Puna-armeijan marssiopas Suomeen

v. 1938!!!!

Ostin aikoinaan näköispainoksen Puna-armeijan marssioppaasta Suomeen, joka on tehty v. 1938, eli materiaali siihen on täytynyt olla huomattavasti aiemmin kerättynä. Oppaassa on paljon kuvia ja karttoja, sekä ohjeita paikallisten asukaiden puhuttelemiseen. Paras ohje oli mielestäni, ettei Ruotsin rajaa ylitetä, vaan ruotsalaisia rajamiehiä tervehditään arvokkaasti. Kirjasen lopussa on vielä Terijoen hallituksen ministerilista!

Ja joku vielä jaksaa väittää, että Suomi muka aloitti talvisodan!

Tiedot kirjasessa ovat niin tarkkoja, että paljon on täytynyt olla täällä kätyreitä liikkeellä, kun kaikki puhelinlinjat ovat laskettu ja jokien kahluusyvyydet on selvitetty ylityspaikoissa, sekä siltojen kantavuudet (kestääkö panssareita jne), sekä kiertomahdollisuudet siltojen tuhouduttua. Pieniä virheitä näkyy kartoissa olevan, muutama paikka on vaihtanut nimeä keskenään (Joutsa > Kalho). Ei siis mikään retkeilyopas!

17

2186

Vastaukset

  • maastontiedustelua mitä harjoitetaan kaikissa armeijoissa ja kaikissa portaissa. Jos viitsisit lukea siitä Suomen tekemänä, niin ole ystävällinen.

    Kosonen, Matti Raja railona aukeaa : tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920-1939 / Joensuu : Ilias, 2001

    Ps. Niitä sinun ihmettelemiä "kätyreitä" kyllä löytyi ihan riittävästi kansalaissodan teloitettujen tai nälkään surmattujen sukulaisista ja lähipiiristä.

    • Kososen tekeleessä myös "NKP:n ministerilista"?


    • halusivat Suomesta NL:n osavaltion.

      Näitä riitti 1980-luvulle asti. Taitaa olla jokin määrä vieläkin.


    • tuossa kirjoitti:

      Kososen tekeleessä myös "NKP:n ministerilista"?

      hankit elämäsi ensimmäisen kirjastokortin ja lukaiset kirjan.


    • selviää, kun kirjoitti:

      hankit elämäsi ensimmäisen kirjastokortin ja lukaiset kirjan.

      useamman kaupungin kirjastoon ja mahdollisuus hankkia vaikka Viipurin kirjaston kortti.


    • Kyllä tuosta puna-armeijan marssioppaasta käy hyvin ilmi, että mikä on tarkoitus, miehittää Suomi. Aika erikoinen tilanne, kun maamme oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyys sopimuksen.

      Itä-Karjalan Lenin oli antanut suomalaisille, von Gylling ja muut hänen hengenheimolaiset saivat tämän alueen sosialismin temmellyskentäksi. Suomalaiset vain petettiin aika rankasti Stalinin toimesta 30-luvun lopulla.

      Se, että suomalaiset olivat kiinnostuneita tiedustelemaan tuolla Itä-Karjalassa on ihan ymmärrettävää, koska monille se oli osa Suomea (AKS) ja herätti toiveita alueiden yhdistämisestä.


    • Sitä paitsi Itä-Karjala. kirjoitti:

      Kyllä tuosta puna-armeijan marssioppaasta käy hyvin ilmi, että mikä on tarkoitus, miehittää Suomi. Aika erikoinen tilanne, kun maamme oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyys sopimuksen.

      Itä-Karjalan Lenin oli antanut suomalaisille, von Gylling ja muut hänen hengenheimolaiset saivat tämän alueen sosialismin temmellyskentäksi. Suomalaiset vain petettiin aika rankasti Stalinin toimesta 30-luvun lopulla.

      Se, että suomalaiset olivat kiinnostuneita tiedustelemaan tuolla Itä-Karjalassa on ihan ymmärrettävää, koska monille se oli osa Suomea (AKS) ja herätti toiveita alueiden yhdistämisestä.

      olivat omaksuneet Venäjän sisällissodan aikaisten valkoisten kenraalien tinkimättömän periaatteen. Suomi ja Balttia ovat ikiaikaisia luovuttamattomia Venäjän osia.


    • on kylläkin kirjoitti:

      useamman kaupungin kirjastoon ja mahdollisuus hankkia vaikka Viipurin kirjaston kortti.

      Kosonen on kirjoittanut muutakin kyseisen asian tiimoilta. Viime talvena häneltä piti tulla kolmaskin kirja aiheesta, mutta se peruutettiin. Ovatkohan pojat astuneet joidenkin herkille varpaille.

      Kosonen, Matti Talvisodan tiedustelijat : Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa / Jyväskylä : Atena, 2004 (Gummerus)


  • Ja lisää vain ilmenee.Mutta kukaan ei ole niin kova selkäänpuukottaja kuin suomalainen duunari .Pitää todella hyvin paikkansa.

    • edeltäjä. Myöntyväisyysmiehiksi profiloituivat erityisesti puolueen historioitsija-puheenjohtajat Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja J. R. Danielson-Kalmari sekä Agathon Meurman mutta pitkälti muutkin vanhasuomalaiset, siis nuorsuomalaisiin kuulumattomat suomalaiset. He toivoivat pysyvänsä vallassa myönnytysten avulla ja saavansa siten ruotsin kielen asemaa syrjäytettyä, mikä tosin tapahtui pikemminkin venäjän kuin suomen hyväksi. Lisäksi he Snellmanin tavoin pitivät Mechelinin laillisuusperiaatetta epärealistisena, eivätkä uskoneet idealismin voittoon.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_puolue

      Norjaan he perustivat sisarpuolueeksi Vidkun Quislingin johdolla Nasjonal Samlingin.

      http://en.wikipedia.org/wiki/Nasjonal_Samling


  • ...nyt vielä se lista näistä Terijoen ministereistä vuodelta 1938 näkyville. Tuohan kiinnostaisi kyllä.

  • ...opus?

    Ns. bäckmannilaisen historiankäsityksen mukaan Suomi aloitti talvisodan, Viro liittyi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon ja Suomen armeijalla oli hyökkäyssuunnitelma valmiina.

    Tämän Bäckmännin paljastaman ja lahtarien salaaman suunnitelman mukaan kiinalaisia rajavartijoita sai tervehtiä kohteliaasti, mutta ei saanut keskustella. Jos niinkun olisi osannut kiinaa.

  • Noita varmuuden vuoksi tehtyjä miehittäjän oppaita syntyy läjäpäin juuri ennen sotia ja niiden aikana. Ei niitä tehdä aina siksi että halutaan miehittää joku maa vaan yleensä siksi että siihen ilmenisi tarvetta myöhemmin.

    Törmäsin joskus netissä kokoelmaan jenkkien toisen maailmansodan aikaisia miehittäjän oppaita ja niitä piisasi. Suuri osa Länsi-Eurooppaa ja Lähi-Itää oli mukana eivätkä siinä edes olleet kaikki kirjat vaan ainoastaan painoon asti päässeet. Ne julkaistiin siksi, että niitä olisi saatavilla jos suunnitelmat muuttuisivat ja jokin maista tulisi miehitettyä. Käsikirjoituksia on lienee ollut valmiina lähes kaikkia Euroopan ja Lähi-Idän maita varten.

    Ihan fiksua tekstiä niissä muuten oli. Sotilaita mm. neuvottiin olemaan sekaantumatta poliittisiin ja uskonnollisiin erimielisyyksiin, koska he eivät kuitenkaan tietäisi niistä mitään eikä ne paremmin tunteva valtaväestökään kuitenkaan pääse niistä koskaan yksimielisyyteen.


    • Ainakin itselläni olevassa Puna-armeijan marssioppaassa (näköispainos) on varsin selkeästi kuvattuna tiestö ja reitit, osin valokuvineen ja karttoineen. Reittivaihtoehtoja on useita ja pieniäkin teitä on mukana, on laskettu puhelinlinjat, bensiiniasemat ym jo tuolla edellä luetellut asiat hyvinkin tarkkaan.

      Tuo kirja käy hyvin tämänkin päivän ihmisille täällä Suomessa paikallishistorian tutkimiseen, niin tarkasti monet paikat on siinä selvitetty. Jopa yhdessä tietoimituksessa viittasimme leikillisesti kaverin kanssa tuohon ko. teokseen, kun toimitusinsinööri väitti, ettei kyseistä paikallistietä ole ennen määritelty mitenkään. Jo vain on tie määritelty ja vieläpä tien lähellä oleva maastokin, sekä vanhan sillan kohdalla kahluu syvyys!


    • Puna-armeijan opus??? kirjoitti:

      Ainakin itselläni olevassa Puna-armeijan marssioppaassa (näköispainos) on varsin selkeästi kuvattuna tiestö ja reitit, osin valokuvineen ja karttoineen. Reittivaihtoehtoja on useita ja pieniäkin teitä on mukana, on laskettu puhelinlinjat, bensiiniasemat ym jo tuolla edellä luetellut asiat hyvinkin tarkkaan.

      Tuo kirja käy hyvin tämänkin päivän ihmisille täällä Suomessa paikallishistorian tutkimiseen, niin tarkasti monet paikat on siinä selvitetty. Jopa yhdessä tietoimituksessa viittasimme leikillisesti kaverin kanssa tuohon ko. teokseen, kun toimitusinsinööri väitti, ettei kyseistä paikallistietä ole ennen määritelty mitenkään. Jo vain on tie määritelty ja vieläpä tien lähellä oleva maastokin, sekä vanhan sillan kohdalla kahluu syvyys!

      Varsinainen Marssiopas alkaa tästä:

      Suomi. Kuvaus marssireiteistä s. 72

      Marssireitti:

      Järvialue ja eteläosa

      s. 77 - 146

      Osa I

      1. Viipuri - Helsinki
      2. Manssila -Tyrjä
      3. Hautavaara - Imatra
      4. Vuoksenniska- Lahti
      5. Selkäharju - Lahti
      6. Suojoki - Mikkeli
      7. Liusvaara - Jyväskylä
      8. Taipale - Jyväskylä
      9. Inari - Ylivieska

      Poikittaiset marssireitit:

      s. 151 - 204

      1. Läskelä - Uusikylä
      2. Sortavala - Tiensuu as.
      3. Jaakkima - Nurmes
      4. Koitsanlahti - Rautavaara
      5. Savonlinna - Rutakko
      6. Vuoksenniska - Iisalmi
      7. Virmutjoki - Kiuruvesi
      8. Selkähaju - Pyhäjärvi
      9. Ahvenkoski - Jyväskylä
      10. Koskenkylä - Mäntyharju
      11. Porvoo - Joutsa

      Osa II

      Pohjoisosa

      s. 211 - 240

      10. Lammasperä - Lappi as.
      11. Raate - Oulu
      12. Suomussalmi - Oulu
      12a. Peranka - Puolanka
      13. Lämsänkylä - Oulu
      14. Tavajärvi - Tornio
      15. Alakurtti - Rovaniemi
      16. Petsamo - Rovaniemi

      Poikittaiset marssireitit:

      s. 247 - 261

      13. Pielisjärvi - Märkäjärvi
      14. Vanhakylä - Murtovaara
      15. Vänninmäki - Taivalkoski
      16. Valkeiskylä - Vorna


    • 1939 kirjoitti:

      Varsinainen Marssiopas alkaa tästä:

      Suomi. Kuvaus marssireiteistä s. 72

      Marssireitti:

      Järvialue ja eteläosa

      s. 77 - 146

      Osa I

      1. Viipuri - Helsinki
      2. Manssila -Tyrjä
      3. Hautavaara - Imatra
      4. Vuoksenniska- Lahti
      5. Selkäharju - Lahti
      6. Suojoki - Mikkeli
      7. Liusvaara - Jyväskylä
      8. Taipale - Jyväskylä
      9. Inari - Ylivieska

      Poikittaiset marssireitit:

      s. 151 - 204

      1. Läskelä - Uusikylä
      2. Sortavala - Tiensuu as.
      3. Jaakkima - Nurmes
      4. Koitsanlahti - Rautavaara
      5. Savonlinna - Rutakko
      6. Vuoksenniska - Iisalmi
      7. Virmutjoki - Kiuruvesi
      8. Selkähaju - Pyhäjärvi
      9. Ahvenkoski - Jyväskylä
      10. Koskenkylä - Mäntyharju
      11. Porvoo - Joutsa

      Osa II

      Pohjoisosa

      s. 211 - 240

      10. Lammasperä - Lappi as.
      11. Raate - Oulu
      12. Suomussalmi - Oulu
      12a. Peranka - Puolanka
      13. Lämsänkylä - Oulu
      14. Tavajärvi - Tornio
      15. Alakurtti - Rovaniemi
      16. Petsamo - Rovaniemi

      Poikittaiset marssireitit:

      s. 247 - 261

      13. Pielisjärvi - Märkäjärvi
      14. Vanhakylä - Murtovaara
      15. Vänninmäki - Taivalkoski
      16. Valkeiskylä - Vorna

      suomalaisten emigranttikommunistien aikaansaannos kotikommunistien suosiollisella avustuksella.


Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.