Runonurkka kakkonen

tulenlieskat

Satasesta poikki kai
runonurkka rapsahtaa.
Runonurkka kakkoseksi sai
vielä voi sen katsahtaa,
jos löytyy peräsimeksi
ihan jotain muuta.
Vielä menee keksimiseksi
katsellessa uutta.


Jatketaanko nyt näin
runon kanssa eteenpäin.
Mikä olis hyvä mitta
joka sujuis kommelluksitta.
Viiskymmentä oisko hyvä
löytyneekö alku jyvä.
Iloa runot meille antaa
kulkiessamme ajatusten rantaa.

Runot näyttää maisemaa
saa sateisen sään valaisemaan.
Ystävät runojen
viihdymme kirjoittain ja lukien.
Runonurkka kakkonen
löytyyhän paikka sen.

Kirjoittelemisiin ja kiitos runoistanne.

100

997

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kirveli

      Derrikkiä katselin
      kovasti mä jännitin
      mieleinen on sarja tuo
      jännitystä päivään suo
      joka muuten arkinen
      sateinen
      ja tuulinen
      eihän näissä päivissä
      muuten mitään erityistä
      kun neljän seinän sisällä
      yksinänsä touhuilee.

      • Pirkko 3

        Sunnuntaina lenkillä
        olin istuin kivellä,
        siitäkös mun kankku toinen
        kivun otti aikamoisen.
        Nyt ei tohdi liikkua,
        heti alkaa sattua.
        Selkääni nyt hivelen
        voiteitakin sivelen,
        pian tuubi tyhjä on
        olokin niin onneton.
        Paikoilla jos olla saan,
        silloin sen voin unohtaa,
        vaikka pieni vessa keikka
        sepä onkin eri seikka.
        Käännökset ja liikunnan
        kokonaan ne unohdan.


      • Petteri .. ..

        Samat kiinnostukset
        sadepäivän harrastukset
        taitaa olla tämänikäisillä
        kodin pieni piiri joskus ahdistaa
        siihen vaihtelua jännäreistä saa
        lukemalla kirjoja
        katselemalla nauhoja
        musiikkia kuuntelemalla
        väliin täällä runoilemalla
        syödäkin täytyy välillä
        lueskella lehtiä
        siis moneen puuhaan välillä ehtiä.
        Näin päivä kuluukin rattoisasti
        suorastaan antoisasti.


      • ö|ö

        MIKSI EKAN VIESTIN HEITTÄÄ
        SIVUUN? - SOPAN KEITTÄÄ
        KUMMALLISEN SUOMI 24n
        SYSTEEMI, JUTUN PÖLJÄN?

        (miettii tässä mörönpörö)


      • Haahuilija...taas
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Sunnuntaina lenkillä
        olin istuin kivellä,
        siitäkös mun kankku toinen
        kivun otti aikamoisen.
        Nyt ei tohdi liikkua,
        heti alkaa sattua.
        Selkääni nyt hivelen
        voiteitakin sivelen,
        pian tuubi tyhjä on
        olokin niin onneton.
        Paikoilla jos olla saan,
        silloin sen voin unohtaa,
        vaikka pieni vessa keikka
        sepä onkin eri seikka.
        Käännökset ja liikunnan
        kokonaan ne unohdan.

        ...Pirkkoparka! Eikös äitis opettanut
        moneen kertaan vanhain lailla neuvonut:
        -Kylmällä kivellä älä istu koskaan
        se sinun täytyy aina muistaa, tai
        - hikisenä ei saa tuulessa kauan istua
        siitä voi tulla vaikka issias.
        ...itse olen oppinut nuo kautta kantapään
        en uskalla juur lenkillä pysähtyä lepäämään.


      • Pirkko 3
        Haahuilija...taas kirjoitti:

        ...Pirkkoparka! Eikös äitis opettanut
        moneen kertaan vanhain lailla neuvonut:
        -Kylmällä kivellä älä istu koskaan
        se sinun täytyy aina muistaa, tai
        - hikisenä ei saa tuulessa kauan istua
        siitä voi tulla vaikka issias.
        ...itse olen oppinut nuo kautta kantapään
        en uskalla juur lenkillä pysähtyä lepäämään.

        Piti nähdä leiripaikka
        nautintoa meno vaikka.
        Liian pitkän lenkin teimme,
        hiukan levähtämään jäimme
        Kolmen tunnin juttu tää
        alkaa jalat pettämään,
        vaikka paljon liikutaan,
        pitäis usein seisahtaa.
        Sitten neljä kiveä
        pengermällä pystyssä,
        sinne sitten istumaan,
        ja hengitystä tasaamaan.
        Tulokset on tuntuvat,
        muttei lainkaan mieluisat
        :-((


    • Runonurkka kakkonen
      on mulle nurkka ykkönen
      ja numerot kun lisääntyy
      on meille 'ihan selvä pyy'
      olemme oivia hoksaamaan
      ja jatkoa runomme aina saa
      niin helppo on jatkaa
      taas tätä yhteistä matkaa.
      Lippu korkealle nostetaan
      myös tehdään tänään kunniaa
      ja muistetaan
      on isät hankkineet tään vapaan maan.

      • karusa1

        poikkean taas tähän nurkkaan
        aina joskus mä tänne kurkkaan
        vaikkei liiemmin runonlahjoja mulla
        tänne uskallan kuitenkin tulla
        jonkun lauseen kirjoittamaan
        mitä kulloinkin satun ulos saamaan
        sateessa olenkin itseni jo tänään kastellut
        kun ilman sontikkaa oon katuja astellut
        kun en oikeesti ole sokeria
        enkä pelaa pokeria
        ja kunhan vain joutavia höpistelen.


      • niityllä*

        Tyttöjen kanssa päätettiin
        että nyt meillä leivottiin
        nokkos-sämpylät paistettiin
        sitten me niitä maistettiin
        lämpiminä oli ne hyviä
        joukossa kaikkia jyviä
        pullat on uunissa paraikaa
        tyttöini nauru täällä raikaa
        elämässä ihan on taikaa
        satakoon vaikkapa rakeita
        lämmöstä meillä on takeita
        tulkaa nyt kaikki maistamaan
        tytöt kun innostui paistamaan


    • Ihmismieli kumma on,
      usein aivan mahdoton.
      Tuopi esiin suuret valat,
      kohta julki monet salat.

      Mikä lienee syynä tähän,
      miettiä vois sitä vähän.
      Onko kateus yksi syy,
      vaiko mielen kataluus.

      Miksi paha sana sanotaan,
      miettimättä useinkaan.
      Miten koskee kuulijaan,
      ymmärrä ei sitä vaan.

      Miksi olisi ei täysi nolla,
      iskut vastaan ottaa polla.
      Kääntäis posken toisen vaan,
      nöyränä jäi oottamaan.

      Siihenpä ei moni pysty,
      ottelemaan mukaan ryhtyy.,
      Puoliansa pitämään,
      ei vain näpin nuolentaan.

      • VM= vieras mies

        Vaihtelevaa on ihmisen mieli
        miksei myös kieli
        jos kieliä osaa.
        Tänään on mieli kuin paiste päivän
        ei näy merkkiäkään huolten häivän
        mutta huomenna taas ukkonen hyrisee
        ja kuurosade kaiken kastelee.
        Joskus käy viimainen puhuri yli
        ei silloin auta kuin lämmin syli.
        Täällä jos kirjoitukset ottaa päähän
        voi koko homman pistää jäähän
        sulkea koko hemmetin koneen
        ja tarttua vaikka kuntoilun juoneen
        kävellessä kuulema ongelmat poistuu
        kilometrit kasvaa, jos usein toistuu.


      • *Kukkahame*
        VM= vieras mies kirjoitti:

        Vaihtelevaa on ihmisen mieli
        miksei myös kieli
        jos kieliä osaa.
        Tänään on mieli kuin paiste päivän
        ei näy merkkiäkään huolten häivän
        mutta huomenna taas ukkonen hyrisee
        ja kuurosade kaiken kastelee.
        Joskus käy viimainen puhuri yli
        ei silloin auta kuin lämmin syli.
        Täällä jos kirjoitukset ottaa päähän
        voi koko homman pistää jäähän
        sulkea koko hemmetin koneen
        ja tarttua vaikka kuntoilun juoneen
        kävellessä kuulema ongelmat poistuu
        kilometrit kasvaa, jos usein toistuu.

        Taivutanpa minäkin tätä laatua
        enkä aivan vielä aio kaatua.
        Kateutta löytyy yltä ja alta,
        sanoo sen ukko- tai akkavalta.
        Kohillaan on näkö ja kunto,
        säilynyt aitona omatunto.

        Saatanpa säilyä vielä tovin,
        joukossanne kun viihdyn kovin.
        Kukaan kun ei ole parempi toista
        toiset ei vain usko moista,
        mennen tullen kun pitää muistaa,
        et kaveri ladulta pitäis suistaa.

        Äläppä huoli, älä kaikkea usko
        vielä se koittaa aamurusko,
        uusi päivä kun tullessaan tuo
        uuden auringon säteet nuo.
        Mi sulattaa jään ja syvän roudan
        tuoden tullessaan pysyvän rauhan.


      • Pikku pirpana*
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Taivutanpa minäkin tätä laatua
        enkä aivan vielä aio kaatua.
        Kateutta löytyy yltä ja alta,
        sanoo sen ukko- tai akkavalta.
        Kohillaan on näkö ja kunto,
        säilynyt aitona omatunto.

        Saatanpa säilyä vielä tovin,
        joukossanne kun viihdyn kovin.
        Kukaan kun ei ole parempi toista
        toiset ei vain usko moista,
        mennen tullen kun pitää muistaa,
        et kaveri ladulta pitäis suistaa.

        Äläppä huoli, älä kaikkea usko
        vielä se koittaa aamurusko,
        uusi päivä kun tullessaan tuo
        uuden auringon säteet nuo.
        Mi sulattaa jään ja syvän roudan
        tuoden tullessaan pysyvän rauhan.

        Aina keväisin kaipaan takaisin puutarhaani, siihen entiseen
        kun joka tuutin täydeltä kylvetään siementä
        ja puutarhaohjelmaa vähän väliä kuulla saa
        kun lähden lenkille niin joka pihalla kukoistaa kukkaset
        mä niitä ihailen, niin monet tunnen nimeltä ja muistan
        oli minullakin juuri tuota mitä tuollakin
        mutta kotikatuani, missä on autoilu kielletty,
        ympäröi, onneksi, kymmenet tutut kasvit
        siinä kukkii norjanangervo , syreeni, rusokuusama ja moni muu
        ja ajatella..... juhannusruusukin on jo nupulla.


      • OhiKulkijatar

        Mieli on hento
        kuin kesäisen perhosen lento
        lentelee kukasta kukkaan
        lentelee myös joskus hukkaan
        elääkö aina päivääkään
        tai katoaa hämärään.


      • Niityllä*
        OhiKulkijatar kirjoitti:

        Mieli on hento
        kuin kesäisen perhosen lento
        lentelee kukasta kukkaan
        lentelee myös joskus hukkaan
        elääkö aina päivääkään
        tai katoaa hämärään.

        Kuin sadesää kyyneleet vierähtää
        on edessä jäähyväiset viimeiset
        ne ruusun terälehtein annan kimmeltää
        kun jäämistösi maahan häviää
        Sinun muistoas ei mikään milloinkaan
        koskaan unohtamaan saa
        sinä olit niin puhdas ja selkeä
        ja sanoit minun olevan sunnuntailapsi
        ja vaikka olitkin harmaahapsi
        minä Sinua rakastin niin.


      • PehMoilija
        Niityllä* kirjoitti:

        Kuin sadesää kyyneleet vierähtää
        on edessä jäähyväiset viimeiset
        ne ruusun terälehtein annan kimmeltää
        kun jäämistösi maahan häviää
        Sinun muistoas ei mikään milloinkaan
        koskaan unohtamaan saa
        sinä olit niin puhdas ja selkeä
        ja sanoit minun olevan sunnuntailapsi
        ja vaikka olitkin harmaahapsi
        minä Sinua rakastin niin.

        Monet itkut on itkeä saanut
        monien rankkasateiden myötä
        monet surut jo tähän ikään
        joista selviytyminen on työtä
        aina kuitenkin elämä voittanut on
        vaikka miten ois toivoton
        tilanne ollut.
        Surun hetket muistaa kuitenkin
        vaikka minne kulkisikin.


      • fiiuliN
        PehMoilija kirjoitti:

        Monet itkut on itkeä saanut
        monien rankkasateiden myötä
        monet surut jo tähän ikään
        joista selviytyminen on työtä
        aina kuitenkin elämä voittanut on
        vaikka miten ois toivoton
        tilanne ollut.
        Surun hetket muistaa kuitenkin
        vaikka minne kulkisikin.

        Unohda tummien surujen taival.
        Kuivata poskelle vierivä kyynel.
        Laulele tanssien kiitävä pilvi.
        Säteile, lämmitä, auringon sulo.
        Soittele sävelin riemukas tuuli.
        Solise uomassa kuohuva puro.
        Lohduta iltojen hämyinen varjo.
        Haaveista sävelten siltoja kudo.
        Tuudita onnehen yollinen uni


      • Niityllä*
        PehMoilija kirjoitti:

        Monet itkut on itkeä saanut
        monien rankkasateiden myötä
        monet surut jo tähän ikään
        joista selviytyminen on työtä
        aina kuitenkin elämä voittanut on
        vaikka miten ois toivoton
        tilanne ollut.
        Surun hetket muistaa kuitenkin
        vaikka minne kulkisikin.

        nuo kyyneleet ehkäpä on
        en tahtoisi niistäkään luopua
        vaik maksua niistäkin on
        eihän ole kuin turvonneet luomet
        ja mitä se merkitsee
        ei mitään ja itsellet suonet
        olla ihminen mi ei välitä riimeistäkään
        jos ei onnistu niitä rustaamaan.


      • Haahuilija...taas
        PehMoilija kirjoitti:

        Monet itkut on itkeä saanut
        monien rankkasateiden myötä
        monet surut jo tähän ikään
        joista selviytyminen on työtä
        aina kuitenkin elämä voittanut on
        vaikka miten ois toivoton
        tilanne ollut.
        Surun hetket muistaa kuitenkin
        vaikka minne kulkisikin.

        Mitä iltani sisäänsä on kätkenyt
        miten olen aikani käyttänyt
        kadonneita ihmisiä
        suloisia häitä
        ja nyt ihanaa konserttia
        samalla kuunnellut
        kun olen täältä muiden kirjoituksia lukenut
        Wienin filharmonikkojen tahdissa
        upeassa kesä konsertissa
        mahtavaa olla mukana.


      • Vieras mies
        Haahuilija...taas kirjoitti:

        Mitä iltani sisäänsä on kätkenyt
        miten olen aikani käyttänyt
        kadonneita ihmisiä
        suloisia häitä
        ja nyt ihanaa konserttia
        samalla kuunnellut
        kun olen täältä muiden kirjoituksia lukenut
        Wienin filharmonikkojen tahdissa
        upeassa kesä konsertissa
        mahtavaa olla mukana.

        Jos pitäsi äkkiä kertoa jostain kesäillasta viime vuosilta, tulee ensimmäisenä mieleeni yksi ilta, oikeammin jo keskiyö. Vietin muutaman kesäisen viikon yksin kaukana maalla , kaukana naapureista.
        Kirjoitin oikein vanhanaikaisesti kirjettä kynällä ja paperille keskellä yötä ikkunan ääressä. Oli niin valoisa yö, että näin ihan selvästi ilman valoja.
        Se tunnelma syöpyi mieleen minulle kaupungissa asuneelle. Kuukin nousi hennon usvan takaa. Jonkun linnun hiljainen laulu kuului metsästä. Oli lähes aavemainen tunnelma ja jotenkin harras. Tuntui kuin olisin ollut yksin tällä pallolla kuuntelemassa hiljaista kesäistä yötä. Kun menin ulos kävelemään valkoisen paita harteillani, syöksähti lepakko jostain ja herätti minut äkkiä unenomaisesta tilasta.


      • Petteri .. ..
        Vieras mies kirjoitti:

        Jos pitäsi äkkiä kertoa jostain kesäillasta viime vuosilta, tulee ensimmäisenä mieleeni yksi ilta, oikeammin jo keskiyö. Vietin muutaman kesäisen viikon yksin kaukana maalla , kaukana naapureista.
        Kirjoitin oikein vanhanaikaisesti kirjettä kynällä ja paperille keskellä yötä ikkunan ääressä. Oli niin valoisa yö, että näin ihan selvästi ilman valoja.
        Se tunnelma syöpyi mieleen minulle kaupungissa asuneelle. Kuukin nousi hennon usvan takaa. Jonkun linnun hiljainen laulu kuului metsästä. Oli lähes aavemainen tunnelma ja jotenkin harras. Tuntui kuin olisin ollut yksin tällä pallolla kuuntelemassa hiljaista kesäistä yötä. Kun menin ulos kävelemään valkoisen paita harteillani, syöksähti lepakko jostain ja herätti minut äkkiä unenomaisesta tilasta.

        Entäs kesäaamut. Kun järvi on peilityyni .Kuulet käen kukunnan kaukaa ja linnut laulavat kuorossa. Istut lämpimällä rantakivellä ongenvapa kädessä. Ihan sama nyppääkö kala tai ei. On kesäaamu.


      • tulenlieskat
        Petteri .. .. kirjoitti:

        Entäs kesäaamut. Kun järvi on peilityyni .Kuulet käen kukunnan kaukaa ja linnut laulavat kuorossa. Istut lämpimällä rantakivellä ongenvapa kädessä. Ihan sama nyppääkö kala tai ei. On kesäaamu.

        Linnut herätti konsertillaan
        teltasta ylös kömmin.
        Järvenpinta kauneimmillaan
        on ilma hyvin lämmin.

        Nuotion kivenkolossa sytytin
        katsellen järven silkkistä pintaa.
        Silmiin yksinäisen kalastajan yhytin
        aamu kesän aikaisen liikutti rintaa.

        Miten kaunis onkaan kotimaa,
        viivähti ilonkyynel silmänurkkaan.
        Västäräkkikin sen todistaa
        tuli kiveltään mua kurkkaan.

        Aamukahvi valmis on
        mustataksi painunut kylki.
        Istun katsellen luontohon
        lokki kavillekkö pyrki.

        Ihana on kesä Suomen
        se ilon antaa.
        Tuoksuu kukka tuomen
        sorsaparvi kiertää rantaa.


      • Pikku pirpana*
        tulenlieskat kirjoitti:

        Linnut herätti konsertillaan
        teltasta ylös kömmin.
        Järvenpinta kauneimmillaan
        on ilma hyvin lämmin.

        Nuotion kivenkolossa sytytin
        katsellen järven silkkistä pintaa.
        Silmiin yksinäisen kalastajan yhytin
        aamu kesän aikaisen liikutti rintaa.

        Miten kaunis onkaan kotimaa,
        viivähti ilonkyynel silmänurkkaan.
        Västäräkkikin sen todistaa
        tuli kiveltään mua kurkkaan.

        Aamukahvi valmis on
        mustataksi painunut kylki.
        Istun katsellen luontohon
        lokki kavillekkö pyrki.

        Ihana on kesä Suomen
        se ilon antaa.
        Tuoksuu kukka tuomen
        sorsaparvi kiertää rantaa.

        Tuoksusta tuomien
        muistan taas sen
        illan kuin eilisen
        kun joen rannalla istuimme siellä
        molemmat hieman haikeella miellä
        aamulla tiemme veisivät eri suuntiin
        nyt on sinut viety jo kotikylän multiin
        mutta sinä iltana
        tuomet tuoksuivat
        me istuimme sylityksin
        joskus keväällä menen sinne vielä yksin.


      • tottamooses
        Pikku pirpana* kirjoitti:

        Tuoksusta tuomien
        muistan taas sen
        illan kuin eilisen
        kun joen rannalla istuimme siellä
        molemmat hieman haikeella miellä
        aamulla tiemme veisivät eri suuntiin
        nyt on sinut viety jo kotikylän multiin
        mutta sinä iltana
        tuomet tuoksuivat
        me istuimme sylityksin
        joskus keväällä menen sinne vielä yksin.

        Ei minua vaivaa yksinäisyys
        vaikka olisi synkkäkin syys
        nautin yksinolosta
        vaikka joku sanoo
        voi poloista
        on upeaa kun voi itse päättää
        miten aikansa kuluttaa
        ei tarvitse toisten tunteita säästää
        jos vaikka nukuttaa
        voisin vaikka hukuttaa
        viinaan itseni, vaan enpä halua
        ja enpä kalua
        kenenkään mieltä, jos en halua
        mä tehdä sitä tahi tätä
        mietin elämätä
        ja hyvin tulen toimeen tämän erakon kanssa.


      • HilleriX
        tottamooses kirjoitti:

        Ei minua vaivaa yksinäisyys
        vaikka olisi synkkäkin syys
        nautin yksinolosta
        vaikka joku sanoo
        voi poloista
        on upeaa kun voi itse päättää
        miten aikansa kuluttaa
        ei tarvitse toisten tunteita säästää
        jos vaikka nukuttaa
        voisin vaikka hukuttaa
        viinaan itseni, vaan enpä halua
        ja enpä kalua
        kenenkään mieltä, jos en halua
        mä tehdä sitä tahi tätä
        mietin elämätä
        ja hyvin tulen toimeen tämän erakon kanssa.

        Yksinäisyyttä ylistän minäkin
        kun sen viimein saavutin
        ystäviä kyllä on mulla
        sopii joskus seuraan tulla
        mutta enimmäkseen yksin elelen
        omia touhujani touhuilen
        on helppo vain yksin asustaa
        kun voi mielensä mukaan harrastaa
        enkä häiritse toisen elämää
        se on itsellein tärkeää.


    • Miksi ilma mieleen vaikuttaa,
      nyt miele tekee uikuttaa.
      Tuulee, tuulee myrskyää
      ja vettä viskoo myötänään.

      Suren pikkulintujen eloa,
      kylmä niilläkin ilman emoa.
      Emon ruokaa täytyy etsiä,
      kulkea soita ja metsiä.

      Myös kukkaset alkuun päässeet,
      itkevät kylmän kynsissä.
      Mustikat, marjaiset pensaat muut,
      vaipuvat kylmän kouristuksiin.

      Joudu jo taivainen lämmön tuoja,
      anna luonnolle lämmin suoja.
      Kasvua ja kukoistusta anna,
      ilolla sitten kiitoksen kannan.

      Niin vaipuu ihminen masennukseen.
      kylmän kourissa ahdistukseen.
      Mutta ohi on menevä tämä aika
      auringolla on sellainen taika.

      Hymyyn saa silloin ihmisen suu.
      linnutkin laulaa, poikaset kehittyy.
      Kukkaset värein iloisin,
      loistavat, antavat viime silauksen.

      • sama juttu

        on jo ihan tuttu juttu
        kylmä kausi kestettävä
        sisua vain näytettävä
        huomenna voi jo paistaa
        saamme lämpöä taas maistaa.


      • Hunzi Wuntzi
        sama juttu kirjoitti:

        on jo ihan tuttu juttu
        kylmä kausi kestettävä
        sisua vain näytettävä
        huomenna voi jo paistaa
        saamme lämpöä taas maistaa.

        Mina katson mita naan
        puskaan laitan paan,
        ketä siellä onkaan
        akkoja ma bonkaan


      • akka
        Hunzi Wuntzi kirjoitti:

        Mina katson mita naan
        puskaan laitan paan,
        ketä siellä onkaan
        akkoja ma bonkaan

        täällähän sua ootellaan
        ei puskassa oo kukaan.
        Mukavat ja viehkeät
        suuremmoiset on akat.
        Sulle päähän tulee rupia
        jos kauan puskaan kurkotat
        löytääkses sen parhaimman.
        Ukko parka hukassa
        harmaata jo tukassa.


      • hyväihme

        eikös nyt ole
        lämmitetyt huoneet
        pari kylmää päivää
        noin saa masennukseen
        kyllä on ihmisellä
        pienet huolet

        kukat ei itke
        puut ei valita
        ompa nyt
        nekatiivisuus vallassa


      • hyväihme kirjoitti:

        eikös nyt ole
        lämmitetyt huoneet
        pari kylmää päivää
        noin saa masennukseen
        kyllä on ihmisellä
        pienet huolet

        kukat ei itke
        puut ei valita
        ompa nyt
        nekatiivisuus vallassa

        Koleaa on ulkona ja sataa,
        vaan eipä aika mataa.
        Täynnä puuhaa permannolla
        mummulla on hyvä olla.
        Ei pakoon pääse vaarikaan.
        Hänkin joutuu konttamaan.
        Lapsenlapsi on komentööri:
        - Nyt perustetaan laulukööri!
        Satumaassa vailla vertaa
        joulu vuodessa on kaksi kertaa.

        Vanhatkin nyt nuortui,
        ja koukkuselät suortui,
        kun lapsi peuhaamaan
        komensi isovanhempiaan.

        (Tällaista meillä tänään!)


      • Petteri .. ..
        Venlastiina kirjoitti:

        Koleaa on ulkona ja sataa,
        vaan eipä aika mataa.
        Täynnä puuhaa permannolla
        mummulla on hyvä olla.
        Ei pakoon pääse vaarikaan.
        Hänkin joutuu konttamaan.
        Lapsenlapsi on komentööri:
        - Nyt perustetaan laulukööri!
        Satumaassa vailla vertaa
        joulu vuodessa on kaksi kertaa.

        Vanhatkin nyt nuortui,
        ja koukkuselät suortui,
        kun lapsi peuhaamaan
        komensi isovanhempiaan.

        (Tällaista meillä tänään!)

        "Kesäillan valssin" myötä
        vaari teki työtä
        mallia kun otti telkkarista
        selvisipä vielä valssista
        kun ei ole aikoihin
        mennyt enää tansseihin
        kotona voi harjoitella
        musiikin mukaan tanssiskella
        monta tuttua ruudusta näki
        vaikka kovin liikkui väki.


      • hyväihme kirjoitti:

        eikös nyt ole
        lämmitetyt huoneet
        pari kylmää päivää
        noin saa masennukseen
        kyllä on ihmisellä
        pienet huolet

        kukat ei itke
        puut ei valita
        ompa nyt
        nekatiivisuus vallassa

        Missä mielikuvas sulla.
        niitä riittää kyllä mulla.
        Kuulen linnun piipitykset,
        kukkain pienet huokaukset.
        Puut myös huojuu, heiluu,
        oksat rajustikin keinuu.
        Aurinkoa kaipaan vaan,
        kylläksein en sitä saa.
        Toki sisällä on lämmin mulla,
        toivon niin myös on sulla.
        Pienet ilot,pienet huolet,
        kantakoon nyt toiset vuoret.


      • *Kukkahame*
        Petteri .. .. kirjoitti:

        "Kesäillan valssin" myötä
        vaari teki työtä
        mallia kun otti telkkarista
        selvisipä vielä valssista
        kun ei ole aikoihin
        mennyt enää tansseihin
        kotona voi harjoitella
        musiikin mukaan tanssiskella
        monta tuttua ruudusta näki
        vaikka kovin liikkui väki.

        Backaksessa tango taipui,
        moni muistoihin vaipui.
        Markku Aro lauloikin,
        mieli palas muistoihin.
        Hänestä mä kyllä tykkään
        enkä unhoittanut nytkään,
        Kolmilammen lavan luona
        kesälauantaina tuona,
        tapasimme hänet siellä,
        levähtämässä metsätiellä.


      • tulenlieskat
        Venlastiina kirjoitti:

        Koleaa on ulkona ja sataa,
        vaan eipä aika mataa.
        Täynnä puuhaa permannolla
        mummulla on hyvä olla.
        Ei pakoon pääse vaarikaan.
        Hänkin joutuu konttamaan.
        Lapsenlapsi on komentööri:
        - Nyt perustetaan laulukööri!
        Satumaassa vailla vertaa
        joulu vuodessa on kaksi kertaa.

        Vanhatkin nyt nuortui,
        ja koukkuselät suortui,
        kun lapsi peuhaamaan
        komensi isovanhempiaan.

        (Tällaista meillä tänään!)

        Tuuli puita puistaa
        kylmäksi ilman puhalsi.
        Lämpö muualle luistaa
        sade pisaroitaan tuhlasi.
        Piiskaa kylmän pois
        antain auringolle tilaa.
        Lämmön tulla sois
        ettei iloa kesän pilaa.

        Sade odotusta lisää
        masentaen mieltä,
        ikävä kesän sää
        näyttää meille kieltä.
        Sisällä etsitään harrastusta
        vaan mieli maata mataa.
        Valokuvien katsastusta
        se akkuja jo lataa.

        Sade loppuu aikanaan
        luonto kesään palaa.
        Kolhut kestää aina vaan
        ei mitään salaa.
        Hetket ikävätkin pois jää
        uudet ajat lohduttaa.
        Pian katoaa kylmä tää
        ja auringossa naurattaa.


      • Atolfia
        SkillaN kirjoitti:

        Missä mielikuvas sulla.
        niitä riittää kyllä mulla.
        Kuulen linnun piipitykset,
        kukkain pienet huokaukset.
        Puut myös huojuu, heiluu,
        oksat rajustikin keinuu.
        Aurinkoa kaipaan vaan,
        kylläksein en sitä saa.
        Toki sisällä on lämmin mulla,
        toivon niin myös on sulla.
        Pienet ilot,pienet huolet,
        kantakoon nyt toiset vuoret.

        Murhenäytelmä pihassa,
        olen oikein vihassa.
        Oravia, harakoita
        pihan petoloita,
        niille olen vihainen
        tietysti myös suruinen.

        Mustarastas touhuissaan
        mäntyyn ryhtyi rakentaan
        perheellensä risupesää.
        viettääksensä siinä kesää.
        Hetken ehti nauttia,
        kun sitten täyttä vauhtia
        orava jo sinne riensi
        mustarastaan hätisti.

        Mustarastas mietti hetken,
        teki sitten pienen retken.
        Löysi mielestänsä hyvän paikan,
        köynöshortensian tuuhean.
        Siihen uuden pesän rakensi,
        touhuissansa siinä lenteli.
        Emo pyöräytti munatkin,
        onistuihan se sittenkin.

        Kestänyt ei kauan onnea,
        kuulin linnun epätoivoa,
        hirveästi räksytteli
        siipiänsä levitteli.
        Harakka tuo ilkikurinen,
        löysi pesän ilkkuen.
        Maassa munat rikkonaiset,
        siinä rastaan yritykset.

        Kuinka julma luonto onkaan,
        miksi toisen onni tuhotaan?
        Ei lennä rastas enää pihassa,
        missä mahtaa olla puuhassa?
        Vieläköhän pesän rakentaa?
        Jaksaakohan vielä yrittää?


      • Haahuilija...taas
        Atolfia kirjoitti:

        Murhenäytelmä pihassa,
        olen oikein vihassa.
        Oravia, harakoita
        pihan petoloita,
        niille olen vihainen
        tietysti myös suruinen.

        Mustarastas touhuissaan
        mäntyyn ryhtyi rakentaan
        perheellensä risupesää.
        viettääksensä siinä kesää.
        Hetken ehti nauttia,
        kun sitten täyttä vauhtia
        orava jo sinne riensi
        mustarastaan hätisti.

        Mustarastas mietti hetken,
        teki sitten pienen retken.
        Löysi mielestänsä hyvän paikan,
        köynöshortensian tuuhean.
        Siihen uuden pesän rakensi,
        touhuissansa siinä lenteli.
        Emo pyöräytti munatkin,
        onistuihan se sittenkin.

        Kestänyt ei kauan onnea,
        kuulin linnun epätoivoa,
        hirveästi räksytteli
        siipiänsä levitteli.
        Harakka tuo ilkikurinen,
        löysi pesän ilkkuen.
        Maassa munat rikkonaiset,
        siinä rastaan yritykset.

        Kuinka julma luonto onkaan,
        miksi toisen onni tuhotaan?
        Ei lennä rastas enää pihassa,
        missä mahtaa olla puuhassa?
        Vieläköhän pesän rakentaa?
        Jaksaakohan vielä yrittää?

        On aika mennä nukkumaan
        peiton alle uinumaan
        hyvää yötä on toivoteltu
        ei toisiamme unhoiteltu
        'kauniita unia minusta'
        toivottelee hän iltaisin
        niin minä toivotan myöskin
        joka ilta soittelemme
        toisillemme
        se antaa hyvän unen
        ja turvallisen tunteen
        on toisiamme muistettu
        toisistamme huolehdittu.


      • Pikku pirpana*
        Haahuilija...taas kirjoitti:

        On aika mennä nukkumaan
        peiton alle uinumaan
        hyvää yötä on toivoteltu
        ei toisiamme unhoiteltu
        'kauniita unia minusta'
        toivottelee hän iltaisin
        niin minä toivotan myöskin
        joka ilta soittelemme
        toisillemme
        se antaa hyvän unen
        ja turvallisen tunteen
        on toisiamme muistettu
        toisistamme huolehdittu.

        Olen herännyt taas
        ei ole kuuraakaan maas
        valoisana kuitenkin
        päivä alkaa tietenkin
        valoisinta tää onhan aikaa
        pian nääs mietitään juhannustaikaa
        nautitaan vain valoisista
        kesäpäivistä ihanista
        kyllä luonto kukoistaa
        ja vaatteitahan päälle saa
        jos kylmältä tää Suomen suvi tuntuu
        puut on kuitenkin täynnä kukkahuntuu.
        Kesä se on kylmempikin kesä.


      • k...sa1
        Pikku pirpana* kirjoitti:

        Olen herännyt taas
        ei ole kuuraakaan maas
        valoisana kuitenkin
        päivä alkaa tietenkin
        valoisinta tää onhan aikaa
        pian nääs mietitään juhannustaikaa
        nautitaan vain valoisista
        kesäpäivistä ihanista
        kyllä luonto kukoistaa
        ja vaatteitahan päälle saa
        jos kylmältä tää Suomen suvi tuntuu
        puut on kuitenkin täynnä kukkahuntuu.
        Kesä se on kylmempikin kesä.

        On mukavaa
        kun aamuun herätä saa
        ei unetonna ole tarvinnut sängyssä pyöriä
        nyt jaksaa hyöriä
        ja vaikka kirjoittaa
        jos mitään muuta ei tänään aikaan saa.


      • Kirveli
        k...sa1 kirjoitti:

        On mukavaa
        kun aamuun herätä saa
        ei unetonna ole tarvinnut sängyssä pyöriä
        nyt jaksaa hyöriä
        ja vaikka kirjoittaa
        jos mitään muuta ei tänään aikaan saa.

        Minäpä käänsin kylkeä
        kertaa monta kymmentä
        uni ei tahtonut silmään tulla
        kuumakin oli mulla
        ja tietysti jano
        ja pissahätä
        kestä nyt tätä
        ei kai voi kuutakaan aina syyttää
        vaikka varmaan se pilvien takana kyttää
        ja naureskelee partaansa
        ukko kun kuulema on
        sitä naurattaa ja huvittaa
        kun akka ei unta saa.


      • unta tulla
        Kirveli kirjoitti:

        Minäpä käänsin kylkeä
        kertaa monta kymmentä
        uni ei tahtonut silmään tulla
        kuumakin oli mulla
        ja tietysti jano
        ja pissahätä
        kestä nyt tätä
        ei kai voi kuutakaan aina syyttää
        vaikka varmaan se pilvien takana kyttää
        ja naureskelee partaansa
        ukko kun kuulema on
        sitä naurattaa ja huvittaa
        kun akka ei unta saa.

        kun kiirettä nyt on mulla
        rakasta ystävää odottelen
        hiukan enimpiä siivoilen
        mutta vähän täytyy istahtaa
        ja runonurkkaan katsahtaa
        tää on hauska tapa levähtää
        ja hetkeks ajatukset lennähtää
        pois arkipäivän askareista
        ja vaikka aforismejä lueskella
        tänään onkin niiden buumi
        oikein zuumi.


      • Pikku pirpana*
        unta tulla kirjoitti:

        kun kiirettä nyt on mulla
        rakasta ystävää odottelen
        hiukan enimpiä siivoilen
        mutta vähän täytyy istahtaa
        ja runonurkkaan katsahtaa
        tää on hauska tapa levähtää
        ja hetkeks ajatukset lennähtää
        pois arkipäivän askareista
        ja vaikka aforismejä lueskella
        tänään onkin niiden buumi
        oikein zuumi.

        Tänä iltana kanssasi tanssin
        taas sen muistorikkaan valssin
        jota kerran luulimme viimeiseksi
        se muuttuikin ensimmäiseksi
        on siitä jo kymmenen vuotta aikaa
        mitä valssi se aikaan saikaan
        Tänä iltana kanssasi tanssin
        sen hitaan valssin.


      • Pirkko 3
        Pikku pirpana* kirjoitti:

        Tänä iltana kanssasi tanssin
        taas sen muistorikkaan valssin
        jota kerran luulimme viimeiseksi
        se muuttuikin ensimmäiseksi
        on siitä jo kymmenen vuotta aikaa
        mitä valssi se aikaan saikaan
        Tänä iltana kanssasi tanssin
        sen hitaan valssin.

        Nyt ulkona on kirkasta
        tekee mieli pinkasta,
        mäntyharjanteille meen
        yksikseni käveleen.

        Siellä kauniin kulkureitin
        kuljin, tuuleen huolet heitin,
        uudesti kun synnyin siellä,
        lampireitin hiekkatiellä.

        Posket kauniin punan saa
        jaksaa sitten uurastaa,
        maanantaina matkustan
        tutkin kaupat Tallinnan.


      • mallat
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Nyt ulkona on kirkasta
        tekee mieli pinkasta,
        mäntyharjanteille meen
        yksikseni käveleen.

        Siellä kauniin kulkureitin
        kuljin, tuuleen huolet heitin,
        uudesti kun synnyin siellä,
        lampireitin hiekkatiellä.

        Posket kauniin punan saa
        jaksaa sitten uurastaa,
        maanantaina matkustan
        tutkin kaupat Tallinnan.

        Kimaltelee ruohikko
        pienin timantein
        puroina ojiin
        valuu vesi.
        Taivas iltaan
        jo kirkastuu.
        Sateen jälkeen
        jo vihertää.


      • niityllä*
        mallat kirjoitti:

        Kimaltelee ruohikko
        pienin timantein
        puroina ojiin
        valuu vesi.
        Taivas iltaan
        jo kirkastuu.
        Sateen jälkeen
        jo vihertää.

        rannalle kauneimman maiseman
        hän jäi ,jota rakastin
        koivujen katveeseen,jossa kerran
        katselimme tähtitarhaan
        jossa lempemme leiskui
        näimme kauneuden toisissamme
        ja tiesimme sen olevan pysyvää
        olimme niin aitoja ja halusimme hyvää
        siellä rakas tähtien alla levätä saat
        täytit niin täysin ihmisen mitan
        ja jäin Sinua niin kaipaamaan


      • niityllä* kirjoitti:

        rannalle kauneimman maiseman
        hän jäi ,jota rakastin
        koivujen katveeseen,jossa kerran
        katselimme tähtitarhaan
        jossa lempemme leiskui
        näimme kauneuden toisissamme
        ja tiesimme sen olevan pysyvää
        olimme niin aitoja ja halusimme hyvää
        siellä rakas tähtien alla levätä saat
        täytit niin täysin ihmisen mitan
        ja jäin Sinua niin kaipaamaan

        Nousi aurinko aamuun paistamaan
        kehoitti vuoteesta jo nousemaan

        Heti paremmaks muttuu jokaisen elo
        kukkain, puunkin, vaikk' olis jo kelo.

        Tuo iloa päivään myös yksinäisen
        harmaahapsen mutta täysipäisen.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Nousi aurinko aamuun paistamaan
        kehoitti vuoteesta jo nousemaan

        Heti paremmaks muttuu jokaisen elo
        kukkain, puunkin, vaikk' olis jo kelo.

        Tuo iloa päivään myös yksinäisen
        harmaahapsen mutta täysipäisen.

        Mitä sä teit kun heräsit aamuun,
        iloonko astuit vai surun kaapuun?

        Tässä on ihminen, muualla monta
        iloista, suruista, niin onnetonta.

        Kiirehdi seuraan jossa sä viihdyt
        suotta suutahdat taikka kiihdyt.

        Älkää tehkö ninkuin mä käsken
        neuvomasta nyt pois jo lähden.


      • niityllä*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Mitä sä teit kun heräsit aamuun,
        iloonko astuit vai surun kaapuun?

        Tässä on ihminen, muualla monta
        iloista, suruista, niin onnetonta.

        Kiirehdi seuraan jossa sä viihdyt
        suotta suutahdat taikka kiihdyt.

        Älkää tehkö ninkuin mä käsken
        neuvomasta nyt pois jo lähden.

        en heränytkään aamukuuteen
        vaan suloiseen aamuun uuteen
        vastapestynä kaikki loistaa
        kahvia hyvää täynnä on muki
        lämpöä tuonut on ystäväin tuki
        lehden tuoreen mä kohta luen
        kesäiset vaatteet päälleni puen
        pihalle aurinkoon mieleni on
        yhtään en ole onneton
        kiitoslaulukin sielussa soi
        että tää kahvikin maistua voi


      • Yksakka vaan
        mallat kirjoitti:

        Kimaltelee ruohikko
        pienin timantein
        puroina ojiin
        valuu vesi.
        Taivas iltaan
        jo kirkastuu.
        Sateen jälkeen
        jo vihertää.

        ...jonkun lorun kyhäellä
        kun vain aiheen jostain saisin
        kohta laulun lurittaisin.
        Hyvä mun on elää täällä
        oikein iloisella päällä
        yksinäni pyörähdellä
        ei oo sanomista kellään
        ukko läksi muille maille
        enpä jäänyt mitään vaille
        eipä tarvii passaella
        eikä hommiin houkutella
        ikävissään soitteleepi
        usein kovin kaipaileepi
        vaan en siihen kyytiin lähde
        kun hän jätti toisen tähden
        pitäköön vain hyvänänsä
        olkoon kerran mentyänsä.
        Mikä mun on ollessani
        yksin asustellessani.


      • ajastin
        Yksakka vaan kirjoitti:

        ...jonkun lorun kyhäellä
        kun vain aiheen jostain saisin
        kohta laulun lurittaisin.
        Hyvä mun on elää täällä
        oikein iloisella päällä
        yksinäni pyörähdellä
        ei oo sanomista kellään
        ukko läksi muille maille
        enpä jäänyt mitään vaille
        eipä tarvii passaella
        eikä hommiin houkutella
        ikävissään soitteleepi
        usein kovin kaipaileepi
        vaan en siihen kyytiin lähde
        kun hän jätti toisen tähden
        pitäköön vain hyvänänsä
        olkoon kerran mentyänsä.
        Mikä mun on ollessani
        yksin asustellessani.

        Viehättää oma valta
        ja paras on niin.
        Mennä saa
        kysy ei kukaan.
        Saapi nukkua
        ja ruokaa laittaa
        koska huvittaa.
        Ei hääräämään
        toinen kotiini
        tule kysymättä.
        Uuden jos löytää
        omassaan asustaa
        ketään ei voi
        omistaa.


      • Haahuilija...taas
        ajastin kirjoitti:

        Viehättää oma valta
        ja paras on niin.
        Mennä saa
        kysy ei kukaan.
        Saapi nukkua
        ja ruokaa laittaa
        koska huvittaa.
        Ei hääräämään
        toinen kotiini
        tule kysymättä.
        Uuden jos löytää
        omassaan asustaa
        ketään ei voi
        omistaa.

        Vaalituloksia kuuntelen
        kantaa kyllä ota en
        runonurkkaan ei politiikka kuulu
        täällä soi vain laulu
        Kaunis päivä iltaan saanut
        valoa iloa on se jaannut
        minullekin, toisillekin
        niin mä nyt vain toivoisin.
        Rauhallisin mielin uinumaan
        taasen käymme, toivotaan.


    • Kykynsä hukannut

      Ei synny minulta enää kauniita runoja. Omaperäisiä ei ollenkaan, täytyy vain tuhertaa lainatuille pohjille:

      Itämeren tuolla puolen jossakin on maa,
      jossa on vain hiekkaa auringossa hohtavaa.
      Sinne kaikkein katkuisimmat kaasut katoaa,
      joita harva meistä hoteisiinsa haluaa.
      Jos sinne sotamaahan kerran
      joutua vain vois,
      niin varmaankin jo aivan
      pian tahtois sieltä pois.
      Ah sinne sotamaahan kerran
      kaikki joudumme,
      jos liian kauas merelle
      suuntaamme soutumme.

      • niityllä*

        Salattuna sydämmessäin on tuo satumaa
        mikään ei sen puhtautta liata nyt saa
        sinne vien mä ystäväni kalliin rakkahan
        kaariholvin alta sinne näin nyt pujahdan

        Mä kätees tartun puutarhani sulle avajan
        nyt nähdä saat kuin unelmien uuden satumaan
        siel maailmani ihmeet jotka kanssasi mä jaan
        ei yllä sinne mikään muu kuin rauha satamaan

        Tään laulun tahdon sulle antaa matkallesi sun
        kun joskus kohtaat elämässäs kauan kaivatun
        niin hellin sanoin hänet kiedo lemmen syleilyys
        niin jälkehesi jää niin herkkä kaunis ihmisyys


      • ajastin
        niityllä* kirjoitti:

        Salattuna sydämmessäin on tuo satumaa
        mikään ei sen puhtautta liata nyt saa
        sinne vien mä ystäväni kalliin rakkahan
        kaariholvin alta sinne näin nyt pujahdan

        Mä kätees tartun puutarhani sulle avajan
        nyt nähdä saat kuin unelmien uuden satumaan
        siel maailmani ihmeet jotka kanssasi mä jaan
        ei yllä sinne mikään muu kuin rauha satamaan

        Tään laulun tahdon sulle antaa matkallesi sun
        kun joskus kohtaat elämässäs kauan kaivatun
        niin hellin sanoin hänet kiedo lemmen syleilyys
        niin jälkehesi jää niin herkkä kaunis ihmisyys

        Konserttiin heräsin
        aurinkoiseen aamuun.
        Linnut laulaa
        kilpaa toisilleen
        minä aamupalaa
        hamuan.
        Kesän lämpö
        kateissa
        poikkeaa ehkä,
        tulevassa kuussa.
        Aurinko valloittaa
        koko taivaan.


      • Haahuilija...taas
        ajastin kirjoitti:

        Konserttiin heräsin
        aurinkoiseen aamuun.
        Linnut laulaa
        kilpaa toisilleen
        minä aamupalaa
        hamuan.
        Kesän lämpö
        kateissa
        poikkeaa ehkä,
        tulevassa kuussa.
        Aurinko valloittaa
        koko taivaan.

        Jopa minäkin joskus päivälläkin
        haahuilisin
        kun ei tämän kummempata
        taida tässä ollakaan
        kirjastoon kai kyllä lähden
        hyvän lukemisen tähden
        vaikka ihan pullollaan
        omakin hylly odottaa
        omiani tahdon säästää
        kun tiedä aina säästä
        jos ei mua ulos päästä
        aloitan hyllyni yläpäästä
        tää nyt on vain tätä nyt
        parempi jos oisin jo lähtenyt.


      • tulenlieskat
        Haahuilija...taas kirjoitti:

        Jopa minäkin joskus päivälläkin
        haahuilisin
        kun ei tämän kummempata
        taida tässä ollakaan
        kirjastoon kai kyllä lähden
        hyvän lukemisen tähden
        vaikka ihan pullollaan
        omakin hylly odottaa
        omiani tahdon säästää
        kun tiedä aina säästä
        jos ei mua ulos päästä
        aloitan hyllyni yläpäästä
        tää nyt on vain tätä nyt
        parempi jos oisin jo lähtenyt.

        Katson, kun pinta järven
        silkinlailla hohtaa.
        Näen saaren kärjen
        se muistoihin johtaa.

        Vene vesille työnnettiin
        eväät otettiin mukaan.
        Saarenrantaan soudettiin
        me kaksi, ei muita mukaan.

        Hiljaa istuen kivellä rannan
        sorsaperhettä seurailtiin.
        Varpaat piilossa sannan
        auringosta nautittiin.

        Termospullon kahvi maistui
        kivien välissä nuotiolla
        makkarat mustiksi paistui
        kesässä ihanassa on hyvä olla

        Seison vieressä veneeni
        pian sen matkaan kunnostan.
        Kesä tuo muistot eteeni
        ja saaren, sinne taas katoan.


      • Petteri .. ..
        tulenlieskat kirjoitti:

        Katson, kun pinta järven
        silkinlailla hohtaa.
        Näen saaren kärjen
        se muistoihin johtaa.

        Vene vesille työnnettiin
        eväät otettiin mukaan.
        Saarenrantaan soudettiin
        me kaksi, ei muita mukaan.

        Hiljaa istuen kivellä rannan
        sorsaperhettä seurailtiin.
        Varpaat piilossa sannan
        auringosta nautittiin.

        Termospullon kahvi maistui
        kivien välissä nuotiolla
        makkarat mustiksi paistui
        kesässä ihanassa on hyvä olla

        Seison vieressä veneeni
        pian sen matkaan kunnostan.
        Kesä tuo muistot eteeni
        ja saaren, sinne taas katoan.

        Päivä ilman runoa
        on kuin
        pää ilman pipoa pakkasella

        päivä ilman runoa
        on kuin
        synkkä syksyinen ilta
        ilman ystävää

        päivä ilman runoa
        on kuin
        kirja ilman tekstiä

        päivä ilman runoa
        on kuin
        minä ilman sinua


      • opritar*
        Petteri .. .. kirjoitti:

        Päivä ilman runoa
        on kuin
        pää ilman pipoa pakkasella

        päivä ilman runoa
        on kuin
        synkkä syksyinen ilta
        ilman ystävää

        päivä ilman runoa
        on kuin
        kirja ilman tekstiä

        päivä ilman runoa
        on kuin
        minä ilman sinua

        Päivä ilman runoa
        oispa ikävä asia
        jos ei synny omia runoja
        voi ainakin kirjoista lukea
        joka päivä luenkin
        jotakin
        eihän ilman olla voi
        kun lukemaan on oppinut
        tänäänkin junamatkalla
        luin monta sivua runoja
        ja nyt jo mua odottaa
        unilukemiset yöpöydällä.


    • Torille eksyin,
      voi sitä kukkien loistoa,
      kiersin katsoin,
      etsin ja ihailin.

      Vaikeaa oli valintaa tehdä,
      toinen toistaan kauniimpaa.
      Oli myöskin mattoja, leipää, kalaa,
      arpojakin kaupattiin.

      Torikahvilassa istui,
      kansaa ihan mustanaan.
      Puheen porinaa, ilosia kasvoja,
      sieltä minua myös kurkistaa.

      Tule kahville näin kuulen,
      huudon mulle suunnatun.
      Niipä kahvimuki eessä,
      kohta istun kera ystävän.

      Siinä kuulumiset kuulen,
      omani myös selvitän.
      Päivä paistaa, pääskyt lentää,
      yllä kesämaiseman.

      Yksinäiseks jos itses tunnet,
      torille nyt kiiruhda.
      Siellä ystäviä kohtaat,
      näet kukat ihanat.

      • Järven taakse, tyyneen rantaan
        tuulen kanssa vastahankaan
        sousin sinne katiskani
        kalasaalis toiveissani.

        Tuli aamu, ilmat muuttui
        luontoko nyt tässä suuttui:
        vaahtopäinä järvi möyrys
        kiskoin sinne selkä köyrys.
        Mistäs muistan kesäkelin -
        niin kamppeissani palelin.

        Tarpeekseni kalaa sain
        vauhdilla vain lämpöö hain:
        hytinäni tärisytti
        päätäkin se järisytti.
        Saunan pistin lämpimäksi
        istuin siellä tunnin, kaksi:
        sisälleni lämpöö hain
        terästystä tarpeeseen vain!

        Opin vielä kerran sain -
        kai kalenteriin katsoin vain:
        sellainen on kesäkeli -
        ymmärrä nyt luonnon peli!


    • on kaunis kakkunen
      runoakin rahtunen
      mihinpä runon
      sanojeni jonon

      tännepä tänne
      minnepä muunne
      pienestä asiasta
      runo rasiasta.

      tässäpä tärkein
      entisin merkein
      jatketaan juttuja
      ollaanhan tuttuja.

      • niityllä*

        Kesälomalaiset villiintyy
        mikä lie on aina syy

        kesäillan taikaa
        ja nauru raikaa

        Innostuvat hupsimaan
        ihan viattomasti vaan

        onhan hauskaa hyvä tuuli
        lentää ilottelun huuli

        aamiaisen aikanakin vielä naurattaa
        yö kun hyvin nukuttiin niin taasen jaksetaan

        kitketty on käytävätkin rikkaruohoista
        sadetta nyt kuunnellaan ja ajankohtaista

        maailmalla murheet on nyt meistä kaukana
        ainoana vaivana on hyttyspurema


    • Kauniisti kurttulehtiruusu
      tien vierellä kukkia voi.
      Elämä ihmisen poskille
      kurtut ja rypyt toi.
      Kukan punahehkuisen
      moni taitaa rintaansa.
      Nainen kurttuja häpeillen
      laittaa meikkiä poskiinsa.


      Huulet yhteen puristuneet
      kuin viivana kasvoilla
      punavärin keinotekoisen
      saivat huulipunalla.
      Kukka vierellä tien
      oman värin omistaa.
      Miksi tuo ihminen
      itseään yrittää komistaa.

      Kesämekon helmat heiluu
      korkokengät kopisee.
      Kesäsade aitan kattoon
      pisaroina ropisee.
      Korkokengissä tepastaa
      katujansa kaupunkilainen.
      Maaseudulla paljain varpain
      kulkee nurmella nainen.

      • Kirveli

        Paljain varpain kotosalla
        tallustelen kesäisin

        mutta viime talven aikaan
        viidet sukat kulutin

        kesällä myös viileällä
        villasukat laitan jalkaan.


      • OhiKulkijatar
        Kirveli kirjoitti:

        Paljain varpain kotosalla
        tallustelen kesäisin

        mutta viime talven aikaan
        viidet sukat kulutin

        kesällä myös viileällä
        villasukat laitan jalkaan.

        Mielestäni kirjoitan runoja
        usein kuitenkin ilman loppusointuja
        runoja ne on kuitenkin
        ilmankin
        mutta kielen harjoitusta
        onhan tää
        eikä täällä jää
        ilman ystävää
        yksin yrittää
        monikin
        siltaa ylittää
        montakin
        minäkin
        aasinailtoja pitkin.


      • ed.oleva
        OhiKulkijatar kirjoitti:

        Mielestäni kirjoitan runoja
        usein kuitenkin ilman loppusointuja
        runoja ne on kuitenkin
        ilmankin
        mutta kielen harjoitusta
        onhan tää
        eikä täällä jää
        ilman ystävää
        yksin yrittää
        monikin
        siltaa ylittää
        montakin
        minäkin
        aasinailtoja pitkin.

        Paholainen pahalainen iski minun kimppuuni
        vai oisko ollut laiskiainen laiskanlainen
        joka minut yllätti
        huomaan;
        täytyy tarkistaa
        sitä mitä kirjoittaa
        sen kun muistaisinkin aina
        silloin huolet eivät paina
        sivu tamä kuitenkin onhan meille lainaa vain.


      • OhiKulkijatar kirjoitti:

        Mielestäni kirjoitan runoja
        usein kuitenkin ilman loppusointuja
        runoja ne on kuitenkin
        ilmankin
        mutta kielen harjoitusta
        onhan tää
        eikä täällä jää
        ilman ystävää
        yksin yrittää
        monikin
        siltaa ylittää
        montakin
        minäkin
        aasinailtoja pitkin.

        Ystäviä paljon on
        täälläi koko sakki.
        Lisäksi tuon mulla on
        kaksipäinen nakki.


      • Kirveli
        Ruuneperi kirjoitti:

        Ystäviä paljon on
        täälläi koko sakki.
        Lisäksi tuon mulla on
        kaksipäinen nakki.

        Tähän asti tääll on ollut
        rauhallinen satama
        Myrskyt suurilla merillä käyneet
        täällä ei juuri näkyneet.


      • OhiKulkijatar
        Ruuneperi kirjoitti:

        Ystäviä paljon on
        täälläi koko sakki.
        Lisäksi tuon mulla on
        kaksipäinen nakki.

        Olen tänään löytänyt uuden ystävän
        sitä ei tällä iällä kovin usein tapahdu
        ystävä asuu ihan naapuritalossa
        matkakaan ei sitten rasita
        monta uutta elämäntarinaa
        kuulla saa
        kun uuteen ihmiseen tutustuu
        halaus lämmin sydämessä saakka tuntuu
        askelkin aivan kevyeksi äkkiä muuttuu.


      • OhiKulkijatar kirjoitti:

        Olen tänään löytänyt uuden ystävän
        sitä ei tällä iällä kovin usein tapahdu
        ystävä asuu ihan naapuritalossa
        matkakaan ei sitten rasita
        monta uutta elämäntarinaa
        kuulla saa
        kun uuteen ihmiseen tutustuu
        halaus lämmin sydämessä saakka tuntuu
        askelkin aivan kevyeksi äkkiä muuttuu.

        Heitä on monta
        tummia ja vaaleita
        miehiä ja naisia
        ystäviäni
        harrastusten parista
        työtovereita
        yksinäisiä
        pariskuntia
        nuoria ja vanhoja.

        Ystävät kuuntelevat
        puhuvat ja halaavat
        nauramme yhdessä
        teemme retkiä
        syömme
        tanssimme
        tai istumme ihan hiljaa.

        Ystävät ovat tarpeellisia
        kun on yksin
        sairas
        surullinen
        iloinen
        onneton
        tai onnesta pakahtumaisillaan.

        Mitä minä tein
        kuuntelinko
        autoinko
        itkinkö kanssasi
        lohdutinko
        otinko kädestäsi
        ja tanssin kanssasi ilosta
        kun sain Sinusta ystävän.


      • PehMoilija
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Heitä on monta
        tummia ja vaaleita
        miehiä ja naisia
        ystäviäni
        harrastusten parista
        työtovereita
        yksinäisiä
        pariskuntia
        nuoria ja vanhoja.

        Ystävät kuuntelevat
        puhuvat ja halaavat
        nauramme yhdessä
        teemme retkiä
        syömme
        tanssimme
        tai istumme ihan hiljaa.

        Ystävät ovat tarpeellisia
        kun on yksin
        sairas
        surullinen
        iloinen
        onneton
        tai onnesta pakahtumaisillaan.

        Mitä minä tein
        kuuntelinko
        autoinko
        itkinkö kanssasi
        lohdutinko
        otinko kädestäsi
        ja tanssin kanssasi ilosta
        kun sain Sinusta ystävän.

        Tiedän ihmisen
        tosi yksinäisen
        suorastaan erakon
        on hällä omat syynsä
        en mukaan häntä pyydä
        vaikk yksinäinen on
        se valintansa on
        on ehkä ihmisistä
        hän saanut tarpeekseen
        ei luottaa voi hän keneenkään
        kai mieluummin hän kulkee yksinään.


      • karusa1

        Korkeiden korkojen kopinaa
        kotikadullani kuulla saan
        tuttu sävelmä mieleeni juolahtaa
        on rakkaita muistoja tulvillaan
        noin kopisi korot sinunkin
        illoin kun sua odotin
        ja odotan vieläkin
        tulipunaiset tanssikenkäsi muistan
        ranskalaisine korkoineen
        niiden kopinan vieläkin tuntisin.


      • Haahuilija...taas
        karusa1 kirjoitti:

        Korkeiden korkojen kopinaa
        kotikadullani kuulla saan
        tuttu sävelmä mieleeni juolahtaa
        on rakkaita muistoja tulvillaan
        noin kopisi korot sinunkin
        illoin kun sua odotin
        ja odotan vieläkin
        tulipunaiset tanssikenkäsi muistan
        ranskalaisine korkoineen
        niiden kopinan vieläkin tuntisin.

        Eräs toiveeni on toteutunut
        olet samaan kylään muuttanut
        nyt me varmaan toisiamme tavataan
        useimmin kuin vuoteen muutamaan
        pitkä välimatka kuitenkin
        oli este vaikka toisin luulinkin
        nyt tuntuu kirkkaammalta huominen
        sinustakin, tunnen sen.


      • tulenlieskat
        karusa1 kirjoitti:

        Korkeiden korkojen kopinaa
        kotikadullani kuulla saan
        tuttu sävelmä mieleeni juolahtaa
        on rakkaita muistoja tulvillaan
        noin kopisi korot sinunkin
        illoin kun sua odotin
        ja odotan vieläkin
        tulipunaiset tanssikenkäsi muistan
        ranskalaisine korkoineen
        niiden kopinan vieläkin tuntisin.

        Vuosien, entisten taa
        muistot näin vaeltaa.
        Kengät punaiset mun
        vangitsi silmäs sun.
        Kotikunnan tanssilavalla
        katsoit ujon tavalla
        ja sydämeni veit
        niin sä mulle teit.

        Vanhaa lavaa katselin
        aikaa tuota muistelin.
        Tangoon kanssas taivuin
        unelmaan suloiseen vaivuin.
        Kengät punaiset nuo
        hetken mieleen luo.
        Se aika entinen
        sitä yhä muistelen.


      • Atolfia
        tulenlieskat kirjoitti:

        Vuosien, entisten taa
        muistot näin vaeltaa.
        Kengät punaiset mun
        vangitsi silmäs sun.
        Kotikunnan tanssilavalla
        katsoit ujon tavalla
        ja sydämeni veit
        niin sä mulle teit.

        Vanhaa lavaa katselin
        aikaa tuota muistelin.
        Tangoon kanssas taivuin
        unelmaan suloiseen vaivuin.
        Kengät punaiset nuo
        hetken mieleen luo.
        Se aika entinen
        sitä yhä muistelen.

        Kyllä luonto on ihana,
        voi nauttia tuoksuista,
        kuunnella lintujen laulua,
        kerätä kimpun kieloja.

        Niinhän minä tein,
        kun kävelytin keppejäin.
        Kielonipun kotiin kannoin,
        rakkaalleni ojensin.

        Kovasti hän yllättyi,
        suukkosella kiitti,
        Kukat tuoda kannatti,
        kun toinen iloisesti
        yllättyi.

        Saanen jälleen kerran,
        teille sanoa sen verran,
        että hyvää yötä kaikille
        kesän ihanuudesta nauttiville.


      • niityllä*
        tulenlieskat kirjoitti:

        Vuosien, entisten taa
        muistot näin vaeltaa.
        Kengät punaiset mun
        vangitsi silmäs sun.
        Kotikunnan tanssilavalla
        katsoit ujon tavalla
        ja sydämeni veit
        niin sä mulle teit.

        Vanhaa lavaa katselin
        aikaa tuota muistelin.
        Tangoon kanssas taivuin
        unelmaan suloiseen vaivuin.
        Kengät punaiset nuo
        hetken mieleen luo.
        Se aika entinen
        sitä yhä muistelen.

        Yön vaippa syliinsä sulkee
        vielä ajatukset hiljaa kulkee
        ikkunasta tuuli raikas on
        on hyvänolo pohjaton
        kun päivän tehnyt on työtä
        yön lepo kuin onni myötä
        unen maahan vaipua saan
        vain viileys ja raikkaus vaan
        saa minut näin nauttimaan.


      • niityllä*
        niityllä* kirjoitti:

        Yön vaippa syliinsä sulkee
        vielä ajatukset hiljaa kulkee
        ikkunasta tuuli raikas on
        on hyvänolo pohjaton
        kun päivän tehnyt on työtä
        yön lepo kuin onni myötä
        unen maahan vaipua saan
        vain viileys ja raikkaus vaan
        saa minut näin nauttimaan.

        Ei uni vielä tullutkaan
        mä tänne tulin valvomaan
        tääl ihmisillä tahto hyvä
        ja ystävyyskin ihan syvä
        ja halu elämän kauneuteen
        ja ajatusten selvyyteen
        se voimaa meille antaa
        yli turhuuksien kantaa
        kun joskus ei voi ymmärtää
        miks jotkut haluaa häirintää
        vaan tänne myrskyt yllä ei
        ne tuuli kauas meistä vei
        ja hymy palasi jälleen
        kuin ois jutellut ystävälleen.


      • VM= vieras mies
        tulenlieskat kirjoitti:

        Vuosien, entisten taa
        muistot näin vaeltaa.
        Kengät punaiset mun
        vangitsi silmäs sun.
        Kotikunnan tanssilavalla
        katsoit ujon tavalla
        ja sydämeni veit
        niin sä mulle teit.

        Vanhaa lavaa katselin
        aikaa tuota muistelin.
        Tangoon kanssas taivuin
        unelmaan suloiseen vaivuin.
        Kengät punaiset nuo
        hetken mieleen luo.
        Se aika entinen
        sitä yhä muistelen.

        Aamuun leppoisaan
        taas herätä mä saan
        ei liiku lehtikään
        ei häiritse mua mikään
        kun sinut vastikään
        unessa mä kohtasin
        niin mulle hymysit
        ihan niinkuin eilenkin
        ja tänään varmaan tavataan
        ja halataan.


    • tuulivei

      Ensi kerta tämä on,
      runonurkkaan kurkistaa.
      Siitä vaan,
      sana toisen perään rakentaa.
      Jotain sielun syövereistä,
      rakentelen sanoista,
      paikan jonne kadotan,
      surun.
      Ilolle mä valmistan,
      paikan ihan pysyvän.
      Sinne tervetuloa,
      jokaiselle,
      ojennan,
      kielonipun valtavan.

      • jjoutava

        minkä kielonipun Tuulivei
        nyt tänne toi
        en tiennyt että niitä voi
        sanoin kaunein tuoda
        uutta runoakin luoda
        toivon aivan pysyvää
        täällä olemista Tuulivei.
        Tämä ollut Huuli'ei.'


      • Atolfia
        jjoutava kirjoitti:

        minkä kielonipun Tuulivei
        nyt tänne toi
        en tiennyt että niitä voi
        sanoin kaunein tuoda
        uutta runoakin luoda
        toivon aivan pysyvää
        täällä olemista Tuulivei.
        Tämä ollut Huuli'ei.'

        Hei rakkaat ystävät,
        jo tuulet hyytävät
        ovat takanapäin
        ja tässä näin
        auringosta nautimme,
        kieloja ihailemme,
        lemmikkejä katselemme.
        Noita sinisiä ihania
        kukkapenkin täyttäviä.

        Unikotkin kukkaan ehti,
        mukava tuo karvalehti.
        Hetken vain se kukoistaa,
        sitten punalehdet pudottaa.
        Vuohenjuuri keltaisena
        aurinkoisna loistavana.
        Kauan onkin ilonamme,
        kukistamme nauttikaamme.

        Voikukat ohi on,
        siemenet jo lentohon
        lähti tuulen myötä.
        Siitä riittää työtä
        ensi kevääksikin.
        Siemenin tuhansin
        nurmikkomme täyttävät,
        ihan mukavilta näyttävät.


      • Kirveli
        Atolfia kirjoitti:

        Hei rakkaat ystävät,
        jo tuulet hyytävät
        ovat takanapäin
        ja tässä näin
        auringosta nautimme,
        kieloja ihailemme,
        lemmikkejä katselemme.
        Noita sinisiä ihania
        kukkapenkin täyttäviä.

        Unikotkin kukkaan ehti,
        mukava tuo karvalehti.
        Hetken vain se kukoistaa,
        sitten punalehdet pudottaa.
        Vuohenjuuri keltaisena
        aurinkoisna loistavana.
        Kauan onkin ilonamme,
        kukistamme nauttikaamme.

        Voikukat ohi on,
        siemenet jo lentohon
        lähti tuulen myötä.
        Siitä riittää työtä
        ensi kevääksikin.
        Siemenin tuhansin
        nurmikkomme täyttävät,
        ihan mukavilta näyttävät.

        lemmikkini kevätkaihonkukka
        ihanan sinisilmäinen
        kuin lemmenkukka
        vaan voimakkaampi
        kuin lapsuuden tädykki
        pitkin pientareita ja
        metsänreunoja
        lapsuuteni hakamailla.


      • Jonkkelis*
        jjoutava kirjoitti:

        minkä kielonipun Tuulivei
        nyt tänne toi
        en tiennyt että niitä voi
        sanoin kaunein tuoda
        uutta runoakin luoda
        toivon aivan pysyvää
        täällä olemista Tuulivei.
        Tämä ollut Huuli'ei.'

        Tulin tänne tuulispäänä
        rauhaisille rantamille
        tänne suojaiseen poukamaan
        mieltäni rauhoittamaan.

        Täällä rauhassa voi olla
        nauttia kesäillasta
        kuunnella laineen liplatusta
        ja lintujen sirkutusta.


      • Haahuilija...taas
        Jonkkelis* kirjoitti:

        Tulin tänne tuulispäänä
        rauhaisille rantamille
        tänne suojaiseen poukamaan
        mieltäni rauhoittamaan.

        Täällä rauhassa voi olla
        nauttia kesäillasta
        kuunnella laineen liplatusta
        ja lintujen sirkutusta.

        Kun aurinko hiljalleen lännen puolelle laskeutuu,
        ihminen usein unohtuu
        ihailemaan illan rauhaa,
        nyt ei pauhaa
        tuulet enää
        mikään ei tee enää tenää.
        Kesäillan tunnelmaa
        talteen täytyy tallentaa.


      • Pirkko 3
        Jonkkelis* kirjoitti:

        Tulin tänne tuulispäänä
        rauhaisille rantamille
        tänne suojaiseen poukamaan
        mieltäni rauhoittamaan.

        Täällä rauhassa voi olla
        nauttia kesäillasta
        kuunnella laineen liplatusta
        ja lintujen sirkutusta.

        Laiturilla liplatus,
        vedestä auringon heijastus.
        korvossa matot liossa,
        harja ja suopa sankossa.

        Sinne ne jätin nyt,
        olenkin jo lähtenyt,
        kotiin tahdon sänkyyn tuttuun,
        rauhallista unta nukkuun.

        Maljakossa kukkaset on,
        nuppu avautumaton,
        Mansikatkin kukki jo
        niissä oma nautinto.

        Peippo laulaa pesäpuussa
        heinät kukkii ensi kuussa,
        Vastan teko pian taas
        Heinäkuussa katsokaas.

        Eipä oikein runo juokse
        pian Nukku-Matin luokse,
        astelen mä pontevasti,
        nukun sitten aamuun asti


      • Pikku pirpana*
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Laiturilla liplatus,
        vedestä auringon heijastus.
        korvossa matot liossa,
        harja ja suopa sankossa.

        Sinne ne jätin nyt,
        olenkin jo lähtenyt,
        kotiin tahdon sänkyyn tuttuun,
        rauhallista unta nukkuun.

        Maljakossa kukkaset on,
        nuppu avautumaton,
        Mansikatkin kukki jo
        niissä oma nautinto.

        Peippo laulaa pesäpuussa
        heinät kukkii ensi kuussa,
        Vastan teko pian taas
        Heinäkuussa katsokaas.

        Eipä oikein runo juokse
        pian Nukku-Matin luokse,
        astelen mä pontevasti,
        nukun sitten aamuun asti

        Ei minullakaan kyllä runo mitenkään juokse
        mutta pakko on tulla tänne teidän luokse
        kun 'kadonneet' -sarjaa jäin katselemaan
        siitä tulee niin paha mieli vaan
        että jotenkin täytyy haihduttaa
        ne ikävät ajatukset poistaa
        ja rauhoittua unta odottelemaan.


      • niityllä*
        Pikku pirpana* kirjoitti:

        Ei minullakaan kyllä runo mitenkään juokse
        mutta pakko on tulla tänne teidän luokse
        kun 'kadonneet' -sarjaa jäin katselemaan
        siitä tulee niin paha mieli vaan
        että jotenkin täytyy haihduttaa
        ne ikävät ajatukset poistaa
        ja rauhoittua unta odottelemaan.

        Tarvititsen aikaa itselleni ja olen irti
        kaikesta mikä häiritsee omaa rauhaani.

        Tämä kesäyön onni on kokonaan omani
        jaan sitä jos joku sitä tarvitsee

        Kesäheinän hiljaisuus ja tutut naapurit
        ja minä täällä valvomassa yksin ja onnellisena

        Kukkasista jotka aukaisevat nuppunsa aurinkoon
        täyttymyksensä saaneina ja siementäen

        Kiitollisuuden täyttäessä sydämeni tajuan
        kuinka hyvä on saada olla ihminen ihmiselle

        Kuinka paljon olen saanut sen nyt voin ymmärtää
        rikas,--- niin rikas on elämä jonka me saimme.


      • opritar*
        niityllä* kirjoitti:

        Tarvititsen aikaa itselleni ja olen irti
        kaikesta mikä häiritsee omaa rauhaani.

        Tämä kesäyön onni on kokonaan omani
        jaan sitä jos joku sitä tarvitsee

        Kesäheinän hiljaisuus ja tutut naapurit
        ja minä täällä valvomassa yksin ja onnellisena

        Kukkasista jotka aukaisevat nuppunsa aurinkoon
        täyttymyksensä saaneina ja siementäen

        Kiitollisuuden täyttäessä sydämeni tajuan
        kuinka hyvä on saada olla ihminen ihmiselle

        Kuinka paljon olen saanut sen nyt voin ymmärtää
        rikas,--- niin rikas on elämä jonka me saimme.

        Entisen kotikaupunkini juhlapäivää saatiin viettää suloisessa suvisäässä
        ei tarvinnut meren rannallakaan palella nyt varpaat jäässä.
        aurinkosuojalakki paremminkin olisi saanut olla päässä.
        Oli monenlaista ohjelmaa ja monenmoista soittajaa
        oli puhujanpönttö kaikille vapaa
        ja monta ystävää siellä tapaa
        Valittiin stadin gimma ja kundikin taas
        tuttuja ovat kumpikin tässä maas
        Mutta Tähkän Lauri oli yliveto
        on kaveri aika peto
        kyllä siinä nousee jalka ja laulu soi
        ei ihailematta olla voi.
        En tiedä mitenkä hän Helsinkiin liittyy
        mutta pääasia onkin että Hesassa viihtyy.


      • jjoutava
        opritar* kirjoitti:

        Entisen kotikaupunkini juhlapäivää saatiin viettää suloisessa suvisäässä
        ei tarvinnut meren rannallakaan palella nyt varpaat jäässä.
        aurinkosuojalakki paremminkin olisi saanut olla päässä.
        Oli monenlaista ohjelmaa ja monenmoista soittajaa
        oli puhujanpönttö kaikille vapaa
        ja monta ystävää siellä tapaa
        Valittiin stadin gimma ja kundikin taas
        tuttuja ovat kumpikin tässä maas
        Mutta Tähkän Lauri oli yliveto
        on kaveri aika peto
        kyllä siinä nousee jalka ja laulu soi
        ei ihailematta olla voi.
        En tiedä mitenkä hän Helsinkiin liittyy
        mutta pääasia onkin että Hesassa viihtyy.

        merkillistä
        eikö meistä
        täällä näistä
        kukaan meistä
        hopeapäistä
        juttuaan nyt heitä
        gimmast tahi kundist
        tahi sitten Tähkän Laurist
        hyvä että opritar edes
        itsensä hän matkaan saanut
        nyt tiedonjyvää meille jaanut.


      • Kirveli
        jjoutava kirjoitti:

        merkillistä
        eikö meistä
        täällä näistä
        kukaan meistä
        hopeapäistä
        juttuaan nyt heitä
        gimmast tahi kundist
        tahi sitten Tähkän Laurist
        hyvä että opritar edes
        itsensä hän matkaan saanut
        nyt tiedonjyvää meille jaanut.

        Kuten nuoret sanoo 'ihku-ihana'
        oli kuulla pitkästä aikaa Vepsän Karia
        joka väkeä telkussa tanssitti
        ja monella muistoja herätti
        itselleni siellä tuttujakin
        heitä silmä kovana tiirailin.


      • Haahuilija...taas
        Kirveli kirjoitti:

        Kuten nuoret sanoo 'ihku-ihana'
        oli kuulla pitkästä aikaa Vepsän Karia
        joka väkeä telkussa tanssitti
        ja monella muistoja herätti
        itselleni siellä tuttujakin
        heitä silmä kovana tiirailin.

        Parvekkeen ovi
        auki koko illan
        tuuli ei juuri
        verhoja heiluttele
        niin tyyni on sää
        mitähän se tietää
        odotan
        ukkosta ilmassa
        on sellainen tunnelma
        yritän rauhottua nukkumaan.


      • niityllä*
        Haahuilija...taas kirjoitti:

        Parvekkeen ovi
        auki koko illan
        tuuli ei juuri
        verhoja heiluttele
        niin tyyni on sää
        mitähän se tietää
        odotan
        ukkosta ilmassa
        on sellainen tunnelma
        yritän rauhottua nukkumaan.

        niin levon hyvän saa
        mieli silloin voi rauhassa nukahtaa
        kun enkeleiden siivet suojaksensa saa
        ne lohdun meille antaa
        ja uskon korkeimpaan
        kun sydän vain on puhtoinen
        ja mieli seesteinen
        niin hymyilevät kasvot on
        kaikkein enkelten


    • Tänään se alkaa.
      Yhtä jalkaa
      Venlaa monta,
      tyttöä verratonta
      metsikköön katoaa
      soissakin samoaa
      Vaikka olis Martta,
      kompassi ja kartta
      kilpailijan tarvikkeet
      eivät järjen korvikkeet.


      Ne käteensä kahmaisee
      polulle pinkaisee
      ja kiveltä kivelle
      rastilta rastille
      juoksee ja tarkkailee
      mielessään merkkailee
      karttamerkit maastoon
      törmäämättä puustoon.

      Joukkuetta edustaa
      kunniaansa puolustaa
      moni vanha voittaja,
      Hyväkin suunnistaja
      kartalta voi eksyä
      itseltänsä kysyä;
      Tässäkö tämä nyt,
      olenko jo eksynyt?

      Jukolan viestin joukkueille tsemppiä.

      • Elämän valtatiellä
        suuntavaistot valppaina
        vaarallisia mutkia varoen,
        kuoppia vältellen,
        hidastuvin askelin kuljen.

        Elämän valtateillä
        juoksin innoissani
        kepein askelin
        nähdäkseni minne se vie.

        Elämän valtatie
        tarjosi matkan huomisiin
        antoi rakkautta
        antoi surut
        ja hiljalleen
        askeleeni lyhenevät.

        Elämän valtatiestä
        erkani polku
        halki metsien ja peltojen
        järvien rantaan
        synkkiin saloihin
        leiskuville nuotioille
        ja omaan sismpään.

        Elämän valtatie,
        suora ja leveä
        pakotti kiirehtimään.

        Elämän polulla suunnistaen
        kiviä ja kantoja varoen
        kohteesta kiinnostuen
        opin suunnistamaan oikein.

        Elämän valtatieltä
        omaan itseeni.
        Karttana itsetunto,
        kompassina itsehillintä
        rastilla rastille
        tulos hyväksytty,
        omat virheet anteeksi annettu.


      • Ramoona*

        Voi minua tyttöpoloa
        kyllä olikin noloa
        lähimetsään eksyä
        hetki aivan ymmällä.


        Haaveilin , uneksin
        huminoita kuuntelin
        tutkin puiden runkoja
        tarkkailin omia tuntoja

        Vanamo , metsätähti
        kalliokielokin, ja lehdokki
        saniaiset , sammalet
        suopursut ihmeelliset

        Taivaalle nostin katseen
        näin auringonpaisteen
        sen mukaan suunnistin
        kotipolulle pian osasin.


      • Pirkko 3
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Elämän valtatiellä
        suuntavaistot valppaina
        vaarallisia mutkia varoen,
        kuoppia vältellen,
        hidastuvin askelin kuljen.

        Elämän valtateillä
        juoksin innoissani
        kepein askelin
        nähdäkseni minne se vie.

        Elämän valtatie
        tarjosi matkan huomisiin
        antoi rakkautta
        antoi surut
        ja hiljalleen
        askeleeni lyhenevät.

        Elämän valtatiestä
        erkani polku
        halki metsien ja peltojen
        järvien rantaan
        synkkiin saloihin
        leiskuville nuotioille
        ja omaan sismpään.

        Elämän valtatie,
        suora ja leveä
        pakotti kiirehtimään.

        Elämän polulla suunnistaen
        kiviä ja kantoja varoen
        kohteesta kiinnostuen
        opin suunnistamaan oikein.

        Elämän valtatieltä
        omaan itseeni.
        Karttana itsetunto,
        kompassina itsehillintä
        rastilla rastille
        tulos hyväksytty,
        omat virheet anteeksi annettu.

        Minun maailmani sievä,
        eteenpäin on tieni vievä.
        Johdatukseen minä uskon,
        uuteen päivään aamuruskon.
        Vastoinkäymiset ne luulen,
        tulevat kuin myötä tuulen,
        elettävä nekin aina
        päivä tääkin meille laina.
        Kaikki päättyy aikanaan
        ilot, surut, harmitkaan
        lopullista mikään muu,
        kuin joskus sitten hautapuu.
        Iloa on luonto, lapset,
        me jo tässä harmaa hapset
        heille tarpeellisen tuen suomme,
        auttamalla tukemalla olosuhteet luomme.


      • Kirveli
        Ramoona* kirjoitti:

        Voi minua tyttöpoloa
        kyllä olikin noloa
        lähimetsään eksyä
        hetki aivan ymmällä.


        Haaveilin , uneksin
        huminoita kuuntelin
        tutkin puiden runkoja
        tarkkailin omia tuntoja

        Vanamo , metsätähti
        kalliokielokin, ja lehdokki
        saniaiset , sammalet
        suopursut ihmeelliset

        Taivaalle nostin katseen
        näin auringonpaisteen
        sen mukaan suunnistin
        kotipolulle pian osasin.

        Samoin kävi minnullekin
        kun vuosien jälkeen
        viereen kotimökin
        lähdin metsään
        koht'siltään
        metsään eksyin
        päivä pilvinen
        harmaan sumuinen
        minut petti
        eikä reitti
        tuttu ollut lainkaan
        nenälleni sain vaan
        kun luulin kaiken muistavani.
        Kun yhden polun viimen tavoitin
        niin väärään suuntaan
        sitä kuljinkin
        kunnes huomasin
        on kotimökki aivan takanani.


      • OhiKulkijatar
        Kirveli kirjoitti:

        Samoin kävi minnullekin
        kun vuosien jälkeen
        viereen kotimökin
        lähdin metsään
        koht'siltään
        metsään eksyin
        päivä pilvinen
        harmaan sumuinen
        minut petti
        eikä reitti
        tuttu ollut lainkaan
        nenälleni sain vaan
        kun luulin kaiken muistavani.
        Kun yhden polun viimen tavoitin
        niin väärään suuntaan
        sitä kuljinkin
        kunnes huomasin
        on kotimökki aivan takanani.

        Uuden peilin tarvitse
        vanhalla nyt mitään tee mä en
        on siihen joku vika
        enhän minä oo tuo sika
        joka sieltä tuijottaa
        kyytiä tuo moinen saa
        perään heitän myöskin vaa'an
        toisiltaan ne seuraa saahan
        nyt mä lähden pullakahville
        ja sitten ostoksille.
        Mitähän hyvää pyhäksi ostaisi?


      • tiristin
        OhiKulkijatar kirjoitti:

        Uuden peilin tarvitse
        vanhalla nyt mitään tee mä en
        on siihen joku vika
        enhän minä oo tuo sika
        joka sieltä tuijottaa
        kyytiä tuo moinen saa
        perään heitän myöskin vaa'an
        toisiltaan ne seuraa saahan
        nyt mä lähden pullakahville
        ja sitten ostoksille.
        Mitähän hyvää pyhäksi ostaisi?

        silmiäin taivaalle siristin
        sää on lämmin ja suloinen
        vaikka tuo taivas on pilvinen
        eipä se minua lainkaan haittaa
        kahvi ja elämä silti maittaa
        joella kävin oli ruskean laista
        kukkia niityllä kaikenlaista
        hyvä on ihmisen elää nyt
        tuulikin eilisest tyyntynyt
        mustikoita taitaa paljon tulla
        siinä on sitten työmaa mulla
        ulkona viihdyn ja katseellain
        kauneutta luonnon hain
        puut on jo vehmaat pyöreät niin
        metsien reunatkin terhenisiin
        kaikki niin tuoretta laulelmiin
        saa minut lauantai aamuisin


      • Petteri .. ..
        tiristin kirjoitti:

        silmiäin taivaalle siristin
        sää on lämmin ja suloinen
        vaikka tuo taivas on pilvinen
        eipä se minua lainkaan haittaa
        kahvi ja elämä silti maittaa
        joella kävin oli ruskean laista
        kukkia niityllä kaikenlaista
        hyvä on ihmisen elää nyt
        tuulikin eilisest tyyntynyt
        mustikoita taitaa paljon tulla
        siinä on sitten työmaa mulla
        ulkona viihdyn ja katseellain
        kauneutta luonnon hain
        puut on jo vehmaat pyöreät niin
        metsien reunatkin terhenisiin
        kaikki niin tuoretta laulelmiin
        saa minut lauantai aamuisin

        Minäpä pääsen näkemään
        silmiä häisevää
        loistetta tänään,
        kimallusta
        kauniita vartaloita
        paljasta pintaa
        kilometrikaupalla
        tänään on taas Se päivä.
        Moni teistä jo arvaakin
        missä tätä ihanuutta
        pääsee näkemään
        tässä kaupungissa se ei ole uutta
        vaan jokakesäistä.
        Taas samban rytmit valloittaa
        saa vanhankin jalan vipattamaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      152
      8913
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2649
    3. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      48
      2427
    4. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      28
      2427
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      196
      1833
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1827
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1723
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      45
      1259
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1187
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1136
    Aihe