UNDULAATIT

. Undulaatin hankkiminen
Undulaattia hankkiessa tulisi aivan ensimmäiseksi
miettiä, riittääkö linnulle tarpeeksi aikaa.
Linnun kanssa on seurusteltava ja sille on
järjestettävä virikkeitä. Häkki on siivottava
säännöllisesti ja undulaattia on ruokittava
monipuolisesti. Matkalle lähtiessä on linnulle
hankittava hoitaja tai hoitopaikka. Jos aikoo
pesittää lintuja, tulee siitäkin lisää vaivaa.
Linnun sairastuessa se on vietävä tarvittaessa
eläinlääkärin hoitoon ja sille on hankittava ehkä
lääkkeitä.
1.1. Montako undulaattia?
Luonnossa undulaatit elävät suurissa laumoissa.
Kesyundulaattejakaan ei tulisi pitää yksin, vaan
vähintään pareittain. Undulaatti on hyvin
seurallinen eläin; jos hankkii vain yhden linnun,
on sille varauduttava uhraamaan aikaa
vähintäänkin muutama tunti päivässä.
Parhaiten undulaattien elämää pääsee seuramaan
jos ottaa vähintään kaksi lintua; ne ruokkivat ja
rapsuttelevat toisiaan, lentävät, kiipeilevät ja
syövät yhdessä. Ne selvästi nauttivat toistensa
seurasta.
1.2. Naaras vai koiras?
Jos ei aio pesittää lintujaan, ei oikeastaan ole
mitään väliä, kumpaa sukupuolta hankittavat
linnut ovat. Kaksi koirastakin tulee aivan hyvin
toimeen; ne eivät yleensä tappele keskenään. Jos
on mahdollisuus tarjota linnuille asunnoksi suuri
lentohäkki, voi sinne hankkia pienen lauman
undulaatteja. Undulaatit viihtyvät sitä paremmin
mitä enemmän niillä on tilaa ja lajitovereiden
seuraa. Pesittäminenkin onnistunee paremmin kun
linnuilla on mahdollisuus valita kumppaninsa.
Toisin kuin joskus sanotaan, sukupuoli ei vaikuta
linnun luonteeseen lainkaan. Sekä uros että
naaras saattavat oppia puhumaan yhtä hyvin.
Puhetaito riippuu yksilöstä; jotkut linnut
oppivat todella helposti matkimaan kuulemiaan
ääniä, jotkut eivät opi ikinä.
1.3. Undulaattia ostamassa
Jos aikoo ostaa undulaattinsa eläinkaupasta,
kannattaa varmistaa todella tarkasti että
varmasti saa terveen ja nuoren linnun.
Eläinkauppiaat eivät välttämättä aina tunne
eläintä niin hyvin että osaisivat määrittää sen
iän. Kannattaa opetella itse tunnistamaan nuori
lintu. Alle parin kuukauden ikäisen undulaatin
tuntomerkkejä ovat vaalea vahanahka, suuret
tummat silmät joissa iiris ei ole vielä näkyvissä
ja päässä on aaltokuviota. Mitä nuorempi lintu,
sitä paremmin ja nopeammin se tottuu ihmiseen.
Erittäin tärkeää on myös varmistaa linnun
terveys. Terve lintu syö, lentelee, sukii
höyheniään ja ääntelee häkissään. Höyhenpeite on
sileä, puhdas ja kiiltävä. Jos lintusen sijaan
kyhjöttää paikallaan orrellaan, huojuu tai
tärisee, se saattaa olla vakavastikin sairas.
Mielestäni olisi suositeltavampaa ostaa lintu
suoraan kasvattajalta kuin eläinkaupasta. Näin
voi lähes varmuudella tietää saavansa varmasti
terveen ja muutenkin hyväkuntoisen linnun.
Kasvattaja saattaa myös antaa mukaan hoito-ohjeet
ja muita neuvoja.

2. Häkki ja muut tarvikkeet
2.1. Häkki
Häkki ei voi olla koskaan liian suuri. Ikävä
kyllä se on liian pieni todella usein. Onneksi
nykyään on säädetty pieneläinten minimihäkkikoot.
Undulaattihäkin pinta-alan tulee olla vähintään
0,31 m². Lisäksi jokaista ryhmässä pidettävää
lintua kohden tulee olla tilaa 0,04 m². Häkin
lyhemmän sivun pituuden tulee olla vähintään 45
senttiä ja korkeuden 60 senttiä. Näillä mitoilla
laskettuna häkin pituuden tulisi olla noin 70
senttiä.
Vaikka undulaateilla olisi näin tilava häkki,
tulee niiden silti päästä lentämään vapaaksi
huoneeseen päivittäin. Ihannetilanne olisi jos
häkin ovi voisi olla päivät auki ja linnut
kävisivät häkissä syömässä ja nukkumassa ja
voisivat olla muun ajan vapaana huoneessa.
Tällöin pitäisi kuitenkin varmistaa että huone on
vaaraton linnuille.
Häkki kannattaa sijoittaa huoneessa
mahdollisimman ylös. Linnuille ei ole hyvä jos ne
ovat aivan kulkureitillä, mutta ei myöskään
eristettynä ihmisistä. Paras paikka olisi esim.
huoneen nurkka, joka on turvallinen, mutta linnut
voivat kuitenkin seurata ihmisten elämää.
2.2. Orret
Häkin sisustukseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Häkissä on yleensä valmiina ohuita muoviorsia,
jotka kannattaa vaihtaa puisiin. Häkkiin tulee
laittaa eripaksuisia puuoksia, jotta undulaattien
jalat voimistuvat, ja joita undulaatit voivat
nakerrella aikansa kuluksi. Orsia ei kannata
laittaa liikaa, että häkkiin jäisi myös
lentotilaa. Ruokakupin ja juomapullon luo
kannattaa laittaa ainakin yksi orsi, jotta
linnuilla on tarpeeksi tilaa syödä ja juoda.
Orret kannattaa sijoittaa pääasiassa häkin
yläosaan, sillä linnut tuntevat olonsa
turvalliseksi ylhäällä. Kannattaa sijoittaa myös
yksi orsi häkin oven lähelle. Niin linnun on
helppo siirtyä häkin ulkopuolelle.
2.3. Lelut
Häkkiin voi laittaa linnuille muutaman esineen
joiden kanssa linnut voivat puuhailla. Kannattaa
kuitenkin muistaa että liika on aina liikaa. Jos
häkkiin työntää paljon erilaisia kiikkuja,
peilejä, kelloja yms. ei linnuille jää tilaa
liikkua. Silti muutama leikkikalu on aina
linnuille tarpeen, kunhan sitä vaihdetaan
tarpeeksi usein uuteen ettei lintu pääse
kyllästymään. Kannattaa hankkia muutama lelu,
joita sitten vuoronperään pitää muutaman päivän
linnun häkissä. Näin vanhakin lelu tuntuu uudelta
kun välillä on leikkinyt jollakin muulla.
Varsinkin kaikenlaiset peilit näyttävät olevan
linnun mieleisiä leluja. Lintu voi istua pitkään
peilin edessä äännellen peilikuvalleen ja nokkien
sitä. Kulkuset ja muut kellot ovat omiaan
herättämään huomiota; kun yksi undulaateista
alkaa kilisyttää kelloa, kiiruhtavat häkin
muutkin asukkaat nopeasti leikkiin mukaan.
2.4. Muut tarvikkeet
Useimmat undulaatit pitävät kylpemisestä
haaleassa vedessä. Kylpyammeen tulee olla
riittävän tilava, jotta undulaatti mahtuu
levittämään siipiään kylpiessään. Ammeen pohja ei
saa olla liukas, jottei lintu liukastu ja satuta
itseään. Vettä ei kannata laittaa ammeen pohjalle
kovin paljon; pari senttiä on aivan riittävä
määrä. Joistakin undulaateista on kuitenkin
miellyttävämpää kun niitä suihkutetaan
sumutepullolla; ne pörhistelevät höyheniään,
levittelevät siipiään ja kirkuvat innoissaan.
Linnun vapaana oloa ajatellen kannattaa
huoneeseen rakentaa jonkinlainen oleskelupaikka.
Orsia kannattaa laittaa eri puolille huonetta
jotta linnulla on laskeutumispaikkoja.
Undulaateille hyvin mieleinen rakennelma on
kiipeilypuu. Isoon puunkarahkaan sidotaan
köydenpätkiä, oksia ja muita puuhailuvälineitä.
Sinne tänne puunoksiin voi ripustella
herkkupaloja ja esim. koirankeksejä
nakerreltaviksi. Tästä rakennelmasta saattaa
tulla undulaattien lempipaikka häkin
ulkopuolella.
Ulkoa niityltä voi hakea heiniä, joita sitten
sitoo tupsuksi, joita undulaatit voivat syödä.
Myös kävyt sopivat hyvin undulaattien
leikkikaluiksi; niitä voi nakerrella ja
pyöritellä pitkin lattiaa. Kuitenkin kun hakee
ulkoa oksia, käpyjä yms. undulaateille, tulee
muistaa varmistaa, että ei kerää niitä liikenteen
läheltä. On hyvin vaarallista antaa undulaateille
pakokaasun saastuttamia esineitä, undulaatit
nimittäin nakertelevat vähän kaikkea.
Myös jonkinlaiset tikapuut voivat olla
undulaateille todella mieleisiä. Niissä ne voivat
kiipeillä ja roikkua helposti. Mutkainen
oksankäppyrä kyllä korvaa helposti tikapuut; se
on aivan yhtä käytännöllinen kiipeilyteline.


Kaksi undulaattia leikkimässä. Undulaatteja ei
tulisi pitää yksin; ne ovat laumaeläimiä ja
viihtyvät siksi lajitovereidensa parissa paremmin
kuin yksin.

3. Ruokinta
Undulaattia on pyrittävä ruokkimaan
mahdollisimman monipuolisesti. Siemenseos
muodostaa ruokavalion perustan. Lisäksi
undulaatti tarvitsee tuoreruokaa,
ruoansulatushiekkaa, raikasta vettä ja ehkä
jotain vitamiinivalmistetta.
3.1. Siemenseos on ruokavalion perusta
Siemenet voi ostaa valmiina seoksena tai ne voi
sekoittaa itse. Siemensekoituksessa käytetään
yleisimmin kanariansiemeniä, kauraa sekä
erilaisia hirssejä, mm. hopeahirssiä,
verihirssiä, japaninhirssiä ja tavallista
viljahirssiä jota saa myös kokonaisena tähkänä.
Siemenet tulee säilyttää oikein. Yleensä siemenet
myydään muoviin pakattuina, siemenet kannattaa
kuitenkin säilyttää mieluummin vaikka
pahvirasiassa. Siementen pitopaikan tulee olla
kuiva, ilmava ja pimeä. Kannattaa vielä
varmistaa, ettei siemeniin pääse mitään
hyönteisiä.
Siemeniä ostettaessa on hyvin tärkeää varmistaa
siementen hyvä laatu. Mitä vähemmän aikaa
pakkauspäivämäärästä on kulunut, sitä enemmän
siemenissä on ravintoaineita jäljellä. Siemenet
eivät missään nimessä saa olla paakkuuntuneita,
itäneitä eivätkä kosteita, eikä niissä saa olla
tuhohyönteisiä. Siementen tuoreus kannattaa aina
tarkastaa idättämällä niitä; vain ravinteikkaat
siemenet itävät kunnolla.
3.2. Siementen idättäminen
Idätettyjen siementen antaminen undulaateille on
hyvin suositeltavaa, nimittäin idätetyissä
siemenissä on paljon enemmän ravintoaineita kuin
pelkissä siemenissä. Kannattaa säännöllisesti
idättää pieni määrä siemeniä, joita sitten
tarjoaa linnuille. Täytyy muistaa että itäneet
siemenet pilaantuvat nopeasti, ja ne tuleekin
poistaa häkistä muutaman tunnin kuluttua tarjolle
panosta.
Varsinkin pesiville linnuille idätetyt siemenet
ovat lähes välttämättömiä. Pieni määrä
siemenseosta sekoitetaan pieneen vesimäärään ja
annetaan seistä yön yli. Seuraavina päivinä
siemeniä kannattaa huuhtoa puhtaalla vedellä
siivilässä. Muutaman päivän kuluttua siemenet
ovat alkaneet jo itää ja ne voi antaa
undulaateille. Vaikka undulaatit eivät suostuisi
syömään muuta tuoreruokaa, idätetyt siemenet
yleensä kelpaavat.
3.3. Tuoreruoka
Tuoreruoasta undulaatit saavat kaikki ne
tarvittavat ravintoaineet mitä kuivaruoasta ei
saa. Päivittäin tulee tarjota kasviksia, hedelmiä
tai marjoja. Kesäisin myös ulkoa löytyy paljon
sopivaa viherruokaa, kunhan sitä ei poimita
läheltä liikenteen saasteita. Ulkoa löytyy
esimerkiksi voikukan lehtiä, vesiheinää,
piharatamoa ja tavallista ruohoa. Puutarhasta tai
kaupasta kannattaa kokeilla esim. porkkanaa,
salaattia, kurkkua, omenaa, päärynää, tomaattia,
banaania, kaalia, herneitä, yms.
Kannattaa kokeilla mahdollisimman monipuolisesti,
mikä ruoka linnulle kelpaa. Tuoreravinto täytyy
kuitenkin muistaa pestä huolellisesti ja poistaa
häkistä ennen kuin se pilaantuu. Tuoreruoka on
myös hyvä keino saada lihava undulaatti
laihtumaan; tuoreruoan osuutta lisätään, ja
hirssintähkien osuutta vähennetään päivittäisessä
ruokavaliossa. Lisäksi myös vapaana liikkumista
lisätään.
3.4. Muut ruoat
Kaupoissa on myytävänä hyvin paljon erilaisia
undulaatin lisäruokia. Esimerkiksi hunajaiset
siemenkellot tarjoavat undulaateille ajankulua.
Niitä ei kuitenkaan tulisi tarjota kovin paljoa,
sillä ne ovat melko lihottavia.
Hirssintähkät ovat todella hyvä lisäravinne
varsinkin pesiville linnuille. Useimmat
undulaatit nakertelevat mielellään tähkää, mutta
se on melko lihottavaa. Tähkää ei kannata antaa
kovin paljoa kerralla, pieni pätkä päivässä
riittää. Pesiville ja huonokuntoisille linnuille
voi kuitenkin antaa jopa kokonaisen tähkän
päivittäin, ne saavat siitä tarvitsemiaan
ravinteita.
Ruoansulatushiekkaa tulee olla aina linnun
saatavilla koska se on tärkeää linnun
ruoansulatukselle, mutta lintu nokkii sitä hyvin
pieniä määriä kerrallaan. Hiekan voi laittaa
häkin pohjalle, jolloin se on pidettävä hyvin
puhtaana ulosteista. Mielestäni on kuitenkin
parempi vaihtoehto antaa hiekka tarjolle pienessä
erillisessä kupissa, jossa se pysyy paremmin
puhtaana. Hyvään linnunhiekkaan on lisäksi
lisätty kivennäisaineita ja kalkkia, jotka myös
ovat hyvin tärkeitä linnun terveydelle.
Noin kerran viikossa olisi hyvä antaa linnuille
kananmunasta ja korppujauhoista tehtyä seosta.
Korppujauho tekee kananmunasta linnulle helpompaa
nokkia. Varsinkin kananmunan keltuainen on hyvin
ravintoainepitoista.
Kalkkikiviä tulee olla aina tarjolla. Niihin
lintu voi käyttää nokkaansa ja niistä se myöskin
saa kalkkia. Välillä voi näyttää että lintu ei
syö kalkkikiveään laisinkaan ja välillä se taas
jyrsii sitä tuntikausia.
Silloin tällöin voi antaa herkkupalaksi
auringonkukan siemenen, maapähkinän tai rusinan.
Myös näkkileivän pala tarjoaa hyvää ajanvietettä
linnulle. Kiellettyjen ruokien listalla ovat
alkoholi, suola, liika rasva ja tietenkin
myrkylliset kasvit.
3.5. Vesi
Vaikka vesi pysyy juoma-automaatissa puhtaana, on
joka päivä vaihdettava tilalle raikasta vettä.
Veteen voi lisätä säännöllisesti monivitamiinia,
varsinkin jos undulaatti ei mielellään syö paljon
tuoreruokia.

4. Sairaudet
4.1. Yleistä
Hyvin hoidettu ja monipuolisesti ruokittu
undulaatti sairastuu melko harvoin. Helpointa
onkin välttää ikävät sairastumiset oikealla
hoidolla. Esimerkiksi turhaa stressiä tulisi aina
vältää, sillä se voi olla hyvinkin kohtalokasta
undulaateille. Ensimmäisenä havaittavia oireita
on yleensä undulaatin haluttomuus; se vain
kyhjöttää orrellaan eikä syö kunnolla. Yleensä
huomaa todella helposti muutoksen kun muuten niin
virkeä undulaatti ei enää puuhailekaan lelujensa
parissa, vaan makaa lähes vaakasuorassa asennossa
paikoillaan ja tuijottaa kiillottomin silmin.
Myös hengityksessä voi olla vaikeuksia; hengitys
rahisee ja lintu aukoo nokkaansa. Aika usein
aiheuttajana on veto, jolle undulaatit ovat
erityisen herkkiä. Undulaattien häkkiä ei tule
sijoittaa aivan ikkunan lähelle, juuri vedon
välttämisen takia.
Jos lintu näyttää olevan sairas, kannattaa
varmuuden vuoksi yleensä ottaa nopeasti yhteyttä
eläinlääkäriin. Undulaatista, kuten muistakaan
pienistä eläimistä, ei aina heti huomaa niiden
sairastuneen.
Seuraavassa on eräitä yleisimpiä undulaatin
sairauksia ja vaivoja. Kannattaa kuitenkin
muistaa että vain undulaatteja hyvin tunteva
henkilö, joka saa itse todeta undulaatin oireet,
voi varmaksi sanoa mikä undulaattia vaivaa.
4.2. Muutamia undulaateilla melko yleisiä
sairauksia
Oireita Mahdollisia syitä Hoito
Höyheniä irtoaa jatkuvasti, höyhenys ei ole
kiiltävä ja siinä on aukkoja. Vitamiinien
puute, loiset. Vitamiinien lisäys. Loisia
vastaan eläinlääkäri määrää desinfioimisainetta
Kaikki linnun esineet sekä häkki desinfioidaan
huolellisesti.
Ripuli. Puutossairaus, myrkytys, vääränlainen
ruokinta, vilustuminen. Myrkytystä epäiltäessä
heti yhteys eläinlääkäriin, vilustunut lintu
siirretään lämpimään paikkaan ja sille annetaan
lääkehiiltä. Jos ripuli ei ala loppua, on
otettava yhteys eläinlääkäriin.
Höyhenten nyppiminen. Tekemisen tai seuran
puute. Linnulle järjestetään tekemistä; leluja
ja nakerreltavaa. Mahdollisesti myös toinen lintu
seuraksi.
Liian pitkä nokka. Nokan liikakasvu.
Nokka lyhennytetään asiantuntevalla henkilöllä,
linnulla on aina oltava tarjolla kovaa
nakerreltavaa.
4.3. Murtumat
Undulaatti saattaa joskus katkaista jalkansa tai
murtaa siipensä. Silloin on parasta viedä
undulaatti eläinlääkärin hoitoon; vain
asiantunteva ihminen voi varmistaa kuinka
vakavasta murtumisesta on kyse. Joskus murtuma
voi parantua itsestäänkin, mutta joskus vaaditaan
jopa leikkaushoitoa.
Undulaateilla esiintyy lisäksi jonkin verran
muitakin sairauksia, mutta useat sairaudet ovat
vältettävissä oikealla ruokinnalla. Varsinkin
sulkasadon aikaan ja talvella on hyvä antaa
monipuolisen ravinnon lisäksi vielä jotain
monivitamiiniakin.
4.4. Sulkasato
Sulkasato ei varsinaisesti ole sairaus, vaan
kaikilla undulaateilla on sulkasato yhdestä
kerrasta muutamaan kertaan vuodessa. Jotkut
linnut vaihtavat kaikki höyhenensä lähes yhdellä
kertaa, jotkut taas vähitellen. Joskus lintu voi
sulkasadon aikaan tulla jopa lentokyvyttömäksi,
mutta kunhan uudet