ETSINTÄKUULUTUS

Hei, Osaatko suositella henkilöitä, jotka ovat jo paljon kokeilleet ja tutkineet näitä ekotaloja? Olen nyt viimeksi tutkinut Michael Reynolsin tapaa tehdä ekotaloja. Hän kerää sadeveden, puhdistaa sen ja käyttää neljään kertaan. En kuitenkaan ole ihan varma ajattelenko sen kierrättämisen oikein. Haluaisin kuulla, miten ymmärrät sen kierron? Onko sinulla kokemusta tai tietoa suomessa myytävistä vedenpuhdistus laitteista? Saaristossahan monet puhdistavat merivettäkin. Käy myös ulkomaiset pudistus systeemit, aika jouhevasti nykyään ostamme tuotteita netinkautta.

Orhon kirjoitti:

Hei, Osaatko suositella henkilöitä, jotka ovat jo paljon kokeilleet ja tutkineet näitä ekotaloja? Olen nyt viimeksi tutkinut Michael Reynolsin tapaa tehdä ekotaloja. Hän kerää sadeveden, puhdistaa sen ja käyttää neljään kertaan. En kuitenkaan ole ihan varma ajattelenko sen kierrättämisen oikein. Haluaisin kuulla, miten ymmärrät sen kierron? Onko sinulla kokemusta tai tietoa suomessa myytävistä vedenpuhdistus laitteista? Saaristossahan monet puhdistavat merivettäkin. Käy myös ulkomaiset pudistus systeemit, aika jouhevasti nykyään ostamme tuotteita netinkautta.

Lue lisää

Olen tutustunut Michael Reynoldsin "EarthShip"-taloihin ja niissä on kiinnostavia piirteitä, mm. "jätteen" käyttö rakennusmateriaalina sekä mainitsemasi veden kierrättäminen. Mutta mutta. Jos ajatellaan laajassa mittakaavassa, Reynoldisin esittämä ratkaisu ei ole kestävä, mutta se onkin jo toinen juttu. Tämä veden kierrättäminen tapahtuu käsittääkseni siten, että käytetty "harmaa vesi", joka sisältää ravinteita ohjataan maasuodattimen lävitse. Maasuodattimessa kasvatetaan kasveja, jotka hyödyntävät vedessä olevat ravinteet. Tässä on tärkeää millaisia pesuaineita käytetään ja on kontrolloitava mitä lavuaariin kaadetaan. Esimerkiksi salaatti ei tykkää maalinsekaisesta tärpätistä eikä käsittääkseni osaa tärpättiä vedestä poistaa. Suomessa ekorakentamisen kokeiluja on vähän, eli joitakin kokeiluja on tehty mutta massiivisessa mittakaavassa näitä ei ole. Asiaa koittaa edistää ainakin SAFAn alaosasto EKO-SAFA. Ekologiseen rakentamiseen liittyy osaltaan myös perinteinen rakennustekniikka tai terveet rakenteet. Perinteisten rakenteiden hyvä aloitusopus on esimerkiksi Panu Kailan kirja "Talotohtori". Löytyy todennäköisesti useimmista kirjastoista. Maailman yleisin rakennusmateriaali on maa tai savi. Ko. rakennustekniikka on kestävää (mm. Kiinan muuri osittain, Potala palace Tiibetissä, kaupunkeja Jemenissä mm. Shibam ja Sanaa, ym. ym.). Suomessa maasta rakentamisen perinteitä on vähän ja esimerkiksi tiukkenevat energiamääräykset vaikeuttavat kokeiluja. Saksalaiset ovat viime aikoina tutkineet paljon tällaista rakennustekniikkaa. Muitakin hyviä rakennusmateriaaleja on vaikka muille jakaa, kattoon esimerkiksi kaisla/meriruoko. Kaislakatto ei suomeen ole koskaan kunnolla rantautunut, mutta esimerkiksi Virossa niitä on. Hyvin tehdyn kaislakaton elinikä on 50-70 vuotta eli on kestävää. Rakennusmateriaaliteollisuus ei tietenkään tykkää siitä, että ihmiset keräävät rakennusmateriaalit jätteiden seasta (renkaat, pullot) tai luonnosta (kaisla, savi) eikä voi sitä edistää. Pikemminkin päinvastoin. Kiinnostavaa olisi yhdistää tiedossa olevat asiat, perinteinen rakennustekniikka (globaalilla tasolla) ja paikalliset rakennusmateriaalit, veden puhdistaminen luonnollisesti, passiiviset energian hyödyntämismenetelmät, sofistikoitu säätölaitetekniikka, aurinkoenergia jne. Suomalaisen ekorakentamisen pioneeri on Bruno Erat. EKO-SAFA: http://www.safa.fi/bottom.php?cat=1&sel=32&sivu=93

arxitehti kirjoitti:

Olen tutustunut Michael Reynoldsin "EarthShip"-taloihin ja niissä on kiinnostavia piirteitä, mm. "jätteen" käyttö rakennusmateriaalina sekä mainitsemasi veden kierrättäminen. Mutta mutta. Jos ajatellaan laajassa mittakaavassa, Reynoldisin esittämä ratkaisu ei ole kestävä, mutta se onkin jo toinen juttu. Tämä veden kierrättäminen tapahtuu käsittääkseni siten, että käytetty "harmaa vesi", joka sisältää ravinteita ohjataan maasuodattimen lävitse. Maasuodattimessa kasvatetaan kasveja, jotka hyödyntävät vedessä olevat ravinteet. Tässä on tärkeää millaisia pesuaineita käytetään ja on kontrolloitava mitä lavuaariin kaadetaan. Esimerkiksi salaatti ei tykkää maalinsekaisesta tärpätistä eikä käsittääkseni osaa tärpättiä vedestä poistaa. Suomessa ekorakentamisen kokeiluja on vähän, eli joitakin kokeiluja on tehty mutta massiivisessa mittakaavassa näitä ei ole. Asiaa koittaa edistää ainakin SAFAn alaosasto EKO-SAFA. Ekologiseen rakentamiseen liittyy osaltaan myös perinteinen rakennustekniikka tai terveet rakenteet. Perinteisten rakenteiden hyvä aloitusopus on esimerkiksi Panu Kailan kirja "Talotohtori". Löytyy todennäköisesti useimmista kirjastoista. Maailman yleisin rakennusmateriaali on maa tai savi. Ko. rakennustekniikka on kestävää (mm. Kiinan muuri osittain, Potala palace Tiibetissä, kaupunkeja Jemenissä mm. Shibam ja Sanaa, ym. ym.). Suomessa maasta rakentamisen perinteitä on vähän ja esimerkiksi tiukkenevat energiamääräykset vaikeuttavat kokeiluja. Saksalaiset ovat viime aikoina tutkineet paljon tällaista rakennustekniikkaa. Muitakin hyviä rakennusmateriaaleja on vaikka muille jakaa, kattoon esimerkiksi kaisla/meriruoko. Kaislakatto ei suomeen ole koskaan kunnolla rantautunut, mutta esimerkiksi Virossa niitä on. Hyvin tehdyn kaislakaton elinikä on 50-70 vuotta eli on kestävää. Rakennusmateriaaliteollisuus ei tietenkään tykkää siitä, että ihmiset keräävät rakennusmateriaalit jätteiden seasta (renkaat, pullot) tai luonnosta (kaisla, savi) eikä voi sitä edistää. Pikemminkin päinvastoin. Kiinnostavaa olisi yhdistää tiedossa olevat asiat, perinteinen rakennustekniikka (globaalilla tasolla) ja paikalliset rakennusmateriaalit, veden puhdistaminen luonnollisesti, passiiviset energian hyödyntämismenetelmät, sofistikoitu säätölaitetekniikka, aurinkoenergia jne. Suomalaisen ekorakentamisen pioneeri on Bruno Erat. EKO-SAFA: http://www.safa.fi/bottom.php?cat=1&sel=32&sivu=93

Lue lisää

Ajattelin sitä nelinkertaista vedenkiertoa siten, että vesisäiliöön varastoitu vesi menee ensin puhdistuslaitteen läpi vesihanaan, sieltä vesikiertolämmitykseen, sieltä wc-huuhteluun, sieltä kasvihuone kasteluvedeksi ja vasta sieltä mainitsemaasi puhdistukseen? Vai ontuuko ajatus mielestäsi jossain? Mietin myös sitä jäähdytystä. Jos vesisäiliö on olohuoneen lattian alla ja pitää tilat viileinä kuumalla ilmalla, niin millainen täytyy lattiarakenteen silloin olla? Ystävälläni on talo Afrikassa ja hän innostui kovasti siitä Reynolsin koverasta katosta. Se kerää sadeveden ja aurinkopanelit voi asentaa katolle "piiloon" reunan taakse. Siellä kun kuulemma kaikki heti varastetaan. Viilennystäkin tarvittaisiin kipeästi, kun keksisi sen lattiarakenteen. Joo, olen istunut Kailan luennot ja kirjat on hyllyssä. Tuo Bromav oli uusi kohde.

Orhon kirjoitti:

Ajattelin sitä nelinkertaista vedenkiertoa siten, että vesisäiliöön varastoitu vesi menee ensin puhdistuslaitteen läpi vesihanaan, sieltä vesikiertolämmitykseen, sieltä wc-huuhteluun, sieltä kasvihuone kasteluvedeksi ja vasta sieltä mainitsemaasi puhdistukseen? Vai ontuuko ajatus mielestäsi jossain? Mietin myös sitä jäähdytystä. Jos vesisäiliö on olohuoneen lattian alla ja pitää tilat viileinä kuumalla ilmalla, niin millainen täytyy lattiarakenteen silloin olla? Ystävälläni on talo Afrikassa ja hän innostui kovasti siitä Reynolsin koverasta katosta. Se kerää sadeveden ja aurinkopanelit voi asentaa katolle "piiloon" reunan taakse. Siellä kun kuulemma kaikki heti varastetaan. Viilennystäkin tarvittaisiin kipeästi, kun keksisi sen lattiarakenteen. Joo, olen istunut Kailan luennot ja kirjat on hyllyssä. Tuo Bromav oli uusi kohde.

Lue lisää

Käyttö- ja lämmitysvesi pidetään erillään. Lisäksi ehkä "harmaa vesi" omanaan. Kaikkein tehokkaita olisi, jos käymälässä ei käytettäisi vettä huuhteluun. Silloin lämmitysjärjestelmässä kiertää yksi sinne kertaalleen lisätty vesimäärä, harmaa vesi kiertää "ad infinitum" ja käymäläjätteet menevät kompostiin tai metaanin tuotantoon tms. Jotta vesivarasto lattian alla viilentäisi pitäisi välissä olevan lattiarakenteen johtaa lämpöä eli ei ainakaan kovin tehokkaasti eristetty. Voihan katolle piilottaa mitä vaan; seinät nostetaan kattopintaa korkeammalle ja kaato sisäänpäin. Lisäksi seinän päälle voi brasilialaisten tapaan laittaa lasinsirpaleita tai piikkilankaa. Ihan heit sinne ei kiivetä.

arxitehti kirjoitti:

Käyttö- ja lämmitysvesi pidetään erillään. Lisäksi ehkä "harmaa vesi" omanaan. Kaikkein tehokkaita olisi, jos käymälässä ei käytettäisi vettä huuhteluun. Silloin lämmitysjärjestelmässä kiertää yksi sinne kertaalleen lisätty vesimäärä, harmaa vesi kiertää "ad infinitum" ja käymäläjätteet menevät kompostiin tai metaanin tuotantoon tms. Jotta vesivarasto lattian alla viilentäisi pitäisi välissä olevan lattiarakenteen johtaa lämpöä eli ei ainakaan kovin tehokkaasti eristetty. Voihan katolle piilottaa mitä vaan; seinät nostetaan kattopintaa korkeammalle ja kaato sisäänpäin. Lisäksi seinän päälle voi brasilialaisten tapaan laittaa lasinsirpaleita tai piikkilankaa. Ihan heit sinne ei kiivetä.

Lue lisää

Mielestäni tuon puhtaanveden säästäminen ja harmaiden vesien kierrättäminen ei ainakaan täällä haja-asutusalueilla ole kovinkaan tärkeää ekologisessa mielessä. Nähdäkseni se liittyy enemmänkin tuonnne Eurooppaan .Vedensäästöllä korkeintaan vähennetään viemäristön ja puhdistamoiden kuormitusta. Järjellisiä 2-vesi viemerijärjestelmiä toki kannattaa rakentamisessa ideoida. Minua henk.koht. kiinnostaa kestävän asuinrakennuksen teko. Kestävä rakennus tarkoittaisi tässä tapauksessa 200v:). Helsingin keskustan tiiliset vanhat kerrostalot muutoin tässä mielessä täyttävät tämän ehdon. En suinkaan usko, että voisin tilantarpeita, huonejärjestelyitä yms. visioida noin kauaksi. Poltettu tiili on seinärakenteena aivan ehadoton. Se varauskyky niin lämmön ja kosteudenkin suhteen on hyvä. Problematiikka muodostuukin seinärakenteen ertistyksestä. Pelkkä ilmaväli kun ei mielstäni ihan riitä. Enivei...alkuperäinen ajatus on siis, ettei jokaisen sukupolven tarvitsisi rakentaa sitä taloaan ja uhrata elämäänsä sen maksamiseen .

Milloin ja missä?

Eikös tällaiset sisäänlämpiävät yhteisöt ole geenivaihdannan kannalta pikkuisen huono idea?