Kannattaako maahanmuuttajan oppia?

Jyväskylän yliopiston tutkijat Minna Suni ja Mirja Tarnanen kirjoittavat Helsingin Sanomissa 11.8. maahanmuuttajien kieli- ym. taidoista. Teksti on juuri sellaista kapulakieltä kuin odottaa saattaa, mutta luulen, että kysymys on mm. seuraavista seikoista:

"Useimmilla maahanmuuttajilla ymmärtämistaidot ovat vahvimmat ja puhuminen sujuu kirjoittamista paremmin."

Edelläoleva tarkoittanee, että kyseessä ovat lähinnä afrikkalaiset maahanmuuttajat ja että he osaavat puhua omaa kieltään mutta eivät lukea eivätkä kirjoittaa.

"Kurssilaisten taidot (suomenkielen opetuksessa), tarpeet ja oppimiskulttuurit ovat hyvin erilaiset. Toisten on ensin tutustuttava opiskelustrategioihin tai opittava lukemaan ja kirjoittamaan, kun toiset tarvitsevat heti omaan ammattialaansa liittyvää suomen suullista ja kirjallista taitoa."

Mitä se on? Luku-, kirjoitus- ja kielitaidoton afrikkalainen on ensin saatava motivoiduksi ymmärtämään, että hänen pitäisi oppia lukemaan ja kirjoittamaan.

Tilanne on jokseenkin sama kuin suomalaisilla 150 vuotta sitten; heidät opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan tuomalla heidät vasten omaa tahtoa kouluun. Motivaatiota annettiin suomalaisille mm. karttakepillä, tervapampulla, tukkapöllyllä, nälkäkuurilla ja naimaluvattomuudella (kts. Aleksis Kivi:"Seitsemän veljestä"). Nämä motivaatiometodit eivät ole enää muodissa niiden tehokkuudesta huolimatta. Ihmettelenkin, miksi afrikkalainen pitäisi tarpeellisena oppia itselleen käsittämättömiä ja vaikeita asioita, kun on asunto, ruoka, vapaus mennä ja tulla, käyttörahaa ja naimalupa jo valmiina.

"Myös työnantajien kannattaa osallistua koulutuksen järjestämiseen. Maahanmuuttajien ammatillista kielitaitoa on hyvä tukea suoraan työelämään kytkeytyvällä täsmäkoulutuksella. Suomalaisetkin työntekijät kaipaavat usein ohjausta monikulttuuristuvissa työyhteisöissä toimimiseen.
---
On varmistettava, ettei kielitaitovaatimusta aleta käyttää syrjinnän keinona eli kriteerinä, jonka varjolla ammatillinen osaaminen jätetään tunnistamatta ja tunnustamatta."

Mitähän se tarkoittaa? Ainakin sitä, että Minna ja Mirja eivät kamppaile työpaikoista yksityisillä markkinoilla. He olettavat työnantajien palkkaavan kilvaten maahanmuuttajia, joille pitää palkan lisäksi ensimmäiseksi ryhtyä antamaan maksullista täsmä- ym. koulutusta. Ja jottei työnantajien into pursuaisi yli äyräiden, myös suomalaisille, vanhoille työntekijöille on ryhdyttävä antamaan maksullista ohjausta maahanmuuttajien takia. Lisäksi on varmistettava, että kielitaidottomuutta ei saa käyttää syrjinnän kriteerinä.

"Painoarvoa tulisi olla myös maahanmuuttajien suomen kielen taidon itsearvioinnilla."

Mitä se tarkoittaa? En tiedä.

"Samoin on tärkeää huomioida muiden kielten taito: maahanmuuton myötä Suomessa on nykyään runsaasti esimerkiksi venäjän-, viron-, espanjan-, bengalin- ja kiinantaitoista väkeä. Tätäkin kielitaitovarastoa on syytä hyödyntää."

Mitä kirjoittajat tällä tarkoittavat? Käsittääkseni Suomessa on ollut ennenkin venäjää, viroa ja espanjaa puhuvia kohtalaisen tarpeen tyydyttämiseen. Bengalinkielestä en osaa sanoa. Käykö Suomi paljonkin kauppaa esimerkiksi bengalinkielisten maiden kanssa? Millaista hyötyä Suomelle on kiinankielentaitoisista, jos he eivät osaa suomea?

Olisi luullut, että M&M mainitsisivat Suomen nykyisessä kielitaitovarastossa olevan myös runsaasti somalin-, irakin-, iranin-, turkin-, marokon-, afganistanin- ja arabiankielien taitoa.