lämppäreistä

Eberi tai webasto
Minulla kääntisi eberin puoleen jos nyt pitäisi uusia lämppäri. Eberin huolto helpompaa kuin webaston ja palokammio kuulemma kestävämpi vaatii vähemmän huoltoa.

Safire jos sähkö on ongelma.

Wallas 1800S lienee edullisin? tuo jos ei mitään muuta olis saatavana. Ongelmat lienee vähäisestä käytöstä ja huolimattomasta asennuksesta (todella tarkka pa-letkujen vedon kanssa), mitä nyt olen kirjoitelmia lukenut...

Olen asentanut Safiren kahteen veneeseeni ja olen ollut tyytyväinen. GM tekee kivoja autoja mutta en oikein luota merkin jatkuvuuteen, liian iso yksinkertaisesti.

Kpl kirjoitti:

Olen asentanut Safiren kahteen veneeseeni ja olen ollut tyytyväinen. GM tekee kivoja autoja mutta en oikein luota merkin jatkuvuuteen, liian iso yksinkertaisesti.

Etkö todella usko, että pieni valmistaja voisi merkitä riskiä? Kun GM on nyt liemessä, USA:n valtio pelastaa sen. Jos Safiren valmistaja joutuu liemeen, kuka sen pelastaa?

webaston kokenut kirjoitti:

Etkö todella usko, että pieni valmistaja voisi merkitä riskiä? Kun GM on nyt liemessä, USA:n valtio pelastaa sen. Jos Safiren valmistaja joutuu liemeen, kuka sen pelastaa?

Lue lisää

hankkia vain isojen valmistajien tuotteita, esim. ajaa vain Golfilla tai Corollalla kun ne ovat niin yleisiä. Tämän logiikan mukaan ei myöskään pidä ostaa esim. suomalaisen pienvestämön veneitä (esim Finnflyer 32/36). Yllättävää kylläkin on useampi isokin venevestämö hiljattain mennyt konkkaan...

Itse asensin sekä edelliseen että nykyiseen veneeseeni Safiren 3kW:n diesellämppärit (olen siis eri kaveri kuin nimimerkki kpl). Ovat toimineet useita vuosia ilman minkäänlaista huoltoa ja käynnistyvät aina ensimmäisellä yrityksellä. Syksyisin ovat olleet jatkuvassa käytössä useita viikkoja. Eivät ole herkkiä alhaiselle akkujännitteelle ja virrankulutus on tosi pieni. Myös melutaso on pieni. Uskallan väittää että luotettavuudessa voittavat kaikki muut markkinoilla olevat diesellämppärit. Suomessa asiakastuki esim. asennuksen yhteydessä oli tosi asiantuntevaa ja ripeää. Maailmalla tuki on tietysti heikompaa, mutta jos lähtisin pidemmälle reissulle ottaisin vain pienen varaosasetin mukaan. Lämppäri on rakenteeltaan niin yksinkertainen ja selkeä että maallikkokin tarvittaessa pystyy sen huoltamaan.

kannattaisi kirjoitti:

hankkia vain isojen valmistajien tuotteita, esim. ajaa vain Golfilla tai Corollalla kun ne ovat niin yleisiä. Tämän logiikan mukaan ei myöskään pidä ostaa esim. suomalaisen pienvestämön veneitä (esim Finnflyer 32/36). Yllättävää kylläkin on useampi isokin venevestämö hiljattain mennyt konkkaan...

Itse asensin sekä edelliseen että nykyiseen veneeseeni Safiren 3kW:n diesellämppärit (olen siis eri kaveri kuin nimimerkki kpl). Ovat toimineet useita vuosia ilman minkäänlaista huoltoa ja käynnistyvät aina ensimmäisellä yrityksellä. Syksyisin ovat olleet jatkuvassa käytössä useita viikkoja. Eivät ole herkkiä alhaiselle akkujännitteelle ja virrankulutus on tosi pieni. Myös melutaso on pieni. Uskallan väittää että luotettavuudessa voittavat kaikki muut markkinoilla olevat diesellämppärit. Suomessa asiakastuki esim. asennuksen yhteydessä oli tosi asiantuntevaa ja ripeää. Maailmalla tuki on tietysti heikompaa, mutta jos lähtisin pidemmälle reissulle ottaisin vain pienen varaosasetin mukaan. Lämppäri on rakenteeltaan niin yksinkertainen ja selkeä että maallikkokin tarvittaessa pystyy sen huoltamaan.

Lue lisää

Kyllä kuluttajan on keskimäärin turvallisempaa ostaa ison kuin pienen valmistajan tuote, jos on otettava huomioon mahdollisuus, että jotain merkkikohtaista huoltoa tai varaosia tarvitaan.

webaston kokenut kirjoitti:

Etkö todella usko, että pieni valmistaja voisi merkitä riskiä? Kun GM on nyt liemessä, USA:n valtio pelastaa sen. Jos Safiren valmistaja joutuu liemeen, kuka sen pelastaa?

Lue lisää

Lämmittimen (Safiren tapauksessa ilmeisesti huoleton) käyttöikä, tietenkin vuotuisesta käyttömäärästä riippuen on 15-20 vuotta. Tämän jälkeen laitteeseen tarvitaan varaosia ja voi olla huolissaan siitä valmistaako Beru enää hehkutulppia, Papst puhaltimia ja SF-lämmitin piirikortteja jne. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, joten katsotaanpa 20 vuotta taaksepäin: Ketä enää huolestuttaa saako petroolisaabiin varaosia kun vehkeeseen ei enää saa edes polttoainetta? Ja auto on sentään investointina suuruudeltaan 20-kertainen lämmittimeen verrattuna. Jos olet noin kaukokatseinen, harkitse puukaminaa. Puuta saanee Suomesta tulevaisuudesta halvalla kun metsäteollisuus ei sitä enää tarvitse.

Miten nuo kamiinat toimivat vinossa kulkevassa purjeveneessä? Käsittääkseni öljy palaa jossain avoimessa paljussa mutta sen tarkemmin en ole rakenteesen perehtynyt. Kamiina ollut mielessä mutta asennuspaikka savupiippu ovat melko ongelmallisia. Toimiiko Gehå löpöllä, olisiko linkkiä laitteen sivuille?

toimiiko? kirjoitti:

Miten nuo kamiinat toimivat vinossa kulkevassa purjeveneessä? Käsittääkseni öljy palaa jossain avoimessa paljussa mutta sen tarkemmin en ole rakenteesen perehtynyt. Kamiina ollut mielessä mutta asennuspaikka savupiippu ovat melko ongelmallisia. Toimiiko Gehå löpöllä, olisiko linkkiä laitteen sivuille?

Lue lisää

Polttoöljykaminat kuten mainitut Refleks, Kabola ja Glembring on suunniteltu venekäyttöön eli kestävät kyllä kallistelua.

Suurempi ongelma on purkkarissa asennus: paras paikka olisi tietenkin salonki ja patterit muihin hytteihin, mutta ei esimerkiksi omassa veneessäni (Finngulf 391, ei siis kovin nykyaikainen) ole kaminalle sopivaa asennuspaikkaa. Toinen murheenkryyni lienee savutorvi, joka kuumenee aika lailla. Savutorven kylkeen kun käyttää purjetta niin saattaapi tulla purjeeseen reikä...

Tuo POD Ge-Hå toimii valopetroolilla ja on varmasti hyvä peli pieneen veneeseen. Tässä linkki valmistajan nettisivulle: http://www.abpod.se/websites/pod/sd_page/41/1/index.php?menuname=KAMINER

manaatti2 kirjoitti:

Polttoöljykaminat kuten mainitut Refleks, Kabola ja Glembring on suunniteltu venekäyttöön eli kestävät kyllä kallistelua.

Suurempi ongelma on purkkarissa asennus: paras paikka olisi tietenkin salonki ja patterit muihin hytteihin, mutta ei esimerkiksi omassa veneessäni (Finngulf 391, ei siis kovin nykyaikainen) ole kaminalle sopivaa asennuspaikkaa. Toinen murheenkryyni lienee savutorvi, joka kuumenee aika lailla. Savutorven kylkeen kun käyttää purjetta niin saattaapi tulla purjeeseen reikä...

Tuo POD Ge-Hå toimii valopetroolilla ja on varmasti hyvä peli pieneen veneeseen. Tässä linkki valmistajan nettisivulle: http://www.abpod.se/websites/pod/sd_page/41/1/index.php?menuname=KAMINER

Lue lisää

Kun kamiinaan on liitetty kiertonestejärjestelmä lämpöpatterineen, ei ole tarvetta sijoittaa kamiinaa salonkiin tai salongin laipioon. Sen voi aivan yhtä hyvin laittaa vaikka komeroon niinkuin monet ovat tehneet. Kabola taitaa olla tarkoitettu sijoitettavaksi pieneenkin tilaan, selvitys löytynee valmistajan sivuilta.

Savutorvi ei ole käytännön ongelma, ei ainakaan omassa veneessäni (savutorvi on maston vieressä, purje ei voi osua siihen).
POD-kamiinan savutorvi on samanlainen kuin puhallinlämmittimissä.

Kamiinan suuri etu omasta mielestäni on sen toimintavarmuus. Puhallinlämmittimiin tahtoo ennemmin tai myöhemmin tulla jotain ongelmia - yleensä juuri silloin kun lämpöä kipeimmin tarvitsee.

manaatti2 kirjoitti:

Polttoöljykaminat kuten mainitut Refleks, Kabola ja Glembring on suunniteltu venekäyttöön eli kestävät kyllä kallistelua.

Suurempi ongelma on purkkarissa asennus: paras paikka olisi tietenkin salonki ja patterit muihin hytteihin, mutta ei esimerkiksi omassa veneessäni (Finngulf 391, ei siis kovin nykyaikainen) ole kaminalle sopivaa asennuspaikkaa. Toinen murheenkryyni lienee savutorvi, joka kuumenee aika lailla. Savutorven kylkeen kun käyttää purjetta niin saattaapi tulla purjeeseen reikä...

Tuo POD Ge-Hå toimii valopetroolilla ja on varmasti hyvä peli pieneen veneeseen. Tässä linkki valmistajan nettisivulle: http://www.abpod.se/websites/pod/sd_page/41/1/index.php?menuname=KAMINER

Lue lisää

Tuossa GEHÅssa luvataan olevan 1270w maksimiteho joka antaisi jotakuinkin riittävän "peruslämmön" kesäaikana. Yleensä meillä Webasto käy puoliteholla eli lämmitystehoa jotakuinkin 1.5 kw.

Petrooli polttoaineena ei kauheasti houkuttele, mikä mahtaisi olla pienikokoisin diesel kamiina vesikierrolla?

ja savutorvesta.. kirjoitti:

Kun kamiinaan on liitetty kiertonestejärjestelmä lämpöpatterineen, ei ole tarvetta sijoittaa kamiinaa salonkiin tai salongin laipioon. Sen voi aivan yhtä hyvin laittaa vaikka komeroon niinkuin monet ovat tehneet. Kabola taitaa olla tarkoitettu sijoitettavaksi pieneenkin tilaan, selvitys löytynee valmistajan sivuilta.

Savutorvi ei ole käytännön ongelma, ei ainakaan omassa veneessäni (savutorvi on maston vieressä, purje ei voi osua siihen).
POD-kamiinan savutorvi on samanlainen kuin puhallinlämmittimissä.

Kamiinan suuri etu omasta mielestäni on sen toimintavarmuus. Puhallinlämmittimiin tahtoo ennemmin tai myöhemmin tulla jotain ongelmia - yleensä juuri silloin kun lämpöä kipeimmin tarvitsee.

Lue lisää

Kabolahan on tosiaan tarkoitettu sijoitettavaksi esim. komeroon tai säilytyslokeroon. On tosin aika iso ja painava normiveneeseen, pienin malli 70x36x36 cm, painaa 60 kg ja vaatii 24 voltin sähköt. Käytännössä sopii aika harvaan veneeseen.

Refleksillä on myös eristetty, komeroon tarkoitettu malli (66MV) mutta siinä tehoa on vain 1600W. Muita eristettyjä ja siten "vapaasti sijoitettavia" kaminoita en ole löytänyt. Harmi sillä kuten sanot, kaminan luotettavuus, äänettömyys ja olematon sähkönkulutus olisi suuri etu verrattuna tuohon 19 vuotta vanhaan Celsiukseen. Lämmitin vaatii hyvässä latauksessa olevat akut tai maasähkön toimiakseen kunnolla ja pitää aikamoista elämää.

Jos joskus ostan veneen, jonka sisustusratkaisuihin pääsen vaikuttamaan, niin siihen tulee ehdottomasti Refleks/vast. vesikierrolla salonkiin ja patterit hytteihin ja vessaan. Ja vessassa on pyttynä pomminvarma Lavac.

toimiiko? kirjoitti:

Tuossa GEHÅssa luvataan olevan 1270w maksimiteho joka antaisi jotakuinkin riittävän "peruslämmön" kesäaikana. Yleensä meillä Webasto käy puoliteholla eli lämmitystehoa jotakuinkin 1.5 kw.

Petrooli polttoaineena ei kauheasti houkuttele, mikä mahtaisi olla pienikokoisin diesel kamiina vesikierrolla?

Lue lisää

että lämpöpattereiden sijoitus vaikuttaa asumismukavuuteen. Veneessä, jossa oli GeHå lämpöpatteri jokaisen punkan alla, oli mukavan lämmin nukkua pakkasellakin - vaikka kamina paloi vain pienellä liekillä. Myös turkki oli lämmin sen takia, että pattereiden letkut oli turkin alla.
Puhallinlämmittimillä turkki ja punkkien alustat lämpiävät yleensä viimeisinä, kiertonestelämmityksessä ensimmäisinä. Pattereiden lämpiäminen nopeutuu, jos järjestelmässä on kiertonestepumppu (toimii ilmankin). Kiertonestepumppu on äänetön ja virrankulutus n. 200 mA.

Refleksin laipiokiinnitysmallinen saattaa olla pienin dieselkamina. Jos sen varustaa nestekierrolla ja lämpöpattereilla, teho varmastikin riittää tavalliseen perheveneeseen. Eiköhän Refleksin verkkosivuilta löydy tietoa.

käytännön huomio... kirjoitti:

että lämpöpattereiden sijoitus vaikuttaa asumismukavuuteen. Veneessä, jossa oli GeHå lämpöpatteri jokaisen punkan alla, oli mukavan lämmin nukkua pakkasellakin - vaikka kamina paloi vain pienellä liekillä. Myös turkki oli lämmin sen takia, että pattereiden letkut oli turkin alla.
Puhallinlämmittimillä turkki ja punkkien alustat lämpiävät yleensä viimeisinä, kiertonestelämmityksessä ensimmäisinä. Pattereiden lämpiäminen nopeutuu, jos järjestelmässä on kiertonestepumppu (toimii ilmankin). Kiertonestepumppu on äänetön ja virrankulutus n. 200 mA.

Refleksin laipiokiinnitysmallinen saattaa olla pienin dieselkamina. Jos sen varustaa nestekierrolla ja lämpöpattereilla, teho varmastikin riittää tavalliseen perheveneeseen. Eiköhän Refleksin verkkosivuilta löydy tietoa.

Lue lisää

Saako noihin kaikkiin malleihin vesikierron? Seinäkiinnitys ja vesikierto saattaisi olla helpoin ratkaisu asennuksen kannalta. Tavallisen pöntön asentaminen kun vaatii meillä melkein karttapöydän purkamisen

http://www.refleks-olieovne.dk/default.asp?PageNumber=3460

Toimiiko? kirjoitti:

Saako noihin kaikkiin malleihin vesikierron? Seinäkiinnitys ja vesikierto saattaisi olla helpoin ratkaisu asennuksen kannalta. Tavallisen pöntön asentaminen kun vaatii meillä melkein karttapöydän purkamisen

http://www.refleks-olieovne.dk/default.asp?PageNumber=3460

Lue lisää

valmistajaan. En tunne kaikkia malleja.
Kaverini asensi Albin Balladiinsa pienimmän Refleksin lähtiessään purjehtimaan Huippuvuorille. Ainakin kyseisessä pienimmässä Refleksin mallissa oli valmiina vesikierron liittimet. Hyvin näytti keskuslämmitys sopivan 31 ft kokoiseen veneeseen. Lämpö oli riittänyt arktisissa olosuhteissa oikein hyvin.

yhteydenotolla kirjoitti:

valmistajaan. En tunne kaikkia malleja.
Kaverini asensi Albin Balladiinsa pienimmän Refleksin lähtiessään purjehtimaan Huippuvuorille. Ainakin kyseisessä pienimmässä Refleksin mallissa oli valmiina vesikierron liittimet. Hyvin näytti keskuslämmitys sopivan 31 ft kokoiseen veneeseen. Lämpö oli riittänyt arktisissa olosuhteissa oikein hyvin.

Lue lisää

Ainakaan valmistajan sivujen mukaan seinämalliin ei tarjota vesikiertomahdollisuutta tai en sitä löytänyt. Kuitenkin ymmärsin vastauksestasi että sellainen mahdollisuus olisi olemassa.

Nykyiseen veneeseeni tuommoisen pönttömallin asentaminen jokseenkin mahdotonta, suunnittelija on sen verran täyteen veneen punkkia ja sohvia tunkenut. Miksiköhän veneeseen pitää suunnitella makuusijat komppanialle mutta säilytystilat ei riitä edes kolmen hengen varustevuorelle. Tietysti yhden sohvankulman poistamalal saisi lämppärille oivan paikan.

toimiiko? kirjoitti:

Tuossa GEHÅssa luvataan olevan 1270w maksimiteho joka antaisi jotakuinkin riittävän "peruslämmön" kesäaikana. Yleensä meillä Webasto käy puoliteholla eli lämmitystehoa jotakuinkin 1.5 kw.

Petrooli polttoaineena ei kauheasti houkuttele, mikä mahtaisi olla pienikokoisin diesel kamiina vesikierrolla?

Lue lisää

Glembringin pienin diesel-kamiina IG 92/5 on nimellisteholtaan 1,8 kW, ja sen saa myös kierukalla varustettuna. Se on aika pieni, liekö pienin (175 x 425 mm).
http://www.glembring.se/PDF/GlembringSve20050117.pdf

SpK kirjoitti:

Glembringin pienin diesel-kamiina IG 92/5 on nimellisteholtaan 1,8 kW, ja sen saa myös kierukalla varustettuna. Se on aika pieni, liekö pienin (175 x 425 mm).
http://www.glembring.se/PDF/GlembringSve20050117.pdf

Lue lisää

kokemusta yhtä monesta kamiinasta kuin puhallinlämmittimestä. Glembring on hyvämaineinen, samoin vaikkapa Dickinson. Selitys harvan kamiinamerkin kokemukseen on se, että kamiina kestää ja toimii, kun sähköllä toimivia lämppäreitä vaihdellaan ja kokeillaan eri merkkejä.
Itselläni ei ole vesikeskuslämmitystä, mutta olen tyytyväinen Taylorin pieneen kamiinaan. Aikaisemin on tullut kokemusta wallaksesta, eberistä, celsiuksesta, webastosta....aina niissä oli jotain harmeja - ennemmin tai myöhemmin.

Kyllä se kamiina vaan kuivattaa veneen oikein hyvin. Kuuman savutorven kautta nousee ulos muutakin kuin pelkkiä palamiskaasuja. Kyllä korvausilmaa tulee venttiileistä ihan riittävästi enkä ole huomannut mitään kondenssia, päinvastoin.
Eikö kesämökeissä ole ihan vastaava tilanne: lämmitys kuivaa paikat, vaikka mikään sähkömoottori ei surise. Lämpöero lisää ilmanvaihtoa.

Omassa veneessäni ei ole mitään avattavia ikkunoita. Luukut voi pitää kiinni, koska ilma vaihtuu neljän ison doraden kautta. Ja on kuivaa lämmintä, vaikka joka punkassa nukutaan!
En usko CO2-teoriaasi.

Kamiina lisää ilmankiertoa! kirjoitti:

Kyllä se kamiina vaan kuivattaa veneen oikein hyvin. Kuuman savutorven kautta nousee ulos muutakin kuin pelkkiä palamiskaasuja. Kyllä korvausilmaa tulee venttiileistä ihan riittävästi enkä ole huomannut mitään kondenssia, päinvastoin.
Eikö kesämökeissä ole ihan vastaava tilanne: lämmitys kuivaa paikat, vaikka mikään sähkömoottori ei surise. Lämpöero lisää ilmanvaihtoa.

Omassa veneessäni ei ole mitään avattavia ikkunoita. Luukut voi pitää kiinni, koska ilma vaihtuu neljän ison doraden kautta. Ja on kuivaa lämmintä, vaikka joka punkassa nukutaan!
En usko CO2-teoriaasi.

Lue lisää

että ihminen hengitessään tuottaa hiilidioksidia ja kosteutta. Jos vene on pieni ja sisätilojen tuuletus riittämätön nousee hiilidioksidipitoisuus ja kosteus sisätiloissa yöllä halusimme tai ei. Ilmastoinnista on huolehdittava vaikka veneessä ei laisinkaan olisi lämmityslaitetta. Kesällä tämä yleensä hoituu muutaman venttiilin, raolla olevien luukkujen ja ikkunoiden kautta, tai esim. aurinkokennolla varustetulla tuulettimella.

Nyt kysymys onkin siitä miten lämmityslaitetta voidaan käyttää ilmanvaihdon parantamiseen sekä erityisesti ilman kuivattamiseen. Kuumailmapuhalluksella varustetulla diesellämppärillä imetään ulkoa viileätä raitisilmaa joka sitten lämmityksen yhteydessä kuivatetaan (absoluuttikosteus pysyy samana, mutta suhteellinen kosteus laskee) ja puhalletaan sisätiloihin niin että kajuuttaan syntyy ylipaine joka painaa kajuutassa olevan ilman venttiilien ja rakojen kautta ulos. Jos veneessä on muun tyyppinen lämmityslaite täytyy no. selvittää miten sitä voisi käyttää ilmanvaihtoon ja kuivattamiseen. Ilmeisesti ainakin sinun veneessäsi tämä on hoidettu oikeaoppisesti kuntoon. Mutta jos vain asentaa kaminan ja yksinkertaisen vesikiertosysteemin miettimättä ilmastointia järjestelmä ei välttämättä tee muuta kuin lämmittää. Ja valitettavasti ei sisä- ja ulkoilman lämpötilaero paranna ilmanvaihtoa erityisen tehokkaasti. Tästä on esimerkkinä vanhat tasakatolla varustetut omakotitalot joiden tuuletushormien päälle monesti on asennettu pitkät jatkoputket jotta maan vetovoimaan perustuva ilmastointi tehostuisi.

Muuten, mistä eri valmistajien kaminat ottavat polttoilmansa? Kajuutasta vaiko ulkoa? Jos ottavat kajuutasta syntyy sisätiloihin alipaine siten että korvausilma tulee venttiilien ja mahdollisten rakojen kautta sisään. Jos näin on se ei kuivatusmielessä toimi oikein. Ilmeisesti tällöin olisi paras tiivistää vene ja ottaa korvausilma ulkoa siten että se johdetaan kylmän pilssin tai punkan alta kamiinan viereen jolloin aikaansaadaan myös yksinkertainen kuivatusjärjestelmä. Mutta ehkä sinun ilmastointijärjestelmäsi on putkitettu juuri näin?

Haluan korostaa ettei tarkoitukseni tässä ole ollut mollata kamina vedenkiertojärjestelmää lämmitysmenetelmänä, vaan todeta että sellainen vaatii myös sen että ilmankierto otetaan kunnolla huomioon. Pelkän kaminan asentaminen ei välttämättä johda hyvään tulokseen.

totta on kirjoitti:

että ihminen hengitessään tuottaa hiilidioksidia ja kosteutta. Jos vene on pieni ja sisätilojen tuuletus riittämätön nousee hiilidioksidipitoisuus ja kosteus sisätiloissa yöllä halusimme tai ei. Ilmastoinnista on huolehdittava vaikka veneessä ei laisinkaan olisi lämmityslaitetta. Kesällä tämä yleensä hoituu muutaman venttiilin, raolla olevien luukkujen ja ikkunoiden kautta, tai esim. aurinkokennolla varustetulla tuulettimella.

Nyt kysymys onkin siitä miten lämmityslaitetta voidaan käyttää ilmanvaihdon parantamiseen sekä erityisesti ilman kuivattamiseen. Kuumailmapuhalluksella varustetulla diesellämppärillä imetään ulkoa viileätä raitisilmaa joka sitten lämmityksen yhteydessä kuivatetaan (absoluuttikosteus pysyy samana, mutta suhteellinen kosteus laskee) ja puhalletaan sisätiloihin niin että kajuuttaan syntyy ylipaine joka painaa kajuutassa olevan ilman venttiilien ja rakojen kautta ulos. Jos veneessä on muun tyyppinen lämmityslaite täytyy no. selvittää miten sitä voisi käyttää ilmanvaihtoon ja kuivattamiseen. Ilmeisesti ainakin sinun veneessäsi tämä on hoidettu oikeaoppisesti kuntoon. Mutta jos vain asentaa kaminan ja yksinkertaisen vesikiertosysteemin miettimättä ilmastointia järjestelmä ei välttämättä tee muuta kuin lämmittää. Ja valitettavasti ei sisä- ja ulkoilman lämpötilaero paranna ilmanvaihtoa erityisen tehokkaasti. Tästä on esimerkkinä vanhat tasakatolla varustetut omakotitalot joiden tuuletushormien päälle monesti on asennettu pitkät jatkoputket jotta maan vetovoimaan perustuva ilmastointi tehostuisi.

Muuten, mistä eri valmistajien kaminat ottavat polttoilmansa? Kajuutasta vaiko ulkoa? Jos ottavat kajuutasta syntyy sisätiloihin alipaine siten että korvausilma tulee venttiilien ja mahdollisten rakojen kautta sisään. Jos näin on se ei kuivatusmielessä toimi oikein. Ilmeisesti tällöin olisi paras tiivistää vene ja ottaa korvausilma ulkoa siten että se johdetaan kylmän pilssin tai punkan alta kamiinan viereen jolloin aikaansaadaan myös yksinkertainen kuivatusjärjestelmä. Mutta ehkä sinun ilmastointijärjestelmäsi on putkitettu juuri näin?

Haluan korostaa ettei tarkoitukseni tässä ole ollut mollata kamina vedenkiertojärjestelmää lämmitysmenetelmänä, vaan todeta että sellainen vaatii myös sen että ilmankierto otetaan kunnolla huomioon. Pelkän kaminan asentaminen ei välttämättä johda hyvään tulokseen.

Lue lisää

Se, että ihminen tuottaa ihon ja hengityksen kautta kosteutta (noin puoli litraa vettä vrk:ssa) ja CO2 on selvä asia, mutta lämmitys ei ole se pointti. Ongelman huomaa ilman lämppäriäkin, jos veneen tuuletus on puutteellisesti järjestetty:
- kosteuden tiivistyminen
- homehtuminen
- kostean veneen ominaishaju
Jopa uusissa sarjatuotantoveneissä voi olla puutteellisesti järjestetty sisätilojen tuuletus. Sitä voi parantaa passiivisella tai aktiivisella tuuletuksella

Dorade-venttiilit ovat siitä hyviä, että niiden kautta ei tule vettä veneeseen merenkäynnissäkään
http://www.searoom.com/shard/outfit-pt3h.htm

Aktiivisia tuulettimia ovat mm. aurinkopaneelikäyttöiset venttiilit ja tietenkin lämppärin puhallin.

Don Casey, joka on jonkinlainen veneasiantuntija, esittää alle 40-jalkaiseen kahta poistoventtiiliä yhtä ilmanottoventtiiliä. http://www.boatus.com/boattech/vents.htm
Itse pitäisin Caseyn esitystä miniminä. Mm. vessassa pitäisi olla oma tuuletusventtiilinsä, samoin nukkumistiloissa. Avattavat luukut on huono korvike. Ne täytyy sateella tai purjehtiessa kumminkin sulkea.

Kun tuuletus on kunnossa, vene pysyy kuivana ja homeettomana.
Kamiinalla se pysyy lämpimänä ja kuivana.

totta on kirjoitti:

että ihminen hengitessään tuottaa hiilidioksidia ja kosteutta. Jos vene on pieni ja sisätilojen tuuletus riittämätön nousee hiilidioksidipitoisuus ja kosteus sisätiloissa yöllä halusimme tai ei. Ilmastoinnista on huolehdittava vaikka veneessä ei laisinkaan olisi lämmityslaitetta. Kesällä tämä yleensä hoituu muutaman venttiilin, raolla olevien luukkujen ja ikkunoiden kautta, tai esim. aurinkokennolla varustetulla tuulettimella.

Nyt kysymys onkin siitä miten lämmityslaitetta voidaan käyttää ilmanvaihdon parantamiseen sekä erityisesti ilman kuivattamiseen. Kuumailmapuhalluksella varustetulla diesellämppärillä imetään ulkoa viileätä raitisilmaa joka sitten lämmityksen yhteydessä kuivatetaan (absoluuttikosteus pysyy samana, mutta suhteellinen kosteus laskee) ja puhalletaan sisätiloihin niin että kajuuttaan syntyy ylipaine joka painaa kajuutassa olevan ilman venttiilien ja rakojen kautta ulos. Jos veneessä on muun tyyppinen lämmityslaite täytyy no. selvittää miten sitä voisi käyttää ilmanvaihtoon ja kuivattamiseen. Ilmeisesti ainakin sinun veneessäsi tämä on hoidettu oikeaoppisesti kuntoon. Mutta jos vain asentaa kaminan ja yksinkertaisen vesikiertosysteemin miettimättä ilmastointia järjestelmä ei välttämättä tee muuta kuin lämmittää. Ja valitettavasti ei sisä- ja ulkoilman lämpötilaero paranna ilmanvaihtoa erityisen tehokkaasti. Tästä on esimerkkinä vanhat tasakatolla varustetut omakotitalot joiden tuuletushormien päälle monesti on asennettu pitkät jatkoputket jotta maan vetovoimaan perustuva ilmastointi tehostuisi.

Muuten, mistä eri valmistajien kaminat ottavat polttoilmansa? Kajuutasta vaiko ulkoa? Jos ottavat kajuutasta syntyy sisätiloihin alipaine siten että korvausilma tulee venttiilien ja mahdollisten rakojen kautta sisään. Jos näin on se ei kuivatusmielessä toimi oikein. Ilmeisesti tällöin olisi paras tiivistää vene ja ottaa korvausilma ulkoa siten että se johdetaan kylmän pilssin tai punkan alta kamiinan viereen jolloin aikaansaadaan myös yksinkertainen kuivatusjärjestelmä. Mutta ehkä sinun ilmastointijärjestelmäsi on putkitettu juuri näin?

Haluan korostaa ettei tarkoitukseni tässä ole ollut mollata kamina vedenkiertojärjestelmää lämmitysmenetelmänä, vaan todeta että sellainen vaatii myös sen että ilmankierto otetaan kunnolla huomioon. Pelkän kaminan asentaminen ei välttämättä johda hyvään tulokseen.

Lue lisää

että kamiina ja vesikierto lämmittää venettä, ottaa kamiina paloilman veneen sisätiloista ja poistaa sen savupiipun kautta. Korvausilma tulee veneeseen sen jo toteutettujen ilmanottojen kautta. Toisin sanoen kamiina lämmityksen lisäksi tehostaa veneen ilmanvaihtoa. Kamiinan päällä ollessa on ihmisen tuottamien höyryjen ja CO2:n poisto siis on tehostettua verrattuna tilanteeseen kamiina pois päältä.
Erillinen ilmanotto kamiinalle on virhe, sillä silloin ilmanvaihto ei kamiinan ansiosta tehostu.

on myös melkoinen kopio Wallaksesta. Myöskin siinä on vähäinen puhallusteho, jolla on saatu aikaan se pieni virrankulutus. Webastossa ja Eberissä ilma sentään kulkee rivakasti. Valitsin Webaston ja se on nyt pyörinyt yli 7000 tuntia.Ainostaan yksi höyrystin on vaihdettu. Siinäkin syynä se että käytetään aivan pikkuteholla laitetta tuhansia tunteja. Välillä täydet lämmöt päälle niin palaa karstatkin.

mukaan Safire kirjoitti:

on myös melkoinen kopio Wallaksesta. Myöskin siinä on vähäinen puhallusteho, jolla on saatu aikaan se pieni virrankulutus. Webastossa ja Eberissä ilma sentään kulkee rivakasti. Valitsin Webaston ja se on nyt pyörinyt yli 7000 tuntia.Ainostaan yksi höyrystin on vaihdettu. Siinäkin syynä se että käytetään aivan pikkuteholla laitetta tuhansia tunteja. Välillä täydet lämmöt päälle niin palaa karstatkin.

Lue lisää

Safiren suunnittelija on entinen Wallaksen pääsuunnittelija. Ei saanut Wallaksella haluamiaan parannuksia läpi ja lähti siksi omille teilleen. Ja kas kummaa, laitteet muistuttavat moneltakin osin toisiaan, mutta Safiressa vain on korjattu Wallaksen virheitä. Pakoputki on tuotu laitteen alta, koska sieltä aina tulee hiukan vettäkin sisään ja kaikki moottorit on vaihdettu laadukkaampiin, jotka ovat monin kerroin pitkäikäisempiä.

Puhallusteho on välttämättä kompromissi. Toisella puolen lämmitysteho, toisella sähkön kulutus ja melu. Safire on optimoitu vene- ja mökkikäyttöön, Eberi ja Webasto ajoneuvokäyttöön ja aika selvästi se näkyy ja kuuluu.

Oma valintani oli Safire. Oikeastaan valinnan varaa ei ollut asennuksen vaatimusten takia, mikä pudotti Eberin ja Webaston ulos, vaikka ennakkosuosikkeja olivatkin. Safire meni heittämällä entisen Wallaksen tilalle. Ja virheettömästi on muuten toiminut, mitään pahaa sanottavaa ei ole ollut, ei toiminnasta eikä tehosta.

mukaan Safire kirjoitti:

on myös melkoinen kopio Wallaksesta. Myöskin siinä on vähäinen puhallusteho, jolla on saatu aikaan se pieni virrankulutus. Webastossa ja Eberissä ilma sentään kulkee rivakasti. Valitsin Webaston ja se on nyt pyörinyt yli 7000 tuntia.Ainostaan yksi höyrystin on vaihdettu. Siinäkin syynä se että käytetään aivan pikkuteholla laitetta tuhansia tunteja. Välillä täydet lämmöt päälle niin palaa karstatkin.

Lue lisää

7000 tuntia lämppärisi huutanut ????? - siis olet nukkunut veneessäsi n. 1000 yötä tms. Eli 3 vuotta putkeen tai n. 20 vuoden veneilykesät, jolloin on ollut joka yö kylmä ???????

Vähän lisää !! kirjoitti:

7000 tuntia lämppärisi huutanut ????? - siis olet nukkunut veneessäsi n. 1000 yötä tms. Eli 3 vuotta putkeen tai n. 20 vuoden veneilykesät, jolloin on ollut joka yö kylmä ???????

Lue lisää

Kyllä meidän 35ft purkkarissa lämppäriä käytettään, myös päivällä...

Safiren kaverin mukaan Wallaksen kannella oleva pakoputki ei ole paras mahdollinen, mutta kelpaa. Jonkun verran siinä kuulemma tapahtuu pakokaasujen kiertoa takaisin paloilmaan, siis ilmeisesti enemmän kuin pystypintaan asennetussa. Eberin tai Webaston kanssa se vanha asennus ei toimi, mutta dieselwallaksen tai Safiren kanssa kyllä.

päivastainen kokemus. Webasto AT3500 oli paljon hiljaisempi, kuin Eberi D3L. Lisäksi Webasto on siitä hyvä, että voi antaa olla aina päällä. Kun sisällä on riittävn lämmin, puhaltaa Webasto pienellä teholla raitista ilmaa sisään. Virrankulutus olematon ja laite äänetön. Tärkeää on termostaatin oikea sijoitus sekä venttiilien säätö (ja määrä) siten, että vene lämpenee tasaisesti.

Se vesi kiertää ihan vapaakierrolla kuten vanhanaikaisissa keskuslämmityksissä.

Tämä on todella tärkeä valintakriteeri. 0,2% veneilijöistä lähtee Tanskansalmen ulkopuolelle ja vähän vähemmän porukasta myy veneen Suomesta ulkomaille.

Sensijaan vanhoja Charter hylkyjä kyllä rahdataan suomeen ulkomailta Niputtain. Niissä harvemmin on lämmittimiä ollenkaan.

Ei taida muuten pitää nykyään paikkaansa tuo, että Suomesta myytäisiin veneitä paljoakaan ulkomaille. 90-luvun laman aikaan sitä tapahtui, koska 80-luvun nousukaudella ostettuja "uudenkarheita" veneitä oli kohtalaisen paljon ja Suomen talous sakkasi pahasti pakottaen myymään.

No se toteutetaan vapaakierrolla, putkilinjat on hiukan normaalia suuremmat ja lämmitin asennetaan järjestelmän alimmaiseksi, siinäpä se.

Lämmin vesi on kevyempää kuin kylmä. Tuosta tulee luonnonkierto, jos putkisto on asennettu sen vaatimalla tavalla. Refleksin asennusohjeen mukaan kuumavesilinjan tulee nousta 5 cm jokaisella 100 cm matkalla, jos pumppua ei käytetä: http://refleks-olieovne.dk/wp-content/uploads/2015/11/GBMONTNY.pdf

Joissakin taloissa on mahdollisuus kytkeä päälle ns. vapaakierto, jolloin nesteen lämpötilaero saa sen kiertämään. Lämminvesi nousee ja kylmä laskeutuu.
Olen sellaisen systeemin nähnyt, mutta se ei kyllä riitä pakkasilla taloa lämmittämään.
Tuskin edes veneessä, mutta en uskalla asiasta enempää sanoa.

Ärm kirjoitti:

Joissakin taloissa on mahdollisuus kytkeä päälle ns. vapaakierto, jolloin nesteen lämpötilaero saa sen kiertämään. Lämminvesi nousee ja kylmä laskeutuu.
Olen sellaisen systeemin nähnyt, mutta se ei kyllä riitä pakkasilla taloa lämmittämään.
Tuskin edes veneessä, mutta en uskalla asiasta enempää sanoa.

Lue lisää

Ennen oli kaikki talojen keskuslämmitykset vapaakierrolla ja hyvin riitti lämpöä myös talvipakkasilla, kyllä toimii.

Joskin noita vapaakiertosiia kaminalämmityksiä ei juuri asenneta veneisiin. Kalliimpi tehdä ja nykyajan vaatimustasoon ei oikein tuo kaminoiden kanssa turaaminen ei sovi.