Ihmettelen nykypäivän "vaimo"-sanan merkitystä. Avoliitossa elävät lyhentävät ensin seurustelukumppaninsa avovaimoksi ja sitten vielä monesti vain vaimoksi (naisen ollessa kyseessä).
Yrittäkäähän avoimen liittolaisuuden omaavat muistaa, että vaimo tarkoitta vain avioliitossa olevaa naista. Jos haluatte kayttää tällaista nimitystä itsestänne, niin ottakaa oikeasti vastuu toisistanne ja menkää reilusti naimisiin. Suosittelen lämpimästi!
"Avovaimo" ei ole VAIMO...
161
6734
Vastaukset
- Muttamuttamutta
No entäs kun mun mies tai siis AVOMIES sanoo mua tyttöystäväksi. Alentaako se mua vai mitä se tekee?? :D
Mitäväliä noin niinkuin eijuridisesti on sanooko joku partneriaan vaikkapa lapatossuksi?? Mitä se sua haittaa?
Vois nainen sanoa että mun mies. Vai tarkottaako sekin vain aviomiestä? Sehän on kuitenkin mies. Voiko mies sanoa että mun nainen? :)- aviomies08
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin? - Muttamuttamutta
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?Mä sanon mies, kumppani, puoliso, avokki tai mitä milloinkin sattuu suuhun tulemaan. Voit sit alkaa avautuu kun kuulet mun sanovan niin livenä, eiks joo :)
- nainen-
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?sun kanssa ihan samaa mieltä!! En tykkää myöskään termeistä avovaimo tai avomies,ei sellaisia ole,avoliitossa mieluummin sitten naisystävä,miesystävä. Ja avoliitossa olevilla ei myöskään ole anoppia, ei avoppia,ei appea jne. Joku roti se olla pitää;).....
- nainen-
nainen- kirjoitti:
sun kanssa ihan samaa mieltä!! En tykkää myöskään termeistä avovaimo tai avomies,ei sellaisia ole,avoliitossa mieluummin sitten naisystävä,miesystävä. Ja avoliitossa olevilla ei myöskään ole anoppia, ei avoppia,ei appea jne. Joku roti se olla pitää;).....
jos ollaan kihloissa avoliitossa,ni sit voi kutsua nais-tai miesystävää vaikka kihlatuks. En puhuis puolisostakaan kuin vasta avioliitossa.
- taas sitä
nainen- kirjoitti:
sun kanssa ihan samaa mieltä!! En tykkää myöskään termeistä avovaimo tai avomies,ei sellaisia ole,avoliitossa mieluummin sitten naisystävä,miesystävä. Ja avoliitossa olevilla ei myöskään ole anoppia, ei avoppia,ei appea jne. Joku roti se olla pitää;).....
mieltä että yhdessä asuvat ja keskenään seksiä harrastavat pariskunnat EIVÄT TODELLAKAAN ole ystäviä tai kavereita. Niitäkin ne toki on, mutta nykyään pariskunnilla on tapana yhä enemmän kutsua toisiaan "kavereiksi" tai "vain kavereiksi". Inhoittava ja ällöttävä tapa, joka sotkee oikean kaveruuden ja seksuaalisen pariskunnan rajat hämäriksi. Vastustan syvästi moista tyylisuuntaa!
- sitten haittaa
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?jos meneekin sekaisin? Vai haittaako se liikaa neuroottisia ihmisiä?
Saako sun lautasella perunat ja herneet koskea toisiaan? - ............
taas sitä kirjoitti:
mieltä että yhdessä asuvat ja keskenään seksiä harrastavat pariskunnat EIVÄT TODELLAKAAN ole ystäviä tai kavereita. Niitäkin ne toki on, mutta nykyään pariskunnilla on tapana yhä enemmän kutsua toisiaan "kavereiksi" tai "vain kavereiksi". Inhoittava ja ällöttävä tapa, joka sotkee oikean kaveruuden ja seksuaalisen pariskunnan rajat hämäriksi. Vastustan syvästi moista tyylisuuntaa!
piti sanomani,että avokki-sana ois parempi kuin avovaimo tai avomies,ei mustakaan pelkkiä ystäviä tai koulukavereita olla jos yhes asutaan.....mut vaimo mä oisin niinku avioliitossa vasta;)....meneekö pilkunviilaamiseks, ei mee....
- Avovaimo
nainen- kirjoitti:
sun kanssa ihan samaa mieltä!! En tykkää myöskään termeistä avovaimo tai avomies,ei sellaisia ole,avoliitossa mieluummin sitten naisystävä,miesystävä. Ja avoliitossa olevilla ei myöskään ole anoppia, ei avoppia,ei appea jne. Joku roti se olla pitää;).....
vähempiarvoiset pysykööt lestissään, niinkö? Kylläpäs yrität korottaa itseäsi muiden yläpuolelle, todella vastenmielistä.
- kun..
Avovaimo kirjoitti:
vähempiarvoiset pysykööt lestissään, niinkö? Kylläpäs yrität korottaa itseäsi muiden yläpuolelle, todella vastenmielistä.
ajattelen vanhanaikaisesti ja itse en ajattele olevani vaimo ennenkuin naimisissa eli en korota mitenkään itseäni,vastasin vain tohon alkuperäiseen kun ajattelen samalla tavalla. miten sait kirjoituksestani tollaisen kuvan??? Ja jokainen saa ajatella ja elää suhteessaan niinkuin haluaa,en tuomitse,oon vaan vanhanaikainen nuori nainen ja aattelen näin ainoastaan omalta kohdaltani ja oon ilonen jos joku muu ajattelee samoin.
- hauku
kun.. kirjoitti:
ajattelen vanhanaikaisesti ja itse en ajattele olevani vaimo ennenkuin naimisissa eli en korota mitenkään itseäni,vastasin vain tohon alkuperäiseen kun ajattelen samalla tavalla. miten sait kirjoituksestani tollaisen kuvan??? Ja jokainen saa ajatella ja elää suhteessaan niinkuin haluaa,en tuomitse,oon vaan vanhanaikainen nuori nainen ja aattelen näin ainoastaan omalta kohdaltani ja oon ilonen jos joku muu ajattelee samoin.
ketään avoliittolaisiakaan;),elän itsekin avoliitossa.Musta tosiaan jokainen saa elää parhaaksi katsomallaan tavalla.....oonko liian vanhanaikainen jos ajattelen kuin ap.?en voi muuta,näin vaan näistä termeistä ajattelen.....
- aviomies08
sitten haittaa kirjoitti:
jos meneekin sekaisin? Vai haittaako se liikaa neuroottisia ihmisiä?
Saako sun lautasella perunat ja herneet koskea toisiaan?...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa. - vastuuta
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?mistä?
- aviomies08
vastuuta kirjoitti:
mistä?
No tietysti toisesta ihmisestä ja perheestä. Avioliitto on oikeasti vastuun ottamista, myös juridisesti. Verrattuna avosuhteeseen, josta on helppo lähteä kävelemään kun ei tunnukaan enää niin jännältä, avioliitto antaa turvaa kohdata vaikeatkin haasteet, joita kaikissa ihmissuhteissa tulee eteen.
Avosuhteessa kaytetään kaikki avioliiton edut, mutta ilman oikeaa vastuuta. - kun joku muu nimi...
Niin tai jos mies sanoo vaimoonsa akaksi, eukoksi, emännäksi, mammaksi...?
- avioliitossa on?
aviomies08 kirjoitti:
No tietysti toisesta ihmisestä ja perheestä. Avioliitto on oikeasti vastuun ottamista, myös juridisesti. Verrattuna avosuhteeseen, josta on helppo lähteä kävelemään kun ei tunnukaan enää niin jännältä, avioliitto antaa turvaa kohdata vaikeatkin haasteet, joita kaikissa ihmissuhteissa tulee eteen.
Avosuhteessa kaytetään kaikki avioliiton edut, mutta ilman oikeaa vastuuta.Siis nämä perintöjutut jos toinen kuolee juu, mutta mitä muuta?
Sitä paitsi mitään vastuuta avioliitto ei tuo mukanaan. Tunnen pariskunnan, joka on naimisissa ja lapsikin on ja mies vaan ryyppää ja käy vieraissa... ei ole avioliitto mikään tae vastuunotosta! Tunnen myös avopuolisoita, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Sitä paitsi onko suhde hyvällä pohjalla, jos se tarvitsee avioliiton pysyäkseen pystyssä? Puhuit että avioliitto tuo turvaa kohdata vaikeat asiat... ja mitä vielä! Terve pariskunta selvittää ongelmansa ilman avioliittoa ja toisaalta tuhannet avioerot vuosittain todistaa, että avioliitto ei pidä liittoja kasassa itsekseen.
Avioliitosta voi lähteä kävelemään aivan kuten avoliitostakin... mennessään vippaa eropaperit raastupaan ja jatkaa matkaa vihellellen. Ero avioliitosta on ilmoitusluontoinen asia! - jestas...
aviomies08 kirjoitti:
No tietysti toisesta ihmisestä ja perheestä. Avioliitto on oikeasti vastuun ottamista, myös juridisesti. Verrattuna avosuhteeseen, josta on helppo lähteä kävelemään kun ei tunnukaan enää niin jännältä, avioliitto antaa turvaa kohdata vaikeatkin haasteet, joita kaikissa ihmissuhteissa tulee eteen.
Avosuhteessa kaytetään kaikki avioliiton edut, mutta ilman oikeaa vastuuta.kun mies voi olla tyhmä!!!!!!
Kylläpäs olenkin vastuuton ihminen, kun en ole mennyt naimisiin. Tämän yli 20 vuoden avoliiton aikana en ole ottanut vastuuta toisesta ihmisestä ja perheestä. Huh, huh! Taidankin tänään lähteä tästä kävelemään, kun mies jätti sukat lattialle...
Hupia tuotat näillä jutuillasi, avoMIEHENI kanssa tässä niille neureskellaan. - Olen jo ollut
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?Mun avomies on mun mies enemmän kuin mun aviomies koskaan oli.
- jos avomies
kun joku muu nimi... kirjoitti:
Niin tai jos mies sanoo vaimoonsa akaksi, eukoksi, emännäksi, mammaksi...?
nimittelee sinua muijaksi? Miltäs nimitys tuntuis?
- kirjoita sitten
aviomies08 kirjoitti:
...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa.Lopeta JO hyvä "aikuinen" mies! Hanki joku kiva harrastus. sulle voisi sopia vaikka
A. postimerkkeily
B. jeesustelu
C. tulitikkuleikit - on ihan
aviomies08 kirjoitti:
...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa.yks himputin hailee, mitä muut tekevät ja miten elävät, kunhan lakia ei rikota. Mitä se minulle tai sinulle kuuluu miksi muut kutsuvat toisiaan? Onpahan yksi niin turha aihe ettei toista tämä mitä jänkytät täällä!!!
- -----------------
aviomies08 kirjoitti:
...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa.Kuka on sanonut, etteivät avoliitossa elävät pariskunnat olisi menossa naimisiin? Ymmärtääkseni yleensä juurikin avioliittoa edeltää avoliitto. Vaikka ns. lopullista loppuelämän sitoutumislupausta ei vielä pysty antamaan, niin sillä hetkellä kuitenkin ollaan sitouduttu suhteeseen ja myös halutaan, että se johtaisi siihen loppuelämän yhdessä pysymiseen. Mistään avosuhteesta ei siis voi puhua, kun suhteeseen ei kuulu muita. On sitten tietysti niitäkin, jotka eivät vain syystä tai toisesta katso tarpeellisiksi virallistaa parisuhdettaan. Sekin on heidän oma asiansa.
Esimerkiksi itse seurustelin poikaystäväni kanssa ensin kolme vuotta niin, että asuimme erillään. Sitten kun muutimme yhteen, ei tuntunut enää luontevalta kutsua vain pelkäksi poikaystäväksi, kun seurustelu oli yhdessä eläessä jo aivan toisenlaisella tasolla. Kahden vuoden avoliiton jälkeen kihlauduimme kun tiesimme, että näin haluamme jatkaa aina. Häät tulevat vasta vuosien päästä, sitten joskus kun olemme työelämässä.
En tiedä, millainen käsitys sinulla on ollut seurustelusta ja parisuhteesta. Toivon kuitenkin, että pystyin valaisemaan sitä.
Ovatko muuten perheenisä ja perheenäitikin toisilleen vain poika- ja tyttöystävä? - avoliitossa jo 7 vuotta
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?"Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi."
Olen ottanut avovaimoni elämänkumppaniksi ilman papin aamenta ja tarkoitan myöskin sitä. Myöskin teille avioliiton puolustajille tulisi nykyaikana jo riittää se avoliittokin. Itse en vastusta avioliittoa, mutta se ei vaan ole kaikkien "juttu"! Minkä vuoksi meidän tulisi mennä naimisiin ja pilata hyvä ja pitkä suhde?
Avoliitto kumminkin KELA:ssa kituleerataan samaan ruokakuntaan kuin avioliittokin. Seuraavan kerran kun haen kelasta asumistukea (jota tuskin joudun enää hakemaan) niin voinhan sanoa että tuo on mun kaveri joka asuu tilapäisesti täällä, koska avioliiton puolesta puhujat sanovat sen olevan vain mun kaveri eikä "elämänkumppani".
Varmasti täällä aletaan keskustelemaan että naimisissa olevien palkatkin tulisi tulla samalle tilille...niin monella vissiin tuleekin?
Minusta kummankin tulisi maksaa menonsa ja yhteiset menot puoliksi. Näin toimitaan avoliitossa ja se on minusta oikeudenmukaista kuin se että toinen käy hipelöimässä toisen kukkaroa. Miehellä ei ole mitään velvollisuutta maksella esimerkiksi naisen kampaamossa käyntiä, puhumattakaan että miehen tulisi tulla odottamaan sinne kampaamoon! - aviovaimo
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?Eikö tänä päivänä tarkoita samaa avioliitto, avoliitto, parisuhde, avoin suhde ja sinkkuelämä?
Jokaisessa suhdetyypissä ollaan sitä mieltä että mitä vaan voi tehdä mitä itse haluaa?
Täällä aviomiehet poraa miksi aviovaimot ei ymmärrä miehen tarvetta kylvää siementään muihinkin kuin omiin vaimoihin. Sehän on biologinen tarve?
Itse olen sitä mieltä että tänä päivänä olisi varaa mistä valita eikä tarvisi porata jos valitsisi vaikka avoimen suhteen jossa kumpikin voi huoletta mennä miten tykkää.
Olisihan se kiva jos olisi sitten vaihtoehto niillekkin jotka oikeasti haluaa olla uskollisia toisilleen.
Jos sovittaisiin että avioliitto olisi sellainen niin siitä asiasata ei tarvitsi huolehtia.
Mutta ei se näytä olevan vaan kaikki on sallittua kaikissa suhteissa ja mitä väliä nimilläkään sitten on? - joonas jäpikkä
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?avo-ja avioliitot ovat jo nyt juridisesti niin lähellä toisiaan että kohta koko järjestelmä voidaan uudistaa.
muutama kohta on jäänyt avioliittojen eduksi, lähinnä koska viranomaiset ovat halunneet painostaa avopareja avioliittoon.
juridiikan ulkopuolelta ei ole mitään absoluuttista totuutta jonka mukaan avioelämä olisi se ainoa oikea pariskunnan elämä.
tervetuloa 2000-luvulle! - Perheellinen avoliitossa elävä
avioliitossa on? kirjoitti:
Siis nämä perintöjutut jos toinen kuolee juu, mutta mitä muuta?
Sitä paitsi mitään vastuuta avioliitto ei tuo mukanaan. Tunnen pariskunnan, joka on naimisissa ja lapsikin on ja mies vaan ryyppää ja käy vieraissa... ei ole avioliitto mikään tae vastuunotosta! Tunnen myös avopuolisoita, joilla ei tällaisia ongelmia ole. Sitä paitsi onko suhde hyvällä pohjalla, jos se tarvitsee avioliiton pysyäkseen pystyssä? Puhuit että avioliitto tuo turvaa kohdata vaikeat asiat... ja mitä vielä! Terve pariskunta selvittää ongelmansa ilman avioliittoa ja toisaalta tuhannet avioerot vuosittain todistaa, että avioliitto ei pidä liittoja kasassa itsekseen.
Avioliitosta voi lähteä kävelemään aivan kuten avoliitostakin... mennessään vippaa eropaperit raastupaan ja jatkaa matkaa vihellellen. Ero avioliitosta on ilmoitusluontoinen asia!Tässä viestissä on kaikki asiat sanottu selkeästi ja ytimekkäästi ja pitävät vielä täysin paikkansa!
HYVÄ sinä.
Naimisiin ketään ei voi pakottaa, jos ei haluta mennä. Ja lapsille se on ihan sama, onko äiti ja isä avioliitossa vai ei, kunhan perheessä on muuten kaikki hyvin. - pohjolan äänitorvi
----------------- kirjoitti:
Kuka on sanonut, etteivät avoliitossa elävät pariskunnat olisi menossa naimisiin? Ymmärtääkseni yleensä juurikin avioliittoa edeltää avoliitto. Vaikka ns. lopullista loppuelämän sitoutumislupausta ei vielä pysty antamaan, niin sillä hetkellä kuitenkin ollaan sitouduttu suhteeseen ja myös halutaan, että se johtaisi siihen loppuelämän yhdessä pysymiseen. Mistään avosuhteesta ei siis voi puhua, kun suhteeseen ei kuulu muita. On sitten tietysti niitäkin, jotka eivät vain syystä tai toisesta katso tarpeellisiksi virallistaa parisuhdettaan. Sekin on heidän oma asiansa.
Esimerkiksi itse seurustelin poikaystäväni kanssa ensin kolme vuotta niin, että asuimme erillään. Sitten kun muutimme yhteen, ei tuntunut enää luontevalta kutsua vain pelkäksi poikaystäväksi, kun seurustelu oli yhdessä eläessä jo aivan toisenlaisella tasolla. Kahden vuoden avoliiton jälkeen kihlauduimme kun tiesimme, että näin haluamme jatkaa aina. Häät tulevat vasta vuosien päästä, sitten joskus kun olemme työelämässä.
En tiedä, millainen käsitys sinulla on ollut seurustelusta ja parisuhteesta. Toivon kuitenkin, että pystyin valaisemaan sitä.
Ovatko muuten perheenisä ja perheenäitikin toisilleen vain poika- ja tyttöystävä?Enemmän avosuhteet päättyvät eroon kuin johtaisivat avioliittoon. Niistä ei pidetä tilastoa, mutta on yritetty tehdä arvioita ja laskea. Jokainen voi tarkkailla lähipiiriään. Kuinka moni avo"liitto" on oikeasti virallistetttu avioliitoksi? Niin minulla ainakin jokainen kaveri on asunut yhden tai useamman kanssa ja sitten eronnut menemättä naimisiin. Sitten on se joku niistä ollut sellainen, jonka kanssa on menty naimisiin mutta usein on erottu ennen kuin on edes menty naimisiin. Meidän alueella asuu paljon uskovaisia, jotka eivät asu yhdessä ennen avioliittoa vaan menevät suoraan naimisiin ja harvemmin eroavatkaan. Toki heidänkin keskuudessa on avioeroja jonkin verran mutta tosi vähän, mutta avoeroja ei juurikaan ole.
- nuijamuija
jos avomies kirjoitti:
nimittelee sinua muijaksi? Miltäs nimitys tuntuis?
mulla oli entinen avokkini semmoin joka kuhtu mua muijakseen "mun muijani......" ja eipä se mua haitannu.. siitä eniten suutuin ku saattoi riitojen aikana sanoa "hei nainen" siitä suutuin..
- opjloguykdk
aviomies08 kirjoitti:
...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa."...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa. "
ei saata... ootko tosissas?? ai että avoliitto on tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?? väitätkö, että kaikki ne ihmiset, jotka tälläkin hetkellä asuvat yhdessä kumppaninsa kanssa, eivät aio/saisi koskaan mennä naimisiin? itse en IKINÄ menisi naimisiin asumatta ensin yhdessä, ehkä itse haluat ostaa sian säkissä, mutta suurin osa kuitenkin (toivottavasti) kokee ihan luonnolliseksi muuttaa ensin yhteen, ennenkuin mennään kihloihin yms, eihän sitä muuten voi olla edes varma, että yhteiselo toimii! että joo, kyllä se on täysin eri asia.
muutenkin oksettavaa jeesustelua tommonen. kai sitä voi avopuolisoaan kutsua juuri miksi ikinä sitten haluaakaan, oli se sitten avopuoliso tai avovaimo. sitä paitsi KUKAAN täysjärkinen ei sekoita avovaimo sanaa aviovaimoon (kas, ovat kaksi eri asiaa), joten mitä se sua haittaa jos joku haluaa kultaansa avovaimoksi kutsua? - poiulökj
pohjolan äänitorvi kirjoitti:
Enemmän avosuhteet päättyvät eroon kuin johtaisivat avioliittoon. Niistä ei pidetä tilastoa, mutta on yritetty tehdä arvioita ja laskea. Jokainen voi tarkkailla lähipiiriään. Kuinka moni avo"liitto" on oikeasti virallistetttu avioliitoksi? Niin minulla ainakin jokainen kaveri on asunut yhden tai useamman kanssa ja sitten eronnut menemättä naimisiin. Sitten on se joku niistä ollut sellainen, jonka kanssa on menty naimisiin mutta usein on erottu ennen kuin on edes menty naimisiin. Meidän alueella asuu paljon uskovaisia, jotka eivät asu yhdessä ennen avioliittoa vaan menevät suoraan naimisiin ja harvemmin eroavatkaan. Toki heidänkin keskuudessa on avioeroja jonkin verran mutta tosi vähän, mutta avoeroja ei juurikaan ole.
"Meidän alueella asuu paljon uskovaisia, jotka eivät asu yhdessä ennen avioliittoa vaan menevät suoraan naimisiin ja harvemmin eroavatkaan. Toki heidänkin keskuudessa on avioeroja jonkin verran mutta tosi vähän, mutta avoeroja ei juurikaan ole."
se nyt taas tuskin on kiinni siitä, että he eivät ole asuneet ensin yhdessä. en nyt tiedä mistä uskonnosta puhut, mutta uskovaisten piireissä avioero on syntiä, sekin on yksi syy miksi ei erota vaikka suhde ei olisikaan onnellinen. - Anonyymi
aviomies08 kirjoitti:
...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa.Avosuhde tarkoittaa ihan eriä kuin avoliitto 😅😂. Apua nyt oli avoliiton vähättelyä. Avosuhde on avoin suhde! Miten ihmiset on näin 😖. Avoliitossa olevat ovat avopari. Liitossa ovat ovomies ja avovaimo. Voi olla elämänkumppani, puoliso jos on loppuelämän yhdessä. Tosissaan voi olla toisen kanssa myös avoliitossa. Kihloihin mennään liian helposti sillä en lähtisi pöyhkeilemään. Se ei kaikilla nykyään tarkoita yhtään mitään.
- Anonyymi
nainen- kirjoitti:
sun kanssa ihan samaa mieltä!! En tykkää myöskään termeistä avovaimo tai avomies,ei sellaisia ole,avoliitossa mieluummin sitten naisystävä,miesystävä. Ja avoliitossa olevilla ei myöskään ole anoppia, ei avoppia,ei appea jne. Joku roti se olla pitää;).....
Eikös se ole avoliitossa virallisesti avopuoliso, ite puhun naisestani nimeä käyttäen useimmiten en niinkään avopuoliso tai kumppani. Naiseni taas käyttää musta sanaa mun mies eikä siinä mitään. No, naiseni mieshän mä oon.
- Anonyymi
opjloguykdk kirjoitti:
"...avosuhteessa elävät edes haluavat, että heidät saatetaan sekoittaa avioliitossa oleviin?? Eikö se ole ihan tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?
Eikö avosuhteessa haluta rohkeasti seistä sen päätöksen takana ettei mennä naimisiin?
Ainakin minulle se on täysin eri asia onko naimisissa tai avosuhteessa. "
ei saata... ootko tosissas?? ai että avoliitto on tietoinen ratkaisu olla menemättä naimisiin?? väitätkö, että kaikki ne ihmiset, jotka tälläkin hetkellä asuvat yhdessä kumppaninsa kanssa, eivät aio/saisi koskaan mennä naimisiin? itse en IKINÄ menisi naimisiin asumatta ensin yhdessä, ehkä itse haluat ostaa sian säkissä, mutta suurin osa kuitenkin (toivottavasti) kokee ihan luonnolliseksi muuttaa ensin yhteen, ennenkuin mennään kihloihin yms, eihän sitä muuten voi olla edes varma, että yhteiselo toimii! että joo, kyllä se on täysin eri asia.
muutenkin oksettavaa jeesustelua tommonen. kai sitä voi avopuolisoaan kutsua juuri miksi ikinä sitten haluaakaan, oli se sitten avopuoliso tai avovaimo. sitä paitsi KUKAAN täysjärkinen ei sekoita avovaimo sanaa aviovaimoon (kas, ovat kaksi eri asiaa), joten mitä se sua haittaa jos joku haluaa kultaansa avovaimoksi kutsua?Avoliitto siitä hyvä, että pääsee helpommin eroon toisesta. Kannatan avoliittoa että pääsee paremmin kusipäistä eroon. Muuten riippuvat kintussa kiinni, tekevät jos vaikka mitä ettei pituista pääse millään eroon. Kokemusta on jopa auto säettä ettei pääse lähtemään ja puhelin sekä avaimet piilotettu.
- Anonyymi
aviomies08 kirjoitti:
Nainen voi sanoa "mun mies" vain avioliitossa, jossa ollaan oikeasti otettu toinen elämänkumppaniksi. Yritin aloituksellani nostaa esiin pointin, että avioliittotermit pysyisivät avioliitossa ja avoliittolaiset voisivat keksiä uusia nimiä toisilleen, ettei avoliitto mene sekaisin avioliiton kanssa.
Jos toisesta on valmis käyttämään sellaisia nimiä, kuin vaimo tai mun mies, niin miksei kuitenkaan haluta ottaa oikeasti vastuuta ja mennä naimisiin?Mitä pilkun nusdimista! Mikä helvetin pyhimys kirjoittaa näistä avo ja avio! Ei siinä papista homma parane suhde toimii tai ei toimi. Perinnönjako on asia erikseen mutta senkin voi muuttaa. Ja nyt voit herätä tähän päivään!
- Marjo27
Mie käytän aika useesti sanaa avokki. Tai sitte puoliso, kihlattu tai vaan yksinkertasesti mies.
On ehkä tuntemattomalle helpompi sanoo että vaimo, ku ruveta selittämään ko historiaa. Mie ainakii koen pienenä loukkauksena, jos miuta kutsutaan seurustelukumppaniks, vaikka asutaan yhessä ja ollaan kihloissakin oltu monta vuotta.- aviomies08
Olette kihloissa, niin kumppani on kihlattu. Mitä vaikeaa sen sanomisessa voisi olla? Miksi mennä asioiden edelle ja sekoittaa pakkaa entisestään kutsumalla kihlattua vaimoksi?
- avoliitossa jo 7 vuotta
aviomies08 kirjoitti:
Olette kihloissa, niin kumppani on kihlattu. Mitä vaikeaa sen sanomisessa voisi olla? Miksi mennä asioiden edelle ja sekoittaa pakkaa entisestään kutsumalla kihlattua vaimoksi?
Parempi ois että tulis samat oikeudet vaan Suomessa avoliittoon mitä on jo avioliitossakin...ilman papin aamenta tai maistraatin herroja!
Vaimo onkin hieman vanhollinen nimitys...itsekin nimitän "elämänkumppaniani" emännäksi!
Isä sanoo äitiäni "mutsiksi" eli tuleeko tuota tulkita, ettei se olekaan sen aviovaimo vaikka ovat naimisissa! :=) - ne liikennesäännöt
avoliitossa jo 7 vuotta kirjoitti:
Parempi ois että tulis samat oikeudet vaan Suomessa avoliittoon mitä on jo avioliitossakin...ilman papin aamenta tai maistraatin herroja!
Vaimo onkin hieman vanhollinen nimitys...itsekin nimitän "elämänkumppaniani" emännäksi!
Isä sanoo äitiäni "mutsiksi" eli tuleeko tuota tulkita, ettei se olekaan sen aviovaimo vaikka ovat naimisissa! :=)Se nyt olisi ihan sama asia kuin että saisi ajaa autoa julkisella maantiellä käymättä autokoulua. Siis miten mitään voidaan valvoa, jos ei olla virallistettu ja virallisesti asiat kirjoissa ja kansissa. Meilläkin yksi naapuri on milloin kenenkin kanssa avoliitossa ja ei sitä kukaan pysy kärryillä, kuka oikeasti on milloinkin hänen puolisonsa, kun eihän sitä kirjata virallisesti mihinkään. Kun on virallistanut suhteensa avioliitoksi, niin viranomaiset pysyvät kärryillä, kuka on kenenkin kanssa.
- eihelemitä..
aviomies08 kirjoitti:
Olette kihloissa, niin kumppani on kihlattu. Mitä vaikeaa sen sanomisessa voisi olla? Miksi mennä asioiden edelle ja sekoittaa pakkaa entisestään kutsumalla kihlattua vaimoksi?
yritä nyt hyvä mies ymmärtää, että VAIMO ja AVOVAIMO ovat kaksi eri asiaa!!! jos joku kutsuu toista avovaimoksi, niin ei kukaan luule, että ne on naimisissa!!!
- oikeasti vaimo
Minusta oli todella loukkaavaa, kun exäni kutsui minua "vaimoksi", vaikka olin vain avosuhteessa (EI LIITTO) hänen kanssaan. Olin siis vain avopuoliso, en mikään vaimo. Sanoin hänelle, ettet saa kutsua minua vaimoksi, koska et ole vienyt kunniallisesti vihillekään. No ei aikonut viedä vihillekään, vaikka vuosia jo oltiin yhdessä. Ei siitä ollut miestä menemään papin eteen eikä muutenkaan, joten siksi se onkin exä.
Nykyinen aviomieheni on mies, jolle oli päivän selvää, että puoliso on avioliittoon vihitty vaimo ihan oikeasti eikä kyseessä ole mikään kotileikki tai "kokeillaan" -juttu.- aviomies08
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa. - avoliittoon
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.voi sitoutua. Sanon tämän 21 vuoden kokemuksella. Avoliitto on liitto siinä missä avioliittokin. Liittoja on erilaisia, koita nyt vaan hyväksyä tämä tosiasia.
Avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta, hyvä mies. - pelkkä kopiosana
avoliittoon kirjoitti:
voi sitoutua. Sanon tämän 21 vuoden kokemuksella. Avoliitto on liitto siinä missä avioliittokin. Liittoja on erilaisia, koita nyt vaan hyväksyä tämä tosiasia.
Avarakatseisuutta ja suvaitsevaisuutta, hyvä mies.Avoliitto on sanana surullinen. Se yrittää matkia avioliittoa.Avoliitossa ei ole oikeasti mitään liitetty. Voihan siihen sitoutua.
Sanon kokemuksella, että häpesin olla avosuhteessa enkä kehdannut käyttää sanaa avoliitto. Olisin halunnut kunniallisen avioliiton, mutta exä ei. Erohan siitä tuli, koska arvomaailmamme olivat tässäKIN asiassa lopulta niin erilaiset ja monessa muussa asiassa.
Monille avioliitto on pyhä asias myös muulla tavalla kuin uskonnollisessa merkityksessä. Monille suomalaisille se on pyhä myös uskonnollisesta näkökulmasta ja näyttää olevan asian laita myös samanlainen monissa muissakin maissa. - epävirallista,
pelkkä kopiosana kirjoitti:
Avoliitto on sanana surullinen. Se yrittää matkia avioliittoa.Avoliitossa ei ole oikeasti mitään liitetty. Voihan siihen sitoutua.
Sanon kokemuksella, että häpesin olla avosuhteessa enkä kehdannut käyttää sanaa avoliitto. Olisin halunnut kunniallisen avioliiton, mutta exä ei. Erohan siitä tuli, koska arvomaailmamme olivat tässäKIN asiassa lopulta niin erilaiset ja monessa muussa asiassa.
Monille avioliitto on pyhä asias myös muulla tavalla kuin uskonnollisessa merkityksessä. Monille suomalaisille se on pyhä myös uskonnollisesta näkökulmasta ja näyttää olevan asian laita myös samanlainen monissa muissakin maissa.pääasia, että olemme onnellisia, perheenä. Rakkautta riittää.
Itse hyväksyn kaikenlaiset liitot. Elämä on valintoja ja vaihtoehtoja, onneksi näin. - joku äärihihhuli
pelkkä kopiosana kirjoitti:
Avoliitto on sanana surullinen. Se yrittää matkia avioliittoa.Avoliitossa ei ole oikeasti mitään liitetty. Voihan siihen sitoutua.
Sanon kokemuksella, että häpesin olla avosuhteessa enkä kehdannut käyttää sanaa avoliitto. Olisin halunnut kunniallisen avioliiton, mutta exä ei. Erohan siitä tuli, koska arvomaailmamme olivat tässäKIN asiassa lopulta niin erilaiset ja monessa muussa asiassa.
Monille avioliitto on pyhä asias myös muulla tavalla kuin uskonnollisessa merkityksessä. Monille suomalaisille se on pyhä myös uskonnollisesta näkökulmasta ja näyttää olevan asian laita myös samanlainen monissa muissakin maissa.uskovainen fundamentalisti... Myönnä pois, että jeesus ja jumala ei tykkää, kun ollaan avosuhteessa!
- aviomies08
joku äärihihhuli kirjoitti:
uskovainen fundamentalisti... Myönnä pois, että jeesus ja jumala ei tykkää, kun ollaan avosuhteessa!
...olen juuri tuo mainitsemasi äärihihhuli uskovainen fundamentalisti =)
Perinteiset perhearvot kunniaan! - siis sinulle
aviomies08 kirjoitti:
...olen juuri tuo mainitsemasi äärihihhuli uskovainen fundamentalisti =)
Perinteiset perhearvot kunniaan!ei riitä sekään että maistraatti on vihkinyt parin? Pitää olla ns papin aamen asialla, ennenkuin kelpaa sinulle, eikö?
- Kristi
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.Ei mitään suhdetta pureta vain lähtemällä kävelemään. Haloo! Kuinkahan huikea kokemus itselläsi on parisuhteista? Ero on aina raskas prosessi, oli liitossa tai ei. Turha vähätellä sitä.
Elähän poikanen sitä liittoasi muutaman vuoden ja tule sen jälkeen taas kertomaan elämänviisauksiasi....hohoijaa - Aviovaimo -06
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.Oletko nyt ihan tosissasi? Että esim. avopari, jotka ovat olleet 20 v yhdessä ja on kolme lasta, lähtevät tosta noin vaan helposti kävelemään kun siltä tuntuu? Ja, että he ovat tyttöystävä/poikaystävä tai mies/naisystävä. Kyllä se avopuoliso, avovaimo, avomies sopii paremmin.
Avosuhteesta mulle tulee mieleen pariskunta, joilla on avoin suhde (vaikka siinäkin on i-kirjain erona...). Silloinhan ei tarvitse asua yhdessä. Voidaan kyllä asua ja olla jopa naimisissakin. Se on parien oma asia, mitä he keskenään sopivat suhteen laadusta.
Avoliiton yhteydessä käytetään ilmaisua "avioliitonomaisissa olosuhteissa". Ja muutoinkin, jos en tietäisi onko joku pariskunta naimissa vai ei, niin en kyllä huomaisi sitä mistään. Sinä varmaan erotat aina, ketkä on naimisissa keskenään ja ketkä ei? Itse en näe niin suurta eroa käytännössä ja varsinkaan ole samaa mieltä, että ne olisi TÄYSIN eri asia. Kyllä niissä yhteistäkin on. Oletan, että et ole itse avoliitossa koskaan ollutkaan? Kuvittelevat vaan tietäväsi millainen avoliitto on.
Onhan näitä liittoja... salaliitto, ammattiliitto, yhteen liittoutuneet ja vaikka mitä. Miksipä ei yhdessä asuvat voisi muodostaa liittoa vaikka eivät ole naimisissa? Olin mieheni kanssa ennen avioliiton solmimista ensiksi avoliitossa. Joten kokemusta on molemmista parisuhteen muodoista.
Sulla on nyt vaan joku päähän pinttymä, kun olet just mennyt naimisiin. Kyllä se siitä ajan kanssa... - Aviovaimo -06
Aviovaimo -06 kirjoitti:
Oletko nyt ihan tosissasi? Että esim. avopari, jotka ovat olleet 20 v yhdessä ja on kolme lasta, lähtevät tosta noin vaan helposti kävelemään kun siltä tuntuu? Ja, että he ovat tyttöystävä/poikaystävä tai mies/naisystävä. Kyllä se avopuoliso, avovaimo, avomies sopii paremmin.
Avosuhteesta mulle tulee mieleen pariskunta, joilla on avoin suhde (vaikka siinäkin on i-kirjain erona...). Silloinhan ei tarvitse asua yhdessä. Voidaan kyllä asua ja olla jopa naimisissakin. Se on parien oma asia, mitä he keskenään sopivat suhteen laadusta.
Avoliiton yhteydessä käytetään ilmaisua "avioliitonomaisissa olosuhteissa". Ja muutoinkin, jos en tietäisi onko joku pariskunta naimissa vai ei, niin en kyllä huomaisi sitä mistään. Sinä varmaan erotat aina, ketkä on naimisissa keskenään ja ketkä ei? Itse en näe niin suurta eroa käytännössä ja varsinkaan ole samaa mieltä, että ne olisi TÄYSIN eri asia. Kyllä niissä yhteistäkin on. Oletan, että et ole itse avoliitossa koskaan ollutkaan? Kuvittelevat vaan tietäväsi millainen avoliitto on.
Onhan näitä liittoja... salaliitto, ammattiliitto, yhteen liittoutuneet ja vaikka mitä. Miksipä ei yhdessä asuvat voisi muodostaa liittoa vaikka eivät ole naimisissa? Olin mieheni kanssa ennen avioliiton solmimista ensiksi avoliitossa. Joten kokemusta on molemmista parisuhteen muodoista.
Sulla on nyt vaan joku päähän pinttymä, kun olet just mennyt naimisiin. Kyllä se siitä ajan kanssa...Mistä muuten tulee sana "avio"? Entä "kihla" (kihlattu, kihlakumppani, kihloihin)? Onko kaikki muutkaan sanat kovin hyviä kuvaamaan jotain ja pitääkö niitä niin kovasti miettiä. Miksi se avoLIITTO sana niin kovasti sua häiritsee, että sitä ei voi käyttää?
- avoliitossa jo 7. vuotta
Miehen mittarina pidetään vain armeijan suorittamista ei naisen vihille viemistä!
Rakkautta ei siis ole sinusta avioliiton ulkopuolella? Elätkö hieman konservatiivisesti.
Avioliitosta ei ole mitään hyötyä, jollei siitä ole mitään taloudellista hyötyä puolin tai toisin (ja tällöinkin toinen tekee kuitenkin avioehdon, jolloinka jää puille paljaille?). - oihoiohohoh
"Nykyinen aviomieheni on mies, jolle oli päivän selvää, että puoliso on avioliittoon vihitty vaimo ihan oikeasti eikä kyseessä ole mikään kotileikki tai "kokeillaan" -juttu."
Eli se avioliitto on sinulle tärkeämpää kuin puolisosi?
Minulla itselläni olisi kaksi (2) vaihtoehtoa: kirkollinen avioliitto johon en suostu koska kumpikaan meistä ei ole kristittyjä. tai siviiliavioliitto jossa loruun kuuluu että me menemme avioon tuottaaksemme uusia jäseniä yhteiskunnalle.
ja suomea sanotaan moderniksi länsimaaksi!tämähän on jonkun neukkulan ja afganistanin sekasikiö. - oikeasti vaimo
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.Minäpä kerron rehellisesti, miten kiusallista se oli elättää kuvitelmia exän kanssa, että joskus oikeasti mentäisiin naimisiin vaan hän ei halunnut, koska ei halunnut sitoutua vaan pitää "takaovea auki". Ehkä sitä avoliitto-sanaa käytetään siksi, että saisi edes pikkuisen maistella sitä, miltä ehkä tuntuisi olla oikeasti avioliitossa, mutta kuitenkaan sitä ei valehtelemalla tai sanoja vääntelemällä saa. Myönnän käyttäneeni sanaa ja häpeäkseni tunnustan, että yritin uskotella itselleni avoliiton olevan ihan yhtä hyvä juttu kuin avioliitto. Nyt jälkiviisaana tiedän olleeni väärässä, sillä avosuhde on avoa alusta loppuun asti, jos sitä ei virallisteta. Nostan hattua korkealle nykyiselle aviomiehelleni, jolla on selkärankaa olla mies ja seinoa lupaustensa takana. Tuota ihanaa miestä minä rakastan maailmassa kaikkein eniten.
- oikeasti vaimo
siis sinulle kirjoitti:
ei riitä sekään että maistraatti on vihkinyt parin? Pitää olla ns papin aamen asialla, ennenkuin kelpaa sinulle, eikö?
Minulle riittäisi sekin, että maistraatti vihkii, sillä minulle on tärkeintä selkeä yhteiskuntajärjestys ja virallisuus. Epävirallinen on aina epävirallista. Asiat hoituvat paljon helpommin, kun ne ovat virallisesti järjestyksessä ja tiedetään, miten asiat menevät. Monille avioliitto on itsessään tärkeä asia. Uskovaiset ovat vielä erikseen, silllä uskovaiset haluavat vielä virallisen osion lisäksi Jumalan siunauksen avioliitolleen. Avioliitto on aika jännä asia, sillä se on hyvin merkityksellinen lähes kaikissa kulttuureissa ja eri maissa. En tiedä maata, jossa avioliitto ei olisi tärkeä asia. Kaikki tuntemani kulttuurit arvostavat sitä.
- onhan näitä tapauksi
Kristi kirjoitti:
Ei mitään suhdetta pureta vain lähtemällä kävelemään. Haloo! Kuinkahan huikea kokemus itselläsi on parisuhteista? Ero on aina raskas prosessi, oli liitossa tai ei. Turha vähätellä sitä.
Elähän poikanen sitä liittoasi muutaman vuoden ja tule sen jälkeen taas kertomaan elämänviisauksiasi....hohoijaaSuhteita puretaan jopa niin, ettei ilmoiteta mitään vaan häivytään maisemista. Tutulleni kävi niin, että avokki oli pakannut tavarat ja häipynyt toisen töissä ollessa.
Eikös pääministerikin jättänyt Ruususen tekstiviestillä. - rautalangasta vielä
Aviovaimo -06 kirjoitti:
Oletko nyt ihan tosissasi? Että esim. avopari, jotka ovat olleet 20 v yhdessä ja on kolme lasta, lähtevät tosta noin vaan helposti kävelemään kun siltä tuntuu? Ja, että he ovat tyttöystävä/poikaystävä tai mies/naisystävä. Kyllä se avopuoliso, avovaimo, avomies sopii paremmin.
Avosuhteesta mulle tulee mieleen pariskunta, joilla on avoin suhde (vaikka siinäkin on i-kirjain erona...). Silloinhan ei tarvitse asua yhdessä. Voidaan kyllä asua ja olla jopa naimisissakin. Se on parien oma asia, mitä he keskenään sopivat suhteen laadusta.
Avoliiton yhteydessä käytetään ilmaisua "avioliitonomaisissa olosuhteissa". Ja muutoinkin, jos en tietäisi onko joku pariskunta naimissa vai ei, niin en kyllä huomaisi sitä mistään. Sinä varmaan erotat aina, ketkä on naimisissa keskenään ja ketkä ei? Itse en näe niin suurta eroa käytännössä ja varsinkaan ole samaa mieltä, että ne olisi TÄYSIN eri asia. Kyllä niissä yhteistäkin on. Oletan, että et ole itse avoliitossa koskaan ollutkaan? Kuvittelevat vaan tietäväsi millainen avoliitto on.
Onhan näitä liittoja... salaliitto, ammattiliitto, yhteen liittoutuneet ja vaikka mitä. Miksipä ei yhdessä asuvat voisi muodostaa liittoa vaikka eivät ole naimisissa? Olin mieheni kanssa ennen avioliiton solmimista ensiksi avoliitossa. Joten kokemusta on molemmista parisuhteen muodoista.
Sulla on nyt vaan joku päähän pinttymä, kun olet just mennyt naimisiin. Kyllä se siitä ajan kanssa..."Avioliiton omaisissa oloissa" muttei avioliitossa! Siinä on vissi ero. Onhan lastenkodissakin lapset ikään kuin "kodin omaisissa oloissa" muttei kuitenkaan kodissa. Olen joskus ollut töissä lastenkodissa ja näin, miten siellä elettiin. Olihan siellä jotakin elementtejä "kodin omaisista oloista", mutta ei läheskään kaikkea sitä, mitä minä kodilla ymmärrän. Oman lapsuuteni sain kasvaa rakastavassa kodissa, jossa on avioliitossa olevat äiti ja isä. Kiitos heille ihanasta lapsuudestani!
- liittoon liitytään
Aviovaimo -06 kirjoitti:
Oletko nyt ihan tosissasi? Että esim. avopari, jotka ovat olleet 20 v yhdessä ja on kolme lasta, lähtevät tosta noin vaan helposti kävelemään kun siltä tuntuu? Ja, että he ovat tyttöystävä/poikaystävä tai mies/naisystävä. Kyllä se avopuoliso, avovaimo, avomies sopii paremmin.
Avosuhteesta mulle tulee mieleen pariskunta, joilla on avoin suhde (vaikka siinäkin on i-kirjain erona...). Silloinhan ei tarvitse asua yhdessä. Voidaan kyllä asua ja olla jopa naimisissakin. Se on parien oma asia, mitä he keskenään sopivat suhteen laadusta.
Avoliiton yhteydessä käytetään ilmaisua "avioliitonomaisissa olosuhteissa". Ja muutoinkin, jos en tietäisi onko joku pariskunta naimissa vai ei, niin en kyllä huomaisi sitä mistään. Sinä varmaan erotat aina, ketkä on naimisissa keskenään ja ketkä ei? Itse en näe niin suurta eroa käytännössä ja varsinkaan ole samaa mieltä, että ne olisi TÄYSIN eri asia. Kyllä niissä yhteistäkin on. Oletan, että et ole itse avoliitossa koskaan ollutkaan? Kuvittelevat vaan tietäväsi millainen avoliitto on.
Onhan näitä liittoja... salaliitto, ammattiliitto, yhteen liittoutuneet ja vaikka mitä. Miksipä ei yhdessä asuvat voisi muodostaa liittoa vaikka eivät ole naimisissa? Olin mieheni kanssa ennen avioliiton solmimista ensiksi avoliitossa. Joten kokemusta on molemmista parisuhteen muodoista.
Sulla on nyt vaan joku päähän pinttymä, kun olet just mennyt naimisiin. Kyllä se siitä ajan kanssa...Liitto sanana kuvaa sitä, että liitytään johonkin virallisesti ja yleensä se on myös julkista. Ammattiliittoonkin pitää liittyä kirjallisesti eli virallisesti ja toimia tietyillä säännöillä, mitä se edellyttää. Ei voi vaatia ammattiliiton kautta ansiosidonnaista päivärahaa työttömäksi jäätyään, jos ei ole ollut oikeasti ammattiliiton jäsen. Jos on vain myötäillyt ja kuvitellut kuuluneensa ammattiliittoon, voi ollakin yllätys, kun tajuaa, ettei saakaan liiton päivärahaa työttömäksi jäätyään, vaan tipahtaa Kelan päivärahoille. Siinä vaiheessa tajuaa, miksi jäsenyys olisi kannattanut virallistaa.
- onnellinen nainen
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.avoliitto on avosuhde???
mulle avoliitto tarkoittaa avioliittoa ilman papin aamenta... en sitä siihen tulo koskaan tarvitsemaan ja olen enemmän kuin onnellinen nyt.... olen kihloissa ja asumme kultani kanssa saman katon alla.. ja kyllä vain mieheni minua kutsuu vaimoksi tai vaimokkeeksi... nimiä on monia.. ja en todellakaan ole mieltäni niistä pahoittanut.. ja miksi olisin??? koska edelleenkin mulle riittää kihlaus ja avoliitto... meille se on sama kuin avioliitto... - sairasta..
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.avosuhde ja avoliitto ovat kaksi TÄYSIN eri asiaa. avoliitossa asutaan yhdessä ja ollaan SITOUTUNEITA (ai eikö ilman avioliittoa voi sitoutua toiseen ihmiseen ja haluta elää tämän kanssa loppuelämänsä?), kun taas avosuhde on avoin suhde, eli ollaan yhdessä, mutta voi käydä kokeilemassa myös muita vaihtoehtoja ja ihmisiä.
"Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?"
jos nyt lähdetään parisuhteiden ulkopuolelle, niin aika monesta LIITOSTA voi vain lähteä kävelemään, jos siltä tuntuu. sitä paitsi, jos on avoLIITOSSA eli asuu toisen ihmisen kanssa, sieltä ei niin vain lähdetä kävelemään!! pitää ensin etsiä uusi asunto ja tehdä PALJON järjestelyitä eli olet väärässä jos luulet, että voi "lähteä noin vain kävelemään". eikö sekin jo kerro, että ollaan tosissaan jos asutaan yhdessä? onhan se nyt ihan eri asia, kuin että asut yksin omine tavaroinesi, ei yhteen muuttaminen tapahdu sekunnissa! - Anonyymi
aviomies08 kirjoitti:
Hyviä pointteja toit esille. Avoliitto ei tosiaan ole mikään liitto, vaan juuri tuo mainitsemasi avosuhde. Mikä se sellainen liitto on, jonka voi purkaa vain lähtemällä kävelemään?
Miksiköhän tuo liitto on edes tullut kyseiseen sanaan mukaan, sitäpä tässä ihmettelen. Varsinkin kun vain yhdellä i:n lisäyksellä sana tarkoittaa täysin eri asiaa.Voihan avioliitostakin vain lähteä kävelemään. Mikä siinä pitää, ei niin mikään vaan onko omaisuudesta kyse? Ei haluta maksaa toiselle, vaikka toiselle kuuluu kaikesta puolet, reippaasti siitä mulkero.
- happypahh
Minä puhun muille miesystävästäni nimellä ja samoin tekee hänkin. (tyyliin: mennään Pekan kanssa viikonloppuna sinne sun tänne)
En oikein ymmärrä miksi toista pitäisi muille määritellä. Jos joku kysyy "ai kuka / mikä Pekka?" Kerron, että hän elämäni Special Mies.
Häntä itseään puhuttelen toisinaan "mun ihana mieheni" ja joskus hän kutsuu minua vastaavasti naisekseen.- Nainen 24
mua ei ainakaan tarvi kenenkään vastuun vuoksi naida ja se vaimo nimike on niin typerä etten aio siihen alentua.
Jos nyt asun samassa asunnossa miesystävän kans se ei te siitä mun miestä vaan se vaan asuu samassa asunnossa.
Etunimet on kaililla ja sitä voi hyvin käyttää kun me on ihan sinunkaupat tehty.
Olen esitellyt itseni Susannaksi ja en halua et minuu nimitellään miksikään
avokiksi tai en ole kenenkään nainen jos me joskus harrastetaan seksiä se ei tee kenestäkään omistajaa. - aseman vuoksi
Nainen 24 kirjoitti:
mua ei ainakaan tarvi kenenkään vastuun vuoksi naida ja se vaimo nimike on niin typerä etten aio siihen alentua.
Jos nyt asun samassa asunnossa miesystävän kans se ei te siitä mun miestä vaan se vaan asuu samassa asunnossa.
Etunimet on kaililla ja sitä voi hyvin käyttää kun me on ihan sinunkaupat tehty.
Olen esitellyt itseni Susannaksi ja en halua et minuu nimitellään miksikään
avokiksi tai en ole kenenkään nainen jos me joskus harrastetaan seksiä se ei tee kenestäkään omistajaa.Määrittelyn tarvitsevat esim. Kela ja verottaja sekä mm. perinnönjaossa on hyvinkin tärkeää, mikä suhde henkilöllä on kuolleeseen perinnönjättäjään.
Jos ei ole määritellyt itse mitään, voithan sanoa, että olette kämppiksiä, jonka kanssa harrastat seksiä. Kela ja Verottaja tekee teistä sittten määritelmän, jos et itse sitä haluakaan tehdä. - Vapaa nainen
Nainen 24 kirjoitti:
mua ei ainakaan tarvi kenenkään vastuun vuoksi naida ja se vaimo nimike on niin typerä etten aio siihen alentua.
Jos nyt asun samassa asunnossa miesystävän kans se ei te siitä mun miestä vaan se vaan asuu samassa asunnossa.
Etunimet on kaililla ja sitä voi hyvin käyttää kun me on ihan sinunkaupat tehty.
Olen esitellyt itseni Susannaksi ja en halua et minuu nimitellään miksikään
avokiksi tai en ole kenenkään nainen jos me joskus harrastetaan seksiä se ei tee kenestäkään omistajaa.Näin juuri !!
Ikinä en sanoisi miestä jonka kanssa asun omakseni enkä ole myös hänelle muuta kun kämppis.
Harrasyetaan yhdessä vaikka mitä ja seksiäkin kun se on molemmille ihan mieleistä mutta ei silti aiota naimisiin eikä olla toisillemme selitysvelvollisia.
Olemme siis Kelan mielestä avoliitossa vissiin mutta meidän mielestä olemme
näin niin kauan kun on järkevää ja kulut laitetaan puoliksi esim sähkö, TV-lupa,
vuokra ja vesimaksut.
Siis järkisyistä asumme yhdessä ja tutun kanssa seksikin on turvallisempaa. - kuolleen
aseman vuoksi kirjoitti:
Määrittelyn tarvitsevat esim. Kela ja verottaja sekä mm. perinnönjaossa on hyvinkin tärkeää, mikä suhde henkilöllä on kuolleeseen perinnönjättäjään.
Jos ei ole määritellyt itse mitään, voithan sanoa, että olette kämppiksiä, jonka kanssa harrastat seksiä. Kela ja Verottaja tekee teistä sittten määritelmän, jos et itse sitä haluakaan tehdä.puoliso ole leski???oli sitte kysymyksessä mies tai nainen.....
- Minä itse
Vapaa nainen kirjoitti:
Näin juuri !!
Ikinä en sanoisi miestä jonka kanssa asun omakseni enkä ole myös hänelle muuta kun kämppis.
Harrasyetaan yhdessä vaikka mitä ja seksiäkin kun se on molemmille ihan mieleistä mutta ei silti aiota naimisiin eikä olla toisillemme selitysvelvollisia.
Olemme siis Kelan mielestä avoliitossa vissiin mutta meidän mielestä olemme
näin niin kauan kun on järkevää ja kulut laitetaan puoliksi esim sähkö, TV-lupa,
vuokra ja vesimaksut.
Siis järkisyistä asumme yhdessä ja tutun kanssa seksikin on turvallisempaa.Minä itse kutsun samassa asunnossa asuvaa parasta ystävääni myös avovaimokseni.
Avopuolisoksikin esittelen kun joku kyselee. Olemme parhaat
ystävät ja harrastamme seksiä ja asumme yhdessä siis hän on minulle vaimo.
Tunnenpa tässä hyvin yhden homoparinkin jossa toinen miehistä
on asuinkumppaninsa puheissa vaimo.
En usko että tuleva avioliittoni voisi olla paremmalla pohjalla kun
tässä minun tapauksessa on kun rakkauden lisäksi olemme
toisillemme myös parhaat ystävät.
Minulle hän on siis ystävä, kaveri, rakastettu, avovaimo, asuinkumppani,
seksikumppani ja vaimoni.
Tilanteesta riippuen mikä hetkeen sopii. - ....
Vapaa nainen kirjoitti:
Näin juuri !!
Ikinä en sanoisi miestä jonka kanssa asun omakseni enkä ole myös hänelle muuta kun kämppis.
Harrasyetaan yhdessä vaikka mitä ja seksiäkin kun se on molemmille ihan mieleistä mutta ei silti aiota naimisiin eikä olla toisillemme selitysvelvollisia.
Olemme siis Kelan mielestä avoliitossa vissiin mutta meidän mielestä olemme
näin niin kauan kun on järkevää ja kulut laitetaan puoliksi esim sähkö, TV-lupa,
vuokra ja vesimaksut.
Siis järkisyistä asumme yhdessä ja tutun kanssa seksikin on turvallisempaa.Asun yhdessä erään miehen kanssa, mutta emme seurustele, jotem HÄN on kämppis - virallisissa kirjoissa toki avomies, mutta siis joka tapauksessa, kämppis-termi pitäisi varata niille, jotka oikeasti vain asuvat samassa asunnossa. Keskenään seksiä harrastavat eivät minun laskuissani ole kämppiksiä, vaan jotain muuta.
- Anonyymi
Nainen 24 kirjoitti:
mua ei ainakaan tarvi kenenkään vastuun vuoksi naida ja se vaimo nimike on niin typerä etten aio siihen alentua.
Jos nyt asun samassa asunnossa miesystävän kans se ei te siitä mun miestä vaan se vaan asuu samassa asunnossa.
Etunimet on kaililla ja sitä voi hyvin käyttää kun me on ihan sinunkaupat tehty.
Olen esitellyt itseni Susannaksi ja en halua et minuu nimitellään miksikään
avokiksi tai en ole kenenkään nainen jos me joskus harrastetaan seksiä se ei tee kenestäkään omistajaa.Onko toisen ukkomies kyseessä? Epäilemättä suuresti että on jo kahleet jaloissa. Heh, heh.
- Anonyymi
Nainen 24 kirjoitti:
mua ei ainakaan tarvi kenenkään vastuun vuoksi naida ja se vaimo nimike on niin typerä etten aio siihen alentua.
Jos nyt asun samassa asunnossa miesystävän kans se ei te siitä mun miestä vaan se vaan asuu samassa asunnossa.
Etunimet on kaililla ja sitä voi hyvin käyttää kun me on ihan sinunkaupat tehty.
Olen esitellyt itseni Susannaksi ja en halua et minuu nimitellään miksikään
avokiksi tai en ole kenenkään nainen jos me joskus harrastetaan seksiä se ei tee kenestäkään omistajaa.No huomaa sitten tai elätti.
- tytteli37
avovaimo ei ole vaimo vaan sen korvike näin mul on kerrottu,sori
- ****
Mitenkä sua voi moinen asia häiritä noin kovasti??? Onko joku ongelma??? Mee puhuun kallonkutistajalle, jos on noin paha olla, tai hanki sitten vaan elämä. Mä ainakin puhun avokistani että se on mun mies, eikä mun tarvitse kenellekään mennä selittelemään meidän keskinäistä suhdetta yhtään sen tarkemmin. Juridisestihan on ihan hyvä olla avioliitossa, mutta että menisin naimisiin mokomien kitisijöiden takia... Noway!!! Ihan kiusallanikin viljelen kahta kauheemmin, että mä olen mieheni vaimo.
- ohikulkija iskee
Heh heh, mikäs sua itteäs riivaa? Ärsyttääkö kun et naimisiin pääse?
Vaimo on vaimo ja avovaimo on avovaimo! - häpeä oli suuri
ohikulkija iskee kirjoitti:
Heh heh, mikäs sua itteäs riivaa? Ärsyttääkö kun et naimisiin pääse?
Vaimo on vaimo ja avovaimo on avovaimo!Pakko myöntää, että kyllä minua hävetti olla avokki, kun en naimisiin päässyt. Olisin halunnut olla laillisesti vihitty aviovaimo, mutta avoksissa ei ollut munaa viedä vihille asti. Häpesin tilannetta suuresti. Sellainen se exä oli. Halusi vaan edut, mutta ei ollut valmis sitoutumaan oikeasti.
- johtuu että
ohikulkija iskee kirjoitti:
Heh heh, mikäs sua itteäs riivaa? Ärsyttääkö kun et naimisiin pääse?
Vaimo on vaimo ja avovaimo on avovaimo!moinen yleistys nyt tunkee tähän kohtaan sinulta? Veikkaan että et tiedä kirjoittajasta yhtään mitään. Hän on voinut vaikka olla naimisissa ja jo eronnut esimerkiksi.
Tyhmillä ihmisillä on täällä aikamoinen tapa yleistää oman pienen päänsä mukaiseksi kaikki ihmiset ja tilanteet.
Tai voinhan liittyä tähän harrasteeseen ja todeta että jo aloittaja tuntuu olevan jotenkin kummallisen ja epäterveen ylpeä, kun on nyt päässyt naimisiin ja on ruvennut nyt säätämään että mitä nimityksiä muiden tulee käyttää, KUN MINÄ OLEN mennyt naimisiin. :D
Ihan vapaasti voitte olla mitä mieltä tahansa, mutta älkää yleistäkö ja olettako koko ajan. - ****
ohikulkija iskee kirjoitti:
Heh heh, mikäs sua itteäs riivaa? Ärsyttääkö kun et naimisiin pääse?
Vaimo on vaimo ja avovaimo on avovaimo!***Heh heh, mikäs sua itteäs riivaa?***
Mua riivaa ainoastaan tuo tyhjästä kitiseminen.
***Ärsyttääkö kun et naimisiin pääse?***
Ei ärsytä. Enkä puhuisi myöskään naimisiin "pääsemisestä". Yhden virallisen avioliiton kokeneena voin sanoa, ettei ollut kovin kummoinen saavutus.
Voipi olla että joskus vielä kokeillaan nykyisenkin mieheni kanssa tuota tarunhohtoista avioliittoa, tai sitten ei... Mies ja vaimo kun pystyy olemaan näin epävirallisestikin. :D Sitä paitsi inhoan sanaa rouva. Neiti kuulostaa paljon kivemmalta. Jatkan siis tätä neitinä ja vaimona oloa.
- koko,,,,
vaimo on ihan typerä sana, ihankuin mies omistaisi naisensa, eihän naisensa kanssa olevalla miehelläkään ole vastaavaa nimeä, vai olisko miehö hyvä nimi:D:D Minä olen miehelle kumppani tai vaan nainen.
Rouva nimi se vasta kamala on hyi helvata...- nämä avo-alkuiset
Siis varsinkin avokki! Voi järkytys...siis miettikää nyt, avomies, avovaimo - tuodaan niin selkeesti esille, että jotain on "auki". Vaikka avoliitossa on voinu elellä vuosikymmenet, mutta silti jotain on auki? Nii tota mitä se on, mikä on auki? Miettikää ihan oikeesti, kun ei se avioliitto muuta mitään. Kyllä se liitto on mun mielestä ihan yhtä kiinni, oli sitten papin aamen tai ei. Ja en aio kutsua puolisoani avomieheksi ikinä, koska se on jotenkin meidän suhdetta halventava nimitys eikä kerro sen oikeaa laatua. Mietiskelee hän... puoliso-sana kuulostaa kauniilta. Se on kuin toinen puolisko :)
- näitä...
nämä avo-alkuiset kirjoitti:
Siis varsinkin avokki! Voi järkytys...siis miettikää nyt, avomies, avovaimo - tuodaan niin selkeesti esille, että jotain on "auki". Vaikka avoliitossa on voinu elellä vuosikymmenet, mutta silti jotain on auki? Nii tota mitä se on, mikä on auki? Miettikää ihan oikeesti, kun ei se avioliitto muuta mitään. Kyllä se liitto on mun mielestä ihan yhtä kiinni, oli sitten papin aamen tai ei. Ja en aio kutsua puolisoani avomieheksi ikinä, koska se on jotenkin meidän suhdetta halventava nimitys eikä kerro sen oikeaa laatua. Mietiskelee hän... puoliso-sana kuulostaa kauniilta. Se on kuin toinen puolisko :)
avokki ,uusikko, exä, nyksä,vaimoke, eksikko,muija, x, susipari ,ja yleensä naisesta on näitä nimityksiä, mies on aina mies, oli sitte poika, avio, tai avomies...
- vihitty vaimo
nämä avo-alkuiset kirjoitti:
Siis varsinkin avokki! Voi järkytys...siis miettikää nyt, avomies, avovaimo - tuodaan niin selkeesti esille, että jotain on "auki". Vaikka avoliitossa on voinu elellä vuosikymmenet, mutta silti jotain on auki? Nii tota mitä se on, mikä on auki? Miettikää ihan oikeesti, kun ei se avioliitto muuta mitään. Kyllä se liitto on mun mielestä ihan yhtä kiinni, oli sitten papin aamen tai ei. Ja en aio kutsua puolisoani avomieheksi ikinä, koska se on jotenkin meidän suhdetta halventava nimitys eikä kerro sen oikeaa laatua. Mietiskelee hän... puoliso-sana kuulostaa kauniilta. Se on kuin toinen puolisko :)
Te olette avopuolisoita/avokkeja, jne. ette vaimoja ette puolisoja.
Laki antaa vaimo/puoliso nimen kun suhde on virallistettu joko maistraatissa tai papin aamen kautta.
Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Kun ollaan kihloissa puhutaan kihlatusta, opetelkaa nyt arvonne kun olette tyytyneet puolitiehen;DDD
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...??? - Vaimoke
vihitty vaimo kirjoitti:
Te olette avopuolisoita/avokkeja, jne. ette vaimoja ette puolisoja.
Laki antaa vaimo/puoliso nimen kun suhde on virallistettu joko maistraatissa tai papin aamen kautta.
Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Kun ollaan kihloissa puhutaan kihlatusta, opetelkaa nyt arvonne kun olette tyytyneet puolitiehen;DDD
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...???Avioliittoon päässeet nostavat näköjään itsensä korokkeelle kun ovat olleet lihatiskillä päälimmäisenä ja siksi tuleet poimituksi ja punnituksi.
Kummallinen arvonnousu vaan papin aamenen johdosta?!?
Siis tekeekö se jotenkin ihmisestä paremman??
Käytetty tai parastaennen päiväys ohi lukee siinä sormuksessa.
Ihmisen maailma on kovin pieni jos toi Rouvan arvonimi on suurin saavutus.
Uimamaisterikin on jotenkin tehnyt itse asian eteen enemmän kun Rouva joka on
vaan antanut itsensä kahlita sängynjalkaan.
Tai keittiön hellaan.
Lapsetkaan ja lasten tekeminen saati kasvatus ei ole nykyyhteiskunnassa
kiinni siitä asuuko edes vanhemmat samassa taloudesa. Onko vaimo vaan
julkistanut oman vajaavuutensa pärjätä ilman huoltajaa??
Anteeksi nyt mutta minä en arvosta ketään vaan tittelin perusteella.
Tuohon duuniin siis aviovaimoksi on niin kovin pienet pääsyvaatimukset.
Pääsykokeenkin voi suorittaa yhtähyvin kummalla päällä hyvänsä. - loistavaa!
Vaimoke kirjoitti:
Avioliittoon päässeet nostavat näköjään itsensä korokkeelle kun ovat olleet lihatiskillä päälimmäisenä ja siksi tuleet poimituksi ja punnituksi.
Kummallinen arvonnousu vaan papin aamenen johdosta?!?
Siis tekeekö se jotenkin ihmisestä paremman??
Käytetty tai parastaennen päiväys ohi lukee siinä sormuksessa.
Ihmisen maailma on kovin pieni jos toi Rouvan arvonimi on suurin saavutus.
Uimamaisterikin on jotenkin tehnyt itse asian eteen enemmän kun Rouva joka on
vaan antanut itsensä kahlita sängynjalkaan.
Tai keittiön hellaan.
Lapsetkaan ja lasten tekeminen saati kasvatus ei ole nykyyhteiskunnassa
kiinni siitä asuuko edes vanhemmat samassa taloudesa. Onko vaimo vaan
julkistanut oman vajaavuutensa pärjätä ilman huoltajaa??
Anteeksi nyt mutta minä en arvosta ketään vaan tittelin perusteella.
Tuohon duuniin siis aviovaimoksi on niin kovin pienet pääsyvaatimukset.
Pääsykokeenkin voi suorittaa yhtähyvin kummalla päällä hyvänsä.*seisoo ja taputtaa* Vaimoke myös ja onnellinen sellainen.
- sopii molempiin!
vihitty vaimo kirjoitti:
Te olette avopuolisoita/avokkeja, jne. ette vaimoja ette puolisoja.
Laki antaa vaimo/puoliso nimen kun suhde on virallistettu joko maistraatissa tai papin aamen kautta.
Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Kun ollaan kihloissa puhutaan kihlatusta, opetelkaa nyt arvonne kun olette tyytyneet puolitiehen;DDD
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...???Nykypäivänä, kun useissa yhteyksissä puhutaan puolisosta tarkoitetaan sekä aviopuolisoa ja avopuolisoa! Seurustelukumppania, jonka kanssa ei asuta yhdessä ei sen sijaan katsota puolisoksi. Ja olen kyllä ihan vihitty vaimo ja silti tätä mieltä...
- ketä vaan!
Vaimoke kirjoitti:
Avioliittoon päässeet nostavat näköjään itsensä korokkeelle kun ovat olleet lihatiskillä päälimmäisenä ja siksi tuleet poimituksi ja punnituksi.
Kummallinen arvonnousu vaan papin aamenen johdosta?!?
Siis tekeekö se jotenkin ihmisestä paremman??
Käytetty tai parastaennen päiväys ohi lukee siinä sormuksessa.
Ihmisen maailma on kovin pieni jos toi Rouvan arvonimi on suurin saavutus.
Uimamaisterikin on jotenkin tehnyt itse asian eteen enemmän kun Rouva joka on
vaan antanut itsensä kahlita sängynjalkaan.
Tai keittiön hellaan.
Lapsetkaan ja lasten tekeminen saati kasvatus ei ole nykyyhteiskunnassa
kiinni siitä asuuko edes vanhemmat samassa taloudesa. Onko vaimo vaan
julkistanut oman vajaavuutensa pärjätä ilman huoltajaa??
Anteeksi nyt mutta minä en arvosta ketään vaan tittelin perusteella.
Tuohon duuniin siis aviovaimoksi on niin kovin pienet pääsyvaatimukset.
Pääsykokeenkin voi suorittaa yhtähyvin kummalla päällä hyvänsä.Kyllä arvon Rouvatkin on voinut tehdä paljon hommia tittelinsä saavuttaakseen. Eikä sitä ketä vaan naista vaimoksi kelpuuteta. On pitänyt miellyttää miestä kaikin tavoin, että saisi hänet menemään naimisiin. Tai sitten kiristää kaikin tavoin. Osa miehistä tietysti saattaa olla helpompia nakkeja, eikä naisen tarvitse tehdä mitään. Ja jotkut naiset vaan on enemmän ihanaista vaimomatskua ja saa ilman sen kummemmin vaivaa näkemättä miehen kun miehen kosimaan. Mies kosii jo ensitreffeillä. Mutta sitten ne häät, niissä vasta naisella hommaa on! Niiden järjestelyyn olisi hyvä käydä ainakin joku koulutus. Ainahan voi tietysti palkata ammattilaisen tai skipata hääjuhlat. Pääasiahan on Rouvan arvonimen saavuttaminen, ei häät. Vaikka, jotkut naispolot on erehtynyt toisin luulemaan.
Eikä se työ lopu ees avioliitossa. Vieläkin pitäs pitää mies jotenkin tyytyväisenä ja ei sekään aina auta. Mies voi silti pettää Rouvaansa jonkun sexyn vanhan piian kanssa tai naapurin Rouvan kanssa. Tai pahempaa… jonkun avokin kanssa!!Mutta toisaalta väliäkö hällä, koska pääasia, että on Rouvaksi päästy? Eihän siinä sen enempiä tarvita. Ja jos käy hassusti niin titteli eronnutkin on parempi, kuin avovaimo! Lyhytkin avioliitto on aina parempi kuin 40 vuoden AVO"liitto". Ja AVO"vaimon" pitää tehdä ainakin 300% enemmän töitä pitääkseen AVOmiehensä, kun se voi lähteä koska vaan lätkiin. Ja ne vaimomatskua olevat Tosi Rouvat tietysti ovat täysin suojassa avioerolta. Hahah, mikä avioero?? Heidän miehensä ovat sitoutuneita ja vastuunsa ottaneita ja ei edes koskaan vilkaise muita. Eikä jätä Rouvaansa koskaan.
Onhan se Rouva hieno titteli. Katsokaa nyt vaikka vanhoja kotimaisia. Voi kun ne Rouvat on niin hienoja ja niitä pokkaillaan. ”Kyllä Rouva!”. Mahtavaa! Vieläkin Rouvia kyllä pitäisi kunnioittaa enemmän! - Katja30
vihitty vaimo kirjoitti:
Te olette avopuolisoita/avokkeja, jne. ette vaimoja ette puolisoja.
Laki antaa vaimo/puoliso nimen kun suhde on virallistettu joko maistraatissa tai papin aamen kautta.
Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Kun ollaan kihloissa puhutaan kihlatusta, opetelkaa nyt arvonne kun olette tyytyneet puolitiehen;DDD
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...???Kyllä nyt on jollakin vaimolla piuhat irti... Ei voi muutakuin nauraa. Itse olen ollut mieheni kanssa avoliitossa 14 vuotta hyvin onnellisesti ja katsonut sivusta kun usea avioliitot on menneet nurin.
Avoliitto on minun oma valintani, ei suinkaan olotila jossa odottelen jotakin ihme avioliittoa, sillä sitä en tietoisesti halua.
Minulle riittää se, että olemme mieheni kanssa onnellisia ja minun ei tarvitse keskustelupalstoilla moittia toisenlaiseen ratkaisuun päätyneitä pariskuntia.
Rauhoituhan nyt pikkuvaimo ja iloista kesää kaikille!
toivottaapi mies ja sen vaimo - Maisteri Larvanto
ketä vaan! kirjoitti:
Kyllä arvon Rouvatkin on voinut tehdä paljon hommia tittelinsä saavuttaakseen. Eikä sitä ketä vaan naista vaimoksi kelpuuteta. On pitänyt miellyttää miestä kaikin tavoin, että saisi hänet menemään naimisiin. Tai sitten kiristää kaikin tavoin. Osa miehistä tietysti saattaa olla helpompia nakkeja, eikä naisen tarvitse tehdä mitään. Ja jotkut naiset vaan on enemmän ihanaista vaimomatskua ja saa ilman sen kummemmin vaivaa näkemättä miehen kun miehen kosimaan. Mies kosii jo ensitreffeillä. Mutta sitten ne häät, niissä vasta naisella hommaa on! Niiden järjestelyyn olisi hyvä käydä ainakin joku koulutus. Ainahan voi tietysti palkata ammattilaisen tai skipata hääjuhlat. Pääasiahan on Rouvan arvonimen saavuttaminen, ei häät. Vaikka, jotkut naispolot on erehtynyt toisin luulemaan.
Eikä se työ lopu ees avioliitossa. Vieläkin pitäs pitää mies jotenkin tyytyväisenä ja ei sekään aina auta. Mies voi silti pettää Rouvaansa jonkun sexyn vanhan piian kanssa tai naapurin Rouvan kanssa. Tai pahempaa… jonkun avokin kanssa!!Mutta toisaalta väliäkö hällä, koska pääasia, että on Rouvaksi päästy? Eihän siinä sen enempiä tarvita. Ja jos käy hassusti niin titteli eronnutkin on parempi, kuin avovaimo! Lyhytkin avioliitto on aina parempi kuin 40 vuoden AVO"liitto". Ja AVO"vaimon" pitää tehdä ainakin 300% enemmän töitä pitääkseen AVOmiehensä, kun se voi lähteä koska vaan lätkiin. Ja ne vaimomatskua olevat Tosi Rouvat tietysti ovat täysin suojassa avioerolta. Hahah, mikä avioero?? Heidän miehensä ovat sitoutuneita ja vastuunsa ottaneita ja ei edes koskaan vilkaise muita. Eikä jätä Rouvaansa koskaan.
Onhan se Rouva hieno titteli. Katsokaa nyt vaikka vanhoja kotimaisia. Voi kun ne Rouvat on niin hienoja ja niitä pokkaillaan. ”Kyllä Rouva!”. Mahtavaa! Vieläkin Rouvia kyllä pitäisi kunnioittaa enemmän!Jos vanhojen suomi filmien mallilla eletään olis monessa kodissa isillä ja äidillä ainoa hattu lesät talvet se valkolakki joka nyt homehtuu yläkaapissa.
Samoin insinööri olisi arvossaan nyt niitä koulutetaan jo liikaa.
Rappusiivoojiksikaan eivät kelpaa.
Rouva ja insinöörin Rouva heh heh!!!
Esitteletkö tosiaan itsesi rouvana?
Jos sinulta kysytään arvo tai ammatti laitatko siihen Rouva??
Apua !!
Elät viime vuosisadalla.
Nauran kippurassa, "joutuuhan rouvaksikin pääsevä jotain tekemään"
Kerro mitä?
Olen voinut ihan huomaamattani tehdä rouvien hommia, ottanut suihin niellyt
anatanu naida kokoyön takaapäin .
Anteeksi en halua viedä toisten tehtäviä. - .......
vihitty vaimo kirjoitti:
Te olette avopuolisoita/avokkeja, jne. ette vaimoja ette puolisoja.
Laki antaa vaimo/puoliso nimen kun suhde on virallistettu joko maistraatissa tai papin aamen kautta.
Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Kun ollaan kihloissa puhutaan kihlatusta, opetelkaa nyt arvonne kun olette tyytyneet puolitiehen;DDD
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...???"Joten älkää kiemurrelko jos ette ole kelvanneet suhteessanne kuin avokki tasolle.
Nauramme teille joita ei ole vihille asti kelpuutettu, ja puhutte miehistänne...???"
kelvanneet? KAIKKI EIVÄT HALUA NAIMISIIN. itseasiassa voisin jopa väittää, että olen sitoutuneempi kuin monet avioliitossa elävät, tiedämme kumppanini kanssa elävämme yhdessä elämämme loppuun asti ilman papin aamentakin.
tiedän kuusikymppisen pariskunnan, jotka ovat eläneet 30 vuotta yhdessä, mutta eivät halua naimisiin. väitätkö sinä, ettei tällä rouvalla (ainiin, hän on siis 60-v. neiti, koska ei ole naimisissa?) ole oikeutta kutsua elämänkumppaniaan mieheksi?
ehkä sinä oletkin mennyt avioon varmistaaksesi, ettei ukkosi pääse karkaamaan helposti ja näyttääksesi muille naisille, että turha yrittää? sairas tuo sinun ajatusmaailmasi. - Anonyymi
ketä vaan! kirjoitti:
Kyllä arvon Rouvatkin on voinut tehdä paljon hommia tittelinsä saavuttaakseen. Eikä sitä ketä vaan naista vaimoksi kelpuuteta. On pitänyt miellyttää miestä kaikin tavoin, että saisi hänet menemään naimisiin. Tai sitten kiristää kaikin tavoin. Osa miehistä tietysti saattaa olla helpompia nakkeja, eikä naisen tarvitse tehdä mitään. Ja jotkut naiset vaan on enemmän ihanaista vaimomatskua ja saa ilman sen kummemmin vaivaa näkemättä miehen kun miehen kosimaan. Mies kosii jo ensitreffeillä. Mutta sitten ne häät, niissä vasta naisella hommaa on! Niiden järjestelyyn olisi hyvä käydä ainakin joku koulutus. Ainahan voi tietysti palkata ammattilaisen tai skipata hääjuhlat. Pääasiahan on Rouvan arvonimen saavuttaminen, ei häät. Vaikka, jotkut naispolot on erehtynyt toisin luulemaan.
Eikä se työ lopu ees avioliitossa. Vieläkin pitäs pitää mies jotenkin tyytyväisenä ja ei sekään aina auta. Mies voi silti pettää Rouvaansa jonkun sexyn vanhan piian kanssa tai naapurin Rouvan kanssa. Tai pahempaa… jonkun avokin kanssa!!Mutta toisaalta väliäkö hällä, koska pääasia, että on Rouvaksi päästy? Eihän siinä sen enempiä tarvita. Ja jos käy hassusti niin titteli eronnutkin on parempi, kuin avovaimo! Lyhytkin avioliitto on aina parempi kuin 40 vuoden AVO"liitto". Ja AVO"vaimon" pitää tehdä ainakin 300% enemmän töitä pitääkseen AVOmiehensä, kun se voi lähteä koska vaan lätkiin. Ja ne vaimomatskua olevat Tosi Rouvat tietysti ovat täysin suojassa avioerolta. Hahah, mikä avioero?? Heidän miehensä ovat sitoutuneita ja vastuunsa ottaneita ja ei edes koskaan vilkaise muita. Eikä jätä Rouvaansa koskaan.
Onhan se Rouva hieno titteli. Katsokaa nyt vaikka vanhoja kotimaisia. Voi kun ne Rouvat on niin hienoja ja niitä pokkaillaan. ”Kyllä Rouva!”. Mahtavaa! Vieläkin Rouvia kyllä pitäisi kunnioittaa enemmän!Hupsu sä olet, et ainakaan tervejärkinen
Hyi hitto miten joku tollanen harrastaa yäk.
- sanoa
Kyllä avoliitto, avovaimo ja avomies on ihan yleisesti käytössä olevia termejä. Myös virallisimmissa yhteyksissä. Ja jos joku puhuu tyttö/poikaystävästä tai nais/mieystävästä tai seurustelukumppanista niin kyllä siitä luulee, että he eivät asu yhdessä.
Ja minä (naimisissa oleva) usein puhun muiden avovaimoista vaimoina ja avomiehistä miehinä. Se vain on lyhyempi ja helpompi sana (kuten aviovaimoa on helpompi sanoa vaimoksi). Ei ole kukaan tullut vielä oikaisemaan. Rouvittelu olisi ehkä jo eri asia. Enkä aina edes tiedä, ovatko jotkut yhdessä asuvat parit avopuolisoita vai aviopuolisoita, jos ei ole kovin hyviä tuttuja. Esim. en teidä kaikista naapureistani.
Kyllähän sitä kihlaus -sanaakin käytetään nykyään miten sattuu? Se ärsyttää enemmän.- Minä ihminen
En voi ikinä ymmärtää tätä vastuu asiaa kun asiahan pitää olla täysin selvä ilman pakkoa siis avioliittoa.
Siihen viitataan kuinka helposti ihminen voi häipyä ja lähteä ns. kävelemään jos ei ole naimisiin menty, paskanmarjat sanon minä mistä on sitten vaikea lähteä??
Ei nykyään ole vaikeaa erota sen vaikeampaa avo- tai avioliitosta.
Miksi sitten asutaan yhdessä jos se on vankila josta et saa kävellä kun haluat?
Itse olen 45vuotias ja asuin mlempien vanhempieni luona vaikka vanhempani eivät asuneet samassa asunnossa avioliitostaan huolimatta.
Meitä oli 6 lasta ja kuitenkin asuttiin kahta asuntoa naapuritaloissa.
Aikuinen ihminen osaa ottaa vastuuta toisistaan ja kunnioittaa toisiaan ilman pakkoakin. - tarkemmin?
Minä ihminen kirjoitti:
En voi ikinä ymmärtää tätä vastuu asiaa kun asiahan pitää olla täysin selvä ilman pakkoa siis avioliittoa.
Siihen viitataan kuinka helposti ihminen voi häipyä ja lähteä ns. kävelemään jos ei ole naimisiin menty, paskanmarjat sanon minä mistä on sitten vaikea lähteä??
Ei nykyään ole vaikeaa erota sen vaikeampaa avo- tai avioliitosta.
Miksi sitten asutaan yhdessä jos se on vankila josta et saa kävellä kun haluat?
Itse olen 45vuotias ja asuin mlempien vanhempieni luona vaikka vanhempani eivät asuneet samassa asunnossa avioliitostaan huolimatta.
Meitä oli 6 lasta ja kuitenkin asuttiin kahta asuntoa naapuritaloissa.
Aikuinen ihminen osaa ottaa vastuuta toisistaan ja kunnioittaa toisiaan ilman pakkoakin.Mua kanssa kummastuttaa toi vastuu juttu. Voisko esim. ap kirjoittaja selventää sitä?
Itse olen naimisissa, mutta en kyllä mennyt siksi, että en pystyisi ottamaan itsestäni tai toisesta muutoin vastuuta. Pitkästä avoliitostakaan ei varmasti ole monelle mikään helppo lähteä. Jos puhutaan henkisestä puolesta.
Onhan siinä tietty aika, ennen kuin saa avioeron. Mutta ei sitä pakko ole enää kuin "paperilla" yhdessä, sen jälkeen kun päättää, että nyt tää on loppu. Samanlailla sitä voi kimpsunsa ja kampsunsa kerätä ja vaikka heti alkaa uusi suhde. Uusiin naimisiin tietysti ei voi mennä heti. Mutta onko sillä juuri merkitystä?
Lain mukaanhan avioliiton aikana on esim. elatusvelvollisuus. Mutta ois se nyt kumma jos oikeudessa pitäs tälläisiä asioita puida. Vai kunnioittaako ihmiset lakia/ei halua raastupaan? Mutta ehkä jotkut vaatii aina sen pakon tai, että joku määrää, että nyt teet näin tai et tee näin. Ja kuinka moni edes muuten tutustuu kunnolla (tai ollenkaan?) avioliittolakiin ennen kuin menee naimisiin?
Esim. tuo elatusvelvollisuus ei kyllä toteudu kaikissa avioliitoissa...
- kumpi vialla?
En lukenut kaikkia saamiasi vastauksia, joten joku on voinut samaa kirjoittaa jo aiemmin. Yritin kyllä poimia joukosta sinun myöhemmät kommenttisi saamiisi vastauksiin.
Jos oikein tulkitsin, sinua jurppii hiukan paitsi nimitys (avo- tai avio-) ja samalla koko avo-juttu. Nimityksestä ensin. Jossain puhuit kihlauksesta, jonka jälkeen toisesta osapuolesta voi puhua "kihlattuna", ja näin tietysti on. Olipa pari kihloissa tai ei, jos he elävät samassa osoitteessa, siitä lienee käytettävä jotain muutakin nimitystä kuin "kämppikset"? Koska pelkkiä kämppiksiä (vrt. opiskelukaverit) avopuolisot eivät ole, heillä on jonkinlainen sopimus yhteistaloudesta. Avoliitto on silloin kätevä nimitys, koska se ei suinkaan sekoita vaan päinvastoin erottelee, että kyseinen pari ei ole (vielä) naimisissa. Toki voitaisiin puhua pidemmin vaikka "avioliiton omaisissa olosuhteissa elävistä", mutta kuka sellaista puhekielessä jaksaisi? Ja avoliittolaiset, jotka ovat kihloissa, ovat ainakin minun mielestäni enemmän avopuolisoita kuin kihlattuja toisilleen, koska kihlaus on nykyään lähestulkoon pelkkä lupaus, joka voidaan seuraamuksitta rikkoa (eikä tunnu kaikille nykyään enää tarkoittavan edes avioliittolupausta), kun sen sijaan avoliitto osoittaa pariskunnan todella tehneen jo jotain - muuttaneen hynttyyt yhteen.
Jos avovaimon tai -miehen lyhentää pelkäksi vaimoksi tai mieheksi, niin silloin sekoittumisen vaara vastaaviin avio-nimityksiin toki on olemassa. Useimmiten kuitenkin asiayhteydestä tulee kenties ilmi, onko pari avo- vai avioliitossa - jos sen tietäminen ulkopuoliselle edes niin tarkkaan on tarpeen. Läheiset todennäköisesti tietävät nimityksistä huolimatta ja ulkopuolisillehan nämä tämmöiset eivät niin suuressa määrin kuulu, että siitä tuntemattomien kohdalla kannattaisi yöuniaan menettää, vaikkei oikeaa statusta tietäisikään. Joka tapauksessa se, että toista puhuttelee vaimoksi tai mieheksi, kertoo jonkinasteisesta sitoutumisesta, yhdessäelosta. Ja jos ulkopuolisen on jostain syystä tarvis tietää toisten oikea siviilisääty (vaikkapa tehdessään kiinteistökauppoja ja tarvitessaan mahdollisesti aviopuolison suostumuksen tilanteissa, joissa laki niin määrää) - silloinhan sen saa näppärästi selville kysymällä.
Jos sinua sen sijaan jurppii pelkkä avoliitto sinänsä (puhuit perinteisistä perhearvoista), niin kannattanee muistaa, että pelkkä nimitys ei kerro vielä mitään kenenkään henkisestä sitoumuksesta mihinkään. On avopuolisoita, jotka ovat hyvin sitoutuneita toisiinsa ja aviopuolisoita, jotka ovat avioita toisilleen vain nimellisesti. Siksipä näiden nimitysasioiden ei kannattaisi antaa johtaa itseään harhaan siinä, mitä joku toinen kokee. Eikä omia arvostuksiaan kannattaisi ehkä myöskään julistaa ainoina oikeina - edes perinteiden nimissä. - ikikihloissa oleva avoke
...mieheni mielellään mua sanoo silti vaimoksi. Eikä se mua heiluta suuntaan ei toiseen: läheiset tietää miten asiat on. Olemme toisiimme sitoutuneet, paitsi taloudellisesti pyrimme pitämään jotenkuten erilliset perinnöt - elämme uusiosuhdetta, asumme yhdessä, meillä on eri sukunimet... Vastuu? Olin naimisissa niin perkeleesti yli kaksikymmentä vuotta, ja siis ihan oikeasti vaimo. Se mies ei kyllä minusta vastuuta kantanut, eikä oikein mistään, niin naimisissa kuin oltiinkin.
Mutta söpöä on lukea miten tuoreehko aviomies onnensa ja ylpeytensä kukkuloilla täällä hehkuttelee avio-onneaan. Toivon vilpittömästi että onni kestää ja lujittuu, ja avio tuntuu hyvältä ja mukavalta vielä ensimmäisen vuoden jälkeen useita vuosia! - miestäni
miksi haluan, etkä sä voi sille mitään. En ole koskaan mennyt naimisiin periaatteellisista syistä, ja mieheni jakaa periaatteeni. Emme tarvitse valtiota tai kirkkoa määrittelemään suhdettamme, sen pysyvyyttä ja sitoutumisemme astetta, vaan teemme sen itse. Ja kutsumme toisiamme vaimoksi ja mieheksi, jos haluamme. Me tosin useimmiten kutsumme joksikin muuksi (esim. mun kulta), mutta toisinaan myös vaimoksi ja mieheksi.
On se jännä, että , että jotkut haluaisivat määrätä kaikille ihmisille tietyn normin, jonka mukaan pitää elää, ja se normi on heidän valitsemansa elämäntapa. Missä se on semmonen laki, joka määrää, että (avio)vaimo on vaimo, mutta (avo)vaimo ei? Koskeeko toi vaimo-sanan käyttöoikeus vain kristillisesti naimisiin menneitä, vai saako esim. maistraatissa avioituneet käyttää sitä kanssa? - JuttaT
tuntuu olevan yleistä ( myös keskustelupalstoilta tulkittuna), että monet ovat valmiita tekemään lapset jo suhteen alkuvaiheessa, mutta naimisiin eivät ole valmiita menemään sen sitovuuden vuoksi. Yleensä naisilla tuntuisi olevan naimisiinmenohalua, mutta mies ei vaan suostu naimisiin. Vaikka siis olisi jo lapsetkin hankittuna. Olen huomannut, että monet tuossa tilanteessa olevat naiset yrittävät puhua siihen tyyliin kuin olisivat naimisissa ja jotkut yrittävät kovasti esitellä kihlasormustaan kaikille, vaikka siis kyseessä ei ole edes varsinainen kihlaus=avioliittolupaus. Selvästi naimattomuus ei ole heille ok.
- ei ymmärrä
Jos ei koskaan aio mennä naimisiin, ymmärrän sen, mutta jos ei vaan vielä ole valmis ja haluaa odotella niin sitä ihmettelen. Siis jos kuitenkin on jo yhteisiä lapsiakin. Mikä siihen on syynä, että ihmiset uskaltautuu tähän isompaan suhdetta ja elämää muuttaavaan asiaan, mutta ei avioliittoon? Ja joka koskee myös kolmatta osapuolta eli sitä lasta. On kyllä ihmisiä, jotka sinkkunakin haluavat lapsen, joten ei kai sen niin väliä kai ole sitten onko pari sitoutunut toisiinsa vai ei. Itsellä taas on tärkeää se, että kenen kanssa lapsen saa.
Usein naiselle vauvakuume ohittaa avioliittohalun. Tai sitten on ajatuksena, että kyllä se mies sitten menee naimisiin, kun meillä on lapsikin. Ja moni meneekin esim. jo ristiäisten yhteydessä. Tai nainen pitää lasta isompana sitoumuksena kuin avioliittoa. On myös naisia, jotka ei halua naimisiin. Mutta useimmiten se taitaa olla päin vastoin. - aviomies08
Valitettavasti se yleisesti juuri miehen epävarmuutta ja sitoutumiskammoa, ettei mennä naimisiin (toki poikkeuksiakin on). Mielestäni miehen tehtävä on ottaa reilusti vastuu naisesta ja viedä alttarille, eikä pitää naista epävarmuudessa ja ns. takaporttia auki. Jos mies haluaa mennä naimisiin, niin kovin moni nainen tuskin pistää kapuloita rattaisiin. Tietysti sillä edellytyksellä, että kumppani on sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.
Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi? Ehkäpä kyse on juuri miesten päättämättömyydestä, mene ja tiedä... - samavaimo
aviomies08 kirjoitti:
Valitettavasti se yleisesti juuri miehen epävarmuutta ja sitoutumiskammoa, ettei mennä naimisiin (toki poikkeuksiakin on). Mielestäni miehen tehtävä on ottaa reilusti vastuu naisesta ja viedä alttarille, eikä pitää naista epävarmuudessa ja ns. takaporttia auki. Jos mies haluaa mennä naimisiin, niin kovin moni nainen tuskin pistää kapuloita rattaisiin. Tietysti sillä edellytyksellä, että kumppani on sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.
Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi? Ehkäpä kyse on juuri miesten päättämättömyydestä, mene ja tiedä...Kuivan huumorin miehiä. Kiitos vaan, saatiin tuon miehen(AVO!) kanssa nauraa pitkästä aikaa kunnolla.
Mukavaa jatkoa avioliitollesi. Muistathan olla virallinen ja vastuullinen huomennakin, ettei vaan totuus unohtuisi...heh - Susipari
aviomies08 kirjoitti:
Valitettavasti se yleisesti juuri miehen epävarmuutta ja sitoutumiskammoa, ettei mennä naimisiin (toki poikkeuksiakin on). Mielestäni miehen tehtävä on ottaa reilusti vastuu naisesta ja viedä alttarille, eikä pitää naista epävarmuudessa ja ns. takaporttia auki. Jos mies haluaa mennä naimisiin, niin kovin moni nainen tuskin pistää kapuloita rattaisiin. Tietysti sillä edellytyksellä, että kumppani on sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.
Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi? Ehkäpä kyse on juuri miesten päättämättömyydestä, mene ja tiedä...Ei meitä huolita sinne alttarille, kun kumpikaan ei kuulu kirkkoon... Riittääkö arvon herralle maistraatissa vihkiminen? Ollaanko sitten ihka oikea aviopari, jossa voidaan nimitellä vaimoksi ja mieheksi ja vaikka sun miksi?
- saman huomannut
Olen huomannut saman. Monet kaverit häpeää, että on tullut tehtyä lapsiakin ja sitten huomataan, ettei mies ole valmis sitotutumaan avioliittoon. No onhan Suomi pullollaan yksinhuoltajia, mutta onneksi valtio pitää heistäkin huolen.
Tulee muuten niin arkipuheissa esiin tuo. Hyvä ystäväni esitteli kihlasormustaan ja pyöräytti lapsenkin mutta sitten kerran möläytti, ettei mies aio mennä naimisiin. Se oli karvas pettymys tälle ystävälle. - Tillintallin_
aviomies08 kirjoitti:
Valitettavasti se yleisesti juuri miehen epävarmuutta ja sitoutumiskammoa, ettei mennä naimisiin (toki poikkeuksiakin on). Mielestäni miehen tehtävä on ottaa reilusti vastuu naisesta ja viedä alttarille, eikä pitää naista epävarmuudessa ja ns. takaporttia auki. Jos mies haluaa mennä naimisiin, niin kovin moni nainen tuskin pistää kapuloita rattaisiin. Tietysti sillä edellytyksellä, että kumppani on sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.
Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi? Ehkäpä kyse on juuri miesten päättämättömyydestä, mene ja tiedä...Minun vanhempani ovat olleet 20 vuotta yhdessä, eivät naimisissa, ja hyvin pyyhkii vieläkin.
Onko isäni sinusta nyt ihan hirveän vastuuton mies kun ei ole ottanut "reilusti vastuuta" äidistäni?
Olen asunut yhdessä avomieheni kanssa viisi vuotta ja olemme molemmat sitä mieltä että naimisiin menemme vasta silloin kun se juridiselta kannalta katsoen on järkevää. Meillä on molemmilla omat tilit, yhteiset kulut maksetaan puoliksi ja omat kulut taas erikseen.
"Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi?"
Miksi pitäisi ottaa? - Heli35
aviomies08 kirjoitti:
Valitettavasti se yleisesti juuri miehen epävarmuutta ja sitoutumiskammoa, ettei mennä naimisiin (toki poikkeuksiakin on). Mielestäni miehen tehtävä on ottaa reilusti vastuu naisesta ja viedä alttarille, eikä pitää naista epävarmuudessa ja ns. takaporttia auki. Jos mies haluaa mennä naimisiin, niin kovin moni nainen tuskin pistää kapuloita rattaisiin. Tietysti sillä edellytyksellä, että kumppani on sellainen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä.
Kaikkein ihmeellisintä on tosiaan tuo lapsien hankinta ennen avioliittoa. Jos on yhteisiä lapsiakin, niin mikä ihme siinä mättää, ettei voida ottaa kumppania viralliseksi puolisoksi? Ehkäpä kyse on juuri miesten päättämättömyydestä, mene ja tiedä...viestiketjua, törmäsin jatkuvasti sanaan "vastuu". Kenelläkään ei ole todellista vastuuta aikuisesta ihmisestä, vaikka olisi kuinka puoliso. Omiin lapsiin tämä pätee, joten voisitko lakata jankuttamasta vastuullisuudesta.
- Herää Ruusunen...
Hienoa, että olet tuoreesta avioliitostasi noin innostunut. Toivon mukaan olet vielä vuosien ja ehkä vuosikymmenienkin jälkeen. Ja suosittelet asiaa edelleen lämpimästi.
Kannattaisi kuitenkin avata ne silmät. Pelkkä avioituminen kun ei ihmisiä ja suhteita muuta hokkuspokkus yhtäkkiä muuksi mitä ne on olleet muutama sekuntti sitten ennen kun heidät julistettiin aviopuolisoiksi. Ja kuten joku kirjoitti, se, että on avioliitossa tai avoliitossa ei kerro suhteen laadusta tai ihmisistä juuri mitään. Avio- ja avoliittoja kun on niin monenlaisia. Asiat ei sentään ole niin mustavalkoisia kuin luulet! Ehkä huomaat sen joskus vanhempana.
Itse voin 9 vuoden avoliiton ja 4 vuoden avioliiton kokemuksella sanoa, että meillä ei ainakaan naimisiin meno muuttanut mitenkään järisyttävästi tunteitamme, suhdettamme eikä meitä ihmisenä. Ei huonompaan eikä juuri parempaankaan suuntaan. Eikä tarvinnutkaan muuttaa, hyvä on näin, mutta niin oli avoliitossakin. Siksi menimmekin naimisiin, koska meillä oli hyvä olla yhdessä. Jos asiat olisi ollut huonosti, ei avioliitto niitä todennäköisesti olisi muuksi muuttanut.
Taisi mies joskus vaimoksi avoliitossakin erehtyä sanomaan. Mutta enemmän nyt on vaimotellut. Tai ainakin alussa korosti sitä sanaa ja tykkäsi sanoa "vaimo".- aviomies08
..vastaus, kiitos siitä. En tosiaan lähde sitä väittämään, että avioliitto on oikotie onneen, en todellakaan. Parisuhde vaatii samalla tavoin kovaa työtä ollaan sitten avioliitossa tai avosuhteessa. Avioliitto ei myöskään muuta ihmistä paremmaksi, eikä se kerro tosiaankaan suhteen laadusta mitään.
Toisaalta avioliitto kuitenkin ON täysin eri asia verrattuna avosuhteeseen. Avioliitto on julkinen, se on solmittu julkisesti ja saanut myös juridisen aseman perintöoikeuksineen. Mielestäni sekin, että ollaan todistajien läsnäollessa luvattu rakastaa toisia myös pahoina päivinä, on oikeasti merkityksellistä. Ainakin itselleni ja vaimolleni.
Toivon hartaasti, että voin myös 10 ja 20 avioliittovuoden jälkeen kirjoittaa suosituksia avioliiton puolesta. - merikukkaliina
aviomies08 kirjoitti:
..vastaus, kiitos siitä. En tosiaan lähde sitä väittämään, että avioliitto on oikotie onneen, en todellakaan. Parisuhde vaatii samalla tavoin kovaa työtä ollaan sitten avioliitossa tai avosuhteessa. Avioliitto ei myöskään muuta ihmistä paremmaksi, eikä se kerro tosiaankaan suhteen laadusta mitään.
Toisaalta avioliitto kuitenkin ON täysin eri asia verrattuna avosuhteeseen. Avioliitto on julkinen, se on solmittu julkisesti ja saanut myös juridisen aseman perintöoikeuksineen. Mielestäni sekin, että ollaan todistajien läsnäollessa luvattu rakastaa toisia myös pahoina päivinä, on oikeasti merkityksellistä. Ainakin itselleni ja vaimolleni.
Toivon hartaasti, että voin myös 10 ja 20 avioliittovuoden jälkeen kirjoittaa suosituksia avioliiton puolesta.Todennäköisesti avioliittosi kestää kuitenkin vain sen 7 vuotta, koska vaimosi huomaa, miten takakireä kontrollifriikki olet. Onnea! :)
- otaenää
aviomies08 kirjoitti:
..vastaus, kiitos siitä. En tosiaan lähde sitä väittämään, että avioliitto on oikotie onneen, en todellakaan. Parisuhde vaatii samalla tavoin kovaa työtä ollaan sitten avioliitossa tai avosuhteessa. Avioliitto ei myöskään muuta ihmistä paremmaksi, eikä se kerro tosiaankaan suhteen laadusta mitään.
Toisaalta avioliitto kuitenkin ON täysin eri asia verrattuna avosuhteeseen. Avioliitto on julkinen, se on solmittu julkisesti ja saanut myös juridisen aseman perintöoikeuksineen. Mielestäni sekin, että ollaan todistajien läsnäollessa luvattu rakastaa toisia myös pahoina päivinä, on oikeasti merkityksellistä. Ainakin itselleni ja vaimolleni.
Toivon hartaasti, että voin myös 10 ja 20 avioliittovuoden jälkeen kirjoittaa suosituksia avioliiton puolesta.Tiesiköhän vaimosi mihin avioituessaan ryhtyi. Älä vaan näytä näitä tekstejä hänelle. Outo hyyp...
- aviomies08
otaenää kirjoitti:
Tiesiköhän vaimosi mihin avioituessaan ryhtyi. Älä vaan näytä näitä tekstejä hänelle. Outo hyyp...
...vastaustasi. Mitkäköhän ajatuksistani menivät sinulta ohi tai olivat ihmeellisiä?
Satun vain edustamaan perinteistä avioliittokäsitystä, jossa avioliitto nähdään hienona asiana rehellisenä parisuhteena ja vastuunottamisena. Toisaalta mitä muutakaan sitä voi nykymaailmassa odottaa kuin vanhojen HYVIEN arvojen lyttäämistä... - miksi hyvien ?
aviomies08 kirjoitti:
...vastaustasi. Mitkäköhän ajatuksistani menivät sinulta ohi tai olivat ihmeellisiä?
Satun vain edustamaan perinteistä avioliittokäsitystä, jossa avioliitto nähdään hienona asiana rehellisenä parisuhteena ja vastuunottamisena. Toisaalta mitä muutakaan sitä voi nykymaailmassa odottaa kuin vanhojen HYVIEN arvojen lyttäämistä...Puhut vanhoista hyvistä arvoista ja vastuunottamisesta. Ihmettelen vilpittömästi molempia argumenttejasi.
Miksi avioliitto olisi "vanha hyvä arvo", kun avioeroja on koko ajan enemmän ja enemmän. Menneet sukupolvet pysyivät liitoissaan pakon sanelemina, kun avioero oli suuri häpeä. Kärsittiin hiljaa ja voitiin huonosti.
Koko instituutio on rapautumassa, eikä ihme: Ihmistä ei ole luotu yksiavioisuuteen, vaan avioliitto on ihmisen itsensä (= kirkon ja yhteiskunnan) keino pitää yhteiskuntarauhaa yllä ja estää liika irtoseksi. Ihminen haluaa helposti kuvitella, että avioliitossa on kyse jostain "jumalallisesta" ja ylevästä, mutta tosiasiassa se on pelkkä käytännön ratkaisu tiettyihin ongelmiin.
Ja mitä tulee vastuunottamiseen: Eiköhän vastuu itsestä, toisesta ja tästä maailmasta voi olla jotakin muutakin kuin avioliitto. Moni on avioliitossa pelkästä omistushalusta: halu omistaa toinen ihminen ja mustasukkaisesti valvoa tätä, on yksi avioliiton piirre. Naisen halutaan synnyttävän jälkeläisiä, jotta hänet saadat sidottua kiinni. Tämäkin on monen miehen ajatus "vastuun ottamisesta".
Minusta avioliiton motiivit ovat usein lähinnä itsekkäitä ja omahyväisiä. - ei arvoja
aviomies08 kirjoitti:
...vastaustasi. Mitkäköhän ajatuksistani menivät sinulta ohi tai olivat ihmeellisiä?
Satun vain edustamaan perinteistä avioliittokäsitystä, jossa avioliitto nähdään hienona asiana rehellisenä parisuhteena ja vastuunottamisena. Toisaalta mitä muutakaan sitä voi nykymaailmassa odottaa kuin vanhojen HYVIEN arvojen lyttäämistä...Et alleviivaa arvoja, vaan tuomioita muille jotka ei näe laillasi. Ethän todella voi olla niin yksinkertainen, että luulet avion muuttavan toimivaa parisuhdetta jotenkin tärkeämmäksi. Kysehän on tunteista ei sakramenteista ja todistelusta muille.
Käyhän tavaamassa avioliitto-palstan aloitus pettävistä aviomiehistä. Aika tuttua monelle....Joten se siitä "pyhästä" instituutiosta. - asiat!
aviomies08 kirjoitti:
..vastaus, kiitos siitä. En tosiaan lähde sitä väittämään, että avioliitto on oikotie onneen, en todellakaan. Parisuhde vaatii samalla tavoin kovaa työtä ollaan sitten avioliitossa tai avosuhteessa. Avioliitto ei myöskään muuta ihmistä paremmaksi, eikä se kerro tosiaankaan suhteen laadusta mitään.
Toisaalta avioliitto kuitenkin ON täysin eri asia verrattuna avosuhteeseen. Avioliitto on julkinen, se on solmittu julkisesti ja saanut myös juridisen aseman perintöoikeuksineen. Mielestäni sekin, että ollaan todistajien läsnäollessa luvattu rakastaa toisia myös pahoina päivinä, on oikeasti merkityksellistä. Ainakin itselleni ja vaimolleni.
Toivon hartaasti, että voin myös 10 ja 20 avioliittovuoden jälkeen kirjoittaa suosituksia avioliiton puolesta.Seurustelu, avoliitto ja avosuhde ovat mielestäni kaikki ihan eri asioita!
Sellaisiakin olen kuullut olevan kun avoin avioliitto... - Pylleröinen
aviomies08 kirjoitti:
..vastaus, kiitos siitä. En tosiaan lähde sitä väittämään, että avioliitto on oikotie onneen, en todellakaan. Parisuhde vaatii samalla tavoin kovaa työtä ollaan sitten avioliitossa tai avosuhteessa. Avioliitto ei myöskään muuta ihmistä paremmaksi, eikä se kerro tosiaankaan suhteen laadusta mitään.
Toisaalta avioliitto kuitenkin ON täysin eri asia verrattuna avosuhteeseen. Avioliitto on julkinen, se on solmittu julkisesti ja saanut myös juridisen aseman perintöoikeuksineen. Mielestäni sekin, että ollaan todistajien läsnäollessa luvattu rakastaa toisia myös pahoina päivinä, on oikeasti merkityksellistä. Ainakin itselleni ja vaimolleni.
Toivon hartaasti, että voin myös 10 ja 20 avioliittovuoden jälkeen kirjoittaa suosituksia avioliiton puolesta.Eli siis ainoa ero avoliiton ja avioliiton suhteen siis mielestäsi onkin, että se on julkinen, solmittu julkisesti, on juridinen asema perintöoikeuksineen. Suhteen laatua ja ihmisiä se ei muuta miksikään yms. ?
Monella ne todistajat ovat sieltä maistraatin puolesta eli eivät ole edes tuttuja. Sillä ei taida käytännössä olla paljon merkitystä oliko todistajia läsnä vai ei. Ja kysymys kuuluu "tahdotko" ei "lupaatko"? Ja jos todistajia kaipaa lupailuilleen niin niitähän voi pyytää koska vaan! Ja todistajat ovat kai paikalla enemmänkin siksi, että joku voisi väittää, että ei ole naimisiin koskaan mennytkään eikä ollut paikalla. He todistavat vihkimisen tapahtuneen. Vaikka ei juututa tähän, enemmän kai sillä todistajien läsnäololla on varmaan sellainen "henkinen merkitys" itselle, että haluaa todistajien läsnäollessa luvata jotain vaikka tietää, että ei niitä todistajia myöhemmin puoliso tai kukaan muukaan perää.
Ja onhan näitä, jotka menee naimisiin käytännön syistä. Esim. jos puoliso on toisen maan kansalainen tms. Juridisuusko avioliitosta vaan tekee paremman?
Ja miten suhtaudut rekisteröityyn parisuhteeseen? Onko se rinnastettavissa avioliittoon? Siinähän saa myös juridisen aseman. Jos se on se isoin ero avoliittoon.
Avopari voi tehdä testamentin, jos perintöasiat huolestuttaa. Eikä aviopuolisokaan peri puolisoaan, jos on lapsia eikä ole tehty testamenttia, jolla aviopuoliso perisi jotain.
Ystävämme menivät muutaman avoliittovuoden jälkeen naimisiin kuukausi sitten kahden todistajan läsnäollessa. Häneltä kysyttiin muuttuiko jokin. Sanoi, että no eipä oikeastaan. Kummankaan sukunimikään ei vaihtunut. Lapsen laskettu aika on syksyllä ja ei tarvitse isyyden todistamisia. Se on yksi eroavaisuus. - Pylleröinen
Pylleröinen kirjoitti:
Eli siis ainoa ero avoliiton ja avioliiton suhteen siis mielestäsi onkin, että se on julkinen, solmittu julkisesti, on juridinen asema perintöoikeuksineen. Suhteen laatua ja ihmisiä se ei muuta miksikään yms. ?
Monella ne todistajat ovat sieltä maistraatin puolesta eli eivät ole edes tuttuja. Sillä ei taida käytännössä olla paljon merkitystä oliko todistajia läsnä vai ei. Ja kysymys kuuluu "tahdotko" ei "lupaatko"? Ja jos todistajia kaipaa lupailuilleen niin niitähän voi pyytää koska vaan! Ja todistajat ovat kai paikalla enemmänkin siksi, että joku voisi väittää, että ei ole naimisiin koskaan mennytkään eikä ollut paikalla. He todistavat vihkimisen tapahtuneen. Vaikka ei juututa tähän, enemmän kai sillä todistajien läsnäololla on varmaan sellainen "henkinen merkitys" itselle, että haluaa todistajien läsnäollessa luvata jotain vaikka tietää, että ei niitä todistajia myöhemmin puoliso tai kukaan muukaan perää.
Ja onhan näitä, jotka menee naimisiin käytännön syistä. Esim. jos puoliso on toisen maan kansalainen tms. Juridisuusko avioliitosta vaan tekee paremman?
Ja miten suhtaudut rekisteröityyn parisuhteeseen? Onko se rinnastettavissa avioliittoon? Siinähän saa myös juridisen aseman. Jos se on se isoin ero avoliittoon.
Avopari voi tehdä testamentin, jos perintöasiat huolestuttaa. Eikä aviopuolisokaan peri puolisoaan, jos on lapsia eikä ole tehty testamenttia, jolla aviopuoliso perisi jotain.
Ystävämme menivät muutaman avoliittovuoden jälkeen naimisiin kuukausi sitten kahden todistajan läsnäollessa. Häneltä kysyttiin muuttuiko jokin. Sanoi, että no eipä oikeastaan. Kummankaan sukunimikään ei vaihtunut. Lapsen laskettu aika on syksyllä ja ei tarvitse isyyden todistamisia. Se on yksi eroavaisuus.Jotakin eroahan avoliitolla ja avioliitolla luulisi vielä olevan, kun on avopareja, jotka haluavat samat juridiset oikeudet mitä aviopareilla on. Mutta eivät halua mennä naimisiin saadakseen ne edut? Miksi ei? Pitäisikö heteroillekin olla vielä jonkinlainen rekisteröity parisuhde, joka ei ole avioliitto? Ja miksi?
- avoliitossa jo 7. vuotta
aviomies08 kirjoitti:
...vastaustasi. Mitkäköhän ajatuksistani menivät sinulta ohi tai olivat ihmeellisiä?
Satun vain edustamaan perinteistä avioliittokäsitystä, jossa avioliitto nähdään hienona asiana rehellisenä parisuhteena ja vastuunottamisena. Toisaalta mitä muutakaan sitä voi nykymaailmassa odottaa kuin vanhojen HYVIEN arvojen lyttäämistä...Onko sulla aviomies08 valikoiva ymmärrys? Ymmärrät vain niitä tahoja, jotka ovat naimisissa, mutta et ole kommentoimatta niitä muita vastauksia kuin "en ymmärrä vastaustasi" -tyyliin. Mä en ymmärrä sua, riittääkö!?
- onnea liitollenne!
aviomies08 kirjoitti:
...vastaustasi. Mitkäköhän ajatuksistani menivät sinulta ohi tai olivat ihmeellisiä?
Satun vain edustamaan perinteistä avioliittokäsitystä, jossa avioliitto nähdään hienona asiana rehellisenä parisuhteena ja vastuunottamisena. Toisaalta mitä muutakaan sitä voi nykymaailmassa odottaa kuin vanhojen HYVIEN arvojen lyttäämistä...On onni silloin, kun kaksi perinteistä avioliittokäsitystä edustavaa kohtaa toisensa. Silloin mies ja nainen ovat onnellisia yhdessä, kun on yhteinen ja sama arvomaailma, jonka mukaan eletään. Hienoa, että selkärankaisia ja jämeriä suomalaismiehiä on olemassa. Olen ylpeä teistä.
t. suomalainen nainen.
- vaimoska
Siis...mitä? Miksi ihmeessä ottaa niin päähän se, että joku lyhentää puhekielessä avovaimonsa vaimoksi? En nyt käsittänyt ollenkaan. Mitä se on pois loistavasta AVIOsuhteestasi....? Et taida olla ihan terve tai tämä oli vain todella kehno provo..
- paremmin kun
sisäistät että aloittaja on uskovainen ja hänen mielestään avoliitossa asujat tekee syntiä ja jotuu helvettiin. Hän lobbaa avioliittoa ja toisaalta myös paheksuu avoliittolaisia... Ei sen kummempaa :)
- apuaah
En ymmärrä miksi puhutaan kirjahyllystä, jos siinä ei kerran ole edes kirjoja. Tai mikä tarve on kertoa olevansa sinkku, kun virallinen termi kuuluu naimaton. Kun ihmiset nyt ylipäätään sisäistäisivät hiukan paremmin terminologiaa ja kantaisivat vastuunsa ilmaisustaan, niin voisimme kaikki yhdessä porata vaahtokarkkeja ja pierrä nauloja..
Eikö se vain olisikin mukavaa :)- Hyllyvihaaja
Tämä kirjahylly asia on vaivannut jo kauan.
Eikö kirjahyllyssä voida säilyttää kirjoja eika kaikkea turhaa krääsää,
kynttilöitä, valokuvakehyksiä, tuntemattoman taiteilijan omituisia savimöykkyjä.
Jos ei ole kirjoja miksi mennään kauppaan ostamaan hylly kirjoille?
Koitetaan hyvinkin esittää lukutaitoista ja tuskin yhtään kirjaa löytyy taloudesta.
Ostakaa romuhylly biltemasta ja kun olette saanut edes 5 kirjaa hankkikaa vasta sitten kirjahylly.
Vaahtokarkkeja en voi sietää. - Hyllyvihaaja
Tämä kirjahylly asia on vaivannut jo kauan.
Eikö kirjahyllyssä voida säilyttää kirjoja eika kaikkea turhaa krääsää,
kynttilöitä, valokuvakehyksiä, tuntemattoman taiteilijan omituisia savimöykkyjä.
Jos ei ole kirjoja miksi mennään kauppaan ostamaan hylly kirjoille?
Koitetaan hyvinkin esittää lukutaitoista ja tuskin yhtään kirjaa löytyy taloudesta.
Ostakaa romuhylly biltemasta ja kun olette saanut edes 5 kirjaa hankkikaa vasta sitten kirjahylly.
Vaahtokarkkeja en voi sietää.
- se sitten
on, vakipanoko vai hoito ?? ??
- Ei avo eikä vaimo
Vaimo ei ole sama kun avovaimo,
onkos Muija sama kun vaimo?
Entäs Mun Akka, onko se vaimo vai avovaimo?
Muoriksi olen myös kuullut kutsuttavan, sehän ei kuulosta vaimolta
ollenkaan, oiskos se sitten lähempänä avoa tai entistä vaimoa?
Miehet on hyviä keksimään näitä nimiä kullalleen.
Hellittelynimiksikin joku niitä kutsuu vaikka en ole vielä
keksinyt miten Muija nimitys tuntuu hellittelyltä.
Myös naiset kehittää nimityksiä Avio- ja avopuolisoilleen taitaa samat nimet sekottua ihan poikaystäviinkin.
Vai mitä sanotte kun nainen huutaa miestään Mulkuksi?
Siihen sekottuu helposti ihan ulkopuolisetkin miehet.
Tai Sohvaperuna, Saatanan juoppolalli ja kovinkin suosittu Kusipää.
Kannattaako näitä edes mainita kun rakkaalla on monta nimeä. - Anonyymi
Ei avo eikä vaimo kirjoitti:
Vaimo ei ole sama kun avovaimo,
onkos Muija sama kun vaimo?
Entäs Mun Akka, onko se vaimo vai avovaimo?
Muoriksi olen myös kuullut kutsuttavan, sehän ei kuulosta vaimolta
ollenkaan, oiskos se sitten lähempänä avoa tai entistä vaimoa?
Miehet on hyviä keksimään näitä nimiä kullalleen.
Hellittelynimiksikin joku niitä kutsuu vaikka en ole vielä
keksinyt miten Muija nimitys tuntuu hellittelyltä.
Myös naiset kehittää nimityksiä Avio- ja avopuolisoilleen taitaa samat nimet sekottua ihan poikaystäviinkin.
Vai mitä sanotte kun nainen huutaa miestään Mulkuksi?
Siihen sekottuu helposti ihan ulkopuolisetkin miehet.
Tai Sohvaperuna, Saatanan juoppolalli ja kovinkin suosittu Kusipää.
Kannattaako näitä edes mainita kun rakkaalla on monta nimeä.Hah haa ja tämmöistä olet haluamassa itsellesi.
- yhteisiä lapsia
Eikös avopari joilla on yhteisiä lapsia eroa lain tms. mukaan avoparista joilla ei ole? Miten ja missä yhteydessä? Ja edellyttääkö tämä yhdessä asumista vai onko seurusteleva pari joilla on yhteisiä lapsia samassa asemassa?
- dskakasdasd
Avopari jolla on lapsia voidaan joissain tapauksissa rinnastaa aviopariin.
Käsittääkseni avoparin on kuitenkin ns. elettävä avioliitonomaisissa olosuhteissa, eli luulisin, että yhdessä on asuttava? - näin se menee
dskakasdasd kirjoitti:
Avopari jolla on lapsia voidaan joissain tapauksissa rinnastaa aviopariin.
Käsittääkseni avoparin on kuitenkin ns. elettävä avioliitonomaisissa olosuhteissa, eli luulisin, että yhdessä on asuttava?Avosuhteessa syntyneiden lasten isyys pitää tunnustaa. Avioliitossa syntyneiden lasten isyyttä ei tarvitse erikseen käydä tunnustamassa. Kyllähän se vaikuttaa lapsenkin oikeuksiin, onko syntynyt avosuhteesta vai pyhästä avioliitosta.
- isä??????????
näin se menee kirjoitti:
Avosuhteessa syntyneiden lasten isyys pitää tunnustaa. Avioliitossa syntyneiden lasten isyyttä ei tarvitse erikseen käydä tunnustamassa. Kyllähän se vaikuttaa lapsenkin oikeuksiin, onko syntynyt avosuhteesta vai pyhästä avioliitosta.
aina varma, mutta, mutta kuka on isä ,on sitte avio tai avo ei se takaa kuka on lapsen isä;D ;D
- Sanan vääntelijä
Avioliiton ja avoliiton erot korostuu enemmän mielestäni ensimmäisinä vuosina. Jos on ollut avoliitossa esim. muutaman kuukauden tai 1-3 vuotta tai avioliitossa. Monet muuttaa yhteen aika nopeasti, eikä pidä sitä niin isona juttuna. Ajatellaan, että tässä säästyy kun ei tarvitse maksaa kahdesta asunnosta vuokraa jne. Toisille se on ehkä isompi asia. Sitten kun ollaan oltu avoliitossa vuosia tai vuosikymmeniä, asiat mutkistuu enemmän. Monet kaverini ovat olleet useammassa kuin yhdessä avoliitossa. Avieroa ja avoeroa pidetään eri asiana. Riippuen jonkin verran juuri sen kestosta. Itse onneksi olen ollut vain yhdessä. avoliitossa. Tosi mielellä sitä oltiin, kun yhteen muutettiin, mutta ei niin tosissaan, että naimisiin oltais heti uskallettu mennä. Jotkut valitsevat avoliiton eri syistä.
Mielelläsi käyttämäsi ilmaisu "avosuhde" sekoittuu helposti "avoimeen suhteeseen" josta täällä on oma keskusteluosionsa. Siinä missä avoliiton vain yhden kirjaimen erolla voi mielestäsi sekoittaa avioliittoon. Enemmän avoin suhde eroaa ns. tavallisesta avoliitosta kuin avioliitto avoliitosta? Tai mun mielestä ainakin. - ovat puolisoita
Jos kaksi eri sukupuolta olevaa henkilöä (ei sukua toisilleen) asuvat yhdessä, KELAn mukaan he ovat toistensa PUOLISOITA.
Siis näinkin virallinen taho sanoo avoliitossa eläviä henkilöitä toistensa puolisoiksi. Pitäisköhän ketjun aloittajan nyt tehdä tästä jokin kanne tms? Hänen logiikkansa mukaan avoliitossa asuvat henkilöt eivät varmaankaan ole edes toistensa AVOpuolisoita, ja puoliso-nimitys heistä on jo aivan törkeä?- ???
KELAn papereihin voisi ihan kokeilumielellä kirjottaa Susipari.
Seurustelukumppani ja kihlattu, seksipartneri tai henkilökohtainen avustaja.
Pitkä selitys perään kuinka seksipartnerista tuli mainitusta päivämäärästä lukien
kihlattu morsian ja henkilökohtainen avustaja siis susipari jotka mahdollisesti
myöhemmin aikoo hankkia myös muutaman äpärän joita varten tarvitsevat
avustusta rahan muodossa valtiolta.
Luultavasti KELAssa muokataan nimitykset uudestaan mutta ilmeet olisi
näkemisen arvoiset.
Toisinaan susia ja susipareja on isolla porukalla varsinkin itäsuomessa jahdattu
vaarallisina ja ammuttu.
- Paapula
Nämä asiat on pitkälti ihmisen omassa päässä. Joku voi ajatella, että avoliitto on sellainen vähemmän vakavasti otettava parisuhteen muoto. Ja, että voidaan vapaasti katsella muita eikä tarvitse ottaa vastuuta toisesta. Ja silloinhan se varmasti niin onkin, että tälläinen henkilö sitten oikeasti ottaakin vasta avioliiton vakavammin ja kunnioittaa sitä enemmän.
Mutta sitten on ihmisiä, joiden mielestä avoliitto on jo vakava parisuhde, jossa ollaan jo sitoutuneita. Ja yhteen muuttamista harkitaan pidempään.
Esim. jotkut avoliiton yhteydessä sanoo, että pidetään takaporttia auki ja katsellaan, jos sattus löytymään parempi. Ehkä joku avoliitossa olleessaan katsee muita, mutta ei kaikki. Joillekin avoliitossa kokeillaan miten se yhteiselo sujuu ja onko kyseinen ihminen sopiva loppuelämän kumppani. Jos ei ole, erotaan ja sitten vasta aletaan katselemaan muita! Että löytyiskö parempi. Niin kauanko kun avoliitossa ollaan siihen suhtaudutaan vakavasti ja ajatuksella ja toiveissa, että avopuoliso olisi se tuleva aviopuoliso. Ja sitten on ne, jotka ei aio naimisiin mennäkään koskaan ja avoliitto ei ole mikään "harkinta-aika".
On siis ihmisiä, jotka ajattelavat toisin kuin sinä. Ja avioliitolla ja avoliitolla on heille tyystin eri merkitys kuin sinulle. Jollekin avioliitolla ei ole mitään merkitystä. On yksi lysti onko naimisissa vai ei. Toiset taas vastustaa avioliittoa jostain syystä.
Joten ei heillä avioliiton solmimisella tai avoliitossa olemisella ole samoja vaikutuksia kuin niillä on sinuun.
Otan esimerkkinä ns. teinikihlauksen. Sillä ei oo mulle minkäälaista merkitystä. Voisinhan mä sellasen "kihlasormuksen" sormeeni laittaa, mutta miksi ihmeessä niin tekisin, kun se on mulle yks hailee? Muuta kun, että sormukset on ihan kivoja ja mulla onkin niitä erilaisia... Jos se ei merkitse mitään mulle, ei tee mua onnelliseks tai muuta mun elämää niin tuntus vähän hölmöltä? Joku tulis onnitteleen asiasta ja olis, että "jaa, no kiitos vaan vaikka ei tässä nyt mitään ihmeellistä oo, kuhan nyt laitettiin sormukset sormiin, kun niin on tapana tehdä".
Toisille taas asialla on suurikin merkitys. Jota en itse ymmärrä, mutta tarviiko ymmärtääkään... Jos en haluaisi naimisiin niin en kyllä ikipäivänä haluaisi mennä "kihloihinkaan". En tarvitse mitään lupaussormuksia. Toiset ei taas tarvitse avioliittoa.- sivullinen2
15 vuotta yhdessä oltu, 13 vuotta asuttu samaa taloutta, 11 vuotta kihloissa, lapsia on kaksi.
Avoliitossa ei Avioliitossa, joskus erehdyn esittelemään itseni vaimoksi, korjaan kyllä kaveri tai jotai muuta. (sillon kyllä nolottaa).
Lasten ristiäisissä molemmissa ehdotin josko mekin samalla virallistettaisiin, mut ei ottanu tuulta alle.
En tiedä nolottiko se et ei oltu sit vielä "ehditty" naimisiin, mut nyt sit taidamme olla lopunelämää avopari.
Ei kai se mitää muuta. Ei sitä silti toista jätä ku pitkään yhdes on oltu.
- Merkitse
Avioliitto yhtään hiukkaakaan sen enempää kuin avoliitto. Jos seurustellaan ja mennään yhteen asumaan, liitto ei voisi olla sen vakavampi, naimisissa tai ei.
On vaan ehkä järkevämpää virallistaa liitto allekirjoittamalla nimet paperiin jos alkaa olla esim. yhteistä omaisuutta. Taloudellisesti järkevämpi homma on siis mennä "naimisiin".
Maistraatissa käytiin pikaisesti vuosi sitten noin 10 vuoden seurustelun ja 8 vuoden yhdessäasumisen jälkeen. Vaikka olen virallisesti Vaimo, niin en tunne itseäni yhtään sen "Vaimomaisemmaksi" kuin aikaisemminkaan.
Tosin...joillekkin taas tietysti avoliitto ja avioiliitto ovat kaksi ihan eri asiaa ja suhteita on paljon erilaisia, mutta minä kuitenkin ajattelen näin. - els
Me olemme avopari ja minä kyllä kutsun miestäni miehekseni. :) Vaikkemme avioliitossa olekkaan on meillä sormukset rakkautemme merkkinä ja näin ollen hän on mieheni ja minä hänen naisensa. Ja yleensä sanon avovaimoja vaimokkeiksi :D
Ja usko pois sälli poloinen, naimisiin tässä ollaan menossakin ;) - entinen avovaimo nykyinen aviovaimo
Olin mieheni kanssa avoliitossa 5-vuotta ennen kuin lopulta avioiduimme ja saimme lapsia. Nykyisin olemme olleet yhdessä 10-vuotta, joista nuo ensimmäiset 5-vuotta avoliitossa. Puhuin avoliiton aikoihin miehestäni: mies, avomies, avopuoliso ja ihan omalla nimelläkin häntä kutsuin :) Nykyisin avioliitossa mieheni on: mies, aviomies ja edelleen hän tunnistaa oman nimensä :)
Eipä tuo arkielämä ole muuttunut mitenkään avioliiton myötä..mitä nyt virallisesti olemme pari ja ei tarvi miehen tunnustaa isyyttä aina lasten synnyttyä ja perintöasiat ym. ovat selvempiä. Ei se avioliitto kuitenkaan tee suhteesta automaattisesti yhtään parempaa vaan kyllä se on jokaisen parin hoidettava ja pidettävä se suhde kunnossa olipa sitten avo- tai avioliitto kyseeessä.
Pettäjiä ja petettyjä löytyy taatusti niin avo- kuin aviopareistakin ja vastuu suhteen toimivuudesta on molemmilla puolisoilla. Onhan se totta että avoliitosta on kenties helpompi lähteä kun sukset menevät ristiin mutta osaahan avioparitkin erota....Muistaakseni avopareista yli puolet eroaa tilastojen mukaan ja aviopareistakin noin puolet eroaa joku päivä - joten eipä ole kehumista. - INRI
Avohöpötyssellainenliitto on "susipari". Jumala on avioliiton asettaja. Nykyään on vaan menty synnillises Suomes liberaalimpaan suuntaan. Lähes kaikki on sallittua, kunhan se vaan ei ole itseltä pois. OTA siis Jeesus vastaan elämäsi Herraksi niin sinunkin liittos pelastuu ja mielellään avioliitto. Jumalan siunausta
- FeliFel
En haluaisikaan olla "vaimo". Sanasta tulee mieleen vanha, synnyttänyt ja kurpsahtanut ämmä.
- voi minua
Mieheni kutsuu minua kuningattarekseen. Mitenhän loukkaantunut naapurimaan Silvia tästä olisi?
- biologian tunnilta
voi minua kirjoitti:
Mieheni kutsuu minua kuningattarekseen. Mitenhän loukkaantunut naapurimaan Silvia tästä olisi?
Ei varmaaan loukkaannu, sillä onhan mehiläispesässäkin kuningatar.
- hgcjhcg
vastuu? Kenelle ihminen on vastuussa omasta parisuhteestaan tai naimisiin menemisistä? Mun puolesta kukin sanoo kumppaniaan miksi tahtoo.
- reilu....
ihminen kantaa itse itsestään vastuun, oli sitte avossa tai aviossa..
- peft
"Vaimoke" on hyvä sana. Käytän sitä itsestäni ja sulhanen minusta. Siis avoliitossa.
- joonoo
mikä estää lähtemästä "vain kävelemään" avioliitosta? Olen kyllä törmännyt moiseen ilmiöön vuosien varrella.
- meppis
joonoo kirjoitti:
mikä estää lähtemästä "vain kävelemään" avioliitosta? Olen kyllä törmännyt moiseen ilmiöön vuosien varrella.
Siis ensinnäkään sillä nyt ei ole mitään merkitystä onko avossa vai aviossa, pääasia et se on pariskunnan yhteinen päätös ja molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen.
Ja sit toinen juttu, avoliitto ei todellakaan ole sama kuin avoin suhde mitää tää alkuperäinen tonne ketjun alkuun kirjoitti. Siis avoimessa suhteessahan saa kumpikin mennä haluamansa ihmisen kanssa eikä olla sitoutuneita vaan yhteen ihmiseen, avoliitossa taas nimenomaan ollaan sitoutuneita vain yhteen ihmiseen ja halutaan hänen kanssaan jakaa elämä. Ja kaiken kaikkiaan tuo on äärettömän vanhoillista ajattelua et kaikkien pitäisi mennä naimisiin sillä ei naimisiin meno ole tae yhtään mistään..ihan samalla tavalla ne avioparitkin eroaa kuin avoparit. Et ihan turha tulla tänne mussuttamaan mitään kunniallisuudesta, hei nyt ei enää eletä 50-lukua vaan nyt ollaan menossa jo 2000-luvulla ja ajatukset vähän eri mallilla mitä ne oli 50 vuotta sitten! Ja aikoinaan avioliitosta ei vana voitu erota ku se oli niin suuri häpeä, nykyään hyvin monet eroaa kun ei tarvitse mitään häpeää asiasta tuntea. Ja eikä se sama sukunimikään mitään tule muuttamaan eikä nykyään kaikki aviparit muutenkaan ota samaa sukunimeä elöi mitä tää alkuperäinen kirjoittaja täällä vauhkoo??? Hei HALOO!!!!
Ja itse aion ainakin oikein hyvällä omalla tunnolla tehdä ne lapset ihan avosuhteeseen sillä sillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä onko ne lapset tehty avo vai avioliitossa. Pääasia et niil on rakastavat vanhemmat, lapsi tarvii rakkautta ympärilleen eikä tietoa onko vanhemmat naimisissa vai ei.. - Anonyymi
meppis kirjoitti:
Siis ensinnäkään sillä nyt ei ole mitään merkitystä onko avossa vai aviossa, pääasia et se on pariskunnan yhteinen päätös ja molemmat ovat tyytyväisiä tilanteeseen.
Ja sit toinen juttu, avoliitto ei todellakaan ole sama kuin avoin suhde mitää tää alkuperäinen tonne ketjun alkuun kirjoitti. Siis avoimessa suhteessahan saa kumpikin mennä haluamansa ihmisen kanssa eikä olla sitoutuneita vaan yhteen ihmiseen, avoliitossa taas nimenomaan ollaan sitoutuneita vain yhteen ihmiseen ja halutaan hänen kanssaan jakaa elämä. Ja kaiken kaikkiaan tuo on äärettömän vanhoillista ajattelua et kaikkien pitäisi mennä naimisiin sillä ei naimisiin meno ole tae yhtään mistään..ihan samalla tavalla ne avioparitkin eroaa kuin avoparit. Et ihan turha tulla tänne mussuttamaan mitään kunniallisuudesta, hei nyt ei enää eletä 50-lukua vaan nyt ollaan menossa jo 2000-luvulla ja ajatukset vähän eri mallilla mitä ne oli 50 vuotta sitten! Ja aikoinaan avioliitosta ei vana voitu erota ku se oli niin suuri häpeä, nykyään hyvin monet eroaa kun ei tarvitse mitään häpeää asiasta tuntea. Ja eikä se sama sukunimikään mitään tule muuttamaan eikä nykyään kaikki aviparit muutenkaan ota samaa sukunimeä elöi mitä tää alkuperäinen kirjoittaja täällä vauhkoo??? Hei HALOO!!!!
Ja itse aion ainakin oikein hyvällä omalla tunnolla tehdä ne lapset ihan avosuhteeseen sillä sillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä onko ne lapset tehty avo vai avioliitossa. Pääasia et niil on rakastavat vanhemmat, lapsi tarvii rakkautta ympärilleen eikä tietoa onko vanhemmat naimisissa vai ei..Olen samaa mieltä! Rakastaa voi ilman papin/tuomarin aamentakin. Näin meillä.
- varma-arpa
Avosuhde on avoin synti Jumalan kasvojen edessä !
- penikselle
AVOVAIMO ON VAIMO
- Kohtahistoriaa
Niin se vaan menee että kun hankitaan yhteiset talolainat,kulutusluotot,autot, eläimet ja lapset. Olet jo niin syvälle sontaan työntänyt kätesi että yksi kirkossa tai maistraatissa kuulutettu yhteinen elämän aloitus ei merkitse mitään.
Naimisiin meneminen voidaan poistaa kokonaan järjestelmästä.
Vaimo tai avovaimo, sen ei pitäisi elämässä enää vaikuttaa.
Ei tarvitse paljon lukea näitä juttuja niin huomaa, että naimisiin meno ei ihmisille merkitse mitään. Mennään ja tullaan miten halutaan.
On tuosta parisuhteilust tehty niin hankalaa että sinkkuilu on must.- pilkunviilaustako
Se nyt vaan on niin että jos ei ole vihitty ei ole mitään vaimoa, ei myöskään avovaimoa, avopuoliso tai tyttöystävä menee tai sitten vaan kutsutaan elämänkumppaniksi kuten minä.
- Anonyymi
Samaa mieltä, avoliitossa vuodesta 92, käytännössä sama kuin olis aviossa...ei mitään eroa pidemmän päälle ainakaan käytännössä, samat murheet, ilot, seksiä, ei seksiä jne.
- married
Mielummin vaimo kuin VAINO.
- Mummo1960
Ei liene maailmaa kaatava asia miksi kukin elämänkumppaniaan kutsuu, kunhan ei loukkaa toisiaan.
- hfiowrhg
Vielä 200 vuotta sitten sai mennä "epävirallisesti" naimisiin monessa Euroopan maassa ja se tulkittiin viralliseksi avioliitoksi jos pari asui yhdessä tietyn aikaa ja myötäjäiset vaihdettiin. Tapa oli tuttu jo ennen kristinuskoa. Kirkko pelkäsi kilpailua ja kielsi solmimasta moisia liittoja.
- Anonyymi
Vastaavaa prostituutiota on edelleen arabimaissa. Rahaa vastaan voi saada vaimon viikonlopuksi. Länsimaissa naisen pitää suostua nin kolmeksi vuodeksi, enne kuin voi veloittaa. (Niin joo, mutta länsimaissa toisaalta ei tarvitse palkaa vastaan sitten tehdä mitään. Kunhan katselee ajan kulumista, että pääsee veloittamaan)
- hienostelut_sikseen
Toi "avovaimo" nyt on turhanpäiväinen sana jolla ei ole mitään merkitystä. Vaimo on jos vihitty ja se siitä. Kihlattuani on kutsuttu vaimokkeeksi joskus ja nekin vanhempia ihmisiä, minä kutsun naista muijaksi ja hänelle se on ok.
Avosuhteen rekisteröinnissä on looginen ristiriita. ; )
- Anonyymi
Siksi nykyään käytetäänkin muita ilmaisuja kuten avomuija ja avoakka ym.
- Anonyymi
Rumalta kuulostava nimitys. Yksi (pieni) syy olla menemättä naimisiin.
- Anonyymi
Mä olen kutsunut naistani muijaksi pari vuosikymmentä, ei kuulemma haittaa.
- Anonyymi
Suomessa viiden vuoden jälkeen avovaimolla on samat oikeudet, kuin aviovaimolla. Näin menee laki.
- Anonyymi
Ihan sama miten muut puhuttelee sitä "avovaimoa" minä en naista kutsu avovaimoksi tai vaimoksi vaan elämänkumppaniksi jonka kanssa ollut noin 29 vuotta.
- Anonyymi
Jo 30 v mieheni kanssa on yhtä pidetty ja yhdessä eletty. "Avoparina".
Meiltä siis puuttuu rituaalit edelleenkin, mutta ihan varmasti olemme toistemme puolisoita. Minä olen vaimo ja hän minun mieheni ja sellaisena toisemme koemme ja muille esittelemme.
Minä oli AVIOiitossa aikanani 20 vuotta, mutta sellaista turvallista ja varmaa oloa en silloin koskaan suhteessani tuntenut, kuin tässä avosuuhteessamme. Toki olisimme rituaalitkin voineet viettää, mutta emme ole tunteneet sellaiseen tarvetta. Molempien lapset ovat aikuisia eikä yhteisiä ole tehty. Yhteinen lapsi olisi voinut muuttaa ajatuksiamme, sillä liiton julkinen rekisteröinti, joka avioliitto on, olisi merkinnyt monia juridisia asioita ja sen takia avioliitto olisi varmastikin solmittu siinä tapauksessa.
Koska olemme varsin tyytyväisiä elämäämme ja kumpikin tulemme niin aineellisesti kuin henkisestikin toimeen myös ihan omillamme, nautimme tästä suhteestamme muiden mielipiteistä välittämättä ihan tasapainoisina. Minä olen mieheni vaimo ja toisinpäin, paljon enemmän, kuin aikoinaan siinä virallisesti solmitussa avioliitossa koskaan oli. - Anonyymi
Se on oikea sanonta.
Ketjusta on poistettu 37 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152121Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842068- 1011367
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1451170Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101166Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663791122Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249876Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha171853- 62821
- 59811