hometta

vertasin juttuasi vähän taloomme

"1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

"2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

"3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
ilmaa. Imua on.

"4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

"5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

"Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
rakennusmestareilta?
On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
olisi jotain sanottavaa.
Onnneksi on sentään Panu Kaila.

ei löydy kirjoitti:

vertasin juttuasi vähän taloomme

"1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

"2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

"3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
ilmaa. Imua on.

"4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

"5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

"Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
rakennusmestareilta?
On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
olisi jotain sanottavaa.
Onnneksi on sentään Panu Kaila.

Lue lisää

Talosi homeettomuus ei taidakaan perustua esittelemääni teoriaan, joka muuten ei ole omani.

On nimittäin selviö, että talosi ei todellakaan ole samanlainen harakanpesä kuin useimmat aikalaisensa - onhan 20.000 kWh/a : 170 m2 = 118 kWh/m2/a (A-energialuokan raja on 150 kWh/m2/a) - tuohon ei kuvaamani teoria toimi.

ei löydy kirjoitti:

vertasin juttuasi vähän taloomme

"1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

"2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

"3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
ilmaa. Imua on.

"4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

"5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

"Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
rakennusmestareilta?
On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
olisi jotain sanottavaa.
Onnneksi on sentään Panu Kaila.

Lue lisää

Eikö kannattaisi alkaa myymään noin hyvää konseptia. Vanha hirsitalo, joka lämpiää vähällä energialla. Millainen rakenne siinä on?

ei löydy kirjoitti:

vertasin juttuasi vähän taloomme

"1) Seinärakenteen huono eristävyys pitää seinän puuosat lämpiminä, mikä pienentää kosteusongelmien riskiä. Suurin uhkakuva kosteusongelmien osalta uusissa aina vaan kiristyvissä lämmöneristysnormeissa liittyy juuri seinän uloimpien kerrosten viilenemiseen ja sitä kautta kosteuden tiivistymisriskin kasvamiseen."

Talossa 170m2 kahdessa kerroksessa, yksi kakluuni
muuten vesikiertoinen (70-luvulla tehty)
vesikiertoinen täyssähkölämmitys.
Kun vertaa "nykytaloihin" ei sähköä sen enempää kulu. n. 20 000kWh/vuosi.

"2) Painovoimainen ilmanvaihto -termin käyttö on lopetettu, koskapa sitä ei voi nykynormien mukaan pitää ilmanvaihtona ensinkään."

Kun yläkerrassa avaa ikkunan niin verhot lehahtavat
vaakasuoraan ulos. Ei vaihdu ilma, vai?

"3) Sitävastoin aiemmin yleinen "jatkuva" uunilämmitys oli erinomainen kosteusongelmien vähentäjä, sillä korvausilmaa tarvitessaan tulisijat alipaineistivat talot jopa nykyisiä alipaineita paljon suuremmalla paine-erolla, mistä johtuen vuotoilmoja tuli kaikista lävistä taloon "riittävästi" eikä taloissa oleva kosteus päässyt lähellekään seinärakenteita - kosteusriskiä aiheuttamaan."

Totta. Kakluunin poltto kyllä selvästi parantaa
ilmaa. Imua on.

"4) Ennenvanhaan oli varsin yleistä tehdä rossipohjaiset talotkin pilariperustuksella eikä umpisokkelilla niinkuin nykyisin tehdäään. Kosteusteknisesti kenties toimivampaa muttei energiatehokasta."

Ei nyt umpisokkeli mutta isot "kissanluukut",
ne suljen vain kovimmilla pakkasilla.
Alapohja yli puolimetriä paksu, sammaleristeinen,
siinä jää nykyeristeet kyllä toiseksi, lattia
on lämmin vaikka konttaustilassa miinusta.

"5) Ennenvanhaan talojen kosteuskuormat keskitettiin ranta- tai pihasaunaan, jotka eivät entivanhaisellakaantekniikalla olleet kosteusvaurioista vapaita, mutta nehän pantiinkin kookkoon kymmenen...viiidentoista vuoden välein ja rakennettiin uudet - suosiolla. Asuinrakennuksissa sitävastoin ei ennenvanhaan käsitelty juurikaan vettä."

Totta. Tässä 70-luvulla tehty nykyiaikainen kylpyhuone.
Sauna erillisena rannassa. Ei sitä noin usein uusita, isoisä sanoo että rakennettu -38.

"Kaiken kaikkiaan kosteusteknisiä ongelmia ennen "hoidettiin" joko tietoisesti tai hyvään tsäkään perustuen erittäin huonolla energiataloudellisuudella. Suurin osa kosteustekniikkaan liittyvistä haasteista johtuu parantuneesta energiatehokkuudesta, mutta käytin tietoisesti sanaa haaste - ongelmia ne eivät vielä nykytasoisella energiatehokkuudella ole - ne on vain haasteita, joihin löytyy kyllä lääkkeet oikealla suunnittelulla."

Miksi ihmeessä niitä "lääkkeitä" ei kysytä entisajan
rakennusmestareilta?
On heitä hengissä, minäkin tunne monta joilla
olisi jotain sanottavaa.
Onnneksi on sentään Panu Kaila.

Lue lisää

Tuskin alapohja talostasi homehtuu, jos vaikka luukut talveksi sulkisitkin. Ei niitä suljettavia aukkoja sinne ole huvikseen tehty. Saattaisitpa siinä säästää muutaman sentin, vaikka sähkönkulutuksesi ei huima olisikaan.

Itse asun 1900-luvun alussa rakennetulla kansakoululla. Graniittikivijalan saumaukset on osin karisseet, kivijalan sisäpuolelta katsoen päivä paistaa harmittavan monesta kohtaa. Tässä tapauksessa A4-kokoisten tuuletusluukkujen sulkeminen ei paljoa avita, puhuri käy ali talon, sulkipa tai ei.

Varovasti väittäisin, että ainakin tätä taloa tuppaa jäähdyttämään enemmänkin tuuli kuin pakkanen. Jos lunta on, luon sitä kivijalkaan eristämään niin tuulta kuin pakkastakin.

Mulla ei ole antaa kikkojeni tueksi mitään laskelmia, ihan vaiston varassa meikä porskuttaa. :)

Rauno Kangas kirjoitti:

Talosi homeettomuus ei taidakaan perustua esittelemääni teoriaan, joka muuten ei ole omani.

On nimittäin selviö, että talosi ei todellakaan ole samanlainen harakanpesä kuin useimmat aikalaisensa - onhan 20.000 kWh/a : 170 m2 = 118 kWh/m2/a (A-energialuokan raja on 150 kWh/m2/a) - tuohon ei kuvaamani teoria toimi.

Lue lisää

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html

Painovoimainen ilmanvaihto kirjoitti:

http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Rakenna_hengittavahirsitalo.html

Lue lisää

...tuo lähde ei vaikuttanut kovin vakuuttavalta.