Minimi-/vähittäispalkka...?!

Opiskelija saa n. 500 e/kk opintotukea ja asumislisää. Aika moni sillä tulee toimeen, jos vuokra ei ole aivan kauhea. Tulin joskus hyvin toimeen noin tuolla, tosin markka-aikaan kun jäi pari tuhatta markkaa käteen.

Musta tuntui joskus, että jos saisi 5000 mk/kk käteen vuokran jälkeen, taivas aukeaa. Ei käynyt niin. Ihminen on todella hyvä keksimään kaikenlaisia rahareikiä. Nyt lainoihin, ruokaan ja muuhin "pakolliseen" elämiseen menee melkein 2000 e/kk ja lisäksi vaatteet, bensa jne. Silti ei tunnu sen kummallisemmalta olo. Aina ollaan yhtä köyhiä.

Onko näin, että raha ei tee onnelliseksi? Väittäisin näin, jos ja kun isompi asunto, uudempi auto jne. ei ole mielihyvää aiheuttavia asioita.

toimeen kirjoitti:

Opiskelija saa n. 500 e/kk opintotukea ja asumislisää. Aika moni sillä tulee toimeen, jos vuokra ei ole aivan kauhea. Tulin joskus hyvin toimeen noin tuolla, tosin markka-aikaan kun jäi pari tuhatta markkaa käteen.

Musta tuntui joskus, että jos saisi 5000 mk/kk käteen vuokran jälkeen, taivas aukeaa. Ei käynyt niin. Ihminen on todella hyvä keksimään kaikenlaisia rahareikiä. Nyt lainoihin, ruokaan ja muuhin "pakolliseen" elämiseen menee melkein 2000 e/kk ja lisäksi vaatteet, bensa jne. Silti ei tunnu sen kummallisemmalta olo. Aina ollaan yhtä köyhiä.

Onko näin, että raha ei tee onnelliseksi? Väittäisin näin, jos ja kun isompi asunto, uudempi auto jne. ei ole mielihyvää aiheuttavia asioita.

Lue lisää

Perheetön opiskelija siis saa tuon asumislisän. Eikä se edes riipu puolison tuloista. Perheellinen opiskelija tippuu yleisen asumistuen piiriin, johon vaikuttaa omat ja puolison tulot paljon raaemmin.

>Työttömänä saat asumistukea ja päivärahat jotka
>pääasiassa takaavat paremman turvan kuin tuo.

Puhut ihan puutaheinää...


Saat kyllä asumistukea asuntoosi myös, jos olet pienipalkkainen.

Esimerkiksi (laskettu kuluvan vuoden veroilla, mitä loppuvuodesta pitäisi maksaa veroa eroa 8kk:lta, kun alkuvuonna ei olla tienattu mitään laskun helpottamiseksi. Eli ovat vertailukelpoisia varsin hyvin näin.)

PALKANSAAJA:
Yksinasuva
Helsinki
palkka 1000e/kk (vero 5,5% 4,5% -> 900 e/kk)
35 neliötä
vuokra 400 euroa/kk
vesi 15e/kk
-------------
asumistuen suuruus 162,32e/kk.
=======================
Yhteensä: 1062e/kk
Eli vuokran jälkeen jää käteen yli 647e/kk

TYÖTÖN:
Työtön
helsinki
päiväraha 551e/kk (vero 15,5% -> 465e/kk)
35 neliötä
vuokra 400 euroa/kk
vesi 15e/kk
-------------
asumistuen suuruus 323,12e/kk
=============
Yhteensä: 788e/kk
Eli vuokran jälkeen jää käteen yli 373 e/kk
Eli olet oikeutettu 40e/kk toimeentulotukeen, jolloin käteesi jää 417e/kk (kuntaluokka 1).

Palkansaajalle jää siis kuukaudessa yli 200 euroa enemmän käteen ilman hirveitä lippujen ja lappujen selvittelyä ja papereiden täyttöä kelaan ja sossuun.

Quote

Suomessa ei ole käytössä lakiin perustuvaa suoranaista minimipalkkaa vaan käytössä on alakohtainen vähimmäispalkka.

End quote.

Tämä pitää paikkansa, suomessa ei ole lakiin perustuvaa minimipalkkaa, vaan suurimalle osaa aloille neuvotellaan työehtosopimus, jossa sovitaan myös alalla käytettävien palkkojen minimitasot. On huomattava, että työehtospomuksessa sovitaan myös paljosta muustakin kuin palkoista, yleensä neuvotteluissa on palkasta päästy yksimielisyyteen helpoiten. On olemassa myös sellaisia aloja, joilla ei ole yleisisitovaa työehtosopimusta, ja silloin voidaan sopia ehdot sitovalla TES:llä, jolloin sen ehdot sitovat vain niitä yrityksiä jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai ovat jäseninä sopineessa järjestössä.




Quote

Vaihtelee siis aloittain, kai ne liitot niistä neuvottelevat työnantajien kanssa.

End quote.

Työehtosopimuksesta sopivat työnantajajärjestö ja alan työntekijäliitto keskenään. Neuvotteluissa ei ole sattuman varaisesti valittuja liittoja, vaan kumpikin osapuoli edustaa oman alansa järjestäytyneitä työnantajia ja työntekijäitä.




Quote

Jos ei kuulu liittoon, sinulle pitää maksaa "kohtuullista ja alalle ominaista palkkaa", eli jos palkkasi on selvästi huonompi kuin muilla samaa työtä tekevillä, siitä voi valittaa(tosin ensin neuvotella työnantajan kanssa).

End quote.

Väärin.

Sillä kuuluko ammattiliitton tai ei, ei ole merkitystä palkan maksun määräytymisessä. Jos alalle on neuvoteltu YLEISSITOVA työehtosopimus, on kyseistä sopimusta käytettävä kaikissa kyseisen alan yrityksissä, vaikka työantaja ja työntekijä eivät ole järjestäytyneet omiin liittoihinsa. Suurin osa suomalaisista työntekijöistä ovat alalla, jolla on yleissitova työehtosopimus.


Mikä työehtosopimus on:
http://www.kitkatta.net/valmis/kiikari/tyoehtosopimus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Työehtosopimus


Mitä se yleissitovuus tarkoittaa:
http://www.kitkatta.net/valmis/kiikari/tyoehtosopimus.html#1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Työehtosopimus#Yleissitovuus

Tossa on jotain,on kyllä aika kauttarantain laskettu http://fi.wikipedia.org/wiki/Vähimmäispalkka
eli tää:Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2007 lukien olla vähintään 956,10 euroa kuukausipalkkana, 44,47 euroa päiväpalkkana tai 5,55 euroa tuntipalkkana.
Kyllä siinä lähteenä näyttää olevan mm. työsopimuslaki,tosin ei sanota miltä osin.

luottomiesjoskus kirjoitti:

Tossa on jotain,on kyllä aika kauttarantain laskettu http://fi.wikipedia.org/wiki/Vähimmäispalkka
eli tää:Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2007 lukien olla vähintään 956,10 euroa kuukausipalkkana, 44,47 euroa päiväpalkkana tai 5,55 euroa tuntipalkkana.
Kyllä siinä lähteenä näyttää olevan mm. työsopimuslaki,tosin ei sanota miltä osin.

Lue lisää

Työsopimuslain 2 luvun 10 §:ssä säädetään: Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Sen sijaan työttömyysturvalaissa säädetään palkansaajan työssäoloehtoon luettavasta työstä 5 luvun 4 § 3 momentissa: Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 940 euroa kuukaudessa. (22.12.2006/1252)

Palkan määrä em. momentissa on 2007 tasossa ja sitä on tarkistettu palkkakertoimella sen jälkeen. Nyt se on 1025,20 euroa/kk, 47,68 euroa/päivä tai 5,96 euroa/tunti

edelliselle kirjoitti:

Työsopimuslain 2 luvun 10 §:ssä säädetään: Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa
Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

Sen sijaan työttömyysturvalaissa säädetään palkansaajan työssäoloehtoon luettavasta työstä 5 luvun 4 § 3 momentissa: Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 940 euroa kuukaudessa. (22.12.2006/1252)

Palkan määrä em. momentissa on 2007 tasossa ja sitä on tarkistettu palkkakertoimella sen jälkeen. Nyt se on 1025,20 euroa/kk, 47,68 euroa/päivä tai 5,96 euroa/tunti

Lue lisää

amatöörinä.. voi jukolauta:

"eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle..."

suomeksi: jos sinulla EI ole työsopimusta, niin sitten tuon mukaan mennään, jos taas on; Olette sopineet vastikkeesta jonka mukaan mennään.

esim. vakuutusedustajana voit saada 20e koko kuun työstä ja se on ihan laillista.

lakitekstejä kirjoitti:

amatöörinä.. voi jukolauta:

"eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle..."

suomeksi: jos sinulla EI ole työsopimusta, niin sitten tuon mukaan mennään, jos taas on; Olette sopineet vastikkeesta jonka mukaan mennään.

esim. vakuutusedustajana voit saada 20e koko kuun työstä ja se on ihan laillista.

Lue lisää

Yrittäjiin ei sovelleta mitään "tavanomainen ja kohtuullinen palkka" systeemiä. Niiden rahantulo on niistä kiinni.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000047&posting=22000000043114704#22000000043114704

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000016&posting=22000000032370511

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000047&posting=22000000037417499#22000000037417499

Quote:

Se ei ole laissa. Mutta jotain taulukoita on työehtosopimuksissa. Ja kun työsuhde on aina sopimusasia. Taulukoita ei ole pakko kenenkään noudattaa, vaan voi tehdä paikallisen sopimuksen.

End quote.


Ei se ihan noinkaan mene.

Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, niin ne työehtosopimuksessa sovitut minimi palkat ovat sitovia, ja niitä ei voi paikallisesti sopimalla neuvotella pienemmiksi. Mutta, kuten jo totesin, että kyseiset palkat ovat pienimmät mitä alalla saa maksaa, mutta mikään ei estä työnantajaa maksamasta suurempaa palkkaa kuin TES:ssä on sovittu.

Nimimerkki kirjoitti:

Quote:

Se ei ole laissa. Mutta jotain taulukoita on työehtosopimuksissa. Ja kun työsuhde on aina sopimusasia. Taulukoita ei ole pakko kenenkään noudattaa, vaan voi tehdä paikallisen sopimuksen.

End quote.


Ei se ihan noinkaan mene.

Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, niin ne työehtosopimuksessa sovitut minimi palkat ovat sitovia, ja niitä ei voi paikallisesti sopimalla neuvotella pienemmiksi. Mutta, kuten jo totesin, että kyseiset palkat ovat pienimmät mitä alalla saa maksaa, mutta mikään ei estä työnantajaa maksamasta suurempaa palkkaa kuin TES:ssä on sovittu.

Lue lisää

Jos työnantaja ei kuulu liittoon, eikä duunari kuulu liittoon, se siitä "yleissitovuudesta".

Itse kuuluin johonkin kommariliittoon joskus seiskyt luvulla. Poltin jäsenkirjan silloin. Ei sillä ollut, eikä ole yhtään mitään virkaa. Palkka on se mitä maksetaan. Ei se mikä jossain paperissa lukee. paperit koskevat käytännössä vain vähän isompia firmoja. Muutaman ihmisen duunipaikissa ei lasketavuotuisia ylityötunteja. Eikä niistä aina edes makseta kuin perustuntipalkka. Sehän sovittu juttu kun pomo sen sanoo olevan niin.

Toki voi mennä poliisille. Mutta sitten onkin jo hankala löytää yhtään mitään työtä mistään. Ei sellaista rettelöitsijää kukaan palkkaa, joka on haastanut pomonsa käräjille.

Työehtosoppari on jo nyt käytännössä kuollut kirjain monilta aloilta. Ja kokoajan siirrytään enemmän ja enemmän paikalliseen sopimukseen.

Muistaakseni jossain paperihommmissa on jo sovittu palkkojen alentamisesta huonosta taloustilanteesta johtuen. Ja ne kuuluvat liittoon.

Mutta kun ala on kuoleva ala suomessa, duuunarin on pakko sopia, että pysyisi leivän ääressä.

Ja sehän passaa kyllä liitoillekin. Niitten valta perustuu jäsenmäärään. Ei siihen että ihalainen on hyvä tyyppi. Kun tulee jäsenkato, valta menee siinä samalla. TES- tulee kuolemaan aikanaan käsitteenäkin. Pakko kommareiten alkaa tekemään politiikkaa säilyttääkseen jäsenistönsä. Enää ei riitä. että ylipalkatuille ja alipalkatuille hoitsuille hoidettiin laman alla ylisuuri palkankorotus, joka oli ensi askeleita lamaan ja jolla työnantajilla oli tarkoitus saada inflaatio laukkaamaan talouden pelastamiseksi. Siis heidän taloutensa. sama se mitä hoitsulla on jäänyt käteen laman loppuessa "korotuksistaan".

Siis näin se menee, kommariproggis ei oo enää poppista. Suomessa ei ole minimi palkkaa, täällä on vain nimellisiä sopimuksia, joita nyt noudatetaan vähintäänkin vaihtelevasti käytännössä. Laissa ei määrätä muuta, kuin etä tes on yleissitova. Siellä ei puututa summiin. Jos summat olisivat laissa, silloin olisi minimipalkka, ja se koskisi kaikkia. Nyt on valtavasti soppareita, joita kuten sanoin ei juurikaan noudateta. Ja erittäin runsaasti aloja, joilla ei Tessiä ole ikinä ollutkaan. Sellaisilla aloilla palkat voivat olla täysin vapaasti mitä vain. Vaikka euro kuussa, jos se on niin sovittu.

Siis kun. kirjoitti:

Jos työnantaja ei kuulu liittoon, eikä duunari kuulu liittoon, se siitä "yleissitovuudesta".

Itse kuuluin johonkin kommariliittoon joskus seiskyt luvulla. Poltin jäsenkirjan silloin. Ei sillä ollut, eikä ole yhtään mitään virkaa. Palkka on se mitä maksetaan. Ei se mikä jossain paperissa lukee. paperit koskevat käytännössä vain vähän isompia firmoja. Muutaman ihmisen duunipaikissa ei lasketavuotuisia ylityötunteja. Eikä niistä aina edes makseta kuin perustuntipalkka. Sehän sovittu juttu kun pomo sen sanoo olevan niin.

Toki voi mennä poliisille. Mutta sitten onkin jo hankala löytää yhtään mitään työtä mistään. Ei sellaista rettelöitsijää kukaan palkkaa, joka on haastanut pomonsa käräjille.

Työehtosoppari on jo nyt käytännössä kuollut kirjain monilta aloilta. Ja kokoajan siirrytään enemmän ja enemmän paikalliseen sopimukseen.

Muistaakseni jossain paperihommmissa on jo sovittu palkkojen alentamisesta huonosta taloustilanteesta johtuen. Ja ne kuuluvat liittoon.

Mutta kun ala on kuoleva ala suomessa, duuunarin on pakko sopia, että pysyisi leivän ääressä.

Ja sehän passaa kyllä liitoillekin. Niitten valta perustuu jäsenmäärään. Ei siihen että ihalainen on hyvä tyyppi. Kun tulee jäsenkato, valta menee siinä samalla. TES- tulee kuolemaan aikanaan käsitteenäkin. Pakko kommareiten alkaa tekemään politiikkaa säilyttääkseen jäsenistönsä. Enää ei riitä. että ylipalkatuille ja alipalkatuille hoitsuille hoidettiin laman alla ylisuuri palkankorotus, joka oli ensi askeleita lamaan ja jolla työnantajilla oli tarkoitus saada inflaatio laukkaamaan talouden pelastamiseksi. Siis heidän taloutensa. sama se mitä hoitsulla on jäänyt käteen laman loppuessa "korotuksistaan".

Siis näin se menee, kommariproggis ei oo enää poppista. Suomessa ei ole minimi palkkaa, täällä on vain nimellisiä sopimuksia, joita nyt noudatetaan vähintäänkin vaihtelevasti käytännössä. Laissa ei määrätä muuta, kuin etä tes on yleissitova. Siellä ei puututa summiin. Jos summat olisivat laissa, silloin olisi minimipalkka, ja se koskisi kaikkia. Nyt on valtavasti soppareita, joita kuten sanoin ei juurikaan noudateta. Ja erittäin runsaasti aloja, joilla ei Tessiä ole ikinä ollutkaan. Sellaisilla aloilla palkat voivat olla täysin vapaasti mitä vain. Vaikka euro kuussa, jos se on niin sovittu.

Lue lisää

Suomessa ei ole määritelty myöskään minimi toimeentulon määrää. Työtön saa viissatasen, opiskelija vähän enemmän ja eläkeläinen jopa lähemmäs tonnia. Yrittälle ei ole määrätty edes noin. Oma asiansa mitä tienaa, turha mennä laskujen kanssa soskuun jos firmalla on mennyt heikosti, ei sieltä mitään tipu. Ja nä ryhmät ovat 3/4 osaa suomalaisista ja summat ovat siis tuota luolkkaa.

Siis kun. kirjoitti:

Jos työnantaja ei kuulu liittoon, eikä duunari kuulu liittoon, se siitä "yleissitovuudesta".

Itse kuuluin johonkin kommariliittoon joskus seiskyt luvulla. Poltin jäsenkirjan silloin. Ei sillä ollut, eikä ole yhtään mitään virkaa. Palkka on se mitä maksetaan. Ei se mikä jossain paperissa lukee. paperit koskevat käytännössä vain vähän isompia firmoja. Muutaman ihmisen duunipaikissa ei lasketavuotuisia ylityötunteja. Eikä niistä aina edes makseta kuin perustuntipalkka. Sehän sovittu juttu kun pomo sen sanoo olevan niin.

Toki voi mennä poliisille. Mutta sitten onkin jo hankala löytää yhtään mitään työtä mistään. Ei sellaista rettelöitsijää kukaan palkkaa, joka on haastanut pomonsa käräjille.

Työehtosoppari on jo nyt käytännössä kuollut kirjain monilta aloilta. Ja kokoajan siirrytään enemmän ja enemmän paikalliseen sopimukseen.

Muistaakseni jossain paperihommmissa on jo sovittu palkkojen alentamisesta huonosta taloustilanteesta johtuen. Ja ne kuuluvat liittoon.

Mutta kun ala on kuoleva ala suomessa, duuunarin on pakko sopia, että pysyisi leivän ääressä.

Ja sehän passaa kyllä liitoillekin. Niitten valta perustuu jäsenmäärään. Ei siihen että ihalainen on hyvä tyyppi. Kun tulee jäsenkato, valta menee siinä samalla. TES- tulee kuolemaan aikanaan käsitteenäkin. Pakko kommareiten alkaa tekemään politiikkaa säilyttääkseen jäsenistönsä. Enää ei riitä. että ylipalkatuille ja alipalkatuille hoitsuille hoidettiin laman alla ylisuuri palkankorotus, joka oli ensi askeleita lamaan ja jolla työnantajilla oli tarkoitus saada inflaatio laukkaamaan talouden pelastamiseksi. Siis heidän taloutensa. sama se mitä hoitsulla on jäänyt käteen laman loppuessa "korotuksistaan".

Siis näin se menee, kommariproggis ei oo enää poppista. Suomessa ei ole minimi palkkaa, täällä on vain nimellisiä sopimuksia, joita nyt noudatetaan vähintäänkin vaihtelevasti käytännössä. Laissa ei määrätä muuta, kuin etä tes on yleissitova. Siellä ei puututa summiin. Jos summat olisivat laissa, silloin olisi minimipalkka, ja se koskisi kaikkia. Nyt on valtavasti soppareita, joita kuten sanoin ei juurikaan noudateta. Ja erittäin runsaasti aloja, joilla ei Tessiä ole ikinä ollutkaan. Sellaisilla aloilla palkat voivat olla täysin vapaasti mitä vain. Vaikka euro kuussa, jos se on niin sovittu.

Lue lisää

Quote:

Jos työnantaja ei kuulu liittoon, eikä duunari kuulu liittoon, se siitä "yleissitovuudesta".

End quote.




Työsopimuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.


7 §
Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.


8 §
Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001).




Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436
4 §

Työehtosopimukseen ovat sidotut:

1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet;

2) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat edellisessä kohdassa mainittujen yhdistysten alayhdistyksiä; ja

3) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä; ja noudattakoot nämä työnantajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtävissä työsopimuksissa työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa.

Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, on kuitenkin noudatettava ainoastaan sikäli kuin yhdistys, työnantaja tai työntekijä ei ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen sekä mikäli ei työehtosopimuksessa itsessään ole sen sitovaisuuspiiriä rajoitettu.

_____________________________________




Sillä ei ole merkitystä kuuluuko kumpikaan osapuoli alansa etujärjestöön, jos alalle on neuvoteltu yleisisitova TES. Tällöin on alalla käytettävä kyseiselle alalle neuvoteltua TES:ä kaikissa alan yrityksissä, vaikka etujärjestöön ei kuuluisikaan.

Nimimerkki kirjoitti:

Quote:

Jos työnantaja ei kuulu liittoon, eikä duunari kuulu liittoon, se siitä "yleissitovuudesta".

End quote.




Työsopimuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055

1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.


7 §
Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.


8 §
Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassaolosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetussa laissa (56/2001).




Työehtosopimuslaki 7.6.1946/436
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436
4 §

Työehtosopimukseen ovat sidotut:

1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat työehtosopimuksen tehneet tai jotka jälkeenpäin ovat aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet;

2) ne rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat edellisessä kohdassa mainittujen yhdistysten alayhdistyksiä; ja

3) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä; ja noudattakoot nämä työnantajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtävissä työsopimuksissa työehtosopimuksen määräyksiä.

Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan, työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa.

Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, on kuitenkin noudatettava ainoastaan sikäli kuin yhdistys, työnantaja tai työntekijä ei ole sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn työehtosopimukseen sekä mikäli ei työehtosopimuksessa itsessään ole sen sitovaisuuspiiriä rajoitettu.

_____________________________________




Sillä ei ole merkitystä kuuluuko kumpikaan osapuoli alansa etujärjestöön, jos alalle on neuvoteltu yleisisitova TES. Tällöin on alalla käytettävä kyseiselle alalle neuvoteltua TES:ä kaikissa alan yrityksissä, vaikka etujärjestöön ei kuuluisikaan.

Lue lisää

Vaan se on vaan teoria. Sopimus on sopimus. Jos ei noudata kommareitten soppareita, rikkoo varmaan lakia. Mutta niin sitä tehdään valtavissa määrin ympäri suomen. Kas etenkin nyt on ostajan markkinat. Jos firmasa jotain sovitaan, että pääsee töihin, sitten niin sovitaan että pääsee töihin.

Ei lakitekstejä voi heilutella pomolle, kummallekin ongelmia. Pomolle sakkoja ja duunari joutuu loppuiäkseen pannaan kaikkien työänantajien silmissä.

Miten ei voi ymmärtää elämän realiteetteja????

Ei Ay tätä maata pyöritä, vaan firmat duunareineen.