Maria Stuartin jälkeläiset I

Henrik Filipinpoika Sassista ei paljoa tiedetä, mutta sitäkin enemmän hänen pojastaan henrik Henrikinpojasta, kuuluisasta sotasankarista, joka oli oman arvonsa tunteva, kiivas ja helosti miekkaan tarttuva.
Koululaiset kautta vuosikymmenien joutuneet lukemaan Perniössä tapahtuneesta pyhästä penkkiriidasta.Kieltämättä siinä on nykyajalle käsittämättömiä, huvittaviakin piirteitä, mutta 1600-luvulla sukujen arvojärjestyksellä oli tärkeä merkitys ja sitä ositti penkkijärjestys kirkossa.
Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää.Mutta nyt armon vuonna 1661, tilanne näytti toiselta.Melkkilän kartanon Sassit yrittivät tunkea heidät pois perinteiseltä ensi riviltään.Sass oli uusi tulokas suomessa, suku oli introdisoitu Ruotsin ritarihuoneella vasta 1650, mutta Elin miehineen oli sitä mieltä että koska suku oli aateloitu viidessä maassa, oli suku Sabelstjernien sukua vanhempi ja arvokkaampi.
Sassit olivat jo kauan työntyneet röyhkeästi istumaan Sabelstjiernien perinteelliselle paikalle etupenkkiin.Nyt olivat Hämeenkyrön valtiatar Anna ja hänen anoppinsa äättäneet että he tänä kauniina juhannuspäivänä näyttäisivät vihdoinkin pitäjäläisille, kenelle kirkon etupenkki itse asiassa kuului.
Niimpä naiset olivat varustautuneet lähtemään aamukirkkoon niin ajoissa ettei Melkkilän väki ehtisi valloittamaan heidän penkkiään.Mutta jäykkä aatelismies Henrik Henrikinpoika Sabelstjierna piti ajatusta sopimattomana.Rahvas saattoi tulla kirkkoon liian aikaisin, mutta ei aatelismies.Se ei sopinut hänen arvolleen.
Sabelstjiernat saapuivatkin täsmälleen oikeaan aikaan kirkkoon, mutta samassa ennättivät paikalle myös Sassien vaunut.Molemmat perheet saapuivat yhtäaikaa kirkon ovelle ja Kaarle Kustaan aikaiseen sotapäällikön pukuun sonnustautunut everstiluutnantti Sass astui kursailematta ensimmäisenä sisälle.Sabelstjiernien naisten vaatimuksesta sopuisa Eerik Henrikinpoika tarttui miekkaansa ja harppoi päättäväisenä lankonsa jäljessä pitkin kirkonkäytävää.Hänen vaimonsa ja äitinsä ryntäsivät läähättäen ensimmäisen penkin ovelle ja estivät Sassia avaamasta sitä vaimolleen.
-Penkki on meidän, sanoi vanha rouva Sabelstjierna.
-Toinen penkki on vapaa.Menkää sinne.
-Se on muita halvempiarvoisia varten, ilmoitti Melkkilän valtiatar.
-Meidän sukumme on paikkakunnan vanhin.
Seurasi äänekäs kiista arvoasemista.Kirkkokansa kuunteli hiljaa kovaäänisiä solvauksia, joita kummankin perheen jäsenet jakelivat toisilleen.kun Sabelstjiernien naiset olivat aikeissa mennä perinteellisille paikoilleen, sysäsi Elin Sass vaskireunaisella virsikirjallaan sisartaan kylkeen, sai samanlaisen iskun takaisin ja kohta olivat naiset ilmitappelussa itkien ja huutaen.
Kunnon langokset puolestaan olivat ryhtyneet ratkomaan välejään miekoin.Aseisiin tottumaton Sabelstjierna sai ian sotaurho Sassilta sellaisen iskun käsivarteensa, että miekka putosi hänen kädestään.Hän istahti vertavuotavana rahvaan kirkonpenkin reunalle ja sillä aikaa kun hänen naisensa yrittivät voivotellen tyrehdyttää haavasta vuotavaa verta työnsi everstiluutnantti Sass korskeana vaimonsa kiisteltyyn penkkiin.
Vanha kirkkoherra, joka oli turhaan yrittänyt hillitä hurjistuneita aatelisia, ilmoitti että kirkko oli häväisty eikä jumalanpalvelusta pidettäisi.Kirkko määräsi miekkailijoille sakot ja seuraavana syksynä kun kohu oli hiljentynyt, Perniön kirkko avattiin jälleen.Ja tällä kertaa asettuivat Melkkilän Sassit kenenkään estämättä kirkon ensimmäiselle penkkiriville.
Näin oli kristillinen arvojärjestys kirkon penkkijärjestyksestä ratkaistu asemittelöin.

Kuninkaallisilla ja aatelisilla ei menneinä sotaisina aikoina ollut ammattiin nähden paljon valinnanvaraa: ellei välittänyt sotimisesta liittyi papistoon tai meni luostariin.Vuonna 641 kuollut Metzin piispa oli Karolingien hallitsijasuvun kantaisä ja hänen jälkeläisensä Kaarle Suuri, muuan maailman taitavimpia ja menestyksellisimpiä sotilashallitsijoita, useimien eurooppalaisten kuninkaallisten ja aatelisien esi-isä.Myös Maria Stuartin, suomalaisten tunnettujen aatelissukujen ja tuntemattomaksi jääneiden Korhosten, Mönkkösten, Huttusten, Björklundien ynnä muiden esi-isä.

suomessa kirjoitti:

Henrik Filipinpoika Sassista ei paljoa tiedetä, mutta sitäkin enemmän hänen pojastaan henrik Henrikinpojasta, kuuluisasta sotasankarista, joka oli oman arvonsa tunteva, kiivas ja helosti miekkaan tarttuva.
Koululaiset kautta vuosikymmenien joutuneet lukemaan Perniössä tapahtuneesta pyhästä penkkiriidasta.Kieltämättä siinä on nykyajalle käsittämättömiä, huvittaviakin piirteitä, mutta 1600-luvulla sukujen arvojärjestyksellä oli tärkeä merkitys ja sitä ositti penkkijärjestys kirkossa.
Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää.Mutta nyt armon vuonna 1661, tilanne näytti toiselta.Melkkilän kartanon Sassit yrittivät tunkea heidät pois perinteiseltä ensi riviltään.Sass oli uusi tulokas suomessa, suku oli introdisoitu Ruotsin ritarihuoneella vasta 1650, mutta Elin miehineen oli sitä mieltä että koska suku oli aateloitu viidessä maassa, oli suku Sabelstjernien sukua vanhempi ja arvokkaampi.
Sassit olivat jo kauan työntyneet röyhkeästi istumaan Sabelstjiernien perinteelliselle paikalle etupenkkiin.Nyt olivat Hämeenkyrön valtiatar Anna ja hänen anoppinsa äättäneet että he tänä kauniina juhannuspäivänä näyttäisivät vihdoinkin pitäjäläisille, kenelle kirkon etupenkki itse asiassa kuului.
Niimpä naiset olivat varustautuneet lähtemään aamukirkkoon niin ajoissa ettei Melkkilän väki ehtisi valloittamaan heidän penkkiään.Mutta jäykkä aatelismies Henrik Henrikinpoika Sabelstjierna piti ajatusta sopimattomana.Rahvas saattoi tulla kirkkoon liian aikaisin, mutta ei aatelismies.Se ei sopinut hänen arvolleen.
Sabelstjiernat saapuivatkin täsmälleen oikeaan aikaan kirkkoon, mutta samassa ennättivät paikalle myös Sassien vaunut.Molemmat perheet saapuivat yhtäaikaa kirkon ovelle ja Kaarle Kustaan aikaiseen sotapäällikön pukuun sonnustautunut everstiluutnantti Sass astui kursailematta ensimmäisenä sisälle.Sabelstjiernien naisten vaatimuksesta sopuisa Eerik Henrikinpoika tarttui miekkaansa ja harppoi päättäväisenä lankonsa jäljessä pitkin kirkonkäytävää.Hänen vaimonsa ja äitinsä ryntäsivät läähättäen ensimmäisen penkin ovelle ja estivät Sassia avaamasta sitä vaimolleen.
-Penkki on meidän, sanoi vanha rouva Sabelstjierna.
-Toinen penkki on vapaa.Menkää sinne.
-Se on muita halvempiarvoisia varten, ilmoitti Melkkilän valtiatar.
-Meidän sukumme on paikkakunnan vanhin.
Seurasi äänekäs kiista arvoasemista.Kirkkokansa kuunteli hiljaa kovaäänisiä solvauksia, joita kummankin perheen jäsenet jakelivat toisilleen.kun Sabelstjiernien naiset olivat aikeissa mennä perinteellisille paikoilleen, sysäsi Elin Sass vaskireunaisella virsikirjallaan sisartaan kylkeen, sai samanlaisen iskun takaisin ja kohta olivat naiset ilmitappelussa itkien ja huutaen.
Kunnon langokset puolestaan olivat ryhtyneet ratkomaan välejään miekoin.Aseisiin tottumaton Sabelstjierna sai ian sotaurho Sassilta sellaisen iskun käsivarteensa, että miekka putosi hänen kädestään.Hän istahti vertavuotavana rahvaan kirkonpenkin reunalle ja sillä aikaa kun hänen naisensa yrittivät voivotellen tyrehdyttää haavasta vuotavaa verta työnsi everstiluutnantti Sass korskeana vaimonsa kiisteltyyn penkkiin.
Vanha kirkkoherra, joka oli turhaan yrittänyt hillitä hurjistuneita aatelisia, ilmoitti että kirkko oli häväisty eikä jumalanpalvelusta pidettäisi.Kirkko määräsi miekkailijoille sakot ja seuraavana syksynä kun kohu oli hiljentynyt, Perniön kirkko avattiin jälleen.Ja tällä kertaa asettuivat Melkkilän Sassit kenenkään estämättä kirkon ensimmäiselle penkkiriville.
Näin oli kristillinen arvojärjestys kirkon penkkijärjestyksestä ratkaistu asemittelöin.

Kuninkaallisilla ja aatelisilla ei menneinä sotaisina aikoina ollut ammattiin nähden paljon valinnanvaraa: ellei välittänyt sotimisesta liittyi papistoon tai meni luostariin.Vuonna 641 kuollut Metzin piispa oli Karolingien hallitsijasuvun kantaisä ja hänen jälkeläisensä Kaarle Suuri, muuan maailman taitavimpia ja menestyksellisimpiä sotilashallitsijoita, useimien eurooppalaisten kuninkaallisten ja aatelisien esi-isä.Myös Maria Stuartin, suomalaisten tunnettujen aatelissukujen ja tuntemattomaksi jääneiden Korhosten, Mönkkösten, Huttusten, Björklundien ynnä muiden esi-isä.

Lue lisää

Suomeen kotiutuneitten skotlantilaisten Ogilwien ja Sassien avioliittositeiden kautta perisuomalaiset talonpoikaissuvut saivat suoniinsa uutta verta.

Maija Railo on sitä mieltä että siitä alkoi supisuomalaisten maanviljelyssukujen rappio.Kelpo Korhosten suku menetti taloudellisen tajunsa ja maanviljelijän sisunsa.Samoin sukuun periytyi myös Stuartien omanarvon tunne, ajalleen harvinainen suorapuheisuus ja välittömyys, joka ei kyennyt laskelmoiden ajamaan omaa etuaan.Myös eräänlainen yllättävä jyrkkyys ja taiteellinen lahjakkuus.

Onhan suurimmalla osalla Maria Stuartin jälkeläisistä filosofisia ja taiteellisia taipumuksia.Samaan sukuun kuuluu esimerkiksi Nobel-palkinnon saanut kirjailija ja matemaatikko ja filosofi Bertrand Russell sekä meillä Suomessa tohtori Siegfried Sirenius.

Maria Stuartin kirjallinen lahjakkuus oli eittämätön, Maija Railo sanoo.Hänen runonsa ensimmäiselle miehensä, Ranskan kuningas Frans II muistolle, hänen intohimoisen rakkautensa kohteelle James Bothwellille sekä hänen viimeisinä elinvuosinaan vankilassa kirjoittamansa, tyyntä kuoleman vapautusta odottavat runonsa, ovat todellisen runoilijan kauniita sielunilmaisuja, joitten arvo ei suinkaan perustu vain siihen että ne ovat kuningattaren tekemiä.

Maria Stuart, alunperin pehmeä, hyväluonteinen, taiuvainen ikemminkin elämän nautintoihin kuin vastoinkäymisiin, osoittautui hädän hetkellä kovaksi, urheaksi, itsetietoiseksi.Hän oli kuningatar, Jumalan voideltu, eikä hän suostunut antamaan periksi tuumaakaan oikeuksistaan.
Maija Railo kertoi että hänelle oli kovin tuttu sellainen ihmistyyppi kuin Maria Stuart kirjailija Stefan Zweigin hänestä tekemässä elämänkerrassa.Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun, mutta hän kuoli mieluummin kuin antoi periksi.

Myös isäni oli erilainen, kertoo Maija Railo.Hänkään ei kyennyt pitämään puoliaan ja ajatella omaa parastaan.Kun hän 20-vuotiaana tuli Maaningalla suuren maatilan osaperijäksi, ja hän antoi uskotella itselleen että hänen oli parempi myydä osuutensa, koska muuten verot veisivät koko omaisuuden.Hän perusti kaupan mutta se sopi hänelle vielä huonommin kuin maanviljelijän ammatti.Hän oli liian hyvänahkainen, antoi velkaa eikä osannut periä saataviaan.Kun hänen oli pakko lopettaa kaupahommat, perhe muutti pieneen hirsimökkiin.Entisen satoja hehtaareja käsittävän kotitilan sijasta hänellä oli nyt vain sen verran hehtaareja että pari lehmää tuli toimeen talven yli.
Tuntui siltä kuin isä olisi perintönsä mukana menettänyt kaiken elinvoimansa.Hän oli käynyt maanviljelyskoulun ja työskenteli eri taloissa työnjohtajana, mutta ei siitä mitään tullut.Hän vain häiritsi työläisiä esittämällä heille pellonpientareella omia filosofisia näkemyksiään.Lopulta hän makasi enimmäkseen pirtin sohvalla maailman menoa mietiskellen.

isän ja äidin suhteet olivat lämpimät, mikä antoi meille lapsille turvallisuuden tunteen.Äiti oli taitava talousihminen ja hänen ansiostaan me kolme lasta saimme tilaisuuden päästä opintielle.
Rikkaudesta on vain harmia, selitteli äiti, joka oli isän tavoin joutunut orvoksi hänen äitinsä kuollessa synnytyksen.Vaikka äidin kotona oli sata lehmää, olivat sukulaisten hoiviin joutuneet tyttärenlapset kaikkea muuta kuin onnellisessa asemassa.Lapset joutuivat jo varhain kovaan työhön eivätkä saaneet edes kunnon ruokaa.Tädillä oli tapana sekoittaa heidän maitoonsa tärpättiä, etteivät lapset joisi liikaa maitoa.Ei rikkaan talon lapsillakaan elämä tosiaan ollut ruusupilvien päällä leijumista.
Vaikeat lapsuuden kokemukset aiheuttivat sen että meillä kotona vallitsi sopuisa henki ja monia paikkakuntalaisia ärsyttänyt vapaa kasvatus, jota vanhempamme toteuttivat jo kauan ennen kuin vapaasta kasvatuksesta alettiin kohuta.Onneton lapsuus sai vanhempamme kiinnostumaan lastensa kasvatuksesta aivan harvinaisessa määrässä.Maija Railo muistelee kuitenkin, ettei hänen rakastamansa isä suinkaan ollut apaattinen.Hän tilasi sanomalehtiä, seurasi innokkaasti suurvaltapolitiikkaa ja tuumaili mielessään tunnettujen ihmisten tekoja ja heidän tekojensa motiiveja.Mannerheimista hän sanoi; Ei hän itseasiassa ollut erikoinen ja suuri persoonallisuus, mutta kohtalo oli laittanut sillälailla, että jokainen hyökyaalto heitti häntä eteenpäin.toisille käy päinvastoinNiin kävi Maria Stuartille ja niin on käynyt monille muille ihmisille.

suomessa kirjoitti:

Suomeen kotiutuneitten skotlantilaisten Ogilwien ja Sassien avioliittositeiden kautta perisuomalaiset talonpoikaissuvut saivat suoniinsa uutta verta.

Maija Railo on sitä mieltä että siitä alkoi supisuomalaisten maanviljelyssukujen rappio.Kelpo Korhosten suku menetti taloudellisen tajunsa ja maanviljelijän sisunsa.Samoin sukuun periytyi myös Stuartien omanarvon tunne, ajalleen harvinainen suorapuheisuus ja välittömyys, joka ei kyennyt laskelmoiden ajamaan omaa etuaan.Myös eräänlainen yllättävä jyrkkyys ja taiteellinen lahjakkuus.

Onhan suurimmalla osalla Maria Stuartin jälkeläisistä filosofisia ja taiteellisia taipumuksia.Samaan sukuun kuuluu esimerkiksi Nobel-palkinnon saanut kirjailija ja matemaatikko ja filosofi Bertrand Russell sekä meillä Suomessa tohtori Siegfried Sirenius.

Maria Stuartin kirjallinen lahjakkuus oli eittämätön, Maija Railo sanoo.Hänen runonsa ensimmäiselle miehensä, Ranskan kuningas Frans II muistolle, hänen intohimoisen rakkautensa kohteelle James Bothwellille sekä hänen viimeisinä elinvuosinaan vankilassa kirjoittamansa, tyyntä kuoleman vapautusta odottavat runonsa, ovat todellisen runoilijan kauniita sielunilmaisuja, joitten arvo ei suinkaan perustu vain siihen että ne ovat kuningattaren tekemiä.

Maria Stuart, alunperin pehmeä, hyväluonteinen, taiuvainen ikemminkin elämän nautintoihin kuin vastoinkäymisiin, osoittautui hädän hetkellä kovaksi, urheaksi, itsetietoiseksi.Hän oli kuningatar, Jumalan voideltu, eikä hän suostunut antamaan periksi tuumaakaan oikeuksistaan.
Maija Railo kertoi että hänelle oli kovin tuttu sellainen ihmistyyppi kuin Maria Stuart kirjailija Stefan Zweigin hänestä tekemässä elämänkerrassa.Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun, mutta hän kuoli mieluummin kuin antoi periksi.

Myös isäni oli erilainen, kertoo Maija Railo.Hänkään ei kyennyt pitämään puoliaan ja ajatella omaa parastaan.Kun hän 20-vuotiaana tuli Maaningalla suuren maatilan osaperijäksi, ja hän antoi uskotella itselleen että hänen oli parempi myydä osuutensa, koska muuten verot veisivät koko omaisuuden.Hän perusti kaupan mutta se sopi hänelle vielä huonommin kuin maanviljelijän ammatti.Hän oli liian hyvänahkainen, antoi velkaa eikä osannut periä saataviaan.Kun hänen oli pakko lopettaa kaupahommat, perhe muutti pieneen hirsimökkiin.Entisen satoja hehtaareja käsittävän kotitilan sijasta hänellä oli nyt vain sen verran hehtaareja että pari lehmää tuli toimeen talven yli.
Tuntui siltä kuin isä olisi perintönsä mukana menettänyt kaiken elinvoimansa.Hän oli käynyt maanviljelyskoulun ja työskenteli eri taloissa työnjohtajana, mutta ei siitä mitään tullut.Hän vain häiritsi työläisiä esittämällä heille pellonpientareella omia filosofisia näkemyksiään.Lopulta hän makasi enimmäkseen pirtin sohvalla maailman menoa mietiskellen.

isän ja äidin suhteet olivat lämpimät, mikä antoi meille lapsille turvallisuuden tunteen.Äiti oli taitava talousihminen ja hänen ansiostaan me kolme lasta saimme tilaisuuden päästä opintielle.
Rikkaudesta on vain harmia, selitteli äiti, joka oli isän tavoin joutunut orvoksi hänen äitinsä kuollessa synnytyksen.Vaikka äidin kotona oli sata lehmää, olivat sukulaisten hoiviin joutuneet tyttärenlapset kaikkea muuta kuin onnellisessa asemassa.Lapset joutuivat jo varhain kovaan työhön eivätkä saaneet edes kunnon ruokaa.Tädillä oli tapana sekoittaa heidän maitoonsa tärpättiä, etteivät lapset joisi liikaa maitoa.Ei rikkaan talon lapsillakaan elämä tosiaan ollut ruusupilvien päällä leijumista.
Vaikeat lapsuuden kokemukset aiheuttivat sen että meillä kotona vallitsi sopuisa henki ja monia paikkakuntalaisia ärsyttänyt vapaa kasvatus, jota vanhempamme toteuttivat jo kauan ennen kuin vapaasta kasvatuksesta alettiin kohuta.Onneton lapsuus sai vanhempamme kiinnostumaan lastensa kasvatuksesta aivan harvinaisessa määrässä.Maija Railo muistelee kuitenkin, ettei hänen rakastamansa isä suinkaan ollut apaattinen.Hän tilasi sanomalehtiä, seurasi innokkaasti suurvaltapolitiikkaa ja tuumaili mielessään tunnettujen ihmisten tekoja ja heidän tekojensa motiiveja.Mannerheimista hän sanoi; Ei hän itseasiassa ollut erikoinen ja suuri persoonallisuus, mutta kohtalo oli laittanut sillälailla, että jokainen hyökyaalto heitti häntä eteenpäin.toisille käy päinvastoinNiin kävi Maria Stuartille ja niin on käynyt monille muille ihmisille.

Lue lisää

Maija Railon isän isoäidin Frederika Wilhelmina Sassin elämä miehensä, kappalainen Carl Gustaf Björklundin rinnalla ei ollut helppoa.Mies joutu yhtämittaa muuttamaan paikkakunnalta toiselle, mikä sen aikaisissa oloissa oli hankalaa ja tiesi suurta rasitusta papin vaimolle.pahinta oli kuitenkin pastorin hurja luonto.Tuo maaningan kirkonmäellä tapahtuneesta tappelemisesta ja muista rikkomuksista menettämään niin kunniansa kuin virkansakin.Ehkäpä Sassien siniveristen naisten lempeä luonne oli sittenkin voimakkaami kuin suvun aatelismiesten taipumus ratkaista kiistat miekoin tai Björklundin pappismiehen riitaisa ja omavaltainen luonne.Jokatapauksessa viralta pannun kappalaisen jälkeläiset menestyivät hyvin elämässään.Vain rousseaulaisen elämänfilosofian omaksunut asianajaja Julius Napoleon Styrbjörn, kappalaisen poika jäi paikkakunnalle edustamaan tervehdyttävää ajatusta paluusta luontoon.Kaksi muuta poikaa muuttivat kaupunkeihin.Kultasepäksi valmistunut Gustaf Adolf Björlund muutti Joensuuhun ja hänen viidestä pojastaan valitsi neljä apteekkarin uran, mikä lienee ainutlaatuista Suomessa.Hänen poikansa kaksi lasta Joel Björklund sekä tämän sisar, tohtorin leski Raina Himberg, muistelevat silmät tuikkien ihania nuoruudenpäiviä muistojen kauniissa Karjalassa.

Viipurissa oli kaksi Björklund nimistä apteekkaria.Toinen oli isämme Herman Filip ja toinen oli George Frederik, jonka lapset sittemmin ottivat nimekseen Koivulehto.Äitimme oli varakkaasta kodista eikä meillä tuntunut koskaan olevan hädän päivää, kertoo Joel Björklund.Isän ateekki Viipurin neitsytniemellä oli kaunis ja tilava.Molemmat vanhempamme olivat hyvin musikaalisia ja kertoivat että sen sijaan että olisivat lähteneet viettämään kuherruskuukautta ulkomaille, he kutsuivat ystävänsä, joista suurin osa kuului sikäläiseen mieskuoroon, lauantaisin juhliin.Voin kuvitella mielessäni, miten ilo noina Neitsytniemen iltoina nousi musiikin kera kohti tähtikorkeuksia.
Se tapahtui ennen meidän aikaamme, sanoi rouva Himberg.
Neitsytniemeä ihanampi oli mielestäni huvilamme Pirttiniemesä.Se rakennettiin kallioiseen maastoon talvisodasta kuuluisaksi tulleen Lihaniemen kylään lähellä samolaa.Talo ja sen ympäristö oli fantastinen.Kalliopohja äjäytettiin, isoisän aluksilla vietiin liiat kivet pois ja tilalle tuotiin multaa.Puutarha oli kaunis kukkineen ja istutuksineen.Siellä oli huvimajoja ja ruusujen reunustamia pylväsrivistöjä, oli kuutamoterassi hietarantoineen ja auringonlaskun terassi luonnonihailijoille.
Huoneita oli talossa viitisentoista ja keskellä oli sisäpiha roomalaisen atriumin tapaan.Perheellä ja vierailla oli tapana syödä siellä hellepäivinä aamuateriansa nauttien sinitaivaasta ja lintujen laulusta.

suomessa kirjoitti:

Maija Railon isän isoäidin Frederika Wilhelmina Sassin elämä miehensä, kappalainen Carl Gustaf Björklundin rinnalla ei ollut helppoa.Mies joutu yhtämittaa muuttamaan paikkakunnalta toiselle, mikä sen aikaisissa oloissa oli hankalaa ja tiesi suurta rasitusta papin vaimolle.pahinta oli kuitenkin pastorin hurja luonto.Tuo maaningan kirkonmäellä tapahtuneesta tappelemisesta ja muista rikkomuksista menettämään niin kunniansa kuin virkansakin.Ehkäpä Sassien siniveristen naisten lempeä luonne oli sittenkin voimakkaami kuin suvun aatelismiesten taipumus ratkaista kiistat miekoin tai Björklundin pappismiehen riitaisa ja omavaltainen luonne.Jokatapauksessa viralta pannun kappalaisen jälkeläiset menestyivät hyvin elämässään.Vain rousseaulaisen elämänfilosofian omaksunut asianajaja Julius Napoleon Styrbjörn, kappalaisen poika jäi paikkakunnalle edustamaan tervehdyttävää ajatusta paluusta luontoon.Kaksi muuta poikaa muuttivat kaupunkeihin.Kultasepäksi valmistunut Gustaf Adolf Björlund muutti Joensuuhun ja hänen viidestä pojastaan valitsi neljä apteekkarin uran, mikä lienee ainutlaatuista Suomessa.Hänen poikansa kaksi lasta Joel Björklund sekä tämän sisar, tohtorin leski Raina Himberg, muistelevat silmät tuikkien ihania nuoruudenpäiviä muistojen kauniissa Karjalassa.

Viipurissa oli kaksi Björklund nimistä apteekkaria.Toinen oli isämme Herman Filip ja toinen oli George Frederik, jonka lapset sittemmin ottivat nimekseen Koivulehto.Äitimme oli varakkaasta kodista eikä meillä tuntunut koskaan olevan hädän päivää, kertoo Joel Björklund.Isän ateekki Viipurin neitsytniemellä oli kaunis ja tilava.Molemmat vanhempamme olivat hyvin musikaalisia ja kertoivat että sen sijaan että olisivat lähteneet viettämään kuherruskuukautta ulkomaille, he kutsuivat ystävänsä, joista suurin osa kuului sikäläiseen mieskuoroon, lauantaisin juhliin.Voin kuvitella mielessäni, miten ilo noina Neitsytniemen iltoina nousi musiikin kera kohti tähtikorkeuksia.
Se tapahtui ennen meidän aikaamme, sanoi rouva Himberg.
Neitsytniemeä ihanampi oli mielestäni huvilamme Pirttiniemesä.Se rakennettiin kallioiseen maastoon talvisodasta kuuluisaksi tulleen Lihaniemen kylään lähellä samolaa.Talo ja sen ympäristö oli fantastinen.Kalliopohja äjäytettiin, isoisän aluksilla vietiin liiat kivet pois ja tilalle tuotiin multaa.Puutarha oli kaunis kukkineen ja istutuksineen.Siellä oli huvimajoja ja ruusujen reunustamia pylväsrivistöjä, oli kuutamoterassi hietarantoineen ja auringonlaskun terassi luonnonihailijoille.
Huoneita oli talossa viitisentoista ja keskellä oli sisäpiha roomalaisen atriumin tapaan.Perheellä ja vierailla oli tapana syödä siellä hellepäivinä aamuateriansa nauttien sinitaivaasta ja lintujen laulusta.

Lue lisää

"Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun",

Tämä on virhe. Maria Stuart oli Skotlannin kuningatar ja Elisabethin serkku, ei sisarpuoli. Elisabeth nousi valtaan sisarpuoltensa Edwardin ja Marian kuoltua. Maria Stuartilla oli yksi lapsi, poika Jaakko, josta tuli Skotlannin ja Englannin kuningas Elisabethin kuoltua.

Pihakaheli kirjoitti:

"Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun",

Tämä on virhe. Maria Stuart oli Skotlannin kuningatar ja Elisabethin serkku, ei sisarpuoli. Elisabeth nousi valtaan sisarpuoltensa Edwardin ja Marian kuoltua. Maria Stuartilla oli yksi lapsi, poika Jaakko, josta tuli Skotlannin ja Englannin kuningas Elisabethin kuoltua.

Lue lisää

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Kleopatran jälkeläinen kirjoitti:

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Lue lisää

Samaa mieltä, höpönlöpöä. Joneta eli Janet Stewart ei ollut mitään sukua Maria Stuartille.

suomessa kirjoitti:

Maija Railon isän isoäidin Frederika Wilhelmina Sassin elämä miehensä, kappalainen Carl Gustaf Björklundin rinnalla ei ollut helppoa.Mies joutu yhtämittaa muuttamaan paikkakunnalta toiselle, mikä sen aikaisissa oloissa oli hankalaa ja tiesi suurta rasitusta papin vaimolle.pahinta oli kuitenkin pastorin hurja luonto.Tuo maaningan kirkonmäellä tapahtuneesta tappelemisesta ja muista rikkomuksista menettämään niin kunniansa kuin virkansakin.Ehkäpä Sassien siniveristen naisten lempeä luonne oli sittenkin voimakkaami kuin suvun aatelismiesten taipumus ratkaista kiistat miekoin tai Björklundin pappismiehen riitaisa ja omavaltainen luonne.Jokatapauksessa viralta pannun kappalaisen jälkeläiset menestyivät hyvin elämässään.Vain rousseaulaisen elämänfilosofian omaksunut asianajaja Julius Napoleon Styrbjörn, kappalaisen poika jäi paikkakunnalle edustamaan tervehdyttävää ajatusta paluusta luontoon.Kaksi muuta poikaa muuttivat kaupunkeihin.Kultasepäksi valmistunut Gustaf Adolf Björlund muutti Joensuuhun ja hänen viidestä pojastaan valitsi neljä apteekkarin uran, mikä lienee ainutlaatuista Suomessa.Hänen poikansa kaksi lasta Joel Björklund sekä tämän sisar, tohtorin leski Raina Himberg, muistelevat silmät tuikkien ihania nuoruudenpäiviä muistojen kauniissa Karjalassa.

Viipurissa oli kaksi Björklund nimistä apteekkaria.Toinen oli isämme Herman Filip ja toinen oli George Frederik, jonka lapset sittemmin ottivat nimekseen Koivulehto.Äitimme oli varakkaasta kodista eikä meillä tuntunut koskaan olevan hädän päivää, kertoo Joel Björklund.Isän ateekki Viipurin neitsytniemellä oli kaunis ja tilava.Molemmat vanhempamme olivat hyvin musikaalisia ja kertoivat että sen sijaan että olisivat lähteneet viettämään kuherruskuukautta ulkomaille, he kutsuivat ystävänsä, joista suurin osa kuului sikäläiseen mieskuoroon, lauantaisin juhliin.Voin kuvitella mielessäni, miten ilo noina Neitsytniemen iltoina nousi musiikin kera kohti tähtikorkeuksia.
Se tapahtui ennen meidän aikaamme, sanoi rouva Himberg.
Neitsytniemeä ihanampi oli mielestäni huvilamme Pirttiniemesä.Se rakennettiin kallioiseen maastoon talvisodasta kuuluisaksi tulleen Lihaniemen kylään lähellä samolaa.Talo ja sen ympäristö oli fantastinen.Kalliopohja äjäytettiin, isoisän aluksilla vietiin liiat kivet pois ja tilalle tuotiin multaa.Puutarha oli kaunis kukkineen ja istutuksineen.Siellä oli huvimajoja ja ruusujen reunustamia pylväsrivistöjä, oli kuutamoterassi hietarantoineen ja auringonlaskun terassi luonnonihailijoille.
Huoneita oli talossa viitisentoista ja keskellä oli sisäpiha roomalaisen atriumin tapaan.Perheellä ja vierailla oli tapana syödä siellä hellepäivinä aamuateriansa nauttien sinitaivaasta ja lintujen laulusta.

Lue lisää

http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=PED&db=schavon&id=I3773&style=TEXT
RootsWebin sivujen kautta ja tallenenteista saa kivaa lisätietoa miten monet eri suvut polveutuvat! Tässä linkkiä Sass'in ja Slag'in kautta ja lisää 'epäilijöille' ym. kun ottaa hakuun aina halutun nimen /suvun! Myös Jamie Allen'in sukusivut ovat kiinnostavia!
Kiitos mukavasta historiikistä! Olemme etäästi sukuja mm. Slagin kautta jolla silläkin 'yllättäviä' esipolvia pohjolan kuninkaitten ja ylhäis-sukujen kautta historiaan... Britteihin jopa ja muualle nyky Euroopan alueiden kohteisiin! Hyvää jatkoa! (Ei kannata mollaajista välittää... se kun on liian yleistä sukututkimus piireissäkin, jos omissa suvuissa ei löydy kiinnostavaa, - joka ei sekään mikään häpeä ole!) :))
A.S

Sukujen sukua! kirjoitti:

http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=PED&db=schavon&id=I3773&style=TEXT
RootsWebin sivujen kautta ja tallenenteista saa kivaa lisätietoa miten monet eri suvut polveutuvat! Tässä linkkiä Sass'in ja Slag'in kautta ja lisää 'epäilijöille' ym. kun ottaa hakuun aina halutun nimen /suvun! Myös Jamie Allen'in sukusivut ovat kiinnostavia!
Kiitos mukavasta historiikistä! Olemme etäästi sukuja mm. Slagin kautta jolla silläkin 'yllättäviä' esipolvia pohjolan kuninkaitten ja ylhäis-sukujen kautta historiaan... Britteihin jopa ja muualle nyky Euroopan alueiden kohteisiin! Hyvää jatkoa! (Ei kannata mollaajista välittää... se kun on liian yleistä sukututkimus piireissäkin, jos omissa suvuissa ei löydy kiinnostavaa, - joka ei sekään mikään häpeä ole!) :))
A.S

Lue lisää

:)) Lisää mukavia sukuihin liittyviä kertomuksia ( tarua tai totta)! Miel. totta!
Linjan alussa oli Harmaja mainintaa... kirjoitajan professorista ja tämän runoilija tyttärestä Saimasta.
Hehän ovat kuin ovatkin sukulaisiasi myös Slang'iin ym. sen ajan sukuihin ja etäämpääkin useaa linjaa, miten vaan... Suomen aatelisten sukujen kautta aina Euroopapan ja sinne Brittein saarille saakka! Hyvää jatkoa! :) A.S

Pihakaheli kirjoitti:

"Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun",

Tämä on virhe. Maria Stuart oli Skotlannin kuningatar ja Elisabethin serkku, ei sisarpuoli. Elisabeth nousi valtaan sisarpuoltensa Edwardin ja Marian kuoltua. Maria Stuartilla oli yksi lapsi, poika Jaakko, josta tuli Skotlannin ja Englannin kuningas Elisabethin kuoltua.

Lue lisää

Tarinassa on vieläkin virhe. Elizabeth 1 ei ollut Maria Stuartin serkku, vaan Marian isän Skotlannin kuningas James 5:n serkku, koska Elizabeth 1:n isä Henry 8. ja Maria Stuartin isoäiti Margaret olivat sisaruksia.25

Kleopatran jälkeläinen kirjoitti:

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Lue lisää

.. olen tutkinut sinunkin juuriasi ja olen sataprosenttisen varma että polveudut trolli the greatista.. noh sen enempää jorinoihisi puuttumatta.. saathan tuota minulle avautua.. huviksesi mutta kun minä vain postasin tuon tarinan joka isoäidilleni oli tietyn sukuluettelon kanssa postattu.. joten suosittelen mitä lämpimimmin kohdistamaan epäilysi suoraan kirjoittajan (keksijän) ja jutun julkaisijan pakeilla.. :) ai niin kerro minultakin terveisiä .. minullakin olisi avoimia kymysyksiä heille... olen nimittäin itsekkin spektinen asian suhteen..tai kelle tahansa asiasta tietävälle...ja vielä unohtui.. mistäs tiedät.. voit olla vaikka kuinka kuuluisan perillinen itsekkin.. mistäs tiedät.. onhan noita avioliiton ulkopuolisiakin ollut vaikka kuinka.. kuninkailla oli sellainen etuoikeus.. kuulemma.. että sitten sellaisiakin sikisi...

parhain terveisin...

Pihakaheli kirjoitti:

"Maria Stuart olisi säilyttänyt henkensä, jos olisi myöntänyt sisarpuolensa, Englannin Elisabethin oikeuden maan kruunuun",

Tämä on virhe. Maria Stuart oli Skotlannin kuningatar ja Elisabethin serkku, ei sisarpuoli. Elisabeth nousi valtaan sisarpuoltensa Edwardin ja Marian kuoltua. Maria Stuartilla oli yksi lapsi, poika Jaakko, josta tuli Skotlannin ja Englannin kuningas Elisabethin kuoltua.

Lue lisää

koska en ole tutkimusta itse tehnyt en voi kommentoida enkö ottaa vastuuta siitä.. sitä tulisi kysyä ja tiedustella aikansa tutkijalta.. mikä ei liene mahdollista.. postasin sen tänne saadakseni lisää tietoa.. siis luotettavaa sellaiselta jolle nämä suvut ovat tuttuja...minulle itselleni sillä ei ole mitään merkitystä.. sukututkimus tai oikeastaan sukujen juuret ja persoonat ovat minusta hauskoja juttuja.. olipa se sitten mikä ja kuka tahansa... nytkun muistaisin että mummoni sukuun on kuulunut se joku mainetta niittänyt olikohan runoilija vai kuka.. paavo hetkinen katsastelen...

joku paavo anyways.. en muista siitä on aikaa kun olin tämän asian kanssa tekemisissä... mummoni suvussa on pakarisia..miettisiä.. itsestäni on ollut hauska lukea henkilökuvauksia ja löytää niistä tuttuja luonteenpiirteitä... mutta voihan se sekin olla huuhaata.. vai kuinka..?

Kleopatran jälkeläinen kirjoitti:

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Lue lisää

.. no ei tietenkään se tieto on jossain brittein saarilla.. ei sitä varmaan täältä löydykkään.. itse olen kyllä nimen löytänyt kahdessakin eri web osoitteessa.. :)

sinipunaveri kirjoitti:

:)) Lisää mukavia sukuihin liittyviä kertomuksia ( tarua tai totta)! Miel. totta!
Linjan alussa oli Harmaja mainintaa... kirjoitajan professorista ja tämän runoilija tyttärestä Saimasta.
Hehän ovat kuin ovatkin sukulaisiasi myös Slang'iin ym. sen ajan sukuihin ja etäämpääkin useaa linjaa, miten vaan... Suomen aatelisten sukujen kautta aina Euroopapan ja sinne Brittein saarille saakka! Hyvää jatkoa! :) A.S

Lue lisää

mukavaa lukea jotain positiivistakin.... en ole itse sukututkija lupasin isoäidilleni joka on jo vanha ja sairas selvittää tämän asian.. varmistukseksi mutta se on sukututkimusta tietämättömälle ja elämässä muutenkin kiireiselle aika mahdoton juttu... jos aikaa ja resursseja olisi mielelläni tähän uppoutuisin...olisi kivaa jos harmaja itse eläisi tai pääsisi käsiksi hänen tietoihinsa...olen tässä hiljattain tavannut idänmailtakin erään prinssin sukuisen.. ihan hauskaa on aina lueskella asioita.. muittenkin suvuista..en ymmärrä mitään termistöstäkään mitä tuossa aikaisempia viestejä lueskelin.. noh äitini suvun pitäisi olla ihan tavallisia persjalkaisia (yhtä leveitä kun pitkiäkin) maatiasia.. joten.. :) nyt kun vielä mummu elää pitäisi ottaa tietoja talteen...

Kiitos viesteistäsi.. :)

hauskuuttaen itseäni kirjoitti:

koska en ole tutkimusta itse tehnyt en voi kommentoida enkö ottaa vastuuta siitä.. sitä tulisi kysyä ja tiedustella aikansa tutkijalta.. mikä ei liene mahdollista.. postasin sen tänne saadakseni lisää tietoa.. siis luotettavaa sellaiselta jolle nämä suvut ovat tuttuja...minulle itselleni sillä ei ole mitään merkitystä.. sukututkimus tai oikeastaan sukujen juuret ja persoonat ovat minusta hauskoja juttuja.. olipa se sitten mikä ja kuka tahansa... nytkun muistaisin että mummoni sukuun on kuulunut se joku mainetta niittänyt olikohan runoilija vai kuka.. paavo hetkinen katsastelen...

joku paavo anyways.. en muista siitä on aikaa kun olin tämän asian kanssa tekemisissä... mummoni suvussa on pakarisia..miettisiä.. itsestäni on ollut hauska lukea henkilökuvauksia ja löytää niistä tuttuja luonteenpiirteitä... mutta voihan se sekin olla huuhaata.. vai kuinka..?

Lue lisää

ja niitä korhosia.. tietenkin.. alkaa olla jo pikkuisen myöhä..

hymyilläänkutavataan kirjoitti:

mukavaa lukea jotain positiivistakin.... en ole itse sukututkija lupasin isoäidilleni joka on jo vanha ja sairas selvittää tämän asian.. varmistukseksi mutta se on sukututkimusta tietämättömälle ja elämässä muutenkin kiireiselle aika mahdoton juttu... jos aikaa ja resursseja olisi mielelläni tähän uppoutuisin...olisi kivaa jos harmaja itse eläisi tai pääsisi käsiksi hänen tietoihinsa...olen tässä hiljattain tavannut idänmailtakin erään prinssin sukuisen.. ihan hauskaa on aina lueskella asioita.. muittenkin suvuista..en ymmärrä mitään termistöstäkään mitä tuossa aikaisempia viestejä lueskelin.. noh äitini suvun pitäisi olla ihan tavallisia persjalkaisia (yhtä leveitä kun pitkiäkin) maatiasia.. joten.. :) nyt kun vielä mummu elää pitäisi ottaa tietoja talteen...

Kiitos viesteistäsi.. :)

Lue lisää

http://www.luomus.fi/users/harmaja/Leo_Harmaja.htmhttp://www.genealogia.fi/linktoold/genos/39/39_5.htm
http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/default.htm?page=MunckAfFulkila-Elisabet-ind02862.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/about_myself.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/Harold_II_Godwinson.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/Charlemagne.htm

Samoja geenejä! kirjoitti:

http://www.luomus.fi/users/harmaja/Leo_Harmaja.htmhttp://www.genealogia.fi/linktoold/genos/39/39_5.htm
http://familytrees.genopro.com/392802/SuomiBergroth/default.htm?page=MunckAfFulkila-Elisabet-ind02862.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/about_myself.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/Harold_II_Godwinson.htm
http://www.luomus.fi/users/harmaja/Charlemagne.htm

Lue lisää

http://jacquelifinley.familytreeguide.com/pedigree.php?personID=I13317&tree=T1&PHPSESSID=6a98b58512fe9431dd6bd37f8c5b9589

olisikohan tama kirjoitti:

http://jacquelifinley.familytreeguide.com/pedigree.php?personID=I13317&tree=T1&PHPSESSID=6a98b58512fe9431dd6bd37f8c5b9589

Lue lisää

Alias HMH Maria Stuart (fin)
http://wc.rootsweb.ancestry.com/cgi-bin/igm.cgi?op=DESC&db=gusdog&id=I4660

Kolme puolisoa:
1) Henry Stewart, Lord of Darnley, 2) Francis II, Ranskan kuningas, 3) James Hepburn 4th Earl of Bothwell, Duke of Orkney

http://en.wikipedia.org/wiki/Mary,_Queen_of_Scots

Poika (1.-avioliitto) James STEWART King James VI of Scots and 1st of England ,b: 19 JUN 1566 d: 27 MAR 1625
pso: Anne OF DENMARK b: 14 OCT 1574 d: 02 MAR 1618/19
----------------------------------------------------------------------------------------------

suomessa kirjoitti:

Henrik Filipinpoika Sassista ei paljoa tiedetä, mutta sitäkin enemmän hänen pojastaan henrik Henrikinpojasta, kuuluisasta sotasankarista, joka oli oman arvonsa tunteva, kiivas ja helosti miekkaan tarttuva.
Koululaiset kautta vuosikymmenien joutuneet lukemaan Perniössä tapahtuneesta pyhästä penkkiriidasta.Kieltämättä siinä on nykyajalle käsittämättömiä, huvittaviakin piirteitä, mutta 1600-luvulla sukujen arvojärjestyksellä oli tärkeä merkitys ja sitä ositti penkkijärjestys kirkossa.
Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää.Mutta nyt armon vuonna 1661, tilanne näytti toiselta.Melkkilän kartanon Sassit yrittivät tunkea heidät pois perinteiseltä ensi riviltään.Sass oli uusi tulokas suomessa, suku oli introdisoitu Ruotsin ritarihuoneella vasta 1650, mutta Elin miehineen oli sitä mieltä että koska suku oli aateloitu viidessä maassa, oli suku Sabelstjernien sukua vanhempi ja arvokkaampi.
Sassit olivat jo kauan työntyneet röyhkeästi istumaan Sabelstjiernien perinteelliselle paikalle etupenkkiin.Nyt olivat Hämeenkyrön valtiatar Anna ja hänen anoppinsa äättäneet että he tänä kauniina juhannuspäivänä näyttäisivät vihdoinkin pitäjäläisille, kenelle kirkon etupenkki itse asiassa kuului.
Niimpä naiset olivat varustautuneet lähtemään aamukirkkoon niin ajoissa ettei Melkkilän väki ehtisi valloittamaan heidän penkkiään.Mutta jäykkä aatelismies Henrik Henrikinpoika Sabelstjierna piti ajatusta sopimattomana.Rahvas saattoi tulla kirkkoon liian aikaisin, mutta ei aatelismies.Se ei sopinut hänen arvolleen.
Sabelstjiernat saapuivatkin täsmälleen oikeaan aikaan kirkkoon, mutta samassa ennättivät paikalle myös Sassien vaunut.Molemmat perheet saapuivat yhtäaikaa kirkon ovelle ja Kaarle Kustaan aikaiseen sotapäällikön pukuun sonnustautunut everstiluutnantti Sass astui kursailematta ensimmäisenä sisälle.Sabelstjiernien naisten vaatimuksesta sopuisa Eerik Henrikinpoika tarttui miekkaansa ja harppoi päättäväisenä lankonsa jäljessä pitkin kirkonkäytävää.Hänen vaimonsa ja äitinsä ryntäsivät läähättäen ensimmäisen penkin ovelle ja estivät Sassia avaamasta sitä vaimolleen.
-Penkki on meidän, sanoi vanha rouva Sabelstjierna.
-Toinen penkki on vapaa.Menkää sinne.
-Se on muita halvempiarvoisia varten, ilmoitti Melkkilän valtiatar.
-Meidän sukumme on paikkakunnan vanhin.
Seurasi äänekäs kiista arvoasemista.Kirkkokansa kuunteli hiljaa kovaäänisiä solvauksia, joita kummankin perheen jäsenet jakelivat toisilleen.kun Sabelstjiernien naiset olivat aikeissa mennä perinteellisille paikoilleen, sysäsi Elin Sass vaskireunaisella virsikirjallaan sisartaan kylkeen, sai samanlaisen iskun takaisin ja kohta olivat naiset ilmitappelussa itkien ja huutaen.
Kunnon langokset puolestaan olivat ryhtyneet ratkomaan välejään miekoin.Aseisiin tottumaton Sabelstjierna sai ian sotaurho Sassilta sellaisen iskun käsivarteensa, että miekka putosi hänen kädestään.Hän istahti vertavuotavana rahvaan kirkonpenkin reunalle ja sillä aikaa kun hänen naisensa yrittivät voivotellen tyrehdyttää haavasta vuotavaa verta työnsi everstiluutnantti Sass korskeana vaimonsa kiisteltyyn penkkiin.
Vanha kirkkoherra, joka oli turhaan yrittänyt hillitä hurjistuneita aatelisia, ilmoitti että kirkko oli häväisty eikä jumalanpalvelusta pidettäisi.Kirkko määräsi miekkailijoille sakot ja seuraavana syksynä kun kohu oli hiljentynyt, Perniön kirkko avattiin jälleen.Ja tällä kertaa asettuivat Melkkilän Sassit kenenkään estämättä kirkon ensimmäiselle penkkiriville.
Näin oli kristillinen arvojärjestys kirkon penkkijärjestyksestä ratkaistu asemittelöin.

Kuninkaallisilla ja aatelisilla ei menneinä sotaisina aikoina ollut ammattiin nähden paljon valinnanvaraa: ellei välittänyt sotimisesta liittyi papistoon tai meni luostariin.Vuonna 641 kuollut Metzin piispa oli Karolingien hallitsijasuvun kantaisä ja hänen jälkeläisensä Kaarle Suuri, muuan maailman taitavimpia ja menestyksellisimpiä sotilashallitsijoita, useimien eurooppalaisten kuninkaallisten ja aatelisien esi-isä.Myös Maria Stuartin, suomalaisten tunnettujen aatelissukujen ja tuntemattomaksi jääneiden Korhosten, Mönkkösten, Huttusten, Björklundien ynnä muiden esi-isä.

Lue lisää

Lainaus edeltä:
"Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää".../
Hämeenkyrö Pohjois-Satakunnassa ja paikkakunnalla ei ole ollut jartanoa! Mutta olisko joku muu tila tms. asuinpaikka? Hämeenkylän kartano sentään on ollut, eri paikkakunnalla eli nykyisessä Vantaalla (Helsingin pitäjä- Helsinge).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenkylän_kartano

Korjaus? kirjoitti:

Lainaus edeltä:
"Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää".../
Hämeenkyrö Pohjois-Satakunnassa ja paikkakunnalla ei ole ollut jartanoa! Mutta olisko joku muu tila tms. asuinpaikka? Hämeenkylän kartano sentään on ollut, eri paikkakunnalla eli nykyisessä Vantaalla (Helsingin pitäjä- Helsinge).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenkylän_kartano

Lue lisää

Kysymyksessä on Laakspohjan kartano Lohjalla, jonka omistaja oli Henrik Sabelstierna (k.1681) ja tämän leski Anna Slang.

Lohjelm kirjoitti:

Tarinassa on vieläkin virhe. Elizabeth 1 ei ollut Maria Stuartin serkku, vaan Marian isän Skotlannin kuningas James 5:n serkku, koska Elizabeth 1:n isä Henry 8. ja Maria Stuartin isoäiti Margaret olivat sisaruksia.25

Lue lisää

Soma Hallakorpi Jaana lehteen.Mummini muisti puhuneensa erään pastorin kanssa joka taasen muisti kerrottavan että pahan pappi Björklund oli pitänyt saarnansa kirkon ikkunasta tämän kirkon häpäisyn jälkeen ja kansa oli kuunnellut pihalla.

Kleopatran jälkeläinen kirjoitti:

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Lue lisää

Hae: "Rajala-PHNet.Fi" ...sieltä TAULU 56 josta alkaa SASS-suku, siitä edelleen tauluun 75 ja 76 josta löydät Joneta Stuartin. Ogilvyt ovat Skotlannista mm. David Ogilvy oli Elizabeth II:n hovimarsalkka. Hänen veljensä Angus oli E:n serkun Kentin prinsessa Alexandran pso. Ogilvylla useita linnoja mm. Cortachy, joka on marsalkan kesäasunto, maapinta-ala n. 40000 ha. Suvussa myös toinen David Ogilvy "Kaikkien aikojen mainosmies" joka ohjelma tuli TV:stä jokin aika sitten.

Lohjelm kirjoitti:

Hae: "Rajala-PHNet.Fi" ...sieltä TAULU 56 josta alkaa SASS-suku, siitä edelleen tauluun 75 ja 76 josta löydät Joneta Stuartin. Ogilvyt ovat Skotlannista mm. David Ogilvy oli Elizabeth II:n hovimarsalkka. Hänen veljensä Angus oli E:n serkun Kentin prinsessa Alexandran pso. Ogilvylla useita linnoja mm. Cortachy, joka on marsalkan kesäasunto, maapinta-ala n. 40000 ha. Suvussa myös toinen David Ogilvy "Kaikkien aikojen mainosmies" joka ohjelma tuli TV:stä jokin aika sitten.

Lue lisää

Mainosmies David Ogilvy asusteli Amerikassa sekä Ranskassa (Chateau TOUFFOU) linnassa Poitiersin suunnalla. Mainostoimistoja n. 350 ympäri maailmaa, myös Helsingissä.

Korjaus? kirjoitti:

Lainaus edeltä:
"Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää".../
Hämeenkyrö Pohjois-Satakunnassa ja paikkakunnalla ei ole ollut jartanoa! Mutta olisko joku muu tila tms. asuinpaikka? Hämeenkylän kartano sentään on ollut, eri paikkakunnalla eli nykyisessä Vantaalla (Helsingin pitäjä- Helsinge).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämeenkylän_kartano

Lue lisää

Perniössä sijaitseva Henrik Sabelstjärnan (1600-luvulla) omistama kartano oli HÄMEENKYLÄ, eikä Hämeenkyrö kuten kirj. virheellisesti mainitaan. Kartano on edelleen olemassa, nyk. omistaja on Knaapi. Hämeenkylän ja Melkkilän välimatka on n. 3 km joten Jaana-lehdessä kerrottu kirkkomatka oli mahdollinen. Henrik Sabelstjärna omisti sekä Hämeenkylän että Laakspohjan (Lohjalla) kartanot samanaikaisesti.

Lohjelm kirjoitti:

Perniössä sijaitseva Henrik Sabelstjärnan (1600-luvulla) omistama kartano oli HÄMEENKYLÄ, eikä Hämeenkyrö kuten kirj. virheellisesti mainitaan. Kartano on edelleen olemassa, nyk. omistaja on Knaapi. Hämeenkylän ja Melkkilän välimatka on n. 3 km joten Jaana-lehdessä kerrottu kirkkomatka oli mahdollinen. Henrik Sabelstjärna omisti sekä Hämeenkylän että Laakspohjan (Lohjalla) kartanot samanaikaisesti.

Lue lisää

minne nämä ihmiset sitten polveutuvat meissä maatiaisissa?Myös isoäitini kertoi puhuneensa erän papin kanssa joka kertoi että myös he muistavat tarinoita Björklundista kuinka tämä oli saarnannut kirkon ikkunasta pihalla olleelle kirkkokansalle sen ollessa häväistynä ja suljettuna.Isoäidilläni on 3 eri korhosta suvussaan.Isoäidin äiti oli Korhosia, myös isoäidin äidin äiti oli Korhosia että myös isä.

Mahtaakohan tässä olla muuten mukana jotain fiktiivistä tässä tarinassa koska emme tiedä miksi ne on minun isoäidilleni lähetetty kukaan Korhosista joilta olen kysellyt ei tiedä asiasta mitään.

Mistä saisi tietoa Viipurin aikaisista asiakirjoista ja minne asti?Onko euroopassa tehty kirkonkirjojen merkintöjä jo aiemmin kuin Suomessa?

Eikös tämän Maija Korhosen suvusta ole mitään tietoa?Eikös heitä pitäisi olla elossa vieläkin?

allog kirjoitti:

minne nämä ihmiset sitten polveutuvat meissä maatiaisissa?Myös isoäitini kertoi puhuneensa erän papin kanssa joka kertoi että myös he muistavat tarinoita Björklundista kuinka tämä oli saarnannut kirkon ikkunasta pihalla olleelle kirkkokansalle sen ollessa häväistynä ja suljettuna.Isoäidilläni on 3 eri korhosta suvussaan.Isoäidin äiti oli Korhosia, myös isoäidin äidin äiti oli Korhosia että myös isä.

Mahtaakohan tässä olla muuten mukana jotain fiktiivistä tässä tarinassa koska emme tiedä miksi ne on minun isoäidilleni lähetetty kukaan Korhosista joilta olen kysellyt ei tiedä asiasta mitään.

Mistä saisi tietoa Viipurin aikaisista asiakirjoista ja minne asti?Onko euroopassa tehty kirkonkirjojen merkintöjä jo aiemmin kuin Suomessa?

Eikös tämän Maija Korhosen suvusta ole mitään tietoa?Eikös heitä pitäisi olla elossa vieläkin?

Lue lisää

Korhosista voit tiedustella: KORHOSTEN SUKUSEURA. Valtakunnallisen Korhosen sukuseuran
päämies ja puh.joht. on Veikko Korhonen, puh.044-2605760, kvj @ mbnet.fi

Viipurin Korhosista ja Björklundista: www.sassit.net tai: sihteeri @ sassit.net

Maija Korhosesta (Railo) joka on Tuomo R:n isoäiti: tuomo.railo @ tuomorailo.net
puh.040-5247647

L.....m kirjoitti:

Korhosista voit tiedustella: KORHOSTEN SUKUSEURA. Valtakunnallisen Korhosen sukuseuran
päämies ja puh.joht. on Veikko Korhonen, puh.044-2605760, kvj @ mbnet.fi

Viipurin Korhosista ja Björklundista: www.sassit.net tai: sihteeri @ sassit.net

Maija Korhosesta (Railo) joka on Tuomo R:n isoäiti: tuomo.railo @ tuomorailo.net
puh.040-5247647

Lue lisää

Osoitteella: www. tuomorailo. net pääset ehkä parhaiten perille!

Kerrothan oletko löytänyt vastauksia kyselyihisi. En pysty enenpää auttamaan, mutta ehkä
sukuseurat auttavat löytämään sukujuuresi. / Et kertonut mitä tarinaa isoäidillesi on
kerrottu, mutta kun Korhosia on 23.575 henkilöä, eivät kaikki tiedä taustojaan, eikä ehkä
ole kiinnostustakaan tutkimuksiin. Hyvää jatkoa.

suomessa kirjoitti:

Maija Railon isän isoäidin Frederika Wilhelmina Sassin elämä miehensä, kappalainen Carl Gustaf Björklundin rinnalla ei ollut helppoa.Mies joutu yhtämittaa muuttamaan paikkakunnalta toiselle, mikä sen aikaisissa oloissa oli hankalaa ja tiesi suurta rasitusta papin vaimolle.pahinta oli kuitenkin pastorin hurja luonto.Tuo maaningan kirkonmäellä tapahtuneesta tappelemisesta ja muista rikkomuksista menettämään niin kunniansa kuin virkansakin.Ehkäpä Sassien siniveristen naisten lempeä luonne oli sittenkin voimakkaami kuin suvun aatelismiesten taipumus ratkaista kiistat miekoin tai Björklundin pappismiehen riitaisa ja omavaltainen luonne.Jokatapauksessa viralta pannun kappalaisen jälkeläiset menestyivät hyvin elämässään.Vain rousseaulaisen elämänfilosofian omaksunut asianajaja Julius Napoleon Styrbjörn, kappalaisen poika jäi paikkakunnalle edustamaan tervehdyttävää ajatusta paluusta luontoon.Kaksi muuta poikaa muuttivat kaupunkeihin.Kultasepäksi valmistunut Gustaf Adolf Björlund muutti Joensuuhun ja hänen viidestä pojastaan valitsi neljä apteekkarin uran, mikä lienee ainutlaatuista Suomessa.Hänen poikansa kaksi lasta Joel Björklund sekä tämän sisar, tohtorin leski Raina Himberg, muistelevat silmät tuikkien ihania nuoruudenpäiviä muistojen kauniissa Karjalassa.

Viipurissa oli kaksi Björklund nimistä apteekkaria.Toinen oli isämme Herman Filip ja toinen oli George Frederik, jonka lapset sittemmin ottivat nimekseen Koivulehto.Äitimme oli varakkaasta kodista eikä meillä tuntunut koskaan olevan hädän päivää, kertoo Joel Björklund.Isän ateekki Viipurin neitsytniemellä oli kaunis ja tilava.Molemmat vanhempamme olivat hyvin musikaalisia ja kertoivat että sen sijaan että olisivat lähteneet viettämään kuherruskuukautta ulkomaille, he kutsuivat ystävänsä, joista suurin osa kuului sikäläiseen mieskuoroon, lauantaisin juhliin.Voin kuvitella mielessäni, miten ilo noina Neitsytniemen iltoina nousi musiikin kera kohti tähtikorkeuksia.
Se tapahtui ennen meidän aikaamme, sanoi rouva Himberg.
Neitsytniemeä ihanampi oli mielestäni huvilamme Pirttiniemesä.Se rakennettiin kallioiseen maastoon talvisodasta kuuluisaksi tulleen Lihaniemen kylään lähellä samolaa.Talo ja sen ympäristö oli fantastinen.Kalliopohja äjäytettiin, isoisän aluksilla vietiin liiat kivet pois ja tilalle tuotiin multaa.Puutarha oli kaunis kukkineen ja istutuksineen.Siellä oli huvimajoja ja ruusujen reunustamia pylväsrivistöjä, oli kuutamoterassi hietarantoineen ja auringonlaskun terassi luonnonihailijoille.
Huoneita oli talossa viitisentoista ja keskellä oli sisäpiha roomalaisen atriumin tapaan.Perheellä ja vierailla oli tapana syödä siellä hellepäivinä aamuateriansa nauttien sinitaivaasta ja lintujen laulusta.

Lue lisää

Myös olemassa tälläinen sukulinja suomeen.Esi-isä on ollut tietääkseni sama tässä linjassa kuin maria Stuartilla eli sekä tämä että maria Stuartin sukulinja polveutuu suoraan Bruce the Greatista.

Kleopatran jälkeläinen kirjoitti:

Tämä ketju sisältää lukuisia virheitä ja toiveajatteluja. Suurin lienee tämä:

"....Heidän tyttärensä meni naimisiin maaherra Patrik Ogilvien kanssa, joka oli Suomen rikaimpia miehiä ja vanhaa skotlantilaista aatelissukua.Maaherran isä oli naimisissa Joneta Stuartin kanssa ja siten sukua Skotlannin kuningattarelle Maria Stuartille...."

Joneta Stuart ei esiinny aikalaisasiakirjoissa, joten olemattoman henkilön kytkeminen sukunimen perusteella Maria Stuartiin on puhdasta prinsessasatua. Mutta toisaalta, onhan Peppi Pitkätossukin prinsessa, koska hänen isänsä on neekerikuningas.....

Lue lisää

Ei kaikkea voi lukea wikipediassa tai kirjoissa mistä lie näitä saatte selville... Maria Stuartilla saattoi olla poika ja tytär, tai sitten bulldoggi... Mutta kaikki on mahdollista, tässä kun juttelette isoisoisoisoisoisoisoisoäidistäni... olen Maria Stuartin periätär olen hänelle isän äidinisän puolelta Isoisäni sukunimi oli Suortti (tuohon aikaa taisi sukunimet muutella) kun alun perin Maria vaihtoi Stewart - Stuartiksi... (kun oli Ranskassa) äitini suku on Englannista muttei Elisabetin sukua kuulemma ole... Miksi Stuartin suku tulvi suomeen? tätä oon miettinyt monta vuotta nyt oon 17wee...

allog kirjoitti:

minne nämä ihmiset sitten polveutuvat meissä maatiaisissa?Myös isoäitini kertoi puhuneensa erän papin kanssa joka kertoi että myös he muistavat tarinoita Björklundista kuinka tämä oli saarnannut kirkon ikkunasta pihalla olleelle kirkkokansalle sen ollessa häväistynä ja suljettuna.Isoäidilläni on 3 eri korhosta suvussaan.Isoäidin äiti oli Korhosia, myös isoäidin äidin äiti oli Korhosia että myös isä.

Mahtaakohan tässä olla muuten mukana jotain fiktiivistä tässä tarinassa koska emme tiedä miksi ne on minun isoäidilleni lähetetty kukaan Korhosista joilta olen kysellyt ei tiedä asiasta mitään.

Mistä saisi tietoa Viipurin aikaisista asiakirjoista ja minne asti?Onko euroopassa tehty kirkonkirjojen merkintöjä jo aiemmin kuin Suomessa?

Eikös tämän Maija Korhosen suvusta ole mitään tietoa?Eikös heitä pitäisi olla elossa vieläkin?

Lue lisää

on ja vieläpä hyvissä voimissa.

suomessa kirjoitti:

Henrik Filipinpoika Sassista ei paljoa tiedetä, mutta sitäkin enemmän hänen pojastaan henrik Henrikinpojasta, kuuluisasta sotasankarista, joka oli oman arvonsa tunteva, kiivas ja helosti miekkaan tarttuva.
Koululaiset kautta vuosikymmenien joutuneet lukemaan Perniössä tapahtuneesta pyhästä penkkiriidasta.Kieltämättä siinä on nykyajalle käsittämättömiä, huvittaviakin piirteitä, mutta 1600-luvulla sukujen arvojärjestyksellä oli tärkeä merkitys ja sitä ositti penkkijärjestys kirkossa.
Henrik Filipinpojan vaimon Elinin vanhempi sisar Anna oli naimisissa Hämeenkyrön kartanon omistajan Henrik Sabelstjernan kanssa.Sabelstjernat oli aateloitu jo 1500-luvulla ja he olivat olleet siitä saakka Perniön ensimmäinen suku, jonka arvoasemaa ei kukaan yrittänyt kiistää.Mutta nyt armon vuonna 1661, tilanne näytti toiselta.Melkkilän kartanon Sassit yrittivät tunkea heidät pois perinteiseltä ensi riviltään.Sass oli uusi tulokas suomessa, suku oli introdisoitu Ruotsin ritarihuoneella vasta 1650, mutta Elin miehineen oli sitä mieltä että koska suku oli aateloitu viidessä maassa, oli suku Sabelstjernien sukua vanhempi ja arvokkaampi.
Sassit olivat jo kauan työntyneet röyhkeästi istumaan Sabelstjiernien perinteelliselle paikalle etupenkkiin.Nyt olivat Hämeenkyrön valtiatar Anna ja hänen anoppinsa äättäneet että he tänä kauniina juhannuspäivänä näyttäisivät vihdoinkin pitäjäläisille, kenelle kirkon etupenkki itse asiassa kuului.
Niimpä naiset olivat varustautuneet lähtemään aamukirkkoon niin ajoissa ettei Melkkilän väki ehtisi valloittamaan heidän penkkiään.Mutta jäykkä aatelismies Henrik Henrikinpoika Sabelstjierna piti ajatusta sopimattomana.Rahvas saattoi tulla kirkkoon liian aikaisin, mutta ei aatelismies.Se ei sopinut hänen arvolleen.
Sabelstjiernat saapuivatkin täsmälleen oikeaan aikaan kirkkoon, mutta samassa ennättivät paikalle myös Sassien vaunut.Molemmat perheet saapuivat yhtäaikaa kirkon ovelle ja Kaarle Kustaan aikaiseen sotapäällikön pukuun sonnustautunut everstiluutnantti Sass astui kursailematta ensimmäisenä sisälle.Sabelstjiernien naisten vaatimuksesta sopuisa Eerik Henrikinpoika tarttui miekkaansa ja harppoi päättäväisenä lankonsa jäljessä pitkin kirkonkäytävää.Hänen vaimonsa ja äitinsä ryntäsivät läähättäen ensimmäisen penkin ovelle ja estivät Sassia avaamasta sitä vaimolleen.
-Penkki on meidän, sanoi vanha rouva Sabelstjierna.
-Toinen penkki on vapaa.Menkää sinne.
-Se on muita halvempiarvoisia varten, ilmoitti Melkkilän valtiatar.
-Meidän sukumme on paikkakunnan vanhin.
Seurasi äänekäs kiista arvoasemista.Kirkkokansa kuunteli hiljaa kovaäänisiä solvauksia, joita kummankin perheen jäsenet jakelivat toisilleen.kun Sabelstjiernien naiset olivat aikeissa mennä perinteellisille paikoilleen, sysäsi Elin Sass vaskireunaisella virsikirjallaan sisartaan kylkeen, sai samanlaisen iskun takaisin ja kohta olivat naiset ilmitappelussa itkien ja huutaen.
Kunnon langokset puolestaan olivat ryhtyneet ratkomaan välejään miekoin.Aseisiin tottumaton Sabelstjierna sai ian sotaurho Sassilta sellaisen iskun käsivarteensa, että miekka putosi hänen kädestään.Hän istahti vertavuotavana rahvaan kirkonpenkin reunalle ja sillä aikaa kun hänen naisensa yrittivät voivotellen tyrehdyttää haavasta vuotavaa verta työnsi everstiluutnantti Sass korskeana vaimonsa kiisteltyyn penkkiin.
Vanha kirkkoherra, joka oli turhaan yrittänyt hillitä hurjistuneita aatelisia, ilmoitti että kirkko oli häväisty eikä jumalanpalvelusta pidettäisi.Kirkko määräsi miekkailijoille sakot ja seuraavana syksynä kun kohu oli hiljentynyt, Perniön kirkko avattiin jälleen.Ja tällä kertaa asettuivat Melkkilän Sassit kenenkään estämättä kirkon ensimmäiselle penkkiriville.
Näin oli kristillinen arvojärjestys kirkon penkkijärjestyksestä ratkaistu asemittelöin.

Kuninkaallisilla ja aatelisilla ei menneinä sotaisina aikoina ollut ammattiin nähden paljon valinnanvaraa: ellei välittänyt sotimisesta liittyi papistoon tai meni luostariin.Vuonna 641 kuollut Metzin piispa oli Karolingien hallitsijasuvun kantaisä ja hänen jälkeläisensä Kaarle Suuri, muuan maailman taitavimpia ja menestyksellisimpiä sotilashallitsijoita, useimien eurooppalaisten kuninkaallisten ja aatelisien esi-isä.Myös Maria Stuartin, suomalaisten tunnettujen aatelissukujen ja tuntemattomaksi jääneiden Korhosten, Mönkkösten, Huttusten, Björklundien ynnä muiden esi-isä.

Lue lisää

Korjaus perniöläisen kartanon nimeen: Hämeenkylä (ei Hämeenkyrö)

Graighallin esi-isä on näköjään ollut scotlannin kuningas william leijona.Jotain aviottomia lapsiakin on yms.