Mahdollisena lähivuosien rakentajana olisin kiinnostunut muiden mielipiteistä ja omista kokemuksista ns. lämpöhirsitaloista,joita ovat esim. Polar House,Lapponia ja Rantasalmi,jos olen oikein ymmärtänyt. Tietääkseni ainakin Lapin loma-asunnoissa on jo melko pitkään lämpöhirsirakennetta käytetty. Varmaan joku voisi kertoa kokemuksia. Miten yleisiä etelä-Suomessa,ja omakotitaloissa?
Tiedän toki,että lämpöhirsi on hirsi vain nimeltään,mutta hirren ulkonäkö henk.koht.miellyttäisi enemmän kuin tavallinen puutalo. Kivitaloa taas en halua maaseudulle,rantatontille,ja kun kyseessä olis vain vaatimaton eläkevuosien asunto. Hintaluokka taitaa olla sama kuin aidossakin hirsitalossa? Käsittääkseni lämmönpitävyys paljon parempi kuin saman vahvuisessa umpihirressä. Entä lämpöhirren huonot puolet?
Lämpöhirsitalot?
48
6822
Vastaukset
- Rauno Kangas
...taitaa Polar ja Lapponia ovat lasivillalla eristettyjä ja paneliverhottuja sekä muovisella höyrysullulla varustettuja - siis niitä niinkutsuuttuja lämpöhirsitaloja.
Rantasalmi taas on minimipaksuisella (70 mm) hirrellä verhottu, puukuitueristeellä eristetty ja ilmansulkupaperilla varustettu - siis hirsitalo. Rantasalmen hirsitalo-nimityksen oikeellisuudesta varmaan voidaan keskustella, mutta hirren perusominaisuudet siinä on säilytetty - tärkeimpänä tuo "yksiaineisuus".- pystyhirsinikkari
Sinulla Rauno Kangas on hyviä kirjoituksia ja asiantuntevaa tietoa,samoin följärillä.
Minulla on ollut yksi ontto hirsi ulkona n 1vuoden jonka olen tayttänyt puukuitueristeellä.Eli 140x220 hirsi jossa 45mm "kuoret"ympärillä ja sisällä puukuitueriste.En ole vielä sitä avannut enkä tutkinut miten sisäosat kayttäytyvät mutta pian sen teen.Koe ei ole hyvä siinä mielessä että lämpötila molemmilla puolilla hirttä on sama ulkolämpötila mutta ainakin nollaraja tulee useasti.
Sinulla on varmaan jotain tietoa miten puukuitu siellä sisällä käyttäytyy.Tällä rakenteella saataisiin lämpöarvot paremmiksi kuin pelkällä puulla.
Olen rakentanut pystyhirrestä mökkejä mutta en ole tätä hirsivaihtoehtoa uskaltanut vielä kokeilla.
Minulla olisi sellainen käsitys että pitäisi hyvin toimia mutta varma en ole ennenkuin avaan koehirren. - Rauno Kangas
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Sinulla Rauno Kangas on hyviä kirjoituksia ja asiantuntevaa tietoa,samoin följärillä.
Minulla on ollut yksi ontto hirsi ulkona n 1vuoden jonka olen tayttänyt puukuitueristeellä.Eli 140x220 hirsi jossa 45mm "kuoret"ympärillä ja sisällä puukuitueriste.En ole vielä sitä avannut enkä tutkinut miten sisäosat kayttäytyvät mutta pian sen teen.Koe ei ole hyvä siinä mielessä että lämpötila molemmilla puolilla hirttä on sama ulkolämpötila mutta ainakin nollaraja tulee useasti.
Sinulla on varmaan jotain tietoa miten puukuitu siellä sisällä käyttäytyy.Tällä rakenteella saataisiin lämpöarvot paremmiksi kuin pelkällä puulla.
Olen rakentanut pystyhirrestä mökkejä mutta en ole tätä hirsivaihtoehtoa uskaltanut vielä kokeilla.
Minulla olisi sellainen käsitys että pitäisi hyvin toimia mutta varma en ole ennenkuin avaan koehirren....nykyisiä puukuitueristeitä, jossa sideaineena on niitä parjattuja boorakseja, saavutetaan aika hyviä tuloksia puun ja puukuitueristeen yhteen toimimisesta. Esim. Rantasalmen Ekorexissä on rakenteenteena:
3" hirsi runko 6" puukuitueristeellä ilmansulkupaperi 20 mm paneli - mikä o perinteisen rakennefysiikan vastainen rakenne, mutta laajoissa VTT-testeissä siitä ei löytynyt huomautettavaa. Hirsien sisäpinnat pysyivät jopa mikrobien osalta puhtaampina kuin perinteisen puuverhouksen (sellaisen ilmaraollisen) sisäpinnat.
On siis olemassa hyvät mahdollisuudet, että toimii, mutta arveluttavaksi koetaan nämä uudet normit, jotka pudottavat ulkokuoren sisäpinnan lämpötilaa nykyisestä - tutkimatonta aluetta siis riittää lähivuosiksi.
Rantasalmi näyttää julkaisseen Ekorex-plus-rakenteen 8" rungolla (u-arvo 0,18) - völjari
Jossakin viestissä viikolla viitattiin Kuopion Puutuote nimiseen firmaan ihan muussa yhteydessä ja nyt kun katsoin sen sivuja, huomasin siellä http://www.kuopionpuutuote.fi/tietoa.html kerrotun heidän "lämpöhirsiratkaisustaan", joka on juuri päinvastoin kuin Rantasalmen. Hirsikehä (72mm) sisimpänä ja paneeliverhottu eristys ulkona.
En tiedä, miten tilanne on uudisrakentamisessa, miten asiat voidaan mitoittaa ja toteuttaa, mutta olen antanut itseni ymmärtää vakuuttavasti, että myöhemmin lisäeristettäessä järkevämpi on kehikon ulkopuolinen kuin sisäpuolinen lisäeristys.
Rauno Kangaalla on myös rakennusalan teoreettinen koulutus, joka minulta puuttuu. Hän pystyy arvioimaan ja käyttämään paremmin saatavaa tietoa. - Rauno Kangas
völjari kirjoitti:
Jossakin viestissä viikolla viitattiin Kuopion Puutuote nimiseen firmaan ihan muussa yhteydessä ja nyt kun katsoin sen sivuja, huomasin siellä http://www.kuopionpuutuote.fi/tietoa.html kerrotun heidän "lämpöhirsiratkaisustaan", joka on juuri päinvastoin kuin Rantasalmen. Hirsikehä (72mm) sisimpänä ja paneeliverhottu eristys ulkona.
En tiedä, miten tilanne on uudisrakentamisessa, miten asiat voidaan mitoittaa ja toteuttaa, mutta olen antanut itseni ymmärtää vakuuttavasti, että myöhemmin lisäeristettäessä järkevämpi on kehikon ulkopuolinen kuin sisäpuolinen lisäeristys.
Rauno Kangaalla on myös rakennusalan teoreettinen koulutus, joka minulta puuttuu. Hän pystyy arvioimaan ja käyttämään paremmin saatavaa tietoa....eristäminen lähtee perinteisestä rakennusfysiikka-ajattelusta eli siitä, että rakenne pitäisi saada harvenemaan ulospäin ja ulkoverhouksen taakse tuuleturako.
Remonttikohteissa myös lisäeristyksen suorittaminen on helpompaa ulkopuolella, kun ei tarvi pohtia väliseinien ja -pohjien kohdalla eristeen katkeamispulmaa.
Ja tuo kehikon sisäpuolinen eristys vaatii aina seikkaperäiset selvitykset. Kivi- ja lasivilla hirsikehää vasten asennettuna, sisäpuolinen eristys on haaste rakennusfysiikalle ja edellyttää ehdottomasti hyvin tiivistä höyrynsulkua eikä sitä suositella kovin paksuna tehtäväksi (hirren sisäpinnan lämpötila pitäisi pitää reilusti plussalla ettei kostu ja jäädy). Puukuitueristeillä voidaan tehdä rakennusfysiikan vastaisia mutta silti toimivia ratkaisuja, mutta vaativat aina erillistä selvitystyötä tai "tyyppihyväksytyn ratkaisun". - völjari
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Sinulla Rauno Kangas on hyviä kirjoituksia ja asiantuntevaa tietoa,samoin följärillä.
Minulla on ollut yksi ontto hirsi ulkona n 1vuoden jonka olen tayttänyt puukuitueristeellä.Eli 140x220 hirsi jossa 45mm "kuoret"ympärillä ja sisällä puukuitueriste.En ole vielä sitä avannut enkä tutkinut miten sisäosat kayttäytyvät mutta pian sen teen.Koe ei ole hyvä siinä mielessä että lämpötila molemmilla puolilla hirttä on sama ulkolämpötila mutta ainakin nollaraja tulee useasti.
Sinulla on varmaan jotain tietoa miten puukuitu siellä sisällä käyttäytyy.Tällä rakenteella saataisiin lämpöarvot paremmiksi kuin pelkällä puulla.
Olen rakentanut pystyhirrestä mökkejä mutta en ole tätä hirsivaihtoehtoa uskaltanut vielä kokeilla.
Minulla olisi sellainen käsitys että pitäisi hyvin toimia mutta varma en ole ennenkuin avaan koehirren.Mielenkiintoinen koe tuo eristehirsi. Missä olet sitä pitänyt ulkona, ilmeisesti katonalla kuitenkin?
Olen kiinnostunut - suorastaan innostunut - tuon tyyppisistä proof-of-concept-prototype-kokeiluista. On olemassa sellaisia tiedonkerääjiä, dataloggereita, jotka pystyvät mittaamaan lukuisia suureita. Esimerkiksi lämpötilaa ja kosteutta. Ne toimivat omilla paristoillaan itsenäisesti useita kuukausia. Sellaisia heitetään banaanilastin sekaan kun se lähtee laivalla jostain kaukaa kohti pohjolaa ja myöhemmin siitä voidaan tietokoneella lukea millaisissa olosuhteissa reissu on mennyt. Tuollaisen tiedonkerääjän jos sujauttaisi paketin sisään, niin saisi tietoa miten kosteus ja lämmöt ovat muhineet! - hirsitaloa
Rauno Kangas kirjoitti:
...eristäminen lähtee perinteisestä rakennusfysiikka-ajattelusta eli siitä, että rakenne pitäisi saada harvenemaan ulospäin ja ulkoverhouksen taakse tuuleturako.
Remonttikohteissa myös lisäeristyksen suorittaminen on helpompaa ulkopuolella, kun ei tarvi pohtia väliseinien ja -pohjien kohdalla eristeen katkeamispulmaa.
Ja tuo kehikon sisäpuolinen eristys vaatii aina seikkaperäiset selvitykset. Kivi- ja lasivilla hirsikehää vasten asennettuna, sisäpuolinen eristys on haaste rakennusfysiikalle ja edellyttää ehdottomasti hyvin tiivistä höyrynsulkua eikä sitä suositella kovin paksuna tehtäväksi (hirren sisäpinnan lämpötila pitäisi pitää reilusti plussalla ettei kostu ja jäädy). Puukuitueristeillä voidaan tehdä rakennusfysiikan vastaisia mutta silti toimivia ratkaisuja, mutta vaativat aina erillistä selvitystyötä tai "tyyppihyväksytyn ratkaisun".mikä tekee lämpö"hirsi"talosta tai lisäeristetystä massiivihirsitaloa paremman?
- Rauno Kangas
hirsitaloa kirjoitti:
mikä tekee lämpö"hirsi"talosta tai lisäeristetystä massiivihirsitaloa paremman?
...tekee hirsitalosta niin erilaisen, etten lähde niitä edes vertailemaan. Lämpöhirsitalot (Polar ja Lapponia) eivät ole hirsitaloja ensinkään - painivat siis eri sarjassa.
- pystyhirsinikkari
völjari kirjoitti:
Mielenkiintoinen koe tuo eristehirsi. Missä olet sitä pitänyt ulkona, ilmeisesti katonalla kuitenkin?
Olen kiinnostunut - suorastaan innostunut - tuon tyyppisistä proof-of-concept-prototype-kokeiluista. On olemassa sellaisia tiedonkerääjiä, dataloggereita, jotka pystyvät mittaamaan lukuisia suureita. Esimerkiksi lämpötilaa ja kosteutta. Ne toimivat omilla paristoillaan itsenäisesti useita kuukausia. Sellaisia heitetään banaanilastin sekaan kun se lähtee laivalla jostain kaukaa kohti pohjolaa ja myöhemmin siitä voidaan tietokoneella lukea millaisissa olosuhteissa reissu on mennyt. Tuollaisen tiedonkerääjän jos sujauttaisi paketin sisään, niin saisi tietoa miten kosteus ja lämmöt ovat muhineet!Olen siirrellyt hirttä välillä sateeseen ja auringonpaisteeseen mutta enimmäkseen se on viettänyt aikaa rakennuksen seinustalla.
Aikeissa on ollut rakentaa kuutio jossa erilaisia hirsivaihtoehtoja eri sivuilla.
Kuution sisään lämmitys ja lämpömittarit ja ulkopuolelle samoin mittarit.
Mistä mainitsemiasi mittareita mahtaisi löytää? - völjari
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Olen siirrellyt hirttä välillä sateeseen ja auringonpaisteeseen mutta enimmäkseen se on viettänyt aikaa rakennuksen seinustalla.
Aikeissa on ollut rakentaa kuutio jossa erilaisia hirsivaihtoehtoja eri sivuilla.
Kuution sisään lämmitys ja lämpömittarit ja ulkopuolelle samoin mittarit.
Mistä mainitsemiasi mittareita mahtaisi löytää?Laitoin palautesivusi kautta jotain mitä tiesin noista koskeus-lämpötila-keräimistä.
Katsoin nettisivusi uudelleen. Mielenkiintoisen näköistä. Pystylämpöhirsi olisi siis eräänlainen "minielementti", joista voisi koota erillaisia rakennuksia, melkoisen yleissopiva lego moneen kohteeseen. Ei hassumpaa, vaikka olenkin perinteisen höylähirren friikki. Kuvia katsellessa heräsi kysymys, miten hanskataan ikkuna-aukon yläpuoliset osat? - pystyhirsinikkari
völjari kirjoitti:
Laitoin palautesivusi kautta jotain mitä tiesin noista koskeus-lämpötila-keräimistä.
Katsoin nettisivusi uudelleen. Mielenkiintoisen näköistä. Pystylämpöhirsi olisi siis eräänlainen "minielementti", joista voisi koota erillaisia rakennuksia, melkoisen yleissopiva lego moneen kohteeseen. Ei hassumpaa, vaikka olenkin perinteisen höylähirren friikki. Kuvia katsellessa heräsi kysymys, miten hanskataan ikkuna-aukon yläpuoliset osat?Taidanpa hommata mittarin.Eipä tuntunut kovin kalliiltakaan.
Jep legopalikoiksi niitä olen kutsunutkin.Hirsi on symmetrinen siten että sen voi asentaa miten päin tahtoo.Jos vaikka on kuljetuksessa tullut joku naarmu niin sen voi asentaa sellaiseen paikkaa missä ei haittaa.
Ikkunan yläpuolen puu tukeutuu sivupuihin ja lisäksi pyrin asettamaan ikkunat niin että kattoristikko osuu ehjän puun kohdalle.
Olen myöskin tehnyt ikkunan niin että ajan samat urat ikkunaan kuin hirsiinkin ja asennus kay vain nostamalla ikkuna paikalleen eikä sitä tarvitse kiinnittää mitenkään.
Myöhemmin olen luopunut siitä koska ehkä ikkunat vaihdetaan joskus ja silloin uusi ikkuna pitäisi olla hieman matalampi ja ikkunan irroitus olisi vaikeampaa. - jo tehty ja olemassa
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Olen siirrellyt hirttä välillä sateeseen ja auringonpaisteeseen mutta enimmäkseen se on viettänyt aikaa rakennuksen seinustalla.
Aikeissa on ollut rakentaa kuutio jossa erilaisia hirsivaihtoehtoja eri sivuilla.
Kuution sisään lämmitys ja lämpömittarit ja ulkopuolelle samoin mittarit.
Mistä mainitsemiasi mittareita mahtaisi löytää?Muutama vuosi sitten tehtiin Vtt:n ja Rovaniemen yliopiston toteuttama testi erityyppisillä taloilla. Rahoittajina olivat näiden lisäksi mm. kaksi eristefirmaa.
Rovaniemen suunnalle rakennettiin 4 rakennusta, jotka ovat äkkiä katsottuina samannäköiset. Niissä käytettiin eriteenä kahdessa lasivillaa ja kahdessa ekovillaa. Kahteen taloon oli eristys asennettu sisäpuolelle ja kahteen ulkopuolelle. Näin meillä oli 4 erilaista taloa.
Puutavara oli käytössä 95 x 170 hirsi sekä 28 x 170 mm hirsipaneli.
Kun tutkimus valmistui toinen villatehtaista haki Markkinatuomioistuimesta kiellon käyttää tutkimustulosta markkinointiin. Eräillä messuilla sain vahingossa kopion ko. tutkimustuloksesta käsiini ja yksityishenkilönä voin kertoa mikä oli tutkimuksen voittaja. Selvästi paras ja vähiten energiaa tarvitsenva malli oli ulkopuolinen eristys, eristeenä ekovilla.
Kansantaloudellisesti olisi ollut erittäin merkittävää julkaista tällaisen tutkimuksen tulos. Ihmiset osaisivat rakentaa energiaa säästävällä tavalla, niin eikös se olisi koko kansakunnan etu.
Onneksi nyt yhä useampi ammattilainen on ymmärtänyt, miten rakennettu talo on paras. - völjari
jo tehty ja olemassa kirjoitti:
Muutama vuosi sitten tehtiin Vtt:n ja Rovaniemen yliopiston toteuttama testi erityyppisillä taloilla. Rahoittajina olivat näiden lisäksi mm. kaksi eristefirmaa.
Rovaniemen suunnalle rakennettiin 4 rakennusta, jotka ovat äkkiä katsottuina samannäköiset. Niissä käytettiin eriteenä kahdessa lasivillaa ja kahdessa ekovillaa. Kahteen taloon oli eristys asennettu sisäpuolelle ja kahteen ulkopuolelle. Näin meillä oli 4 erilaista taloa.
Puutavara oli käytössä 95 x 170 hirsi sekä 28 x 170 mm hirsipaneli.
Kun tutkimus valmistui toinen villatehtaista haki Markkinatuomioistuimesta kiellon käyttää tutkimustulosta markkinointiin. Eräillä messuilla sain vahingossa kopion ko. tutkimustuloksesta käsiini ja yksityishenkilönä voin kertoa mikä oli tutkimuksen voittaja. Selvästi paras ja vähiten energiaa tarvitsenva malli oli ulkopuolinen eristys, eristeenä ekovilla.
Kansantaloudellisesti olisi ollut erittäin merkittävää julkaista tällaisen tutkimuksen tulos. Ihmiset osaisivat rakentaa energiaa säästävällä tavalla, niin eikös se olisi koko kansakunnan etu.
Onneksi nyt yhä useampi ammattilainen on ymmärtänyt, miten rakennettu talo on paras.Vaikka tulosta ei markkinoinnissa saisikaan viitata, eikö sitä julkaistu missään ammattilehdessä, raporttina tai opinnäytteenä. Olen käsittänyt, että yleensä kun yliopistot ovat mukana, jossakin kaikki pyritään julkaisemaan jotta verovaroilla saataisiin vastinetta.
- tutkimusta julkaistavan
völjari kirjoitti:
Vaikka tulosta ei markkinoinnissa saisikaan viitata, eikö sitä julkaistu missään ammattilehdessä, raporttina tai opinnäytteenä. Olen käsittänyt, että yleensä kun yliopistot ovat mukana, jossakin kaikki pyritään julkaisemaan jotta verovaroilla saataisiin vastinetta.
missään viestimessä. Tämä juttu on muutaman vuoden takaa. Ei ole tullut käytyä Rovaniemellä aikoihin, mutta pitää soittaa ihan huomenna sinne ja yritän selvittää, mikä tuo juttu oli. Ainakin yksi virallinen paperi tutkimuksesta siis oli jäänyt tallelle.
Oli niin tai näin, mutta rahan voimalla yritettiin todistaa toinen eriste toista paremmaksi. Kävi kuitenkin juuri päinvastoin, siksi lisää rahaa ja tutkimustulos "nollattiin".
Markkinatuomioistuimen päätös perustui siihen, että eristefirma oli osallistunut ko. tutkimuksen kustannuksiin, siksi heillä oli oikeus nollata tutkimus. - völjari
tutkimusta julkaistavan kirjoitti:
missään viestimessä. Tämä juttu on muutaman vuoden takaa. Ei ole tullut käytyä Rovaniemellä aikoihin, mutta pitää soittaa ihan huomenna sinne ja yritän selvittää, mikä tuo juttu oli. Ainakin yksi virallinen paperi tutkimuksesta siis oli jäänyt tallelle.
Oli niin tai näin, mutta rahan voimalla yritettiin todistaa toinen eriste toista paremmaksi. Kävi kuitenkin juuri päinvastoin, siksi lisää rahaa ja tutkimustulos "nollattiin".
Markkinatuomioistuimen päätös perustui siihen, että eristefirma oli osallistunut ko. tutkimuksen kustannuksiin, siksi heillä oli oikeus nollata tutkimus.Kiusallista kun pääomakeskeisillä aloilla ei käytännössä voida tehdä puolueetonta tutkimusta. Samainen malli toistunee lääketutkimuksissa, sitä voi vain kauhistella mitä se oikein merkitsee.
- völjari
Mitenkä käyttäytyisi rakenne, jossa olisi esimerkiksi kaksi 70 mm hirttä ja välissä 50 mm ilmarako. Hirret voisi olla ristiin läpisalvottuja, eli nurkissa olisi ulkopuolella näkyvissä kaksi riviä hirrenpäitä.
Kovin leveä tuo ilmarako ei voisi olla, sillon siellä syntyisi erillaisia virtauksia ja tietysti tiivis alhaalta ja ylhäältä sen pitää olla (tiiviimpi kuin hiirenkestävä ...). Olisiko tuo seinä eristävämpi kuin 135 - 145 mm massiivi- tai lamellihirsi?
Todennäköisesti ulko- ja sisäkehikon painuminen ei menisi tasatahtiin erillaisen kosteustilanteen takia... - Rauno Kangas
völjari kirjoitti:
Mitenkä käyttäytyisi rakenne, jossa olisi esimerkiksi kaksi 70 mm hirttä ja välissä 50 mm ilmarako. Hirret voisi olla ristiin läpisalvottuja, eli nurkissa olisi ulkopuolella näkyvissä kaksi riviä hirrenpäitä.
Kovin leveä tuo ilmarako ei voisi olla, sillon siellä syntyisi erillaisia virtauksia ja tietysti tiivis alhaalta ja ylhäältä sen pitää olla (tiiviimpi kuin hiirenkestävä ...). Olisiko tuo seinä eristävämpi kuin 135 - 145 mm massiivi- tai lamellihirsi?
Todennäköisesti ulko- ja sisäkehikon painuminen ei menisi tasatahtiin erillaisen kosteustilanteen takia......ilmaraolla on tietystikin vaikutusta eristävyyteen.
Jos verrataan 140 mm umpipuuseinää kahteen 70 milliseen ilmarakoon, niin normien mukaan lasketut u-arvot ovat:
140 mm = 0,75 (umpiseinä)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,67 (ilmaraolla)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,39 (eristeellä)
Tuossa se mittamaailma on - pystyhirsinikkari
Rauno Kangas kirjoitti:
...ilmaraolla on tietystikin vaikutusta eristävyyteen.
Jos verrataan 140 mm umpipuuseinää kahteen 70 milliseen ilmarakoon, niin normien mukaan lasketut u-arvot ovat:
140 mm = 0,75 (umpiseinä)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,67 (ilmaraolla)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,39 (eristeellä)
Tuossa se mittamaailma onTein viime kesänä yhden rakennuksen missä oli ulkona 135mm pystyhirsi ja sen jälkeen 22mm huokolevy ja sisällä 75mm pystyhirsi.Kaikki nämä kiinni toisissaan.Tämä tuli vapaa-ajan asuntoon.miten u-arvot tällaisessa rakenteessa?
- Rauno Kangas
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Tein viime kesänä yhden rakennuksen missä oli ulkona 135mm pystyhirsi ja sen jälkeen 22mm huokolevy ja sisällä 75mm pystyhirsi.Kaikki nämä kiinni toisissaan.Tämä tuli vapaa-ajan asuntoon.miten u-arvot tällaisessa rakenteessa?
...laskien 0,43
- völjari
Rauno Kangas kirjoitti:
...laskien 0,43
Löytyykö jostakin kaava, jolla tällaisia yhdelmiä voi laskea? Arvoja löytyy RT-korteista ja netistä.
Pitäisi varmaan opiskella vähän rakennusfysiikan teoriaa. Harmi kun kesäyliopistoissa & avoimissa yliopistoissa ei käytännössä mahdollista ole mahdollista opiskella fysiikkaa iltaisin töiden ohessa. Vähän pohjatiedoiksi itseopiskelulle. Tietojenkäsittelystä ja tilastotieteestä olen siellä suorittanut appropaatturia vastaavat perusopinnot, tilastossa päälle vielä muutamia aineopintokurssejakin. - Rauno Kangas
völjari kirjoitti:
Löytyykö jostakin kaava, jolla tällaisia yhdelmiä voi laskea? Arvoja löytyy RT-korteista ja netistä.
Pitäisi varmaan opiskella vähän rakennusfysiikan teoriaa. Harmi kun kesäyliopistoissa & avoimissa yliopistoissa ei käytännössä mahdollista ole mahdollista opiskella fysiikkaa iltaisin töiden ohessa. Vähän pohjatiedoiksi itseopiskelulle. Tietojenkäsittelystä ja tilastotieteestä olen siellä suorittanut appropaatturia vastaavat perusopinnot, tilastossa päälle vielä muutamia aineopintokurssejakin.RakMK C4 / Luku 2 - lämmönläpäisykertoimen määritys
Löytyy netistä:
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf - puun
Rauno Kangas kirjoitti:
RakMK C4 / Luku 2 - lämmönläpäisykertoimen määritys
Löytyy netistä:
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdflämmönjohtavuus on tutkittu???
Otetaanpa pieni esimerkki:
Jos otat käteen dimensioltaan 22x100mm laudan, ja lämmität kaasupolttimella kappaleen alalapetta niin kauanku kestää, että tunnet lämmön käteen kappaleen yläpinnasta? - völjari
puun kirjoitti:
lämmönjohtavuus on tutkittu???
Otetaanpa pieni esimerkki:
Jos otat käteen dimensioltaan 22x100mm laudan, ja lämmität kaasupolttimella kappaleen alalapetta niin kauanku kestää, että tunnet lämmön käteen kappaleen yläpinnasta?Pohdin ihan samaa tänään. Googlen tuoma eka vastaus on: http://fyslab.tkk.fi/kurssit/Tfy-3.15x/Teoria/tyo14.pdf
- eli noin
völjari kirjoitti:
Pohdin ihan samaa tänään. Googlen tuoma eka vastaus on: http://fyslab.tkk.fi/kurssit/Tfy-3.15x/Teoria/tyo14.pdf
saadaan selville paljon puhuttu suure.
Yksi juttu nousee puun kohdalla mieleen, että puuhan sitoo tavallaan lämpöenergiaa, joten tuon tyylisissä lämmönläpäisy laskuissa sitä ei oteta huomioon lainkaan. - Rauno Kangas
eli noin kirjoitti:
saadaan selville paljon puhuttu suure.
Yksi juttu nousee puun kohdalla mieleen, että puuhan sitoo tavallaan lämpöenergiaa, joten tuon tyylisissä lämmönläpäisy laskuissa sitä ei oteta huomioon lainkaan....varautumisen vaikutus eliminoidaan pitämällä kokeessa tapahtuva tehonmuutos riittävän hitaana. Puhutaan stationäärisistä olosuhteista (vakaa, vakautunut) eli sen kappaleen annetaan lämmetä/viiletä ennenkuin mittaustuloksia otetaan.
Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkijoiden mukaan erityisesti massiivisilla seinärakenteilla tuo lämmönvarauskyky parantaa laskennallisia u-arvoja jopa neljänneksellä, kun lämpötilojen luontainen vaihtelu yhdistetään siihen lämmönvarauskykyyn. - neljänneksen
Rauno Kangas kirjoitti:
...varautumisen vaikutus eliminoidaan pitämällä kokeessa tapahtuva tehonmuutos riittävän hitaana. Puhutaan stationäärisistä olosuhteista (vakaa, vakautunut) eli sen kappaleen annetaan lämmetä/viiletä ennenkuin mittaustuloksia otetaan.
Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkijoiden mukaan erityisesti massiivisilla seinärakenteilla tuo lämmönvarauskyky parantaa laskennallisia u-arvoja jopa neljänneksellä, kun lämpötilojen luontainen vaihtelu yhdistetään siihen lämmönvarauskykyyn.parannus ole jo merkittävä? Ja miksi sitä ei oteta huomioon?
- Rauno Kangas
neljänneksen kirjoitti:
parannus ole jo merkittävä? Ja miksi sitä ei oteta huomioon?
...on paljon, mutta neljännes kuudesosasta ei niin merkittävä.
Tuo kuudesossa on karkeasti ottaen ulkoseinien läpi johtuvan energian osuus koko lämmitysenergiasta. Ja neljäsosa kuudesosasta on suuruusluokkaa 4 % - mikä laskennallisen menetelmän systemaattisena virheenä on toitaiseksi siedetty, sillä virheen poistaminen olisi aika hirmuisen työn takana. Ensin pitäisi tietystikin se ilmiö mallintaa ja tehdä melkoisesti perustutkimusta. Sitten pitäisi luoda uusiksi laskentajärjestelmiä ja kirjoittaa pitkät pätkät normeja uusiksi etc.
Ja ennenkuin kivitalomiehet, jotka on tällä muuten jo osin ratsastelleetkin (massiivisten rakenteiden energiatehokkuus) , innostuvat liiaksi kerrottakoon varmistamattomana havaintona, että ilmiö esiintyy myös muissa kuin kiviaineisissa seinissä, eikä sen suuruudesta ole todellakaan kiistatonta tietoa - tuo neljännes on erään Tamperelaisen "heitto lonkalta" - ainakaan vielä ei ole osunut silmiin raporttia aiheesta.
Veikkaan, että tietoa on jo paljon enemmän kuin mitä edellä kerroin, mutta hyödynnettäväksi normiksi on matkaa "monta monta vuotta" - luulen kuitenkin, että tamperelaiset tutkivat tätäkin asiaa edelleen ja ennenpitkää tietomme lisääntyy. - kun taas
Rauno Kangas kirjoitti:
...on paljon, mutta neljännes kuudesosasta ei niin merkittävä.
Tuo kuudesossa on karkeasti ottaen ulkoseinien läpi johtuvan energian osuus koko lämmitysenergiasta. Ja neljäsosa kuudesosasta on suuruusluokkaa 4 % - mikä laskennallisen menetelmän systemaattisena virheenä on toitaiseksi siedetty, sillä virheen poistaminen olisi aika hirmuisen työn takana. Ensin pitäisi tietystikin se ilmiö mallintaa ja tehdä melkoisesti perustutkimusta. Sitten pitäisi luoda uusiksi laskentajärjestelmiä ja kirjoittaa pitkät pätkät normeja uusiksi etc.
Ja ennenkuin kivitalomiehet, jotka on tällä muuten jo osin ratsastelleetkin (massiivisten rakenteiden energiatehokkuus) , innostuvat liiaksi kerrottakoon varmistamattomana havaintona, että ilmiö esiintyy myös muissa kuin kiviaineisissa seinissä, eikä sen suuruudesta ole todellakaan kiistatonta tietoa - tuo neljännes on erään Tamperelaisen "heitto lonkalta" - ainakaan vielä ei ole osunut silmiin raporttia aiheesta.
Veikkaan, että tietoa on jo paljon enemmän kuin mitä edellä kerroin, mutta hyödynnettäväksi normiksi on matkaa "monta monta vuotta" - luulen kuitenkin, että tamperelaiset tutkivat tätäkin asiaa edelleen ja ennenpitkää tietomme lisääntyy.näitä arvoja ja suureita väännetään ja käännetään, muiden kuin hirsirakenteen hyväksi, niin ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että tutkitaanko täällä Suomessa samalla innolla ja tärkeydellä villarakenteen ja betonissa käytettävän betonin suuria heikkouksia?
- edelliseen
kun taas kirjoitti:
näitä arvoja ja suureita väännetään ja käännetään, muiden kuin hirsirakenteen hyväksi, niin ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää, että tutkitaanko täällä Suomessa samalla innolla ja tärkeydellä villarakenteen ja betonissa käytettävän betonin suuria heikkouksia?
tarkoitin betonissa käytettävän kemian heikkouksia.
- Rauno Kangas
edelliseen kirjoitti:
tarkoitin betonissa käytettävän kemian heikkouksia.
...kun itsekukin tutkii omiansa ja jonkin verran lyö puukkoa kilpailevien järjestelmien selkään, niin varmuutta saadaan vain siitä, että verkalleen kehitys kehittyy.
Uskon kuitenkin, että vähän kerrassaan meillä on mahdollisuus oppia uutta tästäkin toimialasta. Itse yritän olla liittymättä mihinkään koulukuntiin, joita markkinan pienuudesta huolimatta tuntuu olevan riittävästi. - tämähän
Rauno Kangas kirjoitti:
...kun itsekukin tutkii omiansa ja jonkin verran lyö puukkoa kilpailevien järjestelmien selkään, niin varmuutta saadaan vain siitä, että verkalleen kehitys kehittyy.
Uskon kuitenkin, että vähän kerrassaan meillä on mahdollisuus oppia uutta tästäkin toimialasta. Itse yritän olla liittymättä mihinkään koulukuntiin, joita markkinan pienuudesta huolimatta tuntuu olevan riittävästi.se meidän ongelma onkin. Me nyt täällä valitettavasti kilpaillaan vain ja ainoastaan sillä kuka pystyy rakentamaan villoilla ja sun muilla materiaaleilla pienimmän u- arvon omaavan talon tai jonkin muun suureen mukaan.
Meidänhän pitäisi tukea nyt puurakentamista, niitä rakennustyylejä on monia, täällä tunnetaan vain pystyrunkorakenne villa tai hirsiseinä. Ajatukseni taustalla on se, että kuinka moni meistä saa elantonsa, jos me tuemme vain villateollisuutta? Voimmehan täyttää sen elementin muillakin ekologisilla materiaaleilla. Meidän mineraalivilla taloja ei voida viedä ulkomaille, jos meillä olisi toinenkin vaihtoehto hirren lisäksi rakentamisessa jota voisi käyttää vientituotteeksi? Uskoisin, että meidän kansantaloudelle vienti olisi parempi kuin mitättömien suureiden pyörittely?
Nyt pitäisi keskityttyä kehittämään vientituotetta. Meille tuodaan autoja sun muuta sälää ulkomailta, miksi me ei voida vastaavasti viedä heille koteja? Puu on meillä vielä hivenen halvempaa kuin muualla, lukuunottamatta Ruotsia. Puuhun se idea pitää perustua, kun sitä ulkomailla arvostetaan.
Mielestäni tämä taloteollisuuden ongelma ei olisi läheskään näin suuri, jos ajoissa olisi panostettu tuotteen ominaisuuksiin, jota vientimarkkinoilla kaivataan. 5 miljoonaa kuluttajaa on kohtuullisen vähän ja markkinat pienet.
Pitäisi ennakkoluulottamasti kehittää ja ensitöikseen käydä kopioimassa rakenteita Euroopasta miten he rakentavat talonsa.
Ei meidän pidä ajatella, että eihän noin voi rakentaa, ei se meille sovi!!! Mitä väliä sillä on voiko vai ei, asikas on Euroopassa ja niitä on vielä paljon siellä.
Olen lukenut monia artikkeleita meidän puurakentamishankkeista, osa niistä hyviä, jopa vientiin, mutta tämä meidän ennakkoluulo ei anna mahdollisuuksia kehittää tuotetta edelleen, kun ei uskalleta ostaa mitään uutta.
Meille tuodaan jopa taloja tänne kun emme itse osaa rakentaa sillä tyylillä. Ulkomailla ajatellaaan monesti, että suomalaiset ostaa jos halvalla saa ja tosihan se on. Tietty talomerkki jyllää markkinoilla vuodesta toiseen, yksinkertaisella idealla: tuotteen pitää olla halpa! Ei sillä ole väliä, vaikka on ehkä pieniä ongelmia> kauppa käy silti. - Rauno Kangas
tämähän kirjoitti:
se meidän ongelma onkin. Me nyt täällä valitettavasti kilpaillaan vain ja ainoastaan sillä kuka pystyy rakentamaan villoilla ja sun muilla materiaaleilla pienimmän u- arvon omaavan talon tai jonkin muun suureen mukaan.
Meidänhän pitäisi tukea nyt puurakentamista, niitä rakennustyylejä on monia, täällä tunnetaan vain pystyrunkorakenne villa tai hirsiseinä. Ajatukseni taustalla on se, että kuinka moni meistä saa elantonsa, jos me tuemme vain villateollisuutta? Voimmehan täyttää sen elementin muillakin ekologisilla materiaaleilla. Meidän mineraalivilla taloja ei voida viedä ulkomaille, jos meillä olisi toinenkin vaihtoehto hirren lisäksi rakentamisessa jota voisi käyttää vientituotteeksi? Uskoisin, että meidän kansantaloudelle vienti olisi parempi kuin mitättömien suureiden pyörittely?
Nyt pitäisi keskityttyä kehittämään vientituotetta. Meille tuodaan autoja sun muuta sälää ulkomailta, miksi me ei voida vastaavasti viedä heille koteja? Puu on meillä vielä hivenen halvempaa kuin muualla, lukuunottamatta Ruotsia. Puuhun se idea pitää perustua, kun sitä ulkomailla arvostetaan.
Mielestäni tämä taloteollisuuden ongelma ei olisi läheskään näin suuri, jos ajoissa olisi panostettu tuotteen ominaisuuksiin, jota vientimarkkinoilla kaivataan. 5 miljoonaa kuluttajaa on kohtuullisen vähän ja markkinat pienet.
Pitäisi ennakkoluulottamasti kehittää ja ensitöikseen käydä kopioimassa rakenteita Euroopasta miten he rakentavat talonsa.
Ei meidän pidä ajatella, että eihän noin voi rakentaa, ei se meille sovi!!! Mitä väliä sillä on voiko vai ei, asikas on Euroopassa ja niitä on vielä paljon siellä.
Olen lukenut monia artikkeleita meidän puurakentamishankkeista, osa niistä hyviä, jopa vientiin, mutta tämä meidän ennakkoluulo ei anna mahdollisuuksia kehittää tuotetta edelleen, kun ei uskalleta ostaa mitään uutta.
Meille tuodaan jopa taloja tänne kun emme itse osaa rakentaa sillä tyylillä. Ulkomailla ajatellaaan monesti, että suomalaiset ostaa jos halvalla saa ja tosihan se on. Tietty talomerkki jyllää markkinoilla vuodesta toiseen, yksinkertaisella idealla: tuotteen pitää olla halpa! Ei sillä ole väliä, vaikka on ehkä pieniä ongelmia> kauppa käy silti....eri rakennusmateriaalien ja -järjestelmien välillä ratkesi jo sata vuotta stten betoniteollisuuden voitoksi. Eikä syypää ole yhteiskunta, eikä edes alalla toimivat yritykset, vaan syypää on "olosuhde".
Betoniteollisuus oli aikoinaan muutaman perheen halussa, joten betoniteollisuus oli helppo saada puhaltamaan yhteen hiileen - ja kansan kannalta törkein rahastus oli betonirakentamisjärjestelmä BES.
Puunjalostus sitävastoin on jossain määrin sirpaleisempi. Silloin kun minä tulin alalle, olis Suomessa pikkusen Kinnaskosken sahaa suurempia sahalaitoksia enemmän kuin kuntia - siis satoja. Ja mainittakoon vaikkapa 2002 silloiselle työnantajalleni tekemä markkinaselvitys, jonka aloitin selvittämällä luettelon niistä yrityksistä, jotka ilmoittivat päätoimialakseen "hirsitalojen valmistus" eikä moni usko, mutta totta se vaan on, siihen listaan ilmaantui 202 yritystä! Puunjalostajien voimat on niin hajallaan, ettei kannata ihan vielä haaveilla merkittävistä yhteishankkeista, sanotaan nyt vaikkapa BES:iin verrattavissa olevasta yhteisesiintymisestä.
Onhan meillä yritetty kaikenlaisia Puun Vuosi ja Puun Aika -kampanjoita, mutta ovat hyytyneet yhteiskuntavetoisuutensa vuoksi aika akateemisiksi puuhasteluiksi - tuollaisia hankkeita vetämään pitäisi saada yritykset itse, mutta se ei taida onnistua näin hajanaisessa toimintaympäristössä.
Onkin vaarana toteutua yhden vanhan puumiehen ennustus: tyhmyyttään me täällä Suomessa köyhiä ollaan. - völjari
Rauno Kangas kirjoitti:
...varautumisen vaikutus eliminoidaan pitämällä kokeessa tapahtuva tehonmuutos riittävän hitaana. Puhutaan stationäärisistä olosuhteista (vakaa, vakautunut) eli sen kappaleen annetaan lämmetä/viiletä ennenkuin mittaustuloksia otetaan.
Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkijoiden mukaan erityisesti massiivisilla seinärakenteilla tuo lämmönvarauskyky parantaa laskennallisia u-arvoja jopa neljänneksellä, kun lämpötilojen luontainen vaihtelu yhdistetään siihen lämmönvarauskykyyn.Mielenkiintoiselta vaikuttaa. Onkohan kuivan puun lämmönjohtokyvyssä eroja syyn suunta vs. syyn vastainen suunta?
- völjari
Rauno Kangas kirjoitti:
...ilmaraolla on tietystikin vaikutusta eristävyyteen.
Jos verrataan 140 mm umpipuuseinää kahteen 70 milliseen ilmarakoon, niin normien mukaan lasketut u-arvot ovat:
140 mm = 0,75 (umpiseinä)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,67 (ilmaraolla)
70 mm 50 mm 70 mm = 0,39 (eristeellä)
Tuossa se mittamaailma onEtsin tänään netistä firmoja jotka myy "aitoja" hirsi hirsi -ratkaisuja ja niitä ei näytä montaa löytyvän. Pari isompaa, yksi pikkuinen ja yksi sen toiminnan lopettanut. Ratkaisuissakin on pikkuisen eroja, mutta parilla oli ratkaisuna tuplasalvos, eli kummatkin hirret jatkuu seinän läpi.
Mielenkiintoista on myös, että vain yhdellä oli kuva tuplahirsirakennuksesta pohjakuvineen, muut esittelivät lähinnä nurkat mockuppia tai miksi sellaista muutaman hirren näyttelyesinettä sitten kutsutaankin.
Muuten rupesi kiinnostamaan tämä lähestymistapa ja erityisesti sellainen "yksiaineinen" ratkaisu, että hirsien välissä ei olisi kuin "ilimoo". - Rauno Kangas
völjari kirjoitti:
Mielenkiintoiselta vaikuttaa. Onkohan kuivan puun lämmönjohtokyvyssä eroja syyn suunta vs. syyn vastainen suunta?
...niin paljoa eroa, että normeissa mainittaisiin.
- völjari
Rauno Kangas kirjoitti:
...niin paljoa eroa, että normeissa mainittaisiin.
tai sitten arvot on laskettu todennäköisen käyttösuunnan mukaan. Muutenhan puun ominaisuudet ovat hyvin erillaiset syiden suuntaan tai vastaan.
- Rak.ins2
völjari kirjoitti:
Mitenkä käyttäytyisi rakenne, jossa olisi esimerkiksi kaksi 70 mm hirttä ja välissä 50 mm ilmarako. Hirret voisi olla ristiin läpisalvottuja, eli nurkissa olisi ulkopuolella näkyvissä kaksi riviä hirrenpäitä.
Kovin leveä tuo ilmarako ei voisi olla, sillon siellä syntyisi erillaisia virtauksia ja tietysti tiivis alhaalta ja ylhäältä sen pitää olla (tiiviimpi kuin hiirenkestävä ...). Olisiko tuo seinä eristävämpi kuin 135 - 145 mm massiivi- tai lamellihirsi?
Todennäköisesti ulko- ja sisäkehikon painuminen ei menisi tasatahtiin erillaisen kosteustilanteen takia...sisäkehän hirsien välissä olisi näkyviä rakoja, ellei käytetä suoraa ponttia, koska sisäkehä kutistuu 2-5 mm / varvi enempi kuin ulkokehä. Tämä puun kosteuskäyttäytyminen näkyy jo paksussa hirsiseinässä, mutta kahdessa erillisessä se on huomattavasti suurempi. Ehkei sisäkehää kannata viedä nurkissa läpi.
Vaihtoehtona on tehdä ulkokehä valmiiksi 2-3 mm pienemmällä nousulla, jolloin raot eivät haittaisi. "ulkokuiva" puu 15-18 % kutistuu myös ulkoilmassa, mutta kun sen tuo sisälle, kutistuu se huomattavasti lisää. 3-4 mm / 170 mm matkalla, riippuen toki puun kasvunopeudesta. - völjari
Rak.ins2 kirjoitti:
sisäkehän hirsien välissä olisi näkyviä rakoja, ellei käytetä suoraa ponttia, koska sisäkehä kutistuu 2-5 mm / varvi enempi kuin ulkokehä. Tämä puun kosteuskäyttäytyminen näkyy jo paksussa hirsiseinässä, mutta kahdessa erillisessä se on huomattavasti suurempi. Ehkei sisäkehää kannata viedä nurkissa läpi.
Vaihtoehtona on tehdä ulkokehä valmiiksi 2-3 mm pienemmällä nousulla, jolloin raot eivät haittaisi. "ulkokuiva" puu 15-18 % kutistuu myös ulkoilmassa, mutta kun sen tuo sisälle, kutistuu se huomattavasti lisää. 3-4 mm / 170 mm matkalla, riippuen toki puun kasvunopeudesta.Arvelinkin että käy kuten paksuille kehikoille. Saumat irvistelee kelivaihteluiden eli sisä-ulkkopinnan kosteuden erojen mukaan.
Kehikoiden tekeminen erilliseksi lienee järkevä ratkaisu. Senkin takia, että kaksi ohutta salvosriviä vieretysten ei ole välttämättä kovin kaunista. Koska väliseinät tulisi kumminkin enintään yhdestä hirrestä, tulisi vielä osaan kohdista yksittäisiä salvosrivejä. - rakennusfysiikasta
Rauno Kangas kirjoitti:
...nykyisiä puukuitueristeitä, jossa sideaineena on niitä parjattuja boorakseja, saavutetaan aika hyviä tuloksia puun ja puukuitueristeen yhteen toimimisesta. Esim. Rantasalmen Ekorexissä on rakenteenteena:
3" hirsi runko 6" puukuitueristeellä ilmansulkupaperi 20 mm paneli - mikä o perinteisen rakennefysiikan vastainen rakenne, mutta laajoissa VTT-testeissä siitä ei löytynyt huomautettavaa. Hirsien sisäpinnat pysyivät jopa mikrobien osalta puhtaampina kuin perinteisen puuverhouksen (sellaisen ilmaraollisen) sisäpinnat.
On siis olemassa hyvät mahdollisuudet, että toimii, mutta arveluttavaksi koetaan nämä uudet normit, jotka pudottavat ulkokuoren sisäpinnan lämpötilaa nykyisestä - tutkimatonta aluetta siis riittää lähivuosiksi.
Rantasalmi näyttää julkaisseen Ekorex-plus-rakenteen 8" rungolla (u-arvo 0,18)eli eikös rakennusfysiikka pitäs laittaa tarkasteluun jos se on ristiriidassa reaalimaailman kanssa? Tähän samaan fysiikaan olen törmännyt aikaisemminkin ja käytännössä todennut, että siinä on niin paljon epäkohtia ettei ihan heti uskoisikaan. Tämän nostaisin pinnalle erityisesti nyt kun määräykset ovat kiristymässä ja ei oikein kukaan tiedä mikä olisi oikea tapa tehdä. Liian paljon luotetaan siihen teoriaan joka on osittain vääräksi (käytännössä)todettu taikka sitten labrassa tehtyjä olosuhteita ei koskaan saavuteta tässä maailmassa.
- on rauno
Rauno Kangas kirjoitti:
...kun itsekukin tutkii omiansa ja jonkin verran lyö puukkoa kilpailevien järjestelmien selkään, niin varmuutta saadaan vain siitä, että verkalleen kehitys kehittyy.
Uskon kuitenkin, että vähän kerrassaan meillä on mahdollisuus oppia uutta tästäkin toimialasta. Itse yritän olla liittymättä mihinkään koulukuntiin, joita markkinan pienuudesta huolimatta tuntuu olevan riittävästi.oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
- Rauno Kangas
rakennusfysiikasta kirjoitti:
eli eikös rakennusfysiikka pitäs laittaa tarkasteluun jos se on ristiriidassa reaalimaailman kanssa? Tähän samaan fysiikaan olen törmännyt aikaisemminkin ja käytännössä todennut, että siinä on niin paljon epäkohtia ettei ihan heti uskoisikaan. Tämän nostaisin pinnalle erityisesti nyt kun määräykset ovat kiristymässä ja ei oikein kukaan tiedä mikä olisi oikea tapa tehdä. Liian paljon luotetaan siihen teoriaan joka on osittain vääräksi (käytännössä)todettu taikka sitten labrassa tehtyjä olosuhteita ei koskaan saavuteta tässä maailmassa.
...että mallia kehitetään sen minkä ehditään, mutta parempaakaan ei ole - vielä.
- Rauno Kangas
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
...tullut tän vuosituhannen puolella seurattua Japanin tapahtumia ja viime vuosituhannen saaliskin jäi yhteen Japaniin suunniteltuun taloon, jota sitäkään ei koskaan rakennettu - lama tuli väliin.
- panostaa
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
tuotekehitykseen, kun he ovat oivaltaneet, että nämä kotimarkkinat on pienet. Monesti olen miettinyt, että mikseivät precut ja elementtitehtaat panosta oman tuotteensa kehittelyyn, en ainakaan ole muuta kehittelyä huomannut kun seinän paksuntamista ja sekin vielä mineraalivillalla, joten edelleenkin sen vientiarvo on nolla. Ihmettelen myös, että mikseivät he eristä runkojansa kuivalla sahanpurulla tai höylänlastulla, joka ois tiivistetty sinne kunnolla? Tän jälkeen heillä olisi vientituote. No toisaalta, kun tuote pitää ensin testailla täällä ja mehän ajatellaan, että höpön höpö koko puru ajattelelulle>>> joten eipä mineraalivillasta koskaan eroon päästä, eikä sen tuottajat pääse vientimarkkinoille.
Jos oisin tällä hetkellä talotehtailija, niin miksi kilpailla muutamasta elementti asiakkaasta täällä? Purut seiniin ja Keski-Eurooppaan!!! - en usko
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
että pre-cut tai elementti taloja alkais mennä maailmalle. Syynä tähän on hyvin pitkälti se, että kohdemaissa pitäs olla joku organisaatio jota kautta markkinointi yms tapahtuu ja asiakkaan haluamilla kuvilla eli yksilöllisiä taloja. Suomessa taas systeemi on se, että talot ovat ns paketteja eli myyjä myy malleja joista asiakas sitten valitsee mieleisensä. Tämä ei toimi maailmalla koska malleja pitäs olla miljoonia sen takia koska mielihalujakin on yhtäpaljon. Jos taas on tilanne, että kohdemaassa rakentava haluaa pakettitalon niin siellä on yleensä vain muutama talomalli mistä valita ja se tehdään tiilestä tms koska kaikki muutkin talot on tehty niin (liekkö sitten kaava tms määräys) On myös muitakin syitä (loppuasiakkaat kertoneet) mutta niitä en viitsi täällä alkaa kirjoittelemaan.
Tosin yhdelle asiakkaalle teen todella paljon kohteita mitkä tehdään kappaletavarasta (periaatteessa pre-cut)ja asiakas itse loveaa kapulat kuvien mukaan. Tällä samaisella asiakkaalla on oma myyntinimi (esim Kastelli) jolla hän taloja myy avaimet käteen systeemillä ja kaikki tavara menee suomesta. Toimintaa asiakkaalla on melko laajaa eli hänellä on pystytysporukoita, alamyyjiä jne vähän siellä sun täällä.
Vasta juttelin ko asiakkaan kanssa ja hänellä oli melko selvä kuvio miten jatketaan ja aikoi hommata automaattisahan joka pätkii puutavaran. Sellaisen erityispiirteen olen huomannut, että kaikissa kohteissa ulkovuori sekä sisäseinät tehdään hirsipanelista, ei utv yms niinkuin täällä. Jos tilanne menee tähän niin väitän, että suomalaiset paketti tehtailijat ovat auttamattomasti myöhässä (koska on puuhasteltu lintukodossa) ja markkinat on vallattu ennen kuin suomesta alkaa virrata pakettitaloja maailmalle.
Hirressä on se erikoispiirre, että sille riittää maailmalla kysyntää koska se on niin eksoottista vaikka se kuulostaakin hullulta. Lisäksi asiakkailla on tiettyjä mielikuvia hirsitalosta joita ei ole millään muilla rakennuksilla ja sitä mielikuvaa ei pysty korvaamaan millään pystyrunko talolla jossa seinät täynnä villaa.
Tämä kirjoitus perustuu omiin kokemuksiin miten toimitaan joten jollain muulla voi olla toisenlainen mielipide. Fakta on kuitenkin se, että oma leipä tulee 95% maailmalta ja toimintaa on harrastettu riittävän pitkään jotta pystyy jo jotain sanomaanki jopa siinä määrin, että kohta palkkaan työntekijän(joka olis pitäny tehdä jo ajat sitten) - omista kokemuksista
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
vaikuttaa että sulla ja sinun yhteistyökummpaneilla on halu lähteä maailmalla.
Mitenköhän voisin ottaa sinuun yhteyttä, olisi nimittäin muutama mielenkiintoinen ajatus, mutta en täällä voi mainostaa... - vaakahirsinikkari
pystyhirsinikkari kirjoitti:
Taidanpa hommata mittarin.Eipä tuntunut kovin kalliiltakaan.
Jep legopalikoiksi niitä olen kutsunutkin.Hirsi on symmetrinen siten että sen voi asentaa miten päin tahtoo.Jos vaikka on kuljetuksessa tullut joku naarmu niin sen voi asentaa sellaiseen paikkaa missä ei haittaa.
Ikkunan yläpuolen puu tukeutuu sivupuihin ja lisäksi pyrin asettamaan ikkunat niin että kattoristikko osuu ehjän puun kohdalle.
Olen myöskin tehnyt ikkunan niin että ajan samat urat ikkunaan kuin hirsiinkin ja asennus kay vain nostamalla ikkuna paikalleen eikä sitä tarvitse kiinnittää mitenkään.
Myöhemmin olen luopunut siitä koska ehkä ikkunat vaihdetaan joskus ja silloin uusi ikkuna pitäisi olla hieman matalampi ja ikkunan irroitus olisi vaikeampaa.sinun pystyhirsirakenteessasi ollenkaan alahirttä? Eli olen huolissani alahirrenvaihtajien ammattikunnan tulevaisuudesta!
- völjari
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
"Hirressä on se erikoispiirre, että sille riittää maailmalla kysyntää koska se on niin eksoottista vaikka se kuulostaakin hullulta. Lisäksi asiakkailla on tiettyjä mielikuvia hirsitalosta joita ei ole millään muilla rakennuksilla ja sitä mielikuvaa ei pysty korvaamaan millään pystyrunko talolla jossa seinät täynnä villaa. " kirjoitti joku pari juttua ylempänä. En pystynyt kirjoittamaan suoraan hänen jatkoksi säikeen syvyyden tultua liian suureksi.
Tämähän on se totinen tosi hirsitalojen kysynnälle niin meillä kuin maailmalla. Maailmalla meitä auttanee vielä se, että suomalaiset pitänee lupauksistaan kiinni keskivertoa paremmin, asioita hoidetaan eikä käsiä heilutella. Meillä on vielä perinteitä, puuta omasta takaa ja Joulupukki.
Tosin kotimaan markkinoilla näyttäisi sitten siltä, että eksotiikan tarvetta voitaisiin tyydytellä hirsitalon näköisillä jäljitelmillä, mistä tämänkin säikeen juuri on lähtöisin, kuten tuo lämpöhirsi. - Nimetön
on rauno kirjoitti:
oletko perehtynyt japskien tutkimuksiin? Hirren osalta voin sanoa, että siellä ollaan hirren suhteen todella pitkällä ihan joka suhteessa. Itse olen lueskellut heidän tutkimuksiaan sekä testaustuloksia ja osassa tuloksista olen tosi yllättynyt, että mitenkä ihmeessä täällä ei olla päästy lähellekkään samaa vaikka täältä niitä taloja sinne toimitetaan. Väittäisin ja väitänkin, että japskeilla on suuri osasyy siihen miksi Suomessa tämä homma on viety niin pitkälle kuin mitä se tällä hetkellä on. Viimeinen uutinen oli hongan lanseeraama pystylamellihirsi(keskimmäinen lamelli pystyssä, muut vaakassa) joka todellisuudessa on myöskin Japanista lähtöisin ihan niinkuin ovat eri profiilitkin jne.
minulla ei ole enää kuvio aikomuksessa vaan pitkän työn tuloksena kuvio on jo käynnissä. Osa asiakkaista on siellä maailmalla joille myyn palveluita joten ei sinne enää tarvitse lähteä :-). Nyt on tarkoitus vaan laajentaa toimintaa ja syventää yhteistyötä. Periaatteessa kaikki alihankintakanavatkin ovat jo kunnossa joten ketju toimii melko jouhevasti tällä hetkellä.
Sen voin sanoa, että helppoa tuollaisen kuvion luominen ei ole. Mailia voit lähettää [email protected] ("virallista" osoitetta en viitsi tänne antaa)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Perintovero 100 prosenttiin, työeläkkeet ja maataloustuet pois
Noilla eväillä lähden tasapainottamaan valtiontaloutta ja korjaamaan työntekijöiden palkkakuoppaa nostamatta työnantajie3536462Riikka runnoo: polttoöljyn hinta nousi maaliskuussa 40 prosenttia
Onko irvistelijällä sakset hävinneet, vai miksei osaa leikata polttoaineiden hintaa kansalaisten kukkarolle sopivalle ta734206Purra ryöväsi Marinin Itä.-Suomelle neuvottelemat EU-rahat
Perust vihaavat suomalaisia, mutta eritoten itäsuomalaisia. "Osa kaksikäyttörahoista on alun perin Itä- ja Pohjois-Suom433574Seida Sohrabi: Suomi ei ole rasistinen maa
Seidalta taas täyttä asiaa. Miksi punavihreät naiset eivät pysty samaan - no se ideologia estää. "Meillä on valitettava1323485Miksi persut hyökkäävät jatkuvasti henkilöitä päin?
Miksei persut yritä lainkaan korjata asioita, vaan koko ajan haukkuvat henkilöitä? Ei tuollaisilla turvanpieksäjillä ole953484Demariskandaali! Eveliina Heinäluoma (sdp) kahmii kaikki Hitas asunnot itselleen!
Heinäluoma on ostanut useita yhteiskunnan tukemia, hintasäännösteltyjä asuntoja itselleen! Ei ihme, että Hitas on ollut2453423Dannysta tulee isä 83-vuotiaana
Huh huh sentään sellaista naista, joka laitattaa itsensä paksuksi ikälopulle papalle ! Ajatellaanko lapsen oikeuksia oll843087Demarien sanoin kuvaamaton ahneus - Eveliina Heinäluoma vain yksi esimerkki
Mutta näin se on demari-eliitissä aina ollut, käytännössä siis nämä eliittiin kuuluvat ovat puhtaasti porvareita - Marin1042743Abdullah iski Citycenterin vessassa
Miksi näitä juttuja pitää lukea lähes päivittäin? https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011913632.html2162457Pääsiäisen kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta
🧠 Mitä kirjoitus kertoo Riikka Purrasta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus pursuaa halveksivaa, jopa a112318