Upotetut putket / pinta-asennus

"Eli tuossa tapauksessa lattiasta kattoon meneviä putkia ei pysty tekemään määräysten mukaisesti, ellei sitten uusi niitä kokonaan."

Kuvassa näkyvät putket ovat uusia putkia. Entiset putket tulivat lattianrajasta seinän läpi ja kulkivat seinän alareunassa pinta-asennuksena suihkuun asti. Tosi kelvoton ratkaisu. (Niitä on suihkussa ollessa tullut kolhittua lukuisia kertoja vahingossa. Ihme että ovat vielä ehjiä.)

"Uudet putket voi tehdä muovitetulla kuparilla (jota ilmeisesti kuvassakin on), mutta t-haarat ym liitokset täytyy jättää kattoon ja niiden kohdalle olisi hyvä jättää tarkastusluukku."

Jos tarkastusluukku on, niin kukaan ei käytännössä koskaan avaa sitä - paisti jos katossa on putkivuoto. Ja silloin taitaa lähteä koko kattopanelointi.


"Seinän läpivientiin ei saa käyttää juotettavaa hanakulmaa, vaan putki on tuotava seinän läpi ja siihen asennetaan tarkoituksen mukainen liitin suihkuhanaa ym varten. Toinen vaihtoehto on tehdä pexillä suojaputkessa ja käyttää hanakulmarasioita. Jakotukin voi sijoittaa katon sisään. Molemmissa tapauksissa putken ja suojaputken täytyy olla yhtenäinen katosta vesipisteelle asti."


Kiitos arvokkaasta informaatiosta.

Basaltti kirjoitti:

"Eli tuossa tapauksessa lattiasta kattoon meneviä putkia ei pysty tekemään määräysten mukaisesti, ellei sitten uusi niitä kokonaan."

Kuvassa näkyvät putket ovat uusia putkia. Entiset putket tulivat lattianrajasta seinän läpi ja kulkivat seinän alareunassa pinta-asennuksena suihkuun asti. Tosi kelvoton ratkaisu. (Niitä on suihkussa ollessa tullut kolhittua lukuisia kertoja vahingossa. Ihme että ovat vielä ehjiä.)

"Uudet putket voi tehdä muovitetulla kuparilla (jota ilmeisesti kuvassakin on), mutta t-haarat ym liitokset täytyy jättää kattoon ja niiden kohdalle olisi hyvä jättää tarkastusluukku."

Jos tarkastusluukku on, niin kukaan ei käytännössä koskaan avaa sitä - paisti jos katossa on putkivuoto. Ja silloin taitaa lähteä koko kattopanelointi.


"Seinän läpivientiin ei saa käyttää juotettavaa hanakulmaa, vaan putki on tuotava seinän läpi ja siihen asennetaan tarkoituksen mukainen liitin suihkuhanaa ym varten. Toinen vaihtoehto on tehdä pexillä suojaputkessa ja käyttää hanakulmarasioita. Jakotukin voi sijoittaa katon sisään. Molemmissa tapauksissa putken ja suojaputken täytyy olla yhtenäinen katosta vesipisteelle asti."


Kiitos arvokkaasta informaatiosta.

Lue lisää

""Eli tuossa tapauksessa lattiasta kattoon meneviä putkia ei pysty tekemään määräysten mukaisesti, ellei sitten uusi niitä kokonaan."

Kuvassa näkyvät putket ovat uusia putkia. Entiset putket tulivat lattianrajasta seinän läpi ja kulkivat seinän alareunassa pinta-asennuksena suihkuun asti. Tosi kelvoton ratkaisu. (Niitä on suihkussa ollessa tullut kolhittua lukuisia kertoja vahingossa. Ihme että ovat vielä ehjiä.)"

Tuota nousuahan ei pysty tekemään nykysäännösten mukaisesti, koska mahdollisen vuodon pitäisi tulla nopeasti näkyviin ja putki on helposti vaihdettavissa/korjattavissa. Ainoa vaihtoehto on uusia putki suunnilleen vesimittarilta asti, eikä siinä ole järkeä, joten määräystä ei tuossa kohdin voi noudattaa.

"Jos tarkastusluukku on, niin kukaan ei käytännössä koskaan avaa sitä - paisti jos katossa on putkivuoto. Ja silloin taitaa lähteä koko kattopanelointi."

Tuosta olet ihan oikeassa, ei niitä liitoksia kukaan tarkastele. Eri tahoilla on eri käsitys asiasta. Joidenkin mielestä alaslaskettuun kattoon saa laittaa putket piiloon, joku vaatii, että katto on kasattu ruuveilla, eikä nauloilla ja joku vaatii luukun liitosten kohdalle.

vaihdettava, vaan sen tulee olla helposti tarkastettava ja korjattava. Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea. Vuodon tulee tulla esiin nopeasti ja muovitetussa kuparissa se tulee, kunhan se on oikein asennettu, eli hanakulmia ei saa käyttää, vaan putki tuodaan pinnotteineen seinän läpi. Tuossa vielä määräys ja siihen liittyvä ohje, josta kannattaa katsoa kohta 5, koska nyt on kyse kytkentäjohdosta, eikä runkojohdosta.

"Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt
laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto
voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto
voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan
ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä."

"Ohje
Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
1) näkyville;
2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;
3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;
4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;
5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;
6) ryömintätilaan, jonka korkeus on vähintään 1,2 metriä; tai
7) maahan.
Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.
Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän
suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen,
selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.
Maahan sijoitettavan vesijohdon ei tarvitse olla vaihdettavissa
ilman kaivamista, ellei se sijaitse rakennuksen pohjalaatan alla
tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla esim. vilkas
liikenne."

rakennusmääräyksiä noudatetaan saneerauksessa:

"Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan,
jollei määräyksissä nimenomaan määrätä toisin, vain siltä osin
kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan
mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."

Tässä tapauksessahan lattiasta tulevien putkien muuttamista nykymääräysten mukaisiksi ei edellytetä, koska toimenpiteen laatu tai laajuus eivät ylety sinne asti. Se olisi eri asia, jos esim. lattia otettaisiin auki ja uudet runkojohdot olisi mahdollista asentaa uudestaan.

vielä miten kirjoitti:

rakennusmääräyksiä noudatetaan saneerauksessa:

"Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan,
jollei määräyksissä nimenomaan määrätä toisin, vain siltä osin
kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan
mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät."

Tässä tapauksessahan lattiasta tulevien putkien muuttamista nykymääräysten mukaisiksi ei edellytetä, koska toimenpiteen laatu tai laajuus eivät ylety sinne asti. Se olisi eri asia, jos esim. lattia otettaisiin auki ja uudet runkojohdot olisi mahdollista asentaa uudestaan.

Lue lisää

> Tässä tapauksessahan lattiasta tulevien putkien muuttamista nykymääräysten mukaisiksi ei edellytetä, koska toimenpiteen laatu tai laajuus eivät ylety sinne asti.

Vanhat asennukset saa tietenkin olla ennallaan, mutta noin niinkuin lähtökohtaisesti uudet tehdään nykyisten määräysten mukaan, jos suinkin mahdollista. Käytännössä mm. putkien vaihdettavuudesta (rakenteita rikkomatta) joudutaan tinkimään esim. asennettaessa nousujohdot alkuperäiselle paikalle = alkuperäiseen hormikuiluun.

Mutta nyt on jäänyt epäselväksi, ovatko lattiasta tulevat nousut vanhoja vai uusia; "kaikki kuvassa näkyvät putket ovat uusia".

Jos myös nuo läpiviennit ovat uusia, niin ei hyvää päivää....

Jos taas vanhoja, niin läpiviennit tottakai saa olla... mutta eikö tuossa muka ole mitään muuta ratkaisua kuin asentaa kupariputkia seinän sisään, jolloin

- ne UUDET putket eivät ole vaihdettavissa (muutoin kuin pistämällä seinä paskaksi) = määräysten vastainen rakenne

- vuotovedet jäävät nalkkiin vesieristetyn seinän taakse = saavat mädättää seinän alajuoksua & tihkua ties minne viikko/kuukausitolkulla ennen kuin katastrofi paljastuu = määräysten & terveen järjen vastainen rakenne

Koska seinissä on koolaukset, tuonne olisi vallan mainiosti voinut laittaa muoviputkea suojaputkessa = putket vaihdettavissa ja vuotovedet saa johdettua näkyville kylppäriin = sallittu ratkaisu.

"Selkeä käsityön leima siinä ainakin on. Onko tämä todella uudisasennusta eli myös nuo lattian läpiviennit ovat uusia...?!?"

Lattian läpiviennit ovat 30 vuotta vanhoja. Putkimies kirosi niitä. Hän juotti nuo uudet putket niihin tynkiin jotka jäivät kun vanhat putket katkaistiin.

"...arvatenkin jossain pikkukaupungissa. Pääkaupunkiseudulla kyllä tuommoisen taideteoksen suunnittelijaa / valvojaa / urakoitsijaa pyöritettäisiin niskaperseotteella "katto - seinä - lattia - seinä - katto..."

Väärin arvattu. Tämä asunto on Helsingin kaupungin rajojen sisäpuolella. Myös minä maallikkona kysyin että miksi noin monimutkainen putkitusreitti.

Nuo "vaakaputket" ovat muuten sähkö- ja puhelinkaapeleita. (Ja vasemmanpuolimmainen kaarenpätkä on pelkkä kieppi joka roikkuu rimojen varassa. Sitä ei ole kytketty minnekään.)

Jos putkia ei kierrätetä katon kautta, niin silloin noihin vasemmanpuolimmaisiin putkiin pitäisi laittaa haaroitus ja vetää lisää putkia seinän sisällä (vaakasuoraan). Tai sitten ne pitäisi tuoda heti ulos jo vasemmassa alanurkassa.


"> Miksi kaikkia putkia ei voi upottaa?
Sitä sopii ihmetellä. On vaan tullut tavaksi käyttää pintaan asennettavia, kromattuja kupariputkia, koska kaikissa kohteissa putkien upottaminen betoni/tiili/"kananpaskaseinään" on liian kallista tai ei onnistu, koska seinä on liian ohut."

Tuohon kevytrakenteiseen seinään ne voisi upottaa. Jos on vuoto, niin se ei näy pesuhuoneen puolella laattojen ja vesierityksen läpi, mutta se näkysi seinän toisella puolella kastuneena tapettina. Putkimies itse pääsee helpommalla jos asentaa putket pinnalle. (Putkimies helpommalla merkinnee myös sitä että maksajalle tulee pienempi työlasku. Saneerausurakan hintaan ei sisältynyt sähkömiehen eikä putkimiehen lasku.)

" Tuollainen seinien sisään tehty, suojaputketon asennus ei taida täyttää
- vaihdettavuuden
- eikä vuotovesien esillejohdettavuuden vaatimuksia"

Ehkä kyse oli pakkotilanteesta? Nuo vanhat putkentyngät ovat sen verran törröllään, että koolausta pitää paksuntaa hiukan että ne saisi piiloon seinän sisään. Mikä olisi ollut muu ratkaisu tuon alanurkan ongelman kohdalla?

"Kurkistusluukku siinä alakatossa pitää toki olla."

Jos sellainen on, niin sitä ei aukaise käytännössä kukaan koskaan. Meillä on asuntokohtaiset sulut lattialla olevan luukun alla ja joskus yhden vuodon jälkeen sovittiin, että niitä pitää tarkkailla säännöllisesti. Ei niitä kukaan käytännössä tarkkaile. Kaikki eivät edes huolehdi palovaroittimen patterin vaihdosta vaikka se on helppoa ja tiedetään että patteri tyhjenee säännöllisesti. Tähän verrattuna kattoluukkujen tarkkailut ovat utopiaa. Pari kertaa voidaan katsoa ja sen jälkeen ei enää ikinä kun "ei siellä kumminkaan ole mitään". Ja parin vuoden kuluttua koko asia on unohtunut. (Samaa psykologiaa kuin se että eniten kuolonkolareita sattuu tutuissa vähän liikennöidyissä rautateiden tasoristeyksissä. Ei sieltä kumminkaan tule junaa ja sadan ylistyksen jälkeen ylitys on muuttunut refleksiksi eikä sitä risteystä enää edes tiedosteta.)

ei tarvitse olla kirjoitti:

vaihdettava, vaan sen tulee olla helposti tarkastettava ja korjattava. Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea. Vuodon tulee tulla esiin nopeasti ja muovitetussa kuparissa se tulee, kunhan se on oikein asennettu, eli hanakulmia ei saa käyttää, vaan putki tuodaan pinnotteineen seinän läpi. Tuossa vielä määräys ja siihen liittyvä ohje, josta kannattaa katsoa kohta 5, koska nyt on kyse kytkentäjohdosta, eikä runkojohdosta.

"Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt
laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto
voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto
voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan
ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä."

"Ohje
Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
1) näkyville;
2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;
3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;
4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;
5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;
6) ryömintätilaan, jonka korkeus on vähintään 1,2 metriä; tai
7) maahan.
Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.
Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän
suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen,
selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.
Maahan sijoitettavan vesijohdon ei tarvitse olla vaihdettavissa
ilman kaivamista, ellei se sijaitse rakennuksen pohjalaatan alla
tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla esim. vilkas
liikenne."

Lue lisää

> Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea.

Jaa jaa, ja uusien pinta-asennusten liitokset vanhoihin, seinän sisään asennettuihin putkiin onnistuu rakenteita & vesieristyksiä rikkomatta...?

> "Ohje
> Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
> 1) näkyville;

Seinän sisälle asennettu vesijohto ei ole näkyvillä

> 2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;

Eipä näy suojaputkia, vaan "luomutyyliin" asennettua kuparia.

> 3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;

Eipä näy putkielementtiä tuossa... kyllä siihen on tulossa ihan joku levyrakenne vesieristys ja laatat päälle. "Helppo" huoltaminen tarkoittaa tässä tapauksessa seinän & vesieristyksen rikkomista ja taiteen sääntöjen mukaan tehtynä pitäisi kaikki seinät lattiakin tehdä uusiksi, niin ei tarvitsisi ottaa riskejä uuden & vanhen vesieristyksen liitosten kanssa. Mut teilläpäinhän ei tehdä taiteen eikä muidenkaan sääntöjen mukaan, se on jo tullut selväksi.

> 4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;

Alakattoot asennetut putket täyttävät vaatimuksen, seinään asennetut ei, ks. edellä

> 5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;

Ko. kuvassa ei ole kytkentäjohtoja... niissä voisikin pitkin hampain hyväksyä muovipinnoitetun kuparin "kaiken muun epäonnistuessa". Siis jos asennustila ei riitä muoviputkelle suojaputkessa.

> Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.

Tuohon on vaan aika paha askarrella vuotoveden keräyskuppeja (niin että ne toimisivatkin, kun putket on tuollaisia vänkyröitä) tai tiivistää lattiaa läpivientien ympäriltä....

Ps. ihan itsekkö teit/suunnittelit tuon räpellyksen? Ja palkkaakin sinulle maksetaan... verokortilla?

vai etkö muuta osaa kirjoitti:

> Tässä tapauksessahan lattiasta tulevien putkien muuttamista nykymääräysten mukaisiksi ei edellytetä, koska toimenpiteen laatu tai laajuus eivät ylety sinne asti.

Vanhat asennukset saa tietenkin olla ennallaan, mutta noin niinkuin lähtökohtaisesti uudet tehdään nykyisten määräysten mukaan, jos suinkin mahdollista. Käytännössä mm. putkien vaihdettavuudesta (rakenteita rikkomatta) joudutaan tinkimään esim. asennettaessa nousujohdot alkuperäiselle paikalle = alkuperäiseen hormikuiluun.

Mutta nyt on jäänyt epäselväksi, ovatko lattiasta tulevat nousut vanhoja vai uusia; "kaikki kuvassa näkyvät putket ovat uusia".

Jos myös nuo läpiviennit ovat uusia, niin ei hyvää päivää....

Jos taas vanhoja, niin läpiviennit tottakai saa olla... mutta eikö tuossa muka ole mitään muuta ratkaisua kuin asentaa kupariputkia seinän sisään, jolloin

- ne UUDET putket eivät ole vaihdettavissa (muutoin kuin pistämällä seinä paskaksi) = määräysten vastainen rakenne

- vuotovedet jäävät nalkkiin vesieristetyn seinän taakse = saavat mädättää seinän alajuoksua & tihkua ties minne viikko/kuukausitolkulla ennen kuin katastrofi paljastuu = määräysten & terveen järjen vastainen rakenne

Koska seinissä on koolaukset, tuonne olisi vallan mainiosti voinut laittaa muoviputkea suojaputkessa = putket vaihdettavissa ja vuotovedet saa johdettua näkyville kylppäriin = sallittu ratkaisu.

Lue lisää

"Mutta nyt on jäänyt epäselväksi, ovatko lattiasta tulevat nousut vanhoja vai uusia; "kaikki kuvassa näkyvät putket ovat uusia".

Jos myös nuo läpiviennit ovat uusia, niin ei hyvää päivää...."

Läpiviennit ovat 30 v vanhoja. Niihin on juotettu uudet muovipintaiset kupariputket. (Kirjoittelin edellistä vastausta suunnilleen samaan aikaan kuin sinäkin.)

Tässä tarkempi kuva läpivienneistä:
http://personal.inet.fi/koti/kx/sauna/lapivienti.jpg

räpellys kirjoitti:

> Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea.

Jaa jaa, ja uusien pinta-asennusten liitokset vanhoihin, seinän sisään asennettuihin putkiin onnistuu rakenteita & vesieristyksiä rikkomatta...?

> "Ohje
> Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
> 1) näkyville;

Seinän sisälle asennettu vesijohto ei ole näkyvillä

> 2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;

Eipä näy suojaputkia, vaan "luomutyyliin" asennettua kuparia.

> 3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;

Eipä näy putkielementtiä tuossa... kyllä siihen on tulossa ihan joku levyrakenne vesieristys ja laatat päälle. "Helppo" huoltaminen tarkoittaa tässä tapauksessa seinän & vesieristyksen rikkomista ja taiteen sääntöjen mukaan tehtynä pitäisi kaikki seinät lattiakin tehdä uusiksi, niin ei tarvitsisi ottaa riskejä uuden & vanhen vesieristyksen liitosten kanssa. Mut teilläpäinhän ei tehdä taiteen eikä muidenkaan sääntöjen mukaan, se on jo tullut selväksi.

> 4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;

Alakattoot asennetut putket täyttävät vaatimuksen, seinään asennetut ei, ks. edellä

> 5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;

Ko. kuvassa ei ole kytkentäjohtoja... niissä voisikin pitkin hampain hyväksyä muovipinnoitetun kuparin "kaiken muun epäonnistuessa". Siis jos asennustila ei riitä muoviputkelle suojaputkessa.

> Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.

Tuohon on vaan aika paha askarrella vuotoveden keräyskuppeja (niin että ne toimisivatkin, kun putket on tuollaisia vänkyröitä) tai tiivistää lattiaa läpivientien ympäriltä....

Ps. ihan itsekkö teit/suunnittelit tuon räpellyksen? Ja palkkaakin sinulle maksetaan... verokortilla?

Lue lisää

"Jaa jaa, ja uusien pinta-asennusten liitokset vanhoihin, seinän sisään asennettuihin putkiin onnistuu rakenteita & vesieristyksiä rikkomatta...?"

No ne putkethan ovat KATOSSA, josta ne jaetaan vesipisteille seinien sisällä, joten seiniin ei tarvitse koskea, vaan putkien hajotessa vanhat putket jäävät käyttämättömiksi seinän sisälle ja uusi kulkee pinnassa, joko ymmärrät? Tällöin määräys täyttyy muovipintaisella kuparillakin, koska vuoto tulee esille, eikä pääse rakenteisiin ja korjaus on helppo suorittaa.

"Eipä näy suojaputkia, vaan "luomutyyliin" asennettua kuparia."

Ei varmaankaan, koska jos katsot tarkkaan ja ymmärtäisit jostain jotain, niin näkisit, että uudet kuparit on juotettu lattianrajassa vanhoihin. Näin ollen vanhoja putkia on mahdoton tehdä määräysten mukaisiksi.

räpellys kirjoitti:

> Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea.

Jaa jaa, ja uusien pinta-asennusten liitokset vanhoihin, seinän sisään asennettuihin putkiin onnistuu rakenteita & vesieristyksiä rikkomatta...?

> "Ohje
> Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
> 1) näkyville;

Seinän sisälle asennettu vesijohto ei ole näkyvillä

> 2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;

Eipä näy suojaputkia, vaan "luomutyyliin" asennettua kuparia.

> 3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;

Eipä näy putkielementtiä tuossa... kyllä siihen on tulossa ihan joku levyrakenne vesieristys ja laatat päälle. "Helppo" huoltaminen tarkoittaa tässä tapauksessa seinän & vesieristyksen rikkomista ja taiteen sääntöjen mukaan tehtynä pitäisi kaikki seinät lattiakin tehdä uusiksi, niin ei tarvitsisi ottaa riskejä uuden & vanhen vesieristyksen liitosten kanssa. Mut teilläpäinhän ei tehdä taiteen eikä muidenkaan sääntöjen mukaan, se on jo tullut selväksi.

> 4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;

Alakattoot asennetut putket täyttävät vaatimuksen, seinään asennetut ei, ks. edellä

> 5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;

Ko. kuvassa ei ole kytkentäjohtoja... niissä voisikin pitkin hampain hyväksyä muovipinnoitetun kuparin "kaiken muun epäonnistuessa". Siis jos asennustila ei riitä muoviputkelle suojaputkessa.

> Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.

Tuohon on vaan aika paha askarrella vuotoveden keräyskuppeja (niin että ne toimisivatkin, kun putket on tuollaisia vänkyröitä) tai tiivistää lattiaa läpivientien ympäriltä....

Ps. ihan itsekkö teit/suunnittelit tuon räpellyksen? Ja palkkaakin sinulle maksetaan... verokortilla?

Lue lisää

"Ps. ihan itsekkö teit/suunnittelit tuon räpellyksen? Ja palkkaakin sinulle maksetaan... verokortilla?"

Hetkinen.... kyse on minun sauna- ja kylppärirempasta. Tietääkseni oma urakoitsijani tai hänen putkimiehensä ei ole keskustelemassa täällä. Olisi aika sattuma jos olisi.

Basaltti kirjoitti:

"Selkeä käsityön leima siinä ainakin on. Onko tämä todella uudisasennusta eli myös nuo lattian läpiviennit ovat uusia...?!?"

Lattian läpiviennit ovat 30 vuotta vanhoja. Putkimies kirosi niitä. Hän juotti nuo uudet putket niihin tynkiin jotka jäivät kun vanhat putket katkaistiin.

"...arvatenkin jossain pikkukaupungissa. Pääkaupunkiseudulla kyllä tuommoisen taideteoksen suunnittelijaa / valvojaa / urakoitsijaa pyöritettäisiin niskaperseotteella "katto - seinä - lattia - seinä - katto..."

Väärin arvattu. Tämä asunto on Helsingin kaupungin rajojen sisäpuolella. Myös minä maallikkona kysyin että miksi noin monimutkainen putkitusreitti.

Nuo "vaakaputket" ovat muuten sähkö- ja puhelinkaapeleita. (Ja vasemmanpuolimmainen kaarenpätkä on pelkkä kieppi joka roikkuu rimojen varassa. Sitä ei ole kytketty minnekään.)

Jos putkia ei kierrätetä katon kautta, niin silloin noihin vasemmanpuolimmaisiin putkiin pitäisi laittaa haaroitus ja vetää lisää putkia seinän sisällä (vaakasuoraan). Tai sitten ne pitäisi tuoda heti ulos jo vasemmassa alanurkassa.


"> Miksi kaikkia putkia ei voi upottaa?
Sitä sopii ihmetellä. On vaan tullut tavaksi käyttää pintaan asennettavia, kromattuja kupariputkia, koska kaikissa kohteissa putkien upottaminen betoni/tiili/"kananpaskaseinään" on liian kallista tai ei onnistu, koska seinä on liian ohut."

Tuohon kevytrakenteiseen seinään ne voisi upottaa. Jos on vuoto, niin se ei näy pesuhuoneen puolella laattojen ja vesierityksen läpi, mutta se näkysi seinän toisella puolella kastuneena tapettina. Putkimies itse pääsee helpommalla jos asentaa putket pinnalle. (Putkimies helpommalla merkinnee myös sitä että maksajalle tulee pienempi työlasku. Saneerausurakan hintaan ei sisältynyt sähkömiehen eikä putkimiehen lasku.)

" Tuollainen seinien sisään tehty, suojaputketon asennus ei taida täyttää
- vaihdettavuuden
- eikä vuotovesien esillejohdettavuuden vaatimuksia"

Ehkä kyse oli pakkotilanteesta? Nuo vanhat putkentyngät ovat sen verran törröllään, että koolausta pitää paksuntaa hiukan että ne saisi piiloon seinän sisään. Mikä olisi ollut muu ratkaisu tuon alanurkan ongelman kohdalla?

"Kurkistusluukku siinä alakatossa pitää toki olla."

Jos sellainen on, niin sitä ei aukaise käytännössä kukaan koskaan. Meillä on asuntokohtaiset sulut lattialla olevan luukun alla ja joskus yhden vuodon jälkeen sovittiin, että niitä pitää tarkkailla säännöllisesti. Ei niitä kukaan käytännössä tarkkaile. Kaikki eivät edes huolehdi palovaroittimen patterin vaihdosta vaikka se on helppoa ja tiedetään että patteri tyhjenee säännöllisesti. Tähän verrattuna kattoluukkujen tarkkailut ovat utopiaa. Pari kertaa voidaan katsoa ja sen jälkeen ei enää ikinä kun "ei siellä kumminkaan ole mitään". Ja parin vuoden kuluttua koko asia on unohtunut. (Samaa psykologiaa kuin se että eniten kuolonkolareita sattuu tutuissa vähän liikennöidyissä rautateiden tasoristeyksissä. Ei sieltä kumminkaan tule junaa ja sadan ylistyksen jälkeen ylitys on muuttunut refleksiksi eikä sitä risteystä enää edes tiedosteta.)

Lue lisää

> Tuohon kevytrakenteiseen seinään ne voisi upottaa. Jos on vuoto, niin se ei näy pesuhuoneen puolella laattojen ja vesierityksen läpi, mutta se näkysi seinän toisella puolella kastuneena tapettina.

Uppoasennukset tehdään suojaputkeen asennetulla muoviputkella. Suojaputken päät liitetään vesikalusteiden päässä vesitiiviisti hanakulmarasiaan, jolloin vuotovedet pukkaavat hanan juuresta seinälle

.... tai sitten putken toisesta päästä (jos se on alempana) pihalle. Niinpä suojaputkien "lähtöpäätkin" esim. jakotukin juurella pitää tehdä niin, että suojaputkesta tulviva vesi valuu näkyville eikä rakenteiden sisään.

Näin tehtynä uppoasennus täyttää määräykset, ml. putkien vaihdettavuus (liitokset auki, putki vedetään pois ja uusi työnnetään tilalle ...ainakin teoriassa pitäisi onnistua).

Noita muovipinnoitettuja kupariputkia käytetään hätävarana, kun on pakko asentaa kuparia rakenteisiin. Valokuvan mukaisessa tapauksessa muovipinnoituksesta ei ole mitään hyötyä, koska se ohjaa vuotovedet (kupariputken syöpyessä puhki) just pahinpaan mahdolliseen paikkaan eli seinärakenteeseen, vesieristeen taakse.

> Tähän verrattuna kattoluukkujen tarkkailut ovat utopiaa

Kattoluukuissa on kuitenkin se idea, että sieltä on kivempi paikantaa vuotopaikkaa kuin repiä heti koko katto auki, jos vesivuotoa epäillään.

jos ovat vuotaakseen kirjoitti:

> Tuohon kevytrakenteiseen seinään ne voisi upottaa. Jos on vuoto, niin se ei näy pesuhuoneen puolella laattojen ja vesierityksen läpi, mutta se näkysi seinän toisella puolella kastuneena tapettina.

Uppoasennukset tehdään suojaputkeen asennetulla muoviputkella. Suojaputken päät liitetään vesikalusteiden päässä vesitiiviisti hanakulmarasiaan, jolloin vuotovedet pukkaavat hanan juuresta seinälle

.... tai sitten putken toisesta päästä (jos se on alempana) pihalle. Niinpä suojaputkien "lähtöpäätkin" esim. jakotukin juurella pitää tehdä niin, että suojaputkesta tulviva vesi valuu näkyville eikä rakenteiden sisään.

Näin tehtynä uppoasennus täyttää määräykset, ml. putkien vaihdettavuus (liitokset auki, putki vedetään pois ja uusi työnnetään tilalle ...ainakin teoriassa pitäisi onnistua).

Noita muovipinnoitettuja kupariputkia käytetään hätävarana, kun on pakko asentaa kuparia rakenteisiin. Valokuvan mukaisessa tapauksessa muovipinnoituksesta ei ole mitään hyötyä, koska se ohjaa vuotovedet (kupariputken syöpyessä puhki) just pahinpaan mahdolliseen paikkaan eli seinärakenteeseen, vesieristeen taakse.

> Tähän verrattuna kattoluukkujen tarkkailut ovat utopiaa

Kattoluukuissa on kuitenkin se idea, että sieltä on kivempi paikantaa vuotopaikkaa kuin repiä heti koko katto auki, jos vesivuotoa epäillään.

Lue lisää

"Kattoluukuissa on kuitenkin se idea, että sieltä on kivempi paikantaa vuotopaikkaa kuin repiä heti koko katto auki, jos vesivuotoa epäillään."

Ai semmoinen idea! Ei siitä luukusta pää mahdu, että ilmeisesti sitten jollain tähystysinstrumentilla.

Jos putkivuotoja tulee, niin luulisi että niitä tulee niihin putkiin joilla on ikää yli 30 v enemmän kuin nykyisillä uusilla putkilla. En ole kovin huolestunut siitä että nuo suorat uudet putket toisivat murhetta. Todennäköisempää on että lattialaatan sisällä tai alla oleviin ikivanhoihin putkiin tulee aikaisemmin vikaa.

jos ovat vuotaakseen kirjoitti:

> Tuohon kevytrakenteiseen seinään ne voisi upottaa. Jos on vuoto, niin se ei näy pesuhuoneen puolella laattojen ja vesierityksen läpi, mutta se näkysi seinän toisella puolella kastuneena tapettina.

Uppoasennukset tehdään suojaputkeen asennetulla muoviputkella. Suojaputken päät liitetään vesikalusteiden päässä vesitiiviisti hanakulmarasiaan, jolloin vuotovedet pukkaavat hanan juuresta seinälle

.... tai sitten putken toisesta päästä (jos se on alempana) pihalle. Niinpä suojaputkien "lähtöpäätkin" esim. jakotukin juurella pitää tehdä niin, että suojaputkesta tulviva vesi valuu näkyville eikä rakenteiden sisään.

Näin tehtynä uppoasennus täyttää määräykset, ml. putkien vaihdettavuus (liitokset auki, putki vedetään pois ja uusi työnnetään tilalle ...ainakin teoriassa pitäisi onnistua).

Noita muovipinnoitettuja kupariputkia käytetään hätävarana, kun on pakko asentaa kuparia rakenteisiin. Valokuvan mukaisessa tapauksessa muovipinnoituksesta ei ole mitään hyötyä, koska se ohjaa vuotovedet (kupariputken syöpyessä puhki) just pahinpaan mahdolliseen paikkaan eli seinärakenteeseen, vesieristeen taakse.

> Tähän verrattuna kattoluukkujen tarkkailut ovat utopiaa

Kattoluukuissa on kuitenkin se idea, että sieltä on kivempi paikantaa vuotopaikkaa kuin repiä heti koko katto auki, jos vesivuotoa epäillään.

Lue lisää

Yritä nyt ymmärtää, että putken ei tarvitse olla vaihdettavissa.

"Valokuvan mukaisessa tapauksessa muovipinnoituksesta ei ole mitään hyötyä, koska se ohjaa vuotovedet (kupariputken syöpyessä puhki) just pahinpaan mahdolliseen paikkaan eli seinärakenteeseen, vesieristeen taakse."

Kuvahan on siitä alkuperäisestä asennuksesta, jota tuon remontin yhteydessä ei tarvitse muuttaa, joten ei sitä tuon paremmin voi tehdä.

Alkuperäinen kysymys oli miten putket voi viedä vesipisteille. Niinkuin 1.vastauksessa lukee, ne voi viedä joko muovikuparilla tai pexillä seinien sisällä ja tehdä liitokset kattoon. Oikein tehtynä se täyttää määräykset.

ei tarvitse olla kirjoitti:

vaihdettava, vaan sen tulee olla helposti tarkastettava ja korjattava. Tuossa tapauksessa se on helppo korjata, koska uuden vesijohdon voi tehdä pintaan ja näin seinärakenteisiin ei tarvitse koskea. Vuodon tulee tulla esiin nopeasti ja muovitetussa kuparissa se tulee, kunhan se on oikein asennettu, eli hanakulmia ei saa käyttää, vaan putki tuodaan pinnotteineen seinän läpi. Tuossa vielä määräys ja siihen liittyvä ohje, josta kannattaa katsoa kohta 5, koska nyt on kyse kytkentäjohdosta, eikä runkojohdosta.

"Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt
laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto
voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto
voidaan helposti tarkastaa ja korjata. Märkätilan lattiaan
ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä."

"Ohje
Vesijohto asennetaan esimerkiksi seuraavasti:
1) näkyville;
2) suojaputkeen siten, että johdon vaihtaminen on mahdollista;
3) pystyjakojohdot märkätilan ulkopuolelle helposti avattavaan
tilaan, esimerkiksi kerroskohtaiset huolto-ovet tai helposti
avattavat putkielementit;
4) helposti irrotettavan rakenneosan, kuten esimerkiksi alaslasketun
katon, verhokotelon tai kaappien ala- tai yläpeitelevyjen
taakse;
5) vesikalusteiden kytkentäjohdot seinärakenteeseen siten, että
mahdollinen vesivuoto ei tunkeudu rakenteeseen ja siten, että
vuoto voidaan helposti havaita;
6) ryömintätilaan, jonka korkeus on vähintään 1,2 metriä; tai
7) maahan.
Vesivuotojen havaitsemiseksi käytetään rakenteellisia ratkaisuja,
joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Pystyjakojohtojen yhteydessä
vuodonilmaisimia sijoitetaan jokaisen kerroksen kohdalle niin,
että vuotovettä ei pääse laattaan ja sen läpivientiin.
Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän
suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen,
selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.
Maahan sijoitettavan vesijohdon ei tarvitse olla vaihdettavissa
ilman kaivamista, ellei se sijaitse rakennuksen pohjalaatan alla
tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla esim. vilkas
liikenne."

Lue lisää

"Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku."

Jos kylpyhuoneeni katossa on tarkastusluukku, niin sitä kukaan _ei_ aukaise jos vuota ei ole. Jos vuoto on, niin kattopaneeli on vettynyt. Tällöin toimintamalli on tämä:

Jos kattopaneeli on vettynyt, niin korjaaja aukaisee luukun. Hän toteaa luukun kautta että putki vuotaa joka tiedetään kyllä muutenkin. Se on korjattava. Jotta putkeen pääsee käsiksi, niin kattopaneeli on kuitenkin purettava. Ja vaikka vuotokohtaan pääsisi käsiksi luukun kautta, niin paneeli on kuitenkin vaihdettava koska se on vettynyt.

Idiootin touhua pienissä tiloissa.

Ehdotan että omasta kattoluukustani tehdään 1650 x 1850 mm kokoinen. Silloin se on vähintään 500 x 500 mm kokoinen. Ehdotan että kyseinen luukku on avattavissa kirveen avulla. Jos paneeli on vettynyt, niin en minä sitä samaa paneelia enää takaisin laita. Kattopaneeli on halpaa ja helposti uudelleen asennettavissa. Aivan naurettavaa nähdä lisävaivaa luukkuviritelmien tekemisessä jos katto on pieni ja vuoto on kuitenkin erittäin epätodennäköinen.

Ja vielä selkeästi merkitty? Punakeltainen kylttikö että tässä on luukku? Mitä selkeämpi merkintä, sitä epätyylikkäämpi kylppäri.

-----

Putket tulee pinta-asennuksena. Ne saa kyllä aika tyylikkäästi jos sen suunnittelee kunnolla. Se mitä putkimies piirsi, oli hirvitys.) Pyyhekuivaimiakin on sellaisia malleja, josta kiertoveden saa tulemaan ja menemään yläkautta suoraan katosta lasketuista putkista. Itselleni ajattelin laittaa tikapuumallisen ja sen pystypalkin sisälle tulee erillinen 15 mm syöttöputki jolla vesi tulee kuitenkin "alareunaan" mutta kuivaimen sisällä:
http://www.sentakia.com/lc_mallit/lc_35.htm
Nettiversiossa ei ole esitelty tuota syöttöputkea mutta painetussa esitteessä se on esitelty.

Basaltti kirjoitti:

"Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku."

Jos kylpyhuoneeni katossa on tarkastusluukku, niin sitä kukaan _ei_ aukaise jos vuota ei ole. Jos vuoto on, niin kattopaneeli on vettynyt. Tällöin toimintamalli on tämä:

Jos kattopaneeli on vettynyt, niin korjaaja aukaisee luukun. Hän toteaa luukun kautta että putki vuotaa joka tiedetään kyllä muutenkin. Se on korjattava. Jotta putkeen pääsee käsiksi, niin kattopaneeli on kuitenkin purettava. Ja vaikka vuotokohtaan pääsisi käsiksi luukun kautta, niin paneeli on kuitenkin vaihdettava koska se on vettynyt.

Idiootin touhua pienissä tiloissa.

Ehdotan että omasta kattoluukustani tehdään 1650 x 1850 mm kokoinen. Silloin se on vähintään 500 x 500 mm kokoinen. Ehdotan että kyseinen luukku on avattavissa kirveen avulla. Jos paneeli on vettynyt, niin en minä sitä samaa paneelia enää takaisin laita. Kattopaneeli on halpaa ja helposti uudelleen asennettavissa. Aivan naurettavaa nähdä lisävaivaa luukkuviritelmien tekemisessä jos katto on pieni ja vuoto on kuitenkin erittäin epätodennäköinen.

Ja vielä selkeästi merkitty? Punakeltainen kylttikö että tässä on luukku? Mitä selkeämpi merkintä, sitä epätyylikkäämpi kylppäri.

-----

Putket tulee pinta-asennuksena. Ne saa kyllä aika tyylikkäästi jos sen suunnittelee kunnolla. Se mitä putkimies piirsi, oli hirvitys.) Pyyhekuivaimiakin on sellaisia malleja, josta kiertoveden saa tulemaan ja menemään yläkautta suoraan katosta lasketuista putkista. Itselleni ajattelin laittaa tikapuumallisen ja sen pystypalkin sisälle tulee erillinen 15 mm syöttöputki jolla vesi tulee kuitenkin "alareunaan" mutta kuivaimen sisällä:
http://www.sentakia.com/lc_mallit/lc_35.htm
Nettiversiossa ei ole esitelty tuota syöttöputkea mutta painetussa esitteessä se on esitelty.

Lue lisää

juuri kylppärin kattoa. Tärkein asiahan tuossa on se, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin, vaan tulee luotettavasti ja ennen kaikkea ajoissa esiin, eli ihan turha ruveta saivartelemaan.

Hanakulmarasiat ja moni muu asia ovat sellaisia joista en ollut ennen edes kuullut. Tässä on yksi hanakulmarasiaesite animaatioineen:
http://www.uponor.fi/templates/Page.aspx?id=8800

Edellyttääkö noiden käyttö muoviputkien käyttöä?

Mitä valvojaan tulee, niin valvojaksi merkittiin sopimukseen isännöitsijä joka on maallikko näissä asioissa. Ote isännöitsijän sähköpostista minulle:
"*******, Uudenmaan Kiinteistöyhdistyksestä, sanoi minulle kerran, että tärkeitä on noudattaa tuotevalmistajan ohjeita ja laskea/todeta eristysaineenmenekki lattiaan ja seiniin. Joten se siitä valvonnasta."

Eipä siinä enempää rahaa mene, jos putket piiloon laittaa. Materiaali on halvempaa, eikä se ole niin tarkkaa miten putket seinän sisällä menevät. Jos on ammattitaitoinen putkari, eikä mikään juuri koulusta päässyt urvelo, niin hänen pitäisi kyllä tietää, miten putket saa asentaa. Rakennusmestareitakin on monenlaisia ja veikkaanpa, että ikänsä suurilla uudisrakennuksilla töissä ollut mestari tietää vähemmän saneerauksesta, kuin 10v saneeraushommia tehnyt putkari.

Seinän sisäänhän ei saa niitä liittimiä jättää, vaan kaikki liitokset pitää tehdä kattoon ja putkenkin pitää suojaputkineen olla yksimittainen, joten vesivahingon vaaraa ei ole. Tämäkin on kirjoitettu jo ensimmäisissä viesteissä.

Kupari on tarkka vedenlaadusta ja jos siinä on ongelmia, niin se ei ole kovinkaan pitkäikäinen. Sen takia muovi on nykypäivänä ensisijainen materiaali.

Jos noita hanakulmarasioita meinaa käyttää, niin silloin täytyy käyttää muovia. Se olisi paras ratkaisu, jos tilaa on riittävästi.

ggpfpfpfpf kirjoitti:

Eipä siinä enempää rahaa mene, jos putket piiloon laittaa. Materiaali on halvempaa, eikä se ole niin tarkkaa miten putket seinän sisällä menevät. Jos on ammattitaitoinen putkari, eikä mikään juuri koulusta päässyt urvelo, niin hänen pitäisi kyllä tietää, miten putket saa asentaa. Rakennusmestareitakin on monenlaisia ja veikkaanpa, että ikänsä suurilla uudisrakennuksilla töissä ollut mestari tietää vähemmän saneerauksesta, kuin 10v saneeraushommia tehnyt putkari.

Seinän sisäänhän ei saa niitä liittimiä jättää, vaan kaikki liitokset pitää tehdä kattoon ja putkenkin pitää suojaputkineen olla yksimittainen, joten vesivahingon vaaraa ei ole. Tämäkin on kirjoitettu jo ensimmäisissä viesteissä.

Kupari on tarkka vedenlaadusta ja jos siinä on ongelmia, niin se ei ole kovinkaan pitkäikäinen. Sen takia muovi on nykypäivänä ensisijainen materiaali.

Jos noita hanakulmarasioita meinaa käyttää, niin silloin täytyy käyttää muovia. Se olisi paras ratkaisu, jos tilaa on riittävästi.

Lue lisää

Urakoitsija kävi paikan päällä muista syitä. Samalla kysyin upotettavista hanakulmista ja muoviputkista. Urakoitsija ei ollut putkien asiantuntija, mutta hän kysyi omalta putkimieheltään ja soitti myöhemmin perään. Putkimies oli kuulema sanonut että metalliputkia ja muoviputkia ei saa yhdistää. Tai voi sen tehdä mutta tulee todella kalliiksi kuin "kaikki" pitää vaihtaa. En tiedä mitä hän sillä "kaikella" tarkoitti. (Olin sellaisessa tilanteessa jossa syvempi keskustelu oli hankalaa.)

Basaltti kirjoitti:

Urakoitsija kävi paikan päällä muista syitä. Samalla kysyin upotettavista hanakulmista ja muoviputkista. Urakoitsija ei ollut putkien asiantuntija, mutta hän kysyi omalta putkimieheltään ja soitti myöhemmin perään. Putkimies oli kuulema sanonut että metalliputkia ja muoviputkia ei saa yhdistää. Tai voi sen tehdä mutta tulee todella kalliiksi kuin "kaikki" pitää vaihtaa. En tiedä mitä hän sillä "kaikella" tarkoitti. (Olin sellaisessa tilanteessa jossa syvempi keskustelu oli hankalaa.)

Lue lisää

muovisia hanakulmarasioita ei saa käyttää kuparin kanssa. Muuten kyllä muovia ja metallia saa yhdistää. Kuparia ei saa olla virtaussuunnassa ennen galvanoitua, mutta tuossahan ei siitä ole kyse.

varmaan, että kirjoitti:

muovisia hanakulmarasioita ei saa käyttää kuparin kanssa. Muuten kyllä muovia ja metallia saa yhdistää. Kuparia ei saa olla virtaussuunnassa ennen galvanoitua, mutta tuossahan ei siitä ole kyse.

Lue lisää

Alan epäillä että kyseinen putkimies hallitsee vain yhdenlaisen asennustavan jota tuputtaa puoliväkisin joka paikkaan. Valitsemani pyyhekuivankin oli kuulema aivan vääränlainen. Syynä vääränlaisen liityntä putkiin.

Goolasin vähän ja löysin tällaista:
http://wiki.answers.com/Q/How_do_you_attach_plastic_to_copper_plumbing

Eli meneekö liitos conex-liittimillä? Tässä on animaatioitakin miten liitokset tehdään, joskin metalli/metalli-liitoksena:
http://www.ibpconex.co.uk/

Ihmettelen edelleenkin että mikä kaikki menee uusiksi kun seinä on edelleen tässä tilassa eli pelkät nousuputket on juotettu paikoilleen:
http://personal.inet.fi/koti/kx/sauna/seina.jpg

Olen valokuvannut joka työvaiheen jotta jälkikäteen tiedän missä putket kulkevat. Eiköhän ne käy piirustuksista.

Esim. hiostumisongelma ja moni muu asia on sellainen josta minulla ei ole ollut ennen mitään tietoa.

Putket tulevat pinta-asennuksena. Upotus olisi mennyt muutenkin käytännössä kovin hankalaksi ja kalliiksi kun kuulema osa rakenteissa olevista valmiista metalliputkista olisi pitänyt vaihtaa muovisiin. Putket voidaan upottaa kuitenkin kattopaneelin alle ja sieltä otetaan alasvedot pintavetoina käyttöpisteisiin. Ihan hyvä kompromissi.