KARJALAN KIELI VÄHEMMISTÖKIELEKSI

Karjalan kieltä ei ole koskaan puhuttu Suomen alueella lukuunottamatta pientä palaa Laatokan pohjoispuolen Raja-Karjalasta. Nykyään karjalan kieltä puhutaan ainoastaan Venäjän Karjalassa, joka ei kuulu suomeen. Sielläkin sitä puhuu vain kourallinen muatushkoita ja buabushkoita, ja murteet ovat niin erilaisia etteivät ne ymmärrä toisiaankaan.

Pidänöy täs vie mustoittua sitgi, što karjalan kieli da suomen kielen liidehmurdehet ollah eri dieloloi. Sežo karjalan kieli sizäldäy erijyttyzii murdehii. Tädä ei äijät ristikanzat tiijä libo ellendä, semmite meil Suomes, hos siit toiči paistah školasgi. Alalleh suau nähtä da kuulta kaikenjyttyzii ošipkoi, pahoiellendyksii, toiči selgielöi kielahuksii konzu paginanalazennu on karjalan kieli.

Karjalan kieldy on paistu dai iellehgi paistah meil Suomesgi, ei vaigu Ven'an Karjalas da Tverin alovehel. Enne tostu muailmanvoinua läs kaikin Suomen Raja-Karjalas eläjät, pravoslaunoih prihodah kuulujat ristikanzat paistih karjalua muamankielenny - Kannaksel da Viipurin alovehel rahvas taratettih suomekse (liidehsuomen murrehtu, samua midä suuri vuitti suomelazis nimittäy suomen karjalan murdehekse).

Puaksuh tunduu, što Suomen virguniekoin pluanu on tappua karjalan kieli hil'l'azuol, olemal vaikkani kogo dielos – buite ku karjalan kieldy nivouse ei olis olemas (hos karjal sai zakonanmugazen, ei-alovehellizen vähembistökielen stuatussan vuvvennu 2009(!)). Vuotetah vai što ristikanzat heitetäh mielenkiinnon omien oigevuksien vuadimizeh…

Ainos pidäy nostua čoma karjal ezile tiä Suomesgi, mustoittua valdivon piättäjii što karjalan kieli eläy da sil on iellehgi pagizijoi. Sidä pidäs avvuttua samah luaduh kui saamin kieldy.

Suuri čuudo oli se ku tuhukuus 2015 Yle algoi työndiä uudizii karjalakse joga piätenčy:

http://yle.fi/uutiset/karjalankieliset_uutiset_alkavat_ylella__yle_uudizet_karjalakse_jalgimai/7826480

http://yle.fi/uutiset/joensuu/karjalakse/

Kieldy tutkitah universitietas, on Karjalan Kielen Seuru ( http://karjal.fi/ ) kudai piästäy ilmah kniigoi i muudu materjualua muamankielel, muuzikkua luajitah Ven'an dai Suomen puolel... Ga vie pidäy äijäl ruadua! Äijy tarvitah boikoloi kielenmalttajii i muudu rahvastu.

Putin on selvää karjalan kieltä:

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=putin&b=1&ha=putin

Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:

http://verkolehti.karjal.fi/

Ylen karjalankieliset uutiset:

http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/

Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):

http://omamua.ru/

Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:

http://karjalazet.se/

Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:

http://kianna-hanke.blogspot.fi/

Karjalan kieliruadajat:

http://karjalankieliruadajat.fi/

Opastajat-sivusto:

http://opastajat.net/

Karjalan kielen koti:

http://karjalankielenkodi.net/

Kodirandaine. Ohjelmia vienan murteella, aunuksenkarjalaksi sekä vepsäksi:

http://vk.com/kodirandaine

Havvinkukkaro-blogi:

http://havvinkukkaro.blogspot.fi/

Yhty dai tostu ollah vuozien varrel boikoit ristikanzat ruattu, no vie äijän pidäs ližiä ruadua...

Karjalan kieli on todella kaunista ja runollista. Ihan unohtaa ajan ja paikan kun joskus kuulee kaunista karjalan kieltä.

Suomessa karjalaissyntyiset ihmiset kiinnostuneet karjalan kielestä

https://www.youtube.com/watch?v=Tnp2BW0hc4Q

Karjalan kielen kodin toiminta jatkuu kesälläkin

https://www.youtube.com/watch?v=pr3JyKr9QQ4

Rekisteröidy karjalaiseksi – vaihda äidinkieleksesi karjala

Vaihtaminen on helppoa!

Jo yli sata karjalankielistä on vaihtanut tähän mennessä äidinkielensä karjalaksi. Asiointikielenä säilyy suomi. KKS suosittelee karjalan vaihtamista omaksi äidinkieleksi. Vaihdon voi tehdä nykyään myös sillä perusteella, että katsoo kielen olevan osa omaa identiteettiään. Karjalan elvyttämisen kannalta on hyvin tärkeätä, että se esiintyy väestökirjanpidossa Suomessa puhuttujen kielten joukossa. Mitä suurempi on tilastoitujen karjalankielisten määrä, sitä paremmin saamme julkisia varoja kielemme elvyttämiseen ja kehittämiseen!

Asian voi hoitaa maistraatissa. Merkitään koodi 98 ja selväkielisenä merkintä karjala.

Internetissä vaihtaminen käy kaikista helpoimmin. Se onnistuu nettilomakkeella valitsemalla valikosta ylimmäinen eli ”kirjoitettuna alla” ja kirjoittamalla sitten alle karjala. Sivu löytyy täältä

Muistakaa kertoa asiasta sukulaisillenne, ystävillenne ja karjalaisyhdistysten jäsenille! Te, joilla on nettiyhteys, voitte hoitaa asian yhdessä seniorikarjalaisten kanssa, jolloin heidän ei tarvitse lähteä erikseen maistraattiin.

http://www.karjal.fi/kks/seura/rekisteroidy-karjalaiseksi-vaihda-aidinkieleksesi-karjala/

Neičykkäine pičykkäine, tule minul mučoikse...

https://www.youtube.com/watch?v=w_PMmDgKxN0

Vuvven 2016 Anuksen muuzikkufestivuali

https://aunuksenmusiikkifestivaali.com/

VIERASKYNÄ

Karjalan kieli ansaitsee elvytysohjelman

Vieraskynä: Moni karjalantaitoinen suomalainen haluaa edistää kielen asemaa muttei tiedä, miten se olisi mahdollista.

PÄÄKIRJOITUS 5.12.2012
Anneli Sarhimaa

Karjalan kieli on Suomessa kotoperäinen kieli, jota on puhuttu maassamme yhtä kauan kuin suomeakin. Karjala ja suomi ovat lähisukukieliä, mutta sanasto- ja kielioppierojen vuoksi niiden keskinäinen ymmärrettävyys ei ole itsestään selvää. Karjalankieliset eroavat muista suomalaisista paitsi kielensä myös ortodoksisen uskon ja siitä ammentavan perinnekulttuurinsa vuoksi.

Suomen karjalankielisten juuret ovat Vienan Karjalassa, Aunuksessa, Petsamossa, Ilomantsin rajaseudun karjalaiskylissä tai historiallisessa Raja-Karjalassa. Näiltä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta karjalankieliset evakuoitiin muiden suomalaisten tavoin ja asutettiin pääasiassa Pohjois-Karjalaan, Kuopion ja Oulun seuduille sekä suurimpiin kaupunkeihin.

Karjalankielisiä ja heidän jälkeläisiään asuu kaikkialla Suomessa. Kieltä käytetään aktiivisesti pienyhteisöissä esimerkiksi Valtimolla, Nurmeksessa ja Muhoksella mutta myös useimmissa suurissa kaupungeissa. Kotoperäiseen karjalaisvähemmistöön kuuluvia aktiivipuhujia arvioidaan olevan noin 5 000 ja passiivisesti osaavia jopa 20 000. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomeen on muuttanut parituhatta karjalankielistä.

SUOMALAINEN yhteiskunta ei pitkään ymmärtänyt karjalankielisten kielellistä ja kulttuurista erityislaatua. Valtaväestöön sulautumisen paine johti toisen maailmansodan jälkeen hyvin nopeasti siihen, että karjala lakkasi siirtymästä seuraaville sukupolville. Yhden ikiaikaisen väestönosan kielestä tuli vakavasti uhanalainen.

Karjalan kielen asemaa Suomessa on tutkittu vuosina 2010–2012 monitieteisesti Euroopan unionin rahoittamassa projektissa nimeltä Eldia – Euroopan kielidiversiteettiä kaikille. Projekti on käynnissä kahdeksassa Euroopan maassa, ja siinä tutkitaan erityyppisiä kielivähemmistöjä. Tavoitteena on luoda barometri, jolla voidaan mitata kielen elinvoimaisuutta ja tunnistaa ne kielenkäytön ja kielipolitiikan alueet, joilla kielen tukemista tulee tehostaa.

Nykyisin moni karjalan aktiivipuhuja on iäkäs. Eldia-projektin aikana kävi kuitenkin ilmi, että keski-ikäisiä ja nuoria karjalan taitajia – jopa teinejä ja lapsia – on arveltua enemmän. Eri sukupolvia yhdistää halu oman kielen ja identiteetin vaalimiseen.

Karjalan kieltä ja karjalaista identiteettiä ylläpitävät useat karjalaisjärjestöt ja seurat, joiden rahoittamana julkaistaan yhä enemmän karjalankielistä kirjallisuutta. Nurmeksessa lapsille on opetettu karjalaa kielipesässä, ja vuonna 2011 alkoi ilmestyä maailman ensimmäinen täysin karjalankielinen verkkolehti Karjal Žurnualu.

VALTIO on viime vuosina alkanut kiinnittää huomiota karjalankielisten kansalaisten kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin. Joensuun yliopistoon perustettiin vuonna 2008 karjalan kielen professuuri. Vuonna 2009 karjala tunnustettiin vähemmistökieleksi, kun se otettiin tasavallan presidentin päätöksellä mukaan Euroopan neuvoston alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjan raportointiin.

Karjalan elvyttämishankkeille voi nyt hakea valtion tukea. Vuodesta 2011 karjalan on voinut merkitä äidinkielekseen Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Saman vuoden eduskuntavaaleissa vaalitiedote annettiin ensimmäisen kerran myös karjalaksi. Kuluvana syksynä Itä-Suomen koulu alkoi ensimmäisenä peruskouluna Suomessa opettaa karjalaa valinnaisena vieraana kielenä.

Eldia-projektin tulokset osoittivat, että karjalankielisten enemmistö pitää kielensä säilymisen ja elpymisen avainkysymyksenä lasten kielitaidon luomista, ylläpitämistä ja kehittämistä sekä karjalan kielen saamista opetuslaitoksen piiriin kaikilla tasoilla. Näkemys vastaa kielten elvyttämisen asiantuntijoiden käsitystä. Tarvitaan myös oppikirjoja ja kirjallisuutta, erityisesti lastenkirjallisuutta.

NUORETKIN suomenkarjalaiset haluavat toimia aktiivisesti karjalan kielen hyväksi, mutta moni ei tunne löytävänsä sopivaa keinoa.

Eldia-projektissa on selvinnyt, että karjalan kielen suomalaisilla puhujilla ja heidän jälkeläisillään on monipuolista pedagogista ja muuta kielen elvyttämiseen tarvittavaa asiantuntemusta. Jotta se saadaan tehokkaaseen käyttöön, on tärkeää, että karjalan kielelle laaditaan pikimmiten samanlainen elvytysohjelma kuin saamen kielelle.

Konkreettiset toimet karjalan kielen elvyttämiseksi ovat suomalaisen yhteiskunnan kunniavelka kotoperäiselle, kauan varjoon jätetylle karjalankieliselle vähemmistölleen.

Kirjoittaja on pohjoiseurooppalaisten ja balttilaisten kielten professori Johannes Gutenberg-Universität Mainzissa ja Eldia-projektin pääkoordinaattori.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1354666930264

Edesmennyt professori Pertti Virtaranta oli aikanaan television ohjelmassa. Häneltä kysyttiin, mikä suomalais-ugrilainen kieli on hänen mielestään kauneinta. Virtaranta vastasi: Tverin Karjalan kieli. Kuten kaikki tiedämme Tverin Karjalaan siirtyi Käkisalmen läänistä väestöä Stolbovan tauhan (v.1617) jälkeen, kun alue siinä kuin Inkerinmaa ja muitakin alueita liitettiin Ruotsiin. Ruotsihan aloitti systemaattisen valloitettujen alueitten luterilaistamisen. Sen pahimpana huipennksena oli ruptuurisota 1650-luvulla. Nykyisin sitä operointia kutsuttaisiin etniseksi puhdistukseksi. Silti kaikki ortodoksikarjalaiset eivät lähteneet pois ikivanhoilta kotisijoiltaan. Nykyäänkin juuriltaan vanhaa ortodoksista väkeä asuu "taskuissa" kuten mm. Liperin Taipaleessa (Viinijärvellä), Tohmajärvellä ja Ilomantsissa.

Pahoin brihoin pajatukset...

https://www.youtube.com/watch?v=zw3C0Iiqr6M

Suvaičemmogo myö iče karjalan hengettömäkse?

http://www.karjal.fi/verkolehti/2015/05/suvaicemmogo-myo-ice-karjalan-hengettomakse/

Pitkään sorretut karjalankieliset ansaitsevat virallisen aseman

http://www.hs.fi/paivanlehti/28022017/art-2000005106171.html

Kodi kuččuu Karjalah...

https://www.youtube.com/watch?v=czIWXUkds6A

Suomen kielen karjalan murre ja karjalan kieli (omine murteineen) ovat kyllä ihan eri asioita.

Harmi vaan että karjalan kieltä ei enää 2000-luvun Suomessa osaa juuri kukaan. Muutaman yksittäisen sanan tai sananlaskun muistaminen ei ihmisestä vielä karjalankielistä ristikanzua tee. Ei liioin se, että osaa selittää suomeksi mistä esim. Aijettih da tsiganazet-laulussa noin suurin piirtein lauletaan.

Vähissä ovat karjalan pagisijat nykyään tuolla Venäjän Karjalassakin, mutta ehkä heidät vielä kuitenkin lasketaan tuhansissa.

Vihdoinkin tästä aiheesta (karjalan kielestä ja Suomen karjalankielisistä karjalaisista) on ilmestynyt tutkimukseen perustuva tietokirja.

http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/06/anneli-sarhimaa-vaietut-ja-vaiennetut.html

https://www.karjalanliitto.fi/tiedotteet/vuoden_teema/vuoden_karjalainen_kirja

https://www.youtube.com/watch?v=0W-4SDlKjms

Kyllä sitä on jo odotettukin.