Pienrakentajan sudenkuopat

Itselläni kivitalo ja paikalla valetut betoniportaat. Ne eivät narise. Käsittääkseni puuportaat aina narisevat.

... kirjoitti:

Itselläni kivitalo ja paikalla valetut betoniportaat. Ne eivät narise. Käsittääkseni puuportaat aina narisevat.

portaiden narina häiritsee elämää niin valtavasti. Toista se häiritsee, toista ei ja toiselle on ihan sama mitkä portaat laittaa.

no jos kirjoitti:

portaiden narina häiritsee elämää niin valtavasti. Toista se häiritsee, toista ei ja toiselle on ihan sama mitkä portaat laittaa.

Aivan, makuja ja mieltymyksiä on monia. En ole tyrkyttämässä omia mieltymyksiäni kellekään, kerroin vain perusteen minkä takia jotkut päätyvät betoniportaisiin.

eikä narise, jne...

Onnea teille jotka olette jo maalissa, me olemme juuri irronneet lähtötelineistä ja Lakka on kohoamassa. Meille tulee valettavat umpiportaat, eli kivestä koko roska. Luuletko, että meilläkin tulisi halvemmaksi pyytää suorat portaat yhtenä palana vai valaa paikanpäällä, kuten autamaattisesti olemme ajatelleet tehdä?

"Toiset sanovat, että niissä harkoissa, joissa eps on harkon sisällä, on kastepiste siellä sisällä?"

Kaikissa lämmöneristeissä, jotka läpäisevät vesihöyryä, syntyy kastepiste eristeen sisälle, kun ulkolämpötilaon esim -20 ja sisälämpö 21 ja sisäilman suhteellinen kossteus esim 40%, MIKÄLI rakenteen sisäpinnalla ei ole höyrynsulkua tai jotain muuta kyllin suurta vesihöyryn vastusta. Se koskee siis myös siporex taloja.
(monasti varmaan esim latex maalit riittää nostamaan vesihöyryn vastuksen riittävälle tasolle)

Huomattavaa on kuinka paljon sitä kosteutta sinne kertyy vuodessa ja kerkiääkö se haihtua. Aikoinaan mallintelin doflämpö ohjelmalla että tammikuussa tulisi about 50 grammaa vettä lammiharkkojen eristeeseen (per seinäneliö), mikäli sisäpinnalla ei olisi maalia ja eristeväli olisi täydellisen tiivis. (vesimäärä on olematon, sillä on noin 9/12kk aikaa haihtua, sisäpinnalla on yleensä aina maali, eristeväli ei koskaan ole täysin tiivis ja siten se käytännössä johtaa vesihöyryn sisäkuoresta ulkokuoreen, lisäksi on tehty tutkimuksia joissa on todettu että kosteutta ei kerry seinään, jne...)


Ja portaista. Me laitettiin siporex portaat (3m nousu yhden välitasanteen kera) jotka tuli maksamaan noin 1000€ pinnoitus, K-raudasta.

kysyn mä kirjoitti:

Onnea teille jotka olette jo maalissa, me olemme juuri irronneet lähtötelineistä ja Lakka on kohoamassa. Meille tulee valettavat umpiportaat, eli kivestä koko roska. Luuletko, että meilläkin tulisi halvemmaksi pyytää suorat portaat yhtenä palana vai valaa paikanpäällä, kuten autamaattisesti olemme ajatelleet tehdä?

Lue lisää

Tuossa alempana joku kertoi Siporex-portaista, jotka maksavat tonnin. Kannattaa ehdottomasti ostaa sellaiset, eikä alkaa valaa.

Sellaiset mekin tosiaan olisimme hankkineet, jos olisimme älynneet.

Onnea ja menestystä projektillenne!

Maalissa! kirjoitti:

Tuossa alempana joku kertoi Siporex-portaista, jotka maksavat tonnin. Kannattaa ehdottomasti ostaa sellaiset, eikä alkaa valaa.

Sellaiset mekin tosiaan olisimme hankkineet, jos olisimme älynneet.

Onnea ja menestystä projektillenne!

Lue lisää

890m3/330m2 taloon ja rakensin perheeni voimin rungon pystyyn. Helppoa kuin heinänteko, mutta kahden kesän kesälomat siinä meni eli reilut 8 viikkoa. Yläpohja on asennattu viistoon, joten osasin tehdä itse myöskin ulkokaton.

Portaat on Lemminkäisen elemento-betonielementit, jotka nosteltiin ylemmän välipohjan ontelolaattojen nostovaiheessa alekkain paikoilleen. Käy vepissä selaamassa kyseisen valmistajan sivulta kuvia. Päällystin portaat sisustusvaiheessa korkkilaatoilla. Eivät narise. Porrassyöksy ruiskutasoitettiin hieman rypyläiseksi ja maalasin sen lateksilla.

Omatoimiraksaajalle kevytbetoni on mitä suositeltavin rakennusaine. Välipohjat ja yläpohja kevytbetoni- tai ontelolaatastoa. Se on siinä.

Olen ollut puutalossa kylässä ja pahinta on välipohjien notkuminen 120kg henkilön tepastellessa varomattomasti. En suosittele.

Mikäli saman sipo-talon teettäisi vierailla, ei siihen riitä rahat eikä kukkaro.
Itsellä kun ei ole palkkaa 45eur/h, jonka palkollinen rotottaa.

kevytbetoniharkot kirjoitti:

890m3/330m2 taloon ja rakensin perheeni voimin rungon pystyyn. Helppoa kuin heinänteko, mutta kahden kesän kesälomat siinä meni eli reilut 8 viikkoa. Yläpohja on asennattu viistoon, joten osasin tehdä itse myöskin ulkokaton.

Portaat on Lemminkäisen elemento-betonielementit, jotka nosteltiin ylemmän välipohjan ontelolaattojen nostovaiheessa alekkain paikoilleen. Käy vepissä selaamassa kyseisen valmistajan sivulta kuvia. Päällystin portaat sisustusvaiheessa korkkilaatoilla. Eivät narise. Porrassyöksy ruiskutasoitettiin hieman rypyläiseksi ja maalasin sen lateksilla.

Omatoimiraksaajalle kevytbetoni on mitä suositeltavin rakennusaine. Välipohjat ja yläpohja kevytbetoni- tai ontelolaatastoa. Se on siinä.

Olen ollut puutalossa kylässä ja pahinta on välipohjien notkuminen 120kg henkilön tepastellessa varomattomasti. En suosittele.

Mikäli saman sipo-talon teettäisi vierailla, ei siihen riitä rahat eikä kukkaro.
Itsellä kun ei ole palkkaa 45eur/h, jonka palkollinen rotottaa.

Lue lisää

Aloitan rakentamisen todennäköisesti ensi keväällä ja tässä tiedustelen hartiapankkilaisten näkemyksiä rakentamisesta ja kuinka työteliästä on perustusten jälkeen naputella sisätilat asumiskuntoon. Mietin aika-arvioita tässä vaiheessa ja sitä kuinka monta kirvesmiestä otan itseni lisäksi hommiin ja kauanko siinä noin menee. Olisin erittäin tyytyväinen, jos joku ehtisi laittamaan jotain arvioita työmääristä ja suositellaanko hommaan ammattimiestä vai pystyykö tee se itse mies tekemään (ei mitään krumeluureja vaan bulkki neuvostokuutio mallilla mennään):

1) Makuuhuone 15 neliötä, 1 ikkuna, parketti
2) Olohuone 30 neliötä, 3-4 ikkunaa, parketti
3) Pesuhuone 7 neliötä khh 10 neliötä, laatta
4) Rakennuksen ulkopuolen kuntoon laitto n. 150 neliön 1.5 krs taloon.

"niissä harkoissa, joissa eps on harkon sisällä, on kastepiste siellä sisällä"

Ei kastepistettä saa rakenteen ulkopuolle millään konsitilla, se on AINA eristeen sisällä.

Siksi rakenteen sisäpinnassa pitää olla riittävä höyrynsulku ettei kosteus pääse rakenteeseen.

raksaaja kirjoitti:

"Toiset sanovat, että niissä harkoissa, joissa eps on harkon sisällä, on kastepiste siellä sisällä?"

Kaikissa lämmöneristeissä, jotka läpäisevät vesihöyryä, syntyy kastepiste eristeen sisälle, kun ulkolämpötilaon esim -20 ja sisälämpö 21 ja sisäilman suhteellinen kossteus esim 40%, MIKÄLI rakenteen sisäpinnalla ei ole höyrynsulkua tai jotain muuta kyllin suurta vesihöyryn vastusta. Se koskee siis myös siporex taloja.
(monasti varmaan esim latex maalit riittää nostamaan vesihöyryn vastuksen riittävälle tasolle)

Huomattavaa on kuinka paljon sitä kosteutta sinne kertyy vuodessa ja kerkiääkö se haihtua. Aikoinaan mallintelin doflämpö ohjelmalla että tammikuussa tulisi about 50 grammaa vettä lammiharkkojen eristeeseen (per seinäneliö), mikäli sisäpinnalla ei olisi maalia ja eristeväli olisi täydellisen tiivis. (vesimäärä on olematon, sillä on noin 9/12kk aikaa haihtua, sisäpinnalla on yleensä aina maali, eristeväli ei koskaan ole täysin tiivis ja siten se käytännössä johtaa vesihöyryn sisäkuoresta ulkokuoreen, lisäksi on tehty tutkimuksia joissa on todettu että kosteutta ei kerry seinään, jne...)


Ja portaista. Me laitettiin siporex portaat (3m nousu yhden välitasanteen kera) jotka tuli maksamaan noin 1000€ pinnoitus, K-raudasta.

Lue lisää

"Kaikissa lämmöneristeissä, jotka läpäisevät vesihöyryä, syntyy kastepiste eristeen sisälle"

Kastepiste on laskennalinen asia, kyllä se on samassa paikassa vaikka sinne ei pääsisikään vesihöyryä... tai siis siksi rakenteeseen ei pitäisi päsätää vesihöyryä, koska siellä vaanii se kastepiste.

virhe vai "makee" designjuttu nuo pilarit? Jos talo on hyvin suunniteltu niin sellaisia ei tarvita lainkaan. Yleensä ne on väärässä kohdassa, hankaloittavat sisustamista ja rikkovat tilaa kaikin tavoin. Teräsportaat puutasoilla on meilläkin, ei kumise eikä narise. On kevyet ja kauniit ja vielä virossa teetettyinä yli puolta halvemmat kuin täältä hankittuna.

Ap:lle kommenttina ensin puutalon rakentaneena ja nyt toisena kivitalon tehneenä olen sitä mieltä että ainakin kivitalossa on helpompi hengittää. En tiedä onko vika korvien välissä vai missä, mutta meitä häiritsi ajatus muovipussitalosta koko 8 vuotta mitä siinä asuimme. Ilmastointiasiat oli kunnossa joten siitä ei ole kyse. Nyt on kaikki seinät kiveä max oman työn osuudella tehty, raikas sisäilma ja hyvä asua.

Rakentamista aloitteleva kirjoitti:

Aloitan rakentamisen todennäköisesti ensi keväällä ja tässä tiedustelen hartiapankkilaisten näkemyksiä rakentamisesta ja kuinka työteliästä on perustusten jälkeen naputella sisätilat asumiskuntoon. Mietin aika-arvioita tässä vaiheessa ja sitä kuinka monta kirvesmiestä otan itseni lisäksi hommiin ja kauanko siinä noin menee. Olisin erittäin tyytyväinen, jos joku ehtisi laittamaan jotain arvioita työmääristä ja suositellaanko hommaan ammattimiestä vai pystyykö tee se itse mies tekemään (ei mitään krumeluureja vaan bulkki neuvostokuutio mallilla mennään):

1) Makuuhuone 15 neliötä, 1 ikkuna, parketti
2) Olohuone 30 neliötä, 3-4 ikkunaa, parketti
3) Pesuhuone 7 neliötä khh 10 neliötä, laatta
4) Rakennuksen ulkopuolen kuntoon laitto n. 150 neliön 1.5 krs taloon.

Lue lisää

teet sen hyvinkin kesässä yksin.

"Itse tilasin kakkoslaatuiset RHS-palkit, jotka myyjä sahasi määrämittaan ja toimitti sinkityksen kautta työmaalle. Putkimies eri urakkana ne hitsaili ruostumattomiin sbkl-lappuihin sekä toisiinsa"

Menikös tuo nyt keturalleen. Yleensähän rostereita ei saa sotkea sinkittyjen yms. kanssa. Eli tossa tapauksessa kaikki ois pitänyt olla sinkittyä tavaraa. ??

raksaaja kirjoitti:

"Itse tilasin kakkoslaatuiset RHS-palkit, jotka myyjä sahasi määrämittaan ja toimitti sinkityksen kautta työmaalle. Putkimies eri urakkana ne hitsaili ruostumattomiin sbkl-lappuihin sekä toisiinsa"

Menikös tuo nyt keturalleen. Yleensähän rostereita ei saa sotkea sinkittyjen yms. kanssa. Eli tossa tapauksessa kaikki ois pitänyt olla sinkittyä tavaraa. ??

Lue lisää

kulmahuomakoneella jyystin sinkit pois hitsauksen tieltä ja kun oli valmista, kylmäsinkkasin saumat uudelleen. Mihin se ketura palkit terassilta aikoo viedä.
Ovat nyt lusineet siinä muutaman vuoden eikä mitään ole tapahtunut. Rosteria sbkl-lappuja käytin siitä syystä, että ovat siistimpiä katsella kuin ruostuvat palikat.
Mieti sitä.

raksaaja kirjoitti:

"Itse tilasin kakkoslaatuiset RHS-palkit, jotka myyjä sahasi määrämittaan ja toimitti sinkityksen kautta työmaalle. Putkimies eri urakkana ne hitsaili ruostumattomiin sbkl-lappuihin sekä toisiinsa"

Menikös tuo nyt keturalleen. Yleensähän rostereita ei saa sotkea sinkittyjen yms. kanssa. Eli tossa tapauksessa kaikki ois pitänyt olla sinkittyä tavaraa. ??

Lue lisää

Koulussa 9 luokalla jo opetettiin että jalomopi metalli syö epäpuhtaampaa jos ovat kosketuksissa .

Jönne kirjoitti:

Koulussa 9 luokalla jo opetettiin että jalomopi metalli syö epäpuhtaampaa jos ovat kosketuksissa .

peruskoulun opeista saa unohtaa 90% kun luokalta on päässyt.

Betonielementeissä on usein tartuntalaput rosteria, mutta niihin hitsattavat rakenteet harvemmin.

ex-hitsari kirjoitti:

peruskoulun opeista saa unohtaa 90% kun luokalta on päässyt.

Betonielementeissä on usein tartuntalaput rosteria, mutta niihin hitsattavat rakenteet harvemmin.

Ei se korroosio tiedä missä ja mitä varten johonkin on laitettu sinkkiä tms. Niin kauan kaikki hyvin, kun korroosiota ei ole, mutta kun sitä alkaa tulla niin jännitesarjan mukaan epäjaloin syöpyy ekaks. Rautanaulassa teräs alkaa syöpymään vasta sitten, kun kaikki sinkki on syöpynyt ekaks. Jos naula on hyvin suojattu, ei siihen korroosio pääse käsiksi. Mulle on tullut peruskoulun päälle ainakin 1000 % lisää tietoa - toivottavasti ei pää halekea ;)

ex-hitsari kirjoitti:

peruskoulun opeista saa unohtaa 90% kun luokalta on päässyt.

Betonielementeissä on usein tartuntalaput rosteria, mutta niihin hitsattavat rakenteet harvemmin.

Pitääkö konemiehenkin tähän soppaan vielä itsensä tunkea. Konemiehentä tiedän että rosterin ja mustan raudan ns. eripariliitoksia on koneenrakennuksen maailmassa paljon. Jos kyseinen kohta on korroosiolle altis paikka niin musta rautahan siinä sitten kärsii. Ja vielä löytyy esim rakentaja.fi sivustolta raudoitusohjeita missä sokkelinhalkaisun rosteri nimenomaan yhdistetään perinteiseen harjateräkseen. Betonin sisällä teräs ei kuitenkaan ruostu ( no pitkän ajan päästä kyllä) niin liitos on mahdollinen. Eli ruostumista ei tietenkään tapahdu jos ympäristöolosuhteet eivät sitä mahdollistuta.

Ja jos tämän nyt esitetty rakenne joskus pääsee ruostumaan niin ainakin se on helposti nähtävissä ja korjattavissa

Jönne kirjoitti:

Koulussa 9 luokalla jo opetettiin että jalomopi metalli syö epäpuhtaampaa jos ovat kosketuksissa .

niin tee terassipilarit puusta. Arvaa silti, kumman terassi pysyy kauemmin pystyssä notkahtelematta.

uskalla kajota kirjoitti:

niin tee terassipilarit puusta. Arvaa silti, kumman terassi pysyy kauemmin pystyssä notkahtelematta.

viel kerran portaista.

meille tuli U- malliset tasolla varustettu porras. tein 2007 hintavertailua.

valmis puuporras, mäntyrungolla ja koivuaskelmilla yli 3000 eur., joku taisi pyytää asennuksesta 700 eur.

loppujen lopuksi valoin betoniportaat samaan aikaan kun yläkerran lattiat.

kirvesmiehelle maksoin n. 700 eur muotin teosta (ja sliippauksesta). materiaali yli raksalta ylijäämä 50*100 puuta ja vanerista sekä ylijäämä harjateräksistä. yksi verkko piti tasoon käydä hakemassa. pintaan laattaa. betonia meni n. 1-2m3 (vaikea sanoa kun yläkerta samalla). kaiteen tein koivupyörötangosta (taisiko olla 40 eur kpl tai 2 kappaletta, puukeskus ainakin myy).

hintaa siis reilusti alle puolet puuportaan hinnasta. portaan alle tein vielä varaston. vessa sijaitsee nousen alla puoliksi. -> summarun. ei nitise, enemmän tilaa alla, ja puolet halvempi,
feng suit meni kyllä pieleen, kun ei ole avoinaiset lasi kaiteelliset portaat, mutta ei arkkitehtien tarvitsetkaan asua suunnit. talossa.

Kalliihko kämppä tuli muttei valittamista. Portaat tehtiin siposta, yksi porraslankku irti mutta pikkukiilauksella saa sen kuntoon. Eli ei ihan täydellinen, mutta materiaalien hinta ei olllut parketteineen portaisiin kuin 2500e työt joten ei päätä huimaa. Toki joutuu hiukan paikkomaan, mitä valetuissa portaissa ei tarttis murehtia. Muuten meillä on kaikki paikat valettua betonia.

Tehtiin kyllä kevyt yläpohja mutta eipä siinäkään valittamista.

Kivitalon plussaksi sanon sen että kesällä viileä, eikä ainakaan meillä tarvi erillistä jäähdytystä ja kaverit maalailevat puutalojaan, vaan ei tarvi rapattua pintaa maalailla. Lisäksi seiniin voi kiinnittää huolettta mitä vaan, kyllä pysyy.

Ainiin ikkunalaudat ovat kivat kivitalossa. Siihen voi laittaa helposti kaikkea kivaa krääsää :-)

Tosin ikkunoiden saumat ratkeilivat vaan tasoittaja kävi korjaamassa tilanteen ja taas on todella siistiä.

Ehkä tärkein plussa on se että talo on todella näyttävä.

Kalliihko kämppä tuli muttei valittamista. Portaat tehtiin siposta, yksi porraslankku irti mutta pikkukiilauksella saa sen kuntoon. Eli ei ihan täydellinen, mutta materiaalien hinta ei olllut parketteineen portaisiin kuin 2500e työt joten ei päätä huimaa. Toki joutuu hiukan paikkomaan, mitä valetuissa portaissa ei tarttis murehtia. Muuten meillä on kaikki paikat valettua betonia.

Tehtiin kyllä kevyt yläpohja mutta eipä siinäkään valittamista.

Kivitalon plussaksi sanon sen että kesällä viileä, eikä ainakaan meillä tarvi erillistä jäähdytystä ja kaverit maalailevat puutalojaan, vaan ei tarvi rapattua pintaa maalailla. Lisäksi seiniin voi kiinnittää huolettta mitä vaan, kyllä pysyy.

Ainiin ikkunalaudat ovat kivat kivitalossa. Siihen voi laittaa helposti kaikkea kivaa krääsää :-)

Ehkä tärkein plussa on se että talo on todella näyttävä.