Olen huomannut...

lollaboo.

uskovani Jumalaan. Usko on vahvistunut ajan myötä. Kirkkoihin ja raamattuihin en usko, ne ovat ihmisen keksintöä, eikä mielestäni Jumalaan uskomiseen niitä tarvita. Jumalahan on kaikkialla ja hänen kanssaan voi keskustella ilman pappeja ja kiihkoilijoita. No ei siinä mitään, kyllä minä joskus kirkossakin olen käynyt, onhan se ihan mukavaa, esim. nuorille tarkoitetut iltajumalanpalvelukset.

Jumala rakastaa myös minua vaikka en kirkkoon kuulukaan. Ja kuuntelee minua ja minä kuuntelen Jumalaa. En tiedä onko Jumalani kristinuskon Jumala vai jokin muu, mutta uskon että hän on hyvä ja kaikkialla. Mitä mieltä muut ovat? Miksi voisin itseäni kutsua?

Onko ketään jolla olisi samanlaisia aatoksia?

7

305

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hyväjuttu

      Voima, jota kutsut Jumalaksi (kuten kristityt) on maailmankaikkeuden ylläpitäjä. Eri uskonnoissa/ajatusmaailmoissa sille on eri nimiä.

      Uskon itsekin alkuvoimaan, mutta itse en käytä siitä nimeä Jumala, itse asiassa yritän olla nimeämättä sitä.

      Voithan kutsua itseäsi vaikka pelkästään uskovaiseksi. Et kuitenkaan usko kristittyjen juttuihin siinä muodossa, jossa ne löytyvät heidän oppikirjoistaan (pahuuden kirjoista).

      Kuitenkin tuo on sitä uskoa, jota minä todella kunnioitan ja noudattelen itsekin, yksi voima, joka huolehtii huomaamatta kaikesta (eri nimiä eri paikoissa) ilman mitään oppikirjoja ja järjestäytyneitä yhteisöjä, pelkästään oma usko. Olet löytänyt uskon todellisen merkityksen, jota nuo oppeja lukevat kristityt sun muut eivät ehkä koskaan tule löytämään. =)

    • rakastaa

      kaikkia luotujaan. Jumala on kaikkialla.
      Kirkko ei pelasta ketään. Eikä kukaan toinen ihminen voi pelastaa toista.

      Raamattu on Jumalan Sanaa. Sitä lukemalla voi oppia tuntemaan Jumalaa. Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka sovitti syntimme Golgatan ristillä. Jokainen joka turvaa häneen ja kunnioittaa häntä etsimällä hänen tahtoaan pelastuu... no siitä helvetistä.
      Kaikille jotka ottavat hänet vastaan hän antaa Pyhän Henkensä ja voiman tulla Jumalan lapsiksi.

      ehkä olet herätyksen tilassa, ehkä Jumala kutsuu sinua???

      • arjuuna

        On aivan oikeassa suunnassa,sillä hän ei ole peroonallistut, tuota ajatonta kaiken alkua, sillä heti kun se ajallistetaan ajatuksen avulla persoonaksi, niin ei ole enään jumala vaan ihmisen kaltainen uskomus.
        Kun emme ajallista sitä ajatuksillamme,vaan elämme tuossa hijaisuudessa, niin saatamme yllättäen todeta, että ajatuksemme alkavat kumpuamaan tuolta tyhjyydestä,eikä menneisyydestän,niikuin ennen.
        Kaikki vanha päättyy, ja alkaa uusi elämä, jossa ei enään ole kärsimystä,tuskaa, eikä ahdistusta


    • 'Jumala on' on mielestäni askeetisuudessaan tehokas ilmaisu.

      Kaikki elämä perustuu kehitykseen(henkinen) ja on vailla minkäänlaisia ehtoja tai painostuksia. Näitähän tarjoillaan jatkuvasti, jollet ole sitä'tätä joudut jonnekin, siis jatkuvaa uhkailua.
      Elämä on 'taistelutanner' ja jokainen tuottaa tuloksen. Näitä tuloksia ei pidä arvioida, koska harvoin tiedämme yksilön elämän todellisen tarkoituksen.

    • Eräs ystäväni sanoo aina, että uskonnot tappelevat keskenään, (henkilökohtaiset, terveellä tavalla nöyrät) uskot eivät tappele tai tuota väkivaltaa.

      Itsekin koen, että olen oman uskoni löytänyt - noin 15 vuoden etsimisen tuloksena. Tajusin muuan muassa vihdoin, etteivät Jumala, jumalat tai jotkin ihmistä "korkeammat" voimat vaadi minulta mitään sovitusoppeihin tai Jeesuksen vereen uskomista. Puhumattakaan mistään helvettien ikuisista kidituslaitoksista.

      Uskoni tapahtuu tässä hetkessä,- ei jossain muinaisuudessa, joskus 2000 vuotta sitten.

      Raamatut ja muut pyhät kirjat ovat kyllä lukemisen arvoisia, muttei
      niiden moraalineuvoja kannata ottaa sokeasti vastaan eikä niiden tarinat ole välttämättä historiallisia tapahtumia.

    • Kutjale

      Nuorena olin vapaissa suunnissa ratkaisun tehnyt uskovainen. Sitten 2-kymppisenä menetin uskoni. Ajattelin uskonnon olevan vain lääkettä kuolemanpelkoon. Yli kolmikymppisenä taas aloin uskoa. Sitten vähitellen menetin uskoni kristinuskon Jumalaan. Pohdin kovasti yksikseni, millainen Jumala on. Kaikesta huolimatta huomasin kaipaavani juuri raamatun Jumalaa ja sitten vähitellen hänet taas löysin. Hän oli kuitenkin se sama jota olin yksinäisyydessäni puhutellut.

      Oma tarina.

    • jonkinlainen panenteisti

      Minä pidän itseäni jonkin sortin panenteistinä

      http://www.nic.funet.fi/~magi/metsola/arkisto/panteismi/muodot.html

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      98
      1112
    2. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      55
      742
    3. Huonoja uutisia-nyt lähtee höyrylaivat

      https://www.ita-savo.fi/ Konkurssiin meni tämäkin yritys. Raja kiinni ja venäläiset turistit puuttuvat. Täällä menee pe
      Savonlinna
      35
      634
    4. Ei näytä hyvältä

      Kyllä nyt Ähtäriä viedään vesikelkalla. Neuvotteliat untuvikkoja kaikki. Mikko tietty tapansa mukaan loikki puheenjohtaj
      Ähtäri
      39
      556
    5. Jos vielä toivot...mies...

      Saisinpa jonkun merkin sinulta, jos vielä odotat 📝➡️📱 Rohkeus on mennyt jos seurustelet vaikka nykyisin. En halua häi
      Ikävä
      48
      502
    6. Älä itke rakas.

      Tunnen sun kyyneleet silmissäni. Kaikki tulee menemään hyvin. Loppu häämöttää jo...
      Ikävä
      49
      500
    7. On ikävä sua

      Muru.
      Ikävä
      32
      490
    8. Olet hurmaava

      Olet paras mies, joka on tullut vastaan. Sinussa on jotakin, mitä muissa ei ole. En vaan tiedä, mikä on oikein sinun su
      Ikävä
      14
      451
    9. Ilahtuisin jos laittaisit viestin

      Mutta et niin tee 😔 sillä sun mielestä on mun vuoro.
      Ikävä
      34
      447
    10. Miksi ajattelit minun

      Rakastuneen sinuun?
      Ikävä
      33
      440
    Aihe