Hei, tiedän että tähän ei ole yhtä totuutta tarjolla mutta yritetään silti!
Eli lähtökohdat:
Tontti 1900m²
- aurinkoinen etelä/länsirinne
- hiekkaa, kalliota (kerroksien syvyyttä ei vielä
mitattu, hiekkaa kuitenkin useita metrejä)
Talo 1,5krs kellari
- rakennuksen pohjapinta-ala n. 128m²
- kellari ja asuinkerros yhteensä n, 250m²
- yläkertavaraus
Rakenteet:
- alapohjan eristys 200mm eps
- kellari 400mm harkko (valu tai muuraus)
- asuinkerroksen seinät 250mm villa,tyvek
tuulensuoja
- puu/alumiini ikkunat, u-arvo n. 1 pintaan
- ovet keskitasoa
- yläpohjan eristys 500mm
- tiilikate
Eli kysymys kuuluu mikä tuollaiseen taloon olisi OIKEASTI kaikkein järkevin lämmitysmuoto kustannusten kannalta?
Itse olen ajatellut seuraavaa:
- vesikiertoinen lattialämmitys kellariin ja 1krs., sähköpatterivaraus yläkertaan. Vesikierto siksi että jos tulevaisuudessa hommat oikeasti kehittyvät ja muista lämmitysmuodoista tulee huomattavia säästöjä niin siirrytään niihin.
- 2 takkaa
- 1-2 ilmalämpöpumppua
Olen tutkinut maalämpöä, VILP:iä ja PILP:iä eikä ole vakuuttanut että maksaisivat itseään takaisin alle 15 vuoden.
Lisäksi mielestäni em. eristykset pitäisivät pitää lämmitystarpeen kurissa.
Eli jos olisit minä, minkä lämmitysmuodon valitsisit ja miksi?
Omakotitalon lämmitystavan valinta?
63
4377
Vastaukset
- kehiin,
niin oot omavarainen.
- lämmittäjäukko
No ei mitään klapikattilaa kun se on ihan hirveän isotöinen. Vaikka on kuinka alapalo ja tehoa 40kW ja ties kuinka monen kuution varaaja niin töitä se teettää.
Helposti tulee lämmitettyä sähköllä. - lisää eristystä
Ehkä uskaltaisin kokeilla laittaa molempiin tulisijoihin savupiippuvaraajat ja mikäli mahdollista, niin lisää eristystä että U-arvot pienenee.
Periaatteessa savupiippuvaraajaan voi myöhemmin liittää erilaisia lämmitysmuotoja ja pituussuunnassa lämmitys on tehokkaampaa kuin kuutiokattilassa.
Sitten, tuleeko sinne koneellista ilmanvaihtoa? Mikäli kyllä, niin jokin lämmön talteenotolla ja tasavirtapuhaltimilla varustettu malli voisi olla aika tehokas ja on parempi kuin VILP tai PILP. Tosin joissain IV/LTO:ssa on integroitu xILP.
En usko, että ylimääräinen kiinteän polttoaineen kattila on tarpeen, jos eristeet on kunnossa. Tällöin riittää varaaviin tulisijoihin kytketyt savupiippuvaraajat ja IV/LTO.- eri tavoin käytettynä
Minä kyllä lähtisin miettimään toteutusta ensin lämmön talteenoton kannalta ja tietysti kunnon varaaja järjestelmään. Sitten miettisin yhtenä mahdollisuutena myös kunnon keskuslämmityshellaa jolla myös voi valmistaa ruokapuolta jos emäntä tai joku muu hyvin osaa. Tietysti myös sähköhella keittiöön.
Lisukkeena sitten vielä hyvälaatuinen kiertoilmatakka jossa voisi myös löytyä hieman sitä varavuuttakin. Saunaan tietysti IKI tyyppinen puukiuas niin vaihtoehtoa riittää.
En kyllä ohittaisi maalämmönkin mahdollisuutta, sillä Sinun pitää ajatella investoinitia 30 vuoden tähtäimellä. Nuo ilpit ja pilpit kyllä jättäisin suunnittelussa romukoppaan, mutta tietysti niillä säästät sähköä jos kaikki toimii sähköllä. Niissä taatusti löytyy huoltomiesten tulevaisuus, mene ja tiedä. Sähkö on varalla ja valoissa hyvä mutta ei välttämättä peruslämpönä.
- Jatketaas
Talo tulee sitten Helsingin rajalle (Vantaa), niin pelletin taitaa tappaa nuo kuljetuskustannukset.
Klapilämmitys taas ei välttämättä ihan päälämmitykseksi kelpaa, kun puut noudetaan aika pitkän matkan takaa, takat lähinnä pakkashuippuja ja tunnelmointia varten.
P.S. Olin Vantaan Energian lämpöpumppu illassa kuuntelemassa myyjiä ja ei oikein vakuuttanut kun vastaukset oli kierteleviä.
Esim. Vantaan Energian henkilö kysyi, miksi myyjät lupaavat enemmän säästöä pumpuille kuin niillä saadaan, esimerkiksi hänen 3000kwh vuotuinen säästö (sisältää lisääntyneen takanlämmittämisen) oli selvästi alle luvatun.
Vastaus tiivistettynä Sulpun puheenjohtajalta: "Eihän se 3 tonnia huonosti ole, minun omassa 300 neliön talossani 3 pumppua säästää 21000kwh vuodessa eli 7000kwh per pumppu, se on tosi hyvin"
Lähinnä tuossa ei vastattu siihen kysymykseen ollenkaan ja linja oli muutenkin tyyliin: "porakaivo maksaa sen 3500, että ei se mikään kynnys ole". Kuinkahan monta 3500 euron maalämpö porakaivoa pääkaupunkiseudulla on? Veikkaan ettei yhtään.
Jos tuote on oikeasti hyvä, miksi pitää liioitella ja kertoa muunneltua totuutta ihmisille?
Lisäksi kun Motivan laskureita kokeilee, niin eipä ne ainakaan puolla mitään lämmitysmuotoa toisen edelle, tai sähkö taitaa olla hieman edullisempi.
Mihin tuossa talossani laitettaisiin sitä lisäeristystä, mielestäni pitäisi olla aika energiatehokas jo noin, B-luokassa? - Jotain miettelyä
Jatketaas kirjoitti:
Talo tulee sitten Helsingin rajalle (Vantaa), niin pelletin taitaa tappaa nuo kuljetuskustannukset.
Klapilämmitys taas ei välttämättä ihan päälämmitykseksi kelpaa, kun puut noudetaan aika pitkän matkan takaa, takat lähinnä pakkashuippuja ja tunnelmointia varten.
P.S. Olin Vantaan Energian lämpöpumppu illassa kuuntelemassa myyjiä ja ei oikein vakuuttanut kun vastaukset oli kierteleviä.
Esim. Vantaan Energian henkilö kysyi, miksi myyjät lupaavat enemmän säästöä pumpuille kuin niillä saadaan, esimerkiksi hänen 3000kwh vuotuinen säästö (sisältää lisääntyneen takanlämmittämisen) oli selvästi alle luvatun.
Vastaus tiivistettynä Sulpun puheenjohtajalta: "Eihän se 3 tonnia huonosti ole, minun omassa 300 neliön talossani 3 pumppua säästää 21000kwh vuodessa eli 7000kwh per pumppu, se on tosi hyvin"
Lähinnä tuossa ei vastattu siihen kysymykseen ollenkaan ja linja oli muutenkin tyyliin: "porakaivo maksaa sen 3500, että ei se mikään kynnys ole". Kuinkahan monta 3500 euron maalämpö porakaivoa pääkaupunkiseudulla on? Veikkaan ettei yhtään.
Jos tuote on oikeasti hyvä, miksi pitää liioitella ja kertoa muunneltua totuutta ihmisille?
Lisäksi kun Motivan laskureita kokeilee, niin eipä ne ainakaan puolla mitään lämmitysmuotoa toisen edelle, tai sähkö taitaa olla hieman edullisempi.
Mihin tuossa talossani laitettaisiin sitä lisäeristystä, mielestäni pitäisi olla aika energiatehokas jo noin, B-luokassa?En tiedä tuosta tarkkaan kun en kellareista niin välitä, mutta muuten eristys on aika kunnossa...
Alapohja
- 120 mm betonia
- PEX putkisto (tai suorasähkökaapelit verkossa)
- Radonsuoja
- 200 80 mm HD EPS
Ulkoseinä
- 145 120 70 mm vuorivillaa
Yläpohja (maakerros)
- 220 mm vuorivillaa
(- 700 mm selluloosa, kun "kylmä" ullakko)
Yläpohja (ullakko)
- 500 mm selluloosa
Perustusten reunoissa myös 80 mm EHD EPS:ä. - jokainen omaansa
Jatketaas kirjoitti:
Talo tulee sitten Helsingin rajalle (Vantaa), niin pelletin taitaa tappaa nuo kuljetuskustannukset.
Klapilämmitys taas ei välttämättä ihan päälämmitykseksi kelpaa, kun puut noudetaan aika pitkän matkan takaa, takat lähinnä pakkashuippuja ja tunnelmointia varten.
P.S. Olin Vantaan Energian lämpöpumppu illassa kuuntelemassa myyjiä ja ei oikein vakuuttanut kun vastaukset oli kierteleviä.
Esim. Vantaan Energian henkilö kysyi, miksi myyjät lupaavat enemmän säästöä pumpuille kuin niillä saadaan, esimerkiksi hänen 3000kwh vuotuinen säästö (sisältää lisääntyneen takanlämmittämisen) oli selvästi alle luvatun.
Vastaus tiivistettynä Sulpun puheenjohtajalta: "Eihän se 3 tonnia huonosti ole, minun omassa 300 neliön talossani 3 pumppua säästää 21000kwh vuodessa eli 7000kwh per pumppu, se on tosi hyvin"
Lähinnä tuossa ei vastattu siihen kysymykseen ollenkaan ja linja oli muutenkin tyyliin: "porakaivo maksaa sen 3500, että ei se mikään kynnys ole". Kuinkahan monta 3500 euron maalämpö porakaivoa pääkaupunkiseudulla on? Veikkaan ettei yhtään.
Jos tuote on oikeasti hyvä, miksi pitää liioitella ja kertoa muunneltua totuutta ihmisille?
Lisäksi kun Motivan laskureita kokeilee, niin eipä ne ainakaan puolla mitään lämmitysmuotoa toisen edelle, tai sähkö taitaa olla hieman edullisempi.
Mihin tuossa talossani laitettaisiin sitä lisäeristystä, mielestäni pitäisi olla aika energiatehokas jo noin, B-luokassa?"Esim. Vantaan Energian henkilö kysyi, miksi myyjät lupaavat enemmän säästöä pumpuille kuin niillä saadaan, esimerkiksi hänen 3000kwh vuotuinen säästö (sisältää lisääntyneen takanlämmittämisen) oli selvästi alle luvatun."
Kai tajuat että vantaan energia myy sähköä? Eiköhän ne kysymyksetkin ole taiteiltu siten että suorasähkö on halvin ratkaisu.
- tai vesikierto
Mikä toi patterivaraus on olevinaan?
Kyllä sun kannattaa laittaa ihan oikee lämmitysjärjestelmä joka paikaan, vaikka olisikin tarkoitus lämmittää ilmalämpöpumpuilla. Laita kaapelit kaikkiin lattioihin, halvin ja helpoin ja toimintavarmin.- patterivaraus
No se patterivaraus tarkoitti lähinnä suorasähköllä lämmittämisen varausta, lisäksi sinne yläkertaan ei varsinaisia asuintiloja olisi tulossa vaan esimerkiksi harrastetilaa.
Patteri sen takia ettei ulkonäöllisiä rajoituksia ja jonkin tarinan mukaan n. 7,8% energiatehokkaampi kuin lattialämmitys. - caabeli
Henkilökohtainen mielipiteeni on, etta kaikkein typerin tapa lämmittää omakotitaloa on laittaa lämmityskaapeleilla toimiva lämmitys. Se on hyvä vain, jos sähkölaskulla ei ole mitään merkitystä. Taatusti epätaloudellisen vaihtoehto, vaikka investointikustannukset ovat halvat.
Otanpa esimerkin. Tuttavien 90-luvun puolivälissä valmistunut tiiliverhoiltu yksikerr. omakotitalo Lahdessa, neliöitä 130, 2 aikuista ja kaksi lasta, takka käytössä, sähkösauna ja ihan norm kodinkoneet, lämmöntalteenotto myös: kulutus 35 000 kWh vuodessa!(Ja vielä säästäväisesti asuvat) Millähän muulla systeemillä kulutus on samaa tasoa? - Ihan hyvä tapa
caabeli kirjoitti:
Henkilökohtainen mielipiteeni on, etta kaikkein typerin tapa lämmittää omakotitaloa on laittaa lämmityskaapeleilla toimiva lämmitys. Se on hyvä vain, jos sähkölaskulla ei ole mitään merkitystä. Taatusti epätaloudellisen vaihtoehto, vaikka investointikustannukset ovat halvat.
Otanpa esimerkin. Tuttavien 90-luvun puolivälissä valmistunut tiiliverhoiltu yksikerr. omakotitalo Lahdessa, neliöitä 130, 2 aikuista ja kaksi lasta, takka käytössä, sähkösauna ja ihan norm kodinkoneet, lämmöntalteenotto myös: kulutus 35 000 kWh vuodessa!(Ja vielä säästäväisesti asuvat) Millähän muulla systeemillä kulutus on samaa tasoa?No onhan se vähän hidas, mutta mitä väliä, jos kerran aikoo lämmittää kuitenkin ilmapumpuilla?
Mulla on 200 neliötä Turussa ja lämmitys lattian kautta, tosin vesikiertoisena, eli se kaikkein epätaloudellisin vaihtoehto. Yösähköä kuluu noin 16.000kWh ja siinä on tietysti lämmityksen lisäksi mukana myös yöaikainen taloussähkö, mm. yösähköllä lämpiävä kiuas. - väärinkäsitys?
Tuosta sanomastasi ymmärsin että tarkoitit kaapeleilla lämmitysvesijohtoputkea, ei sähkökaapelia. Voi olla että toiset kirjoittajat ymmärsivät sähkökaapeliksi. Kaapeli tarkoittaa suomenkielessä sähkökaapelia, ei putkea.
- ei putki
väärinkäsitys? kirjoitti:
Tuosta sanomastasi ymmärsin että tarkoitit kaapeleilla lämmitysvesijohtoputkea, ei sähkökaapelia. Voi olla että toiset kirjoittajat ymmärsivät sähkökaapeliksi. Kaapeli tarkoittaa suomenkielessä sähkökaapelia, ei putkea.
Ei kyllä minä tarkoitin kaapelilla kaapelia. Jos on aikomus lämmittää sähköllä, niin sitten se hoituu kätevämmin lämmityskaapeleilla.
Sähköinsinöörinä ole näistä termeistä ihan suht hyvin selvillä. - yksikertaisille ihmisille
ei putki kirjoitti:
Ei kyllä minä tarkoitin kaapelilla kaapelia. Jos on aikomus lämmittää sähköllä, niin sitten se hoituu kätevämmin lämmityskaapeleilla.
Sähköinsinöörinä ole näistä termeistä ihan suht hyvin selvillä.Sähkökaapelit lattiaan on helppo ja halpa ratkaisu.
Täysin järjetön tosin. Pöljien valinta. Myyntitaloon kyllä välttää. Myydessä ne kaapelit voi sit yrittää ohittaa kehumalla takkoja ja ympäristössä olevia ilmaisia puuvarantoja. - caabeli
yksikertaisille ihmisille kirjoitti:
Sähkökaapelit lattiaan on helppo ja halpa ratkaisu.
Täysin järjetön tosin. Pöljien valinta. Myyntitaloon kyllä välttää. Myydessä ne kaapelit voi sit yrittää ohittaa kehumalla takkoja ja ympäristössä olevia ilmaisia puuvarantoja.Todella helppo, halpa ja yksinkertainen valinta, mutta pöljä mikä pöljä, siitä se ei muuksi muutu. Ei tietysti vesikiertokaan ole kaikissa tapauksissa optimaalinen systeemi, varsinkin jos vanhaa saneeraa, mutta antaapahan mahdollisuuden monen energialähteen valintaan
- sähkölämmittäjä
caabeli kirjoitti:
Henkilökohtainen mielipiteeni on, etta kaikkein typerin tapa lämmittää omakotitaloa on laittaa lämmityskaapeleilla toimiva lämmitys. Se on hyvä vain, jos sähkölaskulla ei ole mitään merkitystä. Taatusti epätaloudellisen vaihtoehto, vaikka investointikustannukset ovat halvat.
Otanpa esimerkin. Tuttavien 90-luvun puolivälissä valmistunut tiiliverhoiltu yksikerr. omakotitalo Lahdessa, neliöitä 130, 2 aikuista ja kaksi lasta, takka käytössä, sähkösauna ja ihan norm kodinkoneet, lämmöntalteenotto myös: kulutus 35 000 kWh vuodessa!(Ja vielä säästäväisesti asuvat) Millähän muulla systeemillä kulutus on samaa tasoa?Meillä on 122neliöinen talo varaavalla lattialämmityksellä ja leivinuuni keskellä taloa.Imanvaihtokoneessa on lämmöntalteenotto systeemi.Lattialämmöt on päällä vain yösähkön aikaan ja uunia lämmitetään vaikka joka päivä jos on enempi pakkasta.Sisälämpötila on noen 21-22astetta.Sähkösauna ja ihan tavalliset kodinkoneet.Sähkönkulutus vuodessa 8400kwh.En oikein usko että maalämmöllä tai muullakaan lämmitystavalla kulutus paljon tuosta putoaisi.Kait sun tutuillas on 30 astetta sisällä lämmintä tai harva talo ku tuommoiset määrät menee sähköä.Takka ei varmaan tuon kokoisessa talossa riitä lisälämmön lähteeks,parempi ois leivinuuni.Meillä on 4 vuotta vanha talo ja kainuussa asutaan.2 aikuista ja 1 lapsi.
- nm hm
Ensinnäkin, laita vaan se vesikiertoinen lämmitys samalla vaivalla kaikkiin asuinkerroksiin, jos laitat yhteen. Et kadu. Pattereita tulet suurella todennäköisyydellä katumaan, jos esim. 5 vuoden kuluttua uskallat objektiivisesti arvioida että oliko säästön arvoista.
Vaihtoehtoisesti älä laita vesikiertoista mihinkään...
Näkisin kolme jollain tapaa järkevää vaihtoehtoa:
1. vesikiertoinen lattialämmitys, tulisijojen lämmityskäyttö toissijainen juttu, VILP lämmittämään lämmitys- ja käyttövettä (esim. tänä talvena ei ole tainnut olla pakkasia, joilla VILP ei olisi lämpöä tuottanut suoraa sähköä tehokkaammin).
2. suora sähkö peruslämmitykseen sekä pari ILPiä säästämään lämpölaskussa. Käyttövettä varten aurinkovaraaja, ja katolle aurinkokennot tuottamaan käyttövettä kun aurinko paistaa. Tulisijat ahkeraan lämmityskäyttöön, varsinkin kun pakkasta on sen verran että ILPit ei lämmitä.
3. vesikiertoinen lämmitys plus tulisijat (mahdollisesti lämmönvaihtimella, ainakin Hopealoimulta löytyy), aurinkolämpöä myös lämmitykseen käyttöveden lisäksi.
Asioita voi toki yhdistellä, mutta se ei yleensä kannata. Esim. koska auringon paistaessa VILPillä lämmittäminen on halpaa, niin vaikka aurinkokenno tuottaa "ilmaista" lämpöä, VILPin kanssa se ei välttämättä järkevästi säästä investointikustannuksia ikinä.
Jos haluaa lattialämmityksessä maksimoida sen hyödyn, että lattiat ovat lämpimämpiä kuin huoneilma, niin sitten kaikki lämmönjako kannattaa hoitaa lattialämmityksellä, sillä kaikki muu lämmitys alentaa lattian lämpötilaa ja sitä kautta mukavuutta. Ja oleellinen juttu tässä mukavuudessa ei niinkään ole lattian lämpötila, vaan se että lattia on *lämpimämpää* kuin ilma...
Itse laittaisin vesikiertoista joka paikkaan, ja VILPin, koska silloin homma toimii edullisesti vaikka ei jaksaisi puita polttaa.- hienoa!
Kiitos kovasti asiallisista vastauksista!
VILP kiinnostaisi kovasti, mutta olen antanut itseni ymmärtää esim. lämpöpumppu.info:n sivuilta ettei kovinkaan moni ole sillä saanut sellaisia tehoja irti, että takaisinmaksuaika olisi jotenkin järkevä.
Lisäksi VE:n iltamissa VILPP esitelmän pitäjä sanoi jotensakin näin: "tällä hetkellä kehitys on näissä laitteissa niin hurjaa että kun esim. pumppu 10 vuoden päästä pamahtaa, menee itseasiassa koko laite vaihtoon koska tekniikka on silloin jo vanhentunutta"
Eli tein seuraavanlaisen johtopäätelmän:
a) Tekniikka VILPIn osalta on ainakin jossain määrin keskeneräistä / kehityksen alkupäässä
Joo ja siitä maalämmöstä sen verran että kunhan se hiekan määrä tarkentuu, harkitaan sitä vielä kerran mutta on se putkitus sen verran arvokasta puuhaa että taitaa jäädä tällä kertaa väliin..
b) laitteen kuolettaminen muuttuu suhtkoht oleellisesti jos koko laite vaihdetaan - ajattele kokonaisuutta
hienoa! kirjoitti:
Kiitos kovasti asiallisista vastauksista!
VILP kiinnostaisi kovasti, mutta olen antanut itseni ymmärtää esim. lämpöpumppu.info:n sivuilta ettei kovinkaan moni ole sillä saanut sellaisia tehoja irti, että takaisinmaksuaika olisi jotenkin järkevä.
Lisäksi VE:n iltamissa VILPP esitelmän pitäjä sanoi jotensakin näin: "tällä hetkellä kehitys on näissä laitteissa niin hurjaa että kun esim. pumppu 10 vuoden päästä pamahtaa, menee itseasiassa koko laite vaihtoon koska tekniikka on silloin jo vanhentunutta"
Eli tein seuraavanlaisen johtopäätelmän:
a) Tekniikka VILPIn osalta on ainakin jossain määrin keskeneräistä / kehityksen alkupäässä
Joo ja siitä maalämmöstä sen verran että kunhan se hiekan määrä tarkentuu, harkitaan sitä vielä kerran mutta on se putkitus sen verran arvokasta puuhaa että taitaa jäädä tällä kertaa väliin..
b) laitteen kuolettaminen muuttuu suhtkoht oleellisesti jos koko laite vaihdetaanellet ole tekemässä asuntoa myyntiin. Rakensin juuri talon ja olen ainakin itse lähtenyt siitä että mahdollisimman tarkkaan kaikki oleellinen kestää ja toimii 30-vuotta tai pitempään, pääosin seuraavat 100 vuotta. Siis, unohda 10-15 vuoden "takaisinmaksuajat" ja keskity todennäköiseen perinnönjaon aikaiseen todellisuuteen. Mikä on silloin talosi arvo?
Näistä lähtökohdista kun teet päätökset, niin eiköhän luontokin kiitä ja perilliset... - nm hm
hienoa! kirjoitti:
Kiitos kovasti asiallisista vastauksista!
VILP kiinnostaisi kovasti, mutta olen antanut itseni ymmärtää esim. lämpöpumppu.info:n sivuilta ettei kovinkaan moni ole sillä saanut sellaisia tehoja irti, että takaisinmaksuaika olisi jotenkin järkevä.
Lisäksi VE:n iltamissa VILPP esitelmän pitäjä sanoi jotensakin näin: "tällä hetkellä kehitys on näissä laitteissa niin hurjaa että kun esim. pumppu 10 vuoden päästä pamahtaa, menee itseasiassa koko laite vaihtoon koska tekniikka on silloin jo vanhentunutta"
Eli tein seuraavanlaisen johtopäätelmän:
a) Tekniikka VILPIn osalta on ainakin jossain määrin keskeneräistä / kehityksen alkupäässä
Joo ja siitä maalämmöstä sen verran että kunhan se hiekan määrä tarkentuu, harkitaan sitä vielä kerran mutta on se putkitus sen verran arvokasta puuhaa että taitaa jäädä tällä kertaa väliin..
b) laitteen kuolettaminen muuttuu suhtkoht oleellisesti jos koko laite vaihdetaanUnohtui edellisestä viestistäni, että niin VILPin, MLPn kuin aurinkopaneelitkin voi laittaa myöhemmin, kun tekniikka on kehittynyt ja/tai hinnat pudonneet ja/tai valtio maksaa energia-avustusta tai antaa verovähennyksiä. Samoin sekin voi vaikuttaa, että jaksaako sitten käytännössä polttaa tulta takassa talvella joka ilta vai ei.
Eli rakennusvaiheessa pelkkä sopiva varaaja (Jäspi Hybridi ainakin pitäisi olla suunniteltu juuri VILPin tms. kaveriksi) riittävin sähkövastuksin, ja tilavaraukset halutuille vaihtoehdoille (VILP, MLP, aurinkopaneelit). Tilavaraus tarkoittaa lähinnä, että on mietitty mihin putket yms. tulevat, ja ehkä jätetty tilavaraus maalämpöpumpun sisäyksikölle jos sen vaihtoehdon haluaa jättää mahdolliseksi. - jätä pelivaraa
nm hm kirjoitti:
Unohtui edellisestä viestistäni, että niin VILPin, MLPn kuin aurinkopaneelitkin voi laittaa myöhemmin, kun tekniikka on kehittynyt ja/tai hinnat pudonneet ja/tai valtio maksaa energia-avustusta tai antaa verovähennyksiä. Samoin sekin voi vaikuttaa, että jaksaako sitten käytännössä polttaa tulta takassa talvella joka ilta vai ei.
Eli rakennusvaiheessa pelkkä sopiva varaaja (Jäspi Hybridi ainakin pitäisi olla suunniteltu juuri VILPin tms. kaveriksi) riittävin sähkövastuksin, ja tilavaraukset halutuille vaihtoehdoille (VILP, MLP, aurinkopaneelit). Tilavaraus tarkoittaa lähinnä, että on mietitty mihin putket yms. tulevat, ja ehkä jätetty tilavaraus maalämpöpumpun sisäyksikölle jos sen vaihtoehdon haluaa jättää mahdolliseksi.Älä sitoudu mihinkään lämmitysjärjestelmään loppuiäksi. Laita vesikiertoinen lattialämmitys vaikkapa sähköllä ja jätä tilaa sekä mahdollisuus muuttaa se myöhemmin muuhun lämmitysmuotoon. Uskon että esim aurinkopaneelit tulevat kehittymän aikalailla seuraavan 10 v kuluessa. Eristä talosi kunnolla, jolloin lämmitysjärjestelmän merkitys ei ole niin suuri. Koneellinen lämmöt talteenottava ilmanvaihto on must. Ketju on yhtä vahva kuin heikoin lenkki.
- vaiko lämpöä?
jätä pelivaraa kirjoitti:
Älä sitoudu mihinkään lämmitysjärjestelmään loppuiäksi. Laita vesikiertoinen lattialämmitys vaikkapa sähköllä ja jätä tilaa sekä mahdollisuus muuttaa se myöhemmin muuhun lämmitysmuotoon. Uskon että esim aurinkopaneelit tulevat kehittymän aikalailla seuraavan 10 v kuluessa. Eristä talosi kunnolla, jolloin lämmitysjärjestelmän merkitys ei ole niin suuri. Koneellinen lämmöt talteenottava ilmanvaihto on must. Ketju on yhtä vahva kuin heikoin lenkki.
Aurinkopaneli tekee sähköä, aurinkokeräin lämmintä vettä.
- malli?
vaiko lämpöä? kirjoitti:
Aurinkopaneli tekee sähköä, aurinkokeräin lämmintä vettä.
olisi jos kerran teet vesikiertoisen lämmityksen
laita joku sähkövaraaja/spoileri ja kun talo on läpässy loppukatselmuksen heivaa se spoileri mäkeen ja vaihda ekologisempaan vaihtoehtoon.
itse suosittelen maalämpöä
pumppu noin 6000€
porakaivo noin 2500-3000€
lisäksi saat energia avustuksen noin kolmasosa kuluista ja putkimiehen tunnit saat kotitalous vähennykseen.
toiseksi lämmitykseksi varaava takka.
Hyvä lisä vielä kun jätät ilmastointi koneen päälle tilaa voit joskus liittää siihen sitten
viilennyksen kustannukset noin1000€ ja käyttö lähes ilmaista jos vertaa lämpöpumpulla viilentämiseen,tosin rakennus vaiheessa täytyy
eristää ilmastoinin tuloilma putket höyrynsuojalla. - pielessä kaivon
malli? kirjoitti:
olisi jos kerran teet vesikiertoisen lämmityksen
laita joku sähkövaraaja/spoileri ja kun talo on läpässy loppukatselmuksen heivaa se spoileri mäkeen ja vaihda ekologisempaan vaihtoehtoon.
itse suosittelen maalämpöä
pumppu noin 6000€
porakaivo noin 2500-3000€
lisäksi saat energia avustuksen noin kolmasosa kuluista ja putkimiehen tunnit saat kotitalous vähennykseen.
toiseksi lämmitykseksi varaava takka.
Hyvä lisä vielä kun jätät ilmastointi koneen päälle tilaa voit joskus liittää siihen sitten
viilennyksen kustannukset noin1000€ ja käyttö lähes ilmaista jos vertaa lämpöpumpulla viilentämiseen,tosin rakennus vaiheessa täytyy
eristää ilmastoinin tuloilma putket höyrynsuojalla.hinta, meinaan tolla hinnalla ei saa edes 100 metrin reikää.
- ,saa
pielessä kaivon kirjoitti:
hinta, meinaan tolla hinnalla ei saa edes 100 metrin reikää.
mulle porattiin 160m kallio löyty 4,5 metristä
2100€ alv! - Rane Rakentaja
hienoa! kirjoitti:
Kiitos kovasti asiallisista vastauksista!
VILP kiinnostaisi kovasti, mutta olen antanut itseni ymmärtää esim. lämpöpumppu.info:n sivuilta ettei kovinkaan moni ole sillä saanut sellaisia tehoja irti, että takaisinmaksuaika olisi jotenkin järkevä.
Lisäksi VE:n iltamissa VILPP esitelmän pitäjä sanoi jotensakin näin: "tällä hetkellä kehitys on näissä laitteissa niin hurjaa että kun esim. pumppu 10 vuoden päästä pamahtaa, menee itseasiassa koko laite vaihtoon koska tekniikka on silloin jo vanhentunutta"
Eli tein seuraavanlaisen johtopäätelmän:
a) Tekniikka VILPIn osalta on ainakin jossain määrin keskeneräistä / kehityksen alkupäässä
Joo ja siitä maalämmöstä sen verran että kunhan se hiekan määrä tarkentuu, harkitaan sitä vielä kerran mutta on se putkitus sen verran arvokasta puuhaa että taitaa jäädä tällä kertaa väliin..
b) laitteen kuolettaminen muuttuu suhtkoht oleellisesti jos koko laite vaihdetaanPilpillä nelihenkinen perhe Kulutus 12000kw/vuosi
Suoralla sähköllä 20000kw Normaali ok Talo
Lattiaan kaapelit.Nilanin Pilp.Lämmittää käyttöveden ja mahdollista myös viilennys.Normaali ilmanvaihtoon verrattuna lisäkulu 4000€ - tätä en usko
,saa kirjoitti:
mulle porattiin 160m kallio löyty 4,5 metristä
2100€ alv!ennen kuin kerrot kuka porasi ja minkä kokoista reikää tekivät?
Hinnat on meinaan noin 30e metri kalustettuna 6½ tuuman reiälle.
- äly älä jätä
laita vaan se maalämpö, äläkä trollaa
- taivaaseen pääsee ja
eläkkeet maksetaan nykynuorille.
- kun valintaa tekee...
Vaikeahan se on valita ja kyllä sitä täälläkin pää punaisena pohdittiin mutta viimeistään siinä vaiheessa kun rakennushankeilmoitusta täytellään, asia pitää olla selvillä ;)
Meillä päädyttiin lämmittämään lopulta 560 kuutiota maalämmöllä. Meillä on melkein kahden hehtaarin tontti haja-asutusalueella ja asutaan Keski-Suomessa, jossa talvet on hieman kylmempiä kuin teillä siellä etelässä. Tontilla maasto on savensekaista moreenia joten siitä pitäisi lämmön irrota ihan maahan asennettavalla vaakakeruupiirillä. Meille niitä tulee kaksi kolmensadan metrin lenkkiä. Putkihan ei paljoa maksa, se on meillä siinä 900 euron kieppeissä Meltexiltä. Viinat 500 euroa. Kaivamisessa ei pitäisi ihan hirveän kauan mennä, joten kai siitä alle tonnilla selvitään. Pumppu maksaa vähän reilut 9000 euroa, on täystehomitoitettu Lämpöässä V10,5. Kytkennät tekee sama putkimies joka asentaa meille Warmian lattialämmityksen - putkari otettiin ihan suhteilla että ei minkään liikkeen kautta.
Meillä toinen vaihtoehto olisi ollut Jäspin Tehowatti jonka kaveriksi kenties ilmalämpöpumppu.
Tulisija meille tulee nautintatarkoituksessa ja sähkökatkosten varalle joka tapauksessa. Samoin LTO:n hyötysuhde on vähän parempi kuin määräyksissä vaaditaan - ei tietenkään ole mitään järkeä päästää vaivalla lämmitettyä ilmaa taivaan tuuliin siitä hyötymättä mutta tunkkainen ilmakaan ei kiinnosta. Lisäksi meillä sanelee tuota LTO-puolta sekin että talo on lisäeristämätön hirsitalo 23 senttiä paksua lamellihirttä ja silloin kannattaa olla hyvä LTO. Meillä jälkilämmitys tapahtuu maalämmöllä vesipatterin kautta. Samoin meillä otettiin a-energialuokan ikkunat taloon. Yläpohjaan tulee n. 40 senttiä eristettä ja alapohjaan meilläkin se 20 senttiä. Meilläkin mentiin B-energialuokkaan.
Kun ei me sitten nähty muissa vaihtoehdoissa oikein järkeä (meille ei voi oikein tehdä kuin yhden tulisijankaan), ei kiinnostanut puulämmitysralli eikä pellettisiilon teko jne. jne. niin tuon suoran sähkön ja maalämmön välillä se tappelu sitten tuli lopulta.
Se päätettiin kyllä että vesikiertoisella lattialla mennään. Varmasti olisi saanut talon lämpenemään myös vaihtoventtiilikoneella (Nibe, IVT, Geopro GS...) ja se olisi tullut halvemmaksikin hankkia mutta mlp:n valinnassa painoi sitten muutkin seikat kuin hinta. Pakkohan sitä on ajatella, mistä tulevaisuudessa saa osia ja että kenen kanssa joutuu asioimaan sitten. Kokonaisuus ratkaisi. Satsaus on kerralla sen verran iso että ajateltiin sitten satsata sen verran että tulee täystehomitoitus kun hintaero osatehoon jäi kuitenkin niin pieneksi. Maapiirillä säästää huomattavasti. Jos meillä olisi pitänyt lähteä liikkeelle porakaivolla niin veikkaan että oltais jätetty sitten jo mlp valitsematta (ehkä, vaikea vannoa kuitenkaan...) mutta meillä on kallioperäkin niin tiivistä ja vähävetistä naapuruston kokemusten mukaan että siinä ei olisi järkeä. Porakaivon teko nyt joka tapauksessa on aika tyyristä!
Mutta tuossa sun tapauksessahan se olisi kai tehtävä kaivolla sitten? Asiaahan lievittää se että eteläisessä Suomessa ei ehkä tarvitsisi tehdä niin syvää kaivoa? Ja kyllä vaihtoventtiilikoneellakin saisit aivan varmasti talosi lämpenemään jos kerran lattialämmitys tulee, tyytyväisiä käyttäjiä on paljon ympäri maata ja Eurooppaa, että sikäli ei olisi pakko satsata siihen pumppuun niin paljon. Uudisrakennuksessa pääsee vähemmällä noissa eikä tule niin kalliiksi tuo mlpkään kuin saneerauskohteissa joissa on patterilämmitys.
En minä ole koskaan kuullut että sähkön hinta olisi merkittävästi laskenut. Kyllä siinä saattaa hyvinkin pari tonnia vuodessa suoralla sähköllä palaa ropsahtaa että talo lämpiää ja käyttövettä on. Kannattaa laskeskella sitä erotusta, mikä investoinnille jää kun ajattelee että ilmaiseksihan se ei millään lämpiä ja että sähkölämmitykseenkin investointikuluja kuitenkin menee. Voihan sitä ajatella kokonaisuutenakin että mitä menisi lainaan enemmän vuodessa tai kokonaisuudessaan jos investoisi maalämpöön, OP:n laskurilla minä sitä laskeskelin.
Ainoa mikä maalämmössä arvelutti ja arveluttaa, on se, että jospa se verme laukeaa kymmenen vuoden kuluttua jo. Silloin laskee kannattavuus kyllä. Mikäänhän ei ole ikuista. Mutta ajattelen niinkin että jollakin se talo on lämmitettävä, itsekseen se ei tule lämpiämään, ja kun joku tapa on valittava, niin olkoon se sitten maalämpö, sillä ollaan sähköyhtiöiden armoilla vain kolmanneksella siitä mitä oltaisiin suoralla sähköllä ja homma on ekologista ja vaivatonta käyttäjälle. Aika varmaahan sekin on että parinkymmenen vuoden sisään tulee kumminkin pistettyä esim. autoihin enemmän rahaa kuin siihen investoinnin erotukseen, mikä suoran sähkön ja mlp:n välille jää. Ja kyse on kuitenkin siitä, millä tulee meidän talo lämpiämään.
Ei ne takatkaan ilmaisia ole. Hormeineen 6000 euroa on nopeasti sileänä eikä riitäkään jos meinaa oikeasti lämmittää eikä vain tunnelmoida. Ja mikä on takan hyötysuhde... verrattuna vaikka sen maalämmön hyötysuhteeseen ;-)
Isälläni on mökillä tiilitulisija ja kotona puukattila ja hän naureskeli taannoin että jos hän lämmittäisi puukattilaa sillä puumäärällä, jolla tiilitulisijaa saa olla lämmittämässä, kattila räjähtäisi! Että sen noiden takkojen hyötysuhteista taas, mitä ne nyt on, 60 - 70%? Niihin ei kyllä kannata taloudellisessa mielessä investoida, mutta onhan ne monessa muussa mielessä maailman paras keksintö eikä me kyllä takkaleivinuunia jätetä laittamatta vaikka maalämpö tuleekin.- lisäeristystä
kannattaa laittaa lisäeristystä jos haluaa saada hieman energiatehokkuutta, pelkkä hirsi ei riitä se on menneiden vuosikymmenien ratkaisu. Kesämökissä ihan ok, mutta ympärivuoden asuttavassa talossa haluaa parempaa energiataloudellisuutta.
- ei tarvi lisäeristää seinää
lisäeristystä kirjoitti:
kannattaa laittaa lisäeristystä jos haluaa saada hieman energiatehokkuutta, pelkkä hirsi ei riitä se on menneiden vuosikymmenien ratkaisu. Kesämökissä ihan ok, mutta ympärivuoden asuttavassa talossa haluaa parempaa energiataloudellisuutta.
Taitaapa olla taas liikkeellä joku joka ei varsinaisesti hirsirakentamisesta mitään tiedä muuta kuin että muistelee 30-luvun käsinveistettyjä ohuita hirsiä ja rivettä seinänvälissä.
Ei meillä tarvinnut mitään ihmeempiä proseduureja siihen että lisäeristämätön hirsitalo menee B-energialuokkaan. Perehdyhän tuohon luokitukseen niin huomaat että nykyvaatimuksilla tehdyt pakettitalot joissa ikkunoiden u-arvo on luokkaa 1,4 ja ovilla samaa luokkaa, seinillä arvo 0,24 ja normaalit ylä- ja alapohjan eristemäärät, energialuokka on laskelmassa usein D. C:kin on jo melko hyvä. Seinien kautta ei itse asiassa rakennuksesta kovin paljon lämpöä poistu. Enimmäkseen poistuu yläpohjasta ja ilmastointi vie tietenkin lämpöä taivaan tuuliin joten siihen on ihan hyvä kiinnittää huomiota. Painovoimainenkaan ilmastointi ei olisi minusta kovin paha juttu jos on hirsitalo mutta painovoimaiselle ilmanvaihdolle on aika vaikea löytää suunnittelijaa ja laskennallisesti sellainen talo tahtoo valahtaa energialuokkaan E tai jotain ja mieluiten kannattaa pistää sitten rakennuksena kesämökiksi - rakennuslupaa sille ei välttämättä saa taloksi.
Hirren lämmönvarauskykyä ei ole kovin hyvin tutkittu. Tiiviyttä on tutkittu VTT:n toimesta ihan vastikäänkin Finnlamellin hirsitalossa Oulussa ja siellä tulokset olivat erinomaisia. En muista mistä tuon tutkimuksen löytää mutta kai se jostain on saatavilla. Epäilemättä Finnlamelli-myyjältä saa tietoa ;) Nykyiset isoista lamellihirsistä rakennetut talot eivät ole energiataloudellisesti sen kummempia kuin muutkaan puurakenteiset talot mutta on selvää että niiden rakentamisessa voi eri tavalla asioita mennä pieleen kuin runkorakenteisen talon kohdalla.
Ei siinä mitään, voihan hirren toki lisäeristääkin, varsinkin jos ei ole varaa ostaa paksua hirttä niin ohut hirsi ja lisäeristys tulee halvemmaksi mutta työkustannukset lisääntyvät kyllä siinä sitten. Hyvä rakenne kai se lisäeristettyki on. Mutta ei se välttämättä tuo autuutta. Kokonaisuus ratkaisee, meille oli väliä silläkin, mitä muihin rakenneosiin tulee kuin vain seiniin. Täyttä puuta oleva rakenne on kuitenkin kosteusteknisesti ainutlaatuinen ja sen toiminta on taattu vuosisadoiksi. - miksi ihmeessä?
ei tarvi lisäeristää seinää kirjoitti:
Taitaapa olla taas liikkeellä joku joka ei varsinaisesti hirsirakentamisesta mitään tiedä muuta kuin että muistelee 30-luvun käsinveistettyjä ohuita hirsiä ja rivettä seinänvälissä.
Ei meillä tarvinnut mitään ihmeempiä proseduureja siihen että lisäeristämätön hirsitalo menee B-energialuokkaan. Perehdyhän tuohon luokitukseen niin huomaat että nykyvaatimuksilla tehdyt pakettitalot joissa ikkunoiden u-arvo on luokkaa 1,4 ja ovilla samaa luokkaa, seinillä arvo 0,24 ja normaalit ylä- ja alapohjan eristemäärät, energialuokka on laskelmassa usein D. C:kin on jo melko hyvä. Seinien kautta ei itse asiassa rakennuksesta kovin paljon lämpöä poistu. Enimmäkseen poistuu yläpohjasta ja ilmastointi vie tietenkin lämpöä taivaan tuuliin joten siihen on ihan hyvä kiinnittää huomiota. Painovoimainenkaan ilmastointi ei olisi minusta kovin paha juttu jos on hirsitalo mutta painovoimaiselle ilmanvaihdolle on aika vaikea löytää suunnittelijaa ja laskennallisesti sellainen talo tahtoo valahtaa energialuokkaan E tai jotain ja mieluiten kannattaa pistää sitten rakennuksena kesämökiksi - rakennuslupaa sille ei välttämättä saa taloksi.
Hirren lämmönvarauskykyä ei ole kovin hyvin tutkittu. Tiiviyttä on tutkittu VTT:n toimesta ihan vastikäänkin Finnlamellin hirsitalossa Oulussa ja siellä tulokset olivat erinomaisia. En muista mistä tuon tutkimuksen löytää mutta kai se jostain on saatavilla. Epäilemättä Finnlamelli-myyjältä saa tietoa ;) Nykyiset isoista lamellihirsistä rakennetut talot eivät ole energiataloudellisesti sen kummempia kuin muutkaan puurakenteiset talot mutta on selvää että niiden rakentamisessa voi eri tavalla asioita mennä pieleen kuin runkorakenteisen talon kohdalla.
Ei siinä mitään, voihan hirren toki lisäeristääkin, varsinkin jos ei ole varaa ostaa paksua hirttä niin ohut hirsi ja lisäeristys tulee halvemmaksi mutta työkustannukset lisääntyvät kyllä siinä sitten. Hyvä rakenne kai se lisäeristettyki on. Mutta ei se välttämättä tuo autuutta. Kokonaisuus ratkaisee, meille oli väliä silläkin, mitä muihin rakenneosiin tulee kuin vain seiniin. Täyttä puuta oleva rakenne on kuitenkin kosteusteknisesti ainutlaatuinen ja sen toiminta on taattu vuosisadoiksi.Sinän lämpöhäviö on kuitenkin tuplat nykyisiin villaeristettyihin runkoihin nähden.
En ymmärrä miksi joku haluaa talon hirrestä. - Pohjalainen talo
miksi ihmeessä? kirjoitti:
Sinän lämpöhäviö on kuitenkin tuplat nykyisiin villaeristettyihin runkoihin nähden.
En ymmärrä miksi joku haluaa talon hirrestä.Teinisukupolvea mikä ei ymmärrä asumisen perusasioita jos ihmettelet miksi hirsitalon haluaa joku rakentaa.
- on kokemusta
miksi ihmeessä? kirjoitti:
Sinän lämpöhäviö on kuitenkin tuplat nykyisiin villaeristettyihin runkoihin nähden.
En ymmärrä miksi joku haluaa talon hirrestä.kestävistä ja toimivista rakennuksista vuosisadoilta, eikä muutamalta "homeongelmavuosikymmeneltä".
Nykyiset suomen rakennusmääräykset ovat gryndereiden ja muiden "välistävetäjien" lobbaamina aivan yksisilmäiset ja tähtäävät vain firmojen voiton maksimointiin. Harmi vain kun asukkaista ja rakennusten käyttäjistä kovin harva viitsii oikeasti ja ajatuksella paneutua elämänsä tärkeimpään hankkeeseen. - tosi tarkka
on kokemusta kirjoitti:
kestävistä ja toimivista rakennuksista vuosisadoilta, eikä muutamalta "homeongelmavuosikymmeneltä".
Nykyiset suomen rakennusmääräykset ovat gryndereiden ja muiden "välistävetäjien" lobbaamina aivan yksisilmäiset ja tähtäävät vain firmojen voiton maksimointiin. Harmi vain kun asukkaista ja rakennusten käyttäjistä kovin harva viitsii oikeasti ja ajatuksella paneutua elämänsä tärkeimpään hankkeeseen.Minun suunnittelussa hirsitalo jäi ensimmäisenä pois.
- niin kai
Pohjalainen talo kirjoitti:
Teinisukupolvea mikä ei ymmärrä asumisen perusasioita jos ihmettelet miksi hirsitalon haluaa joku rakentaa.
Sinä et kai sitten ole koskaan ollu teini?
Mun viimeisestä teinivuodesta tuli just 20 vuotta. - on mädäntyny jo pois
on kokemusta kirjoitti:
kestävistä ja toimivista rakennuksista vuosisadoilta, eikä muutamalta "homeongelmavuosikymmeneltä".
Nykyiset suomen rakennusmääräykset ovat gryndereiden ja muiden "välistävetäjien" lobbaamina aivan yksisilmäiset ja tähtäävät vain firmojen voiton maksimointiin. Harmi vain kun asukkaista ja rakennusten käyttäjistä kovin harva viitsii oikeasti ja ajatuksella paneutua elämänsä tärkeimpään hankkeeseen.Muistaakseni Suomessa on yli 100 vuotta vahoista rakennuksesta jäljellä 1%, eli niistä sun ihannetaloista lähes kaikki ovat lahonneet ja mädäntyneet purkukuntoon alle sadassa vuodessa. Jäljelle jääneet ovat aikansa valioyksilöitä tai sitten vain paremmin pidettyjä kuin 99% vastaavista.
- Hymypoika :)
on mädäntyny jo pois kirjoitti:
Muistaakseni Suomessa on yli 100 vuotta vahoista rakennuksesta jäljellä 1%, eli niistä sun ihannetaloista lähes kaikki ovat lahonneet ja mädäntyneet purkukuntoon alle sadassa vuodessa. Jäljelle jääneet ovat aikansa valioyksilöitä tai sitten vain paremmin pidettyjä kuin 99% vastaavista.
...On suurin osa täystiilirakenteisiä,vanhimmat jopa 800 vuotta vanhoja.
Nykypäivän lankku-kyprokkikyhäelmät ovat surullista kamaa kolmenkymmenen vuoden päästä. - sittenhän sen näkee
Hymypoika :) kirjoitti:
...On suurin osa täystiilirakenteisiä,vanhimmat jopa 800 vuotta vanhoja.
Nykypäivän lankku-kyprokkikyhäelmät ovat surullista kamaa kolmenkymmenen vuoden päästä.Lapsuudenkotin on tyypillinen talo 70-luvulta, eli ikää on noin 35 vuotta ja ihan hyvässä iskussa se vielä on ollu. Tekniikka menee varmaan uusiksi kohta, kun kupariputket on betonivaluissa yms., mutta pikkurempalla se puskuttelee varmati ihan helposti toiset 35 vuotta, ennen kuin tarvii alkaa rakenteita remontoimaan.
- Pohjalaista
on mädäntyny jo pois kirjoitti:
Muistaakseni Suomessa on yli 100 vuotta vahoista rakennuksesta jäljellä 1%, eli niistä sun ihannetaloista lähes kaikki ovat lahonneet ja mädäntyneet purkukuntoon alle sadassa vuodessa. Jäljelle jääneet ovat aikansa valioyksilöitä tai sitten vain paremmin pidettyjä kuin 99% vastaavista.
On lahonnut hirsitalot koska ovat jääneet autioiksi eikä niistä ole huolehdittu vesikatto ei enää ole pitänyt syy ei suinkaan ole hirressä se olisi huono rakennusmateriaali.Kyllä saa puskee joka ikisen elementtipaskan nurin 10v sisällä jos esim katto vuotaa.
- ymmärrä. (ei sis. viestiä)
miksi ihmeessä? kirjoitti:
Sinän lämpöhäviö on kuitenkin tuplat nykyisiin villaeristettyihin runkoihin nähden.
En ymmärrä miksi joku haluaa talon hirrestä....
- miksi....
ymmärrä. (ei sis. viestiä) kirjoitti:
...
Eipä tullu ensimäistäkään perustelua hirsitalon rakentamiseen...
- rakasa
Osaako kukaan sanoa kun lämmitää takka huoneen lämpötila nousee niin lattia lämmitys kytkeytt pois päältä tuleeko 2-3 päivän viie ennekuin lattia taas lämpenee en tiedä miten nämä ilmlämpö pumput käytäytyy silloin tutulla on ainakin käynyt näin its olen ajatellut sähkölattia lämmitystä ja takkaa/ kunnon lämmöntalteen ottoa tulee pieni talo 110 neliötä 1 kerrokseen
- onko järkeä?
Oletko laskenut paljonko tuo 2 takkaa kaksi ilppiä ja yläkertaan patterit tulee maksamaan?
- .....
Saa kyllä kunnon klapikattilan(alapalo tai käänteispalo) varustettuna 2-3 kuution varaajalla ja varaajaan esim. 9 kW:n sähkövastus varajärjestelmäksi.
Etuina noihin takkoihin verrattuna huomattavasti tarkempi lämmönsäätö ja myös lämminvesi tuotetaan biopolttoaineilla.
Ja kun pannuhuone on muualla kuin asuttavassa huoneessa, niin puuhuolto ei roskaa koko taloa eikä oikein järjestettynä ole jatkuvaa puunkuskaamista.Työmäärä myös tuon pannun kanssa(siis nuo alapalo-käänteispalo) on huomattavasti pienempi kuin takkojen kanssa.Oumannin säätimet kun asentaa, niin kovimmillakin tuulilla lämpötila pysyy vakoina.- jos puilla
Olen myös sitä mieltä että jos aikoo lämmittää puilla, niin se puusavotta on parempi pitää pannuhuoneessa eikä olohuoneessa.
- missään huoneessa
jos puilla kirjoitti:
Olen myös sitä mieltä että jos aikoo lämmittää puilla, niin se puusavotta on parempi pitää pannuhuoneessa eikä olohuoneessa.
joten valitsin maalämmön.
Saatte vapaasti laskea niitä takaisinmaksuaikojanne, mutta minä en omaa aikaani ala halkojen hakkaamiseen käyttämään.
- hjk1
ehdottomasti paras ja toimivin vaihtoehto!!!
- sauli ikäheimo
Tuollainen käy hyvin sinun taloosi, kun on hyvät eristeet ja energiantarve pieni. 15 vuoden jälkeen laitat uuden maalämpöä ja muita pumppuja paremman laitteen. Laita myös hyvä iv-kone
- Rakentaja 2009
Lukea kaikkia vastauksia joten tässä voi olla toistoa.
Oikeilla jällillä olet. Uudet matalaenergiatalot kuluttavat vähän lämmitysenergiaa. Ongelmana on käyttövesi jota ei voi kierrättää vaan menee viemäriin. Sähkölämmitys tehokas IV laite takka ( varalämmitys sähkökatkot ) on hyvä yhdistelmä. Jos haluat viilennystä niin ILP on hyvä. - kerro meille
Joko on lämmöt päällä?
- raksaaja
Mielestäni en harkitsisi mitään muuta kuin maalämpöä.
(Ja kolmeen kerrokseen en rakentaisi missään tapauksessa ja yläkerroksen/yläkerrokset pitäisi myöskin rakentaa harkoista, ainakin sisävaippa, muuten talosta ei tule ilmatiivis, kaksi-kolmi kerroksisessa kun ilma sangen voimakkaasti pyrkii yläpohjan / yläkerran rakenteiden läpi harakoille.)
Jos haluaa alkuinvestoinnin euroja pihistää niin ensialkuun lämmöntuottoon akvatermin 700L tulistinvaraaja (tai isompi). Varaajan alaosaan 6kw vastus ja yläosaan esim. 3kw vastus. Maalämpöpumppua varten yhteet sulutettuna siten että pumpun saa kyktettyä ilman että lämmitysjärjestelmä pitää tyhjentää.
Parin vuoden päästä kun maalämmön tuohon laittaa niin siihen sitten kait saisi kaiken maailman energia-avustukset ja kotitalousvähjennykset.
Mutta jos itelle tekisin niin tekisin kuten tuohon nykyiseenkin.
Pieni tulistimella varustettu maalämpöpumppu ja lämmönkeruu pintamaasta jos mahdollista. Jos ei pintamaasta niin 1x220m lämpökaivo.
Maalämpökamppeet maksanee 10-15t€.
Kannattaa myöskin rakentaa puhallinkonvektoreille putket valmiiksi, jotta saa lämpökaivosta edullisen jäähdytyksen. Ilmalämpöäpumpuilla jos jäähdytät niin voi tulla elämä kalliiksi.
Ainoatakaan ilmalämpöpumppua en huolisi isoon uudisrakennukseen, se olisi täyttä PELLEILYÄ!!!!
Ja meillä siis 230m2 ja 700m3 ja 10500kwh/a kaikki sähköt tässä parin eka vuoden aikana. Oulunläänissä. LÄ t8 tuottaa lämmön.- huolia
ilpin, tosin jäähdyttelyyn.
- raksaaja
huolia kirjoitti:
ilpin, tosin jäähdyttelyyn.
jos lämpökaivo tulisi niin silloin maaviileästä kannattaa ottaa kaikki irti
- tuli kysyttyä
raksaaja kirjoitti:
jos lämpökaivo tulisi niin silloin maaviileästä kannattaa ottaa kaikki irti
reilusti kalliimpi ja hankalampi asennettava.
IV kanavien kautta viilentämistä en edes harkinnut kun ottaa huomioon sen tuomat riskit ja systeemin tehottomuuden. - raksaaja
tuli kysyttyä kirjoitti:
reilusti kalliimpi ja hankalampi asennettava.
IV kanavien kautta viilentämistä en edes harkinnut kun ottaa huomioon sen tuomat riskit ja systeemin tehottomuuden.Mikä siinä voisi enemmän maksaa kuin kaksi ILPpiä?
Laadukkaat Ilpit maksanee asennettuna 3000-4000€? Puhallinkonvektorit on muistaakseni muutaman sata euroa, siihen sitten yksi kertovesipumppu, putkea ja armaflexiä putken päälle. Vaikea uskoa että tulisi kalliimmaksi. Ja käyttö olisi sitten halpaa ja auttaisi nostamaan maalämmön hyötysuhdetta entisestäänkin.
IV:n kautta on täysin riskitöntä viilentää mikäli ei viilennetä liikaa. Tehot jää tottakai pieniksi, mutta eipähän IVK puske ainakaan lämmintä ulkoilmaa sisään. Niinpaljoa ei kannattane viilentää että IV putkiin tarvitsisi armaflexit pintaan, tulee kalliiksi ja työlääksi, eikä tehoja tosiaan paljoa tuu lisää.
(toki kaikkein viksuinta on rakentaa niin ettei viilennystä tartte laisinkaan) - miksi?
raksaaja kirjoitti:
Mikä siinä voisi enemmän maksaa kuin kaksi ILPpiä?
Laadukkaat Ilpit maksanee asennettuna 3000-4000€? Puhallinkonvektorit on muistaakseni muutaman sata euroa, siihen sitten yksi kertovesipumppu, putkea ja armaflexiä putken päälle. Vaikea uskoa että tulisi kalliimmaksi. Ja käyttö olisi sitten halpaa ja auttaisi nostamaan maalämmön hyötysuhdetta entisestäänkin.
IV:n kautta on täysin riskitöntä viilentää mikäli ei viilennetä liikaa. Tehot jää tottakai pieniksi, mutta eipähän IVK puske ainakaan lämmintä ulkoilmaa sisään. Niinpaljoa ei kannattane viilentää että IV putkiin tarvitsisi armaflexit pintaan, tulee kalliiksi ja työlääksi, eikä tehoja tosiaan paljoa tuu lisää.
(toki kaikkein viksuinta on rakentaa niin ettei viilennystä tartte laisinkaan)aika hintavia ilppejä olet valkkaamassa jos hinnat on nuo.
Kyselin sillon maalämpöä hankkiessa noita konvektoreita niin yksi kipale asennettuna 2,5ke mikä on melko paljon jos tonnilla saapi jo panasonikin ilppiä asennettuna.
Viilennykseen ei tartte olla sitä parasta superia kun käyttökin on suht vähäistä.
IV:n kautta turha jäähdytellä noilla spekseillä ja erittäin riskialtista jos koitetaan optimoida että päästäis ilman putkiston eristyksiä.
Etukäteen on vaikea sanoa tarvitaanko viilennystä vai ei ja paljonko sitä fylliä pitäis pistää että ei tarvittais. - raksaaja pikaiseen ..
miksi? kirjoitti:
aika hintavia ilppejä olet valkkaamassa jos hinnat on nuo.
Kyselin sillon maalämpöä hankkiessa noita konvektoreita niin yksi kipale asennettuna 2,5ke mikä on melko paljon jos tonnilla saapi jo panasonikin ilppiä asennettuna.
Viilennykseen ei tartte olla sitä parasta superia kun käyttökin on suht vähäistä.
IV:n kautta turha jäähdytellä noilla spekseillä ja erittäin riskialtista jos koitetaan optimoida että päästäis ilman putkiston eristyksiä.
Etukäteen on vaikea sanoa tarvitaanko viilennystä vai ei ja paljonko sitä fylliä pitäis pistää että ei tarvittais.Ihmettelenpä hintoja.
Jos tonniin saa laadukkaan ILPin asennettuna niin se on edullista.
mutta puhallinkonvektorin hinta ällistyttää.
Onhan kyseessä kuitenkin yhden miljuuna kertaa yksinkertaisenpi laite ja asennus onnistuu peruspeelolta ilman kylmä-aineita.
Pitää koettaa kysyä kamraateilta mitä on kamppeet heille maksaneet asennettuna, kunhan vain muistaisin.
Mallistoa kyllä piisaa, esim:
http://www.lining.fi/ilmastointi/16/Daikin VRV III j%E4%E4hdytysj%E4rjestelm%E4t - oletin hinnan
raksaaja pikaiseen .. kirjoitti:
Ihmettelenpä hintoja.
Jos tonniin saa laadukkaan ILPin asennettuna niin se on edullista.
mutta puhallinkonvektorin hinta ällistyttää.
Onhan kyseessä kuitenkin yhden miljuuna kertaa yksinkertaisenpi laite ja asennus onnistuu peruspeelolta ilman kylmä-aineita.
Pitää koettaa kysyä kamraateilta mitä on kamppeet heille maksaneet asennettuna, kunhan vain muistaisin.
Mallistoa kyllä piisaa, esim:
http://www.lining.fi/ilmastointi/16/Daikin VRV III j%E4%E4hdytysj%E4rjestelm%E4tolevan edullisempi kun ei tartte ulkoyksikköä mutta eipä näin ollutkaan.
Pitäis varmaan kysyä uudelleen josko ois tullu joku tolkku.
Kaippa tuon voisi asentaa jälkikäteenkin jos jättäis vaan sopivat aukot mistä vetää letkut yksiköille.
Pummpu on nääs kellarissa ja jäähdytystä voisin kaivata kakkoskerrokseen. - raksaaja
oletin hinnan kirjoitti:
olevan edullisempi kun ei tartte ulkoyksikköä mutta eipä näin ollutkaan.
Pitäis varmaan kysyä uudelleen josko ois tullu joku tolkku.
Kaippa tuon voisi asentaa jälkikäteenkin jos jättäis vaan sopivat aukot mistä vetää letkut yksiköille.
Pummpu on nääs kellarissa ja jäähdytystä voisin kaivata kakkoskerrokseen.tai sitten putket valmiiksi ilman suojaputkea mutta pelkällä armaflexillä.
Ensimmäinen on edullisempi jos vaikka sitä ei koskaan tulisi otetuksi käyttöön.
Meillä laitoin tuon jälkimmäisen ja rakensin myös viemäröinnin rakenteiden sisään konvektoria varten.
Mutta konvektorien hintoja pitää tosiaan ihmetellä.
Vähäisen kysynnän vuoksi hinnat sikamaiset?
PS. eihän kukaan estä varautumaan myös ILP asennusta varten... eipähän ole kaikki munat samassa korissa .... mutta nää on taas näitä vyö henkselit hommia
:-( - sähköt
raksaaja kirjoitti:
tai sitten putket valmiiksi ilman suojaputkea mutta pelkällä armaflexillä.
Ensimmäinen on edullisempi jos vaikka sitä ei koskaan tulisi otetuksi käyttöön.
Meillä laitoin tuon jälkimmäisen ja rakensin myös viemäröinnin rakenteiden sisään konvektoria varten.
Mutta konvektorien hintoja pitää tosiaan ihmetellä.
Vähäisen kysynnän vuoksi hinnat sikamaiset?
PS. eihän kukaan estä varautumaan myös ILP asennusta varten... eipähän ole kaikki munat samassa korissa .... mutta nää on taas näitä vyö henkselit hommia
:-(ilp asennusta varten , 3*2,5 suoraan keskukselle, jos sellaisen haluaa laittaa.
Viemäröintejä en tehnyt etukäteen, menköön pintana kun tuleevat vaatehuoneeseen.
Josko kattelis ensin että miten lämpimäksi se mökki kesäkeleillä oikeen lämpiää.
Tällä hetkellä mukava 18c, tosin lattiat on vielä ilman laminaattia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomessa on meneillään boomereiden kosto
1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä1403494Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?
Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri2162423IPCC romahtaa
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Ilmastohourimoinnin tukijalka myöntää, ettei mitään ilmastokatastrofia olekaan. Eikös tääl682398Toiko Helen laivalastillisen vieraslajeja Suomeen?
Loviisan satamaan tuotiin laivalastillinen pähkinänkuoria Norsunluurannikolta Loviisan satamaan kiinnittyi vapun al892224- 1551648
Koulujen kesälomien siirto
Koulujen kesälomaa voitaisiin siirtää viikon verran. Se voisi olla hyvä kompromissi. Pääsiäsiseen voitaisiin lisätä muut1201482Perussuomalaisten onnistunut vappumarssi nostaa kannatusta
Rauhanmarssilla olleiden kimppuun hyökänneiden vassareiden kannatus sen sijaan romahtaa. Kaikki näyttää hyvältä vuoden151241Pelolla pakottaminen
Kristinusko on tuovinaan valoa ja toivoa, mutta ensin pitää olla pimeyttä ja toivottomutta jotta joku valoa ja toivoa ha6241076- 1201070
- 721009