En halua lapsia

kuulla edes jostain samoja mielipiteitä. Soisin että jokainen ajatteleva ihminen lukisi jossain vaiheessa Dawkinsin 'Geenin itsekkyys'. Silti on surullista kuinka nykypäivän hyvinvointiyhteyskunta tuomitsee lapsettoman ihmisen itsekkääksi pelkuriksi. Suomessakin on liikaa hädänalaisia lapsia, eikö rohkeampaa olisi tarjoutua sijaisperheeksi. Henk koht. koen erittäin ahdistaviksi ihmisten puheet 'elämän tarkoituksesta' lapsien kautta. Täytetään omia haaveita sen jälkeläisen kautta? Onko kaikkien linssit sumutettu tällä samalla 'se on luonnollista' puheella?

Korianteri2016 kirjoitti:

kuulla edes jostain samoja mielipiteitä. Soisin että jokainen ajatteleva ihminen lukisi jossain vaiheessa Dawkinsin 'Geenin itsekkyys'. Silti on surullista kuinka nykypäivän hyvinvointiyhteyskunta tuomitsee lapsettoman ihmisen itsekkääksi pelkuriksi. Suomessakin on liikaa hädänalaisia lapsia, eikö rohkeampaa olisi tarjoutua sijaisperheeksi. Henk koht. koen erittäin ahdistaviksi ihmisten puheet 'elämän tarkoituksesta' lapsien kautta. Täytetään omia haaveita sen jälkeläisen kautta? Onko kaikkien linssit sumutettu tällä samalla 'se on luonnollista' puheella?

Lue lisää

niille,jotka haluavat saada omia jälkeläisiä.Ja jos haluat lukea samoin itsesi kanssa ajattelevien mielipiteitä käyhän tuolla perhe on pahin palstalla,siellä niitä on satamäärin.Alkaa jopa tuntua siltä,että kukaan ei kai enää halua tehdä lapsia,kai se sitten niille harvoille voidaan suoda,jotka siihen "hölmöyteen"vapaaehtoisesti suostuvat.

Korianteri2016 kirjoitti:

kuulla edes jostain samoja mielipiteitä. Soisin että jokainen ajatteleva ihminen lukisi jossain vaiheessa Dawkinsin 'Geenin itsekkyys'. Silti on surullista kuinka nykypäivän hyvinvointiyhteyskunta tuomitsee lapsettoman ihmisen itsekkääksi pelkuriksi. Suomessakin on liikaa hädänalaisia lapsia, eikö rohkeampaa olisi tarjoutua sijaisperheeksi. Henk koht. koen erittäin ahdistaviksi ihmisten puheet 'elämän tarkoituksesta' lapsien kautta. Täytetään omia haaveita sen jälkeläisen kautta? Onko kaikkien linssit sumutettu tällä samalla 'se on luonnollista' puheella?

Lue lisää

on tuomittu itsekkäiksi pelkureiksi? Miksikä sinä itse kirjoituksessasi tuomitsit äidit, perheelliset?

Korianteri2016 kirjoitti:

kuulla edes jostain samoja mielipiteitä. Soisin että jokainen ajatteleva ihminen lukisi jossain vaiheessa Dawkinsin 'Geenin itsekkyys'. Silti on surullista kuinka nykypäivän hyvinvointiyhteyskunta tuomitsee lapsettoman ihmisen itsekkääksi pelkuriksi. Suomessakin on liikaa hädänalaisia lapsia, eikö rohkeampaa olisi tarjoutua sijaisperheeksi. Henk koht. koen erittäin ahdistaviksi ihmisten puheet 'elämän tarkoituksesta' lapsien kautta. Täytetään omia haaveita sen jälkeläisen kautta? Onko kaikkien linssit sumutettu tällä samalla 'se on luonnollista' puheella?

Lue lisää

Minusta on täysin jokaisen oma asia, hankkiiko lapsia vai ei. Aloittajan perustelut ovat kuitenkin ontuvia. Miten luulet, että jonkun adoptoidun orvon geeniperimä palvelee jotenkin paremmin tätä elämän ympyrää? Kehitysmaissa, ja monissa muissakin vanhanaikaisissa maissa sisäsiittoisuus on ihan arkipäivää, joten on ihan turha kuvitella voivansa kulkea sädekehä pään päällä adoptoimalla sellaisen lapsen. Lapsen, jolla on moninkertainen mahdollisuus sairastua vakaviin perinnöllisiin sairauksiin, kuin esimerkiksi suomalaisella (vaikka suomalaisetkin kyllä ovat jossain määrin sisäsiittoisia). Itsekästä sekin on, kuvitella olevansa muita parempi ihminen adoptoimalla lapsen vain siksi, ettei halua biologisia lapsia. Kun sinä ehdotat meille luettavaa geenien itsekkyydestä, niin minä ehdotan luettavaksi sinulle perinnöllisyysbiologiaa. Muutoin on täysin jokaisen oma valinta, miten elämänsä elää, eikä se ole keneltäkään pois, jos toiset eivät lapsia halua.

Korianteri2016 kirjoitti:

kuulla edes jostain samoja mielipiteitä. Soisin että jokainen ajatteleva ihminen lukisi jossain vaiheessa Dawkinsin 'Geenin itsekkyys'. Silti on surullista kuinka nykypäivän hyvinvointiyhteyskunta tuomitsee lapsettoman ihmisen itsekkääksi pelkuriksi. Suomessakin on liikaa hädänalaisia lapsia, eikö rohkeampaa olisi tarjoutua sijaisperheeksi. Henk koht. koen erittäin ahdistaviksi ihmisten puheet 'elämän tarkoituksesta' lapsien kautta. Täytetään omia haaveita sen jälkeläisen kautta? Onko kaikkien linssit sumutettu tällä samalla 'se on luonnollista' puheella?

Lue lisää

Vaikka suomessa olisi hädänalla lapsia ei siihen välttämättä paras ratkaisu ole että lapset POIS, vaan auttaa niitä perheitä suoraan, että pysyisivät eheinä, lahjoittamalla rahaa tai tarvikkeita. Mene sinne ystävänä vaikka?

Hei mammat ja muut! Kun rakas lapseni tulee koulusta ja sitten alkaa kertomuksia...10 enkust ja 9 matikast ja miten hän ei olisi voinut olemassa? Kuolisin hänen puolesta...ETHAN SINÄ TÄSTÄ TIEDÄ? Niin, kuole vaan sinä sit kun aika tule. Mutta! SILLOIN SINÄ KYSYT,SIIS ENNEN KUN KUOLET ET MISSÄ MUUT OVAT, MUTTA EI OLE MUITTTAAA!!!

lähde haukkumaan lapsia hankkineita perheitä. Aloitukseni tarkoitus oli saada vastaus kysymykseen miksi hankkia biologisia jälkeläisiä? Ei ole haukkumista todeta äitien aivokapasiteetin alentuminen, onhan tuo raskausaikana esiintyvä oire monissa tutkimuksissakin todennettu. Olen omassa elämässäni huomannut kuinka viehettävistä naisista sukeutuu 'pesänrakentajia' ja elämä ja teot pyörivät vain perheen ympärillä. Monta ystävää tälle menettäneenä tiedän, että ennen lapsia samat naiset olivat kiinnostuneita ihmisistä oman perheen ulkopuolella, kulttuurista, luonnosta ja elmästä noin ylipäänsä. Monesta minusta tuntuu että kun se oma perhe saadaan kasaan, on elämä mukavasti uomillaan ja vanhat haaveet ja unelmat unohtuvat. Vanhuudenturvaksi en voi kuvitella nykyyhteiskunnassa enään kenenkään lapsia hankkivan?!? Minulla on paljon hyviä ystäviä ja niitä saa lisää vaikka vanhuudenpäivinä vanhainkodista, en halua että lapset joutuvat minua seniilinä sukulaissuhteen vuoksi hoivaamaan. Mukavaa kevättä!

Korianteri2016 kirjoitti:

lähde haukkumaan lapsia hankkineita perheitä. Aloitukseni tarkoitus oli saada vastaus kysymykseen miksi hankkia biologisia jälkeläisiä? Ei ole haukkumista todeta äitien aivokapasiteetin alentuminen, onhan tuo raskausaikana esiintyvä oire monissa tutkimuksissakin todennettu. Olen omassa elämässäni huomannut kuinka viehettävistä naisista sukeutuu 'pesänrakentajia' ja elämä ja teot pyörivät vain perheen ympärillä. Monta ystävää tälle menettäneenä tiedän, että ennen lapsia samat naiset olivat kiinnostuneita ihmisistä oman perheen ulkopuolella, kulttuurista, luonnosta ja elmästä noin ylipäänsä. Monesta minusta tuntuu että kun se oma perhe saadaan kasaan, on elämä mukavasti uomillaan ja vanhat haaveet ja unelmat unohtuvat. Vanhuudenturvaksi en voi kuvitella nykyyhteiskunnassa enään kenenkään lapsia hankkivan?!? Minulla on paljon hyviä ystäviä ja niitä saa lisää vaikka vanhuudenpäivinä vanhainkodista, en halua että lapset joutuvat minua seniilinä sukulaissuhteen vuoksi hoivaamaan. Mukavaa kevättä!

Lue lisää

itse voin kertoa, että omissa lapsissa on ihaninta se, että saa tuntea niin voimakakkaasti rakkautta. Se on erilaista, paljon suurempaa ja vahvempaa kuin omaa puolisoaan kohtaan, ja sen vuoksi omat haaveet tai menot ja harrastukset jää taka-alalle kun haluaa antaa lapsille niin paljon kuin pystyy. Itse ajattelen, että ehdinhän minä ajattelemaan itseäni sitten kun lapsillakin alkaa olla jo omat menonsa.

Korianteri2016 kirjoitti:

lähde haukkumaan lapsia hankkineita perheitä. Aloitukseni tarkoitus oli saada vastaus kysymykseen miksi hankkia biologisia jälkeläisiä? Ei ole haukkumista todeta äitien aivokapasiteetin alentuminen, onhan tuo raskausaikana esiintyvä oire monissa tutkimuksissakin todennettu. Olen omassa elämässäni huomannut kuinka viehettävistä naisista sukeutuu 'pesänrakentajia' ja elämä ja teot pyörivät vain perheen ympärillä. Monta ystävää tälle menettäneenä tiedän, että ennen lapsia samat naiset olivat kiinnostuneita ihmisistä oman perheen ulkopuolella, kulttuurista, luonnosta ja elmästä noin ylipäänsä. Monesta minusta tuntuu että kun se oma perhe saadaan kasaan, on elämä mukavasti uomillaan ja vanhat haaveet ja unelmat unohtuvat. Vanhuudenturvaksi en voi kuvitella nykyyhteiskunnassa enään kenenkään lapsia hankkivan?!? Minulla on paljon hyviä ystäviä ja niitä saa lisää vaikka vanhuudenpäivinä vanhainkodista, en halua että lapset joutuvat minua seniilinä sukulaissuhteen vuoksi hoivaamaan. Mukavaa kevättä!

Lue lisää

On myös tutkimuksissa todettu, että pienten lasten äidit ovat erinomaisia organisoimaan asioita. Asiat pitää lähtiessä ratkaista nopeasti ja mahdollisimman käytännöllisesti, kyllähän se organisointi kyky pääsee siinä kehittymään. En kyllä kiellä sitä etteikö pää "pehmenisi" raskauden aikana, onhan se aika kova hormonipiikki. Mutta ei se ikuisesti kestä, onhan maailma täynnä ihmisiä jotka ovat saaneet lapsia eivätkä ole siitä tyhmemmiksi tulleet. Minuakin lapseni ovat kasvattaneet kovasti. Tunnen toki myös niitä äitejä jotka unohtavat elää omaa elämäänsä kun lapset tulevat mukaan kuvioihin. Ja minusta se on sääli, sillä eihän kukaan lapsiaan varten voi elää. Lapselle on hyvä nähdä, että vanhemmilla on oma elämä, omat harrastukset. Ei niistä tarvitse luopua lasten takia. Miksi sitten hankkia jälkikasvua... kai syyt ovat pohjimmiltaan aika itsekkäitä. Se rakkauden määrä on käsittämätön... He ovat elämäsi ihmisiä. Mutta jokainen tekee ratkaisunsa, mitä sitä kritisoimaan sen kummemmin. Minusta oma ratkaisuni tuntuu juuri oikealta minulle, sinun ratkaisusi on ilmeisen mieluinen itsellesi. Se on hyvä, eletään onnellisina omia teitämme. Mitä siitä tappelemaan :)

Itsekkyyden huippu on, jos lapsia aletaan hankkimaan vanhuudenturvaksi. Eihän lapset ole sitä varten, vaan lasten vanhemmat ovat lapsiensa turva. Joskus tuntuu käsitykset menneet aivan sekaisin. Lapsia hankitaan, koska on tunne, että heille on jotain erityistä annettavaa, pidetään lapsuusajasta ja lasten kasvatuksesta. Lapsethan muuttavat aikuisena omiin koteihinsa ja lasten kanssa aikaa vietetään nimenomaan lasten ollessa pieniä. Jokaisen olisi syytä harkita ennen lapsien hankintaa, pystynkö antamaan lapselle oikeasti jotain vai olenko vain lapsen taakka. On ihan selvä asia, että esim. alkoholismista kärsivä vanhempi ei anna lapselleen hyvää kuvaa elämästä tai alkoholinkäytöstä. Tällaisten ei pitäisi hankkia lapsia.

Joillekin lisääntyneille ei näytä menevän jakeluun, että kaikki eivät oikeasti halua lapsia koskaan, eikä siinä ole mitään itsepetosta tms. Useinhan juuri vapaaehtoisesti lapsettomat hyväksyvät helpommin muiden valinnat, mutta lisääntyneiltä tulee jatkuvasti kuittia ja ns. bingoilua siitä, että "oma lapsi on eri asia" ja "jäät vanhana yksin". Lapset ei ole mikään tae siitä, etteikö vanhana jäisi yksin ja on todella itsekästä tehdä lapsia etenkin tästä syystä. Mitä pahaa on siinä, jos haluaa olla vanhana yksin? Onko lasten teko ainoa konsti välttää yksinäisyys vanhana? Suurimmalla osalla hylätyistä vanhuksista on lapsia, jotka eivät käy kylässä kuin harvoin, jos edes silloinkaan. Onko vanhuuden yksinäisyy NOIN pelottavaa, että pitää lisääntyä ns. varmuuden vuoksi? Ja kyllähän maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä, johon pitäisi pikaisesti puuttua ja Suomi ei ole ongelman ulkopuolella, sillä 5 miljoonaa ihmistä alueella, jota pitää keinotekoisesti lämmittää ja jonne pitää tuoda ruokaa ulkomailta talvisin, on tila, jota maapallo ei kestä. Silti pitää vain lisääntyä takamus levällään, koska "mä haluuuuun oman lapsen ja jatkaa mun niiiiin "mahtavia" geenejä". Herätkää, kuka onkaan oikeasti itsekäs? Vapaaehtoinen lapsettomuus on sekin itsekäs valinta, mutta eipä siinä ainakaan tehdä lisää ihmisiä kärsimään maailmantuskaa ja katselemaan, kun luonnonvarat hupenevat hupenemistaan.

for everyone here kirjoitti:

Joillekin lisääntyneille ei näytä menevän jakeluun, että kaikki eivät oikeasti halua lapsia koskaan, eikä siinä ole mitään itsepetosta tms. Useinhan juuri vapaaehtoisesti lapsettomat hyväksyvät helpommin muiden valinnat, mutta lisääntyneiltä tulee jatkuvasti kuittia ja ns. bingoilua siitä, että "oma lapsi on eri asia" ja "jäät vanhana yksin". Lapset ei ole mikään tae siitä, etteikö vanhana jäisi yksin ja on todella itsekästä tehdä lapsia etenkin tästä syystä. Mitä pahaa on siinä, jos haluaa olla vanhana yksin? Onko lasten teko ainoa konsti välttää yksinäisyys vanhana? Suurimmalla osalla hylätyistä vanhuksista on lapsia, jotka eivät käy kylässä kuin harvoin, jos edes silloinkaan. Onko vanhuuden yksinäisyy NOIN pelottavaa, että pitää lisääntyä ns. varmuuden vuoksi? Ja kyllähän maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä, johon pitäisi pikaisesti puuttua ja Suomi ei ole ongelman ulkopuolella, sillä 5 miljoonaa ihmistä alueella, jota pitää keinotekoisesti lämmittää ja jonne pitää tuoda ruokaa ulkomailta talvisin, on tila, jota maapallo ei kestä. Silti pitää vain lisääntyä takamus levällään, koska "mä haluuuuun oman lapsen ja jatkaa mun niiiiin "mahtavia" geenejä". Herätkää, kuka onkaan oikeasti itsekäs? Vapaaehtoinen lapsettomuus on sekin itsekäs valinta, mutta eipä siinä ainakaan tehdä lisää ihmisiä kärsimään maailmantuskaa ja katselemaan, kun luonnonvarat hupenevat hupenemistaan.

Lue lisää

keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sinulle selittää, miksi halusin lapsia, enkä ymmärrä mitä sinä täällä tilität? Jokaisen oma asia.

for everyone here kirjoitti:

Joillekin lisääntyneille ei näytä menevän jakeluun, että kaikki eivät oikeasti halua lapsia koskaan, eikä siinä ole mitään itsepetosta tms. Useinhan juuri vapaaehtoisesti lapsettomat hyväksyvät helpommin muiden valinnat, mutta lisääntyneiltä tulee jatkuvasti kuittia ja ns. bingoilua siitä, että "oma lapsi on eri asia" ja "jäät vanhana yksin". Lapset ei ole mikään tae siitä, etteikö vanhana jäisi yksin ja on todella itsekästä tehdä lapsia etenkin tästä syystä. Mitä pahaa on siinä, jos haluaa olla vanhana yksin? Onko lasten teko ainoa konsti välttää yksinäisyys vanhana? Suurimmalla osalla hylätyistä vanhuksista on lapsia, jotka eivät käy kylässä kuin harvoin, jos edes silloinkaan. Onko vanhuuden yksinäisyy NOIN pelottavaa, että pitää lisääntyä ns. varmuuden vuoksi? Ja kyllähän maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä, johon pitäisi pikaisesti puuttua ja Suomi ei ole ongelman ulkopuolella, sillä 5 miljoonaa ihmistä alueella, jota pitää keinotekoisesti lämmittää ja jonne pitää tuoda ruokaa ulkomailta talvisin, on tila, jota maapallo ei kestä. Silti pitää vain lisääntyä takamus levällään, koska "mä haluuuuun oman lapsen ja jatkaa mun niiiiin "mahtavia" geenejä". Herätkää, kuka onkaan oikeasti itsekäs? Vapaaehtoinen lapsettomuus on sekin itsekäs valinta, mutta eipä siinä ainakaan tehdä lisää ihmisiä kärsimään maailmantuskaa ja katselemaan, kun luonnonvarat hupenevat hupenemistaan.

Lue lisää

lapsia lainkaan. Jutellaan sitten uudestaan kun olet esim 50v ja järkesi on kasvanut... Kakarat kun paukuttavat päätään ihan vaan lystikseen. Ja vaihtavat mielipidettään sään mukaan.

nuorena ettei halua kirjoitti:

lapsia lainkaan. Jutellaan sitten uudestaan kun olet esim 50v ja järkesi on kasvanut... Kakarat kun paukuttavat päätään ihan vaan lystikseen. Ja vaihtavat mielipidettään sään mukaan.

Lue lisää

Sen ei enää pitäisi olla "jokaisen oma asia", sillä maailma ei kestä enää kasvavaa ihmismäärää! Mieti, minkälaisen maailman sinä ja muut jätätte lapsillenne, ei nimittäin näytä hyvältä tämä nykymeno sitten yhtään. Ihminen on maailman suurin ympäristöongelma ja sille pitäisi tehdä jotain, sillä muuten luonto kostaa meille omalla tavallaan ja siitä voi tulla rumaa jälkeä, vrt. tsunamit ja suurtulvat. Mistä muuten tiedät ikäni? Luulet tietäväsi ja nostat itsesi jalustalle kommentoimalla juuri niin monelle lisääntyneelle tyypilliseen ylimieliseen sävyyn: "Minäpä tiedän paremmin kuin sinä, kun minulla on lapsiakin, lällällää...". Järjessäni ei ole mitään vikaa, eikä järjellä ole iän kanssa välttämättä yhtään mitään tekemistä. Lapsen saaminen ei automaattisesti kasvata kenenkään järkeä tai tee kenestäkään hyvää ihmistä. Itse asiassa vapaaehtoinen lapsettomuus on järkevämpi ja harkitumpi ratkaisu kuin lisääntyminen. Lisääntynyt ei ole sen epäitsekkäämpi, vaan lisääntymisen jälkeen napa pyörii vain oman jälkeläisen ympärillä, viis siitä, että maailmassa on miljoonia hylättyjä lapsia tai että luonnonvarat hupenevat hälyyttävää vauhtia. On olemassa 50-v. ja vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan halunneet lasta ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Se, että sinä et tunne sellaisia, ei tarkoita, etteikö sellaisia olisi olemassa. Ja newsflash: on olemassa ihmisiä, jotka katuvat lapsiaan. En tiedä, kumpi on isompi tabu, se, että on vapaaehtoisesti lapseton vai se, että katuu lastentekoa, veikkaisinpa, että jälkimmäinen. Kaikkien ei tarvitse lisääntyä koskaan tai elää samalla tavalla kuin sinä. Kirjoitan tänne vain siksi, että näkisit asian toisenkin puolen, etkä puuttuisi epäolennaisuuksiin, kuten esim. ikäni, joka ei liity tähän mitenkään.

Tunnen parikin henkilöä, joiden isoäidit ovat kertoneet lasten hankinnan olleen virhe ja ovat ehdottaneet näille henkilöille tiukkaa harkintaa lasten hankinnan suhteen. Meillä Suomessa on yhä kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä, jotka on hankittu siksi kun lapsia pitää olla. Erityisesti heistä ei ole syntymänsä jälkeen välitetty ja se näkyy.

for everyone here kirjoitti:

Joillekin lisääntyneille ei näytä menevän jakeluun, että kaikki eivät oikeasti halua lapsia koskaan, eikä siinä ole mitään itsepetosta tms. Useinhan juuri vapaaehtoisesti lapsettomat hyväksyvät helpommin muiden valinnat, mutta lisääntyneiltä tulee jatkuvasti kuittia ja ns. bingoilua siitä, että "oma lapsi on eri asia" ja "jäät vanhana yksin". Lapset ei ole mikään tae siitä, etteikö vanhana jäisi yksin ja on todella itsekästä tehdä lapsia etenkin tästä syystä. Mitä pahaa on siinä, jos haluaa olla vanhana yksin? Onko lasten teko ainoa konsti välttää yksinäisyys vanhana? Suurimmalla osalla hylätyistä vanhuksista on lapsia, jotka eivät käy kylässä kuin harvoin, jos edes silloinkaan. Onko vanhuuden yksinäisyy NOIN pelottavaa, että pitää lisääntyä ns. varmuuden vuoksi? Ja kyllähän maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä, johon pitäisi pikaisesti puuttua ja Suomi ei ole ongelman ulkopuolella, sillä 5 miljoonaa ihmistä alueella, jota pitää keinotekoisesti lämmittää ja jonne pitää tuoda ruokaa ulkomailta talvisin, on tila, jota maapallo ei kestä. Silti pitää vain lisääntyä takamus levällään, koska "mä haluuuuun oman lapsen ja jatkaa mun niiiiin "mahtavia" geenejä". Herätkää, kuka onkaan oikeasti itsekäs? Vapaaehtoinen lapsettomuus on sekin itsekäs valinta, mutta eipä siinä ainakaan tehdä lisää ihmisiä kärsimään maailmantuskaa ja katselemaan, kun luonnonvarat hupenevat hupenemistaan.

Lue lisää

lasten tekeminen on jokaisen henkilökohtainen valinta, mutta alkuperäisen kirjoittajan teksistä suorastaan huokuu jonkinlainen katkeruus tai suuri puolustautuminen. En ole koskaan kuullut kenenkään äidin tai isän haukkuneen lapsettomia vapaaehtoisen lobotomian tehneiksi tms. Tekstillään alkuperäinen vain antaa itsestään äärimmäisen lapsellisen ja katkeran kuvan, "koulutettuna ja lähempänä 30-kymppiä" kuitenkin!

wake up call kirjoitti:

Sen ei enää pitäisi olla "jokaisen oma asia", sillä maailma ei kestä enää kasvavaa ihmismäärää! Mieti, minkälaisen maailman sinä ja muut jätätte lapsillenne, ei nimittäin näytä hyvältä tämä nykymeno sitten yhtään. Ihminen on maailman suurin ympäristöongelma ja sille pitäisi tehdä jotain, sillä muuten luonto kostaa meille omalla tavallaan ja siitä voi tulla rumaa jälkeä, vrt. tsunamit ja suurtulvat. Mistä muuten tiedät ikäni? Luulet tietäväsi ja nostat itsesi jalustalle kommentoimalla juuri niin monelle lisääntyneelle tyypilliseen ylimieliseen sävyyn: "Minäpä tiedän paremmin kuin sinä, kun minulla on lapsiakin, lällällää...". Järjessäni ei ole mitään vikaa, eikä järjellä ole iän kanssa välttämättä yhtään mitään tekemistä. Lapsen saaminen ei automaattisesti kasvata kenenkään järkeä tai tee kenestäkään hyvää ihmistä. Itse asiassa vapaaehtoinen lapsettomuus on järkevämpi ja harkitumpi ratkaisu kuin lisääntyminen. Lisääntynyt ei ole sen epäitsekkäämpi, vaan lisääntymisen jälkeen napa pyörii vain oman jälkeläisen ympärillä, viis siitä, että maailmassa on miljoonia hylättyjä lapsia tai että luonnonvarat hupenevat hälyyttävää vauhtia. On olemassa 50-v. ja vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan halunneet lasta ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Se, että sinä et tunne sellaisia, ei tarkoita, etteikö sellaisia olisi olemassa. Ja newsflash: on olemassa ihmisiä, jotka katuvat lapsiaan. En tiedä, kumpi on isompi tabu, se, että on vapaaehtoisesti lapseton vai se, että katuu lastentekoa, veikkaisinpa, että jälkimmäinen. Kaikkien ei tarvitse lisääntyä koskaan tai elää samalla tavalla kuin sinä. Kirjoitan tänne vain siksi, että näkisit asian toisenkin puolen, etkä puuttuisi epäolennaisuuksiin, kuten esim. ikäni, joka ei liity tähän mitenkään.

Lue lisää

perheellistä vanhempaa ja jokaisessa näissä kierrätetään, ajatellaan luontoa, säästetään sähköä/vettä jne. Jokainen perhe on viimeistään alkanut kiinnittää näihin asioihin huomiota kun päiväkodissa / koulussa on alettu asioista puhumaan. Tunnen myös muutamia sinkkuja ja ikävä kyllä, vain yksi heistä kierrättää, ei heitä luontoon roskia / pulloja, ostaa luontoystävällisiä tuotteita, säästää luonnonvaroja jne. Ajatellaan esim. jos meillä olisi 4 perhettä joissa 2 aikuista ja 2 lasta kussakin. Näissä perheissä kierrätetään, ostetaan luontoystävällisiä tuotteita, ei sotketa luontoa ja säästetään luonnonvaroja sekä asutaan yhdessä taloudessa. Yleensä näillä perheillä on käytössään yksi auto. Tai toisaalta meillä on 4 sinkkua jotka eivät tee yllämainittuja asioista, jokaisella käytössään yksi auto (yksin) ja asuvat eri talouksissa. Mitäs meillä on, 4 taloutta joissa luontoa ja tulevaisuutta ajatellaan ja näistä lapsista kasvaa ajattelevia sinkkuja, kotoa opittuine tapoineen, kun taas toisaalta meillä on 4 eri taloutta jotka tuhoavat kaikkea yllämainittua.

for everyone here kirjoitti:

Joillekin lisääntyneille ei näytä menevän jakeluun, että kaikki eivät oikeasti halua lapsia koskaan, eikä siinä ole mitään itsepetosta tms. Useinhan juuri vapaaehtoisesti lapsettomat hyväksyvät helpommin muiden valinnat, mutta lisääntyneiltä tulee jatkuvasti kuittia ja ns. bingoilua siitä, että "oma lapsi on eri asia" ja "jäät vanhana yksin". Lapset ei ole mikään tae siitä, etteikö vanhana jäisi yksin ja on todella itsekästä tehdä lapsia etenkin tästä syystä. Mitä pahaa on siinä, jos haluaa olla vanhana yksin? Onko lasten teko ainoa konsti välttää yksinäisyys vanhana? Suurimmalla osalla hylätyistä vanhuksista on lapsia, jotka eivät käy kylässä kuin harvoin, jos edes silloinkaan. Onko vanhuuden yksinäisyy NOIN pelottavaa, että pitää lisääntyä ns. varmuuden vuoksi? Ja kyllähän maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä, johon pitäisi pikaisesti puuttua ja Suomi ei ole ongelman ulkopuolella, sillä 5 miljoonaa ihmistä alueella, jota pitää keinotekoisesti lämmittää ja jonne pitää tuoda ruokaa ulkomailta talvisin, on tila, jota maapallo ei kestä. Silti pitää vain lisääntyä takamus levällään, koska "mä haluuuuun oman lapsen ja jatkaa mun niiiiin "mahtavia" geenejä". Herätkää, kuka onkaan oikeasti itsekäs? Vapaaehtoinen lapsettomuus on sekin itsekäs valinta, mutta eipä siinä ainakaan tehdä lisää ihmisiä kärsimään maailmantuskaa ja katselemaan, kun luonnonvarat hupenevat hupenemistaan.

Lue lisää

lämpimiin maihin,niin on taas yksi ihminen vähemmän lämmitettävänä?

wake up call kirjoitti:

Sen ei enää pitäisi olla "jokaisen oma asia", sillä maailma ei kestä enää kasvavaa ihmismäärää! Mieti, minkälaisen maailman sinä ja muut jätätte lapsillenne, ei nimittäin näytä hyvältä tämä nykymeno sitten yhtään. Ihminen on maailman suurin ympäristöongelma ja sille pitäisi tehdä jotain, sillä muuten luonto kostaa meille omalla tavallaan ja siitä voi tulla rumaa jälkeä, vrt. tsunamit ja suurtulvat. Mistä muuten tiedät ikäni? Luulet tietäväsi ja nostat itsesi jalustalle kommentoimalla juuri niin monelle lisääntyneelle tyypilliseen ylimieliseen sävyyn: "Minäpä tiedän paremmin kuin sinä, kun minulla on lapsiakin, lällällää...". Järjessäni ei ole mitään vikaa, eikä järjellä ole iän kanssa välttämättä yhtään mitään tekemistä. Lapsen saaminen ei automaattisesti kasvata kenenkään järkeä tai tee kenestäkään hyvää ihmistä. Itse asiassa vapaaehtoinen lapsettomuus on järkevämpi ja harkitumpi ratkaisu kuin lisääntyminen. Lisääntynyt ei ole sen epäitsekkäämpi, vaan lisääntymisen jälkeen napa pyörii vain oman jälkeläisen ympärillä, viis siitä, että maailmassa on miljoonia hylättyjä lapsia tai että luonnonvarat hupenevat hälyyttävää vauhtia. On olemassa 50-v. ja vanhempiakin ihmisiä, jotka eivät ole koskaan halunneet lasta ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Se, että sinä et tunne sellaisia, ei tarkoita, etteikö sellaisia olisi olemassa. Ja newsflash: on olemassa ihmisiä, jotka katuvat lapsiaan. En tiedä, kumpi on isompi tabu, se, että on vapaaehtoisesti lapseton vai se, että katuu lastentekoa, veikkaisinpa, että jälkimmäinen. Kaikkien ei tarvitse lisääntyä koskaan tai elää samalla tavalla kuin sinä. Kirjoitan tänne vain siksi, että näkisit asian toisenkin puolen, etkä puuttuisi epäolennaisuuksiin, kuten esim. ikäni, joka ei liity tähän mitenkään.

Lue lisää

kalikka kalahti. Vai ei iällä ole merkitystä älyn suhteen? just joo..... lol. Jutellaan viiden kymmenen vuoden päästä uudestaan.

älähti johon kirjoitti:

kalikka kalahti. Vai ei iällä ole merkitystä älyn suhteen? just joo..... lol. Jutellaan viiden kymmenen vuoden päästä uudestaan.

Sinnehän se kalikka kalahti, kun edelleen pitää tarttua epäolennaisuuksiin ja väistellä taitavasti itse puheenaihetta, kun et pysty vastaamaan takaisin. Taitaapa äly vähetä iän myötä, eli lol vaan itsellesi. Lisääntymisen mukana taitaa syntyä aivotkin pihalle.

ei täällä kirjoitti:

Sinnehän se kalikka kalahti, kun edelleen pitää tarttua epäolennaisuuksiin ja väistellä taitavasti itse puheenaihetta, kun et pysty vastaamaan takaisin. Taitaapa äly vähetä iän myötä, eli lol vaan itsellesi. Lisääntymisen mukana taitaa syntyä aivotkin pihalle.

Lue lisää

Sillä muuta et ole esittänyt.

suurin virhe" kirjoitti:

Tunnen parikin henkilöä, joiden isoäidit ovat kertoneet lasten hankinnan olleen virhe ja ovat ehdottaneet näille henkilöille tiukkaa harkintaa lasten hankinnan suhteen. Meillä Suomessa on yhä kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä, jotka on hankittu siksi kun lapsia pitää olla. Erityisesti heistä ei ole syntymänsä jälkeen välitetty ja se näkyy.

Lue lisää

Mieltä sinun kanssasi. Tunnen monta perhettä jossa lapset ovat enemmän tai vähemmän heitteillä. Tähän saan varmasti monta kitkerää kirjoitusta lapsen perustarpeista, kuiva vaippa, syli ja tissi jne jne Mielestäni jokaisen tulisi kuitenkin miettiä mitä minulla on lapselle tarjota? Itse ainakin haluan tarjota mahd adoptiolapselleni mahdollisuuksia elämässä. Näihin kuuluu yleissivistys, lapsen kouluttaminen hyvään ammattiin, matkustelu yms mahdollisuuksien tarjoaminen. On mielestäni erittäin suotavaa että ihminen löytää ensin oman itsensä ja tutustuu elämäänsä (juu ihan sitä seuraavaa kirkonkylää pitemmälle) ennenkuin hankkii niitä lapsia. Ajat jolloin perustarpeiden tyydytys riitti ovat mielestäni takana , lapselle on ehdottomasti pystyttävä tarjoamaan älyllistä pääomaa. Suomessa todellakin on paljon lapsia joista ei ole tarpeeksi välitetty.

suurin virhe" kirjoitti:

Tunnen parikin henkilöä, joiden isoäidit ovat kertoneet lasten hankinnan olleen virhe ja ovat ehdottaneet näille henkilöille tiukkaa harkintaa lasten hankinnan suhteen. Meillä Suomessa on yhä kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä, jotka on hankittu siksi kun lapsia pitää olla. Erityisesti heistä ei ole syntymänsä jälkeen välitetty ja se näkyy.

Lue lisää

Aikaisemminhan oli itsestään selvyys, että lapsia hankitaan. Lapsettomia syyllistettiin monipuolisesti, he olivat itsekkäitä (vanhojapiikoja), jumalan rankaisemia tms. Nykyisin ihmisten tietous on lisääntynyt ja toisaalta naisten asema parantunut, jolloin naisten ei tarvitse olla vain kotiäitejä. Sotien jälkeen oli tärkeää täyttää maa lapsista, nykyisin pitää vähentää energiankulutusta ja ylikansoitusta.

Monesti tapaa vanhempia, jotka puhuvat ilkeästi lapsilleen. Se on aika erikoista, kun vanhemman pitäisi olla esimerkkinä hyvästä käytöksestä. Toiset vanhemmat taas eivät komenna lapsiaan koskaan, vaan lapsen huonoakin käytöstä perustellaan kierosti ja muita syytetään. Tällaisten ei pitäisi hankkia ollenkaan lapsia, jos ei ole käsitystä lasten kasvatuksesta.

Kannattaisin pakolliseksi kirjaa, miten lasta kasvatetaan. Kun kirjan olisi lukenut, voisi ajatella lasten hankintaa. Kirjan sisällöstä voitaisiin keskustella neuvolassa.

Työpaikoilla tapaa paljon äitejä, jotka vaikuttavat lopen kyllästyneiltä lapsiinsa ja parisuhde on pipareina, soitellaan raivopuheluita miehille tms.. He purkavat kiukkuaan myös muihin erityisesti ahkeriin nuoriin työntekijöihin. Kateuttahan se on, kun on oman elämänsä vankina, mutta omista valinnoistaan on kannettava vastuu. Kyllähän se mietityttää, että millä perustein on lapsia alettu hankkimaan ja mikä tekee ihmisen niin ylimieliseksi, että alkaa pitämään lapsettomia sellaisina, joilla ei muka olisi elämänkokemusta.

se menee... Ja adoptiolapsen kanssa joutuu varmasti paljon kovempaan kouluun. Eli katsos, ei se ollutkaan laiskuudesta kiinni! Muuten, adoptiolapsen kohdalla saan pitää oman vartaloni sellaisena kuin siitä pidän.

"Kuitenkin mikset soisi lapsia haluaville myös heidän haluamaansa onnea, jonka he kokevat saavansa lastensa kautta? Ei ole sinulta poi mitään, jos toiset tekee jälkikasvua." Liikaa ihmisiä maailmassa on pois kaikilta ja kaikkien elämänlaadusta. Nytkään kaikille ei riitä ruokaa, puhdasta vettä tai edes laillista toimeentuloa. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman tätä valtavaa turhaa ihmismassaa ja jokainen lisääntynyt on vastuussa karmaisevasta nykytilanteesta ja etenkin tulevaisuudesta (jos sitä edes on tällä menolla). "Nauti sinä vain niistä harrastuksistasi tms. jutuistasi ja ole sitten vanhana yksin." Oletko aivan varma, ettet itsekin ole yksin vanhana? Suurimmalla osalla yksinäisistä vanhuksista on lapsia, joita ei vanhainkotiin jätetty vanhus paljon kiinnosta. Usein lapsivapaat vanhukset ovatkin aktiivisempia, eikä heidän tarvitse istua kiikkutuolissa ja päivitellä, kun "ei ne lapsetkaan käy katsomassa". Miksi vanhalla ei voisi olla laajaa ystäväpiiriä kaiken ikäisistä, oletko tosiaan sitä mieltä, että vain lapsia tekemällä voi välttää vanhuuden yksinäisyyden? Ja voisiko joku vastata, mitä pelottavaa on yksinäisyydessä? Puoliso ja lapset eivät ehkäise yksinäisyyttä ja saattaaapa olla jopa katkerampaa olla yksinäinen, kun lapset huitelevat maailmalla ja puolisoa ei enää ole tai siitä ei ole seuranpitäjäksi. Ihan yhtä paljon pelkäät yksinäisyyttä, kun luulet, että vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntymis/synnytys tms. pelkoa, jota se ei todella ole. Tässä vielä mainio lainaus 65-v. vapaaehtoiselta lapsettomalta: "I never wanted kids, I don't like kids, and I have absolutely no regrets about not liking them or not having wanted them, or not having them. I'm 65 and still do not have a clue about what it was that having children was supposed to add to my life. While I did rethink my child free status a few times over the years, I did so mainly because I believe that one should pause occasionally to reconsider major life decisions to see if they are still viable. A few moments of serious thought about having kids always brought me back to the same point - I simply saw no upside to it. None."

childfree kirjoitti:

"Kuitenkin mikset soisi lapsia haluaville myös heidän haluamaansa onnea, jonka he kokevat saavansa lastensa kautta? Ei ole sinulta poi mitään, jos toiset tekee jälkikasvua." Liikaa ihmisiä maailmassa on pois kaikilta ja kaikkien elämänlaadusta. Nytkään kaikille ei riitä ruokaa, puhdasta vettä tai edes laillista toimeentuloa. Maailma olisi paljon parempi paikka ilman tätä valtavaa turhaa ihmismassaa ja jokainen lisääntynyt on vastuussa karmaisevasta nykytilanteesta ja etenkin tulevaisuudesta (jos sitä edes on tällä menolla). "Nauti sinä vain niistä harrastuksistasi tms. jutuistasi ja ole sitten vanhana yksin." Oletko aivan varma, ettet itsekin ole yksin vanhana? Suurimmalla osalla yksinäisistä vanhuksista on lapsia, joita ei vanhainkotiin jätetty vanhus paljon kiinnosta. Usein lapsivapaat vanhukset ovatkin aktiivisempia, eikä heidän tarvitse istua kiikkutuolissa ja päivitellä, kun "ei ne lapsetkaan käy katsomassa". Miksi vanhalla ei voisi olla laajaa ystäväpiiriä kaiken ikäisistä, oletko tosiaan sitä mieltä, että vain lapsia tekemällä voi välttää vanhuuden yksinäisyyden? Ja voisiko joku vastata, mitä pelottavaa on yksinäisyydessä? Puoliso ja lapset eivät ehkäise yksinäisyyttä ja saattaaapa olla jopa katkerampaa olla yksinäinen, kun lapset huitelevat maailmalla ja puolisoa ei enää ole tai siitä ei ole seuranpitäjäksi. Ihan yhtä paljon pelkäät yksinäisyyttä, kun luulet, että vapaaehtoinen lapsettomuus on lisääntymis/synnytys tms. pelkoa, jota se ei todella ole. Tässä vielä mainio lainaus 65-v. vapaaehtoiselta lapsettomalta: "I never wanted kids, I don't like kids, and I have absolutely no regrets about not liking them or not having wanted them, or not having them. I'm 65 and still do not have a clue about what it was that having children was supposed to add to my life. While I did rethink my child free status a few times over the years, I did so mainly because I believe that one should pause occasionally to reconsider major life decisions to see if they are still viable. A few moments of serious thought about having kids always brought me back to the same point - I simply saw no upside to it. None."

Lue lisää

"turhaa ihmismassaa"? No, jos suhtautuu ihmisiin (siis myös itseensä) noin, onkin lapsettomuus varmasti oikea ratkaisu.

... kirjoitti:

"turhaa ihmismassaa"? No, jos suhtautuu ihmisiin (siis myös itseensä) noin, onkin lapsettomuus varmasti oikea ratkaisu.

Mitä iloa tai hyötyä on ihmisestä esim. luonnolle, jota ihminen on aina käyttänyt hyväkseen itsekkäällä tavalla? Onko ihmisestä ollut enemmän haittaa vai hyötyä tälle planeetalle? Ketä haittaa, jos ihmiset kuolisivat sukupuuttoon (jota ei kyllä tällä lisääntymisvauhdilla tapahdu valitettavasti ikinä)? Eivät kaikki ihmiset ole turhia, sillä onhan jotkut yksilöt keksineet ja kehittäneet hyödyllisiä asioita, mutta suurin osa on täällä vain kuluttamassa ja käsi ojossa yhteiskunnan/valtion tms. suuntaan: "anna, anna".

fsfaslaa kirjoitti:

Mitä iloa tai hyötyä on ihmisestä esim. luonnolle, jota ihminen on aina käyttänyt hyväkseen itsekkäällä tavalla? Onko ihmisestä ollut enemmän haittaa vai hyötyä tälle planeetalle? Ketä haittaa, jos ihmiset kuolisivat sukupuuttoon (jota ei kyllä tällä lisääntymisvauhdilla tapahdu valitettavasti ikinä)? Eivät kaikki ihmiset ole turhia, sillä onhan jotkut yksilöt keksineet ja kehittäneet hyödyllisiä asioita, mutta suurin osa on täällä vain kuluttamassa ja käsi ojossa yhteiskunnan/valtion tms. suuntaan: "anna, anna".

Lue lisää

jokainen ihminen ei sinänsä ole arvokas, ainoastaan osa, ja loput meistä (se turha massa) sitten lisääntyy ja elää heidän kustannuksellaan. Se tuli selväksi. Mutta mitähän tarkemmin sanottuna mahtavat olla nämä "hyödylliset asiat"?

asiallisesta viestistäsi. Myönnän että kirjoitin alkuperäisen viestin hiukan provosoivaan sävyyn saadakseni mielipiteitä ja ajatuksia ilmoille. Sinun viestisi oli kuitenkin ensimmäinen jossa oikeasti pohdittiin alkuperäistä kysymysä; Miksi ihmiset haluavat hankkia biologisia jälkeläisiä? Muut viestit ovat keskittyneet lähinnä ihannoimaan ja ylistämään omaa raadantaa ja panostusta perheeseen. Ja sen kauhisteluun kuinka on mahdollista että jotkut ihmiset miettivät lastenhankintaa myös hiukan syvällisemmin.

Kyllä mä ymmärrän miks toiset ei halua lapsia, joko ihan "epä-äidillisen"- luonteen vuoksi tai sitten ympäristöstään saamien havaintojensa perusteella. Hienoa, että sinun lapsesi ovat noinkin hyviä nukkujia, mutta useissa perheissä totuus on toinen. Ja ääripään tapauksissa (kuten meillä)yöunet olivat ensimmäiset 1v 10kk pienissä pätkissä ja aamuheräämiset aikaisin. En ole ikinä haaveillut lapsista, mutta en toisaalta ole niinkään ajatellut etten lasta halua. Olen siis ollut avoin ajatukselle, ja tiedostanut tämän "epä-äidillisen" piirteeni itsessäni. Jos nyt eläisin kolmen vuoden takaisessa elämässäni, en lasta tekisi. Toki rakastan ylikaiken lastani, mutta niin rankkaa tämä on ollut, että ilman tuota äidiksi-tulemis-halua en suosittele lasta tekemään. En sitten tiedä millaiset tuntemukseni olisivat jos lapseni olisi helpompi tapaus, mutta nyt ainakin voin samaistua tuohon kirjoittajan (provosoivaan sävyyn) kirjoittamaan kuvaukseen äideistä. Kun elää täysin uhrautuen toiselle, ja on väsynyt, niin arki ei todellakaan ole palkitsevaa ollut!

meillä kaikilla kirjoitti:

Kyllä mä ymmärrän miks toiset ei halua lapsia, joko ihan "epä-äidillisen"- luonteen vuoksi tai sitten ympäristöstään saamien havaintojensa perusteella. Hienoa, että sinun lapsesi ovat noinkin hyviä nukkujia, mutta useissa perheissä totuus on toinen. Ja ääripään tapauksissa (kuten meillä)yöunet olivat ensimmäiset 1v 10kk pienissä pätkissä ja aamuheräämiset aikaisin. En ole ikinä haaveillut lapsista, mutta en toisaalta ole niinkään ajatellut etten lasta halua. Olen siis ollut avoin ajatukselle, ja tiedostanut tämän "epä-äidillisen" piirteeni itsessäni. Jos nyt eläisin kolmen vuoden takaisessa elämässäni, en lasta tekisi. Toki rakastan ylikaiken lastani, mutta niin rankkaa tämä on ollut, että ilman tuota äidiksi-tulemis-halua en suosittele lasta tekemään. En sitten tiedä millaiset tuntemukseni olisivat jos lapseni olisi helpompi tapaus, mutta nyt ainakin voin samaistua tuohon kirjoittajan (provosoivaan sävyyn) kirjoittamaan kuvaukseen äideistä. Kun elää täysin uhrautuen toiselle, ja on väsynyt, niin arki ei todellakaan ole palkitsevaa ollut!

Lue lisää

meillä on niitä hyviä nukkujia kaksi ja todella surkeita saman verran. Pahin tapaus heräili yöllä syömään vielä puolitoistavuotiaana kahteen kertaan. Ja se ei ollut meistä kiinni vaan asialle oli ihan syy eikä sille kukaan voinut mitään.. Olen kokenyt itse juuri yöheräämiset kaikkein pahimmiksi asioiksi lasten kanssa. Olenkin autuaan kateellinen niille joiden lapset nukkkuu hetimiten yöt läpeensä. Fakta on kuitenkin se, että suurin osa nukkuu kelvollisesti viimeistään puolivuotiaana heräämällä kerran tai kaksi yössä korkeintaan. Mulla on tuttuja jotka ovat hankkineet lapsen järkisyin eli kun ikä oli sellainen että riskit kasvaa joka päivä jne ja lapsi olisi ehkä syytä olla jne. Hyviä äitejä ne on olleet nekin, ehkä jopa parempiakin kuin moni muu. Koskaan ei kuule mitään ylitunteellista söösöä tyyliin; äiti tietää parhaiten tai osaa luonnostaa jne. Ne kun on tietoisesti hoivanneet sitä lastaan ja tietenkin rakastaneet aikanaan myös tai musta tuntuu että heti. Kun odotus ei ole tunnepitoisesti ylilatautunut niin lapsen avuttomus ja riippuvuus laukaiseekin sen hoivaamistarpeen ja huolenpidon heti. Usein kun puhutaan lasten hankinnasta ei puhutakkaan lapsesta vaan vauvasta. Sinäkin puhut nyt aika pitkälle vauvan kanssa olemisen hankaluudesta. Lapsi on hoteissa ainakin sen 18 vuotta josta vauva-aika on pienen pieni osa parhaimmillaan ja pahimmillaankin 5% lapsuusajasta. Jos sen perusteella tekee muitakin päätöksiä niin ostaa talon ikkunoiden mukaan ja hankkii työn pukukopin koon mukaan ja miehenkin ottaa kun sillä on tukka päässä? Vaika kaksikin vuotta heräät itkuun niin seuraavat reilut kymmenen saat nukkua ja sitten taas valvot kun odotat lastasi kotiin yötä myöden. Ne vasta huolettavia aikoja ovatkin.. No, äitiyden kokee kukin niin erilailla ja kun ekan saa aikuiseksi ja edes osin omilleen on paljon viisaampi arvioimaan kulunutta aikaa. Tuon meidän esikoisen kanssa pahinta on ollut pari-kolme vuotta yläkoulun aikaa kun murkkuikä oli pahimmillaan. Ja toistaiseksi se pesee mennen tullen pahimmatkin yövalvomiset.. Odota vaan niin jännitystä on luvassa jatkossa!

mie vaan.. kirjoitti:

meillä on niitä hyviä nukkujia kaksi ja todella surkeita saman verran. Pahin tapaus heräili yöllä syömään vielä puolitoistavuotiaana kahteen kertaan. Ja se ei ollut meistä kiinni vaan asialle oli ihan syy eikä sille kukaan voinut mitään.. Olen kokenyt itse juuri yöheräämiset kaikkein pahimmiksi asioiksi lasten kanssa. Olenkin autuaan kateellinen niille joiden lapset nukkkuu hetimiten yöt läpeensä. Fakta on kuitenkin se, että suurin osa nukkuu kelvollisesti viimeistään puolivuotiaana heräämällä kerran tai kaksi yössä korkeintaan. Mulla on tuttuja jotka ovat hankkineet lapsen järkisyin eli kun ikä oli sellainen että riskit kasvaa joka päivä jne ja lapsi olisi ehkä syytä olla jne. Hyviä äitejä ne on olleet nekin, ehkä jopa parempiakin kuin moni muu. Koskaan ei kuule mitään ylitunteellista söösöä tyyliin; äiti tietää parhaiten tai osaa luonnostaa jne. Ne kun on tietoisesti hoivanneet sitä lastaan ja tietenkin rakastaneet aikanaan myös tai musta tuntuu että heti. Kun odotus ei ole tunnepitoisesti ylilatautunut niin lapsen avuttomus ja riippuvuus laukaiseekin sen hoivaamistarpeen ja huolenpidon heti. Usein kun puhutaan lasten hankinnasta ei puhutakkaan lapsesta vaan vauvasta. Sinäkin puhut nyt aika pitkälle vauvan kanssa olemisen hankaluudesta. Lapsi on hoteissa ainakin sen 18 vuotta josta vauva-aika on pienen pieni osa parhaimmillaan ja pahimmillaankin 5% lapsuusajasta. Jos sen perusteella tekee muitakin päätöksiä niin ostaa talon ikkunoiden mukaan ja hankkii työn pukukopin koon mukaan ja miehenkin ottaa kun sillä on tukka päässä? Vaika kaksikin vuotta heräät itkuun niin seuraavat reilut kymmenen saat nukkua ja sitten taas valvot kun odotat lastasi kotiin yötä myöden. Ne vasta huolettavia aikoja ovatkin.. No, äitiyden kokee kukin niin erilailla ja kun ekan saa aikuiseksi ja edes osin omilleen on paljon viisaampi arvioimaan kulunutta aikaa. Tuon meidän esikoisen kanssa pahinta on ollut pari-kolme vuotta yläkoulun aikaa kun murkkuikä oli pahimmillaan. Ja toistaiseksi se pesee mennen tullen pahimmatkin yövalvomiset.. Odota vaan niin jännitystä on luvassa jatkossa!

Lue lisää

Puhut nyt omasta ja lähipiirisi kokemuksista. Niin minäkin tein. Totta on, että minun kokemukseni on tällä hetkellä vain parin vuoden ajalta. Kuten kuvailit vanhemmuutta tästä ajasta eteenpäin, niin valvomiset/huolestumiset eivät tähän lopu (tosin meillä siis yöt ovat edelleen rikkonaisia). Tämän olen kyllä tiedostanut täysin, jo ennen lapsen "järkihankintaa". Sitä suuremmalla syyllä onkin hyvä, että näitä asioita kukin pohtii etukäteen, kuten alkuperäinen kirjoittajakin on mitä ilmeisemmin tehnyt. Moni lapsi ei saa tarpeeksi rakkautta, isona heistä tulee persoonallisuushäiriöisiä tms. Itse pohdin näitä asioita paljonkin, ja kasvatan lastani juuri kuvailemallasi tavalla ilman sitä ylitunteellista söösöä. Hyvin monet äidit näin ei kuitenkaan tee, ja seuraukset näkyvät vuosien päästä. Ihmeellistä että tällainen asia on nykyaikana vielä tabu, ja naisten täytyy puolustaa ja selitellä tuntemuksiaan jos ei lasta halua, oli syy sitten niissä geeneissä tai ympäristö on muokannut mielen sellaiseksi. Jos sinä tai te monet muut kirjoittajat olette tuota mieltä, niin antakaa meidän "erilailla" tuntevien ajatella myös vapaasti niinkuin ajattelemme. Eihän se ole teiltä pois jos joku ei lasta halua.

klhlkhda kirjoitti:

Puhut nyt omasta ja lähipiirisi kokemuksista. Niin minäkin tein. Totta on, että minun kokemukseni on tällä hetkellä vain parin vuoden ajalta. Kuten kuvailit vanhemmuutta tästä ajasta eteenpäin, niin valvomiset/huolestumiset eivät tähän lopu (tosin meillä siis yöt ovat edelleen rikkonaisia). Tämän olen kyllä tiedostanut täysin, jo ennen lapsen "järkihankintaa". Sitä suuremmalla syyllä onkin hyvä, että näitä asioita kukin pohtii etukäteen, kuten alkuperäinen kirjoittajakin on mitä ilmeisemmin tehnyt. Moni lapsi ei saa tarpeeksi rakkautta, isona heistä tulee persoonallisuushäiriöisiä tms. Itse pohdin näitä asioita paljonkin, ja kasvatan lastani juuri kuvailemallasi tavalla ilman sitä ylitunteellista söösöä. Hyvin monet äidit näin ei kuitenkaan tee, ja seuraukset näkyvät vuosien päästä. Ihmeellistä että tällainen asia on nykyaikana vielä tabu, ja naisten täytyy puolustaa ja selitellä tuntemuksiaan jos ei lasta halua, oli syy sitten niissä geeneissä tai ympäristö on muokannut mielen sellaiseksi. Jos sinä tai te monet muut kirjoittajat olette tuota mieltä, niin antakaa meidän "erilailla" tuntevien ajatella myös vapaasti niinkuin ajattelemme. Eihän se ole teiltä pois jos joku ei lasta halua.

Lue lisää

Kunhan vain ihmettelemme sitä miksi teidän täytyy niin suureen ääneen sitä olla. T. sivullinen

"Minulla on lapsia, koska "luoja" on päättänyt tehdä myös minusta äidin."

Ei, olet tehnyt sen päätöksen ihan itse.

Minulla on ihan samanlainen perhehistoria kuin sinulla ja tämän takia olen kovasti aina ihmetellyt ihmisten vimmaista lisääntymishalua. Meitä oli neljä sisarusta ja vanhemmat kävivät vuorotöissä pitääkseen talon leivässä. Vanhempana jouduin aina huolehtimaan muista. Nyt me kaikki neljä sisarusta (olemme kaikki yli 30-vee) olemme lapsettomia. Olemme kaikki pohtineet asiaa ja olemme samaa mieltä, että monia ihmisiä painostaa yhteiskunnan puolelta tulevat painostukset. Meilläkin vanhemmat aikoinaan 60-luvulla menivät naimisiin ja hankkivat perheen nuorena kuten silloin oli tapana. Nytkin tuo ihan sama tuntuu ajavan monia ihmisiä. Olemme aina olleet sitä mieltä, että ennekuin hankkii lapsia pitää perusasiat olla kunnossa. Ja pitää olla luontaista kykyä vanhemmaksi. Ei riitä se iänikuinen juttu, että lapsia vain hankitaan.

Aloittaja tietty vähän provosoi,
mutta luulen että sen takana ( kuten minullakin ) on tarve ymmärtää,
MIKSI halutaan/tehdään/pitäisi tehdä lapsia ?

En ole keksinyt ensimmäistäkään JÄRKEVÄÄ syytä siihen.

Pliis tulkaa kertomaan.

Ei lapsellinen kirjoitti:

Aloittaja tietty vähän provosoi,
mutta luulen että sen takana ( kuten minullakin ) on tarve ymmärtää,
MIKSI halutaan/tehdään/pitäisi tehdä lapsia ?

En ole keksinyt ensimmäistäkään JÄRKEVÄÄ syytä siihen.

Pliis tulkaa kertomaan.

Lue lisää

Lasten hankkimista ei mitenkään voi perustella järjellä, sehän on vahvasti tunnepohjainen asia. Yleinen mielipide on, että lapsia PITÄÄ hankkia, ja he jotka eivät kakaroita halua, katsotaan kieroon.
Useimmat hankkivat lapsia, koska (toivottavasti) aidosti tykkäävät lapsista, ja haluavat olla niiden kanssa. Perushalu lisääntymiseen lähtee perimästä, ja suurin osa ihmisistä toteuttaa geeneihin kirjoitettua käskyä lisääntymisestä. Jotkut tiedostaen, toiset taas tiedostamattaan.
Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat ne, jotka esimerkiksi:

-hankkivat mukuloita pönkittääkseen itsetuntoaan.
-pätemisen tarpeesta, kun rahkeet eivät muuhun riitä.
-todistellaakseen muille jotain.

Lisääntyminen ei vaadi minkäänlaista älyllistä suorituskykyä, valitettavasti. Voidaan sanoa, että ihminen on geeniensä uhri, niin hyvässä kuin pahassa.

Sama täällä.