Aurinkokuntamalli

hate

Telkussa mainostetaan Aurinkokunta lehteä,ja tilaaja saa rakennattavaksi messinkisen pienoismallin aurinkokunnastamme,veikkaisin että tulisi maksamaan n.600€,onkohan huuhata http://www.rakenna-aurinkokunta.com ja tarkoittaakohan että lehtiäkin tulee 52 kpl.

41

6827

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Muoviselta

      se näytti kun kaupassa irtolehtihyllyssä katsoin sitä pakkausta. En tosin lähemmin tutustunut, mutta ihan rihkamaltahan se vaikutti mielestäni. Tuon mallin takia en tilaisi moista lehteä.

      • hiukan makuasia

        Jos olisit kokeillut pakkauksen painoa, niin mielipiteesi olisi saattanut muuttua. Paksua messinkiä se on, hyvin kiilloitettu ja suojalakka päällä. Messingillähän on taipumusta himmentyä jos pintaa ei suojata.

        Kaikki eivät varmaan arvosta aurinkokuntamallia olkoon se miten laadukas tahansa. Sellaisille ihmisille se ilman muuta on turhaa rihkamaa.

        Malli vaikuttaa kuitenkin aika hyvältä. Se on ajatuksen kanssa tehty. Alkuperä on enkuissa ja ainakin siellä on ammattitaitoa takana. Täydellinen aurinkokunnan malli ei tokikaan ole, mutta vaikeapa olisi ollakaan.

        Uskon että huolellisesti koottuna siitä aikojen kuluessa tulee nätti koriste-esine jolla on myös opetusarvoa. Sisältää hiukan myös hopeaa sillä planeettojen pienet kuut ovat täyttä hopeaa. Eräät muut osat ovat pinnaltaan hopeoituja. Ei siis ole mitätahansa roskaa.

        Ehkä haluat lukaista tähtitiede-palstan keskustelun asiasta:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000041032593

      • Materialisko
        hiukan makuasia kirjoitti:

        Jos olisit kokeillut pakkauksen painoa, niin mielipiteesi olisi saattanut muuttua. Paksua messinkiä se on, hyvin kiilloitettu ja suojalakka päällä. Messingillähän on taipumusta himmentyä jos pintaa ei suojata.

        Kaikki eivät varmaan arvosta aurinkokuntamallia olkoon se miten laadukas tahansa. Sellaisille ihmisille se ilman muuta on turhaa rihkamaa.

        Malli vaikuttaa kuitenkin aika hyvältä. Se on ajatuksen kanssa tehty. Alkuperä on enkuissa ja ainakin siellä on ammattitaitoa takana. Täydellinen aurinkokunnan malli ei tokikaan ole, mutta vaikeapa olisi ollakaan.

        Uskon että huolellisesti koottuna siitä aikojen kuluessa tulee nätti koriste-esine jolla on myös opetusarvoa. Sisältää hiukan myös hopeaa sillä planeettojen pienet kuut ovat täyttä hopeaa. Eräät muut osat ovat pinnaltaan hopeoituja. Ei siis ole mitätahansa roskaa.

        Ehkä haluat lukaista tähtitiede-palstan keskustelun asiasta:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=609&posting=22000000041032593

        Tähtitieteelliseltä kannalta malli ei siis ole täydellinen aurinkokunnan malli, mutta sen puutteet ovat perusteltuja.

        Jos planeetat olisivat samassa mittakaavassa kuin planeettojen väliset etäisyydet niin planeettojen pintaa ei pystyisi missään järjellisen kokoisessa mallissa esittämään.

        Jos planeettojen väliset suhteelliset etäisyydet olisivat oikein, niin joko mallista tulisi järjettömän iso tai sisempää aurinkokuntaa ei pystyisi kuvaamaan ollenkaan. Jos vaikkapa uloimmat planeetat olisivat niinkin pitkän varren päässsä kuin 60 cm (jota ne eivät ole) niin samassa mittakaavassa maapallo pitäisi olla vain n. 2 cm pituisen varren päässä ja Merkurius alle 8 mm pituisen varren päässä (mitattuna akselin keskikohdalta). Tämän sisällä pitäisi vielä olla aurinko ja tietysti myös se akseli! Eli homma menisi ihan järjettömäksi vaikka koko viritykselle uhrattaisiin yli neliömetri pöytäpinta-alaa. Käytännössä ulompi aurinkokunta täytyy esittää kompaktimmassa muodossa.

        Planeettojen radat auringon ympäri eivät todellisuudessa ole ympyröitä, vaan lähes ellipsejä. Eli planeetan etäisyys vaihtelee. Niitä ei kuitenkaan yksinkertaisella mekaniikalla pysty mallintamaan aivan oikein ja etäisyyshän joudutaan mallissa muutenkin tulkitsemaan hiukan pyöreästi.

        Todellisuudessa planeetat eivät kierrä aurinkoa ihan samassa tasossa, mutta ratatasojen ero on yleensä vain muutamia asteita ja erilaisia ratatasoja olisi mekaanisesti työlästä toteuttaa.

        Planeettojen suuntia ei ehkä pysty mallintamaan "astronomisella tarkkuudella", mutta eipä se toisaalta aivan päin prinkkalaakaan mene. Paino on enemmänkin havainnollisuudessa ja likimäärin oikeassa esityksessä.

        Aurinkokunnassa on monia muitakin pienehköjä efektejä joita tämä malli ei pysty simuloimaan (perihelikiertymä, ratatason muutos jne), mutta kokonaisuutena se on mielestäni hyvä kompromissi havainnollisuuden ja yksinkertaisuuden välillä.

        Teknisesti mallin osat ovat mielestäni melko korkealla tasolla, ammattitaidolla suunniteltu ja tehty. Hammasrattaiden pitäisi olla hyvälaatuisia. Materiaalit vaikuttavat järkeviltä. Planeetat ovat käsin maalattuja (sitten kun niitä alkaa saada).

      • mallin ohessa!

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

      • lisäänpä vielä
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Se pakkauksessa oleva "rengas" menee isomman levyn päällä olevaan syvennykseen. Normaalisti rengas on siinä asennossa että kevättasauspisteet ovat samalla kohdalla alustassa ja renkaassa.

        Isolle levylle on pakkauksessa myös pienet muovijalat joiden varassa se seisoo pöydällä. Nätti koriste-esine jo sellaisenaan (tosin muutamia "ylimääräisiä" reikiähän siihen jää jos mallin rakentamista ei jatka). Astronomian harrastaja keksinee sille käyttöä tällaisenakin - vaikka ei koskaan ostaisi muita sarjan lehtiä.

      • jatkanpa edelleen
        lisäänpä vielä kirjoitti:

        Se pakkauksessa oleva "rengas" menee isomman levyn päällä olevaan syvennykseen. Normaalisti rengas on siinä asennossa että kevättasauspisteet ovat samalla kohdalla alustassa ja renkaassa.

        Isolle levylle on pakkauksessa myös pienet muovijalat joiden varassa se seisoo pöydällä. Nätti koriste-esine jo sellaisenaan (tosin muutamia "ylimääräisiä" reikiähän siihen jää jos mallin rakentamista ei jatka). Astronomian harrastaja keksinee sille käyttöä tällaisenakin - vaikka ei koskaan ostaisi muita sarjan lehtiä.

        Kevättasauspiste on alustaan merkitty kuukauden MARTIUS (maaliskuu) kohdalle pienellä kolmiolla ja Oinaan merkillä (kuin 2-koukkuinen ongenkoukku ylösalaisin) eläinradan merkkien PISCES (Kalat) ja ARIES (Oinas) välille.

        Renkaaseen kevättasauspiste on merkitty 6-sakaraisella tähdellä Kalojen tähdistöön jonka symboli on kuin kaksi pyöristynyttä E-kirjainta selkäpuolistaan toisiinsa kiinnitettyinä.

        Rengas siis normaalisti kierretään alustalla siihen asentoon että em. merkit ovat kohdakkain. Tämä vastaa nykyistä tilannetta.

        Alustaan merkityt tekstit ARIES (Oinas), TAURUS (Härkä), GEMINI (Kaksoset), CANCER (Krapu), LEO (Leijona), VIRGO (Neitsyt), LIBRA (Vaaka), SCORPIUS (Skorpioni), SAGITTARIUS (Jousimies), CAPRICORNUS (Kauris), AQUARIUS (Vesimies), PISCES (Kalat) tarkoittavat perinteisiä (onkohan kyseessä sideerinen vai synodinen astrologia, en nyt hokaa...) 12:ta astrologista eläinradan merkkiä, jokainen 30 astetta leveä.

        Renkaalla on 13 eläinradan tähdistöä, eli nykyinen astronominen käsitys hiukan samasta aiheesta. Kolmantenatoista on tähdistö OPHIUCHUS eli Käärmeenkantaja. Tähdistöjen nimistö on pääosin sama kuin astrologian eläinradan merkkien, mutta tähdistöt on merkitty symbolein. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin eläinradan merkit. Ophiuchuksen vieressä oleva ekliptikalla kapea tähdistö on Skorpioni. Toisella puolella oleva nuoli on Jousimies, sitten Kauri, Vesimies, Kalat jne. Kalojen tähdistössä on se 6-sakarainen tähti kevättasauspisteen merkkinä.

        Tästäpä on sitten hyvä vertailla perinteisen astrologisen käsityksen ja nykyisen astronomisen käsityksen välistä eroa jos niin haluaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se että astrologian eläinradan merkit ja astronomian tähdistöt ovat eri käsitteitä vaikka nimistö onkin osaksi samanlaista.

        Aurinko kiertää näennäisesti maapalloa tähtitaivaalla alustaan merkittyjen kuukausien IANUARIUS (tammikuu), FEBRUARIUS (helmikuu), MARTIUS (maaliskuu), APRILIS (huhtikuu), MAIUS (toukokuu), JUNIUS (kesäkuu), JULIUS (heinäkuu), AUGUSTUS (elokuu), SEPTEMBER (syyskuu), OCTOBER (lokakuu), NOVEMBER (marraskuu), DECEMBER (joulukuu) mukaan vastapäivään (pohjoisnavalta katsoen). Esim. kevätpäiväntasauksessa aurinko on siellä em. merkin suunnalla Kalojen tähdistössä.

        Alustaan on merkitty planeettojen heliosentriset suunnat päiväyksenä joka on merkitty alustan keskustaan roomalaisin numeroin XXIV AUGUSTUS MMVI eli 24.päivä elokuuta vuonna 2006. Kuun vaihe oli silloin uusikuu ja IAU teki nykyisen päätöksen planeetoista. Nämä ovat siis planeettojen suuntia auringosta nähtynä, ei maapallolta nähtynä. Uloimpien planeettojen suunnissa ei kuitenkaan ole suurta eroa katsotaan niitä maasta tai auringosta koska ne ovat kymmeniä kertoja kauempana auringosta kuin mitä maa on.

        Prekessiota voidaan mielestäni simuloida kiertämällä rengasta alustan päällä eri asentoon. Uskon että siitäkin voi olla laskennallista iloa, mutta en vielä jaksa keksiä miten.

        Mutta tämä menee pöydällä vaikka paperipainona tai kynänpitimenä jos muuta käyttöä ei keksi!

      • Materialisko
        jatkanpa edelleen kirjoitti:

        Kevättasauspiste on alustaan merkitty kuukauden MARTIUS (maaliskuu) kohdalle pienellä kolmiolla ja Oinaan merkillä (kuin 2-koukkuinen ongenkoukku ylösalaisin) eläinradan merkkien PISCES (Kalat) ja ARIES (Oinas) välille.

        Renkaaseen kevättasauspiste on merkitty 6-sakaraisella tähdellä Kalojen tähdistöön jonka symboli on kuin kaksi pyöristynyttä E-kirjainta selkäpuolistaan toisiinsa kiinnitettyinä.

        Rengas siis normaalisti kierretään alustalla siihen asentoon että em. merkit ovat kohdakkain. Tämä vastaa nykyistä tilannetta.

        Alustaan merkityt tekstit ARIES (Oinas), TAURUS (Härkä), GEMINI (Kaksoset), CANCER (Krapu), LEO (Leijona), VIRGO (Neitsyt), LIBRA (Vaaka), SCORPIUS (Skorpioni), SAGITTARIUS (Jousimies), CAPRICORNUS (Kauris), AQUARIUS (Vesimies), PISCES (Kalat) tarkoittavat perinteisiä (onkohan kyseessä sideerinen vai synodinen astrologia, en nyt hokaa...) 12:ta astrologista eläinradan merkkiä, jokainen 30 astetta leveä.

        Renkaalla on 13 eläinradan tähdistöä, eli nykyinen astronominen käsitys hiukan samasta aiheesta. Kolmantenatoista on tähdistö OPHIUCHUS eli Käärmeenkantaja. Tähdistöjen nimistö on pääosin sama kuin astrologian eläinradan merkkien, mutta tähdistöt on merkitty symbolein. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin eläinradan merkit. Ophiuchuksen vieressä oleva ekliptikalla kapea tähdistö on Skorpioni. Toisella puolella oleva nuoli on Jousimies, sitten Kauri, Vesimies, Kalat jne. Kalojen tähdistössä on se 6-sakarainen tähti kevättasauspisteen merkkinä.

        Tästäpä on sitten hyvä vertailla perinteisen astrologisen käsityksen ja nykyisen astronomisen käsityksen välistä eroa jos niin haluaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se että astrologian eläinradan merkit ja astronomian tähdistöt ovat eri käsitteitä vaikka nimistö onkin osaksi samanlaista.

        Aurinko kiertää näennäisesti maapalloa tähtitaivaalla alustaan merkittyjen kuukausien IANUARIUS (tammikuu), FEBRUARIUS (helmikuu), MARTIUS (maaliskuu), APRILIS (huhtikuu), MAIUS (toukokuu), JUNIUS (kesäkuu), JULIUS (heinäkuu), AUGUSTUS (elokuu), SEPTEMBER (syyskuu), OCTOBER (lokakuu), NOVEMBER (marraskuu), DECEMBER (joulukuu) mukaan vastapäivään (pohjoisnavalta katsoen). Esim. kevätpäiväntasauksessa aurinko on siellä em. merkin suunnalla Kalojen tähdistössä.

        Alustaan on merkitty planeettojen heliosentriset suunnat päiväyksenä joka on merkitty alustan keskustaan roomalaisin numeroin XXIV AUGUSTUS MMVI eli 24.päivä elokuuta vuonna 2006. Kuun vaihe oli silloin uusikuu ja IAU teki nykyisen päätöksen planeetoista. Nämä ovat siis planeettojen suuntia auringosta nähtynä, ei maapallolta nähtynä. Uloimpien planeettojen suunnissa ei kuitenkaan ole suurta eroa katsotaan niitä maasta tai auringosta koska ne ovat kymmeniä kertoja kauempana auringosta kuin mitä maa on.

        Prekessiota voidaan mielestäni simuloida kiertämällä rengasta alustan päällä eri asentoon. Uskon että siitäkin voi olla laskennallista iloa, mutta en vielä jaksa keksiä miten.

        Mutta tämä menee pöydällä vaikka paperipainona tai kynänpitimenä jos muuta käyttöä ei keksi!

        Korjauksia edelliseen:
        - Alustalevyssä oleva eläinradan merkki Skorpioni on nimeltään SCORPIO (ei SCORPIUS)
        - Kuukausi on alustalevyn keskellä kirjoitettu AUGUSTIS (ei AUGUSTUS)
        - Astrologian eläinradan merkit ovat länsimaissa yleisen _trooppisen_ astrologian mukaisia, eivät (intialaisvaikutteisen?) sideerisen astrologian mukaisia.
        - Synodista astrologiaa ei ole olemassakaan :-)


        Voimme ajatella että levyn pinta kuvaa ekliptikatasoa. Ekliptika voidaan tarpeen mukaan ajetella maapallon ratatasoksi maapallon kiertäessä auringon ympäri, tai vaihtoehtoisesti myös maapallolta katsoen auringon reitiksi tähtitaivaalla. Muiden planeettojen ratatasot ovat yleensä lähellä ekliptikatasoa, joskaan eivät aivan samoja.

        Ekliptika ei ole sama kuin ekvaattori eli päiväntasaaja. Maapallohan on ekliptikalla hiukan kallellaan niin että maapallon ekvaattori ei ole ole samansuuntainen ekliptikan kanssa. Näiden välillä on noin 23 asteen suuruinen kulma.

        Alustalevyn keskelle voidaan siis ajatella joko maapallo tai aurinko - tarpeen mukaan. Jos kyse on tähdistä aurinkokunnan ulkopuolella, on ihan sama tämän mallin kannalta ajattelemmeko keskelle auringon vai maapallon, sillä tähtien parallaksit ovat merkityksettömiä tämän mallin kannalta. Jos kuitenkin ajattelemme aurinkokunnan planeettoja niin alustalevyn keskelle pitäisi ajatella aurinko, ei maapalloa, sillä maapallolta suunnat muihin planeettoihin ovat jonkin verran erilaisia.

        Alustalevyyn on siis tavallaan merkitty auringon suunta maapallolta nähtynä vuoden eri päivinä. Kaikki kalenterivuodethan eivät ole saman pituisia. Normaalisti kalenterivuodessa on 365 päivää ja karkausvuodessa yksi enemmän, helmikuun 29. päivä. Tällä erolla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Yhden päivän virhe ajassa aiheuttaa auringon suuntaan korkeintaan yhden asteen luokkaa olevan virheen joka ei mallin lukematarkkuuden kannalta ole katastrofaalinen. Jos päivä sattuu olemaan 29. helmikuuta niin voimme sen korvata päiväyksellä 28. helmikuuta tai 1. maaliskuuta ilman suurta virhettä.

        Voimme ajatella että levylle on merkitty päiväysten avulla auringon suunta maasta katsoen. Päivät on kuukauden sisällä merkitty vuoroin lyhyin ja vuoroin vielä lyhyemmin viivoin. Näiden avulla voimme päätellä missä (trooppisen) astrologian eläinradan merkissä tai nykyisen astronomian tähdistössä aurinko on vuoden eri päivinä, kuten edellä on kuvattu. Nuo päiväykset voidaan kuitenkin helposti muuttaa myös ekliptikan longitudeiksi (ko. hetken ekvinoktiumille).

        Ekliptikan longitudien nollakohta on kevättasauspisteessä, eli siinä suunnassa jossa aurinko on noin 21. päivä maaliskuuta (MARTIUS), nykyisin Kalojen tähdistössä (renkaalla 6-sakarainen tähti). Tästä ekliptikan longitudit kasvavat alustalevyllä vastapäivään, eli samaan suuntaan kuin päiväyksetkin, kuukauden APRILIS (huhtikuu) suuntaan.

        Voimme helposti muistaa että kevätpäiväntasauksessa (noin 21.3.) auringon longitudi ekliptikalla on nolla (ja myös 360 astetta joka on sama asia koska se on täysi ympyrä, eli palataan ympyrällä samaan paikkaan). Kesäpäivänseisauksessa (noin 21.6.) auringon longitudi on 90 astetta. Syyspäiväntasauksessa (noin 21.9.) auringon longitudi on 180 astetta. Ja talvipäivänseisauksessa (noin 21.12.) auringon longitudi on 270 astetta.

        Kevätpäiväntasauksessa aurinko siirtyy eläinradan merkistä PISCES merkkiin ARIES, kesäpäivänseisauksessa GEMINI:stä CANCER:iin, syyspäiväntasauksessa VIRGO:sta LIBRA:aan, talvipäivänseisauksessa SAGITTARIUS:ista CAPRICORNUS:iin.

        Päiväykset voidaan muuttaa longitudeiksi ekliptikalla ottamalla lähin em. ulkoaopeteltavista päiväyksistä ja laskemalla montako päivää siitä on haluttuun päiväykseen. Aurinko liikkuu näennäisesti taivaalla vastapäivään noin yhden asteen päivässä tähtien suhteen. Joten em. ulkoamuistettavaa päiväystä vastaavaan longitudiin lisätään laskettu päivien määrä jos se on päiväyksen jälkeen ja vähennetään päivien määrä jos se on ennen päiväystä.

        Esimerkiksi mikä ekliptikan longitudi vastaa päiväystä 28.helmikuuta? Lähin on kevätpäivätasaus jonka longitudiksi valitsemme 360 astetta koska joudumme vähentämään. Helmikuun loppu on noin 21 päivää aiemmin kuin kevätpäiväntasaus joten vähennämme 21 astetta. Vastaus on siis että auringon longitudi ekliptikalla on helmikuun lopussa suunnilleen 360 - 21 = 339 astetta.

        Kun osaamme muuttaa päiväykset longitudeiksi, voimme määrittää ulkorenkaalle merkittyjen tähdistöjen rajojen longitudit ekliptikalla.

        Edellä puhuttiin ekliptikan longitudeista ajatellen että alustan keskellä on maapallo, eli "geosentrisistä" longitudeista. Voimme kuitenkin ajatella alustan keskelle myös auringon ja samalla tavalla alustaan merkitystä päiväyksestä lasketut longitudiarvot pätevät. Silloin on kyse "heliosentrisistä" longitudeista. (Tietyn planeetan geosentrinen ja heliosentrinen longitudi eivät kuitenkaan yleensä ole lukuarvoltaan samoja)

        Tästäpä siirrytäänkin sujuvasti prekessioon. Ulommalla renkaalla olevien tähdistöjen asema alustalevyn suhteen riippuu renkaan asennosta. Aiemmin on kerrottu että normaalisti renkaan tulee olla siinä asennossa että kevätpäiväntasauksen merkit ovat vastakkain. Tämä vastaa nykyistä aikaa, esim. noin vuotta 2009.

        Maan pyörimisakselin prekessioliike muuttaa taivaankappaleiden koordinaatteja noin 28 astetta 2000:ssa vuodessa. Jos haluamme tietää miten nykyisen astronomian tuntemat tähdistöjen rajat sijoittuivat noin 2000 vuotta sitten, ajanlaskumme alussa, niin kierrämme rengasta alustan suhteen edellä mainitusta ("kevättasauspisteet vastakkain") asennosta myötäpäivään noin 28 astetta niin että alustalevyn kevättasauspisteen merkin (Oinaan merkin) kohdalle tulee ulommalla renkaalla oleva Kalojen ja Oinaan tähdistöjen välinen raja. Tällöin alustalevyllä oleva eläinradan merkki ARIES on melko tarkkaan renkaalle merkityn Oinaan tähdistön kohdalla.

        2000 vuotta sitten (trooppisen) astrologian eläinradan merkit ja nykyisen astrologian tähdistöjen rajat (jotka oikeastaan on lyöty lukkoon vasta alle sata vuotta sitten!) olivat paljon paremmin yhteensopivia, kuten voidaan todeta levyjen merkintöjä tarkastelemalla. Prekessio on sittemmin sekoittanut puuroja ja vellejä. Lisäkomplikaatioita on aiheuttanut se että astronomian tähdistöt eivät ole kaikki ekliptikalla yhtä leveitä ja eläinradan merkkeihin nähden astronomia on kehittänyt uuden nimihirviön, Käärmeenkantajan tähdistön (OPHIUCHUS).

        Että silleen tämän suhteellisen huokean alustalevynkin kanssa voi askarrella.


        Näin sivumennen sanoen tuntuu hiukan erikoiselta että malliin on renkaalla olevat nykyastronomian tähdistöt merkitty symboleilla jotka ovat käytössä paremminkin astrologian puolella. Olisi mielestäni ollut perustellumpaa merkitä astrologian eläinradan merkit noilla vanhoilla symboleilla ja nykyisen astronomian tähdistöt vaikkapa vakiintuneilla lyhennyksillä kuten Ari, Tau, Gem, Cnc, Leo, ...

      • Materialisko
        Materialisko kirjoitti:

        Korjauksia edelliseen:
        - Alustalevyssä oleva eläinradan merkki Skorpioni on nimeltään SCORPIO (ei SCORPIUS)
        - Kuukausi on alustalevyn keskellä kirjoitettu AUGUSTIS (ei AUGUSTUS)
        - Astrologian eläinradan merkit ovat länsimaissa yleisen _trooppisen_ astrologian mukaisia, eivät (intialaisvaikutteisen?) sideerisen astrologian mukaisia.
        - Synodista astrologiaa ei ole olemassakaan :-)


        Voimme ajatella että levyn pinta kuvaa ekliptikatasoa. Ekliptika voidaan tarpeen mukaan ajetella maapallon ratatasoksi maapallon kiertäessä auringon ympäri, tai vaihtoehtoisesti myös maapallolta katsoen auringon reitiksi tähtitaivaalla. Muiden planeettojen ratatasot ovat yleensä lähellä ekliptikatasoa, joskaan eivät aivan samoja.

        Ekliptika ei ole sama kuin ekvaattori eli päiväntasaaja. Maapallohan on ekliptikalla hiukan kallellaan niin että maapallon ekvaattori ei ole ole samansuuntainen ekliptikan kanssa. Näiden välillä on noin 23 asteen suuruinen kulma.

        Alustalevyn keskelle voidaan siis ajatella joko maapallo tai aurinko - tarpeen mukaan. Jos kyse on tähdistä aurinkokunnan ulkopuolella, on ihan sama tämän mallin kannalta ajattelemmeko keskelle auringon vai maapallon, sillä tähtien parallaksit ovat merkityksettömiä tämän mallin kannalta. Jos kuitenkin ajattelemme aurinkokunnan planeettoja niin alustalevyn keskelle pitäisi ajatella aurinko, ei maapalloa, sillä maapallolta suunnat muihin planeettoihin ovat jonkin verran erilaisia.

        Alustalevyyn on siis tavallaan merkitty auringon suunta maapallolta nähtynä vuoden eri päivinä. Kaikki kalenterivuodethan eivät ole saman pituisia. Normaalisti kalenterivuodessa on 365 päivää ja karkausvuodessa yksi enemmän, helmikuun 29. päivä. Tällä erolla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Yhden päivän virhe ajassa aiheuttaa auringon suuntaan korkeintaan yhden asteen luokkaa olevan virheen joka ei mallin lukematarkkuuden kannalta ole katastrofaalinen. Jos päivä sattuu olemaan 29. helmikuuta niin voimme sen korvata päiväyksellä 28. helmikuuta tai 1. maaliskuuta ilman suurta virhettä.

        Voimme ajatella että levylle on merkitty päiväysten avulla auringon suunta maasta katsoen. Päivät on kuukauden sisällä merkitty vuoroin lyhyin ja vuoroin vielä lyhyemmin viivoin. Näiden avulla voimme päätellä missä (trooppisen) astrologian eläinradan merkissä tai nykyisen astronomian tähdistössä aurinko on vuoden eri päivinä, kuten edellä on kuvattu. Nuo päiväykset voidaan kuitenkin helposti muuttaa myös ekliptikan longitudeiksi (ko. hetken ekvinoktiumille).

        Ekliptikan longitudien nollakohta on kevättasauspisteessä, eli siinä suunnassa jossa aurinko on noin 21. päivä maaliskuuta (MARTIUS), nykyisin Kalojen tähdistössä (renkaalla 6-sakarainen tähti). Tästä ekliptikan longitudit kasvavat alustalevyllä vastapäivään, eli samaan suuntaan kuin päiväyksetkin, kuukauden APRILIS (huhtikuu) suuntaan.

        Voimme helposti muistaa että kevätpäiväntasauksessa (noin 21.3.) auringon longitudi ekliptikalla on nolla (ja myös 360 astetta joka on sama asia koska se on täysi ympyrä, eli palataan ympyrällä samaan paikkaan). Kesäpäivänseisauksessa (noin 21.6.) auringon longitudi on 90 astetta. Syyspäiväntasauksessa (noin 21.9.) auringon longitudi on 180 astetta. Ja talvipäivänseisauksessa (noin 21.12.) auringon longitudi on 270 astetta.

        Kevätpäiväntasauksessa aurinko siirtyy eläinradan merkistä PISCES merkkiin ARIES, kesäpäivänseisauksessa GEMINI:stä CANCER:iin, syyspäiväntasauksessa VIRGO:sta LIBRA:aan, talvipäivänseisauksessa SAGITTARIUS:ista CAPRICORNUS:iin.

        Päiväykset voidaan muuttaa longitudeiksi ekliptikalla ottamalla lähin em. ulkoaopeteltavista päiväyksistä ja laskemalla montako päivää siitä on haluttuun päiväykseen. Aurinko liikkuu näennäisesti taivaalla vastapäivään noin yhden asteen päivässä tähtien suhteen. Joten em. ulkoamuistettavaa päiväystä vastaavaan longitudiin lisätään laskettu päivien määrä jos se on päiväyksen jälkeen ja vähennetään päivien määrä jos se on ennen päiväystä.

        Esimerkiksi mikä ekliptikan longitudi vastaa päiväystä 28.helmikuuta? Lähin on kevätpäivätasaus jonka longitudiksi valitsemme 360 astetta koska joudumme vähentämään. Helmikuun loppu on noin 21 päivää aiemmin kuin kevätpäiväntasaus joten vähennämme 21 astetta. Vastaus on siis että auringon longitudi ekliptikalla on helmikuun lopussa suunnilleen 360 - 21 = 339 astetta.

        Kun osaamme muuttaa päiväykset longitudeiksi, voimme määrittää ulkorenkaalle merkittyjen tähdistöjen rajojen longitudit ekliptikalla.

        Edellä puhuttiin ekliptikan longitudeista ajatellen että alustan keskellä on maapallo, eli "geosentrisistä" longitudeista. Voimme kuitenkin ajatella alustan keskelle myös auringon ja samalla tavalla alustaan merkitystä päiväyksestä lasketut longitudiarvot pätevät. Silloin on kyse "heliosentrisistä" longitudeista. (Tietyn planeetan geosentrinen ja heliosentrinen longitudi eivät kuitenkaan yleensä ole lukuarvoltaan samoja)

        Tästäpä siirrytäänkin sujuvasti prekessioon. Ulommalla renkaalla olevien tähdistöjen asema alustalevyn suhteen riippuu renkaan asennosta. Aiemmin on kerrottu että normaalisti renkaan tulee olla siinä asennossa että kevätpäiväntasauksen merkit ovat vastakkain. Tämä vastaa nykyistä aikaa, esim. noin vuotta 2009.

        Maan pyörimisakselin prekessioliike muuttaa taivaankappaleiden koordinaatteja noin 28 astetta 2000:ssa vuodessa. Jos haluamme tietää miten nykyisen astronomian tuntemat tähdistöjen rajat sijoittuivat noin 2000 vuotta sitten, ajanlaskumme alussa, niin kierrämme rengasta alustan suhteen edellä mainitusta ("kevättasauspisteet vastakkain") asennosta myötäpäivään noin 28 astetta niin että alustalevyn kevättasauspisteen merkin (Oinaan merkin) kohdalle tulee ulommalla renkaalla oleva Kalojen ja Oinaan tähdistöjen välinen raja. Tällöin alustalevyllä oleva eläinradan merkki ARIES on melko tarkkaan renkaalle merkityn Oinaan tähdistön kohdalla.

        2000 vuotta sitten (trooppisen) astrologian eläinradan merkit ja nykyisen astrologian tähdistöjen rajat (jotka oikeastaan on lyöty lukkoon vasta alle sata vuotta sitten!) olivat paljon paremmin yhteensopivia, kuten voidaan todeta levyjen merkintöjä tarkastelemalla. Prekessio on sittemmin sekoittanut puuroja ja vellejä. Lisäkomplikaatioita on aiheuttanut se että astronomian tähdistöt eivät ole kaikki ekliptikalla yhtä leveitä ja eläinradan merkkeihin nähden astronomia on kehittänyt uuden nimihirviön, Käärmeenkantajan tähdistön (OPHIUCHUS).

        Että silleen tämän suhteellisen huokean alustalevynkin kanssa voi askarrella.


        Näin sivumennen sanoen tuntuu hiukan erikoiselta että malliin on renkaalla olevat nykyastronomian tähdistöt merkitty symboleilla jotka ovat käytössä paremminkin astrologian puolella. Olisi mielestäni ollut perustellumpaa merkitä astrologian eläinradan merkit noilla vanhoilla symboleilla ja nykyisen astronomian tähdistöt vaikkapa vakiintuneilla lyhennyksillä kuten Ari, Tau, Gem, Cnc, Leo, ...

        "Maan pyörimisakselin prekessioliike muuttaa taivaankappaleiden koordinaatteja noin 28 astetta 2000:ssa vuodessa."


        Tässä tarkoitin "koordinaateilla" kohteen longitudia ekliptikalla. Latitudi ei merkittävästi muutu.

      • tietenkin myös ...
        Materialisko kirjoitti:

        Korjauksia edelliseen:
        - Alustalevyssä oleva eläinradan merkki Skorpioni on nimeltään SCORPIO (ei SCORPIUS)
        - Kuukausi on alustalevyn keskellä kirjoitettu AUGUSTIS (ei AUGUSTUS)
        - Astrologian eläinradan merkit ovat länsimaissa yleisen _trooppisen_ astrologian mukaisia, eivät (intialaisvaikutteisen?) sideerisen astrologian mukaisia.
        - Synodista astrologiaa ei ole olemassakaan :-)


        Voimme ajatella että levyn pinta kuvaa ekliptikatasoa. Ekliptika voidaan tarpeen mukaan ajetella maapallon ratatasoksi maapallon kiertäessä auringon ympäri, tai vaihtoehtoisesti myös maapallolta katsoen auringon reitiksi tähtitaivaalla. Muiden planeettojen ratatasot ovat yleensä lähellä ekliptikatasoa, joskaan eivät aivan samoja.

        Ekliptika ei ole sama kuin ekvaattori eli päiväntasaaja. Maapallohan on ekliptikalla hiukan kallellaan niin että maapallon ekvaattori ei ole ole samansuuntainen ekliptikan kanssa. Näiden välillä on noin 23 asteen suuruinen kulma.

        Alustalevyn keskelle voidaan siis ajatella joko maapallo tai aurinko - tarpeen mukaan. Jos kyse on tähdistä aurinkokunnan ulkopuolella, on ihan sama tämän mallin kannalta ajattelemmeko keskelle auringon vai maapallon, sillä tähtien parallaksit ovat merkityksettömiä tämän mallin kannalta. Jos kuitenkin ajattelemme aurinkokunnan planeettoja niin alustalevyn keskelle pitäisi ajatella aurinko, ei maapalloa, sillä maapallolta suunnat muihin planeettoihin ovat jonkin verran erilaisia.

        Alustalevyyn on siis tavallaan merkitty auringon suunta maapallolta nähtynä vuoden eri päivinä. Kaikki kalenterivuodethan eivät ole saman pituisia. Normaalisti kalenterivuodessa on 365 päivää ja karkausvuodessa yksi enemmän, helmikuun 29. päivä. Tällä erolla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Yhden päivän virhe ajassa aiheuttaa auringon suuntaan korkeintaan yhden asteen luokkaa olevan virheen joka ei mallin lukematarkkuuden kannalta ole katastrofaalinen. Jos päivä sattuu olemaan 29. helmikuuta niin voimme sen korvata päiväyksellä 28. helmikuuta tai 1. maaliskuuta ilman suurta virhettä.

        Voimme ajatella että levylle on merkitty päiväysten avulla auringon suunta maasta katsoen. Päivät on kuukauden sisällä merkitty vuoroin lyhyin ja vuoroin vielä lyhyemmin viivoin. Näiden avulla voimme päätellä missä (trooppisen) astrologian eläinradan merkissä tai nykyisen astronomian tähdistössä aurinko on vuoden eri päivinä, kuten edellä on kuvattu. Nuo päiväykset voidaan kuitenkin helposti muuttaa myös ekliptikan longitudeiksi (ko. hetken ekvinoktiumille).

        Ekliptikan longitudien nollakohta on kevättasauspisteessä, eli siinä suunnassa jossa aurinko on noin 21. päivä maaliskuuta (MARTIUS), nykyisin Kalojen tähdistössä (renkaalla 6-sakarainen tähti). Tästä ekliptikan longitudit kasvavat alustalevyllä vastapäivään, eli samaan suuntaan kuin päiväyksetkin, kuukauden APRILIS (huhtikuu) suuntaan.

        Voimme helposti muistaa että kevätpäiväntasauksessa (noin 21.3.) auringon longitudi ekliptikalla on nolla (ja myös 360 astetta joka on sama asia koska se on täysi ympyrä, eli palataan ympyrällä samaan paikkaan). Kesäpäivänseisauksessa (noin 21.6.) auringon longitudi on 90 astetta. Syyspäiväntasauksessa (noin 21.9.) auringon longitudi on 180 astetta. Ja talvipäivänseisauksessa (noin 21.12.) auringon longitudi on 270 astetta.

        Kevätpäiväntasauksessa aurinko siirtyy eläinradan merkistä PISCES merkkiin ARIES, kesäpäivänseisauksessa GEMINI:stä CANCER:iin, syyspäiväntasauksessa VIRGO:sta LIBRA:aan, talvipäivänseisauksessa SAGITTARIUS:ista CAPRICORNUS:iin.

        Päiväykset voidaan muuttaa longitudeiksi ekliptikalla ottamalla lähin em. ulkoaopeteltavista päiväyksistä ja laskemalla montako päivää siitä on haluttuun päiväykseen. Aurinko liikkuu näennäisesti taivaalla vastapäivään noin yhden asteen päivässä tähtien suhteen. Joten em. ulkoamuistettavaa päiväystä vastaavaan longitudiin lisätään laskettu päivien määrä jos se on päiväyksen jälkeen ja vähennetään päivien määrä jos se on ennen päiväystä.

        Esimerkiksi mikä ekliptikan longitudi vastaa päiväystä 28.helmikuuta? Lähin on kevätpäivätasaus jonka longitudiksi valitsemme 360 astetta koska joudumme vähentämään. Helmikuun loppu on noin 21 päivää aiemmin kuin kevätpäiväntasaus joten vähennämme 21 astetta. Vastaus on siis että auringon longitudi ekliptikalla on helmikuun lopussa suunnilleen 360 - 21 = 339 astetta.

        Kun osaamme muuttaa päiväykset longitudeiksi, voimme määrittää ulkorenkaalle merkittyjen tähdistöjen rajojen longitudit ekliptikalla.

        Edellä puhuttiin ekliptikan longitudeista ajatellen että alustan keskellä on maapallo, eli "geosentrisistä" longitudeista. Voimme kuitenkin ajatella alustan keskelle myös auringon ja samalla tavalla alustaan merkitystä päiväyksestä lasketut longitudiarvot pätevät. Silloin on kyse "heliosentrisistä" longitudeista. (Tietyn planeetan geosentrinen ja heliosentrinen longitudi eivät kuitenkaan yleensä ole lukuarvoltaan samoja)

        Tästäpä siirrytäänkin sujuvasti prekessioon. Ulommalla renkaalla olevien tähdistöjen asema alustalevyn suhteen riippuu renkaan asennosta. Aiemmin on kerrottu että normaalisti renkaan tulee olla siinä asennossa että kevätpäiväntasauksen merkit ovat vastakkain. Tämä vastaa nykyistä aikaa, esim. noin vuotta 2009.

        Maan pyörimisakselin prekessioliike muuttaa taivaankappaleiden koordinaatteja noin 28 astetta 2000:ssa vuodessa. Jos haluamme tietää miten nykyisen astronomian tuntemat tähdistöjen rajat sijoittuivat noin 2000 vuotta sitten, ajanlaskumme alussa, niin kierrämme rengasta alustan suhteen edellä mainitusta ("kevättasauspisteet vastakkain") asennosta myötäpäivään noin 28 astetta niin että alustalevyn kevättasauspisteen merkin (Oinaan merkin) kohdalle tulee ulommalla renkaalla oleva Kalojen ja Oinaan tähdistöjen välinen raja. Tällöin alustalevyllä oleva eläinradan merkki ARIES on melko tarkkaan renkaalle merkityn Oinaan tähdistön kohdalla.

        2000 vuotta sitten (trooppisen) astrologian eläinradan merkit ja nykyisen astrologian tähdistöjen rajat (jotka oikeastaan on lyöty lukkoon vasta alle sata vuotta sitten!) olivat paljon paremmin yhteensopivia, kuten voidaan todeta levyjen merkintöjä tarkastelemalla. Prekessio on sittemmin sekoittanut puuroja ja vellejä. Lisäkomplikaatioita on aiheuttanut se että astronomian tähdistöt eivät ole kaikki ekliptikalla yhtä leveitä ja eläinradan merkkeihin nähden astronomia on kehittänyt uuden nimihirviön, Käärmeenkantajan tähdistön (OPHIUCHUS).

        Että silleen tämän suhteellisen huokean alustalevynkin kanssa voi askarrella.


        Näin sivumennen sanoen tuntuu hiukan erikoiselta että malliin on renkaalla olevat nykyastronomian tähdistöt merkitty symboleilla jotka ovat käytössä paremminkin astrologian puolella. Olisi mielestäni ollut perustellumpaa merkitä astrologian eläinradan merkit noilla vanhoilla symboleilla ja nykyisen astronomian tähdistöt vaikkapa vakiintuneilla lyhennyksillä kuten Ari, Tau, Gem, Cnc, Leo, ...

        Longitudin likimääräisessä laskemisessa auttaa myös se tieto että alustalevyllä olevat astrologian eläinradan merkit ovat kaikki 30 astetta leveitä.

        ARIES alkaa longitudin nollakohdasta ja jatkuu longitudiin 30 astetta saakka, TAURUS alkaa longitudista 30 astetta ja jatkuu longitudiin 60 astetta saakka, ...

        ... PISCES alkaa longitudista 330 astetta ja jatkuu longitudiin 360 astetta saakka (sama suunta kuin 0 astetta).

        360 astetta on sama kuin longitudin nollakohta koska täysi kierros tulee täyteen. Tässähän on kysymys _suunnasta_ eikä siitä montako kierrosta mennään.

      • Materialisko
        Materialisko kirjoitti:

        Korjauksia edelliseen:
        - Alustalevyssä oleva eläinradan merkki Skorpioni on nimeltään SCORPIO (ei SCORPIUS)
        - Kuukausi on alustalevyn keskellä kirjoitettu AUGUSTIS (ei AUGUSTUS)
        - Astrologian eläinradan merkit ovat länsimaissa yleisen _trooppisen_ astrologian mukaisia, eivät (intialaisvaikutteisen?) sideerisen astrologian mukaisia.
        - Synodista astrologiaa ei ole olemassakaan :-)


        Voimme ajatella että levyn pinta kuvaa ekliptikatasoa. Ekliptika voidaan tarpeen mukaan ajetella maapallon ratatasoksi maapallon kiertäessä auringon ympäri, tai vaihtoehtoisesti myös maapallolta katsoen auringon reitiksi tähtitaivaalla. Muiden planeettojen ratatasot ovat yleensä lähellä ekliptikatasoa, joskaan eivät aivan samoja.

        Ekliptika ei ole sama kuin ekvaattori eli päiväntasaaja. Maapallohan on ekliptikalla hiukan kallellaan niin että maapallon ekvaattori ei ole ole samansuuntainen ekliptikan kanssa. Näiden välillä on noin 23 asteen suuruinen kulma.

        Alustalevyn keskelle voidaan siis ajatella joko maapallo tai aurinko - tarpeen mukaan. Jos kyse on tähdistä aurinkokunnan ulkopuolella, on ihan sama tämän mallin kannalta ajattelemmeko keskelle auringon vai maapallon, sillä tähtien parallaksit ovat merkityksettömiä tämän mallin kannalta. Jos kuitenkin ajattelemme aurinkokunnan planeettoja niin alustalevyn keskelle pitäisi ajatella aurinko, ei maapalloa, sillä maapallolta suunnat muihin planeettoihin ovat jonkin verran erilaisia.

        Alustalevyyn on siis tavallaan merkitty auringon suunta maapallolta nähtynä vuoden eri päivinä. Kaikki kalenterivuodethan eivät ole saman pituisia. Normaalisti kalenterivuodessa on 365 päivää ja karkausvuodessa yksi enemmän, helmikuun 29. päivä. Tällä erolla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä. Yhden päivän virhe ajassa aiheuttaa auringon suuntaan korkeintaan yhden asteen luokkaa olevan virheen joka ei mallin lukematarkkuuden kannalta ole katastrofaalinen. Jos päivä sattuu olemaan 29. helmikuuta niin voimme sen korvata päiväyksellä 28. helmikuuta tai 1. maaliskuuta ilman suurta virhettä.

        Voimme ajatella että levylle on merkitty päiväysten avulla auringon suunta maasta katsoen. Päivät on kuukauden sisällä merkitty vuoroin lyhyin ja vuoroin vielä lyhyemmin viivoin. Näiden avulla voimme päätellä missä (trooppisen) astrologian eläinradan merkissä tai nykyisen astronomian tähdistössä aurinko on vuoden eri päivinä, kuten edellä on kuvattu. Nuo päiväykset voidaan kuitenkin helposti muuttaa myös ekliptikan longitudeiksi (ko. hetken ekvinoktiumille).

        Ekliptikan longitudien nollakohta on kevättasauspisteessä, eli siinä suunnassa jossa aurinko on noin 21. päivä maaliskuuta (MARTIUS), nykyisin Kalojen tähdistössä (renkaalla 6-sakarainen tähti). Tästä ekliptikan longitudit kasvavat alustalevyllä vastapäivään, eli samaan suuntaan kuin päiväyksetkin, kuukauden APRILIS (huhtikuu) suuntaan.

        Voimme helposti muistaa että kevätpäiväntasauksessa (noin 21.3.) auringon longitudi ekliptikalla on nolla (ja myös 360 astetta joka on sama asia koska se on täysi ympyrä, eli palataan ympyrällä samaan paikkaan). Kesäpäivänseisauksessa (noin 21.6.) auringon longitudi on 90 astetta. Syyspäiväntasauksessa (noin 21.9.) auringon longitudi on 180 astetta. Ja talvipäivänseisauksessa (noin 21.12.) auringon longitudi on 270 astetta.

        Kevätpäiväntasauksessa aurinko siirtyy eläinradan merkistä PISCES merkkiin ARIES, kesäpäivänseisauksessa GEMINI:stä CANCER:iin, syyspäiväntasauksessa VIRGO:sta LIBRA:aan, talvipäivänseisauksessa SAGITTARIUS:ista CAPRICORNUS:iin.

        Päiväykset voidaan muuttaa longitudeiksi ekliptikalla ottamalla lähin em. ulkoaopeteltavista päiväyksistä ja laskemalla montako päivää siitä on haluttuun päiväykseen. Aurinko liikkuu näennäisesti taivaalla vastapäivään noin yhden asteen päivässä tähtien suhteen. Joten em. ulkoamuistettavaa päiväystä vastaavaan longitudiin lisätään laskettu päivien määrä jos se on päiväyksen jälkeen ja vähennetään päivien määrä jos se on ennen päiväystä.

        Esimerkiksi mikä ekliptikan longitudi vastaa päiväystä 28.helmikuuta? Lähin on kevätpäivätasaus jonka longitudiksi valitsemme 360 astetta koska joudumme vähentämään. Helmikuun loppu on noin 21 päivää aiemmin kuin kevätpäiväntasaus joten vähennämme 21 astetta. Vastaus on siis että auringon longitudi ekliptikalla on helmikuun lopussa suunnilleen 360 - 21 = 339 astetta.

        Kun osaamme muuttaa päiväykset longitudeiksi, voimme määrittää ulkorenkaalle merkittyjen tähdistöjen rajojen longitudit ekliptikalla.

        Edellä puhuttiin ekliptikan longitudeista ajatellen että alustan keskellä on maapallo, eli "geosentrisistä" longitudeista. Voimme kuitenkin ajatella alustan keskelle myös auringon ja samalla tavalla alustaan merkitystä päiväyksestä lasketut longitudiarvot pätevät. Silloin on kyse "heliosentrisistä" longitudeista. (Tietyn planeetan geosentrinen ja heliosentrinen longitudi eivät kuitenkaan yleensä ole lukuarvoltaan samoja)

        Tästäpä siirrytäänkin sujuvasti prekessioon. Ulommalla renkaalla olevien tähdistöjen asema alustalevyn suhteen riippuu renkaan asennosta. Aiemmin on kerrottu että normaalisti renkaan tulee olla siinä asennossa että kevätpäiväntasauksen merkit ovat vastakkain. Tämä vastaa nykyistä aikaa, esim. noin vuotta 2009.

        Maan pyörimisakselin prekessioliike muuttaa taivaankappaleiden koordinaatteja noin 28 astetta 2000:ssa vuodessa. Jos haluamme tietää miten nykyisen astronomian tuntemat tähdistöjen rajat sijoittuivat noin 2000 vuotta sitten, ajanlaskumme alussa, niin kierrämme rengasta alustan suhteen edellä mainitusta ("kevättasauspisteet vastakkain") asennosta myötäpäivään noin 28 astetta niin että alustalevyn kevättasauspisteen merkin (Oinaan merkin) kohdalle tulee ulommalla renkaalla oleva Kalojen ja Oinaan tähdistöjen välinen raja. Tällöin alustalevyllä oleva eläinradan merkki ARIES on melko tarkkaan renkaalle merkityn Oinaan tähdistön kohdalla.

        2000 vuotta sitten (trooppisen) astrologian eläinradan merkit ja nykyisen astrologian tähdistöjen rajat (jotka oikeastaan on lyöty lukkoon vasta alle sata vuotta sitten!) olivat paljon paremmin yhteensopivia, kuten voidaan todeta levyjen merkintöjä tarkastelemalla. Prekessio on sittemmin sekoittanut puuroja ja vellejä. Lisäkomplikaatioita on aiheuttanut se että astronomian tähdistöt eivät ole kaikki ekliptikalla yhtä leveitä ja eläinradan merkkeihin nähden astronomia on kehittänyt uuden nimihirviön, Käärmeenkantajan tähdistön (OPHIUCHUS).

        Että silleen tämän suhteellisen huokean alustalevynkin kanssa voi askarrella.


        Näin sivumennen sanoen tuntuu hiukan erikoiselta että malliin on renkaalla olevat nykyastronomian tähdistöt merkitty symboleilla jotka ovat käytössä paremminkin astrologian puolella. Olisi mielestäni ollut perustellumpaa merkitä astrologian eläinradan merkit noilla vanhoilla symboleilla ja nykyisen astronomian tähdistöt vaikkapa vakiintuneilla lyhennyksillä kuten Ari, Tau, Gem, Cnc, Leo, ...

        Ajatellaanpa sitten muita planeettoja ja niiden suuntia (longitudeja ekliptikalla) tässä mallissa.

        Jos aurinkokunnan malli on jo pitkälle rakennettu aurinkoineen kaikkineen niin planeettojen longitudien täytynee olla heliosentrisiä eli "aurinkokeskisiä" (eikä geosentrisiä) koska aurinkohan siinä mallissa selvästi silloin jököttää keskellä.

        Jos kuitenkin ajatellaan vain tätä meidän tyhjää levyämme niin voimme aivan hyvin ajatella aluslevymme keskelle valintamme mukaan joko auringon tai maapallon. Tähdet ovat niin kaukana että niiden suuntiin tällä ei ole havaittavaa vaikutusta ; tähdistöjen suunnat ovat samat kummassakin vaihtoehdossa.

        Voisimme siis käyttää planeettojen joko heliosentrisiä tai geosentrisiä ekliptikakoordinaatteja, longitudeja, kunhan koordinaattien ekvinoktium on melko lähellä ko. hetkeä. Esim. standardiekvinoktiumille J2000.0 lasketut koordinaatit ovat nykyisille ajoille OK. Ekvinoktimissa muutama vuosi sinne tai tänne ei merkitse tässä mitään sillä prekession vaikutus muutamassa vuodessa on vain asteen murto-osia.

        Minkä tahansa hetken ekvinoktiumille lasketut ekliptikakoordinaatit ovat OK. Ekvinoktiumin vuosi täytyy olla suunnilleen sama kuin ko. vuosi. Jos halutaan että tähtistötaustakin tulee oikein niin ulommassa renkaassa täytyy olla ko. hetkelle sopiva asento.

        Mikä sitten ei ole OK? Jos lasket planeettojen longitudit vaikkapa "Kristuksen syntymän" ajalle (meikäläisen länsimaisen ajanlaskun alku) ja standardiekvinoktiumille J2000.0 niin se ei käy. Täytyisi olla ko. vuoden ekvinoktium ja tässä on 2000 vuotta eroa siihen nähden.

        Niin no, yleensä planeettojen koordinaatteja ei kai lasketa itse vaan ne otetaan jostakin lähteestä. Ekvaattorikoordinaatit eivät käy, tarvitaan ekliptikakoordinaatit, ainakin longitudi ekliptikalla. Voihan latitudiakin katsoa jos haluaa. Geosentrisen longitudin merkkinä yleensä käytetään kreikkalaista kirjainta lambda.

        Planeettojen suunnat suhteessa aurinkoon tai maahan voitaneen siis ajatella edelläolevan avulla. Jos ja kun tähdistöt halutaan oikeisiin suuntiin suhteessa planeettoihin niin ulompi rengas täytyy olla sellaisessa asennossa että alustalevyn ison Oinaan merkin kohdalla on ulommalla renkaalla sen hetkinen kevättasauspisteen paikka. Ensin lasketaan prekession määrä nykyhetkeen nähden, se on noin 50 kulmasekuntia eli 50/60 kulmaminuuttia eli 50/3600 astetta vuodessa. Sitten kierretään rengasta siitä normaaliasennosta laskettu määrä oikeaan suuntaan, eli myötäpäivään jos on kyse menneisyydestä ja vastapäivään jos tulevaisuudesta. Eläinradan merkin ARIES ja sitä alunperin (suurinpiirtein) vastanneen tähdistön Oinas (stilisoitu pässinnaama sarvineen) seuraaminen varmaan auttaa oikean suunnan valinnassa.

        Ihan monia kymmeniätuhansia vuosia ei ehkä kuitenkaan kannata nykyhetkestä yrittää...

      • Materialisko
        jatkanpa edelleen kirjoitti:

        Kevättasauspiste on alustaan merkitty kuukauden MARTIUS (maaliskuu) kohdalle pienellä kolmiolla ja Oinaan merkillä (kuin 2-koukkuinen ongenkoukku ylösalaisin) eläinradan merkkien PISCES (Kalat) ja ARIES (Oinas) välille.

        Renkaaseen kevättasauspiste on merkitty 6-sakaraisella tähdellä Kalojen tähdistöön jonka symboli on kuin kaksi pyöristynyttä E-kirjainta selkäpuolistaan toisiinsa kiinnitettyinä.

        Rengas siis normaalisti kierretään alustalla siihen asentoon että em. merkit ovat kohdakkain. Tämä vastaa nykyistä tilannetta.

        Alustaan merkityt tekstit ARIES (Oinas), TAURUS (Härkä), GEMINI (Kaksoset), CANCER (Krapu), LEO (Leijona), VIRGO (Neitsyt), LIBRA (Vaaka), SCORPIUS (Skorpioni), SAGITTARIUS (Jousimies), CAPRICORNUS (Kauris), AQUARIUS (Vesimies), PISCES (Kalat) tarkoittavat perinteisiä (onkohan kyseessä sideerinen vai synodinen astrologia, en nyt hokaa...) 12:ta astrologista eläinradan merkkiä, jokainen 30 astetta leveä.

        Renkaalla on 13 eläinradan tähdistöä, eli nykyinen astronominen käsitys hiukan samasta aiheesta. Kolmantenatoista on tähdistö OPHIUCHUS eli Käärmeenkantaja. Tähdistöjen nimistö on pääosin sama kuin astrologian eläinradan merkkien, mutta tähdistöt on merkitty symbolein. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin eläinradan merkit. Ophiuchuksen vieressä oleva ekliptikalla kapea tähdistö on Skorpioni. Toisella puolella oleva nuoli on Jousimies, sitten Kauri, Vesimies, Kalat jne. Kalojen tähdistössä on se 6-sakarainen tähti kevättasauspisteen merkkinä.

        Tästäpä on sitten hyvä vertailla perinteisen astrologisen käsityksen ja nykyisen astronomisen käsityksen välistä eroa jos niin haluaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se että astrologian eläinradan merkit ja astronomian tähdistöt ovat eri käsitteitä vaikka nimistö onkin osaksi samanlaista.

        Aurinko kiertää näennäisesti maapalloa tähtitaivaalla alustaan merkittyjen kuukausien IANUARIUS (tammikuu), FEBRUARIUS (helmikuu), MARTIUS (maaliskuu), APRILIS (huhtikuu), MAIUS (toukokuu), JUNIUS (kesäkuu), JULIUS (heinäkuu), AUGUSTUS (elokuu), SEPTEMBER (syyskuu), OCTOBER (lokakuu), NOVEMBER (marraskuu), DECEMBER (joulukuu) mukaan vastapäivään (pohjoisnavalta katsoen). Esim. kevätpäiväntasauksessa aurinko on siellä em. merkin suunnalla Kalojen tähdistössä.

        Alustaan on merkitty planeettojen heliosentriset suunnat päiväyksenä joka on merkitty alustan keskustaan roomalaisin numeroin XXIV AUGUSTUS MMVI eli 24.päivä elokuuta vuonna 2006. Kuun vaihe oli silloin uusikuu ja IAU teki nykyisen päätöksen planeetoista. Nämä ovat siis planeettojen suuntia auringosta nähtynä, ei maapallolta nähtynä. Uloimpien planeettojen suunnissa ei kuitenkaan ole suurta eroa katsotaan niitä maasta tai auringosta koska ne ovat kymmeniä kertoja kauempana auringosta kuin mitä maa on.

        Prekessiota voidaan mielestäni simuloida kiertämällä rengasta alustan päällä eri asentoon. Uskon että siitäkin voi olla laskennallista iloa, mutta en vielä jaksa keksiä miten.

        Mutta tämä menee pöydällä vaikka paperipainona tai kynänpitimenä jos muuta käyttöä ei keksi!

        Tässä asennossa ulkokehä on oltava alustalla nykyisin että tähdistöt sijoittuisivat oikein suhteessa ko. hetken kevättasauspisteseen joka on Kalojen tähdistössä:

        http://img209.imageshack.us/img209/4573/vuosi2009lk0.jpg

        Ja tämä toinen kuva näyttää miten ulkokehää on kierrettävä 28 astetta myötäpäivään että nykyiset tähdistörajat sijoittuisivat kuten ne olivat ajanlaskun alkuaikoina 2000 vuotta sitten, eli ns, Jeesuksen syntymän aikoihin joka sattumalta on myös se aika jolloin trooppisen astrologian eläinradan merkit niitattiin paikoilleen. Tällä tempulla siis otetaan huomioon 2000 vuoden prekessio.

        http://img293.imageshack.us/img293/7344/vuosinollavc6.jpg]

        Kuvissa ulkokehällä näkyvät neliömäiset kohokkeet ovat noin 2 astetta leveitä alustan keskustasta katsottuna. Prekessio on melko hidas ilmiö, tarvitaan noin 72 vuotta että prekessio vaikuttaisi longitudiin yhden asteen. Näin olleen jos vuosi on välillä suunnilleen 1930 - 2070 niin eipä siinä isommin kannata prekessiosta tässä mallissa välittää. Tuollaiseen neliömäiseen kuvioonkin (2 astetta) menisi noin 150 vuotta ja paljon tätä tarkemmin tuskin kannattaa kokonaisuutena pyrkiä.

      • Materialisko
        Materialisko kirjoitti:

        Tässä asennossa ulkokehä on oltava alustalla nykyisin että tähdistöt sijoittuisivat oikein suhteessa ko. hetken kevättasauspisteseen joka on Kalojen tähdistössä:

        http://img209.imageshack.us/img209/4573/vuosi2009lk0.jpg

        Ja tämä toinen kuva näyttää miten ulkokehää on kierrettävä 28 astetta myötäpäivään että nykyiset tähdistörajat sijoittuisivat kuten ne olivat ajanlaskun alkuaikoina 2000 vuotta sitten, eli ns, Jeesuksen syntymän aikoihin joka sattumalta on myös se aika jolloin trooppisen astrologian eläinradan merkit niitattiin paikoilleen. Tällä tempulla siis otetaan huomioon 2000 vuoden prekessio.

        http://img293.imageshack.us/img293/7344/vuosinollavc6.jpg]

        Kuvissa ulkokehällä näkyvät neliömäiset kohokkeet ovat noin 2 astetta leveitä alustan keskustasta katsottuna. Prekessio on melko hidas ilmiö, tarvitaan noin 72 vuotta että prekessio vaikuttaisi longitudiin yhden asteen. Näin olleen jos vuosi on välillä suunnilleen 1930 - 2070 niin eipä siinä isommin kannata prekessiosta tässä mallissa välittää. Tuollaiseen neliömäiseen kuvioonkin (2 astetta) menisi noin 150 vuotta ja paljon tätä tarkemmin tuskin kannattaa kokonaisuutena pyrkiä.

        No siihenpä jäi tietysti roskaa perään, tässä korjattu:

        http://img293.imageshack.us/img293/7344/vuosinollavc6.j pg

      • Materialisko
      • olikohan krapulapäivä?
        jatkanpa edelleen kirjoitti:

        Kevättasauspiste on alustaan merkitty kuukauden MARTIUS (maaliskuu) kohdalle pienellä kolmiolla ja Oinaan merkillä (kuin 2-koukkuinen ongenkoukku ylösalaisin) eläinradan merkkien PISCES (Kalat) ja ARIES (Oinas) välille.

        Renkaaseen kevättasauspiste on merkitty 6-sakaraisella tähdellä Kalojen tähdistöön jonka symboli on kuin kaksi pyöristynyttä E-kirjainta selkäpuolistaan toisiinsa kiinnitettyinä.

        Rengas siis normaalisti kierretään alustalla siihen asentoon että em. merkit ovat kohdakkain. Tämä vastaa nykyistä tilannetta.

        Alustaan merkityt tekstit ARIES (Oinas), TAURUS (Härkä), GEMINI (Kaksoset), CANCER (Krapu), LEO (Leijona), VIRGO (Neitsyt), LIBRA (Vaaka), SCORPIUS (Skorpioni), SAGITTARIUS (Jousimies), CAPRICORNUS (Kauris), AQUARIUS (Vesimies), PISCES (Kalat) tarkoittavat perinteisiä (onkohan kyseessä sideerinen vai synodinen astrologia, en nyt hokaa...) 12:ta astrologista eläinradan merkkiä, jokainen 30 astetta leveä.

        Renkaalla on 13 eläinradan tähdistöä, eli nykyinen astronominen käsitys hiukan samasta aiheesta. Kolmantenatoista on tähdistö OPHIUCHUS eli Käärmeenkantaja. Tähdistöjen nimistö on pääosin sama kuin astrologian eläinradan merkkien, mutta tähdistöt on merkitty symbolein. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin eläinradan merkit. Ophiuchuksen vieressä oleva ekliptikalla kapea tähdistö on Skorpioni. Toisella puolella oleva nuoli on Jousimies, sitten Kauri, Vesimies, Kalat jne. Kalojen tähdistössä on se 6-sakarainen tähti kevättasauspisteen merkkinä.

        Tästäpä on sitten hyvä vertailla perinteisen astrologisen käsityksen ja nykyisen astronomisen käsityksen välistä eroa jos niin haluaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se että astrologian eläinradan merkit ja astronomian tähdistöt ovat eri käsitteitä vaikka nimistö onkin osaksi samanlaista.

        Aurinko kiertää näennäisesti maapalloa tähtitaivaalla alustaan merkittyjen kuukausien IANUARIUS (tammikuu), FEBRUARIUS (helmikuu), MARTIUS (maaliskuu), APRILIS (huhtikuu), MAIUS (toukokuu), JUNIUS (kesäkuu), JULIUS (heinäkuu), AUGUSTUS (elokuu), SEPTEMBER (syyskuu), OCTOBER (lokakuu), NOVEMBER (marraskuu), DECEMBER (joulukuu) mukaan vastapäivään (pohjoisnavalta katsoen). Esim. kevätpäiväntasauksessa aurinko on siellä em. merkin suunnalla Kalojen tähdistössä.

        Alustaan on merkitty planeettojen heliosentriset suunnat päiväyksenä joka on merkitty alustan keskustaan roomalaisin numeroin XXIV AUGUSTUS MMVI eli 24.päivä elokuuta vuonna 2006. Kuun vaihe oli silloin uusikuu ja IAU teki nykyisen päätöksen planeetoista. Nämä ovat siis planeettojen suuntia auringosta nähtynä, ei maapallolta nähtynä. Uloimpien planeettojen suunnissa ei kuitenkaan ole suurta eroa katsotaan niitä maasta tai auringosta koska ne ovat kymmeniä kertoja kauempana auringosta kuin mitä maa on.

        Prekessiota voidaan mielestäni simuloida kiertämällä rengasta alustan päällä eri asentoon. Uskon että siitäkin voi olla laskennallista iloa, mutta en vielä jaksa keksiä miten.

        Mutta tämä menee pöydällä vaikka paperipainona tai kynänpitimenä jos muuta käyttöä ei keksi!

        Jaaha, taas on mämmäilty!

        Kuukausien kesäkuu ja heinäkuu nimet on levylle kirjoitettu IUNIUS ja IULIUS (eikä JUNIUS ja JULIUS).

        Astrologian eläinradan merkin Skorpioni nimi on kirjoitettu SCORPIO, mutta mielestäni SCORPIUS kylläkin olisi oikein.

        Sittenhän tuossa levyllä on myös planeettojen suunnat aurinkoon ja hetken kevättasauspisteeseen nähden päiväyksenä 24.8.2006. Paitsi että maapallon kuun suunta on merkitty maapalloon eikä aurinkoon nähden. Auringosta katsoen kuu on aina hyvin samalla suunnalla kuin maakin. Tuolloin 24.8.2006 oli uusikuu joten kuu oli maasta katsoen auringon suunnalla. Maan ja kuun symbolit ovat siten levyllä päinvastaisilla suunnilla keskikohtaan nähden. Maan symbolina on soikion sisällä oleva risti ja kuun symbolina "kuunsirppi".

      • Materialisko
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Edellä on paikoin käytetty sanaa "ekvinoktium", joka saattaa olla hiukan omaperäinen? Se tarkoittaa samaa kuin englanninkielinen "equinox" Jean Meeus:in kirjoissa esim. sanonnassa "epoch and equinox of date / of J2000.0".

        Jos koordinaattien ekvinoktium on J2000.0 niin ko. koordinaatit on ilmoitettu vuoden 2000 alun kevättasauspisteen suhteen, eli sen ekliptikalla olevan pisteen suhteen jossa kevättasauspiste oli vuoden 2000 alussa.

        Jos koordinaattien ekvinoktium on ko. hetki niin nuo koordinaatit on ilmoitettu sen ekliptikalla olevan pisteen suhteen jossa kevättasauspiste on juuri samalla hetkellä. (equinox of date)

        Näiden em. ekvinoktiumeiden välillä voi olla eroa enemmän tai vähemmän sillä kevättasauspiste liikkuu ekliptikalla. Kevättasauspiste on se ekvaattorin ja ekliptikan leikkauspiste jossa aurinko keväällä nousee ekvaattorin pohjoispuolelle. Kevättasauspisteen liike johtuu ekvaattorin liikkeestä jonka aiheuttaa maan pyörimisakselin prekessioliike (pyörivä maa huojuu kuten hyrrä).

        Ekliptikan mahdollisesta liikkeestä meidän ei tarvitse välittää. Ja ekliptikahan on se meidän messinkisen levymme taso.

      • niin tässäpä ...
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Tässä on kiinalaisen herätyskellon koteloon tehty pyörivä pahvimalli joka havainnollistaa ekvaattorin ja ekliptikan suhteessa horisonttiin. Ei ehkä mikään varsinainen silmän ilo, mutta silti opettavainen rakennelma ;-)

        Ensimmäisessä kuvassa kevättasauspiste on nousemassa idän puolelta.

        http://img136.imageshack.us/img136/7326/nousevaktpxb7.jpg

        Toisessa kuvassa kevätatasauspiste on korkeimmillaan etelässä.

        http://img264.imageshack.us/img264/6594/kulminoivaktpcm5.jpg

        Kolmannessa kuvassa taivas on pyörähtänyt lisää ja kevättasauspiste on jo lähtenyt laskuun. Se on nyt suunnilleen lounaassa (SW).

        http://img98.imageshack.us/img98/9946/laskevaktpgj5.jpg

        Havaitsija on siellä rakennelman keskipisteessä ja katselee sieltä ulospäin. Vihreä reunus kuvaa horisonttia. Taivaan ekvaattori on se taso joka nousee idässä ja laskee lännessä. Ekliptika on tämän kanssa noin 23 asteen kulman tekevä taso. Kevättasauspiste on kuvissa näkyvä ekvaattori- ja ekliptikatasojen leikkauspiste.

      • Mister Einstein ;-)
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Halutkaamme nähdä millainen oli taivas tänään 20 vuotta täyttäneen henkilön syntyessä.

        Käytämme tarkoitukseen "Rakenna oma aurinkokunta" -sarjan ensimmäisen osan sisältöä jonka hinta 5,95 euroa.

        (Trooppisen) astrologian lähde voisi antaa meille seuraavat tiedot päiväykselle 1.2.1989 ja kellonajalle 14:00

        Aurinko : Vesimies 13 astetta
        Merkurius : Kauris 28
        Venus : Kauris 27
        Mars : Härkä 7
        Jupiter : Härkä 27
        Saturnus : Kauris 9
        Uranus : Kauris 4
        Kuu : Jousimies 10

        Ekliptikan longitudeina nämä tarkoittavat seuraavaa:

        Aurinko : 313 astetta
        Merkurius : 298
        Venus : 297
        Mars : 37
        Jupiter : 57
        Saturnus : 279
        Uranus : 274
        Kuu : 250

        Toimintaohjeet:

        1. Piirrä harpilla paperille samankeskiset ympyrät joiden säteet ovat 48 mm, 55 mm ja 60 mm tai enemmän.
        Sisimmän ympyrän sisäosa ei säily, ei myöskään uloimman ympyrän ulkopuolinen osa.
        Sisimmän ympyrän ja keskimmäisen ympyrän välinen osa ei näy kun messinkirengas on paikallaan.

        http://img187.imageshack.us/img187/5486/pfd1pw6.jpg

        2. Merkitse ympyrään kevättasauspisteen suunta. Longitudit kasvavat tästä vastapäivään.
        Kevättasauspisteen merkki täytyy näkyä kahden uloimman ympyrän välissä.

        http://img293.imageshack.us/img293/1043/pfd2mc7.jpg

        3. Merkitse päiväys sisempien ympyröiden väliin niin että voi tarkistaa minkä päivän dataa tämä esittää.
        Merkitse auringon, planeettojen ja kuun suunnat.
        Merkitse suunnat myös uloimpien ympyröiden väliin sitten kun voit tehdä sen mahdollisimman siististi.

        http://img528.imageshack.us/img528/7216/pfd3hc8.jpg

        4. Leikkaa saksilla pois uloimman ympyrän ulkopuolinen ja sisimmän ympyrän sisäpuolinen osa.
        Vain tämä paperirengas jatkaa eteenpäin.

        http://img149.imageshack.us/img149/4941/pfd4pt9.jpg

        5. Aseta paperirengas "Rakenna oma aurinkokunta" -sarjan jalalliselle messinkialustalle niin että kevättasauspisteen merkki on oikealla kohdalla.
        Kuukauden MARTIUS kohdalla on pieni kolmio astrologian eläinradan merkkien PISCES ja ARIES välillä.

        http://img222.imageshack.us/img222/8708/pfd5id2.jpg

        6. Aseta messinkirengas paperirenkaan päälle oikeaan asentoon niin että Kalojen tähdistössä oleva 6-sakarainen tähti on kevättasauspisteen merkkien kohdalla.

        http://img187.imageshack.us/img187/7103/pfd6or6.jpg

        7. Muista että maapallo ja sinä olette levyn keskellä joten tähdistöjä katsotaan alustan keskeltä ulospäin.
        Tässä näkyy vasemmalta oikealle Jupiter, Mars, kevättasauspisteen merkki, Aurinko, Venus, Merkurius, Saturnus, Uranus, Kuu.
        Valitettavasti messinkirengas peittää tässä kuvassa Venuksen ja Merkuriuksen merkien alaosan näkyvistä.

        http://img156.imageshack.us/img156/6803/pfd7rn6.jpg

        Tästä kuvasta voimme päätellä että Jupiter ja Mars ovat illan taivaalla koska ne ovat auringosta itään päin (vasemmalle).
        Jupiter on Härän tähdistössä ja Mars Oinaassa.
        Saturnus olisi ehkä havaittavissa aamun taivaalla Uranuksen läheisyydessä?
        Venus ja Merkurius ovat melko lähellä auringon suuntaa aamun taivaalla. Venus voisi ehkä olla havaittavissa ennen auringon nousua koska kulmaero aurinkoon nähden on sentään noin 15 astetta. Suomessa näkyvyys ei kuitenkaan liene erittäin hyvä.
        Kuu on myös aamun taivaalla. Se lienee jo ohittanut viimeisen neljänneksen ja valaistuna näkyvän pinnan osuus on vähenemässä.

        ------------------------

        No juu, huomaan että Merkurius ja Venus tulivat piirrokseen väärin päin. Merkuriuksen longitudi kuuluu olla suurempi kuin Venuksen,
        eli Merkurius kuuluu olla lähempänä aurinkoa kuin Venus. Kuka se dummy loppujen lopuksi olikaan :-)

      • Mister Einstein ;-)
        Mister Einstein ;-) kirjoitti:

        Halutkaamme nähdä millainen oli taivas tänään 20 vuotta täyttäneen henkilön syntyessä.

        Käytämme tarkoitukseen "Rakenna oma aurinkokunta" -sarjan ensimmäisen osan sisältöä jonka hinta 5,95 euroa.

        (Trooppisen) astrologian lähde voisi antaa meille seuraavat tiedot päiväykselle 1.2.1989 ja kellonajalle 14:00

        Aurinko : Vesimies 13 astetta
        Merkurius : Kauris 28
        Venus : Kauris 27
        Mars : Härkä 7
        Jupiter : Härkä 27
        Saturnus : Kauris 9
        Uranus : Kauris 4
        Kuu : Jousimies 10

        Ekliptikan longitudeina nämä tarkoittavat seuraavaa:

        Aurinko : 313 astetta
        Merkurius : 298
        Venus : 297
        Mars : 37
        Jupiter : 57
        Saturnus : 279
        Uranus : 274
        Kuu : 250

        Toimintaohjeet:

        1. Piirrä harpilla paperille samankeskiset ympyrät joiden säteet ovat 48 mm, 55 mm ja 60 mm tai enemmän.
        Sisimmän ympyrän sisäosa ei säily, ei myöskään uloimman ympyrän ulkopuolinen osa.
        Sisimmän ympyrän ja keskimmäisen ympyrän välinen osa ei näy kun messinkirengas on paikallaan.

        http://img187.imageshack.us/img187/5486/pfd1pw6.jpg

        2. Merkitse ympyrään kevättasauspisteen suunta. Longitudit kasvavat tästä vastapäivään.
        Kevättasauspisteen merkki täytyy näkyä kahden uloimman ympyrän välissä.

        http://img293.imageshack.us/img293/1043/pfd2mc7.jpg

        3. Merkitse päiväys sisempien ympyröiden väliin niin että voi tarkistaa minkä päivän dataa tämä esittää.
        Merkitse auringon, planeettojen ja kuun suunnat.
        Merkitse suunnat myös uloimpien ympyröiden väliin sitten kun voit tehdä sen mahdollisimman siististi.

        http://img528.imageshack.us/img528/7216/pfd3hc8.jpg

        4. Leikkaa saksilla pois uloimman ympyrän ulkopuolinen ja sisimmän ympyrän sisäpuolinen osa.
        Vain tämä paperirengas jatkaa eteenpäin.

        http://img149.imageshack.us/img149/4941/pfd4pt9.jpg

        5. Aseta paperirengas "Rakenna oma aurinkokunta" -sarjan jalalliselle messinkialustalle niin että kevättasauspisteen merkki on oikealla kohdalla.
        Kuukauden MARTIUS kohdalla on pieni kolmio astrologian eläinradan merkkien PISCES ja ARIES välillä.

        http://img222.imageshack.us/img222/8708/pfd5id2.jpg

        6. Aseta messinkirengas paperirenkaan päälle oikeaan asentoon niin että Kalojen tähdistössä oleva 6-sakarainen tähti on kevättasauspisteen merkkien kohdalla.

        http://img187.imageshack.us/img187/7103/pfd6or6.jpg

        7. Muista että maapallo ja sinä olette levyn keskellä joten tähdistöjä katsotaan alustan keskeltä ulospäin.
        Tässä näkyy vasemmalta oikealle Jupiter, Mars, kevättasauspisteen merkki, Aurinko, Venus, Merkurius, Saturnus, Uranus, Kuu.
        Valitettavasti messinkirengas peittää tässä kuvassa Venuksen ja Merkuriuksen merkien alaosan näkyvistä.

        http://img156.imageshack.us/img156/6803/pfd7rn6.jpg

        Tästä kuvasta voimme päätellä että Jupiter ja Mars ovat illan taivaalla koska ne ovat auringosta itään päin (vasemmalle).
        Jupiter on Härän tähdistössä ja Mars Oinaassa.
        Saturnus olisi ehkä havaittavissa aamun taivaalla Uranuksen läheisyydessä?
        Venus ja Merkurius ovat melko lähellä auringon suuntaa aamun taivaalla. Venus voisi ehkä olla havaittavissa ennen auringon nousua koska kulmaero aurinkoon nähden on sentään noin 15 astetta. Suomessa näkyvyys ei kuitenkaan liene erittäin hyvä.
        Kuu on myös aamun taivaalla. Se lienee jo ohittanut viimeisen neljänneksen ja valaistuna näkyvän pinnan osuus on vähenemässä.

        ------------------------

        No juu, huomaan että Merkurius ja Venus tulivat piirrokseen väärin päin. Merkuriuksen longitudi kuuluu olla suurempi kuin Venuksen,
        eli Merkurius kuuluu olla lähempänä aurinkoa kuin Venus. Kuka se dummy loppujen lopuksi olikaan :-)

        Planeettojen näkyvyyden arvioinnissa aamutaivaalla niiden "ekliptikaalisen" sijainnin perusteella oli edellä lievää horjuvuutta. Tämä johtuu siitä että Suomi on joskus hankalahko tapaus.

        Olisi ollut helpompaa luvata aamutaivaan planeettojen näkyvyydestä jotakin jos olisi ollut perusteltua tarkastella kysymystä vaikkapa päiväntasaajalla sijaitsevan havaitsijan näkövinkkelistä.

        Suomen leveyksillä ekliptika on toisinaan lähes yhdensuuntainen horisontin kanssa. Tämä voi merkitä sitä että vaikka planeetat ovatkin esim. yli 15 asteen etäisyydellä auringosta niin niiden nousu horisontin yläpuolelle tai lasku horisontin alapuolelle tapahtuu suunnilleen samoihin aikoihin kuin aurinko nousee tai aurinko laskee. Tällöin näitä planeettoja ei pääse näkemään riittävän hämärää taivasta vasten.

        Helmikuun alussa on juuri tällainen hankala tilanne aamutaivaan sisäplaneettojen suhteen, sillä auringon länsipuolella ("oikealla" pohjoisesta katsoen) oleva ekliptikan osa on taivaan ekvaattorin eteläpuolella ("alapuolella" pohjoisesta katsoen).

        Lähempänä päiväntasaajaa ekliptika nousee horisontista aina hyvän kokoisessa kulmassa joten planeettojen näkyvyyden arviointi siellä on helpompaa.

      • Mister Einstein ;-)
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Kun Merkurius ja Venus tulivat 1.2.1989 kuviin väärin päin niin yritetäänpä uudelleen.

        Lähteessä ei sinänsä ollut vikaa vaikka se on olikin astrologinen. Astrologiset lähteet ovat tällaiseen hommaan täysin OK, kunhan vain muistaa että käytetyt merkinnät seuraavan kaltaisessa esityksessä EIVÄT tarkoita
        astronomian tähdistöjä jotka on kuvattu symbolein messinkirenkaassamme, vaan ne tarkoittavat astrologian eläinradan merkkejä jotka messinkilevyllämme ovat tekstein PISCES, ARIES, TAURUS, GEMINI jne.

        http://img179.imageshack.us/img179/3389/pwfd3yo2.jpg

        Otetaan kuitenkin tällä kertaa astronominen lähde Planetary and Lunar Coordinates for the years 1984 - 2000.

        http://img16.imageshack.us/img16/1928/pwfd8uk1.jpg

        Laiska kun olen niin otan sieltä lähimmän suoraan valmiin päiväyksen eli tämän päivän 3. helmikuuta 1989. Tämä on siis puolitoista vuorokautta myöhemmin kuin edellisen kerran 1.2.1989 UT 12:00.

        Longitudit ovat kellonajalle 0h UT eli 2:00 Suomen aikaa. Erot muodostuvat pieniksi paitsi kuulle joka ehtii puolessatoista vuorokaudessa liikkua 20 astetta

        3.2.1989 UT 00:00

        Aurinko : 314 astetta
        Kuu : 270
        Merkurius : 297
        Venus : 299
        Mars : 38
        Jupiter : 57
        Saturnus : 279
        Uranus : 274
        Neptunus : 281

        Eli aika tiivistä on Kuun ja Neptunuksen suuntien välillä. Tässä on suunnat merkitty paperille:

        http://img7.imageshack.us/img7/4096/pwfd1bp0.jpg

        Rengas leikattu:

        http://img87.imageshack.us/img87/6923/pwfd2lw5.jpg

        Paperirengas on paikoillaan messinkilevyn ja messinkirenkaan välissä:

        http://img22.imageshack.us/img22/1750/pwfd4tj1.jpg

        Kevättasauspisteen merkkien täytyy siis olla kohdakkain alustassa, paperirenkaassa ja messinkirenkaassa:

        http://img22.imageshack.us/img22/2830/pwfd5li1.jpg

        Auringon suunta:

        http://img8.imageshack.us/img8/509/pwfd6rj9.jpg

        Jupiter ja Mars ovat toisella puolella:

        http://img8.imageshack.us/img8/1087/pwfd7my8.jpg

        Hupsista, tässäpä kävikin nyt niin että näiden puolentoista vuorokauden aikana Venus ja Merkurius ovat "vaihtaneet paikkaa" niin että Venus onkin nyt ihan oikeasti lähempänä auringon suuntaa. Eroa ei siis siinä suhteessa näy, mutta ero on siinä että 1.2.1989 se oli väärin ja 3.2.1989 se on oikein ;-)

      • Mister Einstein
        Mister Einstein ;-) kirjoitti:

        Kun Merkurius ja Venus tulivat 1.2.1989 kuviin väärin päin niin yritetäänpä uudelleen.

        Lähteessä ei sinänsä ollut vikaa vaikka se on olikin astrologinen. Astrologiset lähteet ovat tällaiseen hommaan täysin OK, kunhan vain muistaa että käytetyt merkinnät seuraavan kaltaisessa esityksessä EIVÄT tarkoita
        astronomian tähdistöjä jotka on kuvattu symbolein messinkirenkaassamme, vaan ne tarkoittavat astrologian eläinradan merkkejä jotka messinkilevyllämme ovat tekstein PISCES, ARIES, TAURUS, GEMINI jne.

        http://img179.imageshack.us/img179/3389/pwfd3yo2.jpg

        Otetaan kuitenkin tällä kertaa astronominen lähde Planetary and Lunar Coordinates for the years 1984 - 2000.

        http://img16.imageshack.us/img16/1928/pwfd8uk1.jpg

        Laiska kun olen niin otan sieltä lähimmän suoraan valmiin päiväyksen eli tämän päivän 3. helmikuuta 1989. Tämä on siis puolitoista vuorokautta myöhemmin kuin edellisen kerran 1.2.1989 UT 12:00.

        Longitudit ovat kellonajalle 0h UT eli 2:00 Suomen aikaa. Erot muodostuvat pieniksi paitsi kuulle joka ehtii puolessatoista vuorokaudessa liikkua 20 astetta

        3.2.1989 UT 00:00

        Aurinko : 314 astetta
        Kuu : 270
        Merkurius : 297
        Venus : 299
        Mars : 38
        Jupiter : 57
        Saturnus : 279
        Uranus : 274
        Neptunus : 281

        Eli aika tiivistä on Kuun ja Neptunuksen suuntien välillä. Tässä on suunnat merkitty paperille:

        http://img7.imageshack.us/img7/4096/pwfd1bp0.jpg

        Rengas leikattu:

        http://img87.imageshack.us/img87/6923/pwfd2lw5.jpg

        Paperirengas on paikoillaan messinkilevyn ja messinkirenkaan välissä:

        http://img22.imageshack.us/img22/1750/pwfd4tj1.jpg

        Kevättasauspisteen merkkien täytyy siis olla kohdakkain alustassa, paperirenkaassa ja messinkirenkaassa:

        http://img22.imageshack.us/img22/2830/pwfd5li1.jpg

        Auringon suunta:

        http://img8.imageshack.us/img8/509/pwfd6rj9.jpg

        Jupiter ja Mars ovat toisella puolella:

        http://img8.imageshack.us/img8/1087/pwfd7my8.jpg

        Hupsista, tässäpä kävikin nyt niin että näiden puolentoista vuorokauden aikana Venus ja Merkurius ovat "vaihtaneet paikkaa" niin että Venus onkin nyt ihan oikeasti lähempänä auringon suuntaa. Eroa ei siis siinä suhteessa näy, mutta ero on siinä että 1.2.1989 se oli väärin ja 3.2.1989 se on oikein ;-)

        Tässä kävi valitettavasti nyt niin että imageshack väittää useimpia edelläolevista kuvista pornoksi ja kieltäytyy näyttämästä niitä!

        Onhan niissä kyllä kieltämättä reikä ja hyvän näköistä pintaa ... mutta ei juurikaan karvoja.

        Harmittava takaisku, katsotaan mitä voidaan tehdä.

      • Mister Einstein ;-)
        Mister Einstein kirjoitti:

        Tässä kävi valitettavasti nyt niin että imageshack väittää useimpia edelläolevista kuvista pornoksi ja kieltäytyy näyttämästä niitä!

        Onhan niissä kyllä kieltämättä reikä ja hyvän näköistä pintaa ... mutta ei juurikaan karvoja.

        Harmittava takaisku, katsotaan mitä voidaan tehdä.

        Linkit eivät tunnu toimivan ainakaan minulla, mutta kuvan osoitteen voi kopioida selaimen osoiteriville ja avata kuvan sillä tavalla ongelmitta. Vähän hankalaa, mutta kuten näkyy niin tuhmia kuvia ne eivät ole!

      • Go sin no more!
      • Albert Einstein ;-)
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Jatkamme askartelua "Rakenna oma aurinkokunta"-rakennussarjan ensimmäisen lehden kokoonpanon parissa todistaaksemme että 5,95 euron investointi ei mennyt hukkaan ;-)

        Uutuutena edelliseen nähden tässä paperirenkaassa on koetettu karkeasti esittää kohteiden latitudi ekliptikaan nähden. Aiemmissa kuvissa on esitetty vain longitudi ja jätetty latitudi huomiotta.

        Tällä kertaa haluamme tietää miltä planeettataivas näytti noin 300 vuotta sitten.

        Koordinaattien lähteenä on "Planetary , Lunar, and Solar Positions A.D. 1650 - 1805", joka jatkaa siitä mihin Bryant Tuckerman lopetti.

        http://img15.imageshack.us/my.php?image=pwfd31nn6.jpg

        Valitsemme päiväyksen 10.2.1709 Gregoriaanisen kalenterin mukaan.
        Juliaanisen kalenterin mukaan tämä sama päivä on 30.1.1709

        Koordinaattien kellonaika on 12 h UT eli 14:00 Itä-Euroopan vyöhykeaikaa (jota tosin ei vielä silloin oltu keksitty), mutta tällä on havaittavaa merkitystä vain kuun kannalta.

        Koordinaatteja on pyöristetty tässä riittävään noin asteen tarkkuuteen.

        Aurinko : longitudi 322 astetta
        Kuu : longitudi 330 latitudi -2
        Merkurius: 320 -2
        Venus : 289 0,5
        Mars : 95 3,7
        Jupiter : 211 1,4
        Saturnus : 85 -1

        Auringon latitudi on tietenkin 0 eli nolla astetta koska määritelmän mukaan se sijaitsee ekliptikalla.

        Vuosi 1709 on n. 300 vuoden päässä menneisyydessä joten tähtien longitudit olivat silloin noin 4 astetta pienempiä kuin ekvinoktiumina 2000.0.
        Tämä prekessio on huomioitu paperirenkaalle merkityissä muutamissa ekliptikaa lähellä olevien tähtien paikoissa ja tietysti myös messinkirenkaan asennossa.
        Esimerkiksi Spican longitudi ekliptikalla on nyt noin 204 astetta nykyiseen kevättasauspisteeseen nähden, joten 300 vuotta sitten sen longitudi oli noin 200 astetta silloiseen kevättasauspisteeseen nähden.
        Messinkirengasta on kierretty kahden neliömäisen merkin verran myötäpäivään, koska nuo neliömäiset merkit ovat 2 astetta leveitä.

        Ekliptika on piirretty paperirenkaaseen sinisellä viivalla. Alustalevyn keskustasta katsoen viivan alapuolella olevien kohteiden
        latitudi on negatiivinen ja yläpuolella olevien on positiivinen.
        Mittakaava latitudin suunnassa on karkeasti noin 2 mm / aste.
        Longitudin suunnassa mittakaava on erilainen, noin 1mm / aste.

        A5-kokoisesta paperista leikattua rengasta ei juuri tämän isommaksi saa.
        Yleensä olisi kai järkevämpää tyytyä latitudillekin mittakaavaan 1 mm/aste, mutta tässä on haluttu latitudia hiukan isotella kun minkään kohteen latitudin itseisarvo ei yleensä ole 4:ää astetta isompi.
        Jos Pluto olisi mukana niin latitudin esitys tällä tavalla ei ehkä kannattaisi sillä Pluton ratatason inklinaatio on melkoinen. Onneksi kukaan ei tiennyt Plutosta vielä vuonna 1709 mitään.

        http://img8.imageshack.us/my.php?image=pwfd36ul5.jpg

        Paperirenkaasta näemme selvästi että auringosta oikealle näkyvä Venus on aamun taivaalla. Kuu on hyvin nuori ja Merkurius näkymättömissä lähellä auringon suuntaa.

        http://img101.imageshack.us/my.php?image=pwfd34fs0.jpg

        Jupiterin suunnalla on paperirenkaalle merkitty kahden kirkkaan ekliptikaa lähellä olevan tähden paikat, alfa Lib eli Zubenelgenubi ja alfa Vir eli Spica. Jupiter oli Spican ja Zubenelgenubin välimailla Neitsyen ja Vaa'an tähdistöjen rajoilla.

        http://img239.imageshack.us/my.php?image=pwfd312ev9.jpg

        Saturnus ja Mars näkyvät hyvin Kaksosten "jalkopäässä". Sinne on merkitty kahden tähden, my Gem eli Wasat ja eta Gem eli Propus paikat.

        http://img3.imageshack.us/my.php?image=pwfd310pw4.jpg

        Sori vaan kuvien hitautta, mutta nämä linkit ovat ehkä ongelmattomampia kuin aiemman tyylin mukaiset. Näiden linkkien ei ainakaan pitäisi valittaa pornosta?
        Mutta jos joku näistä kuvista kiihottuu seksuaalisesti niin ... siitä vaan!

      • Alppu Einstein ;-)
        mallin ohessa! kirjoitti:

        Mielestäni malli on tässä se varsinainen juttu ja lehti on vain oheistuote.

        Ensimmäisen lehden saa halvalla esim. R-kioskilta ja se sisältää 2 levyä jotka voivat jo sinänsäkin olla tähtitieteen harrastajalle hyödyllisiä. Levyt ovat sen mallin kuvissa näkyvän kolmella jalalla seisovan alustatötterön "kansi".

        Noilla kahdella levyllä voi mm. määrittää minkä ekliptikaalisen longitudin kohdalla ovat eri tähdistöjen rajat ekliptikalla. Niistä näkee myös minkä eläinradan merkin tai tähdistön suunnalla aurinko on vuoden eri päivinä. Luulen että näiden avulla voi myös käsitellä prekessiota. Levyihin on merkitty eläinradan merkit ja planeettojen symbolit.

        Minulla on sellainen käsitys että koko mallia ei välttämättä tarvitse hankkia. Se toimii havaintolaitteena ja koriste-esineenä myös "vajaassa kokoonpanossa". Luulisin että 4 ensimmäistä lehteä täytyy hankkia jos aikoo saada kokoon toimivan rungon. Tähän voi sitten lisätä enemmän tai vähemmän planeettoja. Esimerkiksi sähkömoottori ei mielestäni ole aivan välttämätön, vaan ilman mootoriakin malli on kaunis ja havainnollinen.

        Sarjamme diplomijaksossa haluamme miettiä miten taivaanekvaattori sijoittuu ekliptikan suhteen mallissamme.

        Tilanne taivaalla on noin vuoden takaa, 10.2.2008. Ekvaattori on hahmoteltu sinisenä viivana joka on piirretty likimain ympyräksi.

        A5-kokoinen paperi ei riitä koska 2*23 astetta korkea ekvaattorin ja ekliptikan alue on kuvattu 20 mm korkeana.
        Silti mittakaava on latitudin suunnassa turhan vaatimaton 2,3 astetta / mm kun mittakaava longitudin suunnassa on noin 1 aste / mm.

        Tässä ei yritetä esittää ekliptikaa lähellä olevien kohteiden latitudia oikein, vaan piirretään se suosiolla nollaksi.

        http://img149.imageshack.us/my.php?image=pwfd41zs8.jpg

        Kuun on kasvava kuunsirppi lähellä kevättasauspistettä. Auringon länsipuolella on merkitty myös tähti omikron Sgr Venuksen ja Jupiterin väliin.

        http://img16.imageshack.us/my.php?image=pwfd42mm6.jpg

        Marsin lähistölle on merkitty ekliptikaa lähellä oleva tähti eta Gem

        http://img502.imageshack.us/my.php?image=pwfd44as4.jpg

        Saturnuksen suunnalla on merkitty ekliptikan lähellä olevat tähdet alfa Leo (Regulus) ja beta Vir

        http://img442.imageshack.us/my.php?image=pwfd46ay8.jpg

        Ekvaattorin esittämisen idea pitäisi olla kohteiden havaintomahdollisuuksien parempi arviointi. Rajatapauksia lienee kuitenkin vaikea tälläkään tavalla ratkaista.

        Hmmm ... kehiteltävää vielä jää ...

    • maailman nettikansalainen

      hienoa että ulkomailla suositut otsikossa mainitun kaltaiset lehdet ovat löytäneet tiensä Suomeenkin :)
      Henk. koht. en ole astronomian harrastaja joten passaan aurinkokuntamallilehden mutta James Bondin Autokokoelma -lehtiä malleineen olen ostellut irtonumerona jo muutamia.

      Maailmalla lienee muitakin vastaavia julkaisuja jotka sisältävät pienoismalleja, toivon että nekin tulevat Suomeen :)

    • aurinkokunnan osan

      ja nyt en ymmärrä miten se pikkuinen ruuvi kiristetään keskipylvääseen.Se on niin pieni ettei minulla ole sellaista välinettä.Ohjeessa on (pujota keskipylväs pylvään tukeen alaosantasalle kiristä ISO ? lukkoruuvi M4G 2 millimetrin kuusioavaimella,kunnes pylväs ei liiku. Ei minulla ole niin pientä kuusioavainta enkä saa koko pikkuista ruuvia millään tuohon sopimaan.

      • en polta vihiriää norttia

        Kannattaa ehkä odottaa vielä niin kauan että saa 2 seuraavaa osaa ennenkuin alkaa koota mallia. Vasta 4 ekaa lehteä muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden.

      • luin vähän
        en polta vihiriää norttia kirjoitti:

        Kannattaa ehkä odottaa vielä niin kauan että saa 2 seuraavaa osaa ennenkuin alkaa koota mallia. Vasta 4 ekaa lehteä muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden.

        tarkemmin tuota ohjelehteä ja siellä jossakin tulee tuo kuusioavain mukana.Tämän kun kerää kaikki on mennyt yli 600€.Kallis pöytäkoristus tästä tulee.

      • sitkeä sinnittelijä
        luin vähän kirjoitti:

        tarkemmin tuota ohjelehteä ja siellä jossakin tulee tuo kuusioavain mukana.Tämän kun kerää kaikki on mennyt yli 600€.Kallis pöytäkoristus tästä tulee.

        Juu, sarjan _tilaajille_ pitäisi tulla myös työkaluja jossakin vaiheessa. Työkalut eivät tietääkseni tule irtonumeroiden mukana.

        Tottahan lysti jotakin maksaa. Minulle tästä (toivottavasti) tulee pitkäaikaisten unelmien täyttymys.

        Tämä on ainoa tällainen malli jossa olen nähnyt 3-numeroisen hinnan. Muissa vastaavissa vaihtoehdoissa (tosin ne olivat valmiiksi koottuja) hinnassa on ollut neljäskin numero, joten en voi moittia kalliiksi.

        Eikä se kuitenkaan tee kuin keskimäärin noin 6 euroa viikossa kahden vuoden ajan.

      • sitkeä sinnittelijä
        sitkeä sinnittelijä kirjoitti:

        Juu, sarjan _tilaajille_ pitäisi tulla myös työkaluja jossakin vaiheessa. Työkalut eivät tietääkseni tule irtonumeroiden mukana.

        Tottahan lysti jotakin maksaa. Minulle tästä (toivottavasti) tulee pitkäaikaisten unelmien täyttymys.

        Tämä on ainoa tällainen malli jossa olen nähnyt 3-numeroisen hinnan. Muissa vastaavissa vaihtoehdoissa (tosin ne olivat valmiiksi koottuja) hinnassa on ollut neljäskin numero, joten en voi moittia kalliiksi.

        Eikä se kuitenkaan tee kuin keskimäärin noin 6 euroa viikossa kahden vuoden ajan.

        "Juu, sarjan _tilaajille_ pitäisi tulla myös työkaluja..."

        Juu ja ainakin netissä tehtävän tilauksen voi aloittaa haluamastaan numerosta. Tilausta ei tarvitse aloittaa numerosta 1, eli sarjan alusta. Joten jos on tullut aluksi ostettua irtonumeroita niin tilauksen voi aloittaa näitä seuraavasta numerosta.

      • liikkeestä
        sitkeä sinnittelijä kirjoitti:

        Juu, sarjan _tilaajille_ pitäisi tulla myös työkaluja jossakin vaiheessa. Työkalut eivät tietääkseni tule irtonumeroiden mukana.

        Tottahan lysti jotakin maksaa. Minulle tästä (toivottavasti) tulee pitkäaikaisten unelmien täyttymys.

        Tämä on ainoa tällainen malli jossa olen nähnyt 3-numeroisen hinnan. Muissa vastaavissa vaihtoehdoissa (tosin ne olivat valmiiksi koottuja) hinnassa on ollut neljäskin numero, joten en voi moittia kalliiksi.

        Eikä se kuitenkaan tee kuin keskimäärin noin 6 euroa viikossa kahden vuoden ajan.

        saan tuollaiset kuusioavaimet? Löytyykö tampereelta jostakin?

      • sentäs no

        nyt löysin M4G 2 millimetrin kuusioavaimen.Nyt pitäisi löytää M3G 1,5 millimetrin avain.Rautakaupassa ei ollut pienempiä kuin tuo 2 mm.On tämä vaikeeta.ÖÖH...

    • kun pakkausta

      yritin avata.Tarvitsin avuksi puukon-sahan ja kirveen,niin hankala oli saada auki pakkausta.

      • hyvin suljettu pakkaus

        Varo ettet halkaise aurinkoa sillä kirveellä ;-)

      • no joo oikeastaan
        hyvin suljettu pakkaus kirjoitti:

        Varo ettet halkaise aurinkoa sillä kirveellä ;-)

        Oikeastaan siinä kai täytyy lähinnä varoa ettei loukkaa itseään paksuhkoa muovipakkausta avatessaan ...

    • HELVETISTÄ

      löydän m3g 1,5 mm kuusioavaimen.2mm löysin mutta pienempää en,en sitten mistään.

    • kysymys?

      Miksi aurinko ei mene siihen kapeampaan tankoon kokonaan,vaan jää puoleen väliin.

      • Piti käyttää

        pihtejä pitämään sen tangon paikallaan ja kumihanskat kädessä sain sen ruuvattua paikoilleen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      130
      3221

    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      38
      2563

    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      30
      2445

    4. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      114
      2248

    5. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      114
      1720

    6. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      28
      1674

    7. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      174
      1418

    8. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      300
      1321

    9. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      304
      1282

    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      63
      1110
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt