Liikun paljon luonnossa ja koiraa tekisi kaveriksi mieli. En kuitenkaan tahtoisi pitää sitä aina kytkettynä. Mitkä olisivat sellaisia rotuja, jotka sopivat aloittelijalle ja joilla ei ole taipumusta karkailuun?
Mitkä rodut eivät karkaa?
Chestlavan purija
47
9329
Vastaukset
- ainoa on
villakoira (sängynalusmalli). muut karkailevat.
- siitä, miten koulutat
koiran ja miten kohtelet sitä, eli haluaako se pysyä lähelläsi ja pitää sinua mukavana, reiluna ja kiinnostavana tyyppinä. Vaikka rotuominaisuuksia onkin, niin silti samankin rodun koirat voivat olla hirmu erilaisia. Ja jos niikseen tulee, niin koira kuin lähtee, jos jotakin niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin mielenkiintoista näkyy tai haisee.
- Chestlavan purija
siitä, miten koulutat kirjoitti:
koiran ja miten kohtelet sitä, eli haluaako se pysyä lähelläsi ja pitää sinua mukavana, reiluna ja kiinnostavana tyyppinä. Vaikka rotuominaisuuksia onkin, niin silti samankin rodun koirat voivat olla hirmu erilaisia. Ja jos niikseen tulee, niin koira kuin lähtee, jos jotakin niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin mielenkiintoista näkyy tai haisee.
"miten koulutat"
Olen toki selvillä kouluttamisen tärkeydestä, mutta kai rotukohtaisista eroistakin jotain voi todeta. Kaipa esimerkiksi metsästyskoirat ja paimenkoirat käyttäytyvät eri tavoin.
Miten esimerkiksi nämä:
Suomenlapinkoira
Whippet
Espanjanvesikoira
Terrierit kai ovat taipuvaisia karkailuun. Pieni terrieri kiinnostaisi napakkuutensa, terhakkuutensa ja kuljetettavuuden vuoski (esimerkiksi ahkioon ja kajakkiin), mutta niitä ei taida uskalla juoksuttaa lainkaan vapaana. - Hukka-Musti
Chestlavan purija kirjoitti:
"miten koulutat"
Olen toki selvillä kouluttamisen tärkeydestä, mutta kai rotukohtaisista eroistakin jotain voi todeta. Kaipa esimerkiksi metsästyskoirat ja paimenkoirat käyttäytyvät eri tavoin.
Miten esimerkiksi nämä:
Suomenlapinkoira
Whippet
Espanjanvesikoira
Terrierit kai ovat taipuvaisia karkailuun. Pieni terrieri kiinnostaisi napakkuutensa, terhakkuutensa ja kuljetettavuuden vuoski (esimerkiksi ahkioon ja kajakkiin), mutta niitä ei taida uskalla juoksuttaa lainkaan vapaana.Jos terrieri karkaa, niin on kyllä ongelmia johtajuudessa tai koiralla riistaa näkyvillä. Terrierit ovat yleensä isoja koiria pienissä ruumiissa, jonka takia niiden koulutukseen monet suhtautuvan liian kevyesti. Siitä ne karkaustapaukset yleensä johtuvat, samoin kuin isojen koirien, jotka tuntevat itsensä valtiaiksi.
- Chestlavan purija
Hukka-Musti kirjoitti:
Jos terrieri karkaa, niin on kyllä ongelmia johtajuudessa tai koiralla riistaa näkyvillä. Terrierit ovat yleensä isoja koiria pienissä ruumiissa, jonka takia niiden koulutukseen monet suhtautuvan liian kevyesti. Siitä ne karkaustapaukset yleensä johtuvat, samoin kuin isojen koirien, jotka tuntevat itsensä valtiaiksi.
"Jos terrieri karkaa, niin on kyllä ongelmia johtajuudessa tai koiralla riistaa näkyvillä."
Asia kerrottiin jonkin terrierirodun sivuilla. Ja luonnossa liikkuessahan riistaa on lähes joka hetki näkyvillä. Hankala siellä on kuljettaa koiraa, jolla on vahva metsästysvietti. - Hukka-Musti
Chestlavan purija kirjoitti:
"Jos terrieri karkaa, niin on kyllä ongelmia johtajuudessa tai koiralla riistaa näkyvillä."
Asia kerrottiin jonkin terrierirodun sivuilla. Ja luonnossa liikkuessahan riistaa on lähes joka hetki näkyvillä. Hankala siellä on kuljettaa koiraa, jolla on vahva metsästysvietti.>>Asia kerrottiin jonkin terrierirodun sivuilla.>>
-Yksikö terrierirotu kertoo kaikkien terrierirotujen luonteesta?
>>Ja luonnossa liikkuessahan riistaa on lähes joka hetki näkyvillä. Hankala siellä on kuljettaa koiraa, jolla on vahva metsästysvietti.>>
-Onko kaikilla terrieriroduilla vahva metsöstysvietti? Enkä sanoisi, että riistaa olisi joka hetki näkyvilla, sillä nehän pakenevat ihmistä jo kaukaa. Yleensä terrierit lähtevät riistan perään vasta ne nähdessään, mutta metsästysvietti vaihtelee kyllä yksilöittäin. Joiltakin se puuttuu lähes täysin. - kuuusipuuu
Chestlavan purija kirjoitti:
"miten koulutat"
Olen toki selvillä kouluttamisen tärkeydestä, mutta kai rotukohtaisista eroistakin jotain voi todeta. Kaipa esimerkiksi metsästyskoirat ja paimenkoirat käyttäytyvät eri tavoin.
Miten esimerkiksi nämä:
Suomenlapinkoira
Whippet
Espanjanvesikoira
Terrierit kai ovat taipuvaisia karkailuun. Pieni terrieri kiinnostaisi napakkuutensa, terhakkuutensa ja kuljetettavuuden vuoski (esimerkiksi ahkioon ja kajakkiin), mutta niitä ei taida uskalla juoksuttaa lainkaan vapaana.Useimmat suomenlapinkoirat, jotka tiedän, ovat omistajiensa mukaan aika riistaviettisiä (vaikka paimentamaanhan ne on alunperin tarkoitettu), joten sitä en itse ihan heti menisi suosittelemaan.
Toki karkailu riippuu myös koulutuksesta, mutta ainakin oma lappalaiseni on niin viettinen, ettei siihen oikein tahdo mikään auttaa, vaikka koira kyllä muuten totteleekin luoksetulokäskyä kiitettävästi. - Terruihminen
Chestlavan purija kirjoitti:
"miten koulutat"
Olen toki selvillä kouluttamisen tärkeydestä, mutta kai rotukohtaisista eroistakin jotain voi todeta. Kaipa esimerkiksi metsästyskoirat ja paimenkoirat käyttäytyvät eri tavoin.
Miten esimerkiksi nämä:
Suomenlapinkoira
Whippet
Espanjanvesikoira
Terrierit kai ovat taipuvaisia karkailuun. Pieni terrieri kiinnostaisi napakkuutensa, terhakkuutensa ja kuljetettavuuden vuoski (esimerkiksi ahkioon ja kajakkiin), mutta niitä ei taida uskalla juoksuttaa lainkaan vapaana.Minulla on ollut terruja noin 20 vuotta, eikä yksikään ole karkaillut vaikka riistaviettiäkin löytyy. Eli ihan koulutuksesta kiinni!!!
- Sopii kaikille
Ei karkaile eikä tarvitse kouluttaa/ hoitaa.
- on minusta vähän
heikko syy koiran hankintaan, varsinkin jos ei ole sen vertaa mistään rodusta kiinnostunut, että olisi edes hajua mikä rotu kiinnostaisi. Koiralle ei riitä metsässä samoilu, vaikka se onkin tosi hyvä asia, sen kanssa pitää jaksaa olla ja seurustella muutenkin. Kannattaa vähän enempi noita kriteerejä miettiä ihan ite, kuin että ei karkaa, ei sen perusteella pidä koiraa hankkia.
- Chestlavan purija
"varsinkin jos ei ole sen vertaa mistään rodusta kiinnostunut, että olisi edes hajua mikä rotu kiinnostaisi"
Koirakirjoissa opetetaan, että ensin pitää pohtia, millainen koira itselle sopii ja mitä koiralle pystyy tarjoamaan ja vasta sen jälkeen miettiä rotua. Rodusta aloittaminen on kuulemma väärä lähtökohta. - Naurettava!!
Olet kyllä olevinasi! Kyllä se karkailu on yksi kriteeri! On rotuja jotka ovat luotuja metsästämään, jolloin kyseinen rotu ei ole ihmiselle joka haluaa liikkua luonnossa koira vapaana... Esim, jos tällainen ihminen ottaisi ajokoiran, pystykorvan, karhukoiran, norjan harmaan tai vinttikoiran, onnistuisiko se?? EI! Koska hän tarvitsee helposti koulutettavan rodun! Voi kun tuntuu että et itsekään tiedä koirista mitään tällaisten itsekkäiden kommenttien vuoksi!
- vinkkiä.....
Selkeästi ns. pihakoirarodut, eli jotka tykkäävät olla kytkettynä esim. pihassa ja katsella ihmisten touhuja, ja joilla ei ole "metsäkoiran vikaa".
Tulee mieleen esim. tyypillinen tällainen koirarotu rottweiler. Vähän pienemmän ja helpomman koiran aloittelijalle voisi ajatella olevan esim. joku pieni tai keskikokoinen mastiffirotu. Mastiffeilla ei ole metsästysvaistoa ja ne harvoin karkailevat. Myös jotkut karjakoirat ovat tällaisia, esim. appenzellin paimenkoira.- joskus vuonna yks
tai kaks tollanen appenzelli. Koira vain tuntui viihtyvän naapureissa paremmin kuin kotopihalla. Yksittäistapaus?
- Tyhmäkö
Rotikka pihakoirarotu :D Ja koirat jotka tykkää olla pihalla kytkettyinä :D Olipas oikein asiantuntijan vastaus!
- Hukka-Musti
Kaiken rotuiset koirat voivat karkailla, jos ovat huonosti koulutettuja. Ja kaiken rotuisilla koirilla voi esiintyä riistaviettiä, vaikkakin jonkin rotuisilla koirilla vain harvoin. Tosin karkailunhan voi ottaa monella tavalla, johtuu se sitten tottelemattomuudesta tai riistasta.
Mutta katsos islanninlammaskoiraa, se minulle tuli ensimmäisenä mieleen: http://fi.wikipedia.org/wiki/Islanninlammaskoira
http://www.islanninkoirat.com/ajankindex2.html - olisi...
...perunkarkaamatonkoira ;-)
- paimenkoiria
lähtisin miettimään. Niillä kun on taimumusta työskennellä yhdessä isännän kanssa hommassa kuin hommassa, niin luonnostaan pysyttelevät lähistöllä ja helppo opettaa pitämään jatkuvaa kontaktia.
Sieltä vaan itselleen sopivaa valkkaamaan. Esim Australian kelpie on uupumaton kaveri samoiluun, mutta tarvitsee huimasti myös aivotyöskentelyä ollakseen onnellinen. Suomessa koiran irtipito on aikalailla rajoitettua lailla ja säädöksillä, eli vapaana koira ei maassamme monessakaan paikkaa saa viipottaa. Tämä eli Suomen laki sinun tulee ehdottomasti huomioida! Esim. Finlex on hyvä paikka, se kertoo seuraavaa:
Järjestyslaissa:
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi «koiran» omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä «koira» taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei «koira» pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että «koiran» uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, «koirien» harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. «Koiran» tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
______________________________________________________________
Siis taajamassa koira kulkee AINA kytkettynä, jollei kyseessä ole aidattu alue esim. koirapuisto.
______________________________________________________________
Metsästyslaissa:
Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.
Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
___________________________________________________________
Kesällä (1.3-19.8) koira on siis pidettävä kytkettynä (tai siten että se on heti kytkettävissä), jollei koira ole esim. omalla aidatulla pihalla tai työtehtävässä/koulutuksessa.
____________________________________________________________
HUOMAATHAN myös, että "Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella." Luvatta ET siis saa pitää koiraasi vapaana pelloilla tai metsissä, vaan se edellyttää AINA luvan alueen omistajalta!
Koiran irtipitäminen ei Suomessa ole siis ihan mutkatonta, vaan sitä säätelevät lait ja asetukset. Nämä jokaisen koiranomistajan tulee huomioida ja niitä kunnioittaa.
Oma koirani saa olla vapaana varsin paljon, mutta AINA lain puitteissa. Koska sitä koulutetaan palvelustehtävään, se saa koulutuksissa olla vapaana (mutta on heti kytkettävissä) ja myös metsätreenissä (esim. haku) saa olla vapaana - tosin metsänomistajalta on pyydetty lupa harjoitteluun.
Kun me koiranomistajat noudatamme sääntöjä, niin koiran kanssa eläminen on vaivattomampaa ja helpompaa.- voi harmi
Harva niitä lakeja noudattaa...
- siitä jostain
Ei se nyt niin vakavaa ole, jos koira jonkun riistaeläimen saaliiksi saa, kun kumminkin melkein kaikki ne eläimen joutuvat taas kohta metsästäjien tappamiksi.
- hupsheijaa
Sellaista rotua ei ole, joka ei karkaa....
- spitz
Mittelspitz
- sei_sei
(Onpa taas syydetty lokaa oikein kunnolla, ihan asialliseen kysymykseen...)
Ruksaa ensin pois kaikki rodut, joilla on metsästysviettiä.
Jäljelle jäävistä ainakin paimenkoirat ja noutajat ovat perinteisesti niitä, jotka eivät helpolla karkaa. Esim. collieita ja labradorinnoutajia olen itse havainnut voitavan pitää irti helpostikin, ei mitään motivaatiota lähteä säntäämään minnekään. Seurakoiramaisiksi jalostetut linjat lienevät parhaita (vrt. labbis).
Pienemmästä kokoluokasta vaikkapa corgi pembroke tai shetlanninlammaskoira voisivat sopia. Myös luonteeltaan aloittelijaystävällisiä.
Koiran turkkia kannattaa miettiä, sillä et ehkä ole henkilö, joka metsälenkin jälkeen tahtoo selvittää kuraa ja takkuja pitkästä turkista, vai? Talvipakkasella taas tosi ohutturkkinen ei välttämättä tykkää ulkoilla reippaasti.
Kaikista roduista nartut karkaavat yleensä vähemmän herkästi, juoksuaika pois lukien.
Karkaamattomuuskoulutus sitten aloitetaan heti pikkupennusta. Siihen kuuluu paljon vapaanaoloa, iloisia luoksetuloharjoituksia, omistajan piiloutumista maastossa, muita kontakti- ja tottelevaisuusharjoituksia (seis/odota) ja sen sellaista, josta runsaasti ohjeita muualla.
Itselläni on sekarotuinen narttu, jolla on vain lievä kiinnostus riistaan, jos ihan koivista lähtee karkuun, mutta se tulee aina juoksupyrähdyksen jälkeen heti takaisin. Ikinä ei ole mitään saanut kiinni. Koirassa noutajaa, paimenkoiraa, seisojaa ja leonbergiä. Koira saa olla paljon irti valvotusti omassa pihassa ja metsäretkillä. Se on niin tottunut olemaan irti, ettei pane pahakseen pysähtymis- ja luoksetulokäskyjä, etenkään kun niistä seuraa hyvin usein namipalkkio tai leikki.- Eliytres
itse suosittelisin rotua/yksilöä jolla on suuri miellyttämisen tarve. Näitä löytyy eteenkin työkoirista.
Silloinkin se edellyttää sitä, että koiran ja omistan välillä on vahva side, jolloin koira ei halua häipyä.
Vaikka olisi riistavietti, ei se tarkoita että koira karkailisi.
Itselläni on lintukoira, jonka riistavietti on äärimmäisen voimakas. Koira mielellään lähtee kanien ja lintujen perään, mutta tulee Aina takaisin noin minuutissa, koska ei halua irtaantua liian kauas.
Kannattaa koiran hankkiessa keskittyä tietenkin sen suhteen luomiseen, ja opettaa koiralle että sinun luonasi on paras olla ja kutsusta kannattaa tulla luokse. - mun kultsi
>>Ruksaa ensin pois kaikki rodut, joilla on metsästysviettiä.>>
_ja
>>Jäljelle jäävistä ainakin paimenkoirat ja noutajat ovat perinteisesti niitä, jotka eivät helpolla karkaa. Esim. collieita ja labradorinnoutajia olen itse havainnut voitavan pitää irti helpostikin, ei mitään motivaatiota lähteä säntäämään minnekään.>>
-Ainakin minun kultaisellanoutajallani on voimakas metsästysvietti, vaikka on näyttelylinjainen. Aina kun esimerkiksi rusakon näkee, niin on pakko pinkaista perään ja tulla takaisin vasta, kun on saaliin kadottanut. Koirani lähtee jopa seuraamaan eläinten hajuvanoja >>löytääkseen>> riistaa. Kaikki lintukoirat karsisin kyllä ehdotuksista pois, sillä olen kyllä kuullut yleensä cockerspanieleilla ja labradorinnoutajillakin olevan voimakas metsästysvietti. No ehkä se on yksilökohtainen taipumus.
Tai mitäpä se metsästysvietti haittaa, jos koira osaa tulla aina saaliin hävitettyään takaisin, mutta oma kultsini ainakin on kiinnostunut riistasta seka niitä nähtyään että haistettuaan. - sei_sei
mun kultsi kirjoitti:
>>Ruksaa ensin pois kaikki rodut, joilla on metsästysviettiä.>>
_ja
>>Jäljelle jäävistä ainakin paimenkoirat ja noutajat ovat perinteisesti niitä, jotka eivät helpolla karkaa. Esim. collieita ja labradorinnoutajia olen itse havainnut voitavan pitää irti helpostikin, ei mitään motivaatiota lähteä säntäämään minnekään.>>
-Ainakin minun kultaisellanoutajallani on voimakas metsästysvietti, vaikka on näyttelylinjainen. Aina kun esimerkiksi rusakon näkee, niin on pakko pinkaista perään ja tulla takaisin vasta, kun on saaliin kadottanut. Koirani lähtee jopa seuraamaan eläinten hajuvanoja >>löytääkseen>> riistaa. Kaikki lintukoirat karsisin kyllä ehdotuksista pois, sillä olen kyllä kuullut yleensä cockerspanieleilla ja labradorinnoutajillakin olevan voimakas metsästysvietti. No ehkä se on yksilökohtainen taipumus.
Tai mitäpä se metsästysvietti haittaa, jos koira osaa tulla aina saaliin hävitettyään takaisin, mutta oma kultsini ainakin on kiinnostunut riistasta seka niitä nähtyään että haistettuaan.Suositus labradorinnoutajasta perustui lähinnä omiin havaintoihini tosi leppoisista yksilöistä, joita voi vieraassakin paikassa laskea irti ja vain löntystävät perheen ympärillä tyytyväisinä. :) Toinen vastaava havainto on muutamistakin novascotiannoutajista. Taitaa vaikuttaa aika paljon koiran ikä, koulutus ja luontainen taipumus.
Toisaalta eräs tuttu kykeni hallitsemaan laumaa vapaana kulkevia mäyräkoiria (!) ja corgeja kaupunkiympäristössä. En silloin vielä tajunnut kysellä, että MITEN. O.o
Ihailtava näkyhän se aina on, jos koira on irti, mutta samalla sitten ihan oikeasti sen omistajansa hallinnassa.
Toinen tuntemani hlö käyttää metsästyskoiriensa ulkoilussa apuna kauko-ohjattua sähköpantaa, mutta se on toinen tarina, johon en itse lähtisi mukaan ollenkaan. - Anonyymi
Asiallinen vastaus viattomaan kysmykseen. Kiitos, kysyjän puolesta.
T. Ilkeilyyn kyllästynyt.
- pysyy lähellä
kun kun koira on koulutettu ja sille on selvää mikä on sen paikka laumassa.
Mutta kuitenkin olen sitä mieltä että tietyt rodut pysyvät lähellä omistajaa. Metsästyskoiraa ei siis kannata ottaa (myös noutajat kuuluvat tähän!)
Paimenkoirat pysyvät helpoimmin lähellä, saksanpaimenkoirat, bordercolliet jne mutta niissä kolikon kääntöpuoli on että kaikille yksilöille ei pelkät lenkit riitä ja koira saattaa alkaa häiriökäyttäytymään (näykkimään omistajaa, kulkemaan perässä, haukkumaan tyhjälle..).
Esim shetlanninlammaskoira voisi olla hyvä vaihtoehto, kuvittelisin sen pysyvän lähellä omistajaa mutta ei kuitenkaan ole mikään työkoira alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan.
Itselle oikean rodun valinta on vaikeaa kun pitäisi niin monta asiaa ottaa huomioon.- myöskin
Collieta ehdottaasin.. poikkeuksia tietenkin on kaikissa roduissa, mutta kuitenkin.
- dbmnn
Sakemanni narttu! :) -toki koulutettava on kuten kaikki koirat, mutta kuulostaisi kelpo kaverilta sinulle.
- Chestlavan purija
Suuri kiitos vastauksista.
Mitäs mieltä olette australiankelpiestä? Tiedän että se vaatii paljon liikunnan lisäksi runsaasti muuta aktivointia eikä ole missään tapauksessa helppo rotu, mutta toisaalta lukemastani on syntynyt kuva, että kunhan sen kanssa jaksaa vain tehdä työtä, niin siitä voi saada mukavan kaverin.
Border ja kelpie -foorumilla yhdet ovat sitä mieltä, että kelpietä ei missään tapauksessa pidä ottaa ensimmäiseksi koiraksi, kun taas toiset ovat sen ensimmäiseksi koirakseen valinneet ja pitäneet kouluttamista helppona. Myös kelpien tarvitsemasta aktivoinnin ja liikunnan määrästä liikkuu monenlaista tietoa. - Hukka-Musti
Chestlavan purija kirjoitti:
Suuri kiitos vastauksista.
Mitäs mieltä olette australiankelpiestä? Tiedän että se vaatii paljon liikunnan lisäksi runsaasti muuta aktivointia eikä ole missään tapauksessa helppo rotu, mutta toisaalta lukemastani on syntynyt kuva, että kunhan sen kanssa jaksaa vain tehdä työtä, niin siitä voi saada mukavan kaverin.
Border ja kelpie -foorumilla yhdet ovat sitä mieltä, että kelpietä ei missään tapauksessa pidä ottaa ensimmäiseksi koiraksi, kun taas toiset ovat sen ensimmäiseksi koirakseen valinneet ja pitäneet kouluttamista helppona. Myös kelpien tarvitsemasta aktivoinnin ja liikunnan määrästä liikkuu monenlaista tietoa.Australiankelpie on koirarotu aktiivisimmasta päästä, joten olet oikeassa sen liikunnasta ja aktivoinnista.
Eipä australiankelpie myöskään ole ns. aloittelijan rotu, mutta mikäs siinä on ottaa kelpie ensimmäiseksi koiraksi, kunhan ottaa kasvattajan ja harrastajien koulutusmenetelmät tarkasti kuuloon.
Australiankelpie oppii helposti niin hyviä kuin huonoja tapoja, joten sen koilutuksessa ei saa käyttää minkään laista aggrissiota, kuten silmiinkatsomista, pelottelua ja väkivaltaa. Kelpie ottaa sellaisistakin tavoista helposti mallia omistajaltaan. Silti kelpielle on osoitettava olevansa sitä vahvemmilla, mutta se onnistuu myös ystävällisemmällä tyylillä, kuten olemalla määrätietoinen ja johdonmukainen, ei anneta koiralle liikaa vapauksia, pistetään myös koira menemään omistajan ehdoilla, koulutetaan tottelemaan luonse- ja istukäskyä, koiran tehdessä tuhmia tai ollessa tottelematon sitä käsketään tottelemaan pikemminkin vihaisen kuin uhkaavan kuuloisesti, ynnä muuta. Koiran sosiaalistamiseen kuuluu ehdottomasti myös tutustuttaminen muihin koiriin, vieraisiin ihmisiin ja paikkoihin mahdollisimman paljon jo pennusta lähtien, ettei siitä kasva arkaa. Paimenkoirille tyypillisesti kun se voi olla epäluuloinen vieraita kohtaan. Mutta on ehdottomasti varottava, ettei se joudu pentuna/nuorena muiden koirien rähinän tai ihmisten pelottelun kohteeksi, vaan sen on saatava niistä positiivinen vaikutelma. Täten minusta koiranäyttelyt kyllä olisivat ihan hyvä valinta, siellä koira pääsee tutustumaan vieraisiin ihmisiin, suureen väkijoukkoon ja muihin koiriin, mutta ehdotinpa vain.
Anteeksi nyt, jos annoin turhankin paljon neuvoja, mutta ensimmäisen koiran kasvatus ja koulutus voi olla yllättävänkin haasteellista. Tiedän sien paitsi muiden ihmisten tietojen myös oman kokemukseni perusteella. Suosittelisinkin hankkimaan nartun tässä tapauksessa.
Hyvä puoli australiankelpiessä on sen terveystilanne, niin kuin yleensäkin liikunnallisimmissa roduissa.
Viime vuonna australiankelpieitä rekisteröitiin Suomessa ennätykselliset 64 yksilöä, joista yksi sai kodin kaverini sukulaisen luota.
Onnea koiran hankintaan ja koulutukseen! - Chestlavan purija
Hukka-Musti kirjoitti:
Australiankelpie on koirarotu aktiivisimmasta päästä, joten olet oikeassa sen liikunnasta ja aktivoinnista.
Eipä australiankelpie myöskään ole ns. aloittelijan rotu, mutta mikäs siinä on ottaa kelpie ensimmäiseksi koiraksi, kunhan ottaa kasvattajan ja harrastajien koulutusmenetelmät tarkasti kuuloon.
Australiankelpie oppii helposti niin hyviä kuin huonoja tapoja, joten sen koilutuksessa ei saa käyttää minkään laista aggrissiota, kuten silmiinkatsomista, pelottelua ja väkivaltaa. Kelpie ottaa sellaisistakin tavoista helposti mallia omistajaltaan. Silti kelpielle on osoitettava olevansa sitä vahvemmilla, mutta se onnistuu myös ystävällisemmällä tyylillä, kuten olemalla määrätietoinen ja johdonmukainen, ei anneta koiralle liikaa vapauksia, pistetään myös koira menemään omistajan ehdoilla, koulutetaan tottelemaan luonse- ja istukäskyä, koiran tehdessä tuhmia tai ollessa tottelematon sitä käsketään tottelemaan pikemminkin vihaisen kuin uhkaavan kuuloisesti, ynnä muuta. Koiran sosiaalistamiseen kuuluu ehdottomasti myös tutustuttaminen muihin koiriin, vieraisiin ihmisiin ja paikkoihin mahdollisimman paljon jo pennusta lähtien, ettei siitä kasva arkaa. Paimenkoirille tyypillisesti kun se voi olla epäluuloinen vieraita kohtaan. Mutta on ehdottomasti varottava, ettei se joudu pentuna/nuorena muiden koirien rähinän tai ihmisten pelottelun kohteeksi, vaan sen on saatava niistä positiivinen vaikutelma. Täten minusta koiranäyttelyt kyllä olisivat ihan hyvä valinta, siellä koira pääsee tutustumaan vieraisiin ihmisiin, suureen väkijoukkoon ja muihin koiriin, mutta ehdotinpa vain.
Anteeksi nyt, jos annoin turhankin paljon neuvoja, mutta ensimmäisen koiran kasvatus ja koulutus voi olla yllättävänkin haasteellista. Tiedän sien paitsi muiden ihmisten tietojen myös oman kokemukseni perusteella. Suosittelisinkin hankkimaan nartun tässä tapauksessa.
Hyvä puoli australiankelpiessä on sen terveystilanne, niin kuin yleensäkin liikunnallisimmissa roduissa.
Viime vuonna australiankelpieitä rekisteröitiin Suomessa ennätykselliset 64 yksilöä, joista yksi sai kodin kaverini sukulaisen luota.
Onnea koiran hankintaan ja koulutukseen!Minkälaista apua Suomessa, erityisesti Tampereella, on tarjolla koiran koulutukseen? Jos ensimmäiseksi koiraksi ottaa haastavan rodun, niin erilaisista kursseista ja viisaampien neuvoista olisi kaiketi suuri hyöty.
- Hukka-Musti
Chestlavan purija kirjoitti:
Minkälaista apua Suomessa, erityisesti Tampereella, on tarjolla koiran koulutukseen? Jos ensimmäiseksi koiraksi ottaa haastavan rodun, niin erilaisista kursseista ja viisaampien neuvoista olisi kaiketi suuri hyöty.
Koirakoulu on tosiaan tarpeen tällaisissa tapauksissa. Kyllä niitä kursseja on Tampereellakin päin.
- viiia34
Minulla on ollut kettuterriereitä ja niiden kanssa olen tehnyt hiihtolenkkejä ja vaelteluja eivät karkaa. :)
Toki vaatii pennusta kouluttamisen vapaanaoloon. Kettuterriereissä on vielä se hyvä piirre että aina valmiita lenkille satoi tai paistoi ja sitkeitä kulkijoita.
Koirani pysyi maallakin pihassa irti vahtimatta. - Hilla
Silkkiterrieri on etsimäsi rotu. Silkkiterrieri pysyy omistajansa läheisyydessä. Vaikka silkkiterrieri on pienikokoinen, se jaksaa liikkua paljon. Silkkiterrieri sopii aloittelijalle.
- fghgjjhg
No itse otin metsä ja uinti ja hiihtoretkilleni ekaksi koiraksi kettuterrierin jo teininä. Ja niitä sitten senkin jälkeen. Pystyy opettamaan vapaanaoloon. Ja siitäkin pidän rodussa. Hauska osallistuva syy painoi eniten ja hyvä koulutettavuus.
Ajavat koirat eri asia ja saattavat lähteä helpoimmin samoin ns.näöllä metsästävät.
Helpoimpia on paimenkoirat, pk:t ja sen jälkeen noutavat lintukoirat sitten terrierit ja lopuksi ajavat.
Aloittajalle katso myös kokonaisuutta ihan arjen näkökulmasta. Minkä kokoinen koira on hyvä, päästääkö turkki koko ajan karvoja, kuinka pitkät lenkit, millainen luonne, vahtiiko, etc.
Minusta aloittelevan rotua ei ole vaan omistajan jämptiys ja perehtymisen halu ratkaisee enemmän rodun valinnassa. Kaikille ei koskaan sovi se haastavin ja kaikille ei sovi se helpoin koska saattaa kokea sen hieman tylsäksi ja haasteettomaksi..ja joidenkin olisi parempi ottaa se helpoin aina. - Bostoninterrieri
Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Se on helppo kouluttaa ja sopii ensimmäiseksi koiraksi.
Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.
Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.
Bostoninterrierin hienolaatuinen karva on lyhyttä ja kiiltävää. Väriltään se on joko brindle, seal (musta, jossa on punainen vivahde) tai musta. Yleisin väri on brindle. Kaikissa väreissä tulee olla valkoiset symmetriset merkit.
Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta siitä saa seuralaisen pitkillekin lenkeille. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.
Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.
Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.- stabyhounds
Ei taida hiihtoretkille ainakaan olla Bostonista seuraa....palelee ja jää mielummin takan vierustalle.Mielummin koira jolla on pidemmät karvat, ja sulavat terveet liikkeet ;)
- lakisanoonäin
Ap, jos ulkoilutat koiraa ihmisten ilmoilla, lain mukaan se on pidettävä kytkettynä riippumatta siitä, onko karkailevaa sorttia vai ei. Rikosnimike on eläimen vartioimatta jättäminen. Rikoslaki, ks www.finlex.fi .
"Suomen rikoslaki kieltää ihmisille mahdollisesti vaarallisen eläimen vartioimatta jättämisen, joka luetaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavaksi rikokseksi.
Rikoslain mukaan se, joka jättää ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, asianmukaisesti vartioimatta tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, tuomitaan eläimen vartioimatta jättämisestä. Henkilön on täytynyt siis lain mukaan toimia tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta, jotta kyseessä olisi rangaistava rikos. Tahallisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen, pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä, tai että henkilö on pitänyt seurausta tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
Törkeällä huolimattomuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että henkilö rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa velvollisuutta olla huolellinen tilanteessa, vaikka hän olisi kyennyt noudattamaan kyseistä velvollisuutta, ja huolimattomuus katsotaan törkeäksi, kun otetaan huomioon rikotun velvollisuuden merkittävyys ja vaarannettujen etujen tärkeys sekä loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus ja muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet." (https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-eläimen-vartioimatta-jättäminen , käyty 17.9.2018).- muistakaaselaki
Apn viesti on 8 vuotta vanha joten tuskin lukee täällä enää näitä, mutta tämä on tosi tärkeää kaikille joilla on koira.
Muistakaa se laki koirien irtipidosta!!!!!
Se on ihan sama vaikka se koira ei tekisikään mitään eikä jahtaisi eläimiä tai menisi pesiä häiritsemään tms, kytkettynä sen silti olla pitää. On ihmisiä joilla on tosi paha koirakammo ja siihen ei auta se että se koira olisi maailman kiltein koira, se olisi silti tosi kamala kokemus jos tulee irtokoira vastaan. - juurikin.näin
muistakaaselaki kirjoitti:
Apn viesti on 8 vuotta vanha joten tuskin lukee täällä enää näitä, mutta tämä on tosi tärkeää kaikille joilla on koira.
Muistakaa se laki koirien irtipidosta!!!!!
Se on ihan sama vaikka se koira ei tekisikään mitään eikä jahtaisi eläimiä tai menisi pesiä häiritsemään tms, kytkettynä sen silti olla pitää. On ihmisiä joilla on tosi paha koirakammo ja siihen ei auta se että se koira olisi maailman kiltein koira, se olisi silti tosi kamala kokemus jos tulee irtokoira vastaan.Juuri näin, nimim muistakaaselaki. Lisäksi, vaikka koirapelko on liki aina irrationaalista, Suomessakin koirat silti oikeasti purevat ja tappavat useita muita koiria ja ihmisiä joka vuosi. Todennäköisempää on toki joutua vaikkapa auto-onnettomuuteen tai rikkoa itse paikkansa esim liikuntaharrastuksessa tai tapaturmassa vaikkapa kotona dokatessa. Mutta silti, irti oleva koira on aina riski ja mielestäni ne tulisi pitää kiinni.
- ihmejeesustelua
juurikin.näin kirjoitti:
Juuri näin, nimim muistakaaselaki. Lisäksi, vaikka koirapelko on liki aina irrationaalista, Suomessakin koirat silti oikeasti purevat ja tappavat useita muita koiria ja ihmisiä joka vuosi. Todennäköisempää on toki joutua vaikkapa auto-onnettomuuteen tai rikkoa itse paikkansa esim liikuntaharrastuksessa tai tapaturmassa vaikkapa kotona dokatessa. Mutta silti, irti oleva koira on aina riski ja mielestäni ne tulisi pitää kiinni.
Mitenkähän nämä lainvalvojien viestit liittyy ketjuun? Teidän kuuluis ehdottaa jotain koirarotua, joka ei karkaile, mutta ettehän te luonnosta vieraantuneet osaa.
- ryhmähauhau
ihmejeesustelua kirjoitti:
Mitenkähän nämä lainvalvojien viestit liittyy ketjuun? Teidän kuuluis ehdottaa jotain koirarotua, joka ei karkaile, mutta ettehän te luonnosta vieraantuneet osaa.
Ryhmä hau, tai joku pehmokoira.On myös paristollisia,äänteleviä ja liikuvia.
Luonnosta vierautunut on ihminen joka pitää koiraa lakien vastaisesti irti.Siitä voi maanomistaja tehdä rikosilmoituksen,kuva riittää todisteeksi koirasta ja omistajasta.Kaupunkien luontopoluilla tai luonnonsuojelualueella olevista irtokoirista kannattaa ilmoittaa heti poliisille.Tulevat sakottamaan ja opastamaan koiranpidossa jos ovat lähellä. - hehvaivieraantunut
ihmejeesustelua kirjoitti:
Mitenkähän nämä lainvalvojien viestit liittyy ketjuun? Teidän kuuluis ehdottaa jotain koirarotua, joka ei karkaile, mutta ettehän te luonnosta vieraantuneet osaa.
Asun kyllä ihan melkein korvessa että se siitä luonnosta irtaantumisesta. Laki on laki ja sitä tulisi noudattaa.
- Eiirtiluvatta
Opiskelkaa Koirakuri, ennenkun ostatte mitään koiraa.
Koiraa saa pitää irti vain koirapuistossa,tai aidatulla pihalla.
Koiran irtipitoon on oltava aina maanomistajan lupa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p571922Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491672- 521594
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61425Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148