Kiinnityksestä ja liinakeloista

Pohjolassa käytetään jostain syystä paljon hakoja. Muualla ei oikeastaan yhtään. Haka ja joustin on usein harmiksi. Ei mahdu klyyssistä läpi, ei sovi laiturin pollariin, sattuu ja/tai kolahtaa ikävästi kun heitetään laiturille tai veneeseen.

Kunnollinen kiinnitysköysi on joustava, riittävän pitkä ja sopivan paksu. Toiseen päähän voi pleissata lenkin josta kiinnitetään veneen pollariin. Kiinnittyessä laiturilla olevasta lenkistä läpi (tai pollarin ympäri) ja kiinnitys veneeseen. Yleensä pituutta köydelle tulee sen verran, ettei joustimia tarvita.

Kotisatamaan voi tehdä erikseen "mittatilausköydet" jossa haka ja joustin. Vieraassa laiturissa ne pidetään piilossa, ellei jätetä peräti kotilaituriin odottamaan.

SpK kirjoitti:

Pohjolassa käytetään jostain syystä paljon hakoja. Muualla ei oikeastaan yhtään. Haka ja joustin on usein harmiksi. Ei mahdu klyyssistä läpi, ei sovi laiturin pollariin, sattuu ja/tai kolahtaa ikävästi kun heitetään laiturille tai veneeseen.

Kunnollinen kiinnitysköysi on joustava, riittävän pitkä ja sopivan paksu. Toiseen päähän voi pleissata lenkin josta kiinnitetään veneen pollariin. Kiinnittyessä laiturilla olevasta lenkistä läpi (tai pollarin ympäri) ja kiinnitys veneeseen. Yleensä pituutta köydelle tulee sen verran, ettei joustimia tarvita.

Kotisatamaan voi tehdä erikseen "mittatilausköydet" jossa haka ja joustin. Vieraassa laiturissa ne pidetään piilossa, ellei jätetä peräti kotilaituriin odottamaan.

Lue lisää

Eli mikä tämän joustimen tehtävä on? Ja tarvitaanko sellaista vain lyhyessä köydessä? Missä tuollaiset mittatilausköydet voisi teettää?

Sen verran olin ymmärtävinäni, että niissä on jotain tekniikkaakin eli että on vaikka kitka säädettävissä....onko se vaikka sitä varten, että yksin veneillessä voi laittaa liinakelassa olevassa liinassa olevan haan kiinni poijuun ja mennä itse keulaan ottamaan vastaan ja tuo liinakela sitten jarruttaisi liinan tuloa ja jopa veneen lähestymistä laituriin?

aloittelevakiinnittelija kirjoitti:

Eli mikä tämän joustimen tehtävä on? Ja tarvitaanko sellaista vain lyhyessä köydessä? Missä tuollaiset mittatilausköydet voisi teettää?

Kyllä joustimia olisi syytä suositella jokaisen veneen kiinnitykseen. Vene heilulessaan laiturissa repii kyllä pultit ja muut heppoisemmat kiinnikkeet rikki.

Rantautuessa vieraaseen paikkaan on mahdotonta säätää kiinnitysköyden pituus valmiiksi sopivaksi. Siihen on siis laitettava reilusti, esim 2m, ylimääräistä. Kun keulakasti astuu laiturille ja laittaa haan laituriin, karkaa vene heti parin metrin päähän. Sitten revitään voimalla takaisin - ylimääräinen operaatio.

Vapaapäisen köyden kanssa kun keulagasti astuu laiturille ja kietaisee heti lenkin läpi tai pollarin ympäri niin vene pysyy heti sillä oikealla paikalla. Siinä odottelee hetken kun perägasti kiinnittää peräköyden oikean pituiseksi ja tulee auttamaan keulan juoksuköyden toisen pään veneeseen kiinni. Sen jälkeen rauhassa toinen juoksuköysi laiturille. Valmista on, eikä tarvii enää säätää. Irroitus onnistuu menemättä laiturille.

Mun veneessä hakaa käytetään ainoastaan peräpoijuun. Saa niitä toki muut käyttää jos hyvältä tuntuu.

SpK kirjoitti:

Rantautuessa vieraaseen paikkaan on mahdotonta säätää kiinnitysköyden pituus valmiiksi sopivaksi. Siihen on siis laitettava reilusti, esim 2m, ylimääräistä. Kun keulakasti astuu laiturille ja laittaa haan laituriin, karkaa vene heti parin metrin päähän. Sitten revitään voimalla takaisin - ylimääräinen operaatio.

Vapaapäisen köyden kanssa kun keulagasti astuu laiturille ja kietaisee heti lenkin läpi tai pollarin ympäri niin vene pysyy heti sillä oikealla paikalla. Siinä odottelee hetken kun perägasti kiinnittää peräköyden oikean pituiseksi ja tulee auttamaan keulan juoksuköyden toisen pään veneeseen kiinni. Sen jälkeen rauhassa toinen juoksuköysi laiturille. Valmista on, eikä tarvii enää säätää. Irroitus onnistuu menemättä laiturille.

Mun veneessä hakaa käytetään ainoastaan peräpoijuun. Saa niitä toki muut käyttää jos hyvältä tuntuu.

Lue lisää

venettä lainkaan, sen verran todellisuudelle vieraita ovat väitteesi.

Kuvaamasi toimintajärjestys on ensinnäkin täysin järjetön. Peräköyttä ei säädetä ennenkuin keula on oikein. Toiseksi on typerää "sitoa" keulagasti pitelemään köyttä ja odottelemaan. Kolmanneksi köyden saaminen laiturilenkkiin kiinni on aina hitaampaa ja epävarmempaa kuin haan kiinnilyönti.

Yksi huomioonotettava juttu on tietysti se, että ensisijaisesti kiinnitetään keulaköysistä ensin tuulenpuoleinen. Keulagastin täytyy kuitenkin käyttää omaa järkeään, tärkeintä on aina se, että johonkin saadaan pitävästi köysi kiinni eikä kenenkään tarvitse käsin pidellä venettä paikoillaan. Turhaa on myöskään liikaa vältellä hetkellistä naapuriveneeseen nojaamista, fendarit ovat juuri sitä varten.

rekommentaattori kirjoitti:

venettä lainkaan, sen verran todellisuudelle vieraita ovat väitteesi.

Kuvaamasi toimintajärjestys on ensinnäkin täysin järjetön. Peräköyttä ei säädetä ennenkuin keula on oikein. Toiseksi on typerää "sitoa" keulagasti pitelemään köyttä ja odottelemaan. Kolmanneksi köyden saaminen laiturilenkkiin kiinni on aina hitaampaa ja epävarmempaa kuin haan kiinnilyönti.

Yksi huomioonotettava juttu on tietysti se, että ensisijaisesti kiinnitetään keulaköysistä ensin tuulenpuoleinen. Keulagastin täytyy kuitenkin käyttää omaa järkeään, tärkeintä on aina se, että johonkin saadaan pitävästi köysi kiinni eikä kenenkään tarvitse käsin pidellä venettä paikoillaan. Turhaa on myöskään liikaa vältellä hetkellistä naapuriveneeseen nojaamista, fendarit ovat juuri sitä varten.

Lue lisää

Toimintajärjestys ei suinkaan ole järjetön - tai on toki jos sitä ei ymmärrä/osaa.

Koko homman idea on siinä, että keulagasti vangitsee heti astuttuaan yhden köyden kanssa laiturille veneen keulan oikealle etäisyydelle laiturista. Sen jälkeen perägasti kiinnittää heti peräköyden ja tulee keulaan auttamaan, ellei keulaan ole laittaa valmiiksi ylimääräistä gastia. Ei keulagasti joudu odottamaan laiturilla kuin 5-10 sekuntia. Sitten laitetaan rauhassa toinen keulaköysi ja kahden köyden kanssa asemoidaan keula sivusuunnassa.

SpK kirjoitti:

Toimintajärjestys ei suinkaan ole järjetön - tai on toki jos sitä ei ymmärrä/osaa.

Koko homman idea on siinä, että keulagasti vangitsee heti astuttuaan yhden köyden kanssa laiturille veneen keulan oikealle etäisyydelle laiturista. Sen jälkeen perägasti kiinnittää heti peräköyden ja tulee keulaan auttamaan, ellei keulaan ole laittaa valmiiksi ylimääräistä gastia. Ei keulagasti joudu odottamaan laiturilla kuin 5-10 sekuntia. Sitten laitetaan rauhassa toinen keulaköysi ja kahden köyden kanssa asemoidaan keula sivusuunnassa.

Lue lisää

Ei se oikealle etäisyydelle "vangitseminen" onnistu noin kuin erittäin helpoissa olosuhteissa ja hyvällä säkällä. 5-10 sekuntia? Älä naurata. Pelkästään siinä peräköyden kunnollisessa kiristämisessä ja kiinnittämisessä menee vähintään 15-30 sekuntia. Sitten siirtyminen keulalle päälle. Jos tuuli painaa sivuun, niin keulagastilta ehtii voimat loppua kauan ennenkuin kippari on keulalla. Jos hän nyt ylipäätään on saanut köyden mihinkään kiinni ennenkuin keula on karannut.

Vielä isompi pointti: se keula ei asetu yhdellä köydellä oikealle etäisyydelle vaan siihen tarvitaan molempien keulaköysien säätäminen sopiviksi. Mikä ei onnistu, jos peräköysi on jo kireällä.

Kirjoituksesi todistaa, että et ole veneilijä vaan enintään veneistä haaveileva "maakrapu". Häpeä ja vaikene!

veneilijä (aito) kirjoitti:

Ei se oikealle etäisyydelle "vangitseminen" onnistu noin kuin erittäin helpoissa olosuhteissa ja hyvällä säkällä. 5-10 sekuntia? Älä naurata. Pelkästään siinä peräköyden kunnollisessa kiristämisessä ja kiinnittämisessä menee vähintään 15-30 sekuntia. Sitten siirtyminen keulalle päälle. Jos tuuli painaa sivuun, niin keulagastilta ehtii voimat loppua kauan ennenkuin kippari on keulalla. Jos hän nyt ylipäätään on saanut köyden mihinkään kiinni ennenkuin keula on karannut.

Vielä isompi pointti: se keula ei asetu yhdellä köydellä oikealle etäisyydelle vaan siihen tarvitaan molempien keulaköysien säätäminen sopiviksi. Mikä ei onnistu, jos peräköysi on jo kireällä.

Kirjoituksesi todistaa, että et ole veneilijä vaan enintään veneistä haaveileva "maakrapu". Häpeä ja vaikene!

Lue lisää

Mulla ei ole mitään tarvetta moittia muita siitä, että käyttää hakoja tai tekee jotain muuta erilailla kuin mitä minun veneessä tehdään. Enkä pahoita mieltäni siitä, että jonkun mielestä olen maakrapu. Häpeämään en taivu ja edelleen olen sitä mieltä, että haat köysien päissä kuuluu johonkin ihan muualle kuin minun veneeseen.

Kukin tehköön veneessään hommat siten kuin parhaaksi näkee. Ainoaa oikeaa ei ole eikä tule.

SpK kirjoitti:

Mulla ei ole mitään tarvetta moittia muita siitä, että käyttää hakoja tai tekee jotain muuta erilailla kuin mitä minun veneessä tehdään. Enkä pahoita mieltäni siitä, että jonkun mielestä olen maakrapu. Häpeämään en taivu ja edelleen olen sitä mieltä, että haat köysien päissä kuuluu johonkin ihan muualle kuin minun veneeseen.

Kukin tehköön veneessään hommat siten kuin parhaaksi näkee. Ainoaa oikeaa ei ole eikä tule.

Lue lisää

laituriin jos keula- ja perägasti ovat sama henkilö ja sivutuuli on reipas:

1. Poijuhaka kiinni ohimennen, tai jos tolpat, tuulen puoleinen tolppa.
2. Seis puolen metrin päähän laiturista.
3. Hyppy laiturille ja tuulenpuolen köysihaka kiinni.
4. Veneeseen ja peräköyden kiristys vain sen verran että ei paina liikaa viereistä venettä.
5. Laiturille takaisin ja toinenkin keulaköysihaka kiinni.
6. Veneeseen ja keulan säätö kohdalleen.
7. Peräköyden lopullinen kiristys.

Hakaa nopeampaa tapaa kiinnittää tuossa on vaikea kuvitella mutta ehdottaa voi.
Irrottaessa se taas häviää lenkille. Voisihan käyttää tuulen puolella hakaa ja toisella puolella lenkkiä, ja irrottaisi lähtiessä haan ensin - mutta tuo alkaa jo olla viilaamista.

tulen kirjoitti:

laituriin jos keula- ja perägasti ovat sama henkilö ja sivutuuli on reipas:

1. Poijuhaka kiinni ohimennen, tai jos tolpat, tuulen puoleinen tolppa.
2. Seis puolen metrin päähän laiturista.
3. Hyppy laiturille ja tuulenpuolen köysihaka kiinni.
4. Veneeseen ja peräköyden kiristys vain sen verran että ei paina liikaa viereistä venettä.
5. Laiturille takaisin ja toinenkin keulaköysihaka kiinni.
6. Veneeseen ja keulan säätö kohdalleen.
7. Peräköyden lopullinen kiristys.

Hakaa nopeampaa tapaa kiinnittää tuossa on vaikea kuvitella mutta ehdottaa voi.
Irrottaessa se taas häviää lenkille. Voisihan käyttää tuulen puolella hakaa ja toisella puolella lenkkiä, ja irrottaisi lähtiessä haan ensin - mutta tuo alkaa jo olla viilaamista.

Lue lisää

tuosta loppukommentista: jos tarvetta on, niin lähtiessä pannaan tuulen puolen lenkkiin juoksuköysi, sitten gasti irrottaa haat ja kipuaa kyytiin. Mutta juoksuköyden laitto valmiiksi kiinnittäessä olisi täysin turhaa, melko harvoin sitä nimittäin tarvitaan.

Oma veikkaukseni tuosta Spk-nimimerkistä (jos sillä nyt sitten on aina kirjoittanut sama henkilö) on, ettei se maakrapu ole, mutta sitä lapsena isiltä oppinutta ikäloppua sukupolvea, joka ei suostu ymmärtämään, että vanhat opit ovat juuri sitä: vanhoja ja vanhentuneita.

veneilijä (aito) kirjoitti:

Ei se oikealle etäisyydelle "vangitseminen" onnistu noin kuin erittäin helpoissa olosuhteissa ja hyvällä säkällä. 5-10 sekuntia? Älä naurata. Pelkästään siinä peräköyden kunnollisessa kiristämisessä ja kiinnittämisessä menee vähintään 15-30 sekuntia. Sitten siirtyminen keulalle päälle. Jos tuuli painaa sivuun, niin keulagastilta ehtii voimat loppua kauan ennenkuin kippari on keulalla. Jos hän nyt ylipäätään on saanut köyden mihinkään kiinni ennenkuin keula on karannut.

Vielä isompi pointti: se keula ei asetu yhdellä köydellä oikealle etäisyydelle vaan siihen tarvitaan molempien keulaköysien säätäminen sopiviksi. Mikä ei onnistu, jos peräköysi on jo kireällä.

Kirjoituksesi todistaa, että et ole veneilijä vaan enintään veneistä haaveileva "maakrapu". Häpeä ja vaikene!

Lue lisää

Kyllä se käy juuri noin. Ja erityisesti hankalissa olosuhteissa kuten voimakas sivutuuli.

Keulagasti hyppää laiturille ja pujottaa avoimen köyden tuulenpuoleisesta silmukasta, jos pollaria ei ole (se olisi vielä helpompi) ja tekee siihen yhden solmun. Tällä tavoin on se vene vangittu juuri oikealle etäisyydelle laiturista. Kippari joka samalla hoitaa poijuköyttä on kiinnittämisen jälkeen pitänyt peräköyttä sopivan tiukalla, jolloin se lyödään kiinni peräpollariin muutamassa sekunnissa just siihen kohtaan, kun se keula on oikealla etäisyydellä.

Sitten kippari perässä keulaan ja toinen köysi keulasta tuulen alapuoliseen silmukkaan. Veneen sivusuuntainen asemointi hoituu yleensä sitä ensimmäistä keulaköyttä avaamatta. Ei takuulla mene kuin se 30 sekuntia ihan koko hommaan alusta loppuun.

Näin minäkin teen rantautumisen muuhun kuin omaan kotisatamaan. Siellä minulla onkin käytössä keulaköysissä haat ja joustimet, kun etäisyys laituriin jää pieneksi ja peräpoiju vedetään aina "upoksiin". Peräköydessä yleensä on haka myös muualle kuin kotisatamaan rantauduttaessa.

Komppaan myös sitä, että muualla maailmassa ei huviveneissä käytetä hakoja tai joustimia ollenkaan. Ne on ihan pohjoismainen erikoisuus. Vaan eipä ole yleensä poijujakaan...

Edellisen kirjoituksen kirjoittanut myös todistaa kirjoituksellaan jotain... eikä se ole pelkästään positiivista...
Tapoja on monia... eikä se, että juuri sinä olet yhden niistä havainnut itsellesi parhaimmaksi tee muita tapoja vääriksi...

-Mika- kirjoitti:

Kyllä se käy juuri noin. Ja erityisesti hankalissa olosuhteissa kuten voimakas sivutuuli.

Keulagasti hyppää laiturille ja pujottaa avoimen köyden tuulenpuoleisesta silmukasta, jos pollaria ei ole (se olisi vielä helpompi) ja tekee siihen yhden solmun. Tällä tavoin on se vene vangittu juuri oikealle etäisyydelle laiturista. Kippari joka samalla hoitaa poijuköyttä on kiinnittämisen jälkeen pitänyt peräköyttä sopivan tiukalla, jolloin se lyödään kiinni peräpollariin muutamassa sekunnissa just siihen kohtaan, kun se keula on oikealla etäisyydellä.

Sitten kippari perässä keulaan ja toinen köysi keulasta tuulen alapuoliseen silmukkaan. Veneen sivusuuntainen asemointi hoituu yleensä sitä ensimmäistä keulaköyttä avaamatta. Ei takuulla mene kuin se 30 sekuntia ihan koko hommaan alusta loppuun.

Näin minäkin teen rantautumisen muuhun kuin omaan kotisatamaan. Siellä minulla onkin käytössä keulaköysissä haat ja joustimet, kun etäisyys laituriin jää pieneksi ja peräpoiju vedetään aina "upoksiin". Peräköydessä yleensä on haka myös muualle kuin kotisatamaan rantauduttaessa.

Komppaan myös sitä, että muualla maailmassa ei huviveneissä käytetä hakoja tai joustimia ollenkaan. Ne on ihan pohjoismainen erikoisuus. Vaan eipä ole yleensä poijujakaan...

Edellisen kirjoituksen kirjoittanut myös todistaa kirjoituksellaan jotain... eikä se ole pelkästään positiivista...
Tapoja on monia... eikä se, että juuri sinä olet yhden niistä havainnut itsellesi parhaimmaksi tee muita tapoja vääriksi...

Lue lisää

Minkä solmun teet tuohon kireänä olevaan ensimmäiseen keulaköyteen?

-Mika- kirjoitti:

Kyllä se käy juuri noin. Ja erityisesti hankalissa olosuhteissa kuten voimakas sivutuuli.

Keulagasti hyppää laiturille ja pujottaa avoimen köyden tuulenpuoleisesta silmukasta, jos pollaria ei ole (se olisi vielä helpompi) ja tekee siihen yhden solmun. Tällä tavoin on se vene vangittu juuri oikealle etäisyydelle laiturista. Kippari joka samalla hoitaa poijuköyttä on kiinnittämisen jälkeen pitänyt peräköyttä sopivan tiukalla, jolloin se lyödään kiinni peräpollariin muutamassa sekunnissa just siihen kohtaan, kun se keula on oikealla etäisyydellä.

Sitten kippari perässä keulaan ja toinen köysi keulasta tuulen alapuoliseen silmukkaan. Veneen sivusuuntainen asemointi hoituu yleensä sitä ensimmäistä keulaköyttä avaamatta. Ei takuulla mene kuin se 30 sekuntia ihan koko hommaan alusta loppuun.

Näin minäkin teen rantautumisen muuhun kuin omaan kotisatamaan. Siellä minulla onkin käytössä keulaköysissä haat ja joustimet, kun etäisyys laituriin jää pieneksi ja peräpoiju vedetään aina "upoksiin". Peräköydessä yleensä on haka myös muualle kuin kotisatamaan rantauduttaessa.

Komppaan myös sitä, että muualla maailmassa ei huviveneissä käytetä hakoja tai joustimia ollenkaan. Ne on ihan pohjoismainen erikoisuus. Vaan eipä ole yleensä poijujakaan...

Edellisen kirjoituksen kirjoittanut myös todistaa kirjoituksellaan jotain... eikä se ole pelkästään positiivista...
Tapoja on monia... eikä se, että juuri sinä olet yhden niistä havainnut itsellesi parhaimmaksi tee muita tapoja vääriksi...

Lue lisää

Näin se menee. Mutta huom: ei ole ainoaa oikeaa tapaa. Riippuu varmasti kalustosta ja ennen kaikkea miehistön osaamisesta mikä on kulloinkin sopiva protokolla.

Haan kanssa koen ongelmaksi varsinkin painavalla veneellä, jossa paljon tuulipintaa sen, että haan kiinnilyömisen jälkeen vene karkaa irti laiturista ja gasti ei pääse ilman apua edes takaisin veneeseen. Olennaista on kiinnittää vene heti oikealle etäisyydelle laiturista, jolloin säästytään voimaa vaativilta jatko-operaatioilta. Heti oikealle etäisyydelle kiinnittäminen ei kertakaikkiaan onnistu hakojen kanssa. Siksi minun kiinnitysköysissä ei ole hakoja - eikä tule.

Herlokki Solmunen kirjoitti:

Minkä solmun teet tuohon kireänä olevaan ensimmäiseen keulaköyteen?

Ulkosorkka vai kalastajansorkka se kai nimeltään on. Kaksi kierrosta lenkin ympäri ja kaksi perussolmua kiintopään ympäri. Se on tuohon hyvä, aukeaa helposti myös kuormitettuna.

SpK kirjoitti:

Näin se menee. Mutta huom: ei ole ainoaa oikeaa tapaa. Riippuu varmasti kalustosta ja ennen kaikkea miehistön osaamisesta mikä on kulloinkin sopiva protokolla.

Haan kanssa koen ongelmaksi varsinkin painavalla veneellä, jossa paljon tuulipintaa sen, että haan kiinnilyömisen jälkeen vene karkaa irti laiturista ja gasti ei pääse ilman apua edes takaisin veneeseen. Olennaista on kiinnittää vene heti oikealle etäisyydelle laiturista, jolloin säästytään voimaa vaativilta jatko-operaatioilta. Heti oikealle etäisyydelle kiinnittäminen ei kertakaikkiaan onnistu hakojen kanssa. Siksi minun kiinnitysköysissä ei ole hakoja - eikä tule.

Lue lisää

Heti oikealle etäisyydelle kiinnittyminen ei onnistu koskaan kuin säkällä eikä sillä ole mitään merkitystäkään.

Haka kuuluu kiinnitysköyteen. Vain vastuuttomat idiootit ja osaamattomat tohelot ovat ilman niitä (alle 10 tonnin veneissä, isommissa silmukka on hyvä ratkaisu).

Kun köydessä on haka, onnistuu kiinnitys sekunneissa ja haka on kiinni, ennenkuin haattomalla köydellä pelleilijä on ehtinyt edes aloittaa köyden pujottamisen lenkin läpi. Sen jälkeen tilanne pysyy hallinnassa ja jatkotoimiin on aikaa vaikka maailman tappiin.

Spk:n paljastaa veneettömäksi jo se, että hän kuvittelee oikean etäisyyden löytyvän yhden köyden avulla. Kun keula kuitenkin aina kiinnitetään (vähintään) kahdella köydellä, riippuu keulan etäisyys molempien säädöistä eikä. Jos kolmiosta puuttuu yksi sivu, ei kolmio ole stabiili.

Muutenkin ihmettelen tuota väitettä keulan karkaamisesta irti laiturista. Tuuli on harvoin suoraan edestä, joten kiinnittämällä tuulenpuoleinen haka (kuten pitää) ensin, ei vene juuri karkaile. Ja oikein tiukassa paikassa asiaa pystyy auttamaan moottorilla, joskin useimmiten riittää, kun kippari vähän vetäisee keulaköydestä.

Jaa, mutta eihän se ole ihme, jos keula karkaa kauas laiturista, jos kerran kippari on niin typerä, että kiristää peräköyden ennenkuin keula on oikein säädetty!

valehtelusi, pelle! kirjoitti:

Heti oikealle etäisyydelle kiinnittyminen ei onnistu koskaan kuin säkällä eikä sillä ole mitään merkitystäkään.

Haka kuuluu kiinnitysköyteen. Vain vastuuttomat idiootit ja osaamattomat tohelot ovat ilman niitä (alle 10 tonnin veneissä, isommissa silmukka on hyvä ratkaisu).

Kun köydessä on haka, onnistuu kiinnitys sekunneissa ja haka on kiinni, ennenkuin haattomalla köydellä pelleilijä on ehtinyt edes aloittaa köyden pujottamisen lenkin läpi. Sen jälkeen tilanne pysyy hallinnassa ja jatkotoimiin on aikaa vaikka maailman tappiin.

Spk:n paljastaa veneettömäksi jo se, että hän kuvittelee oikean etäisyyden löytyvän yhden köyden avulla. Kun keula kuitenkin aina kiinnitetään (vähintään) kahdella köydellä, riippuu keulan etäisyys molempien säädöistä eikä. Jos kolmiosta puuttuu yksi sivu, ei kolmio ole stabiili.

Muutenkin ihmettelen tuota väitettä keulan karkaamisesta irti laiturista. Tuuli on harvoin suoraan edestä, joten kiinnittämällä tuulenpuoleinen haka (kuten pitää) ensin, ei vene juuri karkaile. Ja oikein tiukassa paikassa asiaa pystyy auttamaan moottorilla, joskin useimmiten riittää, kun kippari vähän vetäisee keulaköydestä.

Jaa, mutta eihän se ole ihme, jos keula karkaa kauas laiturista, jos kerran kippari on niin typerä, että kiristää peräköyden ennenkuin keula on oikein säädetty!

Lue lisää

Eihän olennaista ole se laakista juuri oikealle etäisyydelle kiinnittäminen. Olennaisempaa on se nopeus ja parempi turvallisuus, joka hakakiinnitykseen on. Köysi solmuun lenkkiin, niin keulagasti pääsee takaisin veneeseen ihan omin avuin paremmalla todennäköisyydellä.
Haan kanssa kun joutuu jättämään reilummin köyttä tai muuten menee arpomiseksi ehtiikö gasti saada haan kiinni ennen kuin vene karkaa takaisinpäin. Köyden kanssa tätä ongelmaa ei ole. Ja kun haan kanssa joutuu sitä köyttä jättämään enemmän, niin gasti ei pääse takaisin veneeseen. Ja silloin se kippari/perägasti joutuu tulemaan keulaan ja ottamaan sen ylimääräisen metrin löysän pois köydestä ja vetämään keulan takaisin lähemmäs laituria. Ja näin siis nimenomaan hankalammassa kelissä. Toimin yleensä ilman hakaa, enkä todellakan pidä itseäni vastuuttomana saati osaamattomana.

Keula karkaa irti yllä kertomastani syystä: Köyttä pitää jättää reilusti, jotta sen haan saa varmasti kiinni. Näin tapahtuu aina jos keliä on vähänkin enemmän. Se peräköysi kun on vedettävä kiinni, ettei nojattaisi naapuriveneisiin. Ja kun se peräköysi on toisessa sivussa kiinni, niin ei voi ajaa moottorilla sitä vasten, koska silloin vene kääntyy välittömästi ja keula karkaa sivulle koska keulaköysi on liian löysällä.

Toki jos mulla on ihan tumpelo keulagasti saatan sille antaa haalla varustetun keulaköyden ja riittävästi löysää, että edes jotain olisi laiturissa kiinni kunnes pääsen itse korjaamaan tilanteen kohdilleen. Mutta poikeuksia tällaiset tilanteet on.

Lisäksi ihmettelen hyökkäävää käytöstäsi tässä asiassa. Jokainen on kiinnitystapansa valinnut eikä erilainen tapa tee toista tapaa vääräksi.

Ja edelleen: Haat kiinnitysköysissä on ihan pohjoismaalainen erikoisuus, muualla maailmassa niitä ei käytetä eikä niitä edes voisi käyttää koska laitureilla on poikkeuksetta pollarit.

-Mika- kirjoitti:

Eihän olennaista ole se laakista juuri oikealle etäisyydelle kiinnittäminen. Olennaisempaa on se nopeus ja parempi turvallisuus, joka hakakiinnitykseen on. Köysi solmuun lenkkiin, niin keulagasti pääsee takaisin veneeseen ihan omin avuin paremmalla todennäköisyydellä.
Haan kanssa kun joutuu jättämään reilummin köyttä tai muuten menee arpomiseksi ehtiikö gasti saada haan kiinni ennen kuin vene karkaa takaisinpäin. Köyden kanssa tätä ongelmaa ei ole. Ja kun haan kanssa joutuu sitä köyttä jättämään enemmän, niin gasti ei pääse takaisin veneeseen. Ja silloin se kippari/perägasti joutuu tulemaan keulaan ja ottamaan sen ylimääräisen metrin löysän pois köydestä ja vetämään keulan takaisin lähemmäs laituria. Ja näin siis nimenomaan hankalammassa kelissä. Toimin yleensä ilman hakaa, enkä todellakan pidä itseäni vastuuttomana saati osaamattomana.

Keula karkaa irti yllä kertomastani syystä: Köyttä pitää jättää reilusti, jotta sen haan saa varmasti kiinni. Näin tapahtuu aina jos keliä on vähänkin enemmän. Se peräköysi kun on vedettävä kiinni, ettei nojattaisi naapuriveneisiin. Ja kun se peräköysi on toisessa sivussa kiinni, niin ei voi ajaa moottorilla sitä vasten, koska silloin vene kääntyy välittömästi ja keula karkaa sivulle koska keulaköysi on liian löysällä.

Toki jos mulla on ihan tumpelo keulagasti saatan sille antaa haalla varustetun keulaköyden ja riittävästi löysää, että edes jotain olisi laiturissa kiinni kunnes pääsen itse korjaamaan tilanteen kohdilleen. Mutta poikeuksia tällaiset tilanteet on.

Lisäksi ihmettelen hyökkäävää käytöstäsi tässä asiassa. Jokainen on kiinnitystapansa valinnut eikä erilainen tapa tee toista tapaa vääräksi.

Ja edelleen: Haat kiinnitysköysissä on ihan pohjoismaalainen erikoisuus, muualla maailmassa niitä ei käytetä eikä niitä edes voisi käyttää koska laitureilla on poikkeuksetta pollarit.

Lue lisää

se gasti ei pääse takaisin veneeseen? Miksei hän osaa vetää venettä lähemmäksi laiturilta mutta kippari osaa veneestä? Ja miksi gastin on edes päästävä heti takaisin veneeseen? Eikö hän voi tulla vasta sitten kun kippari on säätänyt keulaköydet veneestä käsin? Ei peräköyttä voi tuossa vaiheessa vielä vetää niin kireälle että vene karkaa takaisinpäin. Sivutuulessa se liukuu sivulle mutta ei välttämättä kauemmas laiturista. Mikä tekee haasta ja pollarista yhteensopimattomat? Poikkeuksetta pollarit? Ihanko totta?

takia sitten kirjoitti:

se gasti ei pääse takaisin veneeseen? Miksei hän osaa vetää venettä lähemmäksi laiturilta mutta kippari osaa veneestä? Ja miksi gastin on edes päästävä heti takaisin veneeseen? Eikö hän voi tulla vasta sitten kun kippari on säätänyt keulaköydet veneestä käsin? Ei peräköyttä voi tuossa vaiheessa vielä vetää niin kireälle että vene karkaa takaisinpäin. Sivutuulessa se liukuu sivulle mutta ei välttämättä kauemmas laiturista. Mikä tekee haasta ja pollarista yhteensopimattomat? Poikkeuksetta pollarit? Ihanko totta?

Lue lisää

Oman kokemukseni mukaan saksasta alaspäin on yleensä pollarit. Samoin välimerellä, kanarialla, cap verdellä, karibialla, azoreilla....
Ei ne pollarit tee sitä yhdistelmää yhteensopimattomaksi, haan etu vaan katoaa koska ne pollarit on niin isoja, ettei hakaa saa niihin suoraan kiinni.

Gasti ei pääse takaisin veneeseen koska vene on jo yli metrin päässä ja ylempänä kuin laituri. Näin siksi, että kippari on vetänyt peräköyden tiukemmalle koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä. Peräköysi pitää vetää tiukemmalle tuossa vaiheessa, koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä epämääräisesti poikittain kääntyvällä omalla veneellä... siinä ei edes fendarit silloin auta.

Osaa se gasti vetää venettä lähemmäksi laituriltakin, mutta jotta se vene pysyisi lähempänä myös kyytiin kiipeämisen ajan, pitäisi köysi lyhentää sopivaksi. Solmullahan se tietysti käy...

Edelleen: Jokaisella on oma tapansa. Toinen tapa ei tee toista vääräksi tai huonommaksi. Itse käytän molempia tapoja tilanteen mukaan. Yleensä kotilaituriin valmiiden, oikean pituisten ja haalla varustettujen köysien kanssa.

Tartuin tähän aiheeseen oikeestaan siksi, että haukuit erästä kokenutta veneilijää mielestäni aiheetta. SpK on selvästi veneillyt paljon ja tuntee erilaiset tavat kiinnittyä laituriin ja on valinnut niistä itselleen sopivan ja kertoo sen eduista kiihkotta.

Koko tämä aihe pomppaa aina ajoittain näissäkin keskusteluissa esiin ja mielipiteenvaihdot on usein värikkäitä. Silti toisen veneilytaitojen arviointi mielipiteen tai valitun kiinnäytymistavan vuoksi on mielestäni moukkamaista ja osoittaa korkeintaan kirjoittajan omien taitojen (ja erilaisten kiinnittäymistapojen etujen) vähäisyyttä.

-Mika- kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan saksasta alaspäin on yleensä pollarit. Samoin välimerellä, kanarialla, cap verdellä, karibialla, azoreilla....
Ei ne pollarit tee sitä yhdistelmää yhteensopimattomaksi, haan etu vaan katoaa koska ne pollarit on niin isoja, ettei hakaa saa niihin suoraan kiinni.

Gasti ei pääse takaisin veneeseen koska vene on jo yli metrin päässä ja ylempänä kuin laituri. Näin siksi, että kippari on vetänyt peräköyden tiukemmalle koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä. Peräköysi pitää vetää tiukemmalle tuossa vaiheessa, koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä epämääräisesti poikittain kääntyvällä omalla veneellä... siinä ei edes fendarit silloin auta.

Osaa se gasti vetää venettä lähemmäksi laituriltakin, mutta jotta se vene pysyisi lähempänä myös kyytiin kiipeämisen ajan, pitäisi köysi lyhentää sopivaksi. Solmullahan se tietysti käy...

Edelleen: Jokaisella on oma tapansa. Toinen tapa ei tee toista vääräksi tai huonommaksi. Itse käytän molempia tapoja tilanteen mukaan. Yleensä kotilaituriin valmiiden, oikean pituisten ja haalla varustettujen köysien kanssa.

Tartuin tähän aiheeseen oikeestaan siksi, että haukuit erästä kokenutta veneilijää mielestäni aiheetta. SpK on selvästi veneillyt paljon ja tuntee erilaiset tavat kiinnittyä laituriin ja on valinnut niistä itselleen sopivan ja kertoo sen eduista kiihkotta.

Koko tämä aihe pomppaa aina ajoittain näissäkin keskusteluissa esiin ja mielipiteenvaihdot on usein värikkäitä. Silti toisen veneilytaitojen arviointi mielipiteen tai valitun kiinnäytymistavan vuoksi on mielestäni moukkamaista ja osoittaa korkeintaan kirjoittajan omien taitojen (ja erilaisten kiinnittäymistapojen etujen) vähäisyyttä.

Lue lisää

ympäri melkein minkäkokoisen lenkin tahansa? Edelleen nopeampi kuin solmu. No, korostan nopeutta sivukelissä kun ajelen paljon yksin - ja jos on gasti mukana, hän ei yleensä ole solminut kuin kengännauhojaan. Selvennykseksi - en ole tuo haukkuja, vaan kirjoitin edellisen lisäksi tuon "näin/tulen" - viestin tuossa ylempänä. Toivonkin, että tällaiset keskustelut "jalostavat" kiinnittymistä yhä helpommaksi kun oikein joutuu miettimään miksi tekee niin kuin tekee. Jos joskus huomaan haattomuuden paremmaksi, siirryn siihen välittömästi. Taidankin tehdä ensi viikolla tutkimusta laituriin tuloista jonkin sataman terassilla :) Ehkä kerron tuloksista sitten. Hyvää kesän jatkoa vaan!

saa pollarin kirjoitti:

ympäri melkein minkäkokoisen lenkin tahansa? Edelleen nopeampi kuin solmu. No, korostan nopeutta sivukelissä kun ajelen paljon yksin - ja jos on gasti mukana, hän ei yleensä ole solminut kuin kengännauhojaan. Selvennykseksi - en ole tuo haukkuja, vaan kirjoitin edellisen lisäksi tuon "näin/tulen" - viestin tuossa ylempänä. Toivonkin, että tällaiset keskustelut "jalostavat" kiinnittymistä yhä helpommaksi kun oikein joutuu miettimään miksi tekee niin kuin tekee. Jos joskus huomaan haattomuuden paremmaksi, siirryn siihen välittömästi. Taidankin tehdä ensi viikolla tutkimusta laituriin tuloista jonkin sataman terassilla :) Ehkä kerron tuloksista sitten. Hyvää kesän jatkoa vaan!

Lue lisää

Saa kylläkin, ja on nopea ntapa saada edes jotain kiinni. Mutta edelleen se sama juttu sen oikean köyden pituuden ja veneen etäisyyden kanssa pätee.

Hauskaa sinänsä, että tulin juuri kolmen viikon kestäneeltä yksinpurjehdukselta saaristomereltä. Parilla legillä oli gastikin, jopa osaava sellainen. Muuten kuljin yksin.
Laituriin tulo yksin sujui muuten samoin kuin muutenkin, mutta useammassa paikassa käytin köyttä jossa oli haka päässä. Keli oli mieto ja se oli sillä kertaa paras tapa. Noudatti melko paljon kuvaamaasi tapaa se landaus suorittaa...

Samaa mieltä olen myös siinä, että hyvin perustellut oman näkemyksen esilletuonnit opettaa joskus uusia tapoja nähdä tuttu asia. Yhden ainoan totuuden julistaminen harvoin opettaa mitään kellekään.

Vajaa pari viikkoa olis vielä lomaa. Taidan suunnata itään vaihteeksi. Liian vähän on tullut sielläpäin seilattua. Hyvää kesänjatkoa myös, kelejä on vielä pitkään....

-Mika- kirjoitti:

Saa kylläkin, ja on nopea ntapa saada edes jotain kiinni. Mutta edelleen se sama juttu sen oikean köyden pituuden ja veneen etäisyyden kanssa pätee.

Hauskaa sinänsä, että tulin juuri kolmen viikon kestäneeltä yksinpurjehdukselta saaristomereltä. Parilla legillä oli gastikin, jopa osaava sellainen. Muuten kuljin yksin.
Laituriin tulo yksin sujui muuten samoin kuin muutenkin, mutta useammassa paikassa käytin köyttä jossa oli haka päässä. Keli oli mieto ja se oli sillä kertaa paras tapa. Noudatti melko paljon kuvaamaasi tapaa se landaus suorittaa...

Samaa mieltä olen myös siinä, että hyvin perustellut oman näkemyksen esilletuonnit opettaa joskus uusia tapoja nähdä tuttu asia. Yhden ainoan totuuden julistaminen harvoin opettaa mitään kellekään.

Vajaa pari viikkoa olis vielä lomaa. Taidan suunnata itään vaihteeksi. Liian vähän on tullut sielläpäin seilattua. Hyvää kesänjatkoa myös, kelejä on vielä pitkään....

Lue lisää

Mielenkiinnosta kysäisen, että miten hakaköysi on lähtötilanteessa kiinni keulassa? Sitä löysäähän pitää olla, kun ei tiedetä kuinka paljon köyttä tarvitaan yltääkseen laiturin lenkkiin.

Ja kun se haka saadaan laiturin lenkkiin kiinni, miten kiristäminen tapahtuu?

Itse olen selvinnyt ihan niin, että toinen pää ei ole lähtötilanteessa ollenkaan veneessä kiinni. Eli ensin haka laiturin lenkkiin ja sitten vasta kiinnitetään toinen pää kireänä keulaknaapiin. Tämä varmasti on väärä tapa ja kovalla kelillä voisi käydä niin, että vene ehtii karata, mutta näin on menty ja pärjätty. kop kop

-Mika- kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan saksasta alaspäin on yleensä pollarit. Samoin välimerellä, kanarialla, cap verdellä, karibialla, azoreilla....
Ei ne pollarit tee sitä yhdistelmää yhteensopimattomaksi, haan etu vaan katoaa koska ne pollarit on niin isoja, ettei hakaa saa niihin suoraan kiinni.

Gasti ei pääse takaisin veneeseen koska vene on jo yli metrin päässä ja ylempänä kuin laituri. Näin siksi, että kippari on vetänyt peräköyden tiukemmalle koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä. Peräköysi pitää vetää tiukemmalle tuossa vaiheessa, koska muuten kolistellaan viereisiä veneitä epämääräisesti poikittain kääntyvällä omalla veneellä... siinä ei edes fendarit silloin auta.

Osaa se gasti vetää venettä lähemmäksi laituriltakin, mutta jotta se vene pysyisi lähempänä myös kyytiin kiipeämisen ajan, pitäisi köysi lyhentää sopivaksi. Solmullahan se tietysti käy...

Edelleen: Jokaisella on oma tapansa. Toinen tapa ei tee toista vääräksi tai huonommaksi. Itse käytän molempia tapoja tilanteen mukaan. Yleensä kotilaituriin valmiiden, oikean pituisten ja haalla varustettujen köysien kanssa.

Tartuin tähän aiheeseen oikeestaan siksi, että haukuit erästä kokenutta veneilijää mielestäni aiheetta. SpK on selvästi veneillyt paljon ja tuntee erilaiset tavat kiinnittyä laituriin ja on valinnut niistä itselleen sopivan ja kertoo sen eduista kiihkotta.

Koko tämä aihe pomppaa aina ajoittain näissäkin keskusteluissa esiin ja mielipiteenvaihdot on usein värikkäitä. Silti toisen veneilytaitojen arviointi mielipiteen tai valitun kiinnäytymistavan vuoksi on mielestäni moukkamaista ja osoittaa korkeintaan kirjoittajan omien taitojen (ja erilaisten kiinnittäymistapojen etujen) vähäisyyttä.

Lue lisää

Ei muuten ole yhtään kiva olla laiturilla vastaanottamassa sellaista venettä, joka heittää painavalla haalla varustettuja keulaköysiä (eikä niitä muut käytä kuin suomalaiset). Kyllä pelkkä köysi on aina selkein ja helpoin. Sama koskee kylkikiinnitystä, joka muualla kuin meillä on hyvin tavallinen kiinnittymistapa.

Keulaköysiin voi tehdä paalusolmut valmiiksi, jos laiturilla on auttavaisia "maakrapuja".

Itse liikun usein yksin ja veneeni on 11 tn painoinen teräspursi. Kumijoustimista olen jo vuosia sitten luopunut. Mielestäni paksu joustava köysi on käytännöllisempi, se vaimentaa nykimistä ihan riittävästi. Kun kukaan ei ole auttamassa, saatan ajaa keulan laituriin kiinni ja jättää moottoriin vedon päälle ja autopilotin pitämään veneen oikeassa suunnassa laituriin nähden. Sitten laitan keulaköydet kiinni ja kiristän peräköyden (jos poijukiinnitys), kun samalla autan pakilla. Laiturista lähteminen on helpointa, kun keulan voi irroittaa veneestä käsin ("juoksuköysi").
Liinakela sopinee kevyisiin veneisiin. Liina vispaa ja pitää hurisevaa ääntä poijuköytenä, kun vähänkin tuulee. Se on myös aika arka vaurioitumaan sekä terävistä esteistä että uv-säteilystä. Köysikela on mielestäni parempi ratkaisu kuin liinakela. Köysikela on vähän paksumpi, mutta aivan yhtä helppo käsitellä kuin liinakela.

hakaköysimies kirjoitti:

Mielenkiinnosta kysäisen, että miten hakaköysi on lähtötilanteessa kiinni keulassa? Sitä löysäähän pitää olla, kun ei tiedetä kuinka paljon köyttä tarvitaan yltääkseen laiturin lenkkiin.

Ja kun se haka saadaan laiturin lenkkiin kiinni, miten kiristäminen tapahtuu?

Itse olen selvinnyt ihan niin, että toinen pää ei ole lähtötilanteessa ollenkaan veneessä kiinni. Eli ensin haka laiturin lenkkiin ja sitten vasta kiinnitetään toinen pää kireänä keulaknaapiin. Tämä varmasti on väärä tapa ja kovalla kelillä voisi käydä niin, että vene ehtii karata, mutta näin on menty ja pärjätty. kop kop

Lue lisää

mikä ongelma tuo köyden pituus on olevinaan? Meillä on veneessä n. 5 metrin pituiset keulaköydet ja ne on riittäneet tähän asti kaikkialla, niin kotisatamassa kuin muuallakin. Keulagasti säätää ne tai toisen niistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ikinä ei ole ollut ongelmaa, ettei olisi köysi riittänyt. Useimmiten gastin (vaimon) voimat riittävät köysien säätöönkin, joskus on pitänyt mennä itse keulalle se tekemään. Mutta se ei ole mikään ongelma. Kun molemmat keulaköydet ovat edes jossakin kiinni, on helppo veneestä käsin vetää yhtä kerrallaan niitä kireämmälle. Joskus kovassa tuulessa pitää käyttää "pelisilmää" eli antaa köyden olla knaapin ympäri, kunnes normaali heijausliike antaa pelivaraa ja kiristään nopeasti silloin. Voisin ehkä kuvitella, että jossain olosuhteissa tarvittaisiin vielä apuköysi, jonka avulla saisi tuulenpuoleiseen köyteen tarpeeksi löysää kiristystä varten. Ratkaisevaa on kuitenkin aina se, että jotain on tukevasti kiinni sekä laiturissa että veneessä. Sitten on aikaa hienosäätöön.

Mutta kuten sanottu, harvoin sen kanssa joutuu tappelemaan. Joka tapauksessa peräköysi kiristetään aina viimeiseksi.

Naapuriveneisiin nojaamista ei pidä pelätä. Fendarit ovat sitä varten. Itse otan joskus vielä isomman pallofendarin avuksi, kun näen, että joku on tulossa hankalassa tilanteessa. Silloin hekin tietävät, ettei tarvitse säikkyä nojausta.

Isolla veneellä on sitten tietysti yksi tapa tuo teräsveneilijän esittämä eli ajetaan venettä koneella laituria vasten sen aikaa, että köydet saa kiinni.

Joka tapauksessa pidän vastuuttomana sitä, että nämä mikat ja spk:t mainostavat joustimetonta ja haatonta köyttä, puhumattakaan tuosta peräköyden ennenaikaisesta kiristämisestä. Joku alkava veneilijä vielä uskoo ja joutuu ongelmiin.

paalusolmu paras kirjoitti:

Ei muuten ole yhtään kiva olla laiturilla vastaanottamassa sellaista venettä, joka heittää painavalla haalla varustettuja keulaköysiä (eikä niitä muut käytä kuin suomalaiset). Kyllä pelkkä köysi on aina selkein ja helpoin. Sama koskee kylkikiinnitystä, joka muualla kuin meillä on hyvin tavallinen kiinnittymistapa.

Keulaköysiin voi tehdä paalusolmut valmiiksi, jos laiturilla on auttavaisia "maakrapuja".

Itse liikun usein yksin ja veneeni on 11 tn painoinen teräspursi. Kumijoustimista olen jo vuosia sitten luopunut. Mielestäni paksu joustava köysi on käytännöllisempi, se vaimentaa nykimistä ihan riittävästi. Kun kukaan ei ole auttamassa, saatan ajaa keulan laituriin kiinni ja jättää moottoriin vedon päälle ja autopilotin pitämään veneen oikeassa suunnassa laituriin nähden. Sitten laitan keulaköydet kiinni ja kiristän peräköyden (jos poijukiinnitys), kun samalla autan pakilla. Laiturista lähteminen on helpointa, kun keulan voi irroittaa veneestä käsin ("juoksuköysi").
Liinakela sopinee kevyisiin veneisiin. Liina vispaa ja pitää hurisevaa ääntä poijuköytenä, kun vähänkin tuulee. Se on myös aika arka vaurioitumaan sekä terävistä esteistä että uv-säteilystä. Köysikela on mielestäni parempi ratkaisu kuin liinakela. Köysikela on vähän paksumpi, mutta aivan yhtä helppo käsitellä kuin liinakela.

Lue lisää

ellen suorastaan satoja vastaanottamassa sellaista hakaköyttä. No problem at all. Jos semmoinen pelottaa, paras lopettaa veneily.

Haka on ylivoimaisesti helpoin aina, kun laiturissa on lenkit eikä pollareita. Muuta väittävät eivät ole kokeilleet tai valehtelevat.

Jos käytössä on pollari, jonka ympärille köysi pannaan, on riittävän väljä valmiiksi pleissattu silmukka ylivoimainen (jokseenkin yhtä nopea kuin haka lenkkiin ja nopeampi kuin silmukan teko haalla).

En muuten ihan usko tuota, etteivät muut kuin suomalaiset käyttäisi hakoja. Tuskin niitä edes tehdäisiin vain Suomen markkinoita varten...

Lopuksi muisto eräästä vierassatamasta vuosien takaa. Satamaan tuli ilmiselvästi aloitteleva pariskunta tuliterällä veneellä. Menin ottamaan köyttä vastaan. Köysi oli toisesta päästä silmukalla knaapissa ja toinen pää oli paljas. No, pistin lenkistä läpi ja kietaisin toisen pään knaapiin kasille. Sama toiselle köydelle ja omasta mielestäni kiinnitys oli sillä valmis. Kävelin siitä ohi myöhemmin illalla ja huomasin, että kippari oli sittemmin irrottanut ne "kasit" knaapeista ja tehnyt solmut lenkkeihin. Minusta se on vieläkin huvittavaa: aloittelija oli ottanut solmujutut vakavissaan ja näki sitten vaivaa saadakseen aikaan huonomman kiinnityksen kuin alkuperäinen!

En luota ikinä sellaiseen kiinnitykseen, jossa on käytetty solmua. Haka tai pleissattu silmukka pitää olla, tai yllä kuvaamani palautus knaapiin ja siinä "lukkokahdeksikko".

kymmeniä kertoja kirjoitti:

ellen suorastaan satoja vastaanottamassa sellaista hakaköyttä. No problem at all. Jos semmoinen pelottaa, paras lopettaa veneily.

Haka on ylivoimaisesti helpoin aina, kun laiturissa on lenkit eikä pollareita. Muuta väittävät eivät ole kokeilleet tai valehtelevat.

Jos käytössä on pollari, jonka ympärille köysi pannaan, on riittävän väljä valmiiksi pleissattu silmukka ylivoimainen (jokseenkin yhtä nopea kuin haka lenkkiin ja nopeampi kuin silmukan teko haalla).

En muuten ihan usko tuota, etteivät muut kuin suomalaiset käyttäisi hakoja. Tuskin niitä edes tehdäisiin vain Suomen markkinoita varten...

Lopuksi muisto eräästä vierassatamasta vuosien takaa. Satamaan tuli ilmiselvästi aloitteleva pariskunta tuliterällä veneellä. Menin ottamaan köyttä vastaan. Köysi oli toisesta päästä silmukalla knaapissa ja toinen pää oli paljas. No, pistin lenkistä läpi ja kietaisin toisen pään knaapiin kasille. Sama toiselle köydelle ja omasta mielestäni kiinnitys oli sillä valmis. Kävelin siitä ohi myöhemmin illalla ja huomasin, että kippari oli sittemmin irrottanut ne "kasit" knaapeista ja tehnyt solmut lenkkeihin. Minusta se on vieläkin huvittavaa: aloittelija oli ottanut solmujutut vakavissaan ja näki sitten vaivaa saadakseen aikaan huonomman kiinnityksen kuin alkuperäinen!

En luota ikinä sellaiseen kiinnitykseen, jossa on käytetty solmua. Haka tai pleissattu silmukka pitää olla, tai yllä kuvaamani palautus knaapiin ja siinä "lukkokahdeksikko".

Lue lisää

Sinänsä keskustelu aiheesta on ollut valaisevaa monille, mutta ylilyöntejäkin on sattunut. Eri keskustelijat on ajatellet kirjoittaessaan erilaisia tilanteita, kuten pysyvää kiinnitystä kotisatamassa, pysyvää kiinnitystä vieraassa laiturissa tai ensimmäistä kiinnitystä kahden hengen miehistöllä (kuten minä tarkoitin) tai ensi kiinnitystä useamman kuin kahden hengen miehistöllä vieraassa laiturissa, tai ensimmäistä kiinnitystä vieraassa laiturissa siten, että saa apuja laiturilta.. tai sitten kaikkia edellämainittuja, mutta erilaisessa kelissä.

Haka on ylivoimaisesti paras kotilaiturissa niin ensikiinnitykseen kuin pysyväänkin kiinnitykseen, ja köysissä on silloin kumijoustimet minullakin (koska keulaköydet on noin metri / köysi). Haka on hyvä ellei paras myös ensikiinnitykseen vieraassa laiturissa silloin, kun laiturissa on silmukat ja joku on ottamassa köysia vastaan tai veneessä on laittaa kaksi miestä keulalle. Ja lenkki käydessä on vastaava silloin, kun tilanne on muuten sama mutta laiturissa on pollari.

Se mikä minut sai kirjoittamaan omista kokemuksistani, oli eräs vihamielinen kirjoitus tyyliin: "haka on paras, joka muuta väittää valehtelee tai ei ole oikea veneilijä". Kun kuitenkin solmulla siihen laiturin silmukkaan on eräs etu hakaan nähden: Sekä kiinnitys, että oikean köyden pituus tehdään yhdellä kertaa. Vajaalla miehistöllä ja hankalassa tilanteessa sillä on merkitystä, ei paljoa mutta on kuitenkin. Jos käyttää hakaa, täytyy se köyden pituus aina säätää sieltä veneestä käsin ja jos gasti on laiturilla, kuka sitä köyttä säätää? Kippari, joka on jo kiinnittänyt peräköyden, mutta liian tiukalle, ettei nojailtaisi muihin? Ja mikä sen oikean ensikiinnityksessä käytettävän köydenpituuden merkitys on? Se merkitys on vaan siinä, että vene on laakista kiinni niin, että veneestä pääsee laiturille ja se ei nojaa muihin eli myös peräköysi on laakista tiukalla.

Itse kun lähden aina siitä, että muihin veneisiin ei suotta nojailla, jos sen voi omalla toiminnalla välttää. Ja sen voi välttää parhaiten sillä, että vene tulee kiinnitettyä kunnolla laakista. Ja niin se käy, kun gasti hyppää laiturille avoimen köyden kanssa ja lyö sen köyden silmukkaan kiinni solmulla samalla kun minä kirraan peräköyden niin, että ei nojailla muihin. Sillä solmulla tai sen laadulla ei ole tuossa tilanteessa mitään väliä, kunhan on kiinni. Lopullinen säätäminen tehdään sitten kun vene on vaan ensin turvallisesti ja kunnolla kiinni. Tämä on minun tapani, eikä se ole sen oikeampi tai väärempi kuin muutkaan. Onpahan vaan minulle paras, koska en halua omalla toiminnalllani koskaa aiheuttaa mitään toimenpiteitä muille veneille tai veneilijöille.

Hakoja ja silmukoita en ole nähnyt käytettävän itämeren ulkopuolella, mutta siihen on tietysti loogisia syitä: Kylkikiinnitys yleisempää, veneet isompia, laitureilla ei silmukoita vaan pollarit, ei poijuja peräköysiä varten, vuorovesi, joka aiheuttaa säätämistarvetta molemmista päistä köyttä... ym.

Ja alkuperiseen kysymykseen: Linnakelalla ei voi jarrutta tai sitä ei voi säätää antamaan vaan tietyllä voimalla liinaa. Se on vain varasto, jossa liinaa säilytetään. Itselläni sen korvaa, yllätys yllätys: muovilaatikko, josta laskostettu köysi juoksee aina hyvin...

-Mika- kirjoitti:

Sinänsä keskustelu aiheesta on ollut valaisevaa monille, mutta ylilyöntejäkin on sattunut. Eri keskustelijat on ajatellet kirjoittaessaan erilaisia tilanteita, kuten pysyvää kiinnitystä kotisatamassa, pysyvää kiinnitystä vieraassa laiturissa tai ensimmäistä kiinnitystä kahden hengen miehistöllä (kuten minä tarkoitin) tai ensi kiinnitystä useamman kuin kahden hengen miehistöllä vieraassa laiturissa, tai ensimmäistä kiinnitystä vieraassa laiturissa siten, että saa apuja laiturilta.. tai sitten kaikkia edellämainittuja, mutta erilaisessa kelissä.

Haka on ylivoimaisesti paras kotilaiturissa niin ensikiinnitykseen kuin pysyväänkin kiinnitykseen, ja köysissä on silloin kumijoustimet minullakin (koska keulaköydet on noin metri / köysi). Haka on hyvä ellei paras myös ensikiinnitykseen vieraassa laiturissa silloin, kun laiturissa on silmukat ja joku on ottamassa köysia vastaan tai veneessä on laittaa kaksi miestä keulalle. Ja lenkki käydessä on vastaava silloin, kun tilanne on muuten sama mutta laiturissa on pollari.

Se mikä minut sai kirjoittamaan omista kokemuksistani, oli eräs vihamielinen kirjoitus tyyliin: "haka on paras, joka muuta väittää valehtelee tai ei ole oikea veneilijä". Kun kuitenkin solmulla siihen laiturin silmukkaan on eräs etu hakaan nähden: Sekä kiinnitys, että oikean köyden pituus tehdään yhdellä kertaa. Vajaalla miehistöllä ja hankalassa tilanteessa sillä on merkitystä, ei paljoa mutta on kuitenkin. Jos käyttää hakaa, täytyy se köyden pituus aina säätää sieltä veneestä käsin ja jos gasti on laiturilla, kuka sitä köyttä säätää? Kippari, joka on jo kiinnittänyt peräköyden, mutta liian tiukalle, ettei nojailtaisi muihin? Ja mikä sen oikean ensikiinnityksessä käytettävän köydenpituuden merkitys on? Se merkitys on vaan siinä, että vene on laakista kiinni niin, että veneestä pääsee laiturille ja se ei nojaa muihin eli myös peräköysi on laakista tiukalla.

Itse kun lähden aina siitä, että muihin veneisiin ei suotta nojailla, jos sen voi omalla toiminnalla välttää. Ja sen voi välttää parhaiten sillä, että vene tulee kiinnitettyä kunnolla laakista. Ja niin se käy, kun gasti hyppää laiturille avoimen köyden kanssa ja lyö sen köyden silmukkaan kiinni solmulla samalla kun minä kirraan peräköyden niin, että ei nojailla muihin. Sillä solmulla tai sen laadulla ei ole tuossa tilanteessa mitään väliä, kunhan on kiinni. Lopullinen säätäminen tehdään sitten kun vene on vaan ensin turvallisesti ja kunnolla kiinni. Tämä on minun tapani, eikä se ole sen oikeampi tai väärempi kuin muutkaan. Onpahan vaan minulle paras, koska en halua omalla toiminnalllani koskaa aiheuttaa mitään toimenpiteitä muille veneille tai veneilijöille.

Hakoja ja silmukoita en ole nähnyt käytettävän itämeren ulkopuolella, mutta siihen on tietysti loogisia syitä: Kylkikiinnitys yleisempää, veneet isompia, laitureilla ei silmukoita vaan pollarit, ei poijuja peräköysiä varten, vuorovesi, joka aiheuttaa säätämistarvetta molemmista päistä köyttä... ym.

Ja alkuperiseen kysymykseen: Linnakelalla ei voi jarrutta tai sitä ei voi säätää antamaan vaan tietyllä voimalla liinaa. Se on vain varasto, jossa liinaa säilytetään. Itselläni sen korvaa, yllätys yllätys: muovilaatikko, josta laskostettu köysi juoksee aina hyvin...

Lue lisää

Tästähän tuli lämmin sananvaihto. Harmi, etten ehtinyt osallistumaan viikonlopun aikana keskusteluun. Allekirjoittanut pahoittelee Mikalle tilapäistä maakravuksi/wannabeveneilijäksi/valehtelijaksi joutumista. Minä se olin joka muurahaispesää heristi. Näymme olevan kovasti, ellei tismalleen samoilla linjoilla.

Hyvää loppukesää ja tuuma vettä kölin alla.

-Mika- kirjoitti:

Sinänsä keskustelu aiheesta on ollut valaisevaa monille, mutta ylilyöntejäkin on sattunut. Eri keskustelijat on ajatellet kirjoittaessaan erilaisia tilanteita, kuten pysyvää kiinnitystä kotisatamassa, pysyvää kiinnitystä vieraassa laiturissa tai ensimmäistä kiinnitystä kahden hengen miehistöllä (kuten minä tarkoitin) tai ensi kiinnitystä useamman kuin kahden hengen miehistöllä vieraassa laiturissa, tai ensimmäistä kiinnitystä vieraassa laiturissa siten, että saa apuja laiturilta.. tai sitten kaikkia edellämainittuja, mutta erilaisessa kelissä.

Haka on ylivoimaisesti paras kotilaiturissa niin ensikiinnitykseen kuin pysyväänkin kiinnitykseen, ja köysissä on silloin kumijoustimet minullakin (koska keulaköydet on noin metri / köysi). Haka on hyvä ellei paras myös ensikiinnitykseen vieraassa laiturissa silloin, kun laiturissa on silmukat ja joku on ottamassa köysia vastaan tai veneessä on laittaa kaksi miestä keulalle. Ja lenkki käydessä on vastaava silloin, kun tilanne on muuten sama mutta laiturissa on pollari.

Se mikä minut sai kirjoittamaan omista kokemuksistani, oli eräs vihamielinen kirjoitus tyyliin: "haka on paras, joka muuta väittää valehtelee tai ei ole oikea veneilijä". Kun kuitenkin solmulla siihen laiturin silmukkaan on eräs etu hakaan nähden: Sekä kiinnitys, että oikean köyden pituus tehdään yhdellä kertaa. Vajaalla miehistöllä ja hankalassa tilanteessa sillä on merkitystä, ei paljoa mutta on kuitenkin. Jos käyttää hakaa, täytyy se köyden pituus aina säätää sieltä veneestä käsin ja jos gasti on laiturilla, kuka sitä köyttä säätää? Kippari, joka on jo kiinnittänyt peräköyden, mutta liian tiukalle, ettei nojailtaisi muihin? Ja mikä sen oikean ensikiinnityksessä käytettävän köydenpituuden merkitys on? Se merkitys on vaan siinä, että vene on laakista kiinni niin, että veneestä pääsee laiturille ja se ei nojaa muihin eli myös peräköysi on laakista tiukalla.

Itse kun lähden aina siitä, että muihin veneisiin ei suotta nojailla, jos sen voi omalla toiminnalla välttää. Ja sen voi välttää parhaiten sillä, että vene tulee kiinnitettyä kunnolla laakista. Ja niin se käy, kun gasti hyppää laiturille avoimen köyden kanssa ja lyö sen köyden silmukkaan kiinni solmulla samalla kun minä kirraan peräköyden niin, että ei nojailla muihin. Sillä solmulla tai sen laadulla ei ole tuossa tilanteessa mitään väliä, kunhan on kiinni. Lopullinen säätäminen tehdään sitten kun vene on vaan ensin turvallisesti ja kunnolla kiinni. Tämä on minun tapani, eikä se ole sen oikeampi tai väärempi kuin muutkaan. Onpahan vaan minulle paras, koska en halua omalla toiminnalllani koskaa aiheuttaa mitään toimenpiteitä muille veneille tai veneilijöille.

Hakoja ja silmukoita en ole nähnyt käytettävän itämeren ulkopuolella, mutta siihen on tietysti loogisia syitä: Kylkikiinnitys yleisempää, veneet isompia, laitureilla ei silmukoita vaan pollarit, ei poijuja peräköysiä varten, vuorovesi, joka aiheuttaa säätämistarvetta molemmista päistä köyttä... ym.

Ja alkuperiseen kysymykseen: Linnakelalla ei voi jarrutta tai sitä ei voi säätää antamaan vaan tietyllä voimalla liinaa. Se on vain varasto, jossa liinaa säilytetään. Itselläni sen korvaa, yllätys yllätys: muovilaatikko, josta laskostettu köysi juoksee aina hyvin...

Lue lisää

> Jos käyttää hakaa, täytyy se köyden pituus aina säätää sieltä veneestä käsin

Hyvä tapa on AINA (olipa haka tai solmu tai lenkki) säätää kiinnitysköysien pituus veneestä käsin. Siten ei sinne laiturille jää köysikasoja muiden jalkoihin.

Jos kiinnittää paaluun haan kanssa (siis tekee vetosilmukan) niin mitenkäs sellaisen alta muut saavat omat lenkkinsä pois (kiinteitäkin lenkkejä on)? Jotkut hälmöt vielä vetävät lenkkinsä niin että ne menevät muiden lenkkien päälle (eikä pelkästään yläpuolelle). Sitten kun tuuli vetää köydet tiukalle onkin "kiva" yrittää irroitella oma köysi sieltä alta.

Vhän samoilla linjoilla olen minäkin. Köysillä olen tottunut veneet töijaamaan mökkisaaressa jo lapsesta asti. Vaan kun veneen ostin kaupunkiin ja venekerhossa vaaditaan että on haat ja joustimet oikein säännöissä niin p...kele, tein sellaiset eteen. On ne ihan paikallaan tuossa aisapaikalla ehkä keulassa. Joustinkin on tarpeen jos tykkää vähän tiukalle laittaa, kun tuo aisapaikka on vähän nafti, ettei vene sovi kovin ajelehimaan. Perässä on kaksi lenkillistä pitkää köyttä, jotka voi laittaa aisan takalenkkiin läpi ja takaisin. Etu niissä on myös se, että ne voi vetää lähtiessä suoraan vaan kannelta veneeseen ja menoksi. Saatan vaihtaa myö keulaan saman systeemin. Se toimii ja on monikäyttöisempi kuin nuo laiturille/veneelle tviritwtyt vakioköysihelvetit. Säätötä on oltava tai köysi menee vähän hukkaan.

Huomaa kyllä, että et ole kokenut veneiliä. Esim. Rantautuessa ankkuri lasketaan ja täytyy luottaa että köysi tulee sutjakkaasti ankkuripoksista rantaan ajettaessa ja näin ei aina käy. Tuulella luonnon rantaan mentäessä ei yksinään viitsisi hirveän montaa kertaa juosta selvittämään köysiä, se on aina riski ja riskejä tulee välttää veneilyssä. Nyt on ankkurikelaliina jarrulla ja ei mitään ongelmaa köysien kanssa, yksin sujuu rantautuminen ja ankkurointi turvallisesti kovemmallakin kelillä. Suosittelen kaikille

Huutamista keulaanpäin ei todellakaan tarvita, mutta itse suosittelen kyllä keulagastin puolelta selkeää ja kuuluvaa äänenkäyttöä, ainakin purjeveneessä. Ruorin ja sprayhoodin takaa on nimittäin mahdoton nähdä tarkasti etäisyyttä laituriin, joten se pitää keulalta viestiä. Ja huuto on siinä paras, koska kipparin pitää katsoa muitakin asioita kuin gastin käsimerkkejä.

lienee paikallaan kirjoitti:

Huutamista keulaanpäin ei todellakaan tarvita, mutta itse suosittelen kyllä keulagastin puolelta selkeää ja kuuluvaa äänenkäyttöä, ainakin purjeveneessä. Ruorin ja sprayhoodin takaa on nimittäin mahdoton nähdä tarkasti etäisyyttä laituriin, joten se pitää keulalta viestiä. Ja huuto on siinä paras, koska kipparin pitää katsoa muitakin asioita kuin gastin käsimerkkejä.

Lue lisää

Onko kukaan löytänyt kohtuuhintaista radiojärjestelmää, jolla ruorimies ja keulagasti voisivat olla puheyhteydessä keskenään radion, esim. Bluetoothin, välityksellä?

Huuto satamissa vähenisi ;)

Pirun paljon mukavampi käsitellä! Kyllästyin liinakeloihin ajat sitten: käsiteltävyys on se tärkein tekijä, toinen on monikäyttöisyys (jota liinoilla ei juuri ole). Minullakin on kaksi "kauppakoria", joissa köydet (50 m) ovat siististi laskostuneena. Ankkuriköysi on 20 millistä ja poijuköysi 14 millistä. Hyvin on riittänyt 5tn veneelle. Yksi ehdoton mukavuustekijä on mahdollisuus käyttää vinssejä köysien kiristämiseen: esim. poijukiinnityksessä köysi ensin vinssille ja siitä knaapiin. Kovalla kelillä ei tarvitse punnertaa, vaan vinssillä voi kiristää helposti. Hyvin laskostettu köysi juoksee korista paljon paremmin, kuin paraskaan Ankarolina.

Loistava keskustelu ja paljon oikeita ratkaisuja. Mulla ei ole väliä paalu vai koukku, liina vai köysi, intercom vai bluetooth...

Yhtä asiaa ei kukaan maininnut, joka mielestäni on ihan ehdoton. Käydään kattomassa minne ollaan menossa. Jos on uusi paikka tai vanhaan tunnettuun paikkaan mennessä kippari sanoo tai neuvottelee miehistön kanssa miten rantaan mennään ja kuka tekee mitäkin. Ei tarvii huutaa, on oikeet välineet kädes ja sitte laitetaan paatti rantaan tyylikkäästi kiinni. Mulla on aina kaikki paalulla siististi pollarissa tai lenkissä paitsi se viimeiseksi irrotettava mikä vedetään läpi. Safety management on pelkkää suunnittelua ja ennakointia, joku voi sanoa sitä myös merimiestaidoksi...

"Joustimia ei tarvita muualla kuin kotisatamassa."

Jos niitä ei muualla tarvita, niin miksi sitten kotisatamassa? Itselläni on laituripaikka niin suojaisassa satamassa, että siinä joustimet eivät varmastikaan olisi välttämättömät. Sen sijaan reissussa on tullut kiinnityttyä moneen satamaan, joissa tuulen tai ohikulkevien paattien aiheuttamat aallot keikuttavat venettä voimakkaasti. Tällöin joustimet on syytä olla keulaköysissä pehmentämässä nykäyksiä.

No minulla on erikseen köydet kotisatamaa varten. Niissä on haat ja joustimet, ja köysien pituus on alle kolme metriä per köysi. Veneen ja laiturin väliin jää vain metri per köysi, sitä tuossa aiemmin tarkoitin. Nämä köydet on myös kulutustavaraa ja uusin ne vuoden, kahden välein. Elikkä kai tässäkin on asittain raha syynä: on halvempaa uusia vain viisi metriä köyttä kuin kolmekymmentä metriä joka vuosi. Pleissaan haat köysien päihin talven aikana ja kiinnitän joustimet hyvin lähelle hakoja. Nämä köydet eivät ole kovin käyttökelpoiset muuta kuin samanlaiseen laiturikiinnitykseen ja purjehdusreissuilla useimmin on kiinnittäyminen tavalla tai toisella erilaista. Useimmin tietysti siksi, etten kiinnity kovin usein laituriin...
Siksi minulla on purjehdusreissuilla pitkät haattomat ja joustimettomat köydet keulakiinnityksiä varten.

-Mika- kirjoitti:

No minulla on erikseen köydet kotisatamaa varten. Niissä on haat ja joustimet, ja köysien pituus on alle kolme metriä per köysi. Veneen ja laiturin väliin jää vain metri per köysi, sitä tuossa aiemmin tarkoitin. Nämä köydet on myös kulutustavaraa ja uusin ne vuoden, kahden välein. Elikkä kai tässäkin on asittain raha syynä: on halvempaa uusia vain viisi metriä köyttä kuin kolmekymmentä metriä joka vuosi. Pleissaan haat köysien päihin talven aikana ja kiinnitän joustimet hyvin lähelle hakoja. Nämä köydet eivät ole kovin käyttökelpoiset muuta kuin samanlaiseen laiturikiinnitykseen ja purjehdusreissuilla useimmin on kiinnittäyminen tavalla tai toisella erilaista. Useimmin tietysti siksi, etten kiinnity kovin usein laituriin...
Siksi minulla on purjehdusreissuilla pitkät haattomat ja joustimettomat köydet keulakiinnityksiä varten.

Lue lisää

Joudutko tosiaan uusimaan kiinnitysköydet joka vuosi? Silloin ehkä kannattaisi satsata laadukkaisiin köysiin, jotka ehkä maksavat enemmän, mutta kestävät useita vuosia - ja sen jälkeenkin ovat vielä hyviä apuköysiä springeinä jne.

käyttöikä... kirjoitti:

Joudutko tosiaan uusimaan kiinnitysköydet joka vuosi? Silloin ehkä kannattaisi satsata laadukkaisiin köysiin, jotka ehkä maksavat enemmän, mutta kestävät useita vuosia - ja sen jälkeenkin ovat vielä hyviä apuköysiä springeinä jne.

Lue lisää

En joudu, vaan haluan ne uusia. Melko laadukasta köyttä kyllä käytänkin, mutta mekaaninen kulutus ja UV-säteily haurastuttavat köyttä aina. Mielestäni se on halpa venevakuutus, kun uusii kiinnitysköydet säännöllisesti. Ja jäähän ne usein veneeseen seuraavaksikin kaudeksi apuköysiksi, ilman joustimia ja hakoja. Taitaa nytkin olla kahdet edelliset köydet venessä.

-Mika- kirjoitti:

No minulla on erikseen köydet kotisatamaa varten. Niissä on haat ja joustimet, ja köysien pituus on alle kolme metriä per köysi. Veneen ja laiturin väliin jää vain metri per köysi, sitä tuossa aiemmin tarkoitin. Nämä köydet on myös kulutustavaraa ja uusin ne vuoden, kahden välein. Elikkä kai tässäkin on asittain raha syynä: on halvempaa uusia vain viisi metriä köyttä kuin kolmekymmentä metriä joka vuosi. Pleissaan haat köysien päihin talven aikana ja kiinnitän joustimet hyvin lähelle hakoja. Nämä köydet eivät ole kovin käyttökelpoiset muuta kuin samanlaiseen laiturikiinnitykseen ja purjehdusreissuilla useimmin on kiinnittäyminen tavalla tai toisella erilaista. Useimmin tietysti siksi, etten kiinnity kovin usein laituriin...
Siksi minulla on purjehdusreissuilla pitkät haattomat ja joustimettomat köydet keulakiinnityksiä varten.

Lue lisää

Olen tässä ketjua lueskellessani vähän ihmetellyt noita sinunkin ohjeitasi, koska vastaväittäjiesi jyrkkäsävyinen sanoma tuntui paljon tutummalta oman ja nähdyn veneilyn valossa. Tuo mainintasi muuanne kuin laitureihin kiinnittymisestä selvitti paljon. Olisi varmaan ollut hyvä mainita se heti alussa, sillä luulen muiden keskustelleen lähinnä laiturikiinnityksistä, ei mistään luonnonrantaan menoista.

Itse en koskaan kiinnity luonnonrantaan vaan jään ankkuriin, jos kunnon laituria ei ole. Laiturikiinnityksessä ei ole vielä tullut vastaan paikkaa, jossa veneen peruskeulaköydet (5-6 metriä, haat ja joustimet) eivät olisi toimineet. Ja liityn niiden riviin, jotka pitävät hakaa hyvänä. Olen kerran nähnyt tilanteen, jossa toimittiin pelkällä köydellä lähes katastrofaalisesti. Rouvagasti oli ilmeisesti päässyt sujuvasti laiturille ja saanut köyden lenkistä läpi. Sanon ilmeisesti, koska en nähnyt sitä vaihetta, satuin nousemaan oman veneen avotilaan tässä kohdassa. Mutta sitten rouva jostain syystä liukastui ja päästi perin ymmärrettävästi köydestä irti yrittäessään välttää mereen putoamisen. Tulos: tuuli painoi veneen irti laiturista ja keulaköysi juoksi karkuun lenkistä. Eikä siellä suojan puolella ollut toista venettä, johon nojata, joten kipparille tuli aika vilkkaat ajat. Vähän aikaa näytti siltä, että peräköysi tai jokin poijukettinki päätyy väistämättä potkuriin. No, selkisihän se siitä hiljalleen ja venekin pääsi kaijaan kiinni. Mutta sanon yhä, että jos olisi käytetty sitä tavanomaista systeemiä eli hakaa, ei koko sotkua olisi syntynyt.

Vastaavasti en ole ikinä nähnyt tilannetta, joissa haasta olisi ollut jotain haittaa.

-Mika- kirjoitti:

En joudu, vaan haluan ne uusia. Melko laadukasta köyttä kyllä käytänkin, mutta mekaaninen kulutus ja UV-säteily haurastuttavat köyttä aina. Mielestäni se on halpa venevakuutus, kun uusii kiinnitysköydet säännöllisesti. Ja jäähän ne usein veneeseen seuraavaksikin kaudeksi apuköysiksi, ilman joustimia ja hakoja. Taitaa nytkin olla kahdet edelliset köydet venessä.

Lue lisää

Epäilemättä olisikin kiva uusia kaikki köydet vuosittain - ihan vain varmuuden vuoksi. Sitä paitsi itsekin kyllä pidän köysistä (outo fetissi ;-)).
Sen verran tähän kiinnittymisdilemmaan, että kyllä veneilyyn sopii monenlaisia kiinnittymistapoja; hakoja, juoksuja, solmuja, kousseja, lenkkejä jne. Olen aivan varma, että jokainen veneilijä oman kokemuksensa kautta löytää sen itselleen sopivimman tavan. Tuolloin on jotenkin älytöntä, että joku räksyttää siitä, miten huono joku tietty kiinnittymistapa on.
Itse en ole kokenut asiaa ongelmallisena, mutta jollekin se näyttää olevan.
Minulla on yhdet keulakiinnitysköydet, joissa on haka ja Forshedan joustin. Ne toimivat useimmissa laitureissa (tänä kesänä ei ole tullut yhtään tilannetta, jossa ei olisi toiminut). Kalliokiinnitystä varten on muutama pitkä köysi, joissa ei ole mitään rihmoksia, lenkkejä tms. Näitä köysiä voi käyttää tarvittaessa juoksuinakin. Vanhan liinakelan liina on tallella varmuuden vuoksi, siitä on hyötyä esim. Djupvikenin kaltaisissa paikoissa, joissa keulaköysien tulee olla toisinaan hyvin pitkiä.
Vain peräköydet ovat "mittatilauksena" kotilaituria varten tehty. Niitäkin voi kylkikiinnityksessä käyttää aivan mainiosti.
Keulaköydet uusin kaksi vuotta sitten, ja ne ovat edelleen kuin uudet.
"Vanhoja" köysiä tuppaa kertymään vuosien varrella melkoiset määrät. Ja kun on luonteeltaan hieman keräilijätyyppiä, ei haluaisi heittää pois, paitsi ne kaikkein huonokuntoisimmat...

johan mä hokasin! kirjoitti:

Olen tässä ketjua lueskellessani vähän ihmetellyt noita sinunkin ohjeitasi, koska vastaväittäjiesi jyrkkäsävyinen sanoma tuntui paljon tutummalta oman ja nähdyn veneilyn valossa. Tuo mainintasi muuanne kuin laitureihin kiinnittymisestä selvitti paljon. Olisi varmaan ollut hyvä mainita se heti alussa, sillä luulen muiden keskustelleen lähinnä laiturikiinnityksistä, ei mistään luonnonrantaan menoista.

Itse en koskaan kiinnity luonnonrantaan vaan jään ankkuriin, jos kunnon laituria ei ole. Laiturikiinnityksessä ei ole vielä tullut vastaan paikkaa, jossa veneen peruskeulaköydet (5-6 metriä, haat ja joustimet) eivät olisi toimineet. Ja liityn niiden riviin, jotka pitävät hakaa hyvänä. Olen kerran nähnyt tilanteen, jossa toimittiin pelkällä köydellä lähes katastrofaalisesti. Rouvagasti oli ilmeisesti päässyt sujuvasti laiturille ja saanut köyden lenkistä läpi. Sanon ilmeisesti, koska en nähnyt sitä vaihetta, satuin nousemaan oman veneen avotilaan tässä kohdassa. Mutta sitten rouva jostain syystä liukastui ja päästi perin ymmärrettävästi köydestä irti yrittäessään välttää mereen putoamisen. Tulos: tuuli painoi veneen irti laiturista ja keulaköysi juoksi karkuun lenkistä. Eikä siellä suojan puolella ollut toista venettä, johon nojata, joten kipparille tuli aika vilkkaat ajat. Vähän aikaa näytti siltä, että peräköysi tai jokin poijukettinki päätyy väistämättä potkuriin. No, selkisihän se siitä hiljalleen ja venekin pääsi kaijaan kiinni. Mutta sanon yhä, että jos olisi käytetty sitä tavanomaista systeemiä eli hakaa, ei koko sotkua olisi syntynyt.

Vastaavasti en ole ikinä nähnyt tilannetta, joissa haasta olisi ollut jotain haittaa.

Lue lisää

Kyllä minäkin tarkoitin tässä ketjussa laiturikiinnitystä haattoman köyden kiinnitystapaa "puolustaessani".
Vaikka kerroin, etten aina kiinnity laituriin reissuillani, niin se ei ollut se olennaisin asia. Pointti oli siinä, että useimmiten kiinnittyminen tapahtuu muuhun kuin määrämuotoiseen, omaa kotisatamaa muistuttavaan laituriin. Saaristomeren kylien kauppalaitureissa ei useinkaan ole lenkkejä, vaan tolpat (joiden varassa koko laituri on) ja samoin on kavereiden mökkirannoissa, ym. Tilanteet siis vaihtelee, eikä sama määrämuotoinen köysipari ole aina paras. Tai sitten vaan olen alottanut koko veneilyn niin kauan sitten, ettei hakoja vielä käytetty ja olen vaan oppinut jonkun muun tavan ensin...

Onhan noita sähläilyjä landauksessa nähty, kaikenlaisia. Lähes kaikissa yhteisenä tekijänä on ollut taitamattomuus, ei niinkään väärät välineet tai vääränlainen köydenpää. Mielestäni homman pitäisi mennä niin, että jos ei osata niin ei yritetä. Ja turhaa hosumista näkee myös paljon, halutaan kaiken menevän nopeasti, vaikka sitten turvallisuuden kustannuksella.

käyttöiästä kirjoitti:

Epäilemättä olisikin kiva uusia kaikki köydet vuosittain - ihan vain varmuuden vuoksi. Sitä paitsi itsekin kyllä pidän köysistä (outo fetissi ;-)).
Sen verran tähän kiinnittymisdilemmaan, että kyllä veneilyyn sopii monenlaisia kiinnittymistapoja; hakoja, juoksuja, solmuja, kousseja, lenkkejä jne. Olen aivan varma, että jokainen veneilijä oman kokemuksensa kautta löytää sen itselleen sopivimman tavan. Tuolloin on jotenkin älytöntä, että joku räksyttää siitä, miten huono joku tietty kiinnittymistapa on.
Itse en ole kokenut asiaa ongelmallisena, mutta jollekin se näyttää olevan.
Minulla on yhdet keulakiinnitysköydet, joissa on haka ja Forshedan joustin. Ne toimivat useimmissa laitureissa (tänä kesänä ei ole tullut yhtään tilannetta, jossa ei olisi toiminut). Kalliokiinnitystä varten on muutama pitkä köysi, joissa ei ole mitään rihmoksia, lenkkejä tms. Näitä köysiä voi käyttää tarvittaessa juoksuinakin. Vanhan liinakelan liina on tallella varmuuden vuoksi, siitä on hyötyä esim. Djupvikenin kaltaisissa paikoissa, joissa keulaköysien tulee olla toisinaan hyvin pitkiä.
Vain peräköydet ovat "mittatilauksena" kotilaituria varten tehty. Niitäkin voi kylkikiinnityksessä käyttää aivan mainiosti.
Keulaköydet uusin kaksi vuotta sitten, ja ne ovat edelleen kuin uudet.
"Vanhoja" köysiä tuppaa kertymään vuosien varrella melkoiset määrät. Ja kun on luonteeltaan hieman keräilijätyyppiä, ei haluaisi heittää pois, paitsi ne kaikkein huonokuntoisimmat...

Lue lisää

Veikkaanpa, että käyttämäni tapa pitää vene hyvin tiukkana kuluttaa köysiä normaalia enemmän. Erityisesti niitä keulan lyhyitä kotilaituriköysiä. Ja niiden uusiminen vuosittain tai lähes vuosittain (kuluneisuuden mukaan) on aika edullista, viitisen metriä 20 mm 3 lyötyä laatuköyttä on alle satasen.

Köysivarastosi vaikuttaa tutulta, mulla on myös jopa se ylimääräinen 30 metrin liina varalla... Ja pari pitkää köyttä ilman mitään lenkkejä tai muuta. Näillä on pärjätty. Lyhyempiä, noin 10 metrin köysiä on myös erinäinen määrä laiturikiinnityksiä varten. Käydet vie tilaa, mutta on kevyitä, joten siellä ne menee purjeiden kanssa samassa boxissa ne ylimääräiset...

-Mika- kirjoitti:

Kyllä minäkin tarkoitin tässä ketjussa laiturikiinnitystä haattoman köyden kiinnitystapaa "puolustaessani".
Vaikka kerroin, etten aina kiinnity laituriin reissuillani, niin se ei ollut se olennaisin asia. Pointti oli siinä, että useimmiten kiinnittyminen tapahtuu muuhun kuin määrämuotoiseen, omaa kotisatamaa muistuttavaan laituriin. Saaristomeren kylien kauppalaitureissa ei useinkaan ole lenkkejä, vaan tolpat (joiden varassa koko laituri on) ja samoin on kavereiden mökkirannoissa, ym. Tilanteet siis vaihtelee, eikä sama määrämuotoinen köysipari ole aina paras. Tai sitten vaan olen alottanut koko veneilyn niin kauan sitten, ettei hakoja vielä käytetty ja olen vaan oppinut jonkun muun tavan ensin...

Onhan noita sähläilyjä landauksessa nähty, kaikenlaisia. Lähes kaikissa yhteisenä tekijänä on ollut taitamattomuus, ei niinkään väärät välineet tai vääränlainen köydenpää. Mielestäni homman pitäisi mennä niin, että jos ei osata niin ei yritetä. Ja turhaa hosumista näkee myös paljon, halutaan kaiken menevän nopeasti, vaikka sitten turvallisuuden kustannuksella.

Lue lisää

edeliisessä viestissä vast.:jos on pollari niin voihan sen hakaköyden laittaa pollarin ympäri ja haka kiinni menee n. 5sekuntia miks on niin vaikeeta toi veneily paras veneköysi on n.20v. vanha kunnon köysi on notkea ja taipuisa ,joku uusii joka vuosi köydet on kyllä muuta kuin veneilijä ps. mulla on isossa veneennessä 1" tuuman köydet ja pienessä 16mm samat köydet 20 v

-Mika- kirjoitti:

Veikkaanpa, että käyttämäni tapa pitää vene hyvin tiukkana kuluttaa köysiä normaalia enemmän. Erityisesti niitä keulan lyhyitä kotilaituriköysiä. Ja niiden uusiminen vuosittain tai lähes vuosittain (kuluneisuuden mukaan) on aika edullista, viitisen metriä 20 mm 3 lyötyä laatuköyttä on alle satasen.

Köysivarastosi vaikuttaa tutulta, mulla on myös jopa se ylimääräinen 30 metrin liina varalla... Ja pari pitkää köyttä ilman mitään lenkkejä tai muuta. Näillä on pärjätty. Lyhyempiä, noin 10 metrin köysiä on myös erinäinen määrä laiturikiinnityksiä varten. Käydet vie tilaa, mutta on kevyitä, joten siellä ne menee purjeiden kanssa samassa boxissa ne ylimääräiset...

Lue lisää

köysiä. Mistä kohdasta ne sitten eniten kuluvat? Itselläni on yli 10v vanhoja Bilteman 16mm köysiä jotka ovat vielä aivan ok, ainakin näyttävät siltä, tosin jotenkin kovettuneet. Minulla tulee sellainen abt 60 asteen kulma klyyssistä laituriin, siitä ne kuluvat minulla, ei muualta. Minäkin pidän niin tiukkana kuin uskallan, vähän pitää jättää varaa jos vesi nousee poissaollessani.

sinulla menee kirjoitti:

köysiä. Mistä kohdasta ne sitten eniten kuluvat? Itselläni on yli 10v vanhoja Bilteman 16mm köysiä jotka ovat vielä aivan ok, ainakin näyttävät siltä, tosin jotenkin kovettuneet. Minulla tulee sellainen abt 60 asteen kulma klyyssistä laituriin, siitä ne kuluvat minulla, ei muualta. Minäkin pidän niin tiukkana kuin uskallan, vähän pitää jättää varaa jos vesi nousee poissaollessani.

Lue lisää

Klyyssin kohdalta ja joustimesta. Osittain toisinaan myös keskeltä, kun naapurin köysi hankaa vasten sitä. Ei ne pahoilta näytä, vähän nousee "karvat pystyyn".
Mielummin vaihdan silti, kuin mietin niiden kestävyyttä.

haka 2 kirjoitti:

edeliisessä viestissä vast.:jos on pollari niin voihan sen hakaköyden laittaa pollarin ympäri ja haka kiinni menee n. 5sekuntia miks on niin vaikeeta toi veneily paras veneköysi on n.20v. vanha kunnon köysi on notkea ja taipuisa ,joku uusii joka vuosi köydet on kyllä muuta kuin veneilijä ps. mulla on isossa veneennessä 1" tuuman köydet ja pienessä 16mm samat köydet 20 v

Lue lisää

Kukin tyylillään. Kymmenisen vuotta sitten (vai olikohan jo kakskymmentä, vaikea sanoa) mulla katkesi kaksi köyttä samana kesänä. Molemmat oli ihan ehjän näköisiä yhtenä päivänä ja seuraavana poikki. Sellasta tavallista 3 lyötyä, ehkä 16 mm köyttä. Sen aikasessa veneessä ja siinä paikassa mulla oli kolme keulaköyttä ja kaksi peräköyttä, joten vahinkoja tuo ei aiheuttanut. Kolme keulaköyttä siksi,että ne kaksi varsinaista oli viistossa sivuille ja vene yli metrin päässä laiturista. Se kolmas keskellä oli löysemmällä ja ihan vaan helpottamaan veneestä käsin veneen vetämistä lähemmäks laituria... No, onneksi sekin oli silloin siinä...
Ja viitisen vuotta sitten murtui toisen keulaköyden haka. Oli se happosta ja laatumerkki, silti oli kupla jäänyt metalliin keskelle. Tuolloin olin itse veneessä, joten mitään ei ehtinyt tapahtua. Muita vahinkoja ei ole veneilyelämäni aikana tapahtunut, ja haluan pitääkin asian niin.

johan mä hokasin! kirjoitti:

Olen tässä ketjua lueskellessani vähän ihmetellyt noita sinunkin ohjeitasi, koska vastaväittäjiesi jyrkkäsävyinen sanoma tuntui paljon tutummalta oman ja nähdyn veneilyn valossa. Tuo mainintasi muuanne kuin laitureihin kiinnittymisestä selvitti paljon. Olisi varmaan ollut hyvä mainita se heti alussa, sillä luulen muiden keskustelleen lähinnä laiturikiinnityksistä, ei mistään luonnonrantaan menoista.

Itse en koskaan kiinnity luonnonrantaan vaan jään ankkuriin, jos kunnon laituria ei ole. Laiturikiinnityksessä ei ole vielä tullut vastaan paikkaa, jossa veneen peruskeulaköydet (5-6 metriä, haat ja joustimet) eivät olisi toimineet. Ja liityn niiden riviin, jotka pitävät hakaa hyvänä. Olen kerran nähnyt tilanteen, jossa toimittiin pelkällä köydellä lähes katastrofaalisesti. Rouvagasti oli ilmeisesti päässyt sujuvasti laiturille ja saanut köyden lenkistä läpi. Sanon ilmeisesti, koska en nähnyt sitä vaihetta, satuin nousemaan oman veneen avotilaan tässä kohdassa. Mutta sitten rouva jostain syystä liukastui ja päästi perin ymmärrettävästi köydestä irti yrittäessään välttää mereen putoamisen. Tulos: tuuli painoi veneen irti laiturista ja keulaköysi juoksi karkuun lenkistä. Eikä siellä suojan puolella ollut toista venettä, johon nojata, joten kipparille tuli aika vilkkaat ajat. Vähän aikaa näytti siltä, että peräköysi tai jokin poijukettinki päätyy väistämättä potkuriin. No, selkisihän se siitä hiljalleen ja venekin pääsi kaijaan kiinni. Mutta sanon yhä, että jos olisi käytetty sitä tavanomaista systeemiä eli hakaa, ei koko sotkua olisi syntynyt.

Vastaavasti en ole ikinä nähnyt tilannetta, joissa haasta olisi ollut jotain haittaa.

Lue lisää

"Vastaavasti en ole ikinä nähnyt tilannetta, joissa haasta olisi ollut jotain haittaa."

Tällaisia tilanteita näkee melko usein, yleensä liittyvät vähintään lievään merimiestaidon puutteeseen. Esimerkkejä:

1) Edellinen on kiinnyttynyt paalusolmulla paaluun. Seuraava kiinnittää köytensä edellisen päälle kiertäen köyden paalun ympäri ja haan kiinni köyteen itseensä. Tämä lukitsee alla olevan paalusolmun niin, ettei sitä voi irroittaa solmua avaamatta. "Perinteinen" hyvää merimiestaitoa osoittava tapa kiinnyttä paaluun on tehdä paalusolmu, pujottaa se aiemmin kiinnitetyn paalusolmun lenkin läpi ja sitten paalun ympärille. Näin menetellen minkä tahansa paalusolmun saa nostettua paalulta pois missä tahansa järjestyksessä muiden kiinnityksiin koskematta.

2) Haalla rantautuessa köysi jää lyhyeksi (ei saa kiinni) ja gastiraukka roikkuu kaksin käsin köydessä yrittäen pitää venettä paikallaan. Varsin yleistä. Pidemmällä köydellä saa aina jostain lenkistä/pollarista/tms. sen verran tukea, että venettä on helppo pitää paikallaan hennommillakin käsivoimilla.

3) Haalla rantautuessa köysi on ylipitkä ja rantautuva vene vaikka on kiinni rannassa painuu kiinni naapuriin. (Harvemmin aiheutuu mitään suurempaa harmia, mutta aika tyylitöntä.)

4) Haka ja joustin yhdistelmä sattuu siten, että joko joustin tulee esim. pollarin kohdalle tai sitten haka pitäisi kiinnittää köyteen juuri joustimen kohdalle, mikä ei onnistu. Näitä näkee todella usein. Siinä sitten joko arvotaan todella pitkään, vaihdetaan köyttä, siirretään joustinta tms. tai pahimmillaan kiinnitetään haka joustimen "väärälle" puolelle, jolloin kiinnityksestä tulee epävarma.

5) Harva on niin idiootti, että heittää hakaa laiturille. Tämän takia näkee usein tilanteita, joissa yksi kohtelias yrittää laiturilta käsin kurottaa hakaan, jota ojennetaan veneestä käsin. Kerran olen nähnyt hyvin lähellä olleen uintireissun tällaisessa tilanteessa. Ilman hakaa olevan köyden voi (jos osaa) heittää rannalle, kauempaakin jos rantautumisessa meinaa tulla ongelmia.

Eli kyllä haasta voi olla haittaa ja usein on. Itse käytän sekä hakaa että paljasta köyttä. Lyhyet köydet haoilla kotisatamaan ja tuttuihin paikkoihin, tuntemattomiin paikkoihin tai vaikeissa olosuhteissa rantautuessa vähintään toinen keulaköysistä on aina ilman hakaa ja tämä ilman hakaa oleva köysi on se jonka kanssa ensin mennään laiturille. Molempi parempi. Vain jomman kumman nimeen vannovat ovat aika putkinäköisiä, eikä se ole hyväksi vesillä.

haasta haittaa kirjoitti:

"Vastaavasti en ole ikinä nähnyt tilannetta, joissa haasta olisi ollut jotain haittaa."

Tällaisia tilanteita näkee melko usein, yleensä liittyvät vähintään lievään merimiestaidon puutteeseen. Esimerkkejä:

1) Edellinen on kiinnyttynyt paalusolmulla paaluun. Seuraava kiinnittää köytensä edellisen päälle kiertäen köyden paalun ympäri ja haan kiinni köyteen itseensä. Tämä lukitsee alla olevan paalusolmun niin, ettei sitä voi irroittaa solmua avaamatta. "Perinteinen" hyvää merimiestaitoa osoittava tapa kiinnyttä paaluun on tehdä paalusolmu, pujottaa se aiemmin kiinnitetyn paalusolmun lenkin läpi ja sitten paalun ympärille. Näin menetellen minkä tahansa paalusolmun saa nostettua paalulta pois missä tahansa järjestyksessä muiden kiinnityksiin koskematta.

2) Haalla rantautuessa köysi jää lyhyeksi (ei saa kiinni) ja gastiraukka roikkuu kaksin käsin köydessä yrittäen pitää venettä paikallaan. Varsin yleistä. Pidemmällä köydellä saa aina jostain lenkistä/pollarista/tms. sen verran tukea, että venettä on helppo pitää paikallaan hennommillakin käsivoimilla.

3) Haalla rantautuessa köysi on ylipitkä ja rantautuva vene vaikka on kiinni rannassa painuu kiinni naapuriin. (Harvemmin aiheutuu mitään suurempaa harmia, mutta aika tyylitöntä.)

4) Haka ja joustin yhdistelmä sattuu siten, että joko joustin tulee esim. pollarin kohdalle tai sitten haka pitäisi kiinnittää köyteen juuri joustimen kohdalle, mikä ei onnistu. Näitä näkee todella usein. Siinä sitten joko arvotaan todella pitkään, vaihdetaan köyttä, siirretään joustinta tms. tai pahimmillaan kiinnitetään haka joustimen "väärälle" puolelle, jolloin kiinnityksestä tulee epävarma.

5) Harva on niin idiootti, että heittää hakaa laiturille. Tämän takia näkee usein tilanteita, joissa yksi kohtelias yrittää laiturilta käsin kurottaa hakaan, jota ojennetaan veneestä käsin. Kerran olen nähnyt hyvin lähellä olleen uintireissun tällaisessa tilanteessa. Ilman hakaa olevan köyden voi (jos osaa) heittää rannalle, kauempaakin jos rantautumisessa meinaa tulla ongelmia.

Eli kyllä haasta voi olla haittaa ja usein on. Itse käytän sekä hakaa että paljasta köyttä. Lyhyet köydet haoilla kotisatamaan ja tuttuihin paikkoihin, tuntemattomiin paikkoihin tai vaikeissa olosuhteissa rantautuessa vähintään toinen keulaköysistä on aina ilman hakaa ja tämä ilman hakaa oleva köysi on se jonka kanssa ensin mennään laiturille. Molempi parempi. Vain jomman kumman nimeen vannovat ovat aika putkinäköisiä, eikä se ole hyväksi vesillä.

Lue lisää

Numerointiasi seuraten:

1) En täysin hahmota, miksi haalla tehty silmukka lukitsisi toisen köyden solmun. Mutta aivan yhtä hyvin voidaan sanoa, että virhe on sen, joka on käyttänyt solmua. Jos hänellä olisi ollut haka, ei ongelmaa olisi.
Tosin useimmissa vierassatamissa Itämerellä on lenkit, joten sikälikin ongelma on harvinainen.

2) Virhe ei ole haassa vaan köyden alkuperäissäädössä. Yhtä hyvin haattoman köyden voi säätää liian lyhyeksi.

3) Tällä ei ole merkitystä.

4) Näitä näkee kieltämättä joskus, mutta edelleenkin: pollari on Itämeren Suomen, Viron ja Ruotsin vierassatamissa "epänormaali" kiinnitystapa.

5) Köyden voi aivan hyvin heittää rannalle, vaikka siinä onkin haka. Siinä ei ole mitään "idioottimaista". Jos pelkäät, älä veneile. Meri ei ole paskahousuja varten. Eikä siinä kurottamisessakaan mitään ongelmaa ole, etenkään jos veneessäolija ymmärtää pitää kiinni köydestä eikä itse haasta ja vähän heilauttaa köyttä, jotta se yltää pidemmälle (haan paino toimii tässä apuna). Olen lukuisia kertoja ollut vastaanottamassa haallista köyttä, joskus kurotellen, joskus kiinniottaen heitosta. No problem.

haittatilanteisiin kirjoitti:

Numerointiasi seuraten:

1) En täysin hahmota, miksi haalla tehty silmukka lukitsisi toisen köyden solmun. Mutta aivan yhtä hyvin voidaan sanoa, että virhe on sen, joka on käyttänyt solmua. Jos hänellä olisi ollut haka, ei ongelmaa olisi.
Tosin useimmissa vierassatamissa Itämerellä on lenkit, joten sikälikin ongelma on harvinainen.

2) Virhe ei ole haassa vaan köyden alkuperäissäädössä. Yhtä hyvin haattoman köyden voi säätää liian lyhyeksi.

3) Tällä ei ole merkitystä.

4) Näitä näkee kieltämättä joskus, mutta edelleenkin: pollari on Itämeren Suomen, Viron ja Ruotsin vierassatamissa "epänormaali" kiinnitystapa.

5) Köyden voi aivan hyvin heittää rannalle, vaikka siinä onkin haka. Siinä ei ole mitään "idioottimaista". Jos pelkäät, älä veneile. Meri ei ole paskahousuja varten. Eikä siinä kurottamisessakaan mitään ongelmaa ole, etenkään jos veneessäolija ymmärtää pitää kiinni köydestä eikä itse haasta ja vähän heilauttaa köyttä, jotta se yltää pidemmälle (haan paino toimii tässä apuna). Olen lukuisia kertoja ollut vastaanottamassa haallista köyttä, joskus kurotellen, joskus kiinniottaen heitosta. No problem.

Lue lisää

Kyllä nuo ovat ihan jokakesäisiä tilanteita eikä mitään oletuksia. Harvoin niistä mitään katastrofia syntyy, eivätkä ne tee hakoja käyttökelvottomiksi, mutta jos väitetään ettei haoilla ole mitään haittapuolia, niin se väite on väärä.

1) Ei se silmukka solmua lukitse, vaan estää nostamasta silmukkaa pois paalulta solmua avaamatta. Paalusolmujen kiinnittäminen päällekkäin on valitettavasti sellaista katoavaa merimiestaitoa.

Nykypäivänä tuo taito on hyödyllinen lähinnä satamissa, joissa kiinnitytään peräpaaluun. Silloin kiinnitän oman paalusolmuni aina siten (vien lenkin naapurin lenkistä läpi ja vasta sen jälkeen paalun yli), että naapuri saa oman lenkkinsä irti minun köysiini koskematta. On mielestäni epäkohteliasta jättää oma köysi siten, että naapuri joutuu avaamaan paalusolmunsa irroittautuessaan paaluista. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia, jos tilanne on sama molemmin puolin venettä, vähänkin sivutuulta ja paaluille ei ylety veneen perästä keulaa irroittamatta. Myöskään en halua, että naapuri irroittaa minun peräköyteni, sitten omansa ja sen jälkeen ehkä saa vielä minun köyteni laitettua takaisin paikoilleen.

2) Ilman hakaa olevalla köydellä toimittaessa käytetään köyden koko pituutta eikä sitä tarvitse säätää mihinkään mittaan etukäteen. Tämä on oleellinen ero toimittaessa haalla / ilman hakaa.

Ilman hakaa toimittaessa köysi on päästään kiinni veneessä. Köydestä otetaan kiinni köyden keskeltä, sen verran että pääsee laiturille. Laiturille astuttua kävellään kiinnityshelojen luokse köyden liukuessa käden läpi, näin se on koko ajan oikean mittainen. Köysi kierretään laiturilta löytyvään mihin tahansa tukevaan kiinnikkeeseen, vedetään löysät pois ja pidetään kireällä. Näin vene on hallinnassa pienelläkin voimalla (knaapin, lenkin tms. kitka), köysi yltää aina, eikä vene pääse valumaan sivuttain. Tästä voi sitten tehdä knaapisolmun, jos sieltä löytyi knaapi, ulkosorkan jos sieltä löytyi lenkki tms. mikä nyt tilanteeseen sopii. Parasta hommassa on, että sopivan lopullisen kiinnitystavan harkintaan voi käyttää aivan niin paljon aikaa kuin huvittaa, koska venettä ei tarvitse kaikin voimin yrittää pitää paikoillaan.

3) Eikös se merkitys ole sen veneen kipparin harkinnassa, jonka veneeseen nojaat, eikä sinun?

5) Jos vaikka laiturilla on ryhmä haavilla kalastavia pikkulapsia, heitätkö niitä haallasi? Luuletko että joku ottaa kiinni hakasi, jos joudutkin heittämään sen vaikka 4 metrin päästä?

Olen minäkin ollut vastaanottamassa hakaa kurottamalla. No problem. Mutta se voi olla problem jos jotain menee pieleen. Minä olen sekä itse rantautunut että ottanut vastaan veneitä kokonaan ilman mitään kiinnitysvehkeitä valmiina. No problem, kun tilanne on tällaiseen toimintaan sopiva. Mutta ei se todellakaan ole niin, tämän perusteella voisi väittää ettei koskaan tulisi mitään ongelmaa. Suurin osa rantautumisista on kuitenkin niin helppoja vähänkään enemmän veneilleille, että homma onnistuu ihan millä vaan tekniikalla ja varustuksella. Olennaista on opetella tekemään hommat sellaisella tekniikalla ja hankkia sellainen varustus, jolla selviää myös niistä vaikeista tilanteista. Jos kuvittelee ettei itselle tule vaikeaa paikkaa koskaan eteen, on syytä vähän tarkistaa asennetta.

ei mitään oletuksia kirjoitti:

Kyllä nuo ovat ihan jokakesäisiä tilanteita eikä mitään oletuksia. Harvoin niistä mitään katastrofia syntyy, eivätkä ne tee hakoja käyttökelvottomiksi, mutta jos väitetään ettei haoilla ole mitään haittapuolia, niin se väite on väärä.

1) Ei se silmukka solmua lukitse, vaan estää nostamasta silmukkaa pois paalulta solmua avaamatta. Paalusolmujen kiinnittäminen päällekkäin on valitettavasti sellaista katoavaa merimiestaitoa.

Nykypäivänä tuo taito on hyödyllinen lähinnä satamissa, joissa kiinnitytään peräpaaluun. Silloin kiinnitän oman paalusolmuni aina siten (vien lenkin naapurin lenkistä läpi ja vasta sen jälkeen paalun yli), että naapuri saa oman lenkkinsä irti minun köysiini koskematta. On mielestäni epäkohteliasta jättää oma köysi siten, että naapuri joutuu avaamaan paalusolmunsa irroittautuessaan paaluista. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia, jos tilanne on sama molemmin puolin venettä, vähänkin sivutuulta ja paaluille ei ylety veneen perästä keulaa irroittamatta. Myöskään en halua, että naapuri irroittaa minun peräköyteni, sitten omansa ja sen jälkeen ehkä saa vielä minun köyteni laitettua takaisin paikoilleen.

2) Ilman hakaa olevalla köydellä toimittaessa käytetään köyden koko pituutta eikä sitä tarvitse säätää mihinkään mittaan etukäteen. Tämä on oleellinen ero toimittaessa haalla / ilman hakaa.

Ilman hakaa toimittaessa köysi on päästään kiinni veneessä. Köydestä otetaan kiinni köyden keskeltä, sen verran että pääsee laiturille. Laiturille astuttua kävellään kiinnityshelojen luokse köyden liukuessa käden läpi, näin se on koko ajan oikean mittainen. Köysi kierretään laiturilta löytyvään mihin tahansa tukevaan kiinnikkeeseen, vedetään löysät pois ja pidetään kireällä. Näin vene on hallinnassa pienelläkin voimalla (knaapin, lenkin tms. kitka), köysi yltää aina, eikä vene pääse valumaan sivuttain. Tästä voi sitten tehdä knaapisolmun, jos sieltä löytyi knaapi, ulkosorkan jos sieltä löytyi lenkki tms. mikä nyt tilanteeseen sopii. Parasta hommassa on, että sopivan lopullisen kiinnitystavan harkintaan voi käyttää aivan niin paljon aikaa kuin huvittaa, koska venettä ei tarvitse kaikin voimin yrittää pitää paikoillaan.

3) Eikös se merkitys ole sen veneen kipparin harkinnassa, jonka veneeseen nojaat, eikä sinun?

5) Jos vaikka laiturilla on ryhmä haavilla kalastavia pikkulapsia, heitätkö niitä haallasi? Luuletko että joku ottaa kiinni hakasi, jos joudutkin heittämään sen vaikka 4 metrin päästä?

Olen minäkin ollut vastaanottamassa hakaa kurottamalla. No problem. Mutta se voi olla problem jos jotain menee pieleen. Minä olen sekä itse rantautunut että ottanut vastaan veneitä kokonaan ilman mitään kiinnitysvehkeitä valmiina. No problem, kun tilanne on tällaiseen toimintaan sopiva. Mutta ei se todellakaan ole niin, tämän perusteella voisi väittää ettei koskaan tulisi mitään ongelmaa. Suurin osa rantautumisista on kuitenkin niin helppoja vähänkään enemmän veneilleille, että homma onnistuu ihan millä vaan tekniikalla ja varustuksella. Olennaista on opetella tekemään hommat sellaisella tekniikalla ja hankkia sellainen varustus, jolla selviää myös niistä vaikeista tilanteista. Jos kuvittelee ettei itselle tule vaikeaa paikkaa koskaan eteen, on syytä vähän tarkistaa asennetta.

Lue lisää

1) Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa". Mutta tuo perätolppatilanne on sellainen, jossa erityisesti en käsitä solmujen käyttöä, joskaan sinne kieltämättä ei oikein istu hakakaan. Harvoinhan noita näkee, mutta minun tapani ja näkemäni mukaan useimpien muidenkin tapa on, että sinne pannaan joko silmukka tai "juoksuköysi", jonka molemmat päät ovat veneessä. Jos silmukka, niin se on yleensä valmiiksi pleissattu.

2) Jotenkin kummallisen ja vaivalloisen oloinen tuo kuvauksesi köyden kanssa puljaamisesta. Yksinkertainen ja "normaali" tapa: keula ajetaan riittävän lähelle lenkkiä, gastilla on ehkä metrin parin verran ylipitkäksi säädetty köysi, jossa olevan haan hän lyö heti kiinni lenkkiin. Ja sitten ne kiireet onkin oikeastaan ohi!

3) Jos vierassatamaan menee, pitää olla myös asennoitunut siihen, että veneitä on vieressä jopa kosketuksissa ja joskus nojatenkin.

4) Mitä ne pikkulapset tekee kiinnittyvien veneiden tiellä? Mutta miksi sinä 4 metrin päästä köysiä heittelet, kai se kipparisi osaa ajaa keulan lähemmäskin?

Se todella ongelmallinen tilanne on yleensä semmoinen, että kova sivutuuli painaa eikä vieressä ole venettä, johon voisi nojata ja jota pitkin voisi jopa vetää venettä eteenpäin. Mutta en näe haattoman köyden tuossakaan asiaa auttavan, perusongelma on nimittäin koko ajan siinä, saako kippari keulan sopivaan paikkaan. Jos ei saa, ei pääse gastikaan laiturille eikä pysty kiinnittämään. Vaikeusaste vielä lisääntyy, jos tuulenpuolella on vene kiinni samassa poijussa, johon itse yrität. Sukeltavaan poijuun on paha tarttua, nääs.

lausahdusta kirjoitti:

1) Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa". Mutta tuo perätolppatilanne on sellainen, jossa erityisesti en käsitä solmujen käyttöä, joskaan sinne kieltämättä ei oikein istu hakakaan. Harvoinhan noita näkee, mutta minun tapani ja näkemäni mukaan useimpien muidenkin tapa on, että sinne pannaan joko silmukka tai "juoksuköysi", jonka molemmat päät ovat veneessä. Jos silmukka, niin se on yleensä valmiiksi pleissattu.

2) Jotenkin kummallisen ja vaivalloisen oloinen tuo kuvauksesi köyden kanssa puljaamisesta. Yksinkertainen ja "normaali" tapa: keula ajetaan riittävän lähelle lenkkiä, gastilla on ehkä metrin parin verran ylipitkäksi säädetty köysi, jossa olevan haan hän lyö heti kiinni lenkkiin. Ja sitten ne kiireet onkin oikeastaan ohi!

3) Jos vierassatamaan menee, pitää olla myös asennoitunut siihen, että veneitä on vieressä jopa kosketuksissa ja joskus nojatenkin.

4) Mitä ne pikkulapset tekee kiinnittyvien veneiden tiellä? Mutta miksi sinä 4 metrin päästä köysiä heittelet, kai se kipparisi osaa ajaa keulan lähemmäskin?

Se todella ongelmallinen tilanne on yleensä semmoinen, että kova sivutuuli painaa eikä vieressä ole venettä, johon voisi nojata ja jota pitkin voisi jopa vetää venettä eteenpäin. Mutta en näe haattoman köyden tuossakaan asiaa auttavan, perusongelma on nimittäin koko ajan siinä, saako kippari keulan sopivaan paikkaan. Jos ei saa, ei pääse gastikaan laiturille eikä pysty kiinnittämään. Vaikeusaste vielä lisääntyy, jos tuulenpuolella on vene kiinni samassa poijussa, johon itse yrität. Sukeltavaan poijuun on paha tarttua, nääs.

Lue lisää

1) Perätolppaan, jota useammin paaluksi kutsutaan, sopii vallan erinomaisesti yllätys yllätys paalusolmu, jonka nimenomainen etu on siinä, että lenkin voi solmia köyteen valmiiksi ennen kiinnittymistä. Paaluukiinnitykseen riittävän iso valmiiksi pleissattu lenkki on aika harvinainen, yleensä pleissatut lenkit on tähän tarkoitukseen turhan pieniä, parikymmentä senttiä tai alle halkaisijaltaan.

2) Se on kyllä erittäin vaivaton. Kokeile joskus.

3) Niin, en minä rupea urputtamaan, jos joku minuun nojailee. Minusta on vaan tyylikkäämpää ja osoittaa parempaa merimiestaitoa rantautua nojailematta muihin, silloin kun esim. keli tai muu syy ei nojailua "oikeuta".

4A) Leikkivät.

4B) Voin heittää köyden 4 metrin päästä esim. jos täydessä satamassa keula ei mahdu laituriin asti (tapahtui tänä kesänä), jos luonnonrantaan tullessa syväys ei riitä (tapahtui tänä kesänä), jos kiinnittymisessä menee jotain pieleen (esim. peräköysi sotkeentuu, ei tapahtunut tänä kesänä) yms.

samasta kirjoitti:

1) Perätolppaan, jota useammin paaluksi kutsutaan, sopii vallan erinomaisesti yllätys yllätys paalusolmu, jonka nimenomainen etu on siinä, että lenkin voi solmia köyteen valmiiksi ennen kiinnittymistä. Paaluukiinnitykseen riittävän iso valmiiksi pleissattu lenkki on aika harvinainen, yleensä pleissatut lenkit on tähän tarkoitukseen turhan pieniä, parikymmentä senttiä tai alle halkaisijaltaan.

2) Se on kyllä erittäin vaivaton. Kokeile joskus.

3) Niin, en minä rupea urputtamaan, jos joku minuun nojailee. Minusta on vaan tyylikkäämpää ja osoittaa parempaa merimiestaitoa rantautua nojailematta muihin, silloin kun esim. keli tai muu syy ei nojailua "oikeuta".

4A) Leikkivät.

4B) Voin heittää köyden 4 metrin päästä esim. jos täydessä satamassa keula ei mahdu laituriin asti (tapahtui tänä kesänä), jos luonnonrantaan tullessa syväys ei riitä (tapahtui tänä kesänä), jos kiinnittymisessä menee jotain pieleen (esim. peräköysi sotkeentuu, ei tapahtunut tänä kesänä) yms.

Lue lisää

4A) Ei pitäisi leikkiä sellaisessa paikassa. Valitettavasti monet vanhemmat ovat vastuuttomia eivätkä pidä kakaroitaan poissa muiden tieltä.

4B) Kaksi ensimmäistä tilannettasi ovat siis sellaisia, joissa keula ei yllä kyllin lähelle rantaa. En näe niissäkään mitään syytä köyden heittelyyn. Ensinmainitussa köysi viedään naapuriveneen kautta (kuten muunkin kulun laiturille on pakko tapahtua), jälkimmäisessä ankkuroidutaan. Mitä järkeä on viedä köyttä rantaan, jos kerran ei pääse niin lähelle rantaa, että sinne muutenkaan ilman jollaa voisi kulkea?
Kolmas tilanteesi ratkaistaan mielestäni kokonaan toisin: ei köyttä rantaan tms. lainkaan vaan keskitytään selvittämään peräköysi eli otetaan lähestyminen uusiksi. Olettaen tietysti, ettei köyden selvitys käy niin nopeasti, että voidaan käytännössä saman tien jatkaa laituriinajoa.

lausahdusta kirjoitti:

1) Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa". Mutta tuo perätolppatilanne on sellainen, jossa erityisesti en käsitä solmujen käyttöä, joskaan sinne kieltämättä ei oikein istu hakakaan. Harvoinhan noita näkee, mutta minun tapani ja näkemäni mukaan useimpien muidenkin tapa on, että sinne pannaan joko silmukka tai "juoksuköysi", jonka molemmat päät ovat veneessä. Jos silmukka, niin se on yleensä valmiiksi pleissattu.

2) Jotenkin kummallisen ja vaivalloisen oloinen tuo kuvauksesi köyden kanssa puljaamisesta. Yksinkertainen ja "normaali" tapa: keula ajetaan riittävän lähelle lenkkiä, gastilla on ehkä metrin parin verran ylipitkäksi säädetty köysi, jossa olevan haan hän lyö heti kiinni lenkkiin. Ja sitten ne kiireet onkin oikeastaan ohi!

3) Jos vierassatamaan menee, pitää olla myös asennoitunut siihen, että veneitä on vieressä jopa kosketuksissa ja joskus nojatenkin.

4) Mitä ne pikkulapset tekee kiinnittyvien veneiden tiellä? Mutta miksi sinä 4 metrin päästä köysiä heittelet, kai se kipparisi osaa ajaa keulan lähemmäskin?

Se todella ongelmallinen tilanne on yleensä semmoinen, että kova sivutuuli painaa eikä vieressä ole venettä, johon voisi nojata ja jota pitkin voisi jopa vetää venettä eteenpäin. Mutta en näe haattoman köyden tuossakaan asiaa auttavan, perusongelma on nimittäin koko ajan siinä, saako kippari keulan sopivaan paikkaan. Jos ei saa, ei pääse gastikaan laiturille eikä pysty kiinnittämään. Vaikeusaste vielä lisääntyy, jos tuulenpuolella on vene kiinni samassa poijussa, johon itse yrität. Sukeltavaan poijuun on paha tarttua, nääs.

Lue lisää

> Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa".

Hah hah haa. Tässä nyt oli kyllä ylivoimaisesti huvittavin ja paikkaansa pitämättömin väite pitkään aikaan. Vaikka laituriinkiinnitystoimet voikin hoitaa ilman solmuja, niin solmuja väistämättä tarvitsee kun köysien kanssa puljaa. Kaikkia tilanteita ei vaan voi hoitaa valmiilla koukuilla, pleissauksilla yms.

luullakseni ainakin kirjoitti:

4A) Ei pitäisi leikkiä sellaisessa paikassa. Valitettavasti monet vanhemmat ovat vastuuttomia eivätkä pidä kakaroitaan poissa muiden tieltä.

4B) Kaksi ensimmäistä tilannettasi ovat siis sellaisia, joissa keula ei yllä kyllin lähelle rantaa. En näe niissäkään mitään syytä köyden heittelyyn. Ensinmainitussa köysi viedään naapuriveneen kautta (kuten muunkin kulun laiturille on pakko tapahtua), jälkimmäisessä ankkuroidutaan. Mitä järkeä on viedä köyttä rantaan, jos kerran ei pääse niin lähelle rantaa, että sinne muutenkaan ilman jollaa voisi kulkea?
Kolmas tilanteesi ratkaistaan mielestäni kokonaan toisin: ei köyttä rantaan tms. lainkaan vaan keskitytään selvittämään peräköysi eli otetaan lähestyminen uusiksi. Olettaen tietysti, ettei köyden selvitys käy niin nopeasti, että voidaan käytännössä saman tien jatkaa laituriinajoa.

Lue lisää

Hyvä että tuli ilmi tämä "lapset eivät saa leikkiä laiturilla" näkökulma. Osaavat lukijat laittaa muutkin sinun mielipiteet sopivaan lokeroon.

no joo, pa joo kirjoitti:

> Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa".

Hah hah haa. Tässä nyt oli kyllä ylivoimaisesti huvittavin ja paikkaansa pitämättömin väite pitkään aikaan. Vaikka laituriinkiinnitystoimet voikin hoitaa ilman solmuja, niin solmuja väistämättä tarvitsee kun köysien kanssa puljaa. Kaikkia tilanteita ei vaan voi hoitaa valmiilla koukuilla, pleissauksilla yms.

Lue lisää

On ehtinyt kertyä melkein 20 kesää matkaveneilyä ja sitä ennen pienemmillä veneillä liikkumista. Ikinä, toistan: ikinä, en ole tehnyt ainuttakaan solmua yhteenkään veneköyteen, jos ei oteta talvisäilytyspressun kiinnitysköysiä lukuun. Eikä tämä johdu siitä, että joku muu olisi tehnyt solmut vaan siitä, ettei ikinä ole sellaisia tarvittu. Aina on pärjätty hakojen ja valmiiksi pleissattujen silmukoiden avulla.

luullakseni ainakin kirjoitti:

4A) Ei pitäisi leikkiä sellaisessa paikassa. Valitettavasti monet vanhemmat ovat vastuuttomia eivätkä pidä kakaroitaan poissa muiden tieltä.

4B) Kaksi ensimmäistä tilannettasi ovat siis sellaisia, joissa keula ei yllä kyllin lähelle rantaa. En näe niissäkään mitään syytä köyden heittelyyn. Ensinmainitussa köysi viedään naapuriveneen kautta (kuten muunkin kulun laiturille on pakko tapahtua), jälkimmäisessä ankkuroidutaan. Mitä järkeä on viedä köyttä rantaan, jos kerran ei pääse niin lähelle rantaa, että sinne muutenkaan ilman jollaa voisi kulkea?
Kolmas tilanteesi ratkaistaan mielestäni kokonaan toisin: ei köyttä rantaan tms. lainkaan vaan keskitytään selvittämään peräköysi eli otetaan lähestyminen uusiksi. Olettaen tietysti, ettei köyden selvitys käy niin nopeasti, että voidaan käytännössä saman tien jatkaa laituriinajoa.

Lue lisää

Mielenkiintoista keskustelua, jossa on nipottamisen sivumakua. En varmaankaan osallistuisi, mutta tämä kannanotto pani kirjoittamaan:
" Solmut nyt ovat ylipäätään aika lailla sellaista vanhentunutta "merimiestaitoa""!

Olen sitä mieltä, että kirjoittajan kannattaisi tarkistaa kantojaan. Solmut kannattaa opetella (paalusolmu tärkein), jos joskus meinaa purjehtia Itämeren ulkopuolelle. Reittihän kulkee joko Kielin kanavan tai Skagerrakin kautta. Edellisessä ensimmäinen suomalaistenkin suosima satama on Helgoland, jälkimmäistä reittiä käyttävät poikkeavat yleensä Skageniin. Kummassakaan ei kannata käyttää kiinnityshakoja, pelkkä köysi on kaikkein paras. Näissä satamissahan käytetään kylkikiinnitystä niinkuin Itämeren pienellä Christianöllä tai Bornholmin kalastussatamissa useimmat ovat kesäreissuillaan todenneet.

Älkää ruvetko heittelemään hakaköysiänne, kun parkeeraatte toisen veneen kylkeen tai kun heitätätte auttaville purjehtijoille "shore-linen" laituriin kiinnitystä varten.
Kun Skagenissa tankkaatte automaatista dieselöljyä, saatte kiinnittää veneenne puolen metrin paksuisiin rautapollareihin. Siinäkin kotilaitureihin sopiva haka on aivan tarpeeton.
Haka saattaa olla tarpeellinen kotivesillä, jos hakaa haluaa käyttää. Sitä en kiistä, mutta ilman hakoja pärjää oikein hyvin missä vain.
Matkapurjehduksilla kiinnitysköysien tärkein varuste ei ole haka eikä kumijoustin, vaan hankaussuoja. Paksu muoviletku on hyvä ja halpa. Muoviletkun pätkät kannattaa panna kaikkiin hankauskohtiin, jos sattuu tuulinen veneitä rynkyttävä keli tai esim. jos betonilaiturin reunus hankaa köysiin.
Aisakiinnityspaikat ovat yleistyneet kaikkialla, varsinkin vuorovesialueilla.
Kylki- ja aisakiinnityksissä tarvitaan 4-5 köyttä (suunnilleen veneen pituisia, pari pitempää): kaksi keulaköyttä (toisen/toisten veneen kylkeen kiinnittyessä on hyvä viedä yksi köysi maihin), peräköysi ja kaksi springi-köyttä.

Takana on jo kirjoitti:

On ehtinyt kertyä melkein 20 kesää matkaveneilyä ja sitä ennen pienemmillä veneillä liikkumista. Ikinä, toistan: ikinä, en ole tehnyt ainuttakaan solmua yhteenkään veneköyteen, jos ei oteta talvisäilytyspressun kiinnitysköysiä lukuun. Eikä tämä johdu siitä, että joku muu olisi tehnyt solmut vaan siitä, ettei ikinä ole sellaisia tarvittu. Aina on pärjätty hakojen ja valmiiksi pleissattujen silmukoiden avulla.

Lue lisää

Uteliaana kyselen.

matkoillasi? kirjoitti:

Uteliaana kyselen.

Siis Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden (Viro ja Latvia) rannikoilla ja saaristoissa. Pääasiassa vierassatamiin reissussa nojautuen, Suomen saaristossa ollaan toisinaan ankkurissa luonnonsatamissakin yö kerrallaan. Aikaisemmin sitä tehtiin vähän enemmänkin, mutta vierassatamien hiljalleen parantuessa ja ehkä miehistön ikääntymisenkin myötä on yöpyminen siirtynyt yhä enemmän niihin. Nykyään kertyy helposti jopa yli 30 vierassatamayöpymistä kesässä. Lopuista suurin osa pursiseuran omissa mestoissa.

Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan, jossa ei ole varma kiinnittymisen luvallisuudesta tai siitä, kauanko voi olla.

tähän asti vain kirjoitti:

Siis Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden (Viro ja Latvia) rannikoilla ja saaristoissa. Pääasiassa vierassatamiin reissussa nojautuen, Suomen saaristossa ollaan toisinaan ankkurissa luonnonsatamissakin yö kerrallaan. Aikaisemmin sitä tehtiin vähän enemmänkin, mutta vierassatamien hiljalleen parantuessa ja ehkä miehistön ikääntymisenkin myötä on yöpyminen siirtynyt yhä enemmän niihin. Nykyään kertyy helposti jopa yli 30 vierassatamayöpymistä kesässä. Lopuista suurin osa pursiseuran omissa mestoissa.

Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan, jossa ei ole varma kiinnittymisen luvallisuudesta tai siitä, kauanko voi olla.

Lue lisää

Niinpä. Kun reviiri on rajoittunut tietyn tyyppisiin ja usein samoihin satamiin, voi pärjätä tuollakin varustuksella. Ei siinä mitään negatiivistä tietenkään ole, mutta tuskin pystyt arvioimaan mitä sinun reviirisi ulkopuolella tarvitaan.

tähän asti vain kirjoitti:

Siis Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden (Viro ja Latvia) rannikoilla ja saaristoissa. Pääasiassa vierassatamiin reissussa nojautuen, Suomen saaristossa ollaan toisinaan ankkurissa luonnonsatamissakin yö kerrallaan. Aikaisemmin sitä tehtiin vähän enemmänkin, mutta vierassatamien hiljalleen parantuessa ja ehkä miehistön ikääntymisenkin myötä on yöpyminen siirtynyt yhä enemmän niihin. Nykyään kertyy helposti jopa yli 30 vierassatamayöpymistä kesässä. Lopuista suurin osa pursiseuran omissa mestoissa.

Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan, jossa ei ole varma kiinnittymisen luvallisuudesta tai siitä, kauanko voi olla.

Lue lisää

"Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan"

Vai olisiko syy se, että siellä kyläsatamassa voisi joutua solmimaan solmun, hui.

Tää sama kaveri on ennenkin valistanut totuuttaan. 20 vuotta vesillä eikä koskaan kiinni luonnonsatamassa tai kyläsatamassa, eikä käytä solmuja. Just joo, tosi vakavasti otettava "merenkulkija".

tähän asti vain kirjoitti:

Siis Suomen, Ruotsin ja Baltian maiden (Viro ja Latvia) rannikoilla ja saaristoissa. Pääasiassa vierassatamiin reissussa nojautuen, Suomen saaristossa ollaan toisinaan ankkurissa luonnonsatamissakin yö kerrallaan. Aikaisemmin sitä tehtiin vähän enemmänkin, mutta vierassatamien hiljalleen parantuessa ja ehkä miehistön ikääntymisenkin myötä on yöpyminen siirtynyt yhä enemmän niihin. Nykyään kertyy helposti jopa yli 30 vierassatamayöpymistä kesässä. Lopuista suurin osa pursiseuran omissa mestoissa.

Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan, jossa ei ole varma kiinnittymisen luvallisuudesta tai siitä, kauanko voi olla.

Lue lisää

.. ja sen jollankin kiinnitysköydessä on haka, ja köysi laitetaan sillä haalla kiinni sinne kyläsataman rantaan, ei koskaan tehdä solmua...

saattaisi kirjoitti:

"Kyläsatamiin ja vastaaviin ei mielellään ole koskaan kiinnitytty vaan pantu vene ankkuriin ja menty dinghylla rantaan. Tämä siksi, että jollan saa aina johonkin, mutta isoa venettä ei mielellään käy kiinnittelemään paikkaan"

Vai olisiko syy se, että siellä kyläsatamassa voisi joutua solmimaan solmun, hui.

Tää sama kaveri on ennenkin valistanut totuuttaan. 20 vuotta vesillä eikä koskaan kiinni luonnonsatamassa tai kyläsatamassa, eikä käytä solmuja. Just joo, tosi vakavasti otettava "merenkulkija".

Lue lisää

Miksi mielestäsi on kummallista, ettei kiinnitytä kyläsatamiin tai luonnonsatamiin? Etkö sinä koskaan ankkuroidu?

On yksinkertaisesti tosiasia, etteivät solmut ole mitenkään välttämättömiä. Moni väittää niiden olevan ja näiden harhaanjohtamina varmaan vielä useampi uskoo, mutta se nyt vain ei kerta kaikkiaan ole totta. Jos se olisi totta, niin minä olisin suunnattomissa vaikeuksissa jok-ikinen kesä vesillä. Vaan kun en ole.

Vakavasti otettavuudesta en tiedä, kun ei ole esitetty määritelmiä. Kun kuitenkin takana on yli 20 kesän veneilyt ja maileja ainakin yhden pallonkierron verran eikä ikinä mitään vakavaa ongelmaa, ainakaan sellaista, johon solmuilla tai niiden puuttumisella olisi voinut olla jotain vaikutusta, niin uskallan väittää tietäväni, mistä puhun.

Jollaa ei muuten yleensä tarvitse pahemmin sitoa, se vain vedetään maihin. Mutta kyllä, senkin kiinnitysnarussa on haka. Ja toisessa päässä pleissattu lenkki, jonka avulla naru on kiinnitetty jollaan.

Nää solmuintoilijat taitavat kuulua samaan jengiin, joka haluaisi kieltää plotterit ja vaatii, että kaikki navigointi pitäisi tehdä sekuntikellon ja lokin avulla. Tosin ottamatta huomioon, että sitten olisikin melkein joka kivellä vene, kun epätarkkojen mittavälineiden ja laskuvirheiden vuoksi koko ajan kolisee.

vaikka selittää kirjoitti:

Miksi mielestäsi on kummallista, ettei kiinnitytä kyläsatamiin tai luonnonsatamiin? Etkö sinä koskaan ankkuroidu?

On yksinkertaisesti tosiasia, etteivät solmut ole mitenkään välttämättömiä. Moni väittää niiden olevan ja näiden harhaanjohtamina varmaan vielä useampi uskoo, mutta se nyt vain ei kerta kaikkiaan ole totta. Jos se olisi totta, niin minä olisin suunnattomissa vaikeuksissa jok-ikinen kesä vesillä. Vaan kun en ole.

Vakavasti otettavuudesta en tiedä, kun ei ole esitetty määritelmiä. Kun kuitenkin takana on yli 20 kesän veneilyt ja maileja ainakin yhden pallonkierron verran eikä ikinä mitään vakavaa ongelmaa, ainakaan sellaista, johon solmuilla tai niiden puuttumisella olisi voinut olla jotain vaikutusta, niin uskallan väittää tietäväni, mistä puhun.

Jollaa ei muuten yleensä tarvitse pahemmin sitoa, se vain vedetään maihin. Mutta kyllä, senkin kiinnitysnarussa on haka. Ja toisessa päässä pleissattu lenkki, jonka avulla naru on kiinnitetty jollaan.

Nää solmuintoilijat taitavat kuulua samaan jengiin, joka haluaisi kieltää plotterit ja vaatii, että kaikki navigointi pitäisi tehdä sekuntikellon ja lokin avulla. Tosin ottamatta huomioon, että sitten olisikin melkein joka kivellä vene, kun epätarkkojen mittavälineiden ja laskuvirheiden vuoksi koko ajan kolisee.

Lue lisää

Ei ole kummallista ankkuroitua tai välttää kyläsatamia ja luonnonsatamia. Mutta on erittäin kummallista väittää solmujen olevan tarpeettomia, jos jättää sanomatta, että ne ovat tarpeettomia silloin kun välttää kiinnittymistä luonnonsatamiin ja kyläsatamiin.

Ei solmuja tosiaan tarvitse JOS.

Minä ja väittäisin että useimmat veneilijät haluavat, että veneessä on taidot ja varusteet rantautua missä tilanteessa ja mihin paikkaan tahansa, mihin nyt omalla veneellä ylipäätään pääsee. Ylipäätänsä on hyvän merimiestaidon mukaista pystyä selviytymään "epätavallisistakin" tilanteista, vaikka niitä normaalioloissa pyrkisi välttämään. Sen takia solmujen osaaminen on hyödyllistä ja tarpeellista.

Ihan vapaasti voit veneillä hakojesi kanssa ja varmaan selviät ilman solmuja, ei siinä mitään. Mutta älä tule yleisenä totuutena väittämään, että solmut olisivat tarpeettomia, koska valtaosalle veneilijöistä ne ovat todella tarpeen ja jokapäiväisessä käytössä.

jos ja jos kirjoitti:

Ei ole kummallista ankkuroitua tai välttää kyläsatamia ja luonnonsatamia. Mutta on erittäin kummallista väittää solmujen olevan tarpeettomia, jos jättää sanomatta, että ne ovat tarpeettomia silloin kun välttää kiinnittymistä luonnonsatamiin ja kyläsatamiin.

Ei solmuja tosiaan tarvitse JOS.

Minä ja väittäisin että useimmat veneilijät haluavat, että veneessä on taidot ja varusteet rantautua missä tilanteessa ja mihin paikkaan tahansa, mihin nyt omalla veneellä ylipäätään pääsee. Ylipäätänsä on hyvän merimiestaidon mukaista pystyä selviytymään "epätavallisistakin" tilanteista, vaikka niitä normaalioloissa pyrkisi välttämään. Sen takia solmujen osaaminen on hyödyllistä ja tarpeellista.

Ihan vapaasti voit veneillä hakojesi kanssa ja varmaan selviät ilman solmuja, ei siinä mitään. Mutta älä tule yleisenä totuutena väittämään, että solmut olisivat tarpeettomia, koska valtaosalle veneilijöistä ne ovat todella tarpeen ja jokapäiväisessä käytössä.

Lue lisää

Sehän ei itse asiassa todista tarpeellisuudesta mitään, että jotkut käyttävät solmuja. Pitäisi todistaa, että ilman niitä ei saa kiinni. Ei ole vielä ikinä tullut vastaan laituria, johon ei hakaköydellä kiinni saisi. Periaatteessa kai silloin tulisi ongelma, jos ei olisi mitään varsinaisia kiinnityspisteitä (lenkit, pollarit, knaapit) laiturissa vaan pitäisi pujottaa köysi pitkissäisjuoksun tms. ympäri. Mutta sellaista laituria tuskin on ylipäätään tarkoitettu veneiden kiinnittymiseen.