Miksi amk-tutkinnosta

ja minusta amk-tutkintoa suorittavien kannattaisi alkaa jo oman tulevaisuutensa takia miettimään onko tuollainen kehitys järkevää. Ei vaan tyytyäisenä odotella, että kohta sitä saa maisterin paperit. Olen varma, että mikäli esim. lääkäreitä alettaisiin kouluttaa vieläkin nykyistä enemmän, lääketieteen opiskelijat taatusti nousisivat hanketta vastaan. tämä nähtiin jo muuntokoulutuskeskustelussa. Nyt 20 opiskelijaa aloittaa muuntokoulutuskiintiössä ja se ei ole keneltäkään poissa. Tosin, päätökseen vaikutti paljolti yliopistojen nihkeä suhtautuminen asiaan, mutta kyllä opiskelijatkin saivat suunsa auki.

"Tosiasia on se, että yliopisto opiskelijat ovat keskivertoisesti nokkelampia, itsenäisiä ja omaa ajattelua omaavia, kuina amk-opiskelijat."

Todellako? Oman kokemukseni perusteella taas kovin moni yliopisto-opiskelija on turhantärkeä ja ylimielinen. Turhaa täällä on kuitenkaan painaa alas toisia tai yleistää liikaa, eiköhän anneta jokaisen tehdä omat ratkaisunsa elämässä.

Oikeassa olet siinä, että AMK ja yliopisto on syytä pitää erillisinä linjoina, sillä niiden tarkoituskin on erilainen. Toinen tuottaa teoriaa, toinen käytäntöä. Molemmille on varmasti tarvetta.

Ihmettelen kuitenkin, miten voit olla yliopiston käynyt, kun et hallitse edes omaa äidinkieltäsi? :)

kello kirjoitti:

"Tosiasia on se, että yliopisto opiskelijat ovat keskivertoisesti nokkelampia, itsenäisiä ja omaa ajattelua omaavia, kuina amk-opiskelijat."

Todellako? Oman kokemukseni perusteella taas kovin moni yliopisto-opiskelija on turhantärkeä ja ylimielinen. Turhaa täällä on kuitenkaan painaa alas toisia tai yleistää liikaa, eiköhän anneta jokaisen tehdä omat ratkaisunsa elämässä.

Oikeassa olet siinä, että AMK ja yliopisto on syytä pitää erillisinä linjoina, sillä niiden tarkoituskin on erilainen. Toinen tuottaa teoriaa, toinen käytäntöä. Molemmille on varmasti tarvetta.

Ihmettelen kuitenkin, miten voit olla yliopiston käynyt, kun et hallitse edes omaa äidinkieltäsi? :)

Lue lisää

te amk-puolustajat aina muistatte mainita tuon teorian ja käytännön sekä huomautella, että opetelkaa kirjoittamaan. Itse olen amk-insinööri ja nyt opiskelen terveydenhuollon tietojenkäsittelyä yliopistossa. Käytäntöä on ihan yhtä paljon kuin amk:ssa ja opetus yksinkertaisesti on parempaa ja vaatimukset eri tasolla.

kello kirjoitti:

"Tosiasia on se, että yliopisto opiskelijat ovat keskivertoisesti nokkelampia, itsenäisiä ja omaa ajattelua omaavia, kuina amk-opiskelijat."

Todellako? Oman kokemukseni perusteella taas kovin moni yliopisto-opiskelija on turhantärkeä ja ylimielinen. Turhaa täällä on kuitenkaan painaa alas toisia tai yleistää liikaa, eiköhän anneta jokaisen tehdä omat ratkaisunsa elämässä.

Oikeassa olet siinä, että AMK ja yliopisto on syytä pitää erillisinä linjoina, sillä niiden tarkoituskin on erilainen. Toinen tuottaa teoriaa, toinen käytäntöä. Molemmille on varmasti tarvetta.

Ihmettelen kuitenkin, miten voit olla yliopiston käynyt, kun et hallitse edes omaa äidinkieltäsi? :)

Lue lisää

kukaan "paina ketään alas". Suosittelen amk-tutkintoa tekevien tai jo tehneiden kokeilemaan jotain alaa yliopistossa. En ole tavannut ketään amk-tutkinnon suorittanutta, joka ei olisi ollut tyytyväinen yliopistoon siirtymisestä.

Harva nykyaikana enää tyytyy pelkkään peruskoulutukseen. Moni ammattikoulunkin käynyt halajaa paremmille palkoille ja korkeampaan koulutukseen eli esimerkiksi AMK:hon tai yliopistoon. Näitä mainitsemiasi "perustyöntekijöitä" siis tulevaisuudessa on yhä vähenevässä määrin, ellei sitten ihmisille aleta maksaa tekemästään työstä kuuluva palkka, jolla tulee toimeen.

Siinä olen samaa mieltä, että yliopisto ja AMK tulisi säilyttää erilaisina, sillä kaikkia ei voi kiinnostaa samat asiat.

"Tosiasia on se, että yliopisto opiskelijat ovat keskivertoisesti nokkelampia, itsenäisiä ja omaa ajattelua omaavia, kuina amk-opiskelijat. Sen huomasin suoritettuani molemmat tutkinnot."

Tuo lauseesi taas kertoo jostain ihmeellisestä, nykymaailmassa vallitsevasta asiasta, että toinen olisi toistaan parempi jonkun paperin tai koulutuksen perusteella. Jokaiselle on se oma juttu - joku ei kirvelläkään tulisi yliopistoon opiskelemaan koska se ei ole hänen juttunsa, etkä sinäkään luultavasti tyytyisi pelkkään perustutkintoon johtavaan mmattikouluun. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksen kohteemme. On hyvin arveluttavaa ja itsekeskeistä automaattisesti tuomita toisia tuollaisilla perusteilla.

Huomioitava on myös se, että akateeminen työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia, eikä korkeammalla koulutuksellakaan - saatika ylikoulutettuna välttämättä pääse töihin.

Fiina kirjoitti:

Harva nykyaikana enää tyytyy pelkkään peruskoulutukseen. Moni ammattikoulunkin käynyt halajaa paremmille palkoille ja korkeampaan koulutukseen eli esimerkiksi AMK:hon tai yliopistoon. Näitä mainitsemiasi "perustyöntekijöitä" siis tulevaisuudessa on yhä vähenevässä määrin, ellei sitten ihmisille aleta maksaa tekemästään työstä kuuluva palkka, jolla tulee toimeen.

Siinä olen samaa mieltä, että yliopisto ja AMK tulisi säilyttää erilaisina, sillä kaikkia ei voi kiinnostaa samat asiat.

"Tosiasia on se, että yliopisto opiskelijat ovat keskivertoisesti nokkelampia, itsenäisiä ja omaa ajattelua omaavia, kuina amk-opiskelijat. Sen huomasin suoritettuani molemmat tutkinnot."

Tuo lauseesi taas kertoo jostain ihmeellisestä, nykymaailmassa vallitsevasta asiasta, että toinen olisi toistaan parempi jonkun paperin tai koulutuksen perusteella. Jokaiselle on se oma juttu - joku ei kirvelläkään tulisi yliopistoon opiskelemaan koska se ei ole hänen juttunsa, etkä sinäkään luultavasti tyytyisi pelkkään perustutkintoon johtavaan mmattikouluun. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksen kohteemme. On hyvin arveluttavaa ja itsekeskeistä automaattisesti tuomita toisia tuollaisilla perusteilla.

Huomioitava on myös se, että akateeminen työttömyys lisääntyy kovaa vauhtia, eikä korkeammalla koulutuksellakaan - saatika ylikoulutettuna välttämättä pääse töihin.

Lue lisää

"Tuo lauseesi taas kertoo jostain ihmeellisestä, nykymaailmassa vallitsevasta asiasta, että toinen olisi toistaan parempi jonkun paperin tai koulutuksen perusteella. Jokaiselle on se oma juttu - joku ei kirvelläkään tulisi yliopistoon opiskelemaan koska se ei ole hänen juttunsa, etkä sinäkään luultavasti tyytyisi pelkkään perustutkintoon johtavaan mmattikouluun. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksen kohteemme. On hyvin arveluttavaa ja itsekeskeistä automaattisesti tuomita toisia tuollaisilla perusteilla. "

On täysin päivänselvä asia, että yliopistoon ajautuu fiksumpaa porukkaa kuin AMK:hon. Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla.

Itse opetan yliopistossa ja amk:ssa. Opiskelijoiden välillä on kyllä valtaisa ero. Ja se ero on nimenomaan juuri itsenäisyydessä ja oman ajattelun käyttämisessä.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Tuo lauseesi taas kertoo jostain ihmeellisestä, nykymaailmassa vallitsevasta asiasta, että toinen olisi toistaan parempi jonkun paperin tai koulutuksen perusteella. Jokaiselle on se oma juttu - joku ei kirvelläkään tulisi yliopistoon opiskelemaan koska se ei ole hänen juttunsa, etkä sinäkään luultavasti tyytyisi pelkkään perustutkintoon johtavaan mmattikouluun. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksen kohteemme. On hyvin arveluttavaa ja itsekeskeistä automaattisesti tuomita toisia tuollaisilla perusteilla. "

On täysin päivänselvä asia, että yliopistoon ajautuu fiksumpaa porukkaa kuin AMK:hon. Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla.

Itse opetan yliopistossa ja amk:ssa. Opiskelijoiden välillä on kyllä valtaisa ero. Ja se ero on nimenomaan juuri itsenäisyydessä ja oman ajattelun käyttämisessä.

Lue lisää

"On täysin päivänselvä asia, että yliopistoon ajautuu fiksumpaa porukkaa kuin AMK:hon. Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla."

Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään?


"Itse opetan yliopistossa ja amk:ssa. Opiskelijoiden välillä on kyllä valtaisa ero. Ja se ero on nimenomaan juuri itsenäisyydessä ja oman ajattelun käyttämisessä."

Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy?

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Tuo lauseesi taas kertoo jostain ihmeellisestä, nykymaailmassa vallitsevasta asiasta, että toinen olisi toistaan parempi jonkun paperin tai koulutuksen perusteella. Jokaiselle on se oma juttu - joku ei kirvelläkään tulisi yliopistoon opiskelemaan koska se ei ole hänen juttunsa, etkä sinäkään luultavasti tyytyisi pelkkään perustutkintoon johtavaan mmattikouluun. Jokaisella meistä on omat kiinnostuksen kohteemme. On hyvin arveluttavaa ja itsekeskeistä automaattisesti tuomita toisia tuollaisilla perusteilla. "

On täysin päivänselvä asia, että yliopistoon ajautuu fiksumpaa porukkaa kuin AMK:hon. Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla.

Itse opetan yliopistossa ja amk:ssa. Opiskelijoiden välillä on kyllä valtaisa ero. Ja se ero on nimenomaan juuri itsenäisyydessä ja oman ajattelun käyttämisessä.

Lue lisää

Itselläni oli ainakin muu motivaatio hakeutua koulutukseen kuin pelkkä paperi. Sain työn jossa todella viihdyn. En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. Tunnen ainakin joka päivä että minua tarvitaan ja teen arvokasta työtä. Työn ja koulutuksen arvostus lähtee jokaisesta itsestään. jos ei itse arvosta työtään, ei sitä kukaan muukaan tee.

Molemmat tutkinnot kohta minullakin. Se on vaan kurja asia, että amk:ssa tutkinnot ovat 160/180, niin kuin yliopistoissakin. ..kyllä niitä duunaireta tulee ammattikouluista.

Mikset oppinut kirjoittamaan äidinkieltäsi kummassakaan?

Molemmat kirjoitti:

Molemmat tutkinnot kohta minullakin. Se on vaan kurja asia, että amk:ssa tutkinnot ovat 160/180, niin kuin yliopistoissakin. ..kyllä niitä duunaireta tulee ammattikouluista.

Lue lisää

Tuo opintoviikkomääriin vetoaminen on melkoisen naurettavaa. Kaikki tietävät että amk- ja yliopisto-opintoviikot eivät ole yhteismitallisia. Lisäksi amk-tutkintoihin on leivottu sisään ylettömästi tutkinnon kannalta täysin epäoleellista, kuten >=20ov harjoittelu, liikuntaa, äidinkieltä, oppimaan oppimista ja muuta sellaista mitä normaalisti opitaan jo lukiossa.

Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin. Amk-tutkintojen laajuus on 140/160 amk-opintoviikkoa eikä 160/180 opintoviikkoa.

Fiina kirjoitti:

"On täysin päivänselvä asia, että yliopistoon ajautuu fiksumpaa porukkaa kuin AMK:hon. Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla."

Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään?


"Itse opetan yliopistossa ja amk:ssa. Opiskelijoiden välillä on kyllä valtaisa ero. Ja se ero on nimenomaan juuri itsenäisyydessä ja oman ajattelun käyttämisessä."

Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy?

Lue lisää

"Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään? "

Eiköhän se ole selvää, että peruskoulusta se parempi aines menee lukioon ja huonompi aines muualle? Jos puhutaan koulumenestyksestä.

Jos yliopistoon mennään lukion kautta ja amk:hon ei-lukion kautta, on kai itsestäänselvää, että yliopistossa hyvin koulussa menestyneitä opiskelijoita enemmän kuin amk:ssa?

"Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy? "

Kaikessa? harjoituksissa, tentissä, jätetyissä raporteissa, harjoitustöissä.

Yliopisto-opiskelija tekee keskimäärin paremmin tentit, raportit ja harjoitustyöt. Vedän täsmälleen samoja kursseja yliopistossa ja amk:ssa ja yliopisto-aines on selkeästi "parempaa".

Kun ensimmäistä kertaa vedin amk:ssa kurssin (jota olin aikaisemmin vetänyt yliopistossa) huomasin, että en voi vetää sitä samalla tasolla kuin yliopistossa. Jos olisin pitänyt tason samana, olisi hylkäysprosentti ollut n. 90% luokkaa. Yliopistossa saman kurssin hylkäysprosentti on n. 50%. Hassuksi asian tekee se, että amk:ssa lähiopetusta kurssille oli 8 tuntia / viikossa, ja yliopistossa käytännössä 4.5h/viikossa.

opiskellut kirjoitti:

Itselläni oli ainakin muu motivaatio hakeutua koulutukseen kuin pelkkä paperi. Sain työn jossa todella viihdyn. En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. Tunnen ainakin joka päivä että minua tarvitaan ja teen arvokasta työtä. Työn ja koulutuksen arvostus lähtee jokaisesta itsestään. jos ei itse arvosta työtään, ei sitä kukaan muukaan tee.

Lue lisää

"En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. "

*Keskimääräinen* yliopisto-opiskelija on *keskimääräistä* amk-opiskelijaa fiksumpi. Se ei tarkoita, sitä että sinä tai opiskelija X ei olisi hyvinkin fiksu ja pärjäisi ihan missä tahansa.

Se ei kuitenkaan muuta sita faktaa, että keskimäärin yliopistoon ajautuu "fiksumpaa" sakkia kuin AMK:hon.

OPM kirjoitti:

Tuo opintoviikkomääriin vetoaminen on melkoisen naurettavaa. Kaikki tietävät että amk- ja yliopisto-opintoviikot eivät ole yhteismitallisia. Lisäksi amk-tutkintoihin on leivottu sisään ylettömästi tutkinnon kannalta täysin epäoleellista, kuten >=20ov harjoittelu, liikuntaa, äidinkieltä, oppimaan oppimista ja muuta sellaista mitä normaalisti opitaan jo lukiossa.

Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin. Amk-tutkintojen laajuus on 140/160 amk-opintoviikkoa eikä 160/180 opintoviikkoa.

Lue lisää

"Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin"

Koulussamme mahtaa sitten olla todella paljon kirjoitustaidotonta väkeä.

Mahtavatkohan väitteesi olla täysin täysin hatusta vedettyjä vai onko sinulla jotain kokemuspohjaa ? Itse olen sinäänsä vertailun kannalta oivassa asemassa, koska kaverini opiskelee TKK:lla ja kirjoja (OHO, MEIDÄN LEIKKIKOULUSSA ON SAMOJA KIRJOJA KUIN TKK:LLA !) tulee vaihdeltua ja muutenkin aikaa vietettyä opiskelun lomassa yhdessä.

Fakta 1: matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa aihepiirit ovat samoja, mutta vaatimustako TKK:lla korkeampi.

Fakta 2: Suuntautumis/ammattiopinnoissa (soft. eng) tasot eivät olekaan niin yksiselitteisiä. "Vastaavien" kurssien kokeita vertailemalla eroja ei vaatimustasossa pahemmin enää löydykään.

Arvostan TKK:n käyneitä ihmisiä, mutta ne ihmiset joilla ei tunnu olevan muuta sisältöä kuin tulla pätemään omalla AIDOLLA KORKEAKOULUOPINAHJOLLAAN en voi muuta sanoa kuin, että hankkikaa elämä.

OPM kirjoitti:

Tuo opintoviikkomääriin vetoaminen on melkoisen naurettavaa. Kaikki tietävät että amk- ja yliopisto-opintoviikot eivät ole yhteismitallisia. Lisäksi amk-tutkintoihin on leivottu sisään ylettömästi tutkinnon kannalta täysin epäoleellista, kuten >=20ov harjoittelu, liikuntaa, äidinkieltä, oppimaan oppimista ja muuta sellaista mitä normaalisti opitaan jo lukiossa.

Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin. Amk-tutkintojen laajuus on 140/160 amk-opintoviikkoa eikä 160/180 opintoviikkoa.

Lue lisää

No onko minua sitten kusetettu, kun koulun kesto oli 180 ov. Ja ei se harjottelu ainakaan merenkulun ko:ssa kovinkaan turhaa ollu... Vai luuletko, että laivoja opitaan pulpetista käsin ajelemaan?

OPM kirjoitti:

Tuo opintoviikkomääriin vetoaminen on melkoisen naurettavaa. Kaikki tietävät että amk- ja yliopisto-opintoviikot eivät ole yhteismitallisia. Lisäksi amk-tutkintoihin on leivottu sisään ylettömästi tutkinnon kannalta täysin epäoleellista, kuten >=20ov harjoittelu, liikuntaa, äidinkieltä, oppimaan oppimista ja muuta sellaista mitä normaalisti opitaan jo lukiossa.

Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin. Amk-tutkintojen laajuus on 140/160 amk-opintoviikkoa eikä 160/180 opintoviikkoa.

Lue lisää

Jos ei tiedä on turha tulla kertomaan totuuksia. AMKssa yleisin tutkinto on 160 ov, lisäksi on sekä 180, että 140 ov...

kandi kirjoitti:

ja minusta amk-tutkintoa suorittavien kannattaisi alkaa jo oman tulevaisuutensa takia miettimään onko tuollainen kehitys järkevää. Ei vaan tyytyäisenä odotella, että kohta sitä saa maisterin paperit. Olen varma, että mikäli esim. lääkäreitä alettaisiin kouluttaa vieläkin nykyistä enemmän, lääketieteen opiskelijat taatusti nousisivat hanketta vastaan. tämä nähtiin jo muuntokoulutuskeskustelussa. Nyt 20 opiskelijaa aloittaa muuntokoulutuskiintiössä ja se ei ole keneltäkään poissa. Tosin, päätökseen vaikutti paljolti yliopistojen nihkeä suhtautuminen asiaan, mutta kyllä opiskelijatkin saivat suunsa auki.

Lue lisää

Taitaa "akateemikkojen" housut tutista, kun sivistymättömät ihmiset saavat saman oppiarvon eikä enää voi päteä papereilla.

Mitä "akateemikot" tekevätkään, kun joutuvat kilpailemaan ihan oikeasti osaamisellaan eikä papereillaan. Toisaalta tällainen kehitys on jatkoa jo pitkään jatkuneelle trendille, että työelämässä odotetaan muutakin kuin hienoja papereita. Työnanjillahan on nykyään käytössä kaksikirjaiminen keino, jolla pelkillä papereilla rekrytoiduksi tulleet saadaan pihalle. Kirjaimista ensimmäinen on Y ja toinen T.

Eikö olekin kamalaa, jos joutuu opettelemaan taitoja, joita tarvitaan oikeasti työelämässä?

Akateemikko kirjoitti:

Taitaa "akateemikkojen" housut tutista, kun sivistymättömät ihmiset saavat saman oppiarvon eikä enää voi päteä papereilla.

Mitä "akateemikot" tekevätkään, kun joutuvat kilpailemaan ihan oikeasti osaamisellaan eikä papereillaan. Toisaalta tällainen kehitys on jatkoa jo pitkään jatkuneelle trendille, että työelämässä odotetaan muutakin kuin hienoja papereita. Työnanjillahan on nykyään käytössä kaksikirjaiminen keino, jolla pelkillä papereilla rekrytoiduksi tulleet saadaan pihalle. Kirjaimista ensimmäinen on Y ja toinen T.

Eikö olekin kamalaa, jos joutuu opettelemaan taitoja, joita tarvitaan oikeasti työelämässä?

Lue lisää

Tässä taas yksi puusilmä, joka ei näe metsää puilta. Itse olen kyllä yliopistossa sen takia, että saisin konkreettisesti hyvät tiedot ja taidot, joita voin sitten soveltaa työelämässä. Lisäksi opin hakemaan tietoa, jos en tiedä jotain asiaa. Pelkkien papereiden takia en opiskele, mutta kyllähän se helpottaa työnhakua, kun ylempi korkeakoulututkinto.

Hyvin useat vaativimpiin työpaikkoihin työntekijöitä hakevat firmat rajaavat nimenomaan pätevyysvaatimuksen siihen, että hakijalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Osaamista löytyy varmasti enemmän kuin monelta muulta, olen ollut oman alani töissä jo kolmena kesänä. Ei yliopisto ole pelkästään teorian opettelua, opetus on parempaa ja laaja-alaisempaa kuin AMK:ssa ja se näkyy parempana osaamisena myös siinä, että esimerkiksi KTM:t ovat halutumpia työntekijöitä vaativiin tehtäviin kuin tradenomit.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. "

*Keskimääräinen* yliopisto-opiskelija on *keskimääräistä* amk-opiskelijaa fiksumpi. Se ei tarkoita, sitä että sinä tai opiskelija X ei olisi hyvinkin fiksu ja pärjäisi ihan missä tahansa.

Se ei kuitenkaan muuta sita faktaa, että keskimäärin yliopistoon ajautuu "fiksumpaa" sakkia kuin AMK:hon.

Lue lisää

olisikin ollut aikamoista yleistystä lehtorismieheltä tai -naiselta!

Eiköhän ammattikorkeakouluunkin hakeuduta pääasiassa lukion kautta; on vain olemassa tietty kiintiö pitkään työelämässä olleille. Erilaisuutta (te kutsutte sitä täällä älykkyyseroksi!) voisi kai selittää erilasella ajattelutavalla ja eri kiinnostuksen kohteilla. Toiset ajattelevat teoreettisemmin ja toiset käytännöllisemmin. Teorian ja käytännön erilainen painottuminen yliopistossa ja AMK:ssa on selvä fakta - tiedän kokemuksesta! Tiesitkö muuten, että ammattikorkeakouluun lyhennetään AMK:uun, ei AMK:hon? ;)

Riksu kirjoitti:

Tässä taas yksi puusilmä, joka ei näe metsää puilta. Itse olen kyllä yliopistossa sen takia, että saisin konkreettisesti hyvät tiedot ja taidot, joita voin sitten soveltaa työelämässä. Lisäksi opin hakemaan tietoa, jos en tiedä jotain asiaa. Pelkkien papereiden takia en opiskele, mutta kyllähän se helpottaa työnhakua, kun ylempi korkeakoulututkinto.

Hyvin useat vaativimpiin työpaikkoihin työntekijöitä hakevat firmat rajaavat nimenomaan pätevyysvaatimuksen siihen, että hakijalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Osaamista löytyy varmasti enemmän kuin monelta muulta, olen ollut oman alani töissä jo kolmena kesänä. Ei yliopisto ole pelkästään teorian opettelua, opetus on parempaa ja laaja-alaisempaa kuin AMK:ssa ja se näkyy parempana osaamisena myös siinä, että esimerkiksi KTM:t ovat halutumpia työntekijöitä vaativiin tehtäviin kuin tradenomit.

Lue lisää

ja usein epäonnistuu. vertailkaa palkkoja alemmilla yliopistotutkinoilla jää kirkkaasti toiseksi kun tulee esimerkiksi muurari leuhkimaan tilipussilla.
Täällä soittaa poskeaan eniten ne jotka eivät asioista mitään tiedä. Yliopistotutkinto ei takaa työtä eikä osaamista ja aika harvalle edes kunnon tuloja.
Telia-Soneraakin johtaa merkonomi Harri Koponen ja varmaa hänen tilipussiin kilahtaa useamman kirjastovirkailijan kuukausi ansioiden verran.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään? "

Eiköhän se ole selvää, että peruskoulusta se parempi aines menee lukioon ja huonompi aines muualle? Jos puhutaan koulumenestyksestä.

Jos yliopistoon mennään lukion kautta ja amk:hon ei-lukion kautta, on kai itsestäänselvää, että yliopistossa hyvin koulussa menestyneitä opiskelijoita enemmän kuin amk:ssa?

"Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy? "

Kaikessa? harjoituksissa, tentissä, jätetyissä raporteissa, harjoitustöissä.

Yliopisto-opiskelija tekee keskimäärin paremmin tentit, raportit ja harjoitustyöt. Vedän täsmälleen samoja kursseja yliopistossa ja amk:ssa ja yliopisto-aines on selkeästi "parempaa".

Kun ensimmäistä kertaa vedin amk:ssa kurssin (jota olin aikaisemmin vetänyt yliopistossa) huomasin, että en voi vetää sitä samalla tasolla kuin yliopistossa. Jos olisin pitänyt tason samana, olisi hylkäysprosentti ollut n. 90% luokkaa. Yliopistossa saman kurssin hylkäysprosentti on n. 50%. Hassuksi asian tekee se, että amk:ssa lähiopetusta kurssille oli 8 tuntia / viikossa, ja yliopistossa käytännössä 4.5h/viikossa.

Lue lisää

millainen opettaja vai oikeinko vanhempi lehtori otaksun?
Ei ole olemassa vääriä vastauksia on vain vääriä kysymyksiä. Sitä ei tiedä miten sinulle ne pitäisi esittää.
Lueppa huviksesi muutama tutkimus mihin menevät kaikkein surkeimat peruskoulun jälkeen. Ettei vaan sinne lukioon.
Hylkäysprosentti 90 ja 50 kertoo sinun opetuksesi tasosta eikä huonosta opiskelija aineksesta.
opettele poloinen valehtelemaan taidat olla merkonomi, joka tekee yläasteella kouluavustajan sijaisuuksia

onneksi en ole sinun opiske... kirjoitti:

millainen opettaja vai oikeinko vanhempi lehtori otaksun?
Ei ole olemassa vääriä vastauksia on vain vääriä kysymyksiä. Sitä ei tiedä miten sinulle ne pitäisi esittää.
Lueppa huviksesi muutama tutkimus mihin menevät kaikkein surkeimat peruskoulun jälkeen. Ettei vaan sinne lukioon.
Hylkäysprosentti 90 ja 50 kertoo sinun opetuksesi tasosta eikä huonosta opiskelija aineksesta.
opettele poloinen valehtelemaan taidat olla merkonomi, joka tekee yläasteella kouluavustajan sijaisuuksia

Lue lisää

"Ei ole olemassa vääriä vastauksia on vain vääriä kysymyksiä."

Siis onko sulla kaikki haulit tallella ja ruutikin päässyt kastumaan? Jos kysymys liittyy opittuun alueeseen, niin se on oikein, oli se sitten 'kuinka vaikea tahansa'. Jos et tiedä vastausta, et sitten osaa riittävästi aihealueen asioista, jotta sinun voitaisiin katsoa olevan oikeutettu saamaan kurssi hyväksytyksi. Niin helppoa ase on. Joskus kysymykset on laadittu eri tavalla kuin menneinä vuosina, mutta niin kauan kuin ne kuuluvat alueeseen ja ne on ratkaistavissa kurssin tiedoin, niin mitään valittamista ei pitäisi olla.

"Lueppa huviksesi muutama tutkimus mihin menevät kaikkein surkeimat peruskoulun jälkeen. Ettei vaan sinne lukioon. "

Millä ne kaikkein surkeimmat sinne lukioon menee, kun niissä on keskiarvorajat?-/ Huom. jos ymmärrät mikä on keskiarvo, niin tiedät varmaan että siihen kuuluu arvoja keskiarvon ylä- ja alapuolelta. Tässä tapauksessa lukioon valitaan ne rajan yläpuolella olevat arvot. Yleisen käsityksen mukaan pienemmät arvot ovat koulumaailmassa kuitenkin huonompia arvosanoja, että jos selittäisit minullekin miten helvetissä ne huonoimmat sinne pääsee??

"Hylkäysprosentti 90 ja 50 kertoo sinun opetuksesi tasosta eikä huonosta opiskelija aineksesta. "

Ei välttämättä, itse olen ollut matematiikan kursilla (5ov, perusopintoja!), joissa hylkäys prosentti on ollu 75%. Materiaali kurssilla on ollut sama jo viimeiset 10 vuotta ja ne samat proffat on luennoinut sitä vuodesta toiseen. Itse olen osallistunut kurssille 4 kertaa, joista kolme kertaa olen koittanut läpäistä kurssin ihan kunnolla. Lopulta kyllästyin joka vuosi siellä notkumiseen ja panostin kurssiin niin paljon kuin pystyin ja lopulta tentin ja kaksien uusintoijen jälkeenosasin oppimateriaalin käytännössä kannesta kanteen ulkoa => sain arvosanaksi 1 . Yliopistossa on 'hieman' vaikeampaa kuin AMK:ssa.

Toinen esimerkki: olin jättänyt erään kahden opintoviikon perusopinnon suorittamatta ja ajattelin sen käydä viime syksynä. Kavereilta olin kuullut, että kurssi on aivan hanurista, mutta ajettelin, että jos käyn kaikilla luennoilla ja teen harjoitukset niin kyllä mä varmaan siitä selviän. Ekassa tentissä hylättyjä n. 70%, minä mukaan luettuna. Seuraavassa 50%, mutta pääsin kuitenkin läpi (2 ). 2ov peruskurssin materiaali on sen verran suppea, että sen pystyy viikonlopussa tankkaamaan juuri ja juuri niin hyvin, että sen muistaa vielä maanantai aamuna ;)

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään? "

Eiköhän se ole selvää, että peruskoulusta se parempi aines menee lukioon ja huonompi aines muualle? Jos puhutaan koulumenestyksestä.

Jos yliopistoon mennään lukion kautta ja amk:hon ei-lukion kautta, on kai itsestäänselvää, että yliopistossa hyvin koulussa menestyneitä opiskelijoita enemmän kuin amk:ssa?

"Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy? "

Kaikessa? harjoituksissa, tentissä, jätetyissä raporteissa, harjoitustöissä.

Yliopisto-opiskelija tekee keskimäärin paremmin tentit, raportit ja harjoitustyöt. Vedän täsmälleen samoja kursseja yliopistossa ja amk:ssa ja yliopisto-aines on selkeästi "parempaa".

Kun ensimmäistä kertaa vedin amk:ssa kurssin (jota olin aikaisemmin vetänyt yliopistossa) huomasin, että en voi vetää sitä samalla tasolla kuin yliopistossa. Jos olisin pitänyt tason samana, olisi hylkäysprosentti ollut n. 90% luokkaa. Yliopistossa saman kurssin hylkäysprosentti on n. 50%. Hassuksi asian tekee se, että amk:ssa lähiopetusta kurssille oli 8 tuntia / viikossa, ja yliopistossa käytännössä 4.5h/viikossa.

Lue lisää

Mielestäni AMK:uun ei pitäisi päästä ilman YO- todistusta.

Louhi kirjoitti:

Mielestäni AMK:uun ei pitäisi päästä ilman YO- todistusta.

on lukioita johon on keskiarvo 6.2, tuskin este mennä opiskelemaan parhaimmiston joukkoon.
Kannataisi tutustua historiian ja lukea kuka on sanonut, että ei ole vääriä vastauksia vaan vääriä kysymyksiä.
jos olet niin surkea, että et läpäise tenttejä niin se on oma ongelmasi. älykkyys mitattuna matemaattisesti on vain yksi tapa mitata, jos ei ole taitoja soveltaa tietoja ei kerro älykkyydestä vaan ihan jostain muusta. toivottavasti ymmärät kuinka yhteiskunnalle tulee kalliiksi päivähoitolainen yliopistossa

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. "

*Keskimääräinen* yliopisto-opiskelija on *keskimääräistä* amk-opiskelijaa fiksumpi. Se ei tarkoita, sitä että sinä tai opiskelija X ei olisi hyvinkin fiksu ja pärjäisi ihan missä tahansa.

Se ei kuitenkaan muuta sita faktaa, että keskimäärin yliopistoon ajautuu "fiksumpaa" sakkia kuin AMK:hon.

Lue lisää

Miksi ihmiset lainailevat sitaatteihin edellisten kirjoituksia? Eivätkö he muista mihin vastaavat vai saako sillä vain tekstiin pituutta jos ei ole mitään asiaa?

Tiedän mitä osaan. Työelämässä alkaa vasta se todellinen "koulu", jatkuvat haasteet, uudet tilanteet joihin pitää sopeutua.

Olisin muuten päässyt yliopistoonkin, hakeuduin silti ammattikorkeakouluun, koska ala kiinnosti enemmän.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. "

*Keskimääräinen* yliopisto-opiskelija on *keskimääräistä* amk-opiskelijaa fiksumpi. Se ei tarkoita, sitä että sinä tai opiskelija X ei olisi hyvinkin fiksu ja pärjäisi ihan missä tahansa.

Se ei kuitenkaan muuta sita faktaa, että keskimäärin yliopistoon ajautuu "fiksumpaa" sakkia kuin AMK:hon.

Lue lisää

Lehtorin olisi hyvä muistaa, että sitten kun lehtori on vanha ja dementti ja paskaantaa vaippaansa, niin se "keskimääräistä tyhmempi" AMK-hoitsu tulee ja pesee lehtorin perseen.

Niin että pientä kunnioitusta....

jippii kirjoitti:

Lehtorin olisi hyvä muistaa, että sitten kun lehtori on vanha ja dementti ja paskaantaa vaippaansa, niin se "keskimääräistä tyhmempi" AMK-hoitsu tulee ja pesee lehtorin perseen.

Niin että pientä kunnioitusta....

Lue lisää

eikä nyt vähän ajauduttu jo väärille raiteille...keskustelua on käyty nimenomaan amk-yliopisto- akselilla. noilla kommenteillasi voit menä jonnekin muualle....tai odottaa muutaman vuosi henkistä kasvua.

on tainut lukio mennä kirjoitti:

on lukioita johon on keskiarvo 6.2, tuskin este mennä opiskelemaan parhaimmiston joukkoon.
Kannataisi tutustua historiian ja lukea kuka on sanonut, että ei ole vääriä vastauksia vaan vääriä kysymyksiä.
jos olet niin surkea, että et läpäise tenttejä niin se on oma ongelmasi. älykkyys mitattuna matemaattisesti on vain yksi tapa mitata, jos ei ole taitoja soveltaa tietoja ei kerro älykkyydestä vaan ihan jostain muusta. toivottavasti ymmärät kuinka yhteiskunnalle tulee kalliiksi päivähoitolainen yliopistossa

Lue lisää

Voisinko saada saman suomen kielellä?

herranen aika kirjoitti:

eikä nyt vähän ajauduttu jo väärille raiteille...keskustelua on käyty nimenomaan amk-yliopisto- akselilla. noilla kommenteillasi voit menä jonnekin muualle....tai odottaa muutaman vuosi henkistä kasvua.

Lue lisää

No mikä tuossaoli erityisen pahaa?

Faktat faktoina!

Piika kirjoitti:

No mikä tuossaoli erityisen pahaa?

Faktat faktoina!

eiköhän jokainen voi vaikuttaa, kuka peränsä pyyhkii...mutta olisihan se kiva ajatus, ettälähes akateeminen pyyhkii minunkin...hihii.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään? "

Eiköhän se ole selvää, että peruskoulusta se parempi aines menee lukioon ja huonompi aines muualle? Jos puhutaan koulumenestyksestä.

Jos yliopistoon mennään lukion kautta ja amk:hon ei-lukion kautta, on kai itsestäänselvää, että yliopistossa hyvin koulussa menestyneitä opiskelijoita enemmän kuin amk:ssa?

"Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy? "

Kaikessa? harjoituksissa, tentissä, jätetyissä raporteissa, harjoitustöissä.

Yliopisto-opiskelija tekee keskimäärin paremmin tentit, raportit ja harjoitustyöt. Vedän täsmälleen samoja kursseja yliopistossa ja amk:ssa ja yliopisto-aines on selkeästi "parempaa".

Kun ensimmäistä kertaa vedin amk:ssa kurssin (jota olin aikaisemmin vetänyt yliopistossa) huomasin, että en voi vetää sitä samalla tasolla kuin yliopistossa. Jos olisin pitänyt tason samana, olisi hylkäysprosentti ollut n. 90% luokkaa. Yliopistossa saman kurssin hylkäysprosentti on n. 50%. Hassuksi asian tekee se, että amk:ssa lähiopetusta kurssille oli 8 tuntia / viikossa, ja yliopistossa käytännössä 4.5h/viikossa.

Lue lisää

Pitäisiköhän sinun tarkastaa opetusmetodejasi tai mittareitasi, kun sinulla on tuollaiset hylkäysprosentit. Tai oikeastaan pitäisköhän sinun lopettaa opettajana esiintyminen, kun et sitä kuitenkaan ole ;)

Louhi kirjoitti:

Voisinko saada saman suomen kielellä?

- mee hoitoon ja äkkiä -

kandi kirjoitti:

ja minusta amk-tutkintoa suorittavien kannattaisi alkaa jo oman tulevaisuutensa takia miettimään onko tuollainen kehitys järkevää. Ei vaan tyytyäisenä odotella, että kohta sitä saa maisterin paperit. Olen varma, että mikäli esim. lääkäreitä alettaisiin kouluttaa vieläkin nykyistä enemmän, lääketieteen opiskelijat taatusti nousisivat hanketta vastaan. tämä nähtiin jo muuntokoulutuskeskustelussa. Nyt 20 opiskelijaa aloittaa muuntokoulutuskiintiössä ja se ei ole keneltäkään poissa. Tosin, päätökseen vaikutti paljolti yliopistojen nihkeä suhtautuminen asiaan, mutta kyllä opiskelijatkin saivat suunsa auki.

Lue lisää

Mielenkiintoista huomata, että amk:sta on tullut melkoinen uhka yliopisto-opiskelijoille, kun noin paljon amk-väkeä vähätellä.

kaisu kirjoitti:

eiköhän jokainen voi vaikuttaa, kuka peränsä pyyhkii...mutta olisihan se kiva ajatus, ettälähes akateeminen pyyhkii minunkin...hihii.

miten jokainen voi vaikuttaa kuka peränsä pyyhkii...siinä dementoitunut ihminen ei ainakaan pysty sanomaan mihin sukulaiset tuppaa ja kuka pyyhkii...

lekuri kirjoitti:

- mee hoitoon ja äkkiä -

Kiitos rakentavasta kommentista, asia tulikin selväksi.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"En tiedä sitten tekeekö koulu minusta tyhmemmän tai fiksumman. "

*Keskimääräinen* yliopisto-opiskelija on *keskimääräistä* amk-opiskelijaa fiksumpi. Se ei tarkoita, sitä että sinä tai opiskelija X ei olisi hyvinkin fiksu ja pärjäisi ihan missä tahansa.

Se ei kuitenkaan muuta sita faktaa, että keskimäärin yliopistoon ajautuu "fiksumpaa" sakkia kuin AMK:hon.

Lue lisää

Miten siä määrittelet että kuka on fiksumpi kuin joku toinen. Koearvosanojen perusteella vai. Aika suppeasti teet kyseisen määritelmän. Fiksuutta on olemassa paljon erilaista. Toinen on hyvä matematiikassa ja koulussa yleensä ja toinen osaa soittaa vaikkapa viulua todella hyvin. Molemmat ovat fiksuja omalla osa-alueellaan.

Ja mitä taas siihen tulee, että yliopistossa on "fiksumpia" ihmisiä enemmän kuin AMK:ssa. Tämä varmasti voi pitää paikkaansa, mutta kyseiset henkilöt ovat sitten niitä "koulufiksuja". Itse olen huomannut, että kyseisiltä ihmisiltä puuttuu muita ominaisuuksia, joita tarvitsee pärjätäkseen elämässä. Näitä ovat mm. sosiaalisuus, terve maalaisjärki yms.

Tosiasia on se että teorialla ei tee mitään, jos et osaa käytäntöä asiasta. Työelämä ja opiskelu eroavat niin paljon toisistaan, että kyllä se käytännön osaaminen ja työkokemus ovat tärkeitä. Toki kyllä hyvät paperitkin auttavat, mutta niihin ei kannata liikaa luottaa.

Jesse kirjoitti:

Pitäisiköhän sinun tarkastaa opetusmetodejasi tai mittareitasi, kun sinulla on tuollaiset hylkäysprosentit. Tai oikeastaan pitäisköhän sinun lopettaa opettajana esiintyminen, kun et sitä kuitenkaan ole ;)

Lue lisää

Itseasiassa esimieheni toiveesta vedän AMK-kurssini nykyisin siten, että hylkäysprosentti on ainoastaan 10%.
Yliopistossa saman kurssin hylkäämisprosentti on n. 50%.

Sinä voit päätellä näistä luvuista ihan mitä sinä itse haluat.

opiskellut kirjoitti:

Miksi ihmiset lainailevat sitaatteihin edellisten kirjoituksia? Eivätkö he muista mihin vastaavat vai saako sillä vain tekstiin pituutta jos ei ole mitään asiaa?

Tiedän mitä osaan. Työelämässä alkaa vasta se todellinen "koulu", jatkuvat haasteet, uudet tilanteet joihin pitää sopeutua.

Olisin muuten päässyt yliopistoonkin, hakeuduin silti ammattikorkeakouluun, koska ala kiinnosti enemmän.

Lue lisää

>Miksi ihmiset lainailevat sitaatteihin edellisten kirjoituksia?

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.3.html#referoi

Ole hyvä.

jippii kirjoitti:

Lehtorin olisi hyvä muistaa, että sitten kun lehtori on vanha ja dementti ja paskaantaa vaippaansa, niin se "keskimääräistä tyhmempi" AMK-hoitsu tulee ja pesee lehtorin perseen.

Niin että pientä kunnioitusta....

Lue lisää

Uskoisin, että lehtori puhuu nyt niistä oppiaineista, joita opetetaan sekä AMK:ssa että yliopistossa. (tradenomi/ekonomi, tietojenkäsittelytieteet yms)

Stadia kirjoitti:

olisikin ollut aikamoista yleistystä lehtorismieheltä tai -naiselta!

Eiköhän ammattikorkeakouluunkin hakeuduta pääasiassa lukion kautta; on vain olemassa tietty kiintiö pitkään työelämässä olleille. Erilaisuutta (te kutsutte sitä täällä älykkyyseroksi!) voisi kai selittää erilasella ajattelutavalla ja eri kiinnostuksen kohteilla. Toiset ajattelevat teoreettisemmin ja toiset käytännöllisemmin. Teorian ja käytännön erilainen painottuminen yliopistossa ja AMK:ssa on selvä fakta - tiedän kokemuksesta! Tiesitkö muuten, että ammattikorkeakouluun lyhennetään AMK:uun, ei AMK:hon? ;)

Lue lisää

"Hyvä kun korjasit"

En kai mä missään mitään muuta ole sanonutkaan, kuin että *keskimäärin*. Tässä ensimmäinen kirjoitukseni:

"Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla. "

"Tiesitkö muuten, että ammattikorkeakouluun lyhennetään AMK:uun, ei AMK:hon?"

Tiesin. Tiesin myös sen, että virkettä ei jaeta siten, että yksi sen osa on otsikossa ja toinen osa ensimmäisessä kappaleessa. Mutta eiköhän näillä palstoilla voi hivenen joustaa kielioppisäännöissä ja joskus jopa kirjoittaa puhekielen omaisesti?

joo kirjoitti:

Miten siä määrittelet että kuka on fiksumpi kuin joku toinen. Koearvosanojen perusteella vai. Aika suppeasti teet kyseisen määritelmän. Fiksuutta on olemassa paljon erilaista. Toinen on hyvä matematiikassa ja koulussa yleensä ja toinen osaa soittaa vaikkapa viulua todella hyvin. Molemmat ovat fiksuja omalla osa-alueellaan.

Ja mitä taas siihen tulee, että yliopistossa on "fiksumpia" ihmisiä enemmän kuin AMK:ssa. Tämä varmasti voi pitää paikkaansa, mutta kyseiset henkilöt ovat sitten niitä "koulufiksuja". Itse olen huomannut, että kyseisiltä ihmisiltä puuttuu muita ominaisuuksia, joita tarvitsee pärjätäkseen elämässä. Näitä ovat mm. sosiaalisuus, terve maalaisjärki yms.

Tosiasia on se että teorialla ei tee mitään, jos et osaa käytäntöä asiasta. Työelämä ja opiskelu eroavat niin paljon toisistaan, että kyllä se käytännön osaaminen ja työkokemus ovat tärkeitä. Toki kyllä hyvät paperitkin auttavat, mutta niihin ei kannata liikaa luottaa.

Lue lisää

luettelemillasi vajavaisuuksilla on kuitenkin päästy kohtuullisen isojenkin firmojen johtoon: nokia, upm, fortum jne...taitaa olla yritysjohto huonoissa käsissä...

xxx kirjoitti:

>Miksi ihmiset lainailevat sitaatteihin edellisten kirjoituksia?

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/3.3.html#referoi

Ole hyvä.

Lue lisää

... mutta en ole niin tyhmä etten ymmärtäisi lukea edellistä tekstiä, johon vastaaja kirjoittaa..

Saa vapaasti lainata!!!

Jesse kirjoitti:

Pitäisiköhän sinun tarkastaa opetusmetodejasi tai mittareitasi, kun sinulla on tuollaiset hylkäysprosentit. Tai oikeastaan pitäisköhän sinun lopettaa opettajana esiintyminen, kun et sitä kuitenkaan ole ;)

Lue lisää

Että lasketaan vaan rimaa niin alas että viimeisetkin pääsevät läpi? Eikö olisi parempi jättää tentit kokonaan pois. Niin saataisiin ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrät nousuun. Itse asiassa koko amis-opiskelu on turhaa, suoraan voisi postista tilata diploomin seinälle.

Riksu kirjoitti:

Tässä taas yksi puusilmä, joka ei näe metsää puilta. Itse olen kyllä yliopistossa sen takia, että saisin konkreettisesti hyvät tiedot ja taidot, joita voin sitten soveltaa työelämässä. Lisäksi opin hakemaan tietoa, jos en tiedä jotain asiaa. Pelkkien papereiden takia en opiskele, mutta kyllähän se helpottaa työnhakua, kun ylempi korkeakoulututkinto.

Hyvin useat vaativimpiin työpaikkoihin työntekijöitä hakevat firmat rajaavat nimenomaan pätevyysvaatimuksen siihen, että hakijalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Osaamista löytyy varmasti enemmän kuin monelta muulta, olen ollut oman alani töissä jo kolmena kesänä. Ei yliopisto ole pelkästään teorian opettelua, opetus on parempaa ja laaja-alaisempaa kuin AMK:ssa ja se näkyy parempana osaamisena myös siinä, että esimerkiksi KTM:t ovat halutumpia työntekijöitä vaativiin tehtäviin kuin tradenomit.

Lue lisää

Höpön höpö!

Ikävä kyllä minun pitää pudottaa sinut maan pinnalle. Useimmissa kaupan alan tehtävissä koulutusvaatimuksena on KTM tai Tradenomi samalla viivalla. Jos nämä kaksi kilpailevat työpaikasta, persoonana miellyttävämpi varmasti saa paikan.

Kumman luulet olevan parempi esiintyjä ja kumman luulet omaavan paremman ulosannin?

Voit puolestani mennä pölyiseen takahuoneeseen piirtelemään käppyröitäsi kun minä matkustelen ja teen kauppaa. Siinä mielessä koulutuksemme ja edellytyksemme ovat erilaiset, mutta senhän sinä jo tiesitkin.

opiskellut kirjoitti:

... mutta en ole niin tyhmä etten ymmärtäisi lukea edellistä tekstiä, johon vastaaja kirjoittaa..

Saa vapaasti lainata!!!

>... mutta en ole niin tyhmä etten ymmärtäisi lukea
> edellistä tekstiä, johon vastaaja kirjoittaa..

Ja edeltävä lauseesi osoitti sen, että et edes lukenut perusteluita siihen, miksi lainaaminen on hyväksi.

Jos kysyt jotain asiaa ja sinulle joku vastauksen antaa, olisi kohteliasta, että edes lukisit vastauksen, ennen kuin alat älämölöämään.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

Itseasiassa esimieheni toiveesta vedän AMK-kurssini nykyisin siten, että hylkäysprosentti on ainoastaan 10%.
Yliopistossa saman kurssin hylkäämisprosentti on n. 50%.

Sinä voit päätellä näistä luvuista ihan mitä sinä itse haluat.

Lue lisää

Joo, hylkäysprosentti ei itsessään ole mittari kurssin vaativuudesta vaan siitä, kuinka hyvin opiskelijat ovat lukeneet. Jos hylkäysprosentti perustuu Gaussin käyrään niin vasta sitten hyväksyn argumenttisi lehtori siitä, että samalla kurssilla on eri kouluissa eri tasoista porukkaa. Täytyy kyllä myöntää, että minun kokemukseni molemmista tasoista on se, että pässejä on joka paikassa, jopa professoreina, voin itsekin lukeutua niiden pässien joukkoon. Ainoa hyvä mittari loppujen lopuksi on sijoittuminen työelämään ja palkka, jota pystyy tienaamaan. Koulu on koulua mutta muualla joutuu käyttämään oikeasti päätä, tai sitten ei...

YO:n ja AMK:n käynyt kirjoitti:

Joo, hylkäysprosentti ei itsessään ole mittari kurssin vaativuudesta vaan siitä, kuinka hyvin opiskelijat ovat lukeneet. Jos hylkäysprosentti perustuu Gaussin käyrään niin vasta sitten hyväksyn argumenttisi lehtori siitä, että samalla kurssilla on eri kouluissa eri tasoista porukkaa. Täytyy kyllä myöntää, että minun kokemukseni molemmista tasoista on se, että pässejä on joka paikassa, jopa professoreina, voin itsekin lukeutua niiden pässien joukkoon. Ainoa hyvä mittari loppujen lopuksi on sijoittuminen työelämään ja palkka, jota pystyy tienaamaan. Koulu on koulua mutta muualla joutuu käyttämään oikeasti päätä, tai sitten ei...

Lue lisää

Jos koulussa A ja koulussa B luennoidaan samansisältöinen kurssi jonka koulussa A 50% reputtaa ja koulussa B 90% reputtaa, voidaan melko turvallisesti sanoa että opiskelija-aines koulussa B on kehnompaa.

Gaussin käyrä arvosanan määräämisessä on huono ja epäoikeudenmukainen väline. Arvosana on annettava sen mukaan miten hyvä opiskelijan vastaus on hyvän vastauksen kriteereihin nähden.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

Itseasiassa esimieheni toiveesta vedän AMK-kurssini nykyisin siten, että hylkäysprosentti on ainoastaan 10%.
Yliopistossa saman kurssin hylkäämisprosentti on n. 50%.

Sinä voit päätellä näistä luvuista ihan mitä sinä itse haluat.

Lue lisää

Taidat olla se yks mulkku joka meillä pyörii mukamas lehtorina.

Onneton tapaus.

Jaakko kirjoitti:

Taidat olla se yks mulkku joka meillä pyörii mukamas lehtorina.

Onneton tapaus.

Käsittääkseni tämä lehtori on ihan asiallisesti ja perustellen kertonut mielipiteensä. Toista ei voi sinusta sanoa. Kirjoituksestasi huokuu amis-pohja.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Hyvä kun korjasit"

En kai mä missään mitään muuta ole sanonutkaan, kuin että *keskimäärin*. Tässä ensimmäinen kirjoitukseni:

"Jos fiksuudella tarkoitetaan esim. hyvää ylioppilastodistusta, on kaiketi tilastollinen fakta, että yliopiston opiskelijoilla on keskimäärin parempi ylioppilastodistus kuin amk-opiskelijoilla. "

"Tiesitkö muuten, että ammattikorkeakouluun lyhennetään AMK:uun, ei AMK:hon?"

Tiesin. Tiesin myös sen, että virkettä ei jaeta siten, että yksi sen osa on otsikossa ja toinen osa ensimmäisessä kappaleessa. Mutta eiköhän näillä palstoilla voi hivenen joustaa kielioppisäännöissä ja joskus jopa kirjoittaa puhekielen omaisesti?

Lue lisää

sinulta niihin syytöksiin, joissa epäiltiin osaatko edes opettaa. ei taida olla potkua kuin nurkan takana hiipimiseen

odotin kirjoitti:

sinulta niihin syytöksiin, joissa epäiltiin osaatko edes opettaa. ei taida olla potkua kuin nurkan takana hiipimiseen

Saisko saman suomeksi? Täytyy sanoa, että en saanut tolkkua kirjoituksestasi kolmannellakaan lukemalla.

AMK lehtori, FM kirjoitti:

Saisko saman suomeksi? Täytyy sanoa, että en saanut tolkkua kirjoituksestasi kolmannellakaan lukemalla.

on kohta "voi opiskelija parat"
vai etkö kehtaa vastata

utelias kirjoitti:

on kohta "voi opiskelija parat"
vai etkö kehtaa vastata

a) miten mainitsemasi kirjoitus liittyy mitenkään tähän keskustelusäikeeseen?

b) Mielestäni on aivan turha vastata kaverille, joka väittää että "tutkimusten mukaan peruskoulun huonoin aines siirtyy lukioon". On aivan turha lähteä mitään perustelemaan kaverille, jolla on jo noin perusasiat hukassa. Ja eikö nimimerkki "jopas" vastannut hänelle jo aivan riittävästi?

ohhoh... kirjoitti:

Höpön höpö!

Ikävä kyllä minun pitää pudottaa sinut maan pinnalle. Useimmissa kaupan alan tehtävissä koulutusvaatimuksena on KTM tai Tradenomi samalla viivalla. Jos nämä kaksi kilpailevat työpaikasta, persoonana miellyttävämpi varmasti saa paikan.

Kumman luulet olevan parempi esiintyjä ja kumman luulet omaavan paremman ulosannin?

Voit puolestani mennä pölyiseen takahuoneeseen piirtelemään käppyröitäsi kun minä matkustelen ja teen kauppaa. Siinä mielessä koulutuksemme ja edellytyksemme ovat erilaiset, mutta senhän sinä jo tiesitkin.

Lue lisää

"Kumman luulet olevan parempi esiintyjä ja kumman luulet omaavan paremman ulosannin?"

varmaankin se joka on sosiaalisempi?

se että kumpi tutkinto kyseisellä henkilöllä on kädessä onkin sitten jo hankalampi päätellä.

jotenkin tuntuu että olet hieman "stereotypioiden maailmassa", tai ainakin tuli vaan mieleen noista päätelmistäsi(ei millään pahalla)

jippii kirjoitti:

Lehtorin olisi hyvä muistaa, että sitten kun lehtori on vanha ja dementti ja paskaantaa vaippaansa, niin se "keskimääräistä tyhmempi" AMK-hoitsu tulee ja pesee lehtorin perseen.

Niin että pientä kunnioitusta....

Lue lisää

Mutta eiköhän se ole kuitenkin se lehtori, joka on opettanut "keskimääräistä tyhmemmän" AMK-hoitsun pesemään perseen. Joten voisi siltäkin suunnalta tulla jonkinlaista kunnioitusta sille, joka on ammattiin opettanut.

vqvbbggv - rot13 kirjoitti:

"Vaatimustaso amk:ssa on matala eikä ketään oikeasti reputeta kursseista kunhan osaa nimensä kirjoittaa paperiin"

Koulussamme mahtaa sitten olla todella paljon kirjoitustaidotonta väkeä.

Mahtavatkohan väitteesi olla täysin täysin hatusta vedettyjä vai onko sinulla jotain kokemuspohjaa ? Itse olen sinäänsä vertailun kannalta oivassa asemassa, koska kaverini opiskelee TKK:lla ja kirjoja (OHO, MEIDÄN LEIKKIKOULUSSA ON SAMOJA KIRJOJA KUIN TKK:LLA !) tulee vaihdeltua ja muutenkin aikaa vietettyä opiskelun lomassa yhdessä.

Fakta 1: matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa aihepiirit ovat samoja, mutta vaatimustako TKK:lla korkeampi.

Fakta 2: Suuntautumis/ammattiopinnoissa (soft. eng) tasot eivät olekaan niin yksiselitteisiä. "Vastaavien" kurssien kokeita vertailemalla eroja ei vaatimustasossa pahemmin enää löydykään.

Arvostan TKK:n käyneitä ihmisiä, mutta ne ihmiset joilla ei tunnu olevan muuta sisältöä kuin tulla pätemään omalla AIDOLLA KORKEAKOULUOPINAHJOLLAAN en voi muuta sanoa kuin, että hankkikaa elämä.

Lue lisää

Itselläni on kokemusta sekä amk:sta että yliopistosta. Aluksi opiskelin amk:ssa vuoden liiketaloutta, mutta onnekseni pääsin opiskelemaan kauppatieteitä. Voin todella vilpittömästi sanoa, että arvosanojen ja opintoviikkojen saanti oli amk:ssa huomattavasti helpompaa. Arvosanani olivat välillä 4-5 erottuani koulusta, yliopistossa 1-2 (tosin arvosanat ovat 1-3).

Tunsin amk:ssa suunnatonta turhuuden tunnetta kurssien suhteen, koska ne olivat yhtä sekasoppaa. Joka kurssiin oli tungettu vähän sitä sun tätä ilman todellista punaista lankaa. Yliopistoissa arvostankin sitä, että jos kurssin nimi on kirjanpidon perusteet, niin ei siellä käsitellä muuta kuin mitä nimi antaa. Toisekseen opetuksen taso on aivan toista. Toki jopa yliopistoasteella on pätemätöntä opettajatasoa, mutta amk:ssa sitä oli kaksin verroin.

Nämä ovat kuitenkin minun käsityksiäni. Minusta väittely koulujen eroista on kuitenkin turhaa, ellei itsellä ole kokemusta kuin toisesta opinahjosta. Miten voi väitellä asiasta, josta ei oikeasti tiedä mitään?

niitä yliopistoja useammille paikkakunnille niin niihin vois tällainen perheen äitikin pyrkiä..ei oikeen kiinnosta helsinkiin/jyväskylään/turkuun/joensuuhun/ouluun..jne muutto!!

AMK lehtori, FM kirjoitti:

"Monet menevät myös AMK:hon jonkun toisen tutkinnon - kuin ylioppilastutkinnon - jälkeen. Taitaa olla jopa suurin osa opiskelijoista lähtöisin muualta kuin lukiosta. Miten heidän fiksuutensa sitten määritellään? "

Eiköhän se ole selvää, että peruskoulusta se parempi aines menee lukioon ja huonompi aines muualle? Jos puhutaan koulumenestyksestä.

Jos yliopistoon mennään lukion kautta ja amk:hon ei-lukion kautta, on kai itsestäänselvää, että yliopistossa hyvin koulussa menestyneitä opiskelijoita enemmän kuin amk:ssa?

"Voisitko perustella väitteesi? Missä tämä ero itsenäisyydessä sekä oman ajattelun käyttämisessä käytännössä näkyy? "

Kaikessa? harjoituksissa, tentissä, jätetyissä raporteissa, harjoitustöissä.

Yliopisto-opiskelija tekee keskimäärin paremmin tentit, raportit ja harjoitustyöt. Vedän täsmälleen samoja kursseja yliopistossa ja amk:ssa ja yliopisto-aines on selkeästi "parempaa".

Kun ensimmäistä kertaa vedin amk:ssa kurssin (jota olin aikaisemmin vetänyt yliopistossa) huomasin, että en voi vetää sitä samalla tasolla kuin yliopistossa. Jos olisin pitänyt tason samana, olisi hylkäysprosentti ollut n. 90% luokkaa. Yliopistossa saman kurssin hylkäysprosentti on n. 50%. Hassuksi asian tekee se, että amk:ssa lähiopetusta kurssille oli 8 tuntia / viikossa, ja yliopistossa käytännössä 4.5h/viikossa.

Lue lisää

eihän tässä ole kyse mistään älykkyydestä..vaan siitä kuinka sitkeä ihminen on..
itse menin alunperin lukioon enkä ammattikouluun koska halusin yleistietoa enkä vielä tiennyt mikä minusta tulee "isona"..
älykkyys voi ilmentyä tuikitavakkisessa peruskoulun käyneessäkin ihmisessä jonka kiinnostuksen kohteet ovat vain erilaiset kuten rahan saaminen heti alkumetreiltä..sitten sijoitetaan yms..ei se älykkyyttä ole vaan akattemista ahkeruutta sanon minä..jolla on vielä tulevaisuus edessään..

sivuilla kyllä kerrotaan selkeästi noista amk-tutkinto muutoksista(kandi/maisteri). Liittyvät siihen yleiseen muutokseen, jossa suomalainen tutkintojärjestelmä muutetaan vastaamaan eurooppalaista systeemiä.En minä alenna ketään, haluan vain, että ero amk:n ja yliopiston välillä säilyy. Ne ovat kuitenkin eri asia ja vaativat eritasoisen panostuksen opintoihin.

ei täällä kukaan ketään alas paina. koulutusjärjestelmä, jossa kaikki tasot rinnastetaan samantasoisiksi lähentelee jo kommunismin idelogiaa. taitaa vain olla niin, ettei se toimi. kaikkia tasoja tarvitaan, ja jokaiselle löytyy sopiva oma koulutustaso. amk-porukka pysyköön omassa lestissään. kyllä me yliopiston porukka hoidamme oman ruutumme !

joku oli kertonut oivasti selänpesijöistä jne tehtävistä, joita tulevaisuudessa hoitaa maisterit..hmm. kuka fiksu opiskelija lukee itsensä maisteriksi opiskelemalla yli viisi vuotta, kun samoihin työtehtäviin, ja samalle ansiotasolle, pääsee jo muutaman vuoden opiskelulla. ja joku on sanonut ettei hölmölää ole...

höh... kirjoitti:

ei täällä kukaan ketään alas paina. koulutusjärjestelmä, jossa kaikki tasot rinnastetaan samantasoisiksi lähentelee jo kommunismin idelogiaa. taitaa vain olla niin, ettei se toimi. kaikkia tasoja tarvitaan, ja jokaiselle löytyy sopiva oma koulutustaso. amk-porukka pysyköön omassa lestissään. kyllä me yliopiston porukka hoidamme oman ruutumme !

joku oli kertonut oivasti selänpesijöistä jne tehtävistä, joita tulevaisuudessa hoitaa maisterit..hmm. kuka fiksu opiskelija lukee itsensä maisteriksi opiskelemalla yli viisi vuotta, kun samoihin työtehtäviin, ja samalle ansiotasolle, pääsee jo muutaman vuoden opiskelulla. ja joku on sanonut ettei hölmölää ole...

Lue lisää

...ja kuka työnantaja palkkaa maisterin selänpesijäksi?

Riena kirjoitti:

...ja kuka työnantaja palkkaa maisterin selänpesijäksi?

Parin vuoden päästä on jo varmaan amk-maistereita selänpesijöinä... :)

Riena kirjoitti:

...ja kuka työnantaja palkkaa maisterin selänpesijäksi?

nyt vaan on se, että Opetusministeriön sivuilla todetaan ihan selkeästi amk-tutkinnon muutoksesta 1.8.2005, jolloin siitä tulee nykyistä yo:n kandin tutkintoa vastaava. Nyt on jo meneillään amk-jatkotutkinto ja näistä kaavaillaan sitten sitä maisteri nimitystä. Tuo selänpesijävertaus menee ihan oikein. Olen itse keikkatyössä kehitysvammaistenpalvelukodissa, jossa on nyt sosionomi(amk) tutkinnon suorittaneita työntekijöitä(monet heistä ovat entisen kehitysvammaisten ohjaajan tutkinnon suorittaneita, se siis oli opistotason tutkinto ja ovat myöhemmin kouluttautuneet sosionomeiksi. Nykyään sosionomi vastaa mm. entistä kehitysvammaisten ohjaajaa). Meillä nämä ohjaajan nimikkeellä töitä tekevät hoitavat asukkaiden ruokailun, pukemisen, pesemisen yms. Joten tuo selänpesijä vertaus on mielestäni ihan oikein. Jos nämä nykyiset sosionomit päättävät vuonna 2005 suorittaa amk-jatkotutkinnon niin he saavat maisterin(amk) nimikkeen ja todennäköisesti vaan jatkavat samassa työpaikassa, koska jatkotutkintohan nimenomaan tehdään yhteistyössä työpaikan kanssa. Eli ei ne hommat ainakaan miksikään vaihdu työpaikalla jossa olen, vaikka he maistereita ovatkin. Voinko vielä selkeämmin asian ilmaista?

höh... kirjoitti:

ei täällä kukaan ketään alas paina. koulutusjärjestelmä, jossa kaikki tasot rinnastetaan samantasoisiksi lähentelee jo kommunismin idelogiaa. taitaa vain olla niin, ettei se toimi. kaikkia tasoja tarvitaan, ja jokaiselle löytyy sopiva oma koulutustaso. amk-porukka pysyköön omassa lestissään. kyllä me yliopiston porukka hoidamme oman ruutumme !

joku oli kertonut oivasti selänpesijöistä jne tehtävistä, joita tulevaisuudessa hoitaa maisterit..hmm. kuka fiksu opiskelija lukee itsensä maisteriksi opiskelemalla yli viisi vuotta, kun samoihin työtehtäviin, ja samalle ansiotasolle, pääsee jo muutaman vuoden opiskelulla. ja joku on sanonut ettei hölmölää ole...

Lue lisää

...heijaa, mikäköhän amk-linja kestää "yli viisi vuotta". Sua vaan kyrsii jos joku pääsee samaan (maisteri) lyhyemmällä vuosimäärällä. Ja hei, yliopistossa voi lukee vaikka ekonomiksi neljässä vuodessa. Ei tarvi istua "yli viittä vuotta" jos älyä riittää. Ja tuskin se lähihoitaja kuitenkaan tekee samaa kuin sosionomi (amk). Sosionomi voi tehdä samaa kuin lähis, jos on niin pöljä että suostuu tekemään...

Kandi kirjoitti:

nyt vaan on se, että Opetusministeriön sivuilla todetaan ihan selkeästi amk-tutkinnon muutoksesta 1.8.2005, jolloin siitä tulee nykyistä yo:n kandin tutkintoa vastaava. Nyt on jo meneillään amk-jatkotutkinto ja näistä kaavaillaan sitten sitä maisteri nimitystä. Tuo selänpesijävertaus menee ihan oikein. Olen itse keikkatyössä kehitysvammaistenpalvelukodissa, jossa on nyt sosionomi(amk) tutkinnon suorittaneita työntekijöitä(monet heistä ovat entisen kehitysvammaisten ohjaajan tutkinnon suorittaneita, se siis oli opistotason tutkinto ja ovat myöhemmin kouluttautuneet sosionomeiksi. Nykyään sosionomi vastaa mm. entistä kehitysvammaisten ohjaajaa). Meillä nämä ohjaajan nimikkeellä töitä tekevät hoitavat asukkaiden ruokailun, pukemisen, pesemisen yms. Joten tuo selänpesijä vertaus on mielestäni ihan oikein. Jos nämä nykyiset sosionomit päättävät vuonna 2005 suorittaa amk-jatkotutkinnon niin he saavat maisterin(amk) nimikkeen ja todennäköisesti vaan jatkavat samassa työpaikassa, koska jatkotutkintohan nimenomaan tehdään yhteistyössä työpaikan kanssa. Eli ei ne hommat ainakaan miksikään vaihdu työpaikalla jossa olen, vaikka he maistereita ovatkin. Voinko vielä selkeämmin asian ilmaista?

Lue lisää

mitä se sua sitten nyppii. Nyt oot saanu toitottaa että ei ne amk-maisterit hyödy kuin nimikkeen. Happy now???? ;) Valita sinne opetusministeriöön tai mihkä vaan, jos saisit sen tikkarin takasin : )

hih kirjoitti:

...heijaa, mikäköhän amk-linja kestää "yli viisi vuotta". Sua vaan kyrsii jos joku pääsee samaan (maisteri) lyhyemmällä vuosimäärällä. Ja hei, yliopistossa voi lukee vaikka ekonomiksi neljässä vuodessa. Ei tarvi istua "yli viittä vuotta" jos älyä riittää. Ja tuskin se lähihoitaja kuitenkaan tekee samaa kuin sosionomi (amk). Sosionomi voi tehdä samaa kuin lähis, jos on niin pöljä että suostuu tekemään...

Lue lisää

tuntuu juttua riittävän. Otetaan toinen esimerkki. Moni yliopistollinen sairaala ei enää palkkaa lähihoitajia vaan muuttaa entiset perushoitajien virat sairaanhoitajiksi. Sairaanhoitajan tutkintohan on amk-tutkinto eli he ovat myös näitä tulevia "maistereita". Olen ihan omin silmin nähnhyt nämä tulevat maisterit siinä pesuhommassa eri sairaalan osastoilla...ja ei kai tähän nyt kannata tuota lähihoitajaa vetää mukaan kun sehän on kouluasteen tutkinto?Olen ollut palvelukodin lisäksi myös lastenkodissa työssä ja edelleenkin sosionomit ja lähihoitajat tekivät ihan samaa työtä...ja onneksi siihen maisterin nimikkeen perään edes liitetään se (amk).

hih kirjoitti:

...heijaa, mikäköhän amk-linja kestää "yli viisi vuotta". Sua vaan kyrsii jos joku pääsee samaan (maisteri) lyhyemmällä vuosimäärällä. Ja hei, yliopistossa voi lukee vaikka ekonomiksi neljässä vuodessa. Ei tarvi istua "yli viittä vuotta" jos älyä riittää. Ja tuskin se lähihoitaja kuitenkaan tekee samaa kuin sosionomi (amk). Sosionomi voi tehdä samaa kuin lähis, jos on niin pöljä että suostuu tekemään...

Lue lisää

minua ainakin vituttaa jos joku saa saman nimikkeen paljon vähemmällä työllä. Sen voin myöntää.

hih kirjoitti:

...heijaa, mikäköhän amk-linja kestää "yli viisi vuotta". Sua vaan kyrsii jos joku pääsee samaan (maisteri) lyhyemmällä vuosimäärällä. Ja hei, yliopistossa voi lukee vaikka ekonomiksi neljässä vuodessa. Ei tarvi istua "yli viittä vuotta" jos älyä riittää. Ja tuskin se lähihoitaja kuitenkaan tekee samaa kuin sosionomi (amk). Sosionomi voi tehdä samaa kuin lähis, jos on niin pöljä että suostuu tekemään...

Lue lisää

itse selkiä ihan mielelläni, ei se niin kummoista hommaa ole. Olen pessyt jo kolmen vuoden ajan. Ennen minä opiskelujeni ohella teen hoitoalan töitä kuin paistan pihvejä Mäkkärillä. Ja jos joskus lääkärin paperit saan, niin voin edelleen pestä selkiä jos ei hommat muuten suju tai ei pesijöitä riitä.

hih kirjoitti:

...heijaa, mikäköhän amk-linja kestää "yli viisi vuotta". Sua vaan kyrsii jos joku pääsee samaan (maisteri) lyhyemmällä vuosimäärällä. Ja hei, yliopistossa voi lukee vaikka ekonomiksi neljässä vuodessa. Ei tarvi istua "yli viittä vuotta" jos älyä riittää. Ja tuskin se lähihoitaja kuitenkaan tekee samaa kuin sosionomi (amk). Sosionomi voi tehdä samaa kuin lähis, jos on niin pöljä että suostuu tekemään...

Lue lisää

kestää jos on ensin amiskassa/lukiossa 3 vuotta ja sitten käy 3,5 amk:n. Eli 3 3,5=6.5!!

??? kirjoitti:

kestää jos on ensin amiskassa/lukiossa 3 vuotta ja sitten käy 3,5 amk:n. Eli 3 3,5=6.5!!

No ei sitä amiskaa/lukioo lasketa siihen amk-tutkinnon kestoon, senkin idiootti.
Tai laske samantien ala-asteelta lähtien, siinä sulle pituutta.

yks kirjoitti:

Parin vuoden päästä on jo varmaan amk-maistereita selänpesijöinä... :)

Niin, ajattele, on se sentään hyvä että itse olet yliopisto- ihminen ja näinollen kaiken ja kaikkien muiden yläpuolella!

höh... kirjoitti:

ei täällä kukaan ketään alas paina. koulutusjärjestelmä, jossa kaikki tasot rinnastetaan samantasoisiksi lähentelee jo kommunismin idelogiaa. taitaa vain olla niin, ettei se toimi. kaikkia tasoja tarvitaan, ja jokaiselle löytyy sopiva oma koulutustaso. amk-porukka pysyköön omassa lestissään. kyllä me yliopiston porukka hoidamme oman ruutumme !

joku oli kertonut oivasti selänpesijöistä jne tehtävistä, joita tulevaisuudessa hoitaa maisterit..hmm. kuka fiksu opiskelija lukee itsensä maisteriksi opiskelemalla yli viisi vuotta, kun samoihin työtehtäviin, ja samalle ansiotasolle, pääsee jo muutaman vuoden opiskelulla. ja joku on sanonut ettei hölmölää ole...

Lue lisää

... mutta jonkun täytyy pestä ne selätkin... :) oli sitten koulutus mikä hyvänsä.

perk. kirjoitti:

No ei sitä amiskaa/lukioo lasketa siihen amk-tutkinnon kestoon, senkin idiootti.
Tai laske samantien ala-asteelta lähtien, siinä sulle pituutta.

se on lukio tai amiska käydä jos meinaa sen amk-tutkinnon suorittaa..

Mutta kirjoitti:

se on lukio tai amiska käydä jos meinaa sen amk-tutkinnon suorittaa..

Mutta ei sitä amk-tutkinnon pituuteen mukaan lasketa...pitäähän se peruskoulukin käydä että pääsee amiskaan tai lukioon....

??? kirjoitti:

kestää jos on ensin amiskassa/lukiossa 3 vuotta ja sitten käy 3,5 amk:n. Eli 3 3,5=6.5!!

Ettei erota ammattikoulua ja ammattikorkeakoulua toisistaan?

noin tyhmä? kirjoitti:

Ettei erota ammattikoulua ja ammattikorkeakoulua toisistaan?

tasoltaan ihan sama asia

pesijä kirjoitti:

... mutta jonkun täytyy pestä ne selätkin... :) oli sitten koulutus mikä hyvänsä.

Näin on. Mutta ei siihen ennen ammattikorkeakoulututkintoa tarvittu.

turska kirjoitti:

Näin on. Mutta ei siihen ennen ammattikorkeakoulututkintoa tarvittu.

mitä se sua nyppii?

ekonomi kirjoitti:

tasoltaan ihan sama asia

Niinhän sä luulet ku et oo itteäs saanu sivistettyä. Vaikkei opiskelu ihan yo-tasoista olekaan, ei sitä voi kuitenkaan mitenkään verrata mihinkään amitsuun.

nuppu kirjoitti:

mitä se sua nyppii?

Kunhan totesin asian oikean laidan.

turiset. Rask ja nykyinen Haatainen olivat molemmat sairaanhoitajia. Tosin ennen amk-systeemin alkua, mutta kuitenkin. Molemmilla on myös yliopistotason tutkinto, taitavat olla terveystieteiden maistereita, mutta silti näyttää vähän siltä, että pakko on vaan saada se amk nousuun. Se sairaanhoitajien muuntokoulutus oli ihan surkuhupaisin juttu Raskin aikaan. Yrittivät aluksi 80 ov löytää sairaanhoitajan tutkinnosta hyväksilukuja kun siitä ei saa edes terveystieteen koulutusohjelmaan kuin 29 ov:a..onneksi se ei alkanut kuin Turussa.

Kandi kirjoitti:

turiset. Rask ja nykyinen Haatainen olivat molemmat sairaanhoitajia. Tosin ennen amk-systeemin alkua, mutta kuitenkin. Molemmilla on myös yliopistotason tutkinto, taitavat olla terveystieteiden maistereita, mutta silti näyttää vähän siltä, että pakko on vaan saada se amk nousuun. Se sairaanhoitajien muuntokoulutus oli ihan surkuhupaisin juttu Raskin aikaan. Yrittivät aluksi 80 ov löytää sairaanhoitajan tutkinnosta hyväksilukuja kun siitä ei saa edes terveystieteen koulutusohjelmaan kuin 29 ov:a..onneksi se ei alkanut kuin Turussa.

Lue lisää

tuntui rouva raskille olevan pakkomielle saada koulutusväylät rinnastettua. taisi yrittää hakata poliittisia kannuksia. joutava akka. miten ihmeessä muuten sairaanhoitotaustalla opetusministeriksi ? luulisi, että jotain koulutuspoliittista kokemusta olisi hyvä olla.

maisterikoulutuksen inflaatiosta kielii jo tohtoreiksi väittelevien vuotuinen määrä.

Enpäs tuota ole huomannut. Viisasta puhetta!

parempaa ihmistä tee. Kyse on koulutussysteemistä, ei siinä opiskelevista. Tajuan kyllä, että ei opiskelijat voi asiaan vaikuttaa, haluan vaan nostaa aiheesta asiallista keskustelua. Pieni kärjistys tulee jokaisen kestää. Työelmässä teen töitä amk-koulutettujen kanssa ja hyvin ollaan keskenään pärjätty ja aiheesta puhuttu.

etkö hyvänen aika erota keskustelua koulutussysteemeistä, eikä persoonallisuuksista.ei täällä kukaan ole hyökännyt ketään vastaan henkilökohtaisesti, vaan rakentavaa väittelyä käydään nimenomaan koulutusrakenteesta. ajattelu on sallittua, joskus jopa suotavaa...

Kandi kirjoitti:

parempaa ihmistä tee. Kyse on koulutussysteemistä, ei siinä opiskelevista. Tajuan kyllä, että ei opiskelijat voi asiaan vaikuttaa, haluan vaan nostaa aiheesta asiallista keskustelua. Pieni kärjistys tulee jokaisen kestää. Työelmässä teen töitä amk-koulutettujen kanssa ja hyvin ollaan keskenään pärjätty ja aiheesta puhuttu.

Lue lisää

varmaan kun vähän sun persettä nuolevat (ihan vaan siitä syystä että hullun ja tyhmän kanssa kun ei auta vängätä).

höh... kirjoitti:

etkö hyvänen aika erota keskustelua koulutussysteemeistä, eikä persoonallisuuksista.ei täällä kukaan ole hyökännyt ketään vastaan henkilökohtaisesti, vaan rakentavaa väittelyä käydään nimenomaan koulutusrakenteesta. ajattelu on sallittua, joskus jopa suotavaa...

Lue lisää

...sekö on rakentavaa keskustelua kun amk-opiskelijat haukutaan tyhmemmiksi kuin yliopistolaiset....ja sekö ei ole henkilökohtaista??? herääpä ajatus "kana vai muna"....jooops.

höh... kirjoitti:

etkö hyvänen aika erota keskustelua koulutussysteemeistä, eikä persoonallisuuksista.ei täällä kukaan ole hyökännyt ketään vastaan henkilökohtaisesti, vaan rakentavaa väittelyä käydään nimenomaan koulutusrakenteesta. ajattelu on sallittua, joskus jopa suotavaa...

Lue lisää

Ei voi ku ihmetellä minkalaisia jauhopäitä sieltä yliopistosta oikein valmistuu. Ei kettään kiinnosta teidän ns. rakentavat väittelyt.

tuo on. Mutta lieneekö paras vaihtoehto yritykselle jos vaan ajattelee palkkakuluja?Alhaisin koulutus ja pisin työkokemus nyt ei aina kulje käsi kädessä.

Kandi kirjoitti:

tuo on. Mutta lieneekö paras vaihtoehto yritykselle jos vaan ajattelee palkkakuluja?Alhaisin koulutus ja pisin työkokemus nyt ei aina kulje käsi kädessä.

Pisin koulutus välttämättä takaa kuin kapea-alaisen fiksuuden. Muutoin voi olla täysi tumpelo.
Ei kohtaa aina käytäntö ja teoria, ei.

totuus on se, että amk-laiset saa merkonomin hommia, akateemiset strategisia hommia. näin se vaan on. ja niin pitääkin olla.jos valittamista, menkää yliopistoon "schimanskit" viiksineen..

oraakkeli kirjoitti:

totuus on se, että amk-laiset saa merkonomin hommia, akateemiset strategisia hommia. näin se vaan on. ja niin pitääkin olla.jos valittamista, menkää yliopistoon "schimanskit" viiksineen..

Lue lisää

No sinäkö olet mielipiteinesi sitten yliopisto- opiskelija?

Hahhahhaa, naurut kuitenkin sait kirvoitettua!

Begonia kirjoitti:

No sinäkö olet mielipiteinesi sitten yliopisto- opiskelija?

Hahhahhaa, naurut kuitenkin sait kirvoitettua!

tarvitse osata kirjoittaa. Sitä varten on työelämässä olemassa sihteeriköt ja hätätapauksessa word kyllä oikolukee:)

Ktm kirjoitti:

tarvitse osata kirjoittaa. Sitä varten on työelämässä olemassa sihteeriköt ja hätätapauksessa word kyllä oikolukee:)

Älkää nyt enää naurattako! Pomokin rupeaa kohta kyselemään että mikä siellä niin hauskaa on...

Begonia kirjoitti:

Älkää nyt enää naurattako! Pomokin rupeaa kohta kyselemään että mikä siellä niin hauskaa on...

sekö pomo joka on akateeminen...elämä ei ole aina reilua. amk on susi jo syntyessään.

oraakkeli kirjoitti:

sekö pomo joka on akateeminen...elämä ei ole aina reilua. amk on susi jo syntyessään.

Ei, kun se pomo joka on AMK. Itseasiassa se on koko firman toimitusjohtaja.

oraakkeli kirjoitti:

sekö pomo joka on akateeminen...elämä ei ole aina reilua. amk on susi jo syntyessään.

olla sutena lampaiden joukossa kuin toisinpäin...syö tai tule syödyksi.

susi kirjoitti:

olla sutena lampaiden joukossa kuin toisinpäin...syö tai tule syödyksi.

TE JAKSATTE VÄÄNTÄÄ KÄTTÄ! Uskomatonta! Toivottavasti pysytte ainakin minusta kaukana, sillä en halua moisia ahdasmielisiä elämääni.

Begonia kirjoitti:

Ei, kun se pomo joka on AMK. Itseasiassa se on koko firman toimitusjohtaja.

..ei se ole sun vikas..rauhassa vaan

oraakkeli kirjoitti:

..ei se ole sun vikas..rauhassa vaan

Buahhahhaa, juu, ei tässä hätää. Kiitos kun piristät muuten niin synkkää päivääni!

Ktm kirjoitti:

tarvitse osata kirjoittaa. Sitä varten on työelämässä olemassa sihteeriköt ja hätätapauksessa word kyllä oikolukee:)

Juu-u, ja vielä mukavan näköisiä ovat nämä tradenomi-opiskelijatyttöset siis tulevat sihteeriköt. "Vanhaa" laulua mukaillen...Laa laa ammattikorkean naiset ne todella kääntää mun pään...

Maister kirjoitti:

Juu-u, ja vielä mukavan näköisiä ovat nämä tradenomi-opiskelijatyttöset siis tulevat sihteeriköt. "Vanhaa" laulua mukaillen...Laa laa ammattikorkean naiset ne todella kääntää mun pään...

Lue lisää

No niin, onneks ollaan joo. Mutta samaa ei voi kyllä sanoa akateemisista miehistä. Useimmat yliopisto- opiskelijat ovat laihoja, valkoisia, lihaksettomia ja pehmeä- kätisiä olmeja. Ikinä ei olla oikeita töitä tehty jossa olisi kroppa muotoutunut. Siis jos miehistä miestä haetaan niin kannattaa pysyä loitolla akateemisuudesta.

Kokemuksen syvä rintaääni kirjoitti:

No niin, onneks ollaan joo. Mutta samaa ei voi kyllä sanoa akateemisista miehistä. Useimmat yliopisto- opiskelijat ovat laihoja, valkoisia, lihaksettomia ja pehmeä- kätisiä olmeja. Ikinä ei olla oikeita töitä tehty jossa olisi kroppa muotoutunut. Siis jos miehistä miestä haetaan niin kannattaa pysyä loitolla akateemisuudesta.

Lue lisää

kuin raskasta työtä tekemällä:)

Kokemuksen syvä rintaääni kirjoitti:

No niin, onneks ollaan joo. Mutta samaa ei voi kyllä sanoa akateemisista miehistä. Useimmat yliopisto- opiskelijat ovat laihoja, valkoisia, lihaksettomia ja pehmeä- kätisiä olmeja. Ikinä ei olla oikeita töitä tehty jossa olisi kroppa muotoutunut. Siis jos miehistä miestä haetaan niin kannattaa pysyä loitolla akateemisuudesta.

Lue lisää

tietysti voi ajatella toistenkin päin: kyllä ei-lukenneenkin immeisen erottaa aika nopeasti...mitähän arvelet kumpaan kuulut ?

pieni kysymys: tiedätkös mistä erottaa fiksun ihmisen ei-fiksusta ?


vastaus:...mietippä joskus...

nimim. parempi pyy pivossa, kuin 10 pientä amk:laista..

hemppa kirjoitti:

tietysti voi ajatella toistenkin päin: kyllä ei-lukenneenkin immeisen erottaa aika nopeasti...mitähän arvelet kumpaan kuulut ?

pieni kysymys: tiedätkös mistä erottaa fiksun ihmisen ei-fiksusta ?


vastaus:...mietippä joskus...

nimim. parempi pyy pivossa, kuin 10 pientä amk:laista..

Lue lisää

vastauksen ihan itse...minäpä kerron sulle oikean vastauksen -fiksuus ja hulluus kulkevat käsi kädessä -

hemppa kirjoitti:

tietysti voi ajatella toistenkin päin: kyllä ei-lukenneenkin immeisen erottaa aika nopeasti...mitähän arvelet kumpaan kuulut ?

pieni kysymys: tiedätkös mistä erottaa fiksun ihmisen ei-fiksusta ?


vastaus:...mietippä joskus...

nimim. parempi pyy pivossa, kuin 10 pientä amk:laista..

Lue lisää

Osuiko arkaan paikkaan?

Maister kirjoitti:

kuin raskasta työtä tekemällä:)

Onko aikaa ja intoa kiinnittää huomiota ulkonäköön? Ja mitäpä sillä ulkonäöllä kun on sitä älyä ja nuppi hohtaa kilometrien päähän ja ne tradenomi- tyttöset jokatapauksessa pyörivät ympärilläsi niin että rumimpia saa pois hätistellä...

hemppa kirjoitti:

tietysti voi ajatella toistenkin päin: kyllä ei-lukenneenkin immeisen erottaa aika nopeasti...mitähän arvelet kumpaan kuulut ?

pieni kysymys: tiedätkös mistä erottaa fiksun ihmisen ei-fiksusta ?


vastaus:...mietippä joskus...

nimim. parempi pyy pivossa, kuin 10 pientä amk:laista..

Lue lisää

No mie voin täss siulle luottamuksel kertoo ett mie oon akateeminen, ei vain oikein nuo opiskelija- kollegat innosta. Tuo mies- maku kun enemmän kallistuu tuonne miehisten miesten puolelle.

Sorry vaan ettet saanut tukea herjauksellesi, josta tulikin mieleeni että et itse ole yhtään sen parempi vaikka taidat suuria kuvitellakin.

sama kirjoitti:

No mie voin täss siulle luottamuksel kertoo ett mie oon akateeminen, ei vain oikein nuo opiskelija- kollegat innosta. Tuo mies- maku kun enemmän kallistuu tuonne miehisten miesten puolelle.

Sorry vaan ettet saanut tukea herjauksellesi, josta tulikin mieleeni että et itse ole yhtään sen parempi vaikka taidat suuria kuvitellakin.

Lue lisää

yliopisto on jotain !! amis on amis.

ps. mulla olis tiedossa edullinen datsun teille..

hemppa kirjoitti:

yliopisto on jotain !! amis on amis.

ps. mulla olis tiedossa edullinen datsun teille..

Otakko Ladan vaihtarina? Paljo pitää maksaa väliä?

sama kirjoitti:

Otakko Ladan vaihtarina? Paljo pitää maksaa väliä?

Jos saan karvanopat väliin...

datsunmies kirjoitti:

Jos saan karvanopat väliin...

No mulla olis piltemasta ostetut karvanopat ja kasa käytettyjä vunderpaumeja. Niin ja ratin päällä sellanen karvasuojus. Sisustus on tosi siisti, sellasta tiikerikuvioo.

Miltäs kuulostaa?

sama kirjoitti:

No mulla olis piltemasta ostetut karvanopat ja kasa käytettyjä vunderpaumeja. Niin ja ratin päällä sellanen karvasuojus. Sisustus on tosi siisti, sellasta tiikerikuvioo.

Miltäs kuulostaa?

Lue lisää

kuulostaa hyvältä. olet muotitietoinen.

kaupat tehty.. kirjoitti:

kuulostaa hyvältä. olet muotitietoinen.

No arvaa onko ollu hommaa haalia kasaan vunterpaumeja ja muita roikottimia, ja vielä saada kaverit ymmärtään (jotka ottaa pussikaljaa repsikalla)ettei oksennettais sitt plyyssipenkeille. Että kyllä sydämmeen koskee myydä se.

Ei sulta mopoo löytys?

sama kirjoitti:

No arvaa onko ollu hommaa haalia kasaan vunterpaumeja ja muita roikottimia, ja vielä saada kaverit ymmärtään (jotka ottaa pussikaljaa repsikalla)ettei oksennettais sitt plyyssipenkeille. Että kyllä sydämmeen koskee myydä se.

Ei sulta mopoo löytys?

Lue lisää

tiedän tunteen, kun rakkaimmastaan joutuu luopumaan. sydäntäraastavaa seurata sivusta.toivotan tsemppiä !

ps.mopot on myyty

Begonia kirjoitti:

Älkää nyt enää naurattako! Pomokin rupeaa kohta kyselemään että mikä siellä niin hauskaa on...

Mä en ota kantaa puoleen taikka toiseen. Sanon vaan että kyllä tradenominpahveillakin (tai muulla NOMI-koulutuksella) näköjään hyväm duunin saa. Työaika kuluu tällasillä palstoilla omaa koulutustaan puolustellessa. Jotenkin absurdia.

toinen oikkari kirjoitti:

Mä en ota kantaa puoleen taikka toiseen. Sanon vaan että kyllä tradenominpahveillakin (tai muulla NOMI-koulutuksella) näköjään hyväm duunin saa. Työaika kuluu tällasillä palstoilla omaa koulutustaan puolustellessa. Jotenkin absurdia.

Lue lisää

kuinka ihmeessa sitten jaksat kirjoittaa, tai ylipäätänsä olla kiinnostunut aihepiiristä, jos liian koomisen absurdilta tuntuu..

myös se, että terveydenhuoltopuolella amk-koulutus pelaa. Sairaanhoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien koulutus on Suomessa korkeatasoista. Lähinnä epäilyttää nealat joissa on vastaavuus yliopistossa eli tradenomit, sosionomit ja insinöörit lienevät aloja, joissa pitäs miettiä koulutuksen järkevyyttä amk-puolella...

Totuuksia:

1) Ylikouluttaminen on resurssien haaskausta.

2) Kaikilla ei kertakaikkiaan riitä rahkeet korkeakouluopintoihin. On mahdotonta korkeakouluttaa 70% ikäluokasta nykyisillä tiedekorkeakoulustandardeilla mitattuna.

3) Suomessa on enemmän pulaa duunareista kuin akateemisesti koulutetuista.

4) Amk:t pyrkivät korottamaan statustaan kikkailemalla tutkintonimikkeiden kanssa eivätkä nostamalla tutkintojensa laatua. Kokonaisuuden kannalta on huono jos tutkinnon nimestä ei voi päätellä mitään.

5) Amk:sta valmistuneellekin on kurjaa kun on käynyt oikein "korkeakoulun" ja pääsee kuitenkin ihan samoihin hommiin mihin ennen olisi riittänyt opistotutkinto.

sairaanhoito puolella amk- koulutus toiminut..mitenkähän tutkintorakenne tai sisältö on muuttunut sitten keskiasteen tutkinnon ? verrataanpa esim. amk ka yliopiston päättötöitä ja gradua. kokemuskesta tiedän sanoa, että ne ovat aivan eri tasoisia projekteja. valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän.

jos kerran amk- koulutus on jo yliopistotasoista, miksi ihmeessä amk- nimikkeitä tarvitaan ?

tosiasiassa ei suomen yhteiskuntarakenne tarvitse enää lisää maistereita, vaan kädentaitoisia ammattilaisia. tämän hetkinen yhteiskuntapolitiikka koulutuksen osalta on vain niin hakoteillä, että ongelmia syntyy viimeistään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä.

ps. eikä keskusteluketjun kirjoutsvirheet ole relevantteja seikkoja, vaan sanoma...mutta senhän jo yliopistolaiset ymmärtää ilman kertomista.

roni kirjoitti:

sairaanhoito puolella amk- koulutus toiminut..mitenkähän tutkintorakenne tai sisältö on muuttunut sitten keskiasteen tutkinnon ? verrataanpa esim. amk ka yliopiston päättötöitä ja gradua. kokemuskesta tiedän sanoa, että ne ovat aivan eri tasoisia projekteja. valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän.

jos kerran amk- koulutus on jo yliopistotasoista, miksi ihmeessä amk- nimikkeitä tarvitaan ?

tosiasiassa ei suomen yhteiskuntarakenne tarvitse enää lisää maistereita, vaan kädentaitoisia ammattilaisia. tämän hetkinen yhteiskuntapolitiikka koulutuksen osalta on vain niin hakoteillä, että ongelmia syntyy viimeistään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä.

ps. eikä keskusteluketjun kirjoutsvirheet ole relevantteja seikkoja, vaan sanoma...mutta senhän jo yliopistolaiset ymmärtää ilman kertomista.

Lue lisää

ole milloinkaan ollut keskiasteen tutkinto vaan opistoasteen, kun sairaanhoitajista puhutaan. Minusta alat joita ei voi opiskella kuin amk:ssa, tulisi huomioida erikseen. Sairaanhoitajia, kätilöitä, fysioterapeutteja yms. ei valmistu kuin amk:sta. Erikseen on sitten kaupan -ja hallinnonalan ja tekniikan puoli. Niitä voi opiskella myös yliopistossa ja se on ihan eri asia. Mikäli minua kyseiset alat kiinostaisi niin hakeutuisin taatusti yliopistoon, en ammattikorkeakouluun. Jos tervydenhuoltopuolen amk-koulutus loppuisi niin taitaisipa sinua asia alkaa viimestän siinä vaiheessa häiritä kun sairaalan joutuisit. Esim. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa sairaanhoitajat koulutetaan yliopistoissa, mutta kuka väittää ettei Suomen koulutus olisi yhtä korkeatasoista.

ps.minulla on opinto-oikeus lääketieteelliseen tiedekuntaan, joten kyllä minusta ensi syksystä alken tulee sitten fiksu ja yhteiskunta kelpoinen:)

Hoitsu kirjoitti:

ole milloinkaan ollut keskiasteen tutkinto vaan opistoasteen, kun sairaanhoitajista puhutaan. Minusta alat joita ei voi opiskella kuin amk:ssa, tulisi huomioida erikseen. Sairaanhoitajia, kätilöitä, fysioterapeutteja yms. ei valmistu kuin amk:sta. Erikseen on sitten kaupan -ja hallinnonalan ja tekniikan puoli. Niitä voi opiskella myös yliopistossa ja se on ihan eri asia. Mikäli minua kyseiset alat kiinostaisi niin hakeutuisin taatusti yliopistoon, en ammattikorkeakouluun. Jos tervydenhuoltopuolen amk-koulutus loppuisi niin taitaisipa sinua asia alkaa viimestän siinä vaiheessa häiritä kun sairaalan joutuisit. Esim. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa sairaanhoitajat koulutetaan yliopistoissa, mutta kuka väittää ettei Suomen koulutus olisi yhtä korkeatasoista.

ps.minulla on opinto-oikeus lääketieteelliseen tiedekuntaan, joten kyllä minusta ensi syksystä alken tulee sitten fiksu ja yhteiskunta kelpoinen:)

Lue lisää

ja itse olen jo röntgenhoitaja, ja juuri valmistuin YTM:ksi. kysynpä sulta uudestaan kun sinä valmistut lekuriksi.

t. jo väitöskirjaa tekevä

roni kirjoitti:

ja itse olen jo röntgenhoitaja, ja juuri valmistuin YTM:ksi. kysynpä sulta uudestaan kun sinä valmistut lekuriksi.

t. jo väitöskirjaa tekevä

yhtään etteikö esim. gradun ja amk:n lopputyön ero ole iso. Nyppii vaan se, kun ei tätä terveydenhuoltopuolen koulutusta ole kuin amk:ssa. Tarkoitan siis juuri sh:n tutkintoa vastaavia. Kyllähän yo:ssa voi opiskella sitten terveystieteen maisteriksi ja siten saada opettajan pätevyys tai vaikka osastonhoitajaksi päätyä. Ja terveyshallintoa ja terveystaloustiedettä voi lukea ainakin Kuopiossa. Tietysti myös sosiaalityössä on oma koulutusohjelma.

roni kirjoitti:

sairaanhoito puolella amk- koulutus toiminut..mitenkähän tutkintorakenne tai sisältö on muuttunut sitten keskiasteen tutkinnon ? verrataanpa esim. amk ka yliopiston päättötöitä ja gradua. kokemuskesta tiedän sanoa, että ne ovat aivan eri tasoisia projekteja. valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän.

jos kerran amk- koulutus on jo yliopistotasoista, miksi ihmeessä amk- nimikkeitä tarvitaan ?

tosiasiassa ei suomen yhteiskuntarakenne tarvitse enää lisää maistereita, vaan kädentaitoisia ammattilaisia. tämän hetkinen yhteiskuntapolitiikka koulutuksen osalta on vain niin hakoteillä, että ongelmia syntyy viimeistään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä.

ps. eikä keskusteluketjun kirjoutsvirheet ole relevantteja seikkoja, vaan sanoma...mutta senhän jo yliopistolaiset ymmärtää ilman kertomista.

Lue lisää

"valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän."

Heh, tiedän monta yliopistossa opiskelevaa ja opiskellutta, jotka tekevät/ovat tehneet nimenomaan gradunsa suureksi osaksi copypastella. Myös tältä DI-puolelta. Heille on sanottu ohjaavien proffien toimesta että mitä sitä uudestaan kirjoittamaan asioita jos jostain jo saa valmista tietoa!

Heh kirjoitti:

"valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän."

Heh, tiedän monta yliopistossa opiskelevaa ja opiskellutta, jotka tekevät/ovat tehneet nimenomaan gradunsa suureksi osaksi copypastella. Myös tältä DI-puolelta. Heille on sanottu ohjaavien proffien toimesta että mitä sitä uudestaan kirjoittamaan asioita jos jostain jo saa valmista tietoa!

Lue lisää

oikeassa olet. lainaukseenhan teoriaosa aina perustuu. hyväksi koetut teoriat vaan kierrätetään. omassa em. kirjoituksessa halusin viitata gradun formaattiin, vaatimuksiin sekä ennenkaikkea empiirisen osien laatimiseen. väitän kyllä kokemuksesta, että gradun tekeminen on huomattavasti vaativampi kuin esim. amk-päättötyön.

roni kirjoitti:

oikeassa olet. lainaukseenhan teoriaosa aina perustuu. hyväksi koetut teoriat vaan kierrätetään. omassa em. kirjoituksessa halusin viitata gradun formaattiin, vaatimuksiin sekä ennenkaikkea empiirisen osien laatimiseen. väitän kyllä kokemuksesta, että gradun tekeminen on huomattavasti vaativampi kuin esim. amk-päättötyön.

Lue lisää

osaa edes pisteen jälkeen käyttää isoa kirjainta.

voivoi kirjoitti:

osaa edes pisteen jälkeen käyttää isoa kirjainta.

ja se onkin oleellinen seikka kirjoituksessani ? eikö..?

roni kirjoitti:

oikeassa olet. lainaukseenhan teoriaosa aina perustuu. hyväksi koetut teoriat vaan kierrätetään. omassa em. kirjoituksessa halusin viitata gradun formaattiin, vaatimuksiin sekä ennenkaikkea empiirisen osien laatimiseen. väitän kyllä kokemuksesta, että gradun tekeminen on huomattavasti vaativampi kuin esim. amk-päättötyön.

Lue lisää

vaativa gradu, kuin esim. Jari vilenillä aikanaan?

Lasse kirjoitti:

vaativa gradu, kuin esim. Jari vilenillä aikanaan?

ai meinaatko, että mun pitää itse tehdä se...no perkele.

roni kirjoitti:

ja se onkin oleellinen seikka kirjoituksessani ? eikö..?

luulis että joku taso sinne yliopistoonkin tarvitaan, mutta näköjään sitten ei.

roni kirjoitti:

ja se onkin oleellinen seikka kirjoituksessani ? eikö..?

jos ei keksitä mitään millä voisi kumota vastaväitteen niin silloin aletaan yleensä:

a) aletaan haukkumaan itse kirjoittajaa

b) kerrotaan kirjoittajalle että hän ei osaa kirjoittaa ja siten yritetään viedä pohja väitteeltä

c) viedään keskustelu sellaiseen suuntaan että voidaan unohtaa koko väite.

voivoi kirjoitti:

luulis että joku taso sinne yliopistoonkin tarvitaan, mutta näköjään sitten ei.

sinunkaan kieliopissa. Että -sana on alistuskonjuktio, jonka eteen tulee pilkku. ;)

roni kirjoitti:

sairaanhoito puolella amk- koulutus toiminut..mitenkähän tutkintorakenne tai sisältö on muuttunut sitten keskiasteen tutkinnon ? verrataanpa esim. amk ka yliopiston päättötöitä ja gradua. kokemuskesta tiedän sanoa, että ne ovat aivan eri tasoisia projekteja. valitettavasti amk:n päättötyö on vain paperiläpyskä, jonka pystyy tekemään copy paste toiminnoilla. graduun joutuu ihan oikeasti näkemään vaivaa, ja huom ! käyttämään aikaisemmin opiskeltuja tietoja ! esim. DI- työn standardit ja vaatimukset on moninkerroin vaativampia kuin amis-läpyskän.

jos kerran amk- koulutus on jo yliopistotasoista, miksi ihmeessä amk- nimikkeitä tarvitaan ?

tosiasiassa ei suomen yhteiskuntarakenne tarvitse enää lisää maistereita, vaan kädentaitoisia ammattilaisia. tämän hetkinen yhteiskuntapolitiikka koulutuksen osalta on vain niin hakoteillä, että ongelmia syntyy viimeistään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä.

ps. eikä keskusteluketjun kirjoutsvirheet ole relevantteja seikkoja, vaan sanoma...mutta senhän jo yliopistolaiset ymmärtää ilman kertomista.

Lue lisää

... tiedät kuka näkee vaivaa opintojensa ja päättötyönsä eteen? Itse en ainakaan pystynyt kopioimaan päättötyötäni mistään, koska aiheesta ei oltu aikaisemmin tehty tutkimusta. Jouduin sitten käyttämään amerikkalaisia ja alaa soveltavia tutkimuksia taustatyönä ja näin aika pirusti vaivaa päättötyötä tehdessäni. Oli se toki sitten vaivan arvoistakin.

Toivon mukaan "läpyskällä" on jotain käyttöä vieläkin, ainakin ohjaaja oli sitä mieltä....

opiskellut kirjoitti:

... tiedät kuka näkee vaivaa opintojensa ja päättötyönsä eteen? Itse en ainakaan pystynyt kopioimaan päättötyötäni mistään, koska aiheesta ei oltu aikaisemmin tehty tutkimusta. Jouduin sitten käyttämään amerikkalaisia ja alaa soveltavia tutkimuksia taustatyönä ja näin aika pirusti vaivaa päättötyötä tehdessäni. Oli se toki sitten vaivan arvoistakin.

Toivon mukaan "läpyskällä" on jotain käyttöä vieläkin, ainakin ohjaaja oli sitä mieltä....

Lue lisää

eihän se mitään kerro, kuinka paljon vaivaa nahnyt. jos tutlimus on huono, se on huono riippuen lähteistäkin.arvostelukriteeritkin ovat erilaisia. mutta eiköhän se siitä..

roni kirjoitti:

eihän se mitään kerro, kuinka paljon vaivaa nahnyt. jos tutlimus on huono, se on huono riippuen lähteistäkin.arvostelukriteeritkin ovat erilaisia. mutta eiköhän se siitä..

Lue lisää

... koskaan lukenut yhtään AMK-päättötyötä?

opiskellut kirjoitti:

... koskaan lukenut yhtään AMK-päättötyötä?

vaimoni päättötyöhön, sekä nykyisen työni puolesta..ehkäpä sinunkin.

roni kirjoitti:

vaimoni päättötyöhön, sekä nykyisen työni puolesta..ehkäpä sinunkin.

... tuumasi kun sanoit että hän on sen pääosin kopioinut?

opiskellut kirjoitti:

... tuumasi kun sanoit että hän on sen pääosin kopioinut?

..ja siinä se. kuulemma pääsee niinkin, läpijoten miksi vaivautua. markkinointia Heliassa.

roni kirjoitti:

..ja siinä se. kuulemma pääsee niinkin, läpijoten miksi vaivautua. markkinointia Heliassa.

... oli varmaan ikävä viikonloppu.

Pääsee siitä tietty helpollakin, mutta on niitäkin jotka haluavat panostaa opinnäytetyöhönsä, joten älä yleistä.

miksi virkamiesten täytyy väkisten vääntää amk yliopiston muottiin?

eli miksi amk-tutkinto pitäisi valmistaa maistereita? eikö selvyyden vuoksi olisi parempi että amk:lla olisi omat kuvionsa ja yliopistoilla omassa(kuten totesit että ne on erinlaisia tutkintoja, joten miksi niiden välille pitäisi edes saada mitään yhdenmukaisuutta)?

en tiedä kumpi on parempi tutkinto. riippuu vähän mistä roikkuu ja siitä mitä sitten haluaa tehdä työelämässä.

näin pikaisesti ajateltuna tulee nopeasti mieleen tuon nimenvaihtamisen pelkkä yritys rinnastaa amk-tutkinto yliopisto-tutkintoon.(huomaa sana rinnastaa, en sanonut että "nostattaa")

minä en ainakaan keksi mitään järkisyytä miksi pitäisi vaihtaa tutkinnon nimeä sellaiseksi mikä on jo olemassa. keksiikö kukaan muu?


"yliopistoporukat tehkööt tutkimustyötä ja jättäköön kenttätyön AMK:laisille ja päinvastoin"

pakko kommentoida sen verrran että ei kaikki yliopisto-tutkinnot johda automaattisesti tutkimustyöhön. esim. vain 18% fyysikoista, matemaatikoista ja tietojenkäsittelytieteilijöistä on tutkijoina. koska työttömyysaste on n. 2%, joten loput on sitten pakko olla siellä "kentällä"

joku kirjoitti:

miksi virkamiesten täytyy väkisten vääntää amk yliopiston muottiin?

eli miksi amk-tutkinto pitäisi valmistaa maistereita? eikö selvyyden vuoksi olisi parempi että amk:lla olisi omat kuvionsa ja yliopistoilla omassa(kuten totesit että ne on erinlaisia tutkintoja, joten miksi niiden välille pitäisi edes saada mitään yhdenmukaisuutta)?

en tiedä kumpi on parempi tutkinto. riippuu vähän mistä roikkuu ja siitä mitä sitten haluaa tehdä työelämässä.

näin pikaisesti ajateltuna tulee nopeasti mieleen tuon nimenvaihtamisen pelkkä yritys rinnastaa amk-tutkinto yliopisto-tutkintoon.(huomaa sana rinnastaa, en sanonut että "nostattaa")

minä en ainakaan keksi mitään järkisyytä miksi pitäisi vaihtaa tutkinnon nimeä sellaiseksi mikä on jo olemassa. keksiikö kukaan muu?


"yliopistoporukat tehkööt tutkimustyötä ja jättäköön kenttätyön AMK:laisille ja päinvastoin"

pakko kommentoida sen verrran että ei kaikki yliopisto-tutkinnot johda automaattisesti tutkimustyöhön. esim. vain 18% fyysikoista, matemaatikoista ja tietojenkäsittelytieteilijöistä on tutkijoina. koska työttömyysaste on n. 2%, joten loput on sitten pakko olla siellä "kentällä"

Lue lisää

"esim. vain 18% fyysikoista, matemaatikoista ja tietojenkäsittelytieteilijöistä on tutkijoina. koska työttömyysaste on n. 2%, joten loput on sitten pakko olla siellä "kentällä" "

No tämäkö on se kynnyskysymys miksi yliopisto- jengi vihaa AMK- jengiä? Onko tässä nyt kyse työpaikoista ja niiden jakautumisesta ?

Ilmeisesti virkamiehillä ei ole tarpeeksi tekemistä. Jos tämä uudistus tapahtuu, sehän on juuri niinkuin ameriikoissa. Opiskelin siellä eräässä oppilaitoksessa ja siellä yliopistosta voi valmistua kandeja (bachelor) ja maistereita (master),mutta lisäksi on colleget joista valmistuu ainoastaan bacheloreja. Ei se mielestäni mikään umpihullu ajatus ole jos taso on molemmissa oppilaitoksissa sama. Eittämättä tämän uudistuksen myötä siis pitää yhtenäistää myös Yo- kandien ja AMK- kandien koulutusohjelmat.

Kettu kirjoitti:

"esim. vain 18% fyysikoista, matemaatikoista ja tietojenkäsittelytieteilijöistä on tutkijoina. koska työttömyysaste on n. 2%, joten loput on sitten pakko olla siellä "kentällä" "

No tämäkö on se kynnyskysymys miksi yliopisto- jengi vihaa AMK- jengiä? Onko tässä nyt kyse työpaikoista ja niiden jakautumisesta ?

Ilmeisesti virkamiehillä ei ole tarpeeksi tekemistä. Jos tämä uudistus tapahtuu, sehän on juuri niinkuin ameriikoissa. Opiskelin siellä eräässä oppilaitoksessa ja siellä yliopistosta voi valmistua kandeja (bachelor) ja maistereita (master),mutta lisäksi on colleget joista valmistuu ainoastaan bacheloreja. Ei se mielestäni mikään umpihullu ajatus ole jos taso on molemmissa oppilaitoksissa sama. Eittämättä tämän uudistuksen myötä siis pitää yhtenäistää myös Yo- kandien ja AMK- kandien koulutusohjelmat.

Lue lisää

"No tämäkö on se kynnyskysymys miksi yliopisto- jengi vihaa AMK- jengiä?"

häh? en minä ainakaan vihaa ketään tuon takia.

"Onko tässä nyt kyse työpaikoista ja niiden jakautumisesta ?"

ei, vaan tuon ryhmän jakautuminen eri työtehtäviin


"Eittämättä tämän uudistuksen myötä siis pitää yhtenäistää myös Yo- kandien ja AMK- kandien koulutusohjelmat."

eli ainoa järki tuossa uudistuksessa olisi se että halutaan sulauttaa amk ja yo osittain yhteen? (eli amk olisi osajoukko yo:sta)

mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta?

joku kirjoitti:

"No tämäkö on se kynnyskysymys miksi yliopisto- jengi vihaa AMK- jengiä?"

häh? en minä ainakaan vihaa ketään tuon takia.

"Onko tässä nyt kyse työpaikoista ja niiden jakautumisesta ?"

ei, vaan tuon ryhmän jakautuminen eri työtehtäviin


"Eittämättä tämän uudistuksen myötä siis pitää yhtenäistää myös Yo- kandien ja AMK- kandien koulutusohjelmat."

eli ainoa järki tuossa uudistuksessa olisi se että halutaan sulauttaa amk ja yo osittain yhteen? (eli amk olisi osajoukko yo:sta)

mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta?

Lue lisää

En minä sinua tarkoittanutkaan. Kun lueskelee näitä tämän viestiketjun kirjoituksia, huomaa että tiettyä ristiriitaa on.

Fakta on, että työelämässä tietynlaisia päällekkäisyyksiä on esim. MBA:n ja BBA:n välillä. Tarkoitin, että kismittäänkö MBA:ta se, että BBA tunkee kilpailemaan samoista työtehtävistä MBA:n kanssa ja siitäkö nyt johtuu tämä eripura tällä foorumilla?

Mahtoikohan alunperinkin tarkoitus olla, että aletaan yhtenäistää YO:ta ja AMK:ta. Se vain aloitettiin lisäämällä opiskelupaikkoja AMK:ssa jolloin voitaisiin jouhevasti aloittaa yhtenäistämisprosessi.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään yhtenäistämistä vastaan, minua kiinnostaa vain se, että järjestelmämme olisi vertailukelpoinen ulkomaalaisten järjestelmien kanssa. Myöskin tärkeä pointti on, että voitaisiin välttää isot tasoerot eri oppilaitosten välillä.

joku kirjoitti:

"No tämäkö on se kynnyskysymys miksi yliopisto- jengi vihaa AMK- jengiä?"

häh? en minä ainakaan vihaa ketään tuon takia.

"Onko tässä nyt kyse työpaikoista ja niiden jakautumisesta ?"

ei, vaan tuon ryhmän jakautuminen eri työtehtäviin


"Eittämättä tämän uudistuksen myötä siis pitää yhtenäistää myös Yo- kandien ja AMK- kandien koulutusohjelmat."

eli ainoa järki tuossa uudistuksessa olisi se että halutaan sulauttaa amk ja yo osittain yhteen? (eli amk olisi osajoukko yo:sta)

mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta?

Lue lisää

"mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta? "

Mitä pahaa siinä olisi? Kehitys kehittyy ja ajat ja tavat muuttuvat, siihen on sopeutuminen. Paikalleen ei voi jäädä.

Derby kirjoitti:

"mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta? "

Mitä pahaa siinä olisi? Kehitys kehittyy ja ajat ja tavat muuttuvat, siihen on sopeutuminen. Paikalleen ei voi jäädä.

Lue lisää

Evoluutiossa heikot häviävät, näin saattaa tapahtua amk-instituutiolle...

Kettu kirjoitti:

En minä sinua tarkoittanutkaan. Kun lueskelee näitä tämän viestiketjun kirjoituksia, huomaa että tiettyä ristiriitaa on.

Fakta on, että työelämässä tietynlaisia päällekkäisyyksiä on esim. MBA:n ja BBA:n välillä. Tarkoitin, että kismittäänkö MBA:ta se, että BBA tunkee kilpailemaan samoista työtehtävistä MBA:n kanssa ja siitäkö nyt johtuu tämä eripura tällä foorumilla?

Mahtoikohan alunperinkin tarkoitus olla, että aletaan yhtenäistää YO:ta ja AMK:ta. Se vain aloitettiin lisäämällä opiskelupaikkoja AMK:ssa jolloin voitaisiin jouhevasti aloittaa yhtenäistämisprosessi.

Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään yhtenäistämistä vastaan, minua kiinnostaa vain se, että järjestelmämme olisi vertailukelpoinen ulkomaalaisten järjestelmien kanssa. Myöskin tärkeä pointti on, että voitaisiin välttää isot tasoerot eri oppilaitosten välillä.

Lue lisää

"Tarkoitin, että kismittäänkö MBA:ta se, että BBA tunkee kilpailemaan samoista työtehtävistä MBA:n kanssa ja siitäkö nyt johtuu tämä eripura tällä foorumilla?"

oma veikkaukseni on että täällä palstoilla käy juuri niitä jotka on vasta aloittaneet opinnonsa. sitten ollaan joko niin akateemisiä tai niin amk-ammattilaisia että heikompaa jo hirvittää. eli lyhyesti ja ilkeästi sanottuna joillakin on noussut kusi päähän oman koulutuksen takia


tuli tuosta mieleen mitä tapahtui armeija aikana. oltiin juttelemassa kavereiden kanssa (pari aukin apukouluttajaa, muutama alikessua(minä mukaan luettuna) ja yksi kokelas))

samana päivänä ilmeisesti aukkilaiset saivat tietää ketkä pääsevät rukkiin ja ketkä ei. siinä tuli sitten joku nerokas oppilas(joka oli ilmeisesti päässyt rukkiin) ilmoittamaan meille että hänen mielestään alikessut ei ole mitään verrattuna kokelaisiin.

parasta tässä oli se että asiaan ehti reagoida ensimmäisenä juuri kokelas, joka kehoitti sitten aukin apukouluttajia(tittelistä huolimatta ihan vain tavallisia varusmiesjohtajia) pitämään oppilaille pientä taaksepoistumus-harjoitusta ja manaili samalla miten ihmeessä noin nopeasti voi nousta kusi päähän.


"Mahtoikohan alunperinkin tarkoitus olla, että aletaan yhtenäistää YO:ta ja AMK:ta"

sitä en tiedä. amk:han markkinoivat itseään niin että he olisivat monipuolisempia(eli enemmän käytäntöa jne.) kuin yliopistot, joten sitä kautta ei ihan heti tulisi mieleen että he haluisivat yliopistojen kanssa saman peiton alle..

tiedä sitten..

Derby kirjoitti:

"mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta? "

Mitä pahaa siinä olisi? Kehitys kehittyy ja ajat ja tavat muuttuvat, siihen on sopeutuminen. Paikalleen ei voi jäädä.

Lue lisää

en tiedä onko siitä nyt mitään pahaa, mutta jos päämäärä on tuo, niin kai se oltaisiin voitu toteuttaa jollakin helpommallakin tavalla.

no, minä en ole näistä asioista päättämässä enkä jarruttelemassa..

Derby kirjoitti:

"mutta eikö silloin ajatus duaalimallista kuolisi, jonka takia alunperin alettiin perustamaan amk:ta? "

Mitä pahaa siinä olisi? Kehitys kehittyy ja ajat ja tavat muuttuvat, siihen on sopeutuminen. Paikalleen ei voi jäädä.

Lue lisää

"kehitystä kehityksen vuoksiko"
- tällaisen näkemyksen mukaan kaikki kehitys on hyvää..vai onko ? kriittistä näkemystä lisää, niin valikoituu oikea kehitys.

Ja saksassa saa ostaa diplomi insinööri- nimikkeen

hihhih! kirjoitti:

Ja saksassa saa ostaa diplomi insinööri- nimikkeen

insinöörit lakaisee katuja leninmerkit rinnas =)

kovin vähän seuraat alan keskustelua, jos väitöskirjojen osuus on mielestäsi vähentynyt. ehdottaisin siirtymistä vaikkapa Suomen Akatemian sivuille päivittääksesi tiedot. Seuraavan kerran kun argumentoit, ota selvää faktoista. Se olisi kaikille osapuolille eduksi, eikä luulo muutu tiedoksi..Kiitos.

toiseksi, selväähän on, että amk:t panostaa käytäntöön. niin pitää ollakin. muurarit muuratkoon jne.

Aika pelottava ajatus itsesi kannalta, jos olet tärpeillä tenteistä selvinnyt. Eihän pääajatus ensisijaisesti ole päästä tenteistä helpointa tietä, vaan oleellisin seikka on kerätä tietoa ja oppia. Miten sinun oppimisen laita on ? Kuinka paljon sisäistit asioita opiskelemistasi aineista ?

Edellisissä kirjoituksisaa on usein mainittu yliopistojen työharjoittelusta. Käsittääkseni, toivottavasti, amk hoitaa työharjoittelunsa hyvin pitkälti lomien aikana pakollisena. Asia taitaa vain olla niin, että yliopistojen opetussuunnitelmia laadittaessa pakollisten työharjoitteluje osuudet jätetään pieneksi senkin takia, että oppilaiden oletetaan ja odotetaan olevan nin fiksuja, että itsenäisesti hoitavat alan työkokemusta. Ei siihen tarvita sen ihmeellisempää hohoamista tai koulumaista hoputtelua.

Itsekin usean vuoden ajan tutustuneena, niin amk:n, kuin yliopistojenkin opetussisältöihin, havaitsin niissä valtavia eroja. Ei sama opintoviikkomäärä tai edes samat kirjat tee kursseista saman tasoisia. Valitettavasti, amk:laisten kannalta, yliopistojen kurssit on paljon vaativampia. Olettaen tietysti, että pyrkii tavoiteltuun oppiarvoon, eikä kaivaudu sieltä ali missä rima on matalin.

Kokonaisuudessaankin koulusvaatimukset ovat yliopsitoissa huomattavasti vaativampia kuin amk:ssa. Opiskelijoille sysätään enemmän vastuuta opinnoistaan, osin talouspoliitisten syiden, osin oppilaiden kyvykkyyden vuoksi. Amk panostaa kuitenkin enemmän koulumaiseen opiskeluun, onko se hyvä, huono vai erittäin huono asia, saa itse kukin päättää.

Amk päättötyöt ovat erittäin hyviä. Verrattuna ammattikoulutasoon. Mutta yliopistotasolla niillä ei tee mitään.Sen verran olen ohjannut/korjannut/tarkastanut molempia, että tiedän mistä puhun. Toki mahtuu poikkeuksiakin suuntaan, jos toiseenkin.Tieteeliset metodit ovat eri asemassa: amk:ssa katsotaa ns. sormien läpi. Tapahtuu sitä myös yliopistoissa, mutta ainoastaan promillen osan verran.

Amk on hyvä koulutusinstituutio omalla sarallaan, ja siellä pysyköön. Ketäpä ei alkaisi vituttamaan, jos rajan yli tullaan perusteettomasti..kuten marraskuussa -39.

hemppa kirjoitti:

kovin vähän seuraat alan keskustelua, jos väitöskirjojen osuus on mielestäsi vähentynyt. ehdottaisin siirtymistä vaikkapa Suomen Akatemian sivuille päivittääksesi tiedot. Seuraavan kerran kun argumentoit, ota selvää faktoista. Se olisi kaikille osapuolille eduksi, eikä luulo muutu tiedoksi..Kiitos.

toiseksi, selväähän on, että amk:t panostaa käytäntöön. niin pitää ollakin. muurarit muuratkoon jne.

Aika pelottava ajatus itsesi kannalta, jos olet tärpeillä tenteistä selvinnyt. Eihän pääajatus ensisijaisesti ole päästä tenteistä helpointa tietä, vaan oleellisin seikka on kerätä tietoa ja oppia. Miten sinun oppimisen laita on ? Kuinka paljon sisäistit asioita opiskelemistasi aineista ?

Edellisissä kirjoituksisaa on usein mainittu yliopistojen työharjoittelusta. Käsittääkseni, toivottavasti, amk hoitaa työharjoittelunsa hyvin pitkälti lomien aikana pakollisena. Asia taitaa vain olla niin, että yliopistojen opetussuunnitelmia laadittaessa pakollisten työharjoitteluje osuudet jätetään pieneksi senkin takia, että oppilaiden oletetaan ja odotetaan olevan nin fiksuja, että itsenäisesti hoitavat alan työkokemusta. Ei siihen tarvita sen ihmeellisempää hohoamista tai koulumaista hoputtelua.

Itsekin usean vuoden ajan tutustuneena, niin amk:n, kuin yliopistojenkin opetussisältöihin, havaitsin niissä valtavia eroja. Ei sama opintoviikkomäärä tai edes samat kirjat tee kursseista saman tasoisia. Valitettavasti, amk:laisten kannalta, yliopistojen kurssit on paljon vaativampia. Olettaen tietysti, että pyrkii tavoiteltuun oppiarvoon, eikä kaivaudu sieltä ali missä rima on matalin.

Kokonaisuudessaankin koulusvaatimukset ovat yliopsitoissa huomattavasti vaativampia kuin amk:ssa. Opiskelijoille sysätään enemmän vastuuta opinnoistaan, osin talouspoliitisten syiden, osin oppilaiden kyvykkyyden vuoksi. Amk panostaa kuitenkin enemmän koulumaiseen opiskeluun, onko se hyvä, huono vai erittäin huono asia, saa itse kukin päättää.

Amk päättötyöt ovat erittäin hyviä. Verrattuna ammattikoulutasoon. Mutta yliopistotasolla niillä ei tee mitään.Sen verran olen ohjannut/korjannut/tarkastanut molempia, että tiedän mistä puhun. Toki mahtuu poikkeuksiakin suuntaan, jos toiseenkin.Tieteeliset metodit ovat eri asemassa: amk:ssa katsotaa ns. sormien läpi. Tapahtuu sitä myös yliopistoissa, mutta ainoastaan promillen osan verran.

Amk on hyvä koulutusinstituutio omalla sarallaan, ja siellä pysyköön. Ketäpä ei alkaisi vituttamaan, jos rajan yli tullaan perusteettomasti..kuten marraskuussa -39.

Lue lisää

Kyllä se taidat olla sinä ketä nyt vituttaa. Jos noin paljon kismittää ja pelottaa oman työpaikan puolesta, pysy siellä toisella foorumilla.

Toivon, että yliopisto- ja AMK- opintoja yhdistetään jotta ulkomaillakin saisivat selkeyttä koulujärjestelmäämme.

Sinuhe kirjoitti:

Kyllä se taidat olla sinä ketä nyt vituttaa. Jos noin paljon kismittää ja pelottaa oman työpaikan puolesta, pysy siellä toisella foorumilla.

Toivon, että yliopisto- ja AMK- opintoja yhdistetään jotta ulkomaillakin saisivat selkeyttä koulujärjestelmäämme.

Lue lisää

täytyu rehellisyyden nimissä tunnustaa, että olen jo sen verran työelämässä hankkinut kannuksiani, ettei se toisen tutkinnon uhkaan kaadu. Eli ei pelkoa.

Toisaalta, kismittämisestä ei ole kysymys. Vaan kyllähän sinä ymmärrät mistä...

Siinä vaiheessa, kun argumentit ja sivistynyt keskustelutaito loppuvat, alkaa valitus mm. kirjoitustyylistä tai - virheistä, tahi muuten vain henkilökohtaisuuksiisn vedoten. Sinulla on vielä oppimista...asia asiana.

hemppa kirjoitti:

täytyu rehellisyyden nimissä tunnustaa, että olen jo sen verran työelämässä hankkinut kannuksiani, ettei se toisen tutkinnon uhkaan kaadu. Eli ei pelkoa.

Toisaalta, kismittämisestä ei ole kysymys. Vaan kyllähän sinä ymmärrät mistä...

Siinä vaiheessa, kun argumentit ja sivistynyt keskustelutaito loppuvat, alkaa valitus mm. kirjoitustyylistä tai - virheistä, tahi muuten vain henkilökohtaisuuksiisn vedoten. Sinulla on vielä oppimista...asia asiana.

Lue lisää

Viitaten edelliseen kirjoitukseesi, jos lähtisin samalle linjalle kanssasi, saisin käyttää copy pastea aika monta kertaa.

"Muurarit muuratkoon" jne. Onko tuo mielestäsi sivistyneen ihmisen kommentti joka ei halua provosoida, eikä väheksyä muiden ammattien edustajia, vaan haluaa rakentavasti keskustella koulu- uudistuksesta.

En ymmärrä haluasi mollata AMK:ta enkä ymmärrä miksi. Uskon, että tähän vastaat etten tietenkään voi ymmärtää koska olen todennäköisesti AMK.

Sinuhe kirjoitti:

Viitaten edelliseen kirjoitukseesi, jos lähtisin samalle linjalle kanssasi, saisin käyttää copy pastea aika monta kertaa.

"Muurarit muuratkoon" jne. Onko tuo mielestäsi sivistyneen ihmisen kommentti joka ei halua provosoida, eikä väheksyä muiden ammattien edustajia, vaan haluaa rakentavasti keskustella koulu- uudistuksesta.

En ymmärrä haluasi mollata AMK:ta enkä ymmärrä miksi. Uskon, että tähän vastaat etten tietenkään voi ymmärtää koska olen todennäköisesti AMK.

Lue lisää

...nähneet, kun ammattinsa osaava muurari muuraa? Se on aika hienoa katseltavaa kun tulisijakin valmistuu hätäpikaa ja työn jälki on ensiluokkainen. Ei voi kun ihailla!

Sinuhe kirjoitti:

Viitaten edelliseen kirjoitukseesi, jos lähtisin samalle linjalle kanssasi, saisin käyttää copy pastea aika monta kertaa.

"Muurarit muuratkoon" jne. Onko tuo mielestäsi sivistyneen ihmisen kommentti joka ei halua provosoida, eikä väheksyä muiden ammattien edustajia, vaan haluaa rakentavasti keskustella koulu- uudistuksesta.

En ymmärrä haluasi mollata AMK:ta enkä ymmärrä miksi. Uskon, että tähän vastaat etten tietenkään voi ymmärtää koska olen todennäköisesti AMK.

Lue lisää

...Pueri sunt pueri et pueri puerilia agunt...

Sinuhe kirjoitti:

Viitaten edelliseen kirjoitukseesi, jos lähtisin samalle linjalle kanssasi, saisin käyttää copy pastea aika monta kertaa.

"Muurarit muuratkoon" jne. Onko tuo mielestäsi sivistyneen ihmisen kommentti joka ei halua provosoida, eikä väheksyä muiden ammattien edustajia, vaan haluaa rakentavasti keskustella koulu- uudistuksesta.

En ymmärrä haluasi mollata AMK:ta enkä ymmärrä miksi. Uskon, että tähän vastaat etten tietenkään voi ymmärtää koska olen todennäköisesti AMK.

Lue lisää

voi helvetin uunot, eetekö tajua kyseisen kirjoituksen ajatusta. sama mitä ammattiryhmää kirjoittaja vertauksessa olisi käyttänyt. muurari toimii lähinnä hatara metaforana.

turhapuro kirjoitti:

voi helvetin uunot, eetekö tajua kyseisen kirjoituksen ajatusta. sama mitä ammattiryhmää kirjoittaja vertauksessa olisi käyttänyt. muurari toimii lähinnä hatara metaforana.

Lue lisää

"Siinä vaiheessa, kun argumentit ja sivistynyt keskustelutaito loppuvat, alkaa valitus mm. kirjoitustyylistä tai - virheistä, tahi muuten vain henkilökohtaisuuksiisn vedoten. Sinulla on vielä oppimista...asia asiana."

Tunnetko piston sydämessäsi?

turhapuro kirjoitti:

voi helvetin uunot, eetekö tajua kyseisen kirjoituksen ajatusta. sama mitä ammattiryhmää kirjoittaja vertauksessa olisi käyttänyt. muurari toimii lähinnä hatara metaforana.

Lue lisää

minä nyt sen ymmärsin! Sama se mitä ammattia edustaa, pirun hyvä että joku silti viitsii vielä muurata!!

Osuit naulan kantaan. Juuri tätä olen aikaisemmissa kirjoituksissani yrittänyt painottaa.

Eli esim. USA:ssa Yliopistoista valmistuu sekä mastereita että bacheloreja ja sikäläisestä AMK:sta bacheloreja. Bachelorit ovat samalla viivalla oppilaitoksesta riippumatta.

Ja kyllä, suomen yliopisto pölyttyy ja on hyvin kankea, joten tietyt muutokset eivät liene pahitteeksi.

Kettu kirjoitti:

Osuit naulan kantaan. Juuri tätä olen aikaisemmissa kirjoituksissani yrittänyt painottaa.

Eli esim. USA:ssa Yliopistoista valmistuu sekä mastereita että bacheloreja ja sikäläisestä AMK:sta bacheloreja. Bachelorit ovat samalla viivalla oppilaitoksesta riippumatta.

Ja kyllä, suomen yliopisto pölyttyy ja on hyvin kankea, joten tietyt muutokset eivät liene pahitteeksi.

Lue lisää

Etkö nyt ymmärrä, että pelkillä titteleiden vaihdolla ei saavuteta yhtään mitään. AMK:n pitäisi parantaa ensin opetuksen tasoa esim. palkkaamalla päteviä opettajia lisää (tällä hetkellä 1/3 päteviä) ja sitä kautta saada arvostusta. Nyt tämä on ihan juosten kustua hommaam, otetaan mallia jostain toisesta maasta ja vaihdellaan tutkintonimikkeitä ihan miten sattuu ja tämä kaikki johtaa siihen, että korkeakoulututkinnon arvostus laskee kuin lehmän häntä. Äly hoi älä jätä!

Riksu kirjoitti:

Etkö nyt ymmärrä, että pelkillä titteleiden vaihdolla ei saavuteta yhtään mitään. AMK:n pitäisi parantaa ensin opetuksen tasoa esim. palkkaamalla päteviä opettajia lisää (tällä hetkellä 1/3 päteviä) ja sitä kautta saada arvostusta. Nyt tämä on ihan juosten kustua hommaam, otetaan mallia jostain toisesta maasta ja vaihdellaan tutkintonimikkeitä ihan miten sattuu ja tämä kaikki johtaa siihen, että korkeakoulututkinnon arvostus laskee kuin lehmän häntä. Äly hoi älä jätä!

Lue lisää

Ennenkuin alat kutsumaan minua idiootiksi, lue aikaisemmat kirjoitukseni.

Painotin nimenomaan aikaisemmassa tekstissäni, että mikäli AMK:sta ja yliopistosta molemmista valmistuu tulevaisuudessa kandeja, pitää opinto- ohjelmien ja vaatimusten olla yhdenmukaiset.

Kettu kirjoitti:

Osuit naulan kantaan. Juuri tätä olen aikaisemmissa kirjoituksissani yrittänyt painottaa.

Eli esim. USA:ssa Yliopistoista valmistuu sekä mastereita että bacheloreja ja sikäläisestä AMK:sta bacheloreja. Bachelorit ovat samalla viivalla oppilaitoksesta riippumatta.

Ja kyllä, suomen yliopisto pölyttyy ja on hyvin kankea, joten tietyt muutokset eivät liene pahitteeksi.

Lue lisää

Englannissa, Saksassa ja USA:ssa tehdään selkeä ero 'bachelor' ja 'master' -tasojen koulutuksille. Bachelor vastaa suomalaisen AMK tutkinnon oppiarvoa, ja master yliopistosta saatua akateemista oppiarvoa. Kun mennään AMK-jatkotutkintoihin, ei sellaisen suorittaminen vielä ko. maissa kenestäkään akateemisen tutkinnon suorittanutta tee.

Kun Suomessa siirrytään kaksivaiheiseen tutkintojärjestelmään, jolloin Pekka Perusteekkari voi jättää opintonsa 120 ov jälkeen, hänet rinnastetaan samalle viivalle työelämässä, kuin AMK:sta paperinsa saanut Pekka Perusinsinööri. Edelleen säilyy yliopistotason koulutus ylimpänä portaana alalle.

Ammattiin valmistutaan opinahjosta, joka on 'polytechnic' ja vastaa suomalaista AMK:ua. Sieltä saa sitten sen bachelor-paperin, jolla haetaan bachelor-tason töitä. On sitten työnantajakohtainen kysymys, kuinka korkean koulutuksen työntekijältään vaatii.

Jos älliä riittää, ja lukuhaluja, haetaan yliopistoon josta saadaan ne master-paperit, ja niillä voi hakea master-tason töitä.

Bachelor mitä todennäköisemmin löytää edestään vaiheessa tai jossakin lasikaton, josta selvitäkseen on joko jäätävä siihen asemaan minkä on saavuttanut, tai luettava lisää saadakseen akateemisen tutkinnon, jolla lasikattoa tuskin tulee kohtaamaan.

En näe, että kumpikaan koulutustaso, AMK ja yliopisto olisivat polkemassa toistensa varpaille. Koko korkeakoulutustaso on juuri nyt väärinymmärretty ja kiehumistilassa. Edelleen korkeimman mahdollisen koulutuksen tulee saamaan vain ja ainoastaan yliopiston kautta kullekin alalle. Edelleen tutkintonimikkeet ovat eri portailla, kuten opistokoulutuksen aikaan. Se että koulun nimi muuttui ammattikorkeakouluksi, ei lisännyt akateemista statusta tutkintonimikkeisiin.

Sekään ei ole salaisuus, että insinöörillä AMK:sta ja di:llä teknillisistä yliopistoista on se erottava porras opintojen laajuus (suoraan verrannollinen vaikeusasteeseen ). Ja samaten sairaanhoitajan ja lääkärin opintojen laajuudessa ( ja vaikeustasossa) on huomattava ero. Tästä johtuen myös työtehtävät, joihin koulutus valmentaa ovat odotetusti eritasoisia : Bachelorit bachelorin töihin, masterit masterin töihin.

Opintoviikot AMK:ssa ja yliopistossa eivät ole vertaolukelpoisia johtuen erilaisista vaatimustasoista, joten brassailusi niillä on ihan turhaa. KTM -tutkintoon vaaditaan 160 ov:ta.

Riksu kirjoitti:

Opintoviikot AMK:ssa ja yliopistossa eivät ole vertaolukelpoisia johtuen erilaisista vaatimustasoista, joten brassailusi niillä on ihan turhaa. KTM -tutkintoon vaaditaan 160 ov:ta.

Lue lisää

KTM yrittää pätee mutta brassailusi on turhaa.

1 opintoviikko on molemmissa 40 kontaktituntia ja 40 tuntia töitä kotona.

Insinööri- tutkintoon vaaditaan 160 ov.

pät pät pät kirjoitti:

KTM yrittää pätee mutta brassailusi on turhaa.

1 opintoviikko on molemmissa 40 kontaktituntia ja 40 tuntia töitä kotona.

Insinööri- tutkintoon vaaditaan 160 ov.

Lue lisää

ratkaisevinta ei ole määrä, vaan laatu. kerro ihmeessä, miksei amk:set siirryttyään yliopistolle saa kaikkia suoritteitaan hyvöksiluettua...esim. tradenomi=>ktm..?

ei ne ole sama asia lähimainkaan.vaatimustaso kurssin sisällöltään erilainen.

roni kirjoitti:

ratkaisevinta ei ole määrä, vaan laatu. kerro ihmeessä, miksei amk:set siirryttyään yliopistolle saa kaikkia suoritteitaan hyvöksiluettua...esim. tradenomi=>ktm..?

ei ne ole sama asia lähimainkaan.vaatimustaso kurssin sisällöltään erilainen.

Lue lisää

Höpön höpön.

Onko sulla muitakin pahoja itsetunto- ongelmia?

pät pät pät kirjoitti:

KTM yrittää pätee mutta brassailusi on turhaa.

1 opintoviikko on molemmissa 40 kontaktituntia ja 40 tuntia töitä kotona.

Insinööri- tutkintoon vaaditaan 160 ov.

Lue lisää

AMK-opintoviikkoja määriteltäessä on otettu huomioon että amk-opiskelija on keskimäärin 50% lahjattomampi kuin yliopisto-opiskelija. Näin ollen häneltä kuluu saman tasoisen asian oppimiseen kaksi kertaa pidempi aika. Toisin sanoen yksi yliopisto-opintoviikko vastaa kahta amk-opintoviikkoa.

Siis:

160 amk-ov = 80 yo-ov.

pätäkkä kirjoitti:

AMK-opintoviikkoja määriteltäessä on otettu huomioon että amk-opiskelija on keskimäärin 50% lahjattomampi kuin yliopisto-opiskelija. Näin ollen häneltä kuluu saman tasoisen asian oppimiseen kaksi kertaa pidempi aika. Toisin sanoen yksi yliopisto-opintoviikko vastaa kahta amk-opintoviikkoa.

Siis:

160 amk-ov = 80 yo-ov.

Lue lisää

Hehhee!

pätäkkä kirjoitti:

AMK-opintoviikkoja määriteltäessä on otettu huomioon että amk-opiskelija on keskimäärin 50% lahjattomampi kuin yliopisto-opiskelija. Näin ollen häneltä kuluu saman tasoisen asian oppimiseen kaksi kertaa pidempi aika. Toisin sanoen yksi yliopisto-opintoviikko vastaa kahta amk-opintoviikkoa.

Siis:

160 amk-ov = 80 yo-ov.

Lue lisää

Tradenomi 140 ov suoritettuaan saa hyväksi luettua 28,5 ov:a päästessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun.

Miksiköhän?

pät pät pät kirjoitti:

KTM yrittää pätee mutta brassailusi on turhaa.

1 opintoviikko on molemmissa 40 kontaktituntia ja 40 tuntia töitä kotona.

Insinööri- tutkintoon vaaditaan 160 ov.

Lue lisää

Lukumäärä voi olla sama, mutta tuosta vaatimustasosta en ole kyllä samaa mieltä. Eihän valmis tradenomi saa kuin maksimissaan 40 noppaa hyväksiluettua yliopistossa, riippuen tietenkin pääaineesta.

k.yo kirjoitti:

Tradenomi 140 ov suoritettuaan saa hyväksi luettua 28,5 ov:a päästessään opiskelemaan kauppakorkeakouluun.

Miksiköhän?

Oikea muuntosuhde on siis kaupallisilla aloilla:

5 amk-ov = 1 yo-ov?

Näin se juuri on. Amis ei ole yliopisto eikä yliopisto ole amis.

Mutta kun niitä ahdistaa, eikä ne osaa käsitellä sitä, kun se edellyttäisi totuuden myöntämistä itselle. Niinpä ne tulee tänne purkamaan epävarmuuttaan ja ahdistustaan.

brain kirjoitti:

Mutta kun niitä ahdistaa, eikä ne osaa käsitellä sitä, kun se edellyttäisi totuuden myöntämistä itselle. Niinpä ne tulee tänne purkamaan epävarmuuttaan ja ahdistustaan.

Nyt on "ammattilaisilla" mennyt puurot ja vellit sekaisin. Itse ainakin puutun epäkohtiin, jos niitä ilmenee näköpiirissä, AMK:n katteeton kunnia, joka alentaa oikean korkeakoulututkinnon arvostusta on eräs tällainen. Eikö yhtään hävetä saada nimikikkailulla pätevyyttä? ;)

Riksu kirjoitti:

Nyt on "ammattilaisilla" mennyt puurot ja vellit sekaisin. Itse ainakin puutun epäkohtiin, jos niitä ilmenee näköpiirissä, AMK:n katteeton kunnia, joka alentaa oikean korkeakoulututkinnon arvostusta on eräs tällainen. Eikö yhtään hävetä saada nimikikkailulla pätevyyttä? ;)

Lue lisää

niin, että eikö meitä korkeamman asteen opiskelijoita ylipäätään hävetä se, että saamme jonkun nimikkeen valmistuttuamme jonka pitäisi kertoa jotakin yksittäisen ihmisen pätevyydestä?

Jos on oikeasti todella pätevä myös käytännössä niin eihän siinä enää mitään titteleitä tarvitse. Minä ainakin keksisin jonkun tuotteen tai palvelun jota rupeaisiin myymään jos olisin niin helvetin älykäs.

Konsultti kirjoitti:

niin, että eikö meitä korkeamman asteen opiskelijoita ylipäätään hävetä se, että saamme jonkun nimikkeen valmistuttuamme jonka pitäisi kertoa jotakin yksittäisen ihmisen pätevyydestä?

Jos on oikeasti todella pätevä myös käytännössä niin eihän siinä enää mitään titteleitä tarvitse. Minä ainakin keksisin jonkun tuotteen tai palvelun jota rupeaisiin myymään jos olisin niin helvetin älykäs.

Lue lisää

Ei minua ainakaan hävetä.

Tutkinnon suorittamisesta saatu titteli ei sinänsä kerro mitään pätevyydestä, vain siitä minkälaisen tutkinnon kyseinen henkilö on hyväksytysti ja vallitsevien normien mukaisesti suorittanut.

Aika omituisia että nämä aaämkoot antavat vähemmän vaativaa koulutusta mutta tästä huolimatta pitäisi amk-opiskelijoiden harhaanjohtavasti saada maisterin titteli ikään kuin sitä olisi oikeassa yliopistossa opiskeltu. Siinä menevät puurot ja vellit sekaisin.