Salaojat 70-luvun okt--taloon

Miksi ei patolevyä tarvitse laittaa maanvaraiseen? Eikö se pitäisi sokkelia kuivana paremmin? Maa viertää tällä hetkellä melko hyvin talosta pois. Kukat sun muut kasvit talon seinustalla tulen poistamaan. Tosiaan tuosta laatan alapuolella olevasta täytöstä ei ole tietoa, mutta 70-luvun rakentamistavan mukaan epäilen kapillaarikatkon olevan melko heikko. Täyttö saattaa olla jotain liian hienojakoista. Talossa ole onneksi puisia alajuoksuja (täystiilitalo siis), vaan kaikki on tiilirakenteisia. Pintakosteusmittarilla mitattuna kylpyhuoneen lattiassa kosteutta lähes joka puolella kylppäriä ja saunaa. Lisäksi kylpyhuoneen ja makuuhuoneen seinän alaosa märkä (rakennekosteusmittarilla mitattu n. 85-95% RH) Lisäksi makuuhuoneessa laatta n. metrin alueella kylpyhuoneen seinästä märkänä. Mitattu pintakosteusmittarilla, sekä porareiästä rakennekosteusmittarilla pintalaatasta ja laattojen eristetilasta (styrox). Kylppärin seinissä laatat ja lattiassa klinkkerilaatat. Kylpyhuone on alkuperäisessä kunnossa, joten kosteuseristyksestä ei ole tietoa. Tuskin on mitään. Korjata siis pitäisi, mutta miten kannattaisi toteuttaa korjaus? Piikata ylin laatta kokonaan pois kylppäristä, saunasta sekä makuuhuoneesta? Millainen muuten tuo kylpyhuoneen/saunan lattian rakenne on? Onko samanlainen, kuin muualla talossa? Onko syytä epäillä että, joissain materiaaleissa (esim laatoissa tai laastissa) olisi asbestia? Mikä olisi halvin tapa selvitä remontista? Onko tuo hieman kellarimainen haju peräisin liian kosteasta maasta laatan alapuolella? Mitä asialle voisi tehdä? Koko talon lattian purkuun ja uusien täyttöjen tekoon ei todella ole varaa, mutta asunnosta pitäisi kuitenkin saada terveellinen. Olisiko toimiva ratkaisu pitää maaperän hajut loitolla tiivistäen betonin kutistumisesta aiheutuneen seinän ja laatan välisen sauman esim vedeneristeellä umpeen? Pintakosteudet lattiassa muissa huoneissa normaalit. Rakennekosteusmittauksia en muualle ole tehnyt.

Alkuperäinen kirjottaja kirjoitti:

Miksi ei patolevyä tarvitse laittaa maanvaraiseen? Eikö se pitäisi sokkelia kuivana paremmin? Maa viertää tällä hetkellä melko hyvin talosta pois. Kukat sun muut kasvit talon seinustalla tulen poistamaan. Tosiaan tuosta laatan alapuolella olevasta täytöstä ei ole tietoa, mutta 70-luvun rakentamistavan mukaan epäilen kapillaarikatkon olevan melko heikko. Täyttö saattaa olla jotain liian hienojakoista. Talossa ole onneksi puisia alajuoksuja (täystiilitalo siis), vaan kaikki on tiilirakenteisia. Pintakosteusmittarilla mitattuna kylpyhuoneen lattiassa kosteutta lähes joka puolella kylppäriä ja saunaa. Lisäksi kylpyhuoneen ja makuuhuoneen seinän alaosa märkä (rakennekosteusmittarilla mitattu n. 85-95% RH) Lisäksi makuuhuoneessa laatta n. metrin alueella kylpyhuoneen seinästä märkänä. Mitattu pintakosteusmittarilla, sekä porareiästä rakennekosteusmittarilla pintalaatasta ja laattojen eristetilasta (styrox). Kylppärin seinissä laatat ja lattiassa klinkkerilaatat. Kylpyhuone on alkuperäisessä kunnossa, joten kosteuseristyksestä ei ole tietoa. Tuskin on mitään. Korjata siis pitäisi, mutta miten kannattaisi toteuttaa korjaus? Piikata ylin laatta kokonaan pois kylppäristä, saunasta sekä makuuhuoneesta? Millainen muuten tuo kylpyhuoneen/saunan lattian rakenne on? Onko samanlainen, kuin muualla talossa? Onko syytä epäillä että, joissain materiaaleissa (esim laatoissa tai laastissa) olisi asbestia? Mikä olisi halvin tapa selvitä remontista? Onko tuo hieman kellarimainen haju peräisin liian kosteasta maasta laatan alapuolella? Mitä asialle voisi tehdä? Koko talon lattian purkuun ja uusien täyttöjen tekoon ei todella ole varaa, mutta asunnosta pitäisi kuitenkin saada terveellinen. Olisiko toimiva ratkaisu pitää maaperän hajut loitolla tiivistäen betonin kutistumisesta aiheutuneen seinän ja laatan välisen sauman esim vedeneristeellä umpeen? Pintakosteudet lattiassa muissa huoneissa normaalit. Rakennekosteusmittauksia en muualle ole tehnyt.

Lue lisää

Tottakai kannattaa laittaa pato levy kun kerran kaivaa seinän vierustan auki. Sen tarkoitushan nimen omaan on estää kosteuden pääsy maasta sokkeliin ja antaa sokkelissa olevan kosteuden haihtua pois. Katso vain että asennat sen oikeinpäin. Siis nappulat seinää kohti niin että seinän ja patolevyn väliin jää ilmatila, silloin se toimii niin kuin pitää. Etenkin kun salaojat on kunnossa saa patolevystä täyden hyödyn. Silloin vesi ei nouse patolevyn välissä vaan poistuu salaojaa pitkin. Patomatto estää juuri tuon maakosteuden joka ei imeydy salaojiin pääsyn rakenteisiin. Sitten siitä kellarin/ tunkkaisesta hajusta... Se on juuri sädesienen haju, eikä pelkästään maasta nousevan kosteuden haju. Rakenteissa on kasvustoja jotka pitäisi saada saneerattua pois. Vaikka rakenteet kuivuu niin kasvustot jää silti. Tosin ensimmäinen asia(sillä edellytyksellä ettei pohja laatan alapuolisia täyttöjä ruveta uusimaan ulkokautta) on ratkaista kosteus eristykset talon ulkopuolella.

"Periaatteessa maaperässä vallitsee aina 100% kosteus (siis kosteus, ei selvä vesi joku valuisi salaojiin)." Mistähän tämä "viisaus" on kotoisin? Ei vain pidä paikkaansa.

tietoa kirjoitti:

"Periaatteessa maaperässä vallitsee aina 100% kosteus (siis kosteus, ei selvä vesi joku valuisi salaojiin)." Mistähän tämä "viisaus" on kotoisin? Ei vain pidä paikkaansa.

Lue lisää

Se on lähtökohtana kun rakentamaan lähdetään. Jos siihen ei varauduta, voi tulla ongelmia. Testaapa nyt huviksesi omalla pihallasi levittämällä rakennusmuovi maahan ja odottele kostuuko sen alapinta vai ei... Tai kaiva anturan syvyinen kuoppa maahan ja tunnustele vaikka käsin maan kosteutta.

tietoa kirjoitti:

"Periaatteessa maaperässä vallitsee aina 100% kosteus (siis kosteus, ei selvä vesi joku valuisi salaojiin)." Mistähän tämä "viisaus" on kotoisin? Ei vain pidä paikkaansa.

Lue lisää

tätä oikeata tietoa nyt löytyy mistä vaan: http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/artikkelit/832/maanvaraisen lattian toimiva.htm "Suunnittelun lähtökohtana pitää olla tosiasian, että maassa on aina vettä ja maaperä kostea. Kosteus etenee maaperässä kahdella tavalla. Se voi edetä kapillaarisesti, jolloin vesi etenee maarakeiden välissä huokosalipaine-eron vaikutuksesta. Toinen ilmiö on vesihöyryn diffuusio, jossa kosteus liikkuu vesihöyryn osapaine-erojen vaikutuksesta. Rakennusten rakenteiden alle on laitettava kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros. Yleinen virhe on, että maanvaraisen laatan alle laitetaan salaojasoraa. Salaojasorassa veden kapillaarinen nousukorkeus voi kuitenkin olla lajikkeen mukaan puolikin metriä. Maanvaraisen lattian alapuolella olevan maaperän ja kiviaineskerroksen huokosilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Tämä on otettava rakenteiden suunnittelun lähtökohdaksi."

Trew kirjoitti:

tätä oikeata tietoa nyt löytyy mistä vaan: http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/artikkelit/832/maanvaraisen lattian toimiva.htm "Suunnittelun lähtökohtana pitää olla tosiasian, että maassa on aina vettä ja maaperä kostea. Kosteus etenee maaperässä kahdella tavalla. Se voi edetä kapillaarisesti, jolloin vesi etenee maarakeiden välissä huokosalipaine-eron vaikutuksesta. Toinen ilmiö on vesihöyryn diffuusio, jossa kosteus liikkuu vesihöyryn osapaine-erojen vaikutuksesta. Rakennusten rakenteiden alle on laitettava kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros. Yleinen virhe on, että maanvaraisen laatan alle laitetaan salaojasoraa. Salaojasorassa veden kapillaarinen nousukorkeus voi kuitenkin olla lajikkeen mukaan puolikin metriä. Maanvaraisen lattian alapuolella olevan maaperän ja kiviaineskerroksen huokosilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Tämä on otettava rakenteiden suunnittelun lähtökohdaksi."

Lue lisää

Olisiko patolevylle parempi vaihtoehto esim Isodrän levy sokkelin viereen? Kosteusteknisesti vaikuttaisi paremmalta ratkaisulta. http://www.isodran.fi/suunnittelu-ja-asennus/

tietoa kirjoitti:

"Periaatteessa maaperässä vallitsee aina 100% kosteus (siis kosteus, ei selvä vesi joku valuisi salaojiin)." Mistähän tämä "viisaus" on kotoisin? Ei vain pidä paikkaansa.

Lue lisää

projekteissa todettu, että maassa vesipitoisuus on aina hyvin lähellä hydroskooppista tasapainokosteutta (RH=100%). Siksi esim. maanvastaisten alapohjien suunnittelussa ei ole ainakaan väärin olettaa, että maan kosteus on RH=100%.

on lukuisissa kirjoitti:

projekteissa todettu, että maassa vesipitoisuus on aina hyvin lähellä hydroskooppista tasapainokosteutta (RH=100%). Siksi esim. maanvastaisten alapohjien suunnittelussa ei ole ainakaan väärin olettaa, että maan kosteus on RH=100%.

Lue lisää

Kerro. Pitkäaikaisen maarakennusurani aikana en taida olla kuullut mistään TTY:stä. Insinöörikoulutuskin on hankittu. Maankosteus, eli vesipitoisuus riippuu maalajin rakeisuudesta. Soralla se voi olla esimerkiksi 10 % ja savella 100 %. Ja kyse on painoprosenteista. Ja turpeella se voi olla 600 %. Kosteusongelmat hoidetaan oikealla suunnittelulla ja se tarkoittaa kapillaarikatkon käyttämistä. Eli käytännössä 30 cm kerros sepeliä.

patolevy kirjoitti:

Tottakai kannattaa laittaa pato levy kun kerran kaivaa seinän vierustan auki. Sen tarkoitushan nimen omaan on estää kosteuden pääsy maasta sokkeliin ja antaa sokkelissa olevan kosteuden haihtua pois. Katso vain että asennat sen oikeinpäin. Siis nappulat seinää kohti niin että seinän ja patolevyn väliin jää ilmatila, silloin se toimii niin kuin pitää. Etenkin kun salaojat on kunnossa saa patolevystä täyden hyödyn. Silloin vesi ei nouse patolevyn välissä vaan poistuu salaojaa pitkin. Patomatto estää juuri tuon maakosteuden joka ei imeydy salaojiin pääsyn rakenteisiin. Sitten siitä kellarin/ tunkkaisesta hajusta... Se on juuri sädesienen haju, eikä pelkästään maasta nousevan kosteuden haju. Rakenteissa on kasvustoja jotka pitäisi saada saneerattua pois. Vaikka rakenteet kuivuu niin kasvustot jää silti. Tosin ensimmäinen asia(sillä edellytyksellä ettei pohja laatan alapuolisia täyttöjä ruveta uusimaan ulkokautta) on ratkaista kosteus eristykset talon ulkopuolella.

Lue lisää

jatkuu se 15.20cm maan alle, kuten laatoissa on normaalia, mihin kiinnität patolevyn, sellaisen kapean soiron, jolla ei ole mitään virkaa siellä.

on TTY kirjoitti:

Kerro. Pitkäaikaisen maarakennusurani aikana en taida olla kuullut mistään TTY:stä. Insinöörikoulutuskin on hankittu. Maankosteus, eli vesipitoisuus riippuu maalajin rakeisuudesta. Soralla se voi olla esimerkiksi 10 % ja savella 100 %. Ja kyse on painoprosenteista. Ja turpeella se voi olla 600 %. Kosteusongelmat hoidetaan oikealla suunnittelulla ja se tarkoittaa kapillaarikatkon käyttämistä. Eli käytännössä 30 cm kerros sepeliä.

Lue lisää

teknillistä yliopistoa. Kerron myös sen, että sinä vaikutat varsin juntilta. Lisää sivistystä: vesipitoisuus ja RH ovat kaksi eri asiaa. Vesipitoisuus mitataan maanäytteestä kuivaamalla (tämän varmaan tiesit, koska on "insinöörikoulutus"), kun taas RH (suhteellinen ilmankosteus) mitataan suoraan (huokos)ilmasta. Mistähän opinahjosta olet insinööripaperit saanut? Tiedän vaan omissa töissäni suhtautua epäillen ko. laitoksesta valmistuneisiin.

Tampereen kirjoitti:

teknillistä yliopistoa. Kerron myös sen, että sinä vaikutat varsin juntilta. Lisää sivistystä: vesipitoisuus ja RH ovat kaksi eri asiaa. Vesipitoisuus mitataan maanäytteestä kuivaamalla (tämän varmaan tiesit, koska on "insinöörikoulutus"), kun taas RH (suhteellinen ilmankosteus) mitataan suoraan (huokos)ilmasta. Mistähän opinahjosta olet insinööripaperit saanut? Tiedän vaan omissa töissäni suhtautua epäillen ko. laitoksesta valmistuneisiin.

Lue lisää

"Mistähän opinahjosta olet insinööripaperit saanut? Tiedän vaan omissa töissäni suhtautua epäillen ko. laitoksesta valmistuneisiin." Yllätys yllätys: Juuri Tampereelta olen valmistunut. Ja sieltähän kaikki juntit valmistuvat. Fiksuimmat varmaan Otaniemestä. Jos asioita haluaa sotkea, niin siitä vaan. Mittaa sinä vaan sitä suhteellista ilmankosteutta maasta. Ei niitä perustamisasioita kannata tehdä liian vaikeiksi. Mutta kukin taaplaa tyylillään.

ilmankosteus. kirjoitti:

"Mistähän opinahjosta olet insinööripaperit saanut? Tiedän vaan omissa töissäni suhtautua epäillen ko. laitoksesta valmistuneisiin." Yllätys yllätys: Juuri Tampereelta olen valmistunut. Ja sieltähän kaikki juntit valmistuvat. Fiksuimmat varmaan Otaniemestä. Jos asioita haluaa sotkea, niin siitä vaan. Mittaa sinä vaan sitä suhteellista ilmankosteutta maasta. Ei niitä perustamisasioita kannata tehdä liian vaikeiksi. Mutta kukin taaplaa tyylillään.

Lue lisää

tulee fiksumpaa porukkaa. Olet edelleen aivan oikeassa siinä, että ei kannata tehdä asioita vaikeaksi. Siksi ei kannata edes opistella insinööriä "viisaammaksi". Tieto kun on valtaa, mutta lisää tuskaa. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Tampereella sitä pilkkua oikein nus***tiinkin aikoinaan, kun Hartikainen oli vielä maallisella vaelluksellaan.

Otaniemestä kirjoitti:

tulee fiksumpaa porukkaa. Olet edelleen aivan oikeassa siinä, että ei kannata tehdä asioita vaikeaksi. Siksi ei kannata edes opistella insinööriä "viisaammaksi". Tieto kun on valtaa, mutta lisää tuskaa. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Tampereella sitä pilkkua oikein nus***tiinkin aikoinaan, kun Hartikainen oli vielä maallisella vaelluksellaan.

Lue lisää

"Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Tampereella sitä pilkkua oikein nus***tiinkin aikoinaan, kun Hartikainen oli vielä maallisella vaelluksellaan." Joo, tunsin aika hyvin Hartikais-vainaan monesta yhteisestä projektista. Ja tiesin ajatuksenkulun. Mutta levätköön nyt rauhassa. Huvittaa hieman, kun lukee täällä kaikenlaisia viisauksia. Kyllä nykyisin on riittävästi tietoa siitä, millaisia rakenteita on tehtävä kosteuden eliminoimiseksi. Mutta tyylinsä kullakin. kannattaa kuitenkin katsoa, ettei anna maallikoille aivan väärää kuvaa asioista.

jos sokkeli kirjoitti:

jatkuu se 15.20cm maan alle, kuten laatoissa on normaalia, mihin kiinnität patolevyn, sellaisen kapean soiron, jolla ei ole mitään virkaa siellä.

esim. meillä sokkeli jatkuu maan alla vielä 50-60 cm (alkuperäinen rakennuttaja oli tarkka mies ja teki kaiken tuplasti), eli sinne meni melkein kokonainen kaistale patolevyä

tähän tupsahti. Et taida tuntea asiaa tarkasti, mutta olet valmis pelottelemaan.

Miksi talon vierestä ei voi räjäyttää? Asiansa osaava louhinta liike tekee kanaalin seinän viereen ilman minkäänlaisia vaurioita talolle. Eihän louhinta ilmaista ole, mutta ei kallion vastaan tulo mikään este ole. Oli sitten seinän vieressä tai kauempana. Talon alla kellareita on laajennettu räjäyttämällä. Lisäksi on vaihtoehtona hydrauli kiilaus jossa porataan reiät ja hydrauli kiilalla halkaistaan paloja kalliosta. Käytetään erittäin tärinä herkissä paikoissa. Mainostamaan en rupea Suomi24 säännöistä johtuen, mutta jos tarvetta on niin eikun googlettaa sanalla louhinta.

Mistä todella tiedät tilanteen.
Ratkaisut riippuu pitkälti siitä, mitä hiekan alla on. Jos sitä hiekkaa on. Kairaamalla rakennuksen ulkopuolelta ja ottamalla maannäytteitä asia selviää. Silloin voisi myös asentaa pohjavesiputken, jotta saisi pohjavedenpinnan tason selville.
On ilman muuta selvää, että pohjaveden alentaminen auttaa tilannetta. Vaikka kapillaarista nousuakin on. Rakentamalla pumppauskaivon, joka ulottuu vettä johtaviin maakerroksiin voi parantaa merkittävästi tilannetta. Lattian purkaminen on hurja toimenpide. Jos siihen on menossa, pitäisi ensin hankkia pätevä asiantuntija, joka pystyisi arvioimaan tilanteen. Ja se on vaikea löytää.

Voihan Perkele Se on ihan sama Mitä Sille Talolle tekee!!! ET TULE saamaan Hometta / itiöitä / tiivistynyttä KAASUA pois siitä Betonista muuta kuin piikkaamalla sen Vittuun ja poistamalla KAIKKI saastunut aines!!

Talon tontti on pienen metsäpalan reunassa ja tontin maaperä on melko savipitoista. Talon rajalla kulkee pieni joki, jonka vedenpinnan korkeus vaihtelee. Maan pinta kallistaa joen suuntaan.

Tosiaan ei ole mitään tietoa talon alapuolisesta maa-aineksesta. Jos tuo talon alla oleva maa on liian kapillaarista maata ja kosteus nousee laattaan saakka niin mikä olisi halvin ja järkevin tapa selvitä remontista? Pohjaveden korkeudesta ei ole mitään tietoa. Miten tuon pohjaveden korkeuden saisi sitten selville? Millaiset tuon pohjaveden alentamiseen tarkoitettu kaivo/pumppaamon rakentamisen kustannukset ovat? Miten saisi varmuuden siitä, että kaivon ja pumppaamon rakentaminen on kannattavaa? Jos kuivatus noin onnistuisi niin mitä etua sillä saadaan? Auttaako tuo pohjaveden pinnan alennus kuivaamaan maan talon alla?

Talossa olevan lievän maakellarin hajun (haju siis silloin kun asunto jonkin aikaa tuulettamatta) aiheuttaja luultavasti sädesienet. Jäävätkö nämä mikrobit jäävät edelleen kuivaneeseen maa-aineeseen ja leviävätkö sieltä laatan raoista huoneilmaan? Miten se estetään? Tiivistämällä laatan raot esim vesieristeellä?
Taloudellinen tilanne on kuitenkin melko heikko, joten en pysty suuriin investointeihin. Mahdollisimman edullisesti tulisi siis selvitä. Terveyshaitta on olemassa, sen tiedän, joten jotain tarvisi tehdä pian. Tietäisi vaan ensin mikä on korjaussuunnitelma, ettei tule turhia ja vääriä investointeja.

Tällä hetkellä ensisijaisissa suunnitelmissa on hoitaa ulkopuolinen kosteus pois rakentamalla ainakin salaojat sekä vesieristää sokkeli. Käytänkö pato-levyä ja styroxia routaeristeenä vai olisiko järkevä käyttää Isodrän levyä tai vastaava?

Kun ulkopuolelta saa eristykset kuntoon on seuraava remontti kylpyhuone/saunaosasto. Piikaanko sauna- ja pesuhuoneen lattiat auki vai miten tulee toimia? Pesuhuoneen lattiassa vesikiertoinen lattialämmitys.

Alkuperäinen_ kirjoitti:

Talon tontti on pienen metsäpalan reunassa ja tontin maaperä on melko savipitoista. Talon rajalla kulkee pieni joki, jonka vedenpinnan korkeus vaihtelee. Maan pinta kallistaa joen suuntaan.

Tosiaan ei ole mitään tietoa talon alapuolisesta maa-aineksesta. Jos tuo talon alla oleva maa on liian kapillaarista maata ja kosteus nousee laattaan saakka niin mikä olisi halvin ja järkevin tapa selvitä remontista? Pohjaveden korkeudesta ei ole mitään tietoa. Miten tuon pohjaveden korkeuden saisi sitten selville? Millaiset tuon pohjaveden alentamiseen tarkoitettu kaivo/pumppaamon rakentamisen kustannukset ovat? Miten saisi varmuuden siitä, että kaivon ja pumppaamon rakentaminen on kannattavaa? Jos kuivatus noin onnistuisi niin mitä etua sillä saadaan? Auttaako tuo pohjaveden pinnan alennus kuivaamaan maan talon alla?

Talossa olevan lievän maakellarin hajun (haju siis silloin kun asunto jonkin aikaa tuulettamatta) aiheuttaja luultavasti sädesienet. Jäävätkö nämä mikrobit jäävät edelleen kuivaneeseen maa-aineeseen ja leviävätkö sieltä laatan raoista huoneilmaan? Miten se estetään? Tiivistämällä laatan raot esim vesieristeellä?
Taloudellinen tilanne on kuitenkin melko heikko, joten en pysty suuriin investointeihin. Mahdollisimman edullisesti tulisi siis selvitä. Terveyshaitta on olemassa, sen tiedän, joten jotain tarvisi tehdä pian. Tietäisi vaan ensin mikä on korjaussuunnitelma, ettei tule turhia ja vääriä investointeja.

Tällä hetkellä ensisijaisissa suunnitelmissa on hoitaa ulkopuolinen kosteus pois rakentamalla ainakin salaojat sekä vesieristää sokkeli. Käytänkö pato-levyä ja styroxia routaeristeenä vai olisiko järkevä käyttää Isodrän levyä tai vastaava?

Kun ulkopuolelta saa eristykset kuntoon on seuraava remontti kylpyhuone/saunaosasto. Piikaanko sauna- ja pesuhuoneen lattiat auki vai miten tulee toimia? Pesuhuoneen lattiassa vesikiertoinen lattialämmitys.

Lue lisää

Talon tontti on pienen metsäpalan reunassa ja tontin maaperä on melko savipitoista. Talon rajalla kulkee pieni joki, jonka vedenpinnan korkeus vaihtelee. Maan pinta kallistaa joen suuntaan.
Tosiaan ei ole mitään tietoa talon alapuolisesta maa-aineksesta. Jos tuo talon alla oleva maa on liian kapillaarista maata ja kosteus nousee laattaan saakka niin mikä olisi halvin ja järkevin tapa selvitä remontista? Pohjaveden korkeudesta ei ole mitään tietoa. Miten tuon pohjaveden korkeuden saisi sitten selville? Millaiset tuon pohjaveden alentamiseen tarkoitettu kaivo/pumppaamon rakentamisen kustannukset ovat? Miten saisi varmuuden siitä, että kaivon ja pumppaamon rakentaminen on kannattavaa? Jos kuivatus noin onnistuisi niin mitä etua sillä saadaan? Auttaako tuo pohjaveden pinnan alennus kuivaamaan maan talon alla?
Talossa olevan lievän maakellarin hajun (haju siis silloin kun asunto jonkin aikaa tuulettamatta) aiheuttaja luultavasti sädesienet. Jäävätkö nämä mikrobit jäävät edelleen kuivaneeseen maa-aineeseen ja leviävätkö sieltä laatan raoista huoneilmaan? Miten se estetään? Tiivistämällä laatan raot esim vesieristeellä?
Taloudellinen tilanne on kuitenkin melko heikko, joten en pysty suuriin investointeihin. Mahdollisimman edullisesti tulisi siis selvitä. Terveyshaitta on olemassa, sen tiedän, joten jotain tarvisi tehdä pian. Tietäisi vaan ensin mikä on korjaussuunnitelma, ettei tule turhia ja vääriä investointeja.
Tällä hetkellä ensisijaisissa suunnitelmissa on hoitaa ulkopuolinen kosteus pois rakentamalla ainakin salaojat sekä vesieristää sokkeli. Käytänkö pato-levyä ja styroxia routaeristeenä vai olisiko järkevä käyttää Isodrän levyä tai vastaava?
Kun ulkopuolelta saa eristykset kuntoon on seuraava remontti kylpyhuone/saunaosasto. Piikaanko sauna- ja pesuhuoneen lattiat auki vai miten tulee toimia? Pesuhuoneen lattiassa vesikiertoinen



Hei!
Katsoppa saatko salaojille kaadon niin että vesi viettää
jokeen, silloin et tarvitse pumppaamoa.

Saatujen tietojen perusteella epäilisin ensisijaisesti pesuhuoneen puutteelista vedeneristystä. Eli ulkopuolelta tulevaa kosteutta ei merkittävästi ole olemassa. Siitä huolimatta salaojat kannattaa kaivaa.

Sinuna repisin pesuhuoneen täysin "auki" (runkorakenteet näkyviin). Sen jälkeen korjaisin rungon kengittämällä alaosat jos ovat puurakenteisia, jos on tehty tiilestä niin kuivata (paras ajankohta tammi-helmikuu) ja pese. Kysy aineet alan ammattilaisilta.
Anna kuivua ainakin 1,5 viikkoa/vahvuus cm.

Sitten tukeudu jälleenrakentamissa ammattilaisen neuvoihin ja usko niitä.

Että näin tällä kertaa.