Suuttuessaan vaimoni on usein väkivaltainen: Lyö/läimii avokämmenellä yleensä päähän, potkii niin lujaa kuin pystyy sinne mihin ylettyy, tönii ja heittelee tavaroilla.
Pääasiassa ainoastaan hän saa mustelmia jalkoihinsa ja käsiinsä, jos sattuu potkasemaan tai lyömään jotain hiukankin mahaa kovempaa kohtaa minussa. Minulle ei tule oikein helpolla mustelmia.
Aina olen vain ottanut iskut vastaan, en koskaan lyönyt takaisin...paitsi sen yhden ainoan kerran, kun hän löi kaukosäätimellä etuhampaani poikki.
Raivostuin täysin ja menetin malttini. Heitin hänet seinää päin ja läimäsin avarilla poskeen. Hänen huulensa osui hampaisiinsa, huuli aukesi ja turposi. Häpesin ja häpeän edelleen tuota tekoani. Hän kertoi siitä heti äidilleen ja minä käyn nyt heidän pakottamanaan psykoterapiassa 2 kertaa kuussa.
Kukaan ei tunnu ottavan tosissaan sitä, mitä vaimoni minulle tekee. Kaukosäädinjuttu, kuten kaikki aikaisemmatkin ja sen jälkeen tapahtuneetkin vaimoni väkivaltaisuudet, jäi/jää täysin tuon yhden kerran taakse. Minua vain pidetään vaimonhakkaajana.
Saako lyövälle vaimolle antaa takaisin?
25
1925
Vastaukset
- kannnattasko
Hakeutua parisuhdeterapiaan? Mutta jos toinen lyö niin saa lyödä takaisin. En vaan ymmärrä miksi olla moisessa liitossa?
- kännykkä äänittämään
ens kerralla kun riehunta alkaa. Tai videokamera jos omistat niin piiloon sopivasti hollille esimerkiksi olohuoneeseen. Todisteita vastaan on paha pullikoida. Siinä on mitä näyttää vaimolle, anopille, terapeutille ja poliisille. Mä tekisin noin, jos mies kävisi käsiksi enkä muuten jostain syystä olisi valmis eroon ts uskoisin että toivoa on kaikesta huolimatta. En hyväksy väkivaltaa, mutta tietyssä tilanteessa ymmärrän miksi jotkut voi sitä sietää.
Sinun itsesi takia hommaa asiasta todisteet. Ja mahdollisten tulevien lapsien vuoksi. Jos teille tulisi ero et voi jättää lapsia naiselle, kai tajuat sen itsekin? Naiset pahoinpitelee lapsiaan eikä ole mikään uusi ilmiö sekään. Itsekin joutunut kokemaan sekä fyysisesti että psyykkisesti pahoinpitelevän yksinhuoltajaäidin kasvatuksen. Pyysin pääsyä isälle kun ero tuli, mutta siihen aikaan kun minä olin lapsi siltä ei huomioitu, lapsen sanalla ei ollut painoarvoa eikä isä hyväksytty millään yksinhuoltajaksi. Olen jo suht vanha nainen, mutta oman taustani vuoksi tiedän, miten epäreilu maailma on näissä asioissa miehelle ja jopa lapsille. - ja pitäisi hakea
Niin, naisen väkivaltaa on vaikea uskoa, koska ei haluta, sehän särkisi niin paljon haavekuvia, niin miehiltä kun naisiltakin.
Mutta ei, eihän lyövää miestäkään saa hakata, vaan muuttaa pois ja yrittää puhua mies hoitoon.
Mä en ymmärrä minkä ihmeen takia sä kestät tuota, miksi ihmeessä sä et ole kertonut hänen äidilleen mitä hän tekee, että hakisi apua? Miksi ihmeessä sä asut väkivaltaisen naisen kanssa?
Montako kertaa naisille ollaan hoettu samaa, että kerjäättekö te sitä? Haluatteko te marttyyrikruunun vai mitä???!!
Joten ihan samat sanat sinulle: mitä helvettiä sä oikein teet?
Ensinnäkin:
- Sun pitäisi muuttaa pois, tuollainen suhde ei ole terve ja sairaampaan suuntaan on koko ajan menossa.
- Sun pitäisi saada itse todellakin psykoterapiaa, koska haluat tuollaisen suhteen ja olet siihen jäänyt ja ilmeisesti olet vieläkin, mutta! Vaimosi on ehdottomasti saatava sitä, hänhän on aivan väärillä jäljillä ja hirveän väkivaltainen!
- Sun pitää kertoa vaimosi lähiomaisille totuus, että he osaisivat auttaa myös vaimoasi, äiti on saatava uskomaan, ettei hänen tyttärensä nyt olekaan ihan täysin täydellinen, vaan tarvitsee apua.
- Kysy miesten lyömätön linja-tyypeiltä neuvoa, he osaavat auttaa varmasti väkivallan kanssa ja kertoa myös mistä naiselle haetaan apua.
Lisäksi saat varmasti miehistä tukea, mitä ehkä nyt kaipaatkin.
ÄLKÄÄ HANKKIKO LAPSIA!!!!!!!!!!!
Nimittäin he tulevat kärsimään silmittömästi tuollaisesta epäterveestä suhteestanne, ja väkivallasta jo näkijöinä, ehkäpä vaimosikin on väkivallan tulos ja seuraus.
Pidä huolta omalta osaltasi että ehkäisy on kunnossa.
Voitte aivan hyvin olla naimisissa vaikkette hetkeen voisi yhdessä asuakaan, ja voitte aivan hyvin rakentaa liittoanne, jos kumpikin saa vähän hjelppiä asioihin, kyllä se toisinpäinkin on joskus onnistunut, jos vain se väkivaltainen puolisko tajuaa, mitä tekee. Mä luulen, että pieni etäisyys tekisi kaikinpuolin hyvää ja näyttäisi suhteenne todellisen suunnan.
Onnea sulle matkaan ja avun hankintaan, toivottavasti saatte sitä!- ja pitäisi hakea
..."Mutta ei, eihän lyövää miestäkään saa hakata, vaan muuttaa pois ja yrittää puhua mies hoitoon"
niin tai siis kun käsitin, että suhteessa kuitenkin halutaan olla. Toinen vaihtoehto on tietenkin suosiolla erota kunnolla ja lähteä mahdollisimman kauas: mikä tietenkin joissain tapauksissa onkin suositeltavaa.
Mutta itseään saa siis puolustaa jos on pakko, mutta ei saa lyödä, ei nainen miestä eikä mies naista.
- takaisin, mutta
ei tuollaistakaan pidä sietää. Ymmärrän, että vaimosi pystyy piilottamaan muilta väkivaltaisuutensa sen tosiasian varjolla, että hän on pienempi eikä pysty aiheuttamaan samanlaista vahinkoa kuin hakkaava mies. Lisäksi yleisesti ajatellaan, että mies on se, joka lyö, mikä myös vaikeuttaa sinun asemaasi.
Takaisin ei pidä lyödä, se on paitsi väärin, myös tekee sinusta muiden silmissä pahoinpitelijän, ja se maine voi seurata pitkään.
Ota kuitenkin asia jämäkästi puheeksi ja vaadi vaimosi terapiaan. Jos hän ei suostu tai ei edes tunnusta väkivaltaisuuttaan, jätä hänet. Vaikka hän ei pysty sinua nyrkein vahingoittamaan, mistä tiedät, ettei hän ota jonain päivänä esiin veistä, jos saa jatkaa entiseen malliin? - nainen.,.,.,
Nainen ei siitä miksikään muutu ja tilanne senkun pahenee. Hermot kestää aikansa ja sit mitta lopulta täyttyy ja voit taas lyödä. Niin se menee, et jos lyöt naista kerrankin ni maine on mennyttä, teki nainen mitä hyvänsä. Eräs ex-nainen sanoikin, ett naiset saa hakata miehiä mut miehet ei saa hakata naisia. Sama nainen esim. kun olin nukkumassa, niin heräsin siihen kun nainen hakkas mua päähän. Sillon teki mieli vetää turpaan, mut maltoin mieleni ja läksin kävelee pihalle. yms. kaikkee naisen hyökkäyksen alettua onnistuin väistelee ja pakenee, kunnes ajauduin nurkkaan ja jouduin iskusateessa tönäsemään naista, et kerkee alta pois, niin vaikka naiselle ei käynyt mitään, niin syytti pahoinpitelijäksi. Etelänreissulla rupes huutelee, et rauhotu ilman mitään syytä ja avasin parvekkeen oven ja astuin parvekkeelle ja samalla kuulin juoksuaskelia, niin nainen tyrkkäs mua tosi kovaa kohti kaidetta ja onneks olin suht hyvässä kunnossa, et sain pidettyä kaiteesta kiinni etten horjahtanu yli kaiteen ja pudonnu alas. ja kaikkee tommosta välillä. Kaikesta huolimatta syytti mua ittensä hakkaajaks. Huhhuh. Sulla tuntuu olevan nyt hieman samanlainen nainen, et lähde vaan ajoissa pois. Myöhemmin toisen naisen kanssa jo seurusteltuani ilman riidanhäivää n. 3 vuotta, niin tän ex- naisen pahoinpitelysyytteet, mitä ei koskaan tapahtunu saavutti naisen ja sit alko show. Ilman syytä pihalla juoksua ja kirkumista keskellä yötä monesti. Nainen oli myös hieman mustasukkainen ja syyllisty mun hakkaamiseen, tosin harvoin. Lopulta pinna palo ja estin näytösjuoksun kirkuen ja sit sattukin estoyrityksessä, et jalkaan sattu ja sain ite syytteen. Enempää en jaksa kertoo, mut lähde ajoissa koska olet jo hieman myöhässä.. Ps. Sua hakattuaan saanut mustelmia, niin koita arvata mistä nainen kertoo ne saaneensa. Sut on tehty jo syylliseksi. ELI LÄHDE HETI POIS.
- garigrandi
Niin, vaimoni sanoi kerran, että hän haluaa leikata penikseni irti ja heittää sen ikkunasta ulos. Syynä oli se, että olin sillä käynyt vähän kylillä...niinpä.-
No, toisen kerran hän sanoi tappavansa meidän nuoremman poikamme, ellen lopeta alkoholin nauttimista. Hän tulikin yläkertaan kädet selän takana. En tiennyt, oliko hänellä veistä, mutta hän uhkasi sillä. En uskaltanut kajota häneen, koska käsirysyssä hän olisi voinut loukkaantua taikka satuttaa itsensä portaissa,
ja minä olisin saanut syytteen pahoinpitelystä. Sinä yönä en uskaltanut nukkua lainkaan. Siskolleni laitoin tekstiviestiä asiasta. Siitä on aikaa pari vuotta.
Sitten, kerran hän tyrkkäsi minua uunin reunusta vasten ja minulta katkesivat kylkiluut 9,10 ja 11 oikealta puolelta. Hän nauroi päälle ja väitti, että itse horjahdin, vaikka se ei pidä paikkaansa. Miten tuonkaan todistaa?
Niin ja ensimmäiset röntgenkuvat hän hävitti, kun toin ne kotia. Nyt minusta on sen jälkeen otettu kahdet röntgenkuvat kahdella eri lääkäriasemalla, sitä tämä nykyinen exäni ei tiedä. Hän siis otti minusta eron viime vuonna. No, elämä rauhoitttui kotona, mutta poikanikaan eivät enää käy minua katsomassa.
Sitten, kun hän jätti yhteisen kotimme siivottomaan kuntoon, kaikki tavarat jätti tänne, niin kerran alkoi riehumaan ja sanomaan, että mikä siivo. Aloin kuvata sitä kännykameralla, silloin tämä vaimoni käski vanhemman poikamme kimppuuni ja sanoi, että ota se kännykamera siltä vois, käy kii, se usutti, kuin koiraa.
No, nuori vahva mies, sai kännyni, se oli vielä työkännyni, mihin kummallakaan ei ole mitään oikeutta, eikä muutenkaan toisen kännyyn ole mitään oikeutta kenelläkään ja katsoi kuvat, tosin ei saanut poistettua kuvaamaani videonalkua, mutta ei siinä mitään ollut. Antoi sitten kännyni lopulta takaisin, mutta täysin äitinsä mielipuolisessa ohjauksessa poikani ovat. Että tällaista.
Ja sitten on ne keskustelut, ne kestivät tällä vuosituhannella 2-6 h/päivä viiden vuoden ajan. Kotipöydän ääressä, aamusta alkaen. Sitten exäni lähti töihin aina myöhässä ja sanoi, että hän myöhästyy ja se on sinun syysi. Ja minä en koko aikana saanut sanaa suustani, aina exäni keskeytti, kun yritin jotain sanoa ja hän puhuu aina päälle, siis toisen puheen päälle, ei anna toiselle suunvuoroa.
Nyt on sen suhteen helpompaa, mutta aika paskan se tänne jätti. Meni äitini kotiin ja puhui viikon. Äitini pyysi päästä pois, viikkoa kauemmin hän ei kestänyt sen naisen juttuja.
Nyt yritän siivota kotiani jonkinlaiseen kuntoon, jotta tänne voi jonkun naisen tuoda. Erään kanssa olen vähän ollut yksissä, mutta hänkään ei suostu enää tulemaan, ennen kuin saan siivottua. Lattianhionta on nyt käynnissä, kova työ on siinäkin, mutta jos tästä sitten tulisi vähän siistimpi koti, että voisi edes avata kotinsa ovet vieraille. Vielä pitäisi paljon saada tavaraa pois, jotta tänne sopisi asumaan.
Uusi kaverini sanoi, että vaimoni oppi huutamisen kotonaan, exäni äiti kuulema huusi kotona aina. Exäni äskettäin tunnusti sen ja sen kyllä uskon.
Tässä oli pieni osa meidän tuhkimotarinastamme. Melkein jokaiselta matkalta muistan karmeat riidat. Viimeinen matkamme USA:han 2007 oli kylläkin hyvä ja antoisa, siellä emme riidelleet.
- *******
Kyllä se nyt vaan on niin, että ei kannata lyödä takaisin. Sinusta luultavasti tehdään heti se väkivaltainen osapuoli (kuten on jo ilmeisesti käynyt) ja arvata saattaa, kumpaa ihmiset uskovat, sinua vai vaimoasi.
Itse en oikein jaksa näitä "onko oikeus/saako lyödä takaisin" -kysymyksiä. Ne kun eivät ole mitään "oikeus" ja "saamis" asioita. Homma nyt vaan on niin, ettei tuollaista käytöstä pidä sietää. Joko lähdet kävelemään tai alat kerätä todistusaineistoa vaimoasi vastaan ja laitat hänet käytöksestään vastuuseen. Jos lyöt takaisin, olet siitä lyönnistä yhtälailla vastuussa, kuin naisesi on niistä lyönneistä, joita sinuun on iskenyt.
Itselläni oli ystävä, joka kohteli ex-miestään kuin (anteeksi sanavalinta) paskaa. Repi, puri, hakkasi ja potki. Mies yleensä vain koitti pitää kiinni, ettei nainen pysty silmiä päästä kaapimaan. Kerran tönäisi naisen itsestään pois. Nainen satutti selkänsä (törmäsi pöytään) ja tämän jälkeen mies oli se "väkivaltainen hullu". Koita siinä sitten puhua järkeä naiselle, joka ajattelee, että hänen raivonsa pitää sietää, mutta reagoida ei saa, koska hän on fyysisesti heikompi...Onneksi ovat eronneet. Uskon, että mies on nykyään paljon onnellisempi uuden vaimonsa kanssa.
Älä siedä väkivaltaa. Sama se, miten toinen sen oikeuttaa. Naisesi tuskin muuttuu, ellet pistä "kova kovaa vastaan". Tämä ei tarkoita, että täräytät hampaat henkitorveen. Toteat vaan, että joko homma muuttuu (vaikka terapialla, jos ei muu auta), tai lädet lätkimään ja hän saa jäädä räyhäämään peilikuvalleen.
Vaimollasi ei ole kaikki kotona. Ymmärrä se ja tee jotain oman hyvinvointisi eteen. - Quigon
Ehdotan, että VAADIT vaimoasi hakemaan itsellensä apua ja väkivaltaisuuden lopettamista. Mm. tässä olisi paikka, jota voisit vaimollesi suositella: www.vakivalta-apua.fi
Kyllä mieskin voi vaatia väkivallan loppumista. - hkm88
En viitsi tehdä uutta keskustelua. Olen nainen ja olen kaksi kertaa käyttänyt väkivaltaa miestäni kohtaan. Suhteemme on aika tuore. En ole koskaan ennen ollut väkivaltainen ketään kohtaan. En voi itsekään tajuta miksi olin sellainen. Mieheni provosoi minua. Olin heikko enkä kestänyt.
Ensimmäinen kerta oli kun riitelimme ja hän pahoitti mieltäni sanomalla todella pahasti minulle eräästä henkilökohtaisesta asiasta. Se oli minulle liikaa ja läpsäytin häntä kasvoille. Heti tämän jälkeen aloin itkeä hysteerisesti ja kaduin heti. Hän antoi minulle anteeksi tämän. Ja sanoi että se ei edes käynyt. (Tätä en kyllä usko, [vaikka olen aika heiveröinen, minulle sattui käteen se läpsäisy] koska olen lukenut että miehet yleensä sanovat näin, koska häpeävät myöntää sen)
Toinen kerta tapahtui kauan aikaa tuon jälkeen. Olimme taas riidelleet, olimme molemmat kylläkin juovuksissa. Hän provosoi ja ärsytti minua niin paljon kuin pystyi. Hän tietää että en kestä sitä. Yritin potkia häntä, raavin, revin hiuksista, tönin. Olin niin turhautunut. En pystynyt käsittelemään asiaa.
Taas aloin itkeä hysteerisesti ja halusin tappaa itseni, koska kaduin tota tekoa niin paljon.
Mitä siis tehdä? Voinko sanoa olevani väkivaltainen kahden tapauksen takia? Omasta mielestäni ainakin, vaikka sitä en haluaisikaan uskoa.
Haluaisin muuttua. En halua satuttaa häntä enää koskaan, koska rakastan häntä niin paljon. Olemme puhuneet tosta meidän tavasta riidellä, ja hän on myöntänyt että hän on hyvin provosoiva. Sovimme toisillemme että hän ei provosoisi enää ja minä en olisi niin aggressiivinen.
Hän ei ole koskaan ollut väkivaltainen minua kohtaan. Olen kyllä sanonut, että haluaisin että hän rankaisisi minua tuosta, koska tunnen koko ajan syyllisyyttä tuosta.
Olen itse kokenut väkivaltaa edellisissä parisuhteissani, sillä lienee vaikutusta?
Että inhottaa kun paljastuu tämmöistä omasta itsestään. Minä luulin tuntevani itseni..- hyvin hyvin
sairas ämmä . saunan taakse tuollaiset ja loput saat arvata itse.
- 29+5
Mieheni on ollut väkivaltainen koko suhteemme ajan, eli neljä vuotta. Hän on satuttanut minua niin, ettei kukaan huomaa, työntänyt ulos liikkuvasta autosta, paiskannut lattialle, töninyt, puristellut ja kuristellut jne. Alkuun pelkäsin kauheasti, mutta olen aina antanut anteeksi, koska olemme vanhoillislestadiolaisia ja perheväkivalta on lähes tabu. Siitä on vaikea puhua kenellekkään.
Nyt kun olen raskaana, viikkoja siis 29 5 ja mies on minuun fyysisesti käynyt käsiksi, olen ollut kuin naarasleijona. Hyökkään sokean raivon vallassa, suojelen pientä poikavauvaani hinnalla millä hyvänsä. Häpeän jälkeenpäin itseäni. En sitä, että suojelen sisälläni kasvavaa ihmisalkua, vaan sitä, että olen alentunut samalle tasolle kuin mieheni. Rakastan jo nyt pienokaistani valtavasti, luulen että enemmän kuin miestäni. Haluan vain parasta vauvalle ja siksi haluaisin, että minä ja mieheni lopettaisimme järjettömän käytöksemme. Kun emme tappele, meillä on oikein rauhallista ja sopuisaa. Väkivaltaa esiintyy noin kerran kuussa, jopa harvemmin.
Miksi kirjoitin tälle palstalle juuri tänään? Tänään on tapahtunut jotain merkittävää -sain ensimmäisen kerran nyrkistä suoraan naamaan, kahdesti. - ja lastasi
29+5 kirjoitti:
Mieheni on ollut väkivaltainen koko suhteemme ajan, eli neljä vuotta. Hän on satuttanut minua niin, ettei kukaan huomaa, työntänyt ulos liikkuvasta autosta, paiskannut lattialle, töninyt, puristellut ja kuristellut jne. Alkuun pelkäsin kauheasti, mutta olen aina antanut anteeksi, koska olemme vanhoillislestadiolaisia ja perheväkivalta on lähes tabu. Siitä on vaikea puhua kenellekkään.
Nyt kun olen raskaana, viikkoja siis 29 5 ja mies on minuun fyysisesti käynyt käsiksi, olen ollut kuin naarasleijona. Hyökkään sokean raivon vallassa, suojelen pientä poikavauvaani hinnalla millä hyvänsä. Häpeän jälkeenpäin itseäni. En sitä, että suojelen sisälläni kasvavaa ihmisalkua, vaan sitä, että olen alentunut samalle tasolle kuin mieheni. Rakastan jo nyt pienokaistani valtavasti, luulen että enemmän kuin miestäni. Haluan vain parasta vauvalle ja siksi haluaisin, että minä ja mieheni lopettaisimme järjettömän käytöksemme. Kun emme tappele, meillä on oikein rauhallista ja sopuisaa. Väkivaltaa esiintyy noin kerran kuussa, jopa harvemmin.
Miksi kirjoitin tälle palstalle juuri tänään? Tänään on tapahtunut jotain merkittävää -sain ensimmäisen kerran nyrkistä suoraan naamaan, kahdesti.Miehesi käytös on todella sairasta, ja on järkyttävää, ettei hän ole lopettanut sitä edes raskauden ajaksi. Vaikuttaa siltä, ettei hän välitä sinun eikä tulevan lapsenne terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tehtäväsi on nyt ennen kaikkea suojella itseäsi ja pienokaista sisälläsi. Voisitko mennä jonnekin muualle edes loppuraskautesi ajaksi, niin sinun ei tarvitsisi koko ajan olla varuillasi ja puolustautua? Suosittelen kyllä, että jätät miehesi lopullisesti, vaikka siihen vanhoillislestadiolaisissa piireissä onkin varmasti suurempi kynnys kuin useimmilla muilla.
Mutta jos sinulla ei ole jättämiseen juuri nyt voimia, mene hetkeksi asumaan muualle. Mene vaikka jonkun sukulaisen tai ystävän luo ilman miestäsi, tai turvakotiin. Tulevan lapsesi terveys on nyt tärkeintä, paljon tärkeämpää kuin se, mitä muut ajattelevat. Miehesikin saattaa vielä joskus järkiintyä, ja kiittää sinua siitä, että suojelit lastanne.
Sanoit, että väkivaltaa esiintyy noin kerran kuussa, ja muuten on sopuisaa. Yksikin kerta on liikaa, mutta suoraan sanottuna kerran kuussa on mielestäni usein. Ja perheväkivaltatapauksissa on tyypillistä, että välillä on rauhallista. Antamalla miehellesi anteeksi, varmistat ikävä kyllä sen, että hän tekee saman uudestaan ja kerta kerralta pahempaa. Otteet kovenevat, ja pahimmassa tapauksessa vauvannekin terveys kärsii.
Vielä kerran, ota yhteyttä vaikka turvakotiin tai kerro asiasta vaikka neuvolassa, ja lähde ennen kuin jotain pahempaa tapahtuu. Suojele itseäsi ja lastasi, mikään muu ei juuri nyt ole yhtä tärkeää. Ei mikään muu. - Uskova
29+5 kirjoitti:
Mieheni on ollut väkivaltainen koko suhteemme ajan, eli neljä vuotta. Hän on satuttanut minua niin, ettei kukaan huomaa, työntänyt ulos liikkuvasta autosta, paiskannut lattialle, töninyt, puristellut ja kuristellut jne. Alkuun pelkäsin kauheasti, mutta olen aina antanut anteeksi, koska olemme vanhoillislestadiolaisia ja perheväkivalta on lähes tabu. Siitä on vaikea puhua kenellekkään.
Nyt kun olen raskaana, viikkoja siis 29 5 ja mies on minuun fyysisesti käynyt käsiksi, olen ollut kuin naarasleijona. Hyökkään sokean raivon vallassa, suojelen pientä poikavauvaani hinnalla millä hyvänsä. Häpeän jälkeenpäin itseäni. En sitä, että suojelen sisälläni kasvavaa ihmisalkua, vaan sitä, että olen alentunut samalle tasolle kuin mieheni. Rakastan jo nyt pienokaistani valtavasti, luulen että enemmän kuin miestäni. Haluan vain parasta vauvalle ja siksi haluaisin, että minä ja mieheni lopettaisimme järjettömän käytöksemme. Kun emme tappele, meillä on oikein rauhallista ja sopuisaa. Väkivaltaa esiintyy noin kerran kuussa, jopa harvemmin.
Miksi kirjoitin tälle palstalle juuri tänään? Tänään on tapahtunut jotain merkittävää -sain ensimmäisen kerran nyrkistä suoraan naamaan, kahdesti.Olen monisatavuotisten uskovien sukujen jälkeläinen. En itse elä uskossa.
Älä anna sen vanhoillislestadiolaisuuden vaikuttaa. Miehesi näyttää - kertomaasi ja vain siihen päätelmän perustaen - olevan täysin sika. Raskaana olevaan naiseen, nyt ainakaan, ei kajota. Jos olet Jumalan lapsi, jätät sen saatanasta syntyneen sekasikiön.
Käytin uskonnollisia vertauksia. Sinun on ymmärrettävä, että edes uskontasi ei oikeuta tuollaista kohtelua. Eikä kannata elää edes sellaisessa "opinhaarassa", joka tuollaisen hyväksyisi. - Luovuttajako?
Uskova kirjoitti:
Olen monisatavuotisten uskovien sukujen jälkeläinen. En itse elä uskossa.
Älä anna sen vanhoillislestadiolaisuuden vaikuttaa. Miehesi näyttää - kertomaasi ja vain siihen päätelmän perustaen - olevan täysin sika. Raskaana olevaan naiseen, nyt ainakaan, ei kajota. Jos olet Jumalan lapsi, jätät sen saatanasta syntyneen sekasikiön.
Käytin uskonnollisia vertauksia. Sinun on ymmärrettävä, että edes uskontasi ei oikeuta tuollaista kohtelua. Eikä kannata elää edes sellaisessa "opinhaarassa", joka tuollaisen hyväksyisi.maalaisjärkeä peliin!
Helppo tietysti sanoa mutta ainoa toimiva menettelytapa se on!
Minulla on väkivaltainen alkoholistivaimo.
Hän käy töissä säännöllisesti, hoitaa kodin, laittaa ruoan, pesee pyykit ja on muutenkin pedantti ihminen.
Kun työt loppuvat, pullo aukeaa ja ja enemmän tai vähemmän humalassa illat ja viikonloput kuluvat.
Viikonloppuna heti aamusta alkaa juominen.Hoita kaikki asiat ja kotityöt siis humalassa.
Minäkin join ennen ja olin aggressiivinen. Kun riitaa tuli ja tuli turpaan annoin takaisin.
Putka tuli tutuksi.Vaimo soitti poliisit ja selitti miten kävin päälle. Unohtui aina vain kertoa mitä HÄN teki sitä ennen.
Pari kertaa tosin pääsi vaimokin kernipatjalle köllimään.
Lopetin lyömisen takaisin ja keksin muut keinot. Vetäydyn omiin oloihin, poistun talosta tai ryhdyn lukemaan tms. Rauhoitan itseni ja annan toisen mellastaa.
Yleensä tilanne rauhoittuu nopeasti.
Tiedän että on loputon kierre vastustaa humalaista, kiukkuista ja helvetin itsepäistä naista.
Olen tehnyt valinnan ja vedän nahkaani solvauksia, en käytä alkoholia ja vastoin luonnettani annan naisen riehua omassa talossani.
Lyödä ei saa koskaan.Ei takaisinkaan.!
Minulla on puoliso ja kodinhoitaja ja seksiä välillä.That`s it! Kaikkea ei saa.Tyydyn tähän. - Voi jösses!
hyvin hyvin kirjoitti:
sairas ämmä . saunan taakse tuollaiset ja loput saat arvata itse.
Ensin täällä vaaditaan, että naisen pitää avoimesti myöntää väkivaltaisuutensa. Sitten kun joku myöntää, niin tässä on vastaus.
Todella asiallista keskustelua ja näin maailmaa parannetaan. - väärä asenne
Luovuttajako? kirjoitti:
maalaisjärkeä peliin!
Helppo tietysti sanoa mutta ainoa toimiva menettelytapa se on!
Minulla on väkivaltainen alkoholistivaimo.
Hän käy töissä säännöllisesti, hoitaa kodin, laittaa ruoan, pesee pyykit ja on muutenkin pedantti ihminen.
Kun työt loppuvat, pullo aukeaa ja ja enemmän tai vähemmän humalassa illat ja viikonloput kuluvat.
Viikonloppuna heti aamusta alkaa juominen.Hoita kaikki asiat ja kotityöt siis humalassa.
Minäkin join ennen ja olin aggressiivinen. Kun riitaa tuli ja tuli turpaan annoin takaisin.
Putka tuli tutuksi.Vaimo soitti poliisit ja selitti miten kävin päälle. Unohtui aina vain kertoa mitä HÄN teki sitä ennen.
Pari kertaa tosin pääsi vaimokin kernipatjalle köllimään.
Lopetin lyömisen takaisin ja keksin muut keinot. Vetäydyn omiin oloihin, poistun talosta tai ryhdyn lukemaan tms. Rauhoitan itseni ja annan toisen mellastaa.
Yleensä tilanne rauhoittuu nopeasti.
Tiedän että on loputon kierre vastustaa humalaista, kiukkuista ja helvetin itsepäistä naista.
Olen tehnyt valinnan ja vedän nahkaani solvauksia, en käytä alkoholia ja vastoin luonnettani annan naisen riehua omassa talossani.
Lyödä ei saa koskaan.Ei takaisinkaan.!
Minulla on puoliso ja kodinhoitaja ja seksiä välillä.That`s it! Kaikkea ei saa.Tyydyn tähän."Lyödä ei saa koskaan.Ei takaisinkaan.!"
älä viitsi jauhaa paskaa, kyllä itseään saa puolustaa.
juuri tuollaisella asenteella olevat ihmiset antavat nöyryyttää itseään vuodesta toiseen. minä en katselisi juoppoa vaimoa enkä kylä myöskään agressiivista vaimoa. kaikkein vähiten juoppoa ja agressiivista, turpaan löisin jos kävisi kimppuun ja laittaisin seuraavana päivänä eropaperit vetämään.
- Lyö henkisesti !
nuotion. Kyllä se siitä....
- perhonen71
Vaimosi tarvitsee selvästi apua, sillä tuollainen käytös ei ole mitenkään normaalia tai hyväksyttävää. Väkivaltaan ei saa vastata väkivallalla eli et saa lyödä naista, vaikka varmasti mieli tekisi. Silloin syyllistyt samaan ja sairastut ikään kuin itsekin. Sinun ei kuitenkaan tarvitse alistua hakattavaksi ja tönittäväksi, vaan joko erota tai yrittää vielä kerran hakea naiselle apua. Kerro psykoterapiassa (jota tarvitsisi vaimosi, et sinä!), mistä on oikeasti kysymys. Ammatti-ihminen kyllä ymmärtää, että myös fyysisesti isompi voi joutua uhriksi. Käykää yhdessä keskustelemassa väkivallasta ja jos nainen ei suostu/terapiasta ei ole apua, ei auta kuin jättää hänet. Lähde ennen kuin suhde päättyy traagisesti.
Alla asiallinen linkki aiheesta. Normaali ihminen osaa hillitä itsensä suuttuessaankin niin, ettei kadota täysin kontrolliaan ja toimi eläimellisesti.
http://www.reteaming.com/perhevakivalta/ - teini1990
Ei kannata lyödä takaisin VAAN lähteä koko tilanteesta pois. Kun vaimosi alkaa käyttäytyä noin, lähde ulos koko talosta. Paljon fiksumpi ratkaisu?
- teini1990
Olen samaa mieltä myös siitä, että hankit jotenkin todistusaineistoa vaimosi käyttäytymisestä, jos kukaan ei sua usko. Syy ei ole sinun, että hän lyö. Älä alennu samaan?
Kaikki kääntyy vielä hyvin.
- knowhow
"lähde pois, lähde pois"
onko se oikeasti mielestänne niin yksinkertaista? lyövät ovat taitavia myös a) manipuloimaan b) uhkailemaan - :9
Ompa kehittävää, siellä sitten molemmat mätkitte toisianne turpaan. On varmaan tosi rakastettu olo. Ääliömäistä. Ota mieluummin turpaan, ja teet joka teosta ilmoituksen. Miehellä on paljon enemmän voimaa, ja siinä voi sitten ihan aikuisten oikeasti käydä hassusti kuten haima repeää, luut murtuu kun innostut hypimään sen akan päällä. Sitten se sattuu kuolemaan sun yhdestä hutilyönnistä, mitäs sen suku siihen sitten...
UHRI EI OLE KOSKAAN SYYLLINEN, KOSKA MUUTEN VÄKIVALTA EI OLISI EDES RIKOS. - mk
Ei muutak un laitat naisesi kuriin ja kerrot ett äjos ei lopu niin sitten lopetat sen väkivältaisuudet ja niin edelleen. Kysyppä naiseltais että onko häntä venhemmat pahoipidelleet lapsena kun ei osaa muuten ratkaista ongelmia kuin väkivallalla.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391977Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431516Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,281428- 191427
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61421Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11385Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21357Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11290Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21230Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51217