Meillä on kohta 6 vuotta täyttävä maatiaispoika,jolla alkoi viime viikon keskiviikkoiltana oireet,oksensi keltaista nestettä ja lakkasi syömisen ja juomisen ja muutenkin tosi apea ja väsynyt. käytimme kissan perjantaina lääkärissä ja haima arvot sekä toisen munuaisen arvot hieman koholla. saimme antibiootteja,oksennuksen estolääkettä kiputippoja sekä mahansuoja lääkettä. aloitimme pakko syötön ja juoton. eilen vietimme taas lääkärissä useita tunteja. haima arvot olivat hieman nousseet muut arvot laskeneet,mikä ihan hyvä. kisumme sai puoli litraa nesteitä nahan alle sekä otettiin röntgen mistä katottiin olisiko suolessa vierasesine,mutta ei ollut. eläinlääkärimme vielä soitti illalla ja kertoikin että haimatulehduksessa on 70 prosentin kuolleisuus,ja samanlaisia potilaita hoidetaan tehohoidossa helsingissä. tänä aamuna kissamme olikin jo paljon pirteämpi,ja saimme pitkästä aikaa syömään jo itse ruokaa,pieniä määriä. olemme miettineet että voiko tästä kissamme selvitä.
lääkäri ei voinut ihan sata varmasti sanoa että kyseessä olisi juuri haimatulehdus. siihen ei ole lääkettä,ainoastaan ruoka ja nesteytys sekä saamamme lääkkeet auttavat jos auttavat.
onko kellään samamlaisia kokemuksia? haimatulehduksesta?
kissan haimatulehdus?
31
14919
Vastaukset
- 8-vuotiaana munuaisten vaja...
ja se kesä oli aivan hirveä. Ravattiin lääkärissä (nukutuksineen), kissaa tutkittiin, nesteytettiin, lääkittiin, pakkoruokittiin ja kisuparka oksenteli usein pitkin kesää. Välillä tuli rauhallisempi vaihe, mutta välillä tila paheni.
Kolme vuotta tätä jatkettiin ja lopulta meidän rakkaalla kissalla ei pysynyt enää sisällä edes vesi, vaikka sai oksetuksenestolääkettä. Lääkäri epäili lopulta haimatulehdusta ja veimme kissan laparotomiaan, jossamahan elimet tähystettiin. Siinä havaittiin, että haimassa oli kasvain ja että suoliliepeessäkin oli ja maksa oli alkanut kutistua. Kissa sai armopiikin. Hirveintä oli se, että lääkäri arveli kissalla olleen kipuja. Jälkeenpäin ajatellen olen katunut kovasti sitä, että en vaatinut lääkäreitä lopettamaan rakasta pikkupupuani jo 3 vuotta aiemmin.
Olen lukenut, että haimavaivoissa on aivan hirveät kivut ja että ihminen voi jopa pyörtyä niiden vuoksi. Katsokaa, miltä näyttää ja jos epäilystä, että kipua (esim. oikea kylki on arka siitä hierottaessa ja sähähtää tällöin, voi kasvain olla jo selvä... oletan että osuin tuolloin aina kisuparan haiman seutuville). Kissalla oli ilmeisesti sitten kovat kivut ainakin vuoden, kunnes oikea vaiva lopulta löydettiin.
... Ja minä kun olin kertonut sille rakastavani sitä ja että pidän huolen siitä, ettei se milloinkaan joudu kitumaan. :(- emmiina45
Nyt on meidänkin 16v killi sairastunut, ensin oksenteli, mutta söi ja joi hyvin ja kävi hiekkalaatikolla. Tällä viikolla lopetti syömisen ja kakkimisen, nyt ei kykene juomaankaan.
Tänä päivänä on aika eläinlääkärille, saa nähdä.
En minäkään tahtoisi kiusata kissaparkaa, mutta milloin tietää että on aika luopua, kissa ei valita, hyrisee kun rakkaat ihmiset silittävät, tahtoisi syödä, mutta jokin aiheuttaa oksennusrefleksin ja mielenkiinto häviää. - suziee
emmiina45 kirjoitti:
Nyt on meidänkin 16v killi sairastunut, ensin oksenteli, mutta söi ja joi hyvin ja kävi hiekkalaatikolla. Tällä viikolla lopetti syömisen ja kakkimisen, nyt ei kykene juomaankaan.
Tänä päivänä on aika eläinlääkärille, saa nähdä.
En minäkään tahtoisi kiusata kissaparkaa, mutta milloin tietää että on aika luopua, kissa ei valita, hyrisee kun rakkaat ihmiset silittävät, tahtoisi syödä, mutta jokin aiheuttaa oksennusrefleksin ja mielenkiinto häviää.maanantai aamuna meidän kisu oli tosiaan jo paljon pirteämpi,ja söi raksujakin itse,mutta taas iltaa kohden ruokahalu katosi. eilinen ja tämä aamu on taas ollut huonoja päiviä. tänä aamuna sitten taas oksensi,kun ajattelimme kokeilla ilman oksennuksen estolääkettä. antibiootteja on vielä jäljellä tämä päivä ja neljä seuraavaa päivää. meidänkään kissa ei valita ja sylissä kyllä pikkusen kehräilee,ja puskee. viikkoon ei ole nyt käynyt kakalla,mutta pisulla kylläkin päivittäin muutaman kerran.
haluaisi vaan vielä yrittää että jos olisi vielä jotain tehtävissä. mutta en haluaisi että pikkunen joutuu kärsimään.
olisi kiva kuulla mitä teidän eläinlääkäri sanoo teidän kissan voinnista? tuntuu että tästä on tosi vähän tietoa netissä tai missään. - emmiina45
suziee kirjoitti:
maanantai aamuna meidän kisu oli tosiaan jo paljon pirteämpi,ja söi raksujakin itse,mutta taas iltaa kohden ruokahalu katosi. eilinen ja tämä aamu on taas ollut huonoja päiviä. tänä aamuna sitten taas oksensi,kun ajattelimme kokeilla ilman oksennuksen estolääkettä. antibiootteja on vielä jäljellä tämä päivä ja neljä seuraavaa päivää. meidänkään kissa ei valita ja sylissä kyllä pikkusen kehräilee,ja puskee. viikkoon ei ole nyt käynyt kakalla,mutta pisulla kylläkin päivittäin muutaman kerran.
haluaisi vaan vielä yrittää että jos olisi vielä jotain tehtävissä. mutta en haluaisi että pikkunen joutuu kärsimään.
olisi kiva kuulla mitä teidän eläinlääkäri sanoo teidän kissan voinnista? tuntuu että tästä on tosi vähän tietoa netissä tai missään.Killi on lähtenyt autuaammille metsästysmaille, jossa ei ole kipua, ei väsymystä.
Eläinlääkäri laittoi killille rauhoituspiikin, otti verikokeet ja virtsakokeet.
Hän kertoi tulokset saatuaan, että killin munuaiset olivat lakanneet lähes kokonaan toimimasta ja suositteli lämpimästi että päästäisimme ystävän lähtemään. Killi oli kuitenkin jo 16v ja hän ei pystyisi antamaan enää edes toiveita siitä, että terveys palaisi. Oireita olisi ehkä voitu hetkeksi helpottaa, mutta salakavalasti hiipien saapunut munuaisten toiminnan romahtaminen veisi killin kuitenkin lyhessä ajassa huonoon kuntoon.
Olimme koko perhe koolla killin luona kun rauhoitus syvennettiin nukutukseksi ja siitä parin kymmenen sekunnin kuluttua sydän lakkasi lyömästä.
Nyt on niin sanomaton ikävä ystävää, joka oli meidän luonamme 16v ja kolme kuukautta. - suziee
emmiina45 kirjoitti:
Killi on lähtenyt autuaammille metsästysmaille, jossa ei ole kipua, ei väsymystä.
Eläinlääkäri laittoi killille rauhoituspiikin, otti verikokeet ja virtsakokeet.
Hän kertoi tulokset saatuaan, että killin munuaiset olivat lakanneet lähes kokonaan toimimasta ja suositteli lämpimästi että päästäisimme ystävän lähtemään. Killi oli kuitenkin jo 16v ja hän ei pystyisi antamaan enää edes toiveita siitä, että terveys palaisi. Oireita olisi ehkä voitu hetkeksi helpottaa, mutta salakavalasti hiipien saapunut munuaisten toiminnan romahtaminen veisi killin kuitenkin lyhessä ajassa huonoon kuntoon.
Olimme koko perhe koolla killin luona kun rauhoitus syvennettiin nukutukseksi ja siitä parin kymmenen sekunnin kuluttua sydän lakkasi lyömästä.
Nyt on niin sanomaton ikävä ystävää, joka oli meidän luonamme 16v ja kolme kuukautta.voi että miten kurjaa...mutta pitää vaan yrittää ajatella että nyt pikkunen ei ainakaan joudu kärsimään enää...
meillä on kanssa tosi vaikeeta päättää mitä ihmettä tehdään...meidän kisu ei enää oikein haluaisi niellä mitään mömmöjä mitä ruiskulla koitamme antaa...
on vaan niin raskasta päättää milloin luovuttaa... - emmiina45
suziee kirjoitti:
voi että miten kurjaa...mutta pitää vaan yrittää ajatella että nyt pikkunen ei ainakaan joudu kärsimään enää...
meillä on kanssa tosi vaikeeta päättää mitä ihmettä tehdään...meidän kisu ei enää oikein haluaisi niellä mitään mömmöjä mitä ruiskulla koitamme antaa...
on vaan niin raskasta päättää milloin luovuttaa...Kyllä sinä ajan tullen tiedät, milloin on aika päästää ystävä autuaammille myyrämaille. Minä lupasin jo kauan sitten killille, että kun aika on, me emme kiusaa killiä, vaan se saa lähteä ennen tuskia. Munuaisten pettäminen on sinänsä ystävällinen tapa kissavanhuksen lähteä, kipuja ei ole, on vain väsymys, ruokahalu katoaa ja voimat katoavat. Kunpa vain olisin huomannut aiemmin, kun jotain olisi ollut vielä tehtävissä, mutta sairaus tulee niin hiipien, että oireiden tullessa 2/3 munuaisten toiminnasta on jo lakannut.
- Suziee
emmiina45 kirjoitti:
Kyllä sinä ajan tullen tiedät, milloin on aika päästää ystävä autuaammille myyrämaille. Minä lupasin jo kauan sitten killille, että kun aika on, me emme kiusaa killiä, vaan se saa lähteä ennen tuskia. Munuaisten pettäminen on sinänsä ystävällinen tapa kissavanhuksen lähteä, kipuja ei ole, on vain väsymys, ruokahalu katoaa ja voimat katoavat. Kunpa vain olisin huomannut aiemmin, kun jotain olisi ollut vielä tehtävissä, mutta sairaus tulee niin hiipien, että oireiden tullessa 2/3 munuaisten toiminnasta on jo lakannut.
Tänään viimein sain päästetty irti meidän rakkaasta Kisusta. Päätös oli elämäni vaikein. Yritimme kolme viikkoa pelastaa pikkuistamme,mutta ei ollut Kisulla vaan enään voimia taistella. Nyt tuntuu ihan hirvittävän pahalta,ja miettii miten tästä selviää koskaan...
Pitää vaan yrittää ajatella että se oli Kisun parhaaksi,että pääsi kivuistaan. Nyt sillä on hyvä olla sielä kisujen taivaassa. Jäämme kaikki kaipaamaan Kisua ihan hirveästi.
- Kisuellen
hei! Minunkin kissalla on haimatulehdus. se on löytötalosta 7-8v tyttö. Sillä on lääkkeinä antibiootiti ja kolmea muuta lääkettä pahoinvointiin. Kiitos kun kerroitte tuon kuolleisuusprosentin. Taloudellinen tilanne on tiukka ja kisun suhteen on pakko miettiä rajoja. Toivottavasti se selviää...Yksinasujalle mirri on tosi tärkeä.Minun kamuni.Onko jonkun kissa selvinnyt kyseisestä taudista? Entä onko joku muu joutunut mainitsemaan lääkärille sanan budjetti? Kissa syö hyvin pehmeää sheban lohi moussea, jota on pikkupurkeissa. Sotken joukkoon puoli t-lusikallista oljyä ja tilkan vettä - ja vot !
Taudin oireita siis ovat painon putoaminen ja apaattisen oloinen kisuli ja isot läntit oudon nestepitoista oksennusta.Oma kissani on myös kieltäytynyt juomasta ja kuivaruuasta.Enne se rakasti raksuja!- Hele80
Viittaa jo pahaan tulehdukseen noi oireet ja ehkä jopa syöpään :(
Omallakin kissalla haimatulehdus. Saatu kuitenkin kuriin lääkkeillä ja sentään ruokakin maistuu hyvin.
Paljon voimia sinne.
- kisuellen
Antibioottikuuri on puolivälissä ja kisu ei ole kahteen päivään oksentanut ja syö hyvin ja ripuloi edelleen. Tutun koira parani ekalla kerrall, mutta tautui uusi kolmen kuukauden kuluttua ja koira kuolikin...Tällä hetkellä tilanne näyttää lupaavalta - jokatapauksessa... Pitää vielä selvittää se ultrakin, ettei kasvainta ole.
- kisuellen
joopa viimeviikolla riemuitsin, että kissani parani. Se alkoi taas juomaan ja syömään raksuja. Lisäksi se halusi ulos parvekkeelle. Syötin kuurin loppuun ja kun viimeinen pilleri oli annettu, niin se alkoi heti oksennlla, eli lääkitys pitää tämän taudin kurissa, mutta heti kun viimeinen pilleri uppoaa pieneen kitaan, tauti ottaa vallan tosi rajuna! Toissa päivänä se oksensi kuudesti putkee ja yritt koko ajan syödä. Ny se vain makaa raukeana sohvalla ja välistä koitan sitä vain varmuuden vuoksi, koitan harjata iro karvoja ja suren. Kisun turkki lähtee, kuin joulukuusen neulaset...Ei hyvä!Haimatulehdus taitaa olla kisulle kohtalokas. Suren jo etukäteen. Huomenna otan itseäni niskasta kiinni ja tilaan eläinlääkäriajan. on vain pakko.
- kisuellen
Kisun antibioottikuuri alkoi alusta -ka kas se tuntuu voivan ihan kivasti!Ensi viikolla uusi käynti...ultraan
- kisuellen
ultrassa ei löytynyt kasvainta , vaikka yksi epäselvä kohta olikin.Kisun vointi oli Eläinlääkärin mielestä kohentunut. Kasvain sirauksissa lääkket eivät yleinsä pure, joten kahden tässä hiljaa mennään ja kuuri syödään loppuun.Toivottavasti se paranee.Joka tapauksessa, odotellaan ja toivotaan parasta.
- maumaumaumau20
Teille kaikille kisuihmisille annan hellävaraisen neuvon: Kun kisu tulee vanhaksi, se saa melkein joka tapauksessa munuaisvian. Ajattelinkin teille kertoa, että turhaan pitkitätte kauheilla piikeillä, kokeilla ja pahanmakuisilla lääkkeillä niiden elämää. Ne eivät ymmärrä, että yritätte parantaa vaan kärsivät yrityksistänne huolimatta kaikista lääkärikäynneistä ym.
Menetin oman kisuni muutama vuosi sitten. Sen munuaisvaiva tuli alkuun hitaasti, eikä aiheuttanut kummempia oireita esim syömättömyyttä tai oksentelua. Se vain laihtui. Sitten huomattiin, että ehkä se näkee huonosti (luulin vanhuuden vaivoiksi, 16 v.) koska se ei enää hypännyt ikkunalaudalle vaan katseli sinne ylös epävarmasti. Todellakin, se menetti näkönsä aika pienessä ajassa kokonaan. Soitettuamme lääkärille hän arveli, että se on yksi vanhuuden oireista ja jos ei muita vaivoja ole, sen kanssa voi pärjätä. Niin me valmistauduimme siihen, että se ei törmää ovenpieliin. Teimme sille varoitusmerkkejä jäykästä pakettinauhasta teipeillä pöytien ym kulmiin, se tunnisti ne viiksillään ennen törmäystä. Se oli koko elämänsä ollut sisäkissa ja osasi kulkea sokeanakin asunnossa. Se kävi vessassa ja syömässä ja juomassa kuten ennenkin, tuli sängyn jalkopäähän nukkumaan ja ihmisten syliin vähän autettuna. Katsoimme kuitenkin parhaaksi viedä se eläinlääkärille nukutettavaksi kun se vaan laihtui. Olen sitä mieltä, että jos vanha kissa sairastuu esim. munuaissairauteen, parantuminen on erittäin vaikeaa. Ikävä oli pitkän aikaa, on vieläkin, se oli kuin perheenjäsen.- kisuellen
hei!Hieno tarina jäähyväisistä! Oman kissani toinen antibioottikuuri loppui tänään, mutta se kyllä oksentelee edelleen. Voi johtua varmaan myös lääkityksestä!Nyt jännäämään!
- kisuellen
Viimeisestä viestistä on kulunut tovi ja kissani elää vielä. sen turkki on edelleen huonokuntoien verrattuna aikaisempaan ja se oksentaa helposti, mutta pikkuhiljaa on alkanut näkyä myös parantumisen merkkejä. Ostan sille sikakallistan ruokaa eläinkaupasta jne. Ulkoilimme valjaissa vähän aikaa sitten ja hyvältä vaikutti, se tuntui nauttivan!
- SamJones84
Toivottavasti kissasi paranee. Tiedän sen kamalan tunteen, kun rakas eläinystävä sairastuu. Suosittelen, että kokeilisit eläinkaupasta saatavaa Almo Nature ruokaa. Se on ns. luomua ja lihapitoisuus on reilusti yli 90%, eikä sisällä säilöntä yms aineita. Itse syötän tuota päivittäin neljälle kissalleni ja hyvin maistuu! Eläinlääkäri on myös minulle aikoinaan maininnut, että jos kissa kärsii alipainosta voi sitä hyvinkin ruokkia energiapitoisella penturuoalla, jota löytyy myös tuosta Almo Nature sarjasta.
- kisuellen
Hei!
Kiiitos ideasta. Olen syöttänyt myöskin eläinkaupasta saatavaa Applawsia, mutta kissa vaikutti hieman kylllästyneen siihen. Ostin myös pussillisen semmoista ZwiPeak kuivalihauutuutta. Toivotaan parasta! - kisuellen
Hei! Valitettavasti kissani menehtyi toissapäivänä sittenki. Se alkoi oksentaa rajusti, mutta koska se oli oksennellut sairauden jälkeen ennenkin, en piitannut siitä heti vaan ajattelin, että jollei viikonlopun jälkeen olo kohene, vien sen lekurille. Se kuoli seuraavana aamuna. Voinpa todeta, että kyllä haimatulehdus on kuolemaksi.
- NoraS
Meidän kissa on selvinnyt kahdesta haimatulehduksesta hyvän hoidon kanssa. Ei pitäisi antaa tällaisia huonoja toiveita ihmisille :(
- Helg
NoraS kirjoitti:
Meidän kissa on selvinnyt kahdesta haimatulehduksesta hyvän hoidon kanssa. Ei pitäisi antaa tällaisia huonoja toiveita ihmisille :(
Aivan samaa mieltä! Meillä taistelu haimatulehdusta vastaan käynnissä ja olisi toivonut että löytyisi edes joitain onnellisesti päättyneitä kertomuksia jotta saisi toivoa itsekin. Voi olla, että negatiivisista kokemuksista kirjoitetaan herkemmin...
- Hanskiii
Voi ei, alko ihan pelottaan ku näitä luki :O Mun kissalla todettiin haimatulehdus pari viikkoa sitten. Se sai antibiootin, kipulääkkeen ja oksennuksen esto lääkkeen. ekana päivänä se oli oksentanut kaikki ulos, mutta ei enää sen jälkeen. Ja hyvin on palautunut entiselleen. Onneksi. Toivottavasti tauti ei uusi.. Minulle eläinlääkäri sanoi että haimatulehdus voi tulla koska vaan, mutta yleensä siitä parantuu. Varsinkin jos oiereet huomaa ajoissa ja saa hyvää hoitoa. ..ja kyllä sen verran rahaakin uppos hoitoihin ja lääkkeisiin. että syytä oliski parantua.. vaikka eihän tuollaisen karvaisen perheenjäsenen arvoa voi edes rahassa mitata! :)
- piki
minttu haluaisin tietää mitä antibioottia käytetään kissan ientulehduksessa, kissallani on paha ientulehdus.
- Piizuli
Hei! Minun kissallani todettiin haimatulehdus 2 päivää sitten ja vointi tuntui kohenevan, aamulla söi ruokaa vielä halukkaasti, mutta iltaa kohden ei ja juonnut vain vettä. Jaksaa joskus lähteä kopastaan muutamaksi minuutiksi pois mutta palaa taas koppaan takaisin makaamaan ja on hyvin voimaton. Tämä on siis toinen päivä Haimatulehduksen diagnoimisesta voiko joku kertoa, että onko oma kissansa selvinyt tästä tulehduksesta ja mistä epäilee sen tulleen?
Ostin seuraavan valmistajan ruokaa http://www.musch.fi/ noin 3 päivää ennen haimatulehdusta ja kissani söi sitä halukkaasti kun loppua kohden ei enään. Ruoka oli erillaista kuin entinen Lazi jota olin syöttänyt. Onko syy äkillisessä ruokavalion muutoksessa? Liha ei kuitenkaan ollut rasvaista joka on usein syynä tulehdukseen. Kissani oli myös saanut rokotteen n. vk sitten ja luin netistä että joissan tapauksissa jos kissan veriarvo on tietynlainen voi se altistua autoimmuuni tauteihin johon lukeutuu haimatulehdus. Haluaisin tietää syyn mistä terve n. 1 v. uros brittiläiskissani saa kuoleman vakavan taudin?- Mirriläinen
Onko teidän kissat vielä elossa? Täällä myöskin viikko sitten todettiin 12vuotiaalla kissalla mahdollinen haimatulehdus. Netistä kun lukee niin tuntuu, että kaikkien kissat ovat kuolleet:( meiiä antibioottia 2 tabua jäljellä. Tänään taas oksensi mutta on aika virkeä muuten. Lääkäri antoi puhelinreseptin pahoinvointilääkkeeseen. Haluaisin tietää onko kissallani kipuja ja onko tästä mimmoset paranemismahdollisuudet. En haluaisi turhaan pitkittää kissan kipuja jos ei voi parantua. Kipulääke mitä näissä annetaan ei kyllä houkuttele. On ilmeisesti todella pahanmakuinen ja opiaattipohjainen eli kissa voi olla sekava. Oletteko antaneet semmoista lääkettä?
- Mirriläinen
Onko teidän kissat vielä elossa? Täällä myöskin viikko sitten todettiin 12vuotiaalla kissalla mahdollinen haimatulehdus. Netistä kun lukee niin tuntuu, että kaikkien kissat ovat kuolleet:( meiiä antibioottia 2 tabua jäljellä. Tänään taas oksensi mutta on aika virkeä muuten. Lääkäri antoi puhelinreseptin pahoinvointilääkkeeseen. Haluaisin tietää onko kissallani kipuja ja onko tästä mimmoset paranemismahdollisuudet. En haluaisi turhaan pitkittää kissan kipuja jos ei voi parantua. Kipulääke mitä näissä annetaan ei kyllä houkuttele. On ilmeisesti todella pahanmakuinen ja opiaattipohjainen eli kissa voi olla sekava. Oletteko antaneet semmoista lääkettä?
- Nellura
Hei kaikille!
Haluaisin kertoa Kitty-kissamme tarinan. Kitty on 10- vuotias pitkäkarvainen maatiaiskissa, joka on ollut koko elämänsä terve ja elinvoimainen. Muutin maalta kaupunkiin ja kerrostaloasuntoon vuosi sitten, ja Kitty tuli mukaani. Ensimmäiset puoli vuotta kaikki meni äärettömän hyvin, Kitty viihtyi erinomaisesti sisäkissana, leikki ja nautti elämästä täysin siemauksin. Ongelmat kuitenkin alkoivat viime marraskuussa.
Aluksi Kittyn muutos ei muuttunut kovinkaan paljoa. Se alkoi yhtäkkiä pyytämään parvekkeelle pääsyä, jota se ei koskaan sitä ennen ollut tehnyt. Maukui oven takana ja raapikin sitä. Pian tämän jälkeen huomasin, että Kitty ei enää syönyt niin paljon kuin ennen. Olen kuitenkin paljon poissa kotoa ja minulla on kaksi muutakin kissaa, joten eroa ei huomannut kovinkaan selvästi: ajattelin, että sillä on pientä stressiä kolmannen kissan johdosta, joka oli tullut taloon muutamaa kuukautta aikaisemmin.
Tätä jatkui noin kuukauden verran. Kitty kyllä söi ja joi, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. Ruokaa täytyi alkaa tuputtamaan sille. Kun se söi, alkoi kuulua omituinen ääni: se "narskutti" hampaitaan. Ääni oli todella erikoinen, ja se sai minut huolestumaan. Tästä muutaman päivän päästä huomasin Kittyn katseen olevan todella "kipeä": sen silmät näyttivät sameilta ja se kyhjötti piilossa. Ruoka ei enää kelvannut ollenkaan. Soitin sitten eläinlääkäriin (nyt tiedän, että olisi pitänyt soittaa jo silloin noin kuukausi sitten, kun oireet alkoivat), ja lähdin viemään Kittyä saman tien päivystykseen. Paikan päällä lääkäri huomasi kittyn olevan kuiva, ja se oli myös laihtunut aika lailla. Ummetustakin sillä oli. Otettiin tavalliset verikokeet, joista selvisi, että maksa- ja haima-arvot olivat hyvin korkeat.
Kitty jäi yöksi lääkäriin nesteytykseen, jossa kakka yritettiin samalla saada liikkumaan. Yön aikana ummetus saatiin laukeamaan, ja Kitty oli jo hieman pirteämpi aamulla, kun menin sitä hakemaan. Diagnoosiksi tarjottiin todennäköisimmin haimatulehdusta. Kitty sai kipulääkettä ja antibioottia. Lisäksi saatiin Recovery- ruokaa, jota piti Kittylle yrittää tarjota. Alkuviikkoon varattiin lisätutkimusaika samaan lääkäriin.
Kittyn tila ei tuntunut parantuvan sinä viikonloppuna ollenkaan. Se ei syönyt ollenkaan, eikä myöskään juonut. Kyhjotti vain nurkassa. Palasimme siis lääkäriin, ja siellä otettiin uudestaan veriarvot ja myös ultrattiin maksa ja haima. Veriarvot olivat lähteneet laskemaan. Ultrassa näkyi, että haima oli turvonnut, laaja ja epätasainen. Diagnoosina epäiltiin sitten maksatulehdus, sappitietukos, haimatulehdus tai kasvain. Selvää kasvainta ei kuitenkaan näkynyt. Lisäksi Kittyn sydämessä kuultiin pieni sivuääni, voimakkuudeltaan 2,5/6 asteikolla.
aloitettuja hoitoja jatkettiin, ja seuraava kontrollikäynti oli jo muutaman päivän päästä. Kitty ei edelleenkään suostunut syömään itse yhtään mitään. Veriarvot olivat nyt paremmat, mutta edelleen korkeat. Sydämen sivuääni oli voimistunut, noin 3/6 tällä kertaa. Tässä vaiheessa päätettiin, että asennetaan kittylle ruokintaletku, joka helpotti pakkoruokintaa huomattavasti. Ruokittiin sitten noin 15 kertaa päivässä hyvin pieninä annoksina letkun kautta.
Homma sujui ihan hyvin, letku toimi mainiosti, mutta kitty itse ei tuntunut paljoakaan piristyvän. Se ei edelleenkään syönyt eikä juonut yhtään mitään itse. Seuraavalla kontrollikerralla kuitenkin tilanne oli selvästi parempi: veriarvot olivat nyt kaikilta osin täysin normaalit ja ultrassa maksa ja haima näyttivät jo paremmilta, mutta ei kuitenkaan normaaleilta.- Nellura
Tätä taistelua jatkettiin kolme viikkoa. Edistystä ei Kittyn voinnissa tapahtunut paljoakaan, ruoka ei edelleenkään maistunut yhtään. Painoakin tuli takaisin vain muutamia satoja grammoja, vaikka syötettiin ohjeiden mukaisesti. Sitten Kitty alkoi oksentelemaan ruokaa, jota laitettiin sille letkun kautta. Kiiruhdettiin taas lääkäriin, jossa otettiin röndgenkuvat letkusta, ja se oli hyvin paikoillaan. Oksentelu ei siis johtunut siitä. Sydämen sivuääni oli myös pahentunut: 4,5/6. Tässä vaiheessa päätettiin, että jos ei parissa päivässä ala syömään itse, otetaan letku pois ja katsotaan, mitä tapahtuu. Jos ei edistystä, päätin, että luovutamme ja päästämme Kittyn viiimeiselle matkalle.keiden Homma sujui ihan hyvin, letku toimi mainiosti, mutta kitty itse ei tuntunut paljoakaan piristyvän. Se ei edelleenkään syönyt eikä juonut yhtään mitään itse. Seuraavalla kontrollikerralla kuitenkin tilanne oli selvästi parempi: veriarvot olivat nyt kaikilta osin täysin normaalit ja ultrassa maksa ja haima näyttivät jo paremmilta, mutta ei kuitenkaan normaaleilta.
Tätä taistelua jatkettiin kolme viikkoa. Edistystä ei Kittun voinnissa tapahtunut paljoakaan, ruoka ei edelleenkään maistunut yhtään. Painoakin tuli takaisin vain muutamia satoja grammoja, vaikka syötettiin ohjeiden mukaisesti. Sitten Kitty alkoi oksentelemaan ruokaa, jota laitettiin sille letkun kautta. Kiiruhdettiin taas lääkäriin, jossa otettiin röndgenkuvat letkusta, ja se oli hyvin paikoillaan. Oksentelu ei siis johtunut siitä. Sydämen sivuääni oli myös pahentunut: 4,5/6. Tässä vaiheessa päätettiin, että jos ei parissa päivässä ala syömään itse, otetaan letku pois ja katsotaan, mitä tapahtuu. Jos ei edistystä, päätin, että luovutamme ja päästämme Kittyn viiimeiselle matkalle.
Letku otettiin pois ja Kitty sai ruokahalua lisäävää lääkettä ja pienen määrän kortisonia. Kun pääsimme kotiin, kitty oli selvästi sekava ja hoippui lääkkeidenvaikutuksesta. Letkun poisottaminen kuitenkin auttoi. Kitty alkoi yhtäkkiä syömään! Eikä lopettanut paranemista siihen. Se söi joka päivä paremmin ja enemmän, leikki ja alkoi pesemään itseään vimmatusti (sitä kun ei ollu tehnyt muutamaan kuukauteen). Kun tilanne parani näin merkittävästi, jätettiin kaikki lääkkeet pois. Kittyn vointi parani ihan silmissä, se alkoi nopeasti saamaan painoa takaisin ja oli taas normaali oma itsensä.
Kuukauden kuluttua käytiin sitten kontrollissa. Siellä taas ultrattiin haima ja maksa, ja tällä kertaa ne näyttivät täysin normaaleilta. Veriarvot olivat normaalit, ja jopa sydämen sivuääni oli lähes kokonaan kadonnut: lääkäri joutui kuuntelemaan sitä monta minuuttia, ja kuuli sen ihan pienenä (1/6) vain ja ainoastaan rintalastan päältä. Kitty sai siunauksen jatkaa täysin normaalia elämääästä kaiksesta on jo tosiaan kulunut aikaa reilut kolme kuukautta, ja kaikki on nyt hyvin. Kitty on saanut painonsa takaisin, turkki on taas siisti ja kaunis. Edelleen se on tuollainen pieni mörökölli, mutta selvästi onnellinen.
Oli kyllä hirmuisen rankkaa aikaa, mutta kannatti taistella. Taistelkaa tekin loppuun asti, joskus se kannattaa! Ei missään nimessä ollut halpaa, rahaa kittyn hoitoihin paloi noin 1500€ yhteensä, mutta joka sentti oli kaiken arvoinen. Kammottava tauti tämä haimatulehdus varmasti on, mutta ei parantumaton. Toivottavasti Kittyn tarina antaa voimia teille, jotka kenties kamppailette saman sairauden kanssa tällä hetkellä. Kaikki Kittyn kontrolliraportit ovat minulla tallessa, jos jollakin on kysyttävää jostakin, vastaan kyllä ihan mieluusti. Tsemppiä teille, jotka kamppailette kissanne eteen! :) - Nellura
Nellura kirjoitti:
Tätä taistelua jatkettiin kolme viikkoa. Edistystä ei Kittyn voinnissa tapahtunut paljoakaan, ruoka ei edelleenkään maistunut yhtään. Painoakin tuli takaisin vain muutamia satoja grammoja, vaikka syötettiin ohjeiden mukaisesti. Sitten Kitty alkoi oksentelemaan ruokaa, jota laitettiin sille letkun kautta. Kiiruhdettiin taas lääkäriin, jossa otettiin röndgenkuvat letkusta, ja se oli hyvin paikoillaan. Oksentelu ei siis johtunut siitä. Sydämen sivuääni oli myös pahentunut: 4,5/6. Tässä vaiheessa päätettiin, että jos ei parissa päivässä ala syömään itse, otetaan letku pois ja katsotaan, mitä tapahtuu. Jos ei edistystä, päätin, että luovutamme ja päästämme Kittyn viiimeiselle matkalle.keiden Homma sujui ihan hyvin, letku toimi mainiosti, mutta kitty itse ei tuntunut paljoakaan piristyvän. Se ei edelleenkään syönyt eikä juonut yhtään mitään itse. Seuraavalla kontrollikerralla kuitenkin tilanne oli selvästi parempi: veriarvot olivat nyt kaikilta osin täysin normaalit ja ultrassa maksa ja haima näyttivät jo paremmilta, mutta ei kuitenkaan normaaleilta.
Tätä taistelua jatkettiin kolme viikkoa. Edistystä ei Kittun voinnissa tapahtunut paljoakaan, ruoka ei edelleenkään maistunut yhtään. Painoakin tuli takaisin vain muutamia satoja grammoja, vaikka syötettiin ohjeiden mukaisesti. Sitten Kitty alkoi oksentelemaan ruokaa, jota laitettiin sille letkun kautta. Kiiruhdettiin taas lääkäriin, jossa otettiin röndgenkuvat letkusta, ja se oli hyvin paikoillaan. Oksentelu ei siis johtunut siitä. Sydämen sivuääni oli myös pahentunut: 4,5/6. Tässä vaiheessa päätettiin, että jos ei parissa päivässä ala syömään itse, otetaan letku pois ja katsotaan, mitä tapahtuu. Jos ei edistystä, päätin, että luovutamme ja päästämme Kittyn viiimeiselle matkalle.
Letku otettiin pois ja Kitty sai ruokahalua lisäävää lääkettä ja pienen määrän kortisonia. Kun pääsimme kotiin, kitty oli selvästi sekava ja hoippui lääkkeidenvaikutuksesta. Letkun poisottaminen kuitenkin auttoi. Kitty alkoi yhtäkkiä syömään! Eikä lopettanut paranemista siihen. Se söi joka päivä paremmin ja enemmän, leikki ja alkoi pesemään itseään vimmatusti (sitä kun ei ollu tehnyt muutamaan kuukauteen). Kun tilanne parani näin merkittävästi, jätettiin kaikki lääkkeet pois. Kittyn vointi parani ihan silmissä, se alkoi nopeasti saamaan painoa takaisin ja oli taas normaali oma itsensä.
Kuukauden kuluttua käytiin sitten kontrollissa. Siellä taas ultrattiin haima ja maksa, ja tällä kertaa ne näyttivät täysin normaaleilta. Veriarvot olivat normaalit, ja jopa sydämen sivuääni oli lähes kokonaan kadonnut: lääkäri joutui kuuntelemaan sitä monta minuuttia, ja kuuli sen ihan pienenä (1/6) vain ja ainoastaan rintalastan päältä. Kitty sai siunauksen jatkaa täysin normaalia elämääästä kaiksesta on jo tosiaan kulunut aikaa reilut kolme kuukautta, ja kaikki on nyt hyvin. Kitty on saanut painonsa takaisin, turkki on taas siisti ja kaunis. Edelleen se on tuollainen pieni mörökölli, mutta selvästi onnellinen.
Oli kyllä hirmuisen rankkaa aikaa, mutta kannatti taistella. Taistelkaa tekin loppuun asti, joskus se kannattaa! Ei missään nimessä ollut halpaa, rahaa kittyn hoitoihin paloi noin 1500€ yhteensä, mutta joka sentti oli kaiken arvoinen. Kammottava tauti tämä haimatulehdus varmasti on, mutta ei parantumaton. Toivottavasti Kittyn tarina antaa voimia teille, jotka kenties kamppailette saman sairauden kanssa tällä hetkellä. Kaikki Kittyn kontrolliraportit ovat minulla tallessa, jos jollakin on kysyttävää jostakin, vastaan kyllä ihan mieluusti. Tsemppiä teille, jotka kamppailette kissanne eteen! :)Mirriäinen, Miten kissasi voi? Kittylle myös annoin opiaattikipulääkettä, Tramal oli nimeltään. Sen laitoin kuitenkin menemään ruokintaletkusta, niin ei varmaan kauheasti ainakaan maistunut.
- Snurre
Ajattelin minäkin kertoa onnellisesta toipumistarinasta meidän Maukki-kissan kohdalla, jolla todettiin vakava äkillinen haimatulehdus noin kuukausi sitten. Ihan vain toivoa antaakseni ja siksi koska tästä sairaudesta tuntuu olevan melko vähän tietoa netissä.
Aluksi kissa oksenteli ja lopetti syömisen, epäiltiin ummetusta ja hoidettiin sitä senmukaisesti pari päivää. Maukin vointi vain huononi, joten lähdettiin Univetin päivystykseen Helsingin Tammistoon. Kissa sai oletetettua paljon vakavamman diagnoosin ja hirvittävä huoli kissasta alkoi "vanhemmilla". Kissa oli aivan kuivunut, kuumeissaan ja tulehdusarvot olivat jossain yli 300:ssa. Eivät osanneet vielä tarkkaan sanoa, mutta epäilivät haimatulehdustatai vatsakalvontulehdusta, ja sitä, että tulehdus olisi voinut levitä laajemmallekkin. Myöskään vierasesineen mahdollisuutta ei voinut estää. Kissa sai nesteytystä, antibiootteja ja kipulääkitystä ja jäi yöksi hoitoon klinikalle. Myös röntgen ja ultraääni otettiin.
Seuraavana aamuna kävimme Maukkia katsomassa ja ennusteet olivat edelleen huonot. Meidän tuli päättää jatkohoidosta, eli viemmekö kissan eläinlääketieteelliseen sairaalaan leikattavaksi vai valitsimmeko "köyhän miehen tien" eli jäämmekö seuraamaan, että toipuisiko Maukki nesteytyksellä, ruokinnalla ja lääkkeillä. Päädyimme jälkimmäiseen, koska leikkaus tuntui liian suurelta riskiltä kissan pahan tilanteen ja huonojen veren hyytymistekijöiden vuoksi. Kissan vointi oli vähän kohentunut, koska oli saanut em. hoitoa, mutta kissan tilaa piti tarkkailla ja siksi hän jäikin vielä klinikalle toiseksi yöksi. Tilaa tuli vain seurata, ja katsoa lähtisivätkö (aamulla entisestään yli 500:aan kohonneet) tulehdusarvot laskemaan. Kuume oli jo saatu laskemaan yön aikana.
Seuraavana aamuna ell jo soittelikin, että pääsisittekö hakemaan kissanne kotiin kun se täällä hyppelee häkissään. Kissa oli saanut voimia eikä tarvinnut enää tiukkaa tarkkailemista! Kissa kotiutettiin, mutta vielä ei voinut puhua parantumisesta, vaan kotona jatkettiin hoitoa lääkkeillä ja pakkoruokinnalla, sillä tulehdus oli tietenkin vielä päällä.
Pikkuhiljaa kissa tuntui piristyvän ja ensimmäinen kerta parin viikon jälkeen kun hän tuli ovelle vastaan, oli todella riemuisa kummallekkin :) Kissa kävi kontrollissa ja ell pystyi jo antamaan toiveita toipumisesta. Tilanne oli Maukille todella paha, mutta hyvällä hoidolla näköjään näinkin huolestuttavasta tilanteesta voi parantua! Maukki on 7-vuotias ja todella rakas. Rahaa hoitoihin meni n.2000€, mutta eihän se enää tunnu missään kun vieressä on iloinen, rakastava ja onnellinen kissa!
Älkää luopuko toivosta varsinkaan, jos kissa on vielä nuori.- Anonyymi
Kiva lukea tarinoita, joissa kissa parantunut haimatulehduksesta <3 Meillä "taistelu" menossa. Kissa saanut antibioottia yms. viikon ja nyt ollut kahtena päivänä eläinlääkärillä tiputuksessa, yön kotona. Paljon ei toiveita kuitenkaan anneta... Jos ei kisu ala nyt syömään itse illan ja yön aikana, huomenna kokeillaan kortisonia. Kissa alkoi jo parina päivänä syömään hyvin, sitten väheni ja sen takia nämä pari tehohoitopäivää eläinlääkäriasemalla. Vielä on elämää ja toivoa, toivottavasti <3
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214851Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03059Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03050Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03046Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03045Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03044Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03044