneen pituus on tosiasiassa pari jalkaa vähempi ilman keulakaidetta. Kyllä kuluttaja mieltää veneen nimekkeen, ts nc 39 tai nc 38 ilman pukstaaveja tai muhkeaa keulakaidetta. Itse muistan tämän räikeän NC tapauksen siitä syystä, että vieresäni olleessa NC 39:ssä mainitiin isoilla kirjaimilla puomipeitteessä ja rungossa NC39, ja vene oli molemmista päistä lyhyempi kuin minun, vaikka sen olisi pitänyt olla pitempi.
NC:n tapa käyttää tyyppimerkintää pitäisi julkaista Venelehdessä! Sama kuin asuntokaupassa ilmoittaisi rakennusalan huoneisto asuntoalan sijaan.

Lue lisää

Taitaa olla sinulla vähän "kieli poskessa" kirjoittaessasi :)

Tuossa jo olikin mainittu näitä esimerkkejä siitä, miten mallinimi ei aina viittaa suoraan veneen pituuteen. Joku joskus määritteli kaksi "markkinointi-ideaa", joihin saatetaan perustaa sellainen mallinumerointi, joka näyttäisi viittaavan veneen pituuteen, muttei sitten ihan tarkasti niin teekään. Tapa1: "suurennetaan" venettä nimellä, kutsutaan vaikkapa 35-jalkaista 38:ksi. Tapa2 (Bavariakonsti): "kutistetaan" venettä, esim. Bavaria 30 on todellisuudessa pidempi kuin 30-jalkainen. Tässä filosofiassa on ajatuksena saada ostaja käyttämään vertailumielikuvina 30-jalkaisia, jolloin oma tuote vaikuttaa poikkeuksellisen tilavalta.

mittanainen kirjoitti:

Nauticat 39 on rungoltaan yhtä pitkä kuin 37 jalkainen purjevene, joka on oikeastikkin 37 jalkaa.
Keulakaide on senverran roisi nauticatissa, että mitta onkin 39 jalkaa. Nautikatin kannattaisi asentaa taakse sellainen taituva uimatikas, jossa nivel vesilijassa; sitten vaan mittaaman LOA pituus kun uimatikkaan loppu on vaakatasossa (voisi myydä 39 jopa 41-42-jalkaisena).

Yksikään kunniallinen purjevenevalmistaja ei ilmoita tyyppimerkkiään esimerkiksi 38 jalkaiseksi, jos lisäjalka tulee keulakaiteesta, toisin kuin Nauticat. Jotenkin turkulaista tuo nautikatin rehvastelu lisäjaloilla...

Purjeveneessä kiinnostaa erityisesti vesilinjan pituus, siksi kusetus jalkamitassa ei mene läpi. Viimevuonna kysin huvikseni nautikatin esittelijältä, että mikä tässä on vesilinjan pituus? Ei tiennyt tai ei muka tiennyt; vesilinja oli niin monta jalkaa lyhyempi, että veneen tyyppimerkki olisi ollut naurettava!

Lue lisää

"Jotenkin turkulaista tuo Nautikattien rehvastelu" Mitä tekemistä Turkulaisella
on Nauticattien kanssa. Ei mitään. Eihän niitä edes tehdä Turussa.

tukijalka, kirjoitti:

"Jotenkin turkulaista tuo Nautikattien rehvastelu" Mitä tekemistä Turkulaisella
on Nauticattien kanssa. Ei mitään. Eihän niitä edes tehdä Turussa.

Siltalan veneveistämöllä ja sen perustajalla Pentti Siltalalla on vahva yhteys Turkuun. Sinä et vain tiedä näköjään historiasta mitään. Ei niitä Nauticatteja ole iät ja ajat Riihikoskella kyhätty.

mittanainen kirjoitti:

Nauticat 39 on rungoltaan yhtä pitkä kuin 37 jalkainen purjevene, joka on oikeastikkin 37 jalkaa.
Keulakaide on senverran roisi nauticatissa, että mitta onkin 39 jalkaa. Nautikatin kannattaisi asentaa taakse sellainen taituva uimatikas, jossa nivel vesilijassa; sitten vaan mittaaman LOA pituus kun uimatikkaan loppu on vaakatasossa (voisi myydä 39 jopa 41-42-jalkaisena).

Yksikään kunniallinen purjevenevalmistaja ei ilmoita tyyppimerkkiään esimerkiksi 38 jalkaiseksi, jos lisäjalka tulee keulakaiteesta, toisin kuin Nauticat. Jotenkin turkulaista tuo nautikatin rehvastelu lisäjaloilla...

Purjeveneessä kiinnostaa erityisesti vesilinjan pituus, siksi kusetus jalkamitassa ei mene läpi. Viimevuonna kysin huvikseni nautikatin esittelijältä, että mikä tässä on vesilinjan pituus? Ei tiennyt tai ei muka tiennyt; vesilinja oli niin monta jalkaa lyhyempi, että veneen tyyppimerkki olisi ollut naurettava!

Lue lisää

Kukaan veneen valmistaja ei ilmoita veneensä pituutta vesilinjan mukaan, vaan aina koko rungon mukaisesti ( pois lukien jatkolliset uimatasot tai ankannokat), tämä pätee myös Nauticattien kohdalla. Nauticat 39 pituudeksi ilmoitetaan 11.85cm joka on tarkalleen lasikuituisenrungon pituus. 11.85 on englantilaisten jälkojen mukaan n.38.8 jalkaa ja ruotsalaisten jalkojen mukaan n. 39.9 jalkaa.

mittanainen kirjoitti:

Nauticat 39 on rungoltaan yhtä pitkä kuin 37 jalkainen purjevene, joka on oikeastikkin 37 jalkaa.
Keulakaide on senverran roisi nauticatissa, että mitta onkin 39 jalkaa. Nautikatin kannattaisi asentaa taakse sellainen taituva uimatikas, jossa nivel vesilijassa; sitten vaan mittaaman LOA pituus kun uimatikkaan loppu on vaakatasossa (voisi myydä 39 jopa 41-42-jalkaisena).

Yksikään kunniallinen purjevenevalmistaja ei ilmoita tyyppimerkkiään esimerkiksi 38 jalkaiseksi, jos lisäjalka tulee keulakaiteesta, toisin kuin Nauticat. Jotenkin turkulaista tuo nautikatin rehvastelu lisäjaloilla...

Purjeveneessä kiinnostaa erityisesti vesilinjan pituus, siksi kusetus jalkamitassa ei mene läpi. Viimevuonna kysin huvikseni nautikatin esittelijältä, että mikä tässä on vesilinjan pituus? Ei tiennyt tai ei muka tiennyt; vesilinja oli niin monta jalkaa lyhyempi, että veneen tyyppimerkki olisi ollut naurettava!

Lue lisää

Miten Turkulaiset asiaan liittyy. Nauticat ei ole Turkulainen paatti.

Åbonnerade kirjoitti:

Siltalan veneveistämöllä ja sen perustajalla Pentti Siltalalla on vahva yhteys Turkuun. Sinä et vain tiedä näköjään historiasta mitään. Ei niitä Nauticatteja ole iät ja ajat Riihikoskella kyhätty.

Lue lisää

Hiukan täydennystä tietoihisi. Ensimmäiset vuodet veneitä tehtiin Turussa
-70 luvun alkupuoliskolla aloitettiin tekemään Pöytyällä. Varsinainen tuotanto siirty
tällöin Pöytyälle. Turussa hommat loppui -80 luvun loppupuolella. Eli viimeiset
20-30v veneet on tehty Pöytyän Riihikoskella tarkemmin Lallin teollisuusalueella.
Siltalan Pentillä ei sitten Nauticattien kanssa ole ollut mitään tekemistä viimeiseen kahteenkymmeneenvuoteen ja yrityskin on nykyään Nauticat Yachts
Ja koska Penttikään ei ole alunperin Turkulainen niin eipä Turkulaisuudella niin
suurta painoarvoa ole. Moni Nauticatin tekijä tosiaan asustelee Turussa.
Kaikki kunnia Pentille ja Turulle, mutta tosiasiassa Pöytyällä on kuntana
suurin painoarvo Nauticattien valmistuksessa.

venekaupassa, jos kirjoitti:

olet ostanut esim. Malö 40. Siinä sitten kotisatamassa ihmettelet, kun naapurin 40-jalkainen onkin metrikaupalla hankintaasi pitempi (Malö 40:n kokonaispituus on 9.55 m). Malö 50 on 11.10 m.

Entäpä ruotsalaisen laatuveneen jalka:
Sweden Yachts 38 kok.pituus on 11.80, mutta malli 390 ei olekaan yhtä jalkaa pitempi vaan 8 cm! (11.88)
Joskus numerointi viittaakin purjealaan:
Vindö 40 9.43m 45 10.28m 50 10.65m

Ja ranskalainen jalka joskus miinusmerkkinen?
Beneteau 39 (11.67) onkin 6 cm lyhyempi kuin Beneteau 381 (11.73)

Lue lisää

Amerikalaisissa veneissä mallin numerot yleensä LWL eli vesilinjan pituus.

"Mielestäni erikoista oli ettei kumpaakaan kiinnostanut veneen etsiminen jälkeenpäin."

no monessa vakuutuksessa (esim. Pantaenius) kaskovakuutus korvaa jos näin käy ja alus hylätään. Eli vene onkin vakuutusyhtiön omaisuutta ja turha sitä enää etsiä.

" Kuvauksen mukaan olosuhteet eivät olleet mitään extremeä, vaan ilmeisesti kova puuska ja/tai ristiaalto navakassa tuulessa kaatoi veneen"

Ensin oli myötäistä, jossa laitettiin reivi isoon ja genua otettiin kokonaan sisään. Yöllä kokonaan ilman purjeita, oli murtuvia aaltoja, jolla irtosi ja hajosi, salongin pöytä irtosi saranoistaan. Aamulla pelkkä myrskyfokka, olosuhteet kuvattiin myrskyisiksi, autopilotti ei pystynyt ohjaamaan, bimini ja jolla ilmeisesti tekivät sen verran tuulipintaa että käsiohjauskin oli hankalaa. Tämä siis tapahtui Tyynellä valtamerellä, jossa ei välttämättä ole yhtä kesyä kuin kesäisellä Itämerellä.

Ämpärityhjennyksillä voi tietysti teoretisoida ja kuvitella miehistön selvinneen veneen kaatumisesta ilman mitään toimintaa haittaavia vammoja. Olisikohan ensisijainen tehtävä kuitenkin ollut rikin irroitus, ettei se olisi aiheuttanut runkoon vaurioita. Näinhän tehtiin. Oliko vene uppoamassa?

olosuhteita ! kirjoitti:

" Kuvauksen mukaan olosuhteet eivät olleet mitään extremeä, vaan ilmeisesti kova puuska ja/tai ristiaalto navakassa tuulessa kaatoi veneen"

Ensin oli myötäistä, jossa laitettiin reivi isoon ja genua otettiin kokonaan sisään. Yöllä kokonaan ilman purjeita, oli murtuvia aaltoja, jolla irtosi ja hajosi, salongin pöytä irtosi saranoistaan. Aamulla pelkkä myrskyfokka, olosuhteet kuvattiin myrskyisiksi, autopilotti ei pystynyt ohjaamaan, bimini ja jolla ilmeisesti tekivät sen verran tuulipintaa että käsiohjauskin oli hankalaa. Tämä siis tapahtui Tyynellä valtamerellä, jossa ei välttämättä ole yhtä kesyä kuin kesäisellä Itämerellä.

Ämpärityhjennyksillä voi tietysti teoretisoida ja kuvitella miehistön selvinneen veneen kaatumisesta ilman mitään toimintaa haittaavia vammoja. Olisikohan ensisijainen tehtävä kuitenkin ollut rikin irroitus, ettei se olisi aiheuttanut runkoon vaurioita. Näinhän tehtiin. Oliko vene uppoamassa?

Lue lisää

että rapsan kirjoittajalla ei lääkärintarkastuksessa havaittu vammoja, kippari/omistaja oli venäyttänyt olkapäänsä ja saanut ruhjeita kasvoihin.

Veneeseen ei käsittääkseni tullut mistään lisää vettä, edes rikkonaisesta ikkunasta ei tullut aallokko sisään.

Veneessä toimittiin varsin hyvin, välittömät uppoamisuhat torjuttiin (kuten mainitsin): mastonraato irti veneestä, ajoankkurilla vene aallokkoa vasten, saatiin hätäilmoitus aikaiseksi. Eli hengenpelastamiseen vaaditut toimet tehtiin.

Tämän jälkeen olisi seurannut veden poistaminen veneestä ja mahdollisesti syntyneen reiän paikkaaminen vaikkapa purjepussilla luukunkansilla tms. Keli oli tyyntymässä, joten hätärikillä (oliko sellaiseen tarpeita? Pitäisi olla.) olisi ehkä päässyt rannikolle. Helikopteri lähetti käsiVHF:n veneeseen ja kysyi haluatteko poistua aluksesta. radion olisi varmaan saanut lainaksi (ilmeisesti veneessä ei ollut enää toimivaa radiota). Tällöin rannikolla olisi voinut pyytää hinausapua. USA:n länsirannikolla on luullakseni varsin kehittynyt veneily infrastruktuuri, apua saanee kun pyytää.

Raportissa purjehtijat eivät itse pitäneet oloja mitenkään tavattomina.

lukevinani kirjoitti:

että rapsan kirjoittajalla ei lääkärintarkastuksessa havaittu vammoja, kippari/omistaja oli venäyttänyt olkapäänsä ja saanut ruhjeita kasvoihin.

Veneeseen ei käsittääkseni tullut mistään lisää vettä, edes rikkonaisesta ikkunasta ei tullut aallokko sisään.

Veneessä toimittiin varsin hyvin, välittömät uppoamisuhat torjuttiin (kuten mainitsin): mastonraato irti veneestä, ajoankkurilla vene aallokkoa vasten, saatiin hätäilmoitus aikaiseksi. Eli hengenpelastamiseen vaaditut toimet tehtiin.

Tämän jälkeen olisi seurannut veden poistaminen veneestä ja mahdollisesti syntyneen reiän paikkaaminen vaikkapa purjepussilla luukunkansilla tms. Keli oli tyyntymässä, joten hätärikillä (oliko sellaiseen tarpeita? Pitäisi olla.) olisi ehkä päässyt rannikolle. Helikopteri lähetti käsiVHF:n veneeseen ja kysyi haluatteko poistua aluksesta. radion olisi varmaan saanut lainaksi (ilmeisesti veneessä ei ollut enää toimivaa radiota). Tällöin rannikolla olisi voinut pyytää hinausapua. USA:n länsirannikolla on luullakseni varsin kehittynyt veneily infrastruktuuri, apua saanee kun pyytää.

Raportissa purjehtijat eivät itse pitäneet oloja mitenkään tavattomina.

Lue lisää

ei raportissa tainnut olla mainintaa. Tapahtuma sattui lokakuussa. Olisi kiva tietää tarinan loppuosa.

Yhdessä aikaisemmassa viestissä oli linkki Nauticat 33:sta, joka ajelehti Pacificilla puoli vuotta ja löydettiin 4500 mpk:n päästä.

Ei saisi pettää, mutta näin vaan näyttää käyvän jopa "oikeille" valtameriveneille. Sydney-Hobart Race:n katastrofia käsittelevässä kirjassa on valokuva veneestä, jonka ruffin kattoon tuli miehen mentävä reikä. Mitenkähän nuo DS-muotiveneet suurine ikkunapintoineen mahtaisivat kestää samoissa olosuhteissa?

Vendee Globe- kisaveneessä hiilikuituinen kansirakenne meni säröille: http://yachtpals.com/vendee-josse-4040
Kisaveneissä rakenteet tietenkin ovat äärimmäisen kevyitä, mutta silti....olihan paatti suunniteltu juuri niihin olosuhteisiin. Vähän samaa VOR:ssa, jossa runkovaurioita tuli aaltojen voimasta.

Kategorialuokitus perustuu tietämäni mukaan ainoastaan erilaisiin normeihin ja mittoihin, ei käytäntöön. Jos vene on rakennettu sovittujen ja hyväksyttyjen normien mukaan, mutta ei sitten kestäkään tosipaikan tullen, pitäisiköhän kategoaria-järjestelmääkin tiukentaa?

kansirakenteista... kirjoitti:

Ei saisi pettää, mutta näin vaan näyttää käyvän jopa "oikeille" valtameriveneille. Sydney-Hobart Race:n katastrofia käsittelevässä kirjassa on valokuva veneestä, jonka ruffin kattoon tuli miehen mentävä reikä. Mitenkähän nuo DS-muotiveneet suurine ikkunapintoineen mahtaisivat kestää samoissa olosuhteissa?

Vendee Globe- kisaveneessä hiilikuituinen kansirakenne meni säröille: http://yachtpals.com/vendee-josse-4040
Kisaveneissä rakenteet tietenkin ovat äärimmäisen kevyitä, mutta silti....olihan paatti suunniteltu juuri niihin olosuhteisiin. Vähän samaa VOR:ssa, jossa runkovaurioita tuli aaltojen voimasta.

Kategorialuokitus perustuu tietämäni mukaan ainoastaan erilaisiin normeihin ja mittoihin, ei käytäntöön. Jos vene on rakennettu sovittujen ja hyväksyttyjen normien mukaan, mutta ei sitten kestäkään tosipaikan tullen, pitäisiköhän kategoaria-järjestelmääkin tiukentaa?

Lue lisää

CE Cat A eli valtameriluokituksen perustana on tavalliset myrskyolosuhteet valtamerellä. Veneen pitää kestää jatkuvaa 7 m aallonkorkeutta ja 10 Bf myrskyä (24.5 - 28.4 m/s keskituuli).

Nuo olosuhteet varsinkin kisaveneillä valtamerikisoissa voivat ylittyä (esim. VOR).

Toinen seikka kisavenillä on ajotyyli. Normin tekijä on tuskin tarkoittanut, että noissa äärioloissa ajetaan niin paljon kun veneestä irti saa. Oletuksena on varmaan ollut ajaa myrskyssä esim. myrskypurjein ja muutenkin venettä säästäen.

kansirakenteista... kirjoitti:

Ei saisi pettää, mutta näin vaan näyttää käyvän jopa "oikeille" valtameriveneille. Sydney-Hobart Race:n katastrofia käsittelevässä kirjassa on valokuva veneestä, jonka ruffin kattoon tuli miehen mentävä reikä. Mitenkähän nuo DS-muotiveneet suurine ikkunapintoineen mahtaisivat kestää samoissa olosuhteissa?

Vendee Globe- kisaveneessä hiilikuituinen kansirakenne meni säröille: http://yachtpals.com/vendee-josse-4040
Kisaveneissä rakenteet tietenkin ovat äärimmäisen kevyitä, mutta silti....olihan paatti suunniteltu juuri niihin olosuhteisiin. Vähän samaa VOR:ssa, jossa runkovaurioita tuli aaltojen voimasta.

Kategorialuokitus perustuu tietämäni mukaan ainoastaan erilaisiin normeihin ja mittoihin, ei käytäntöön. Jos vene on rakennettu sovittujen ja hyväksyttyjen normien mukaan, mutta ei sitten kestäkään tosipaikan tullen, pitäisiköhän kategoaria-järjestelmääkin tiukentaa?

Lue lisää

yachting worldissä muistan jutun jossa vene meni ympäri ja masto katkesi repien samalla veneeseen puolentoista neliön reiän maston läpimenon viereen. Olisko kannella seisova masto ollut parempi, ei olisi varmaan tullut yhtä paljon tuhoa?

mukaan mentiin kuitenkin ennen eskimokäännöstä pelkällä myrskyfokalla. Kertojasta hytistä ohjaaminen oli kurjaa, kuten totesit ohjauksen tunnottomuuden sekä biminin (aurinkokatos) ja kumiveneen vuoksi. Kurssihan ei ollut kryssiä vaan laitamyötäistä, tuuli northwest ja mentiin Cape Mendocinon edustalta Fort Brag`iin. Myös virta oli myötäinen, meri kyllä madaltuu Mendocinon edustalla niin että ehkä maininki kuitenkin oli poikkeavankin jyrkkää. Sortuva aalto ilkeästi takaviistosta ja tuuli kaappaa biminin ja jollan alle antaen lisävoimaa, joka on riittänyt heittämään veneen aallon pohjalle poskelleen. Hajosiko ikkunat ja hytin seinäkin siihen iskuun veteen vai tuliko takilan nurinmenosta vielä lisäpotkua se ei kertomuksesta selviä, mutta seilorit sentään:-)

Miksi pitäisi nähdä taakse?
Mitä sinä tekisit, kun huomaat yöllä että se aalto kaatuu nyt kyytiin, auttaako sillon nähdä taakse?

Nähdä? kirjoitti:

Miksi pitäisi nähdä taakse?
Mitä sinä tekisit, kun huomaat yöllä että se aalto kaatuu nyt kyytiin, auttaako sillon nähdä taakse?

jos ei itse ole seilannut pienellä miehistöllä isoilla vesillä.
Yöllä kovassa merenkäynnissä on parempi pysytellä sisätiloissa, luukut suljettuina. Hyvä puoli "koirankopissa" on se, että voi tähystää sisältä. Ehkä oli onni mukana, ettei kumpikaan ollut avotilassa veneen kaatuessa. Melkoinen riesa tietysti tässä tapauksessa, kun oli pakko ohjata käsin. Saattoivat olla aika uupuneita vahingon sattuessa.
Selostuksesta kumminkin huomasi, että kyseessä oli kokeneet purjehtijat (pikkumoka tietysti oli se jollan jättäminen taavetteihin, mutta keli taisi yllättää).

linkitetyn meriselityksen kirjoitti:

mukaan mentiin kuitenkin ennen eskimokäännöstä pelkällä myrskyfokalla. Kertojasta hytistä ohjaaminen oli kurjaa, kuten totesit ohjauksen tunnottomuuden sekä biminin (aurinkokatos) ja kumiveneen vuoksi. Kurssihan ei ollut kryssiä vaan laitamyötäistä, tuuli northwest ja mentiin Cape Mendocinon edustalta Fort Brag`iin. Myös virta oli myötäinen, meri kyllä madaltuu Mendocinon edustalla niin että ehkä maininki kuitenkin oli poikkeavankin jyrkkää. Sortuva aalto ilkeästi takaviistosta ja tuuli kaappaa biminin ja jollan alle antaen lisävoimaa, joka on riittänyt heittämään veneen aallon pohjalle poskelleen. Hajosiko ikkunat ja hytin seinäkin siihen iskuun veteen vai tuliko takilan nurinmenosta vielä lisäpotkua se ei kertomuksesta selviä, mutta seilorit sentään:-)

Lue lisää

Kyllähän se on melkoinen paine, kun vene menee ympäri. Tuo Nauticatin kioski käy yli metrin syvyydessä ja siihen vielä hydrodynaamine paine päälle... On mökki aika lujilla.

Veden paine kirjoitti:

Kyllähän se on melkoinen paine, kun vene menee ympäri. Tuo Nauticatin kioski käy yli metrin syvyydessä ja siihen vielä hydrodynaamine paine päälle... On mökki aika lujilla.

Lue lisää

Leen puolen ruffinsarja ja akkunat ovat kovilla siinä tilanteessa, kun meri ottaa paatin ja lyö sen kyljelleen vettä vasten. Siinä on koko paatin paino vasarassa, ja vesi on suht kovaa alla. Korkean kioskin akkunasuojista ei siinä tilanteessa ole paljon apua.

Talvilukemista, esim. A. Coles: Heavy weather sailing.

Veden paine kirjoitti:

Kyllähän se on melkoinen paine, kun vene menee ympäri. Tuo Nauticatin kioski käy yli metrin syvyydessä ja siihen vielä hydrodynaamine paine päälle... On mökki aika lujilla.

Lue lisää

Tarkoittanet hydrostaattista painetta, joka metrissä on 0,1 baaria, ei lie riko sinällään nautikatin koppia.

lakkaavat syöttämästä virtaa, kun ne upotetaan veteen. Tällöin ei myöskään sähköinen pilssipumppu toimi.

Tietsikan ääressä sisätiloissa on tosi helppo keksiä mitä merellä olisi pitänyt tehdä!

Jospa vielä palataan tosiasioihin kuitenkin. Miehistö teki hommat tärkeysjärjestyksessä. Ensin irroitettiin riki, ettei masto vaurioita runkoa. Veneen ei kerrottu olevan uppoamassa, mutta tilanne oli paha. Kone ei toiminut, akut veden alla, purjehtia ei voinut, lähimpään satamaan 60 nm. Raportissa mainittiin kirjoittajan pelänneen kuolevansa. Eläkeikäinen kippari oli loukannut itsensä.
Epirb käynnistettiin ja helikopteri pudotti veneeseen vhf:n hätäraketteja. Pelastushelikopterista kysyttiin, josko miehistö haluaisi jättää aluksen. Halusivat.
Videosta näkyy, että merenkäyntiä oli kohtalaisesti.

Mitä kritisoimista tässä on? Ihmishenkiä ei menetetty. Veneen myöhemmästä kohtalosta ei ole kerrottu.

"..katsastusmääräyksiä voisi muuttaa niin,että vaaditaan joko sähköinen pilssipumppu tai oikea merikäyttöön kelpaava vene". Ja tämä oli sinun ymmärryksesi haverista! Fiksua?

ja vähän odottelua... kirjoitti:

Tietsikan ääressä sisätiloissa on tosi helppo keksiä mitä merellä olisi pitänyt tehdä!

Jospa vielä palataan tosiasioihin kuitenkin. Miehistö teki hommat tärkeysjärjestyksessä. Ensin irroitettiin riki, ettei masto vaurioita runkoa. Veneen ei kerrottu olevan uppoamassa, mutta tilanne oli paha. Kone ei toiminut, akut veden alla, purjehtia ei voinut, lähimpään satamaan 60 nm. Raportissa mainittiin kirjoittajan pelänneen kuolevansa. Eläkeikäinen kippari oli loukannut itsensä.
Epirb käynnistettiin ja helikopteri pudotti veneeseen vhf:n hätäraketteja. Pelastushelikopterista kysyttiin, josko miehistö haluaisi jättää aluksen. Halusivat.
Videosta näkyy, että merenkäyntiä oli kohtalaisesti.

Mitä kritisoimista tässä on? Ihmishenkiä ei menetetty. Veneen myöhemmästä kohtalosta ei ole kerrottu.

"..katsastusmääräyksiä voisi muuttaa niin,että vaaditaan joko sähköinen pilssipumppu tai oikea merikäyttöön kelpaava vene". Ja tämä oli sinun ymmärryksesi haverista! Fiksua?

Lue lisää

Vastaan nyt tuon toisen puolesta, niin tulee pari pilkkuakin paikalleen.

Tuolla yleisellä puolella oli hetki sitten keskustelua pilssipumpuista. Siellä muutamat olivat sitä mieltä, juuri tuolla mainsailin karrikoimalla tavalla homma hoituisi. Yrittäkääpä siis lukea mainsailin teksti jonkinlaisilla ironia-laseilla, niillä se se voisi tulla tulkituksi oikein.

ja vähän odottelua... kirjoitti:

Tietsikan ääressä sisätiloissa on tosi helppo keksiä mitä merellä olisi pitänyt tehdä!

Jospa vielä palataan tosiasioihin kuitenkin. Miehistö teki hommat tärkeysjärjestyksessä. Ensin irroitettiin riki, ettei masto vaurioita runkoa. Veneen ei kerrottu olevan uppoamassa, mutta tilanne oli paha. Kone ei toiminut, akut veden alla, purjehtia ei voinut, lähimpään satamaan 60 nm. Raportissa mainittiin kirjoittajan pelänneen kuolevansa. Eläkeikäinen kippari oli loukannut itsensä.
Epirb käynnistettiin ja helikopteri pudotti veneeseen vhf:n hätäraketteja. Pelastushelikopterista kysyttiin, josko miehistö haluaisi jättää aluksen. Halusivat.
Videosta näkyy, että merenkäyntiä oli kohtalaisesti.

Mitä kritisoimista tässä on? Ihmishenkiä ei menetetty. Veneen myöhemmästä kohtalosta ei ole kerrottu.

"..katsastusmääräyksiä voisi muuttaa niin,että vaaditaan joko sähköinen pilssipumppu tai oikea merikäyttöön kelpaava vene". Ja tämä oli sinun ymmärryksesi haverista! Fiksua?

Lue lisää

Aina pitäisi olla käsi-VHF veneessä mukana siltä varalta että veneen sähköt ei toimi. ISAF ORC special regulations esim. vaatii tämän.

Mielenkiintoinen lisä on suositus ilmailuradion mukanaolosta vesialueesta riippuen. Ilmailuradiohan ei sinällään paljon maksa, siis sellainen käsi-VHF:n kokoinen.

Tietääkö kukaan että jos vaikka olen keskellä Atlanttia paukkulautassa ja näen taivaalla 747 lentokoneen 10km korkeudessa, saanko sinne ilmailuradiolla yhteyden ja vastaavatko ne veneilijöiden MAyday kutsuun?

aina mukans kirjoitti:

Aina pitäisi olla käsi-VHF veneessä mukana siltä varalta että veneen sähköt ei toimi. ISAF ORC special regulations esim. vaatii tämän.

Mielenkiintoinen lisä on suositus ilmailuradion mukanaolosta vesialueesta riippuen. Ilmailuradiohan ei sinällään paljon maksa, siis sellainen käsi-VHF:n kokoinen.

Tietääkö kukaan että jos vaikka olen keskellä Atlanttia paukkulautassa ja näen taivaalla 747 lentokoneen 10km korkeudessa, saanko sinne ilmailuradiolla yhteyden ja vastaavatko ne veneilijöiden MAyday kutsuun?

Lue lisää

- minullakin on käsi-VHF aina mukana, mutta käytännön ongelma on akun kestävyys. Se tahtoo tyhjentyä samalla tavalla kuin käy kännyköissäkin. Ehkä paristokäyttöinen olisi parempi vaihtoehto, varapatterit on helppo vaihtaa.
- hätälähetin valtamerillä on EPIRB. Se toimii kaikkialla. Hinnatkin ovat pudonneet selvästi. Hanki mieluummin EPIRB kuin mikään lentoradio. VHF on lähiyhteyksien väline.

kuin käytäntö... kirjoitti:

- minullakin on käsi-VHF aina mukana, mutta käytännön ongelma on akun kestävyys. Se tahtoo tyhjentyä samalla tavalla kuin käy kännyköissäkin. Ehkä paristokäyttöinen olisi parempi vaihtoehto, varapatterit on helppo vaihtaa.
- hätälähetin valtamerillä on EPIRB. Se toimii kaikkialla. Hinnatkin ovat pudonneet selvästi. Hanki mieluummin EPIRB kuin mikään lentoradio. VHF on lähiyhteyksien väline.

Lue lisää

http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.freewebs.com/seawrite/canvas3.jpg&imgrefurl=http://www.tell-tales.info/skylaxbl...

Jännää, että kääntyy oikein päin, ehkä tuurilla.