Runonurkka kahdestoista (se entinen)

tulenlieskat

Runonurkassa jo viiskyt runoa
aivan ihastuttavan upeanlaista.
Arjen touhuista punottua
ajatusta siinä monenlaista.
Runonurkkassa kai tavataan
miettien,kirjoittain ja lukien.
Ovi runonmaahan avataan
hiljaa hiuksiakin sukien.

Jatketaanko vanhaan malliin
runonurkan istujaisia?
Kurkataanko tuttuun talliin
pollen rouskuttajaisia.
Syksyn tuuli heiluttaa
ajatukset monet vauhtiin.
Nurkan keinua keinuttaa
tavujensa hyvään tahtiin.

52

570

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tulenlieskat

      ja nyt sitten jo tuplana pomppii. Anteeksi vain mokoma tuputus.

    • minut vieköön
      hulluko'ma lieköön
      tulenliskat keinutti
      Venetsiaan heilutti
      toki siellä kävin
      monta siellä näjin
      kanavaa ja toria
      gondoolilla seilasin
      lauluansa kuuntelin
      gondolieerinkin
      hän esitteli vielä talon
      kodin Marco Polon.

      • tulenlieskat

        Matkaan joutui poloinen
        oli haahuilian oloinen.
        Hauskaa oli matkalla siellä
        kulkea veden antoisalla tiellä.
        Unohtui jo keinutus kumma
        kaartui taivas tumma
        ylle ajatusmatkan hienon
        tuntien tuulen vienon.
        Jjoutavalle iloa antain
        uuteen maailmaan kantain.
        Kiitos kivasta retkestä
        vauhdikkaasta ilon hetkestä.


      • ajastin
        tulenlieskat kirjoitti:

        Matkaan joutui poloinen
        oli haahuilian oloinen.
        Hauskaa oli matkalla siellä
        kulkea veden antoisalla tiellä.
        Unohtui jo keinutus kumma
        kaartui taivas tumma
        ylle ajatusmatkan hienon
        tuntien tuulen vienon.
        Jjoutavalle iloa antain
        uuteen maailmaan kantain.
        Kiitos kivasta retkestä
        vauhdikkaasta ilon hetkestä.

        Aamu pimeä
        ajatus
        hötkyen
        kulkee.
        Päivä valon
        myötä sen
        kirkastaa
        jos muistaa.


      • ajastin kirjoitti:

        Aamu pimeä
        ajatus
        hötkyen
        kulkee.
        Päivä valon
        myötä sen
        kirkastaa
        jos muistaa.

        Mättäällä istuin ja mietin
        marjaa etsin, aikaa vietin.
        Taidot katos, jouduin ulos
        tunnit juoksin, turha tulos.

        Ennen metsä ruokaa antoi
        kukapa muuten eteen kantoi?
        Taidot oli, niillä hankki
        auttanut ei "vippi-pankki."
        Vaisto kertoi paikat hyvät
        vuoden erot varsin syvät
        keväästä kesää seurattiin
        niistä paljon pääteltiin:
        veikö halla, kuivui kasvu?
        Missähän sato nyt uinui?

        Väärää maastoa runttasin
        uutta suuntaa valitsin.
        Eipähän luonto hyljännyt -
        oli vain valintaa käyttänyt.
        Helposti ämpärit täyttyi
        onnikin siinä näyttäytyi.


    • Katson koivikkoa tuossa,
      keltasävyisenä loistaa,
      mukaan ruskeaa jo tullut,
      kuoloa jo odottaa.
      Ei vaan kuole,
      lepoon kiiruhtaa,
      lumen valkean hunnun,
      päälle juurten - suojaksensa saa.

      Niin käy luonnossa kaiken,
      marjat, sienet joutukaa,
      kohta ohi aikanne jo on,
      kinos peittää tienoon,
      lumi suojaan tulevalle antaa.
      Vielä ehdit korin kanssa metsään mennä,
      sadon talteen ottaa.

      Karhut koloihinsa kömpii,
      niin myös tekee ihminen ,
      kerää, säilöö, pakastaa,
      sitten onkin aika, lepohetki viettää.
      Kodin lämpöön hellään,
      pesään omaan,
      kainaloon rakkaimman,
      hyvä olo, lämmin hellä,
      näin on nyt ihmisen.

      Vielä tovi syksyn ruskaa,
      seurata näin voimme me,
      loskan ,pimeyden ohi,
      pian aika meidät vie.
      Lunta valkoista jo maassa,
      silloin mieli hyvä on.
      Pakkanen vaik paukkuis kuinka,
      lämmintä on olo ihmisen.

    • tuulivei

      Ihan vähän,
      aivonystyröitä,
      voimistelutin.
      Sama se minne
      runonsa rustaa.

      Se toinen,
      oli rakkautta täynnä,
      Hyvä niin.
      Omat amorit,
      lentävät jossain.
      Ja toisaalta,
      tännekin sopii tunne syvä.
      Ja ruostunut
      runosuoni.

      • Pirkko 3

        Syksyn värit
        -oranssit ja punaiset,

        Mielialat
        -surut ja salat.

        Tunnetilat
        -inhoat..rakastat.

        Vuoden ajat
        -suuri rikkaus!

        Kaunein lause
        -joko sen sanoin?


      • ajatteliana
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Syksyn värit
        -oranssit ja punaiset,

        Mielialat
        -surut ja salat.

        Tunnetilat
        -inhoat..rakastat.

        Vuoden ajat
        -suuri rikkaus!

        Kaunein lause
        -joko sen sanoin?

        Eilinen muistoissa
        tämäpäivä erilaista.
        Ennen hitaampi meno
        nyt ei perässäkään ehdi.
        Mihin vie kiire
        entä kun pysähtyy
        mitä tapahtuu.
        Miksi teemme
        elämäämme
        vahinkoa.


      • Seku
        ajatteliana kirjoitti:

        Eilinen muistoissa
        tämäpäivä erilaista.
        Ennen hitaampi meno
        nyt ei perässäkään ehdi.
        Mihin vie kiire
        entä kun pysähtyy
        mitä tapahtuu.
        Miksi teemme
        elämäämme
        vahinkoa.

        - Kilpaileva firma on ovensa avannut.
        -Jotakin sellaista oon palstalla havainnut.

        - Kahvipirtti vanha on suosionsa näyttänyt,
        -vaikkei oo Kajavaa apuna käyttänyt.

        - Lämmin on tulenlieskan tuvassa takka
        - ja runoilija täällä on jokainen akka.

        - Annetaan palaa ja rustataan runoja,
        - tääl ei ole kukaan juonien punoja.


      • Atolfia
        Seku kirjoitti:

        - Kilpaileva firma on ovensa avannut.
        -Jotakin sellaista oon palstalla havainnut.

        - Kahvipirtti vanha on suosionsa näyttänyt,
        -vaikkei oo Kajavaa apuna käyttänyt.

        - Lämmin on tulenlieskan tuvassa takka
        - ja runoilija täällä on jokainen akka.

        - Annetaan palaa ja rustataan runoja,
        - tääl ei ole kukaan juonien punoja.

        vaan jatketaan näitä runoja.
        Kerrotaan syvimpiä tuntoja
        ja näitä elämän iloja.

        Oi kuinka tämä syksyinen sää,
        mieltä ihanasti viihdyttää.
        Aurinko kirkkaana helottaa,
        lämpöä vieläkin antaa.

        Ilolla ja nautinnolla
        istuskelen koivun alla.
        Orava tuoss ihmettelee,
        suurin silmin katselee.

        Lintujakin tullut on,
        päässet "lapset "lentohon.
        Västäräkit pienen, pienet
        ilokseni ilmestyneet.

        Kohta poies muuttavat,
        lämpimään ne tahtonevat.
        Jäähän sentään varpuset
        sekä talitiaiset.

        Luonto paras ystävämme,
        sieltä voimaa ammennamme.
        Joka päivä jotain uutta,
        kuka kaipaisikaan muuta.

        Myöhään taas mä kirjoittelen,
        päivän havaintoja mietiskelen.
        Hyvää Yötä juttuin punojille,
        sekä juttuin lukijoille.


      • Katseliaja
        Atolfia kirjoitti:

        vaan jatketaan näitä runoja.
        Kerrotaan syvimpiä tuntoja
        ja näitä elämän iloja.

        Oi kuinka tämä syksyinen sää,
        mieltä ihanasti viihdyttää.
        Aurinko kirkkaana helottaa,
        lämpöä vieläkin antaa.

        Ilolla ja nautinnolla
        istuskelen koivun alla.
        Orava tuoss ihmettelee,
        suurin silmin katselee.

        Lintujakin tullut on,
        päässet "lapset "lentohon.
        Västäräkit pienen, pienet
        ilokseni ilmestyneet.

        Kohta poies muuttavat,
        lämpimään ne tahtonevat.
        Jäähän sentään varpuset
        sekä talitiaiset.

        Luonto paras ystävämme,
        sieltä voimaa ammennamme.
        Joka päivä jotain uutta,
        kuka kaipaisikaan muuta.

        Myöhään taas mä kirjoittelen,
        päivän havaintoja mietiskelen.
        Hyvää Yötä juttuin punojille,
        sekä juttuin lukijoille.

        Pieni poika
        korvallistaan raapi
        polkuautonsa alle
        miettivänä katseli.
        Loihe sitten lausumaan
        öljyt valuu, valuu ne
        siks en jaksanut poleskella.
        Nyt tartten jäätelöö.


    • Pekasos

      Hukassa on runon rytmi,
      siksi nousee mulla kytkin.

      Voitaisiko opiskella,
      runomittaa petraella?
      Onko liikaa pyydetty,
      onko liikaa kysytty?

      Runoa niin ontuvaista
      haluaa tää ukko laistaa,
      mutta joskus uudelleen
      kurkkaan
      vaikk en suudellen.

      Runon rytmi kunniaan!
      Sitä minä pyydän vaan.

      • tulenlieskat

        Hukassa rytmi, ei lainkaan
        ontumistako huomasit,
        oi minkä piston sainkaan
        noin kun runojamme soimasit.

        Runomitta oma jokaisella
        se kunniakkaana loistaa.
        Näin yhdessä kirjoitella
        runoa mutkatonta toistaa.

        Voi niiata,kumartaa, ontua,
        runot nurkan hyvin täällä.
        Niihin säilötty arjentuntua
        turha kysymys siis päällä.

        Runonurkassa ei arvostella
        tehdyistä vaan nautitaan.
        Muualla voi kai opiskella
        ukkokulta, pyydän vaan.

        Jokaiselle oma juttu tää
        kertoilla saa ilman rajaa.
        Nurkka mieltä lämmittää
        tarvinneeko petrausmajaa...


      • Syksyistä
        tulenlieskat kirjoitti:

        Hukassa rytmi, ei lainkaan
        ontumistako huomasit,
        oi minkä piston sainkaan
        noin kun runojamme soimasit.

        Runomitta oma jokaisella
        se kunniakkaana loistaa.
        Näin yhdessä kirjoitella
        runoa mutkatonta toistaa.

        Voi niiata,kumartaa, ontua,
        runot nurkan hyvin täällä.
        Niihin säilötty arjentuntua
        turha kysymys siis päällä.

        Runonurkassa ei arvostella
        tehdyistä vaan nautitaan.
        Muualla voi kai opiskella
        ukkokulta, pyydän vaan.

        Jokaiselle oma juttu tää
        kertoilla saa ilman rajaa.
        Nurkka mieltä lämmittää
        tarvinneeko petrausmajaa...

        Syksyn värit
        kuin hetket
        elämässä,
        talveen kohta
        kääntyilee.
        Sekahelmi värityksin
        kuin elontie.
        Kauneutta hohtavaa
        tummuutta puhuvaa
        syksyn helminauha.


      • tuuli*
        Syksyistä kirjoitti:

        Syksyn värit
        kuin hetket
        elämässä,
        talveen kohta
        kääntyilee.
        Sekahelmi värityksin
        kuin elontie.
        Kauneutta hohtavaa
        tummuutta puhuvaa
        syksyn helminauha.

        Pusuja nyt saat sä multa
        säästä itte suutelos
        senkin kumma Pegasos.
        Kas hyppää sitten ratsus selkään
        ei tääll`kukaan moista pelkää.
        Korvista sua otan kiinni
        suukko otsaas ihan fiini!

        Pidä hyvänäs:D


      • tuulivei

        Äsken runon rustasin,
        pitkä häntä kainalossa.
        Jossa Pekasokselta,
        rytmejäni kyselin.

        Mutta sitten voitti järki.
        Hui, hai ja sillä viisiin.
        Ihanasti runo hyppi,
        sinne sekä tänne.

        Sääli sitä rytmi raukkaa,
        joka runojani haukkaa.
        Vaikka opit onkin saatu,
        lisää elämältä taattu.


      • Seku
        tuulivei kirjoitti:

        Äsken runon rustasin,
        pitkä häntä kainalossa.
        Jossa Pekasokselta,
        rytmejäni kyselin.

        Mutta sitten voitti järki.
        Hui, hai ja sillä viisiin.
        Ihanasti runo hyppi,
        sinne sekä tänne.

        Sääli sitä rytmi raukkaa,
        joka runojani haukkaa.
        Vaikka opit onkin saatu,
        lisää elämältä taattu.

        - Älähän nyt ukkokulta arvostele meitä !
        - Älä myöskään runonurkkaa täysin taakses heitä !
        - Tänne mahtuu monen moista riimittely tyyliä,
        - proosaa, sekä romantiikkaa giggaavaista lyyliä.
        - Runonurkan nurkkaan ei saa ketään meistä panna!
        - Kielteisyys ei täällä koskaan yhtään mitään anna.


      • Seku kirjoitti:

        - Älähän nyt ukkokulta arvostele meitä !
        - Älä myöskään runonurkkaa täysin taakses heitä !
        - Tänne mahtuu monen moista riimittely tyyliä,
        - proosaa, sekä romantiikkaa giggaavaista lyyliä.
        - Runonurkan nurkkaan ei saa ketään meistä panna!
        - Kielteisyys ei täällä koskaan yhtään mitään anna.

        Arvioista anti kasvaa
        rapina ja riemu rasvaa;
        sekasopan siron keittää
        huumorilla hauskaa heittää

        Tyylit taitaa tavallansa
        sanan vääntö vallassansa!


      • munatyyy
        ynnämuu kirjoitti:

        Arvioista anti kasvaa
        rapina ja riemu rasvaa;
        sekasopan siron keittää
        huumorilla hauskaa heittää

        Tyylit taitaa tavallansa
        sanan vääntö vallassansa!

        on kieli
        saastainen
        on mieli
        tavallansa vääntää
        paskaa sisältänsä kääntää.


      • Ruskeata
        munatyyy kirjoitti:

        on kieli
        saastainen
        on mieli
        tavallansa vääntää
        paskaa sisältänsä kääntää.

        Munatyyy ikävöi
        sanoja kauniita
        vaan ruma löi
        mielen syöveristä.
        Paha on hällä mieli
        paha on kieli.
        Katse paras kääntää
        aurinkoisiin hetkiin.
        Päiviin herttaisiin.


      • yks monista lapinhulluista
        Ruskeata kirjoitti:

        Munatyyy ikävöi
        sanoja kauniita
        vaan ruma löi
        mielen syöveristä.
        Paha on hällä mieli
        paha on kieli.
        Katse paras kääntää
        aurinkoisiin hetkiin.
        Päiviin herttaisiin.

        On tunturiin jäänyt mieleni mun
        vasta eilen palasin sieltä, kun
        on vauhtia liikaa matkalla
        ei pysy sielukaan samassa vauhdissa
        senhän vanha sanonta jo ties
        jos liian kovaa matkaa mies
        pitäis jalkaisin rauhassa taivaltaa
        siten sielunkin mukaansa saa.
        Vaan pari päivää kun odotan
        luulisin sielunkin jo saapuvan....


      • Seku
        yks monista lapinhulluista kirjoitti:

        On tunturiin jäänyt mieleni mun
        vasta eilen palasin sieltä, kun
        on vauhtia liikaa matkalla
        ei pysy sielukaan samassa vauhdissa
        senhän vanha sanonta jo ties
        jos liian kovaa matkaa mies
        pitäis jalkaisin rauhassa taivaltaa
        siten sielunkin mukaansa saa.
        Vaan pari päivää kun odotan
        luulisin sielunkin jo saapuvan....

        - Osa sielusta Lappiin aina jää, sen tunturinsamooja
        - ymmärtää.

        - Kun syttyvät illalla nuotiopuut, voi unohtaa
        - etelän kiireet ja muut.

        - Aivan kuin aikakin seisahtuu, näkyy vain
        - kirkkaat tähdet ja kuu.

        - Noitarummun kaukaisen äänen kuulen
        - vuostuhannen taakse tulleeni luulen.

        - Rumpu enteitä tulevan ennustaa,
        - suden ulvonta kaiusta voimaa saa.

        - Tänne palaan ain yhä uudelleen ja Lapin hurmasta,
        - lumosta runoja teen.


      • niityllä*
        Seku kirjoitti:

        - Osa sielusta Lappiin aina jää, sen tunturinsamooja
        - ymmärtää.

        - Kun syttyvät illalla nuotiopuut, voi unohtaa
        - etelän kiireet ja muut.

        - Aivan kuin aikakin seisahtuu, näkyy vain
        - kirkkaat tähdet ja kuu.

        - Noitarummun kaukaisen äänen kuulen
        - vuostuhannen taakse tulleeni luulen.

        - Rumpu enteitä tulevan ennustaa,
        - suden ulvonta kaiusta voimaa saa.

        - Tänne palaan ain yhä uudelleen ja Lapin hurmasta,
        - lumosta runoja teen.

        Pieni söpö harakkani päänsä kallelleen nyt pani,
        mihin kiire ompi tuolla, tavaraa on joka puolla?

        Eikö ehdi istahtaa, laukkuja vain kuljettaa.
        Lähetäkö meinaa pois? Mukaan mennä nyt jos vois.

        Enään mua ei huomaakaan, yksin tänne jäädä saan.
        Tuleekohan koskaan enään, itken tässä jo sen perään.

        Jätti sentään ruokaa mulle, omenista kiitos sulle,
        tule vielä uudestaan, omenoita hakemaan! Joo ko


      • tulenlieskat
        Seku kirjoitti:

        - Osa sielusta Lappiin aina jää, sen tunturinsamooja
        - ymmärtää.

        - Kun syttyvät illalla nuotiopuut, voi unohtaa
        - etelän kiireet ja muut.

        - Aivan kuin aikakin seisahtuu, näkyy vain
        - kirkkaat tähdet ja kuu.

        - Noitarummun kaukaisen äänen kuulen
        - vuostuhannen taakse tulleeni luulen.

        - Rumpu enteitä tulevan ennustaa,
        - suden ulvonta kaiusta voimaa saa.

        - Tänne palaan ain yhä uudelleen ja Lapin hurmasta,
        - lumosta runoja teen.

        Seku kauneutta lapinmaan
        ajatuksiin maalaili.
        Sai nuotiota katselemaan
        puita kun siihen haalaili.

        Taivaan sielunsilmissä nään
        ja tähdet nuo tuikkivat.
        Lapin lumoon myös mä jään
        näen porot jängän kurkkivat.

        Aamun avaan kahvitellessa
        ja kauniiden runojen.
        Hetken olin lapin maisemissa
        tahdissa kulkien rumpujen.

        Runot mieltä lohduttaa
        toisinaan naurattaa,
        aikaan toiseen kuljettaa
        nykypäivään asettaa.

        Kiitos runoista ja mukavan hellää lämpimää päivää. t, Tulenlieskat


      • tulenlieskat kirjoitti:

        Seku kauneutta lapinmaan
        ajatuksiin maalaili.
        Sai nuotiota katselemaan
        puita kun siihen haalaili.

        Taivaan sielunsilmissä nään
        ja tähdet nuo tuikkivat.
        Lapin lumoon myös mä jään
        näen porot jängän kurkkivat.

        Aamun avaan kahvitellessa
        ja kauniiden runojen.
        Hetken olin lapin maisemissa
        tahdissa kulkien rumpujen.

        Runot mieltä lohduttaa
        toisinaan naurattaa,
        aikaan toiseen kuljettaa
        nykypäivään asettaa.

        Kiitos runoista ja mukavan hellää lämpimää päivää. t, Tulenlieskat

        Jokaiseen päivään voi onnea toivottaa
        jokaiseen tuntiin pieniä ilonpilkahduksia.

        Jokainen tarvitsee ilonhetkiä elämäänsä
        ja jokainen voi niitä löytää.


      • Seku
        opritar kirjoitti:

        Jokaiseen päivään voi onnea toivottaa
        jokaiseen tuntiin pieniä ilonpilkahduksia.

        Jokainen tarvitsee ilonhetkiä elämäänsä
        ja jokainen voi niitä löytää.

        - Onnea on käydä käsityksin, onnea myös olla yksin.
        - Tilateiden mukaan, jotka vaihtuu
        - kuten usva aamun haihtuu

        - Niinkuin myrskyn jälkeen poutasää,
        - niin myös rajuilma viihdyttää.

        - Luonnon voiman näyttää salamoiden loimu,
        - samoin kotipihan kaunis koivu

        - joka luovuttaen lehdet oksiltaan,
        - antautuen syksyn suudelmaan.

        - Onnea ei löydä etsimällä, sanotaan,
        - se löytyy elämällä.

        - Joka hetki ainutkertainen, minkä elät
        - elä kokien : kun kuljettu on surun, murheen retket,

        - niin kirkkaammat on onnen kauniit hetket.


      • vilit
        Seku kirjoitti:

        - Onnea on käydä käsityksin, onnea myös olla yksin.
        - Tilateiden mukaan, jotka vaihtuu
        - kuten usva aamun haihtuu

        - Niinkuin myrskyn jälkeen poutasää,
        - niin myös rajuilma viihdyttää.

        - Luonnon voiman näyttää salamoiden loimu,
        - samoin kotipihan kaunis koivu

        - joka luovuttaen lehdet oksiltaan,
        - antautuen syksyn suudelmaan.

        - Onnea ei löydä etsimällä, sanotaan,
        - se löytyy elämällä.

        - Joka hetki ainutkertainen, minkä elät
        - elä kokien : kun kuljettu on surun, murheen retket,

        - niin kirkkaammat on onnen kauniit hetket.

        Viileni syksyne yä
        kala sentää syä.
        Pimmee tullee
        aikaseen
        lehret värikkäät
        maaha puttoo.
        Järvi liplattaa
        kuttuu selällee.
        Kalavehkeet nurkasta
        kättee kuleksii.


    • Runon Punon

      Hyvää huomenta, punatulkut!
      Maistuisko teille pihlajanmarjat?


      Orava se oksallansa
      ylös, alas hilluu.
      Sulhaspoika sormellansa
      siveleepi sormustansa.

      • ajastin

        Elämän menoon
        kaikkea soppii.
        Hyväilyjä, luontoa
        siitä paljon oppii.
        harjottelua riittää
        unikuvia unelmia
        outo aatos
        ja ikävä pieni.


      • Punainen tulkku

        Minä kiitän tästä
        punotusta runosta!

        Ihan meinasin
        nauruuni tuupertua.
        Kiitos!


      • Hih Hii

        Tuollapa näkyy hedelmähylly,
        vaan sullapa lienee herkkukori.


      • tulenlieskat
        Hih Hii kirjoitti:

        Tuollapa näkyy hedelmähylly,
        vaan sullapa lienee herkkukori.

        Naurua, huumoria, iloisuutta
        runoissa on sanankääntein.
        Hieman toisenlaista, uutta
        mielikuvituksen vääntein.

        Elämässä huumorille on tilaa
        runoissa ja kirjoituksissa
        eikä ilkikurisuuskaan pilaa
        ajatuksissa varsin iloisissa.

        Herkkua on monenlaista
        omenaa tai jotain muuta.
        Löytyä voi paistikkaista
        tai katsella vain kuuta.


      • tulenlieskat kirjoitti:

        Naurua, huumoria, iloisuutta
        runoissa on sanankääntein.
        Hieman toisenlaista, uutta
        mielikuvituksen vääntein.

        Elämässä huumorille on tilaa
        runoissa ja kirjoituksissa
        eikä ilkikurisuuskaan pilaa
        ajatuksissa varsin iloisissa.

        Herkkua on monenlaista
        omenaa tai jotain muuta.
        Löytyä voi paistikkaista
        tai katsella vain kuuta.

        Paljon hyvää elämässä
        onhan tässä
        vaikkei herkkuja voi maistaa
        rasvoista kun täytyy laistaa
        sokerikin myrkky on
        mulle aivan mahdoton
        vaan kun niitä vähennän
        heti vyötä kiristän
        nyt jo housut roikottaa
        uudet saan mä ostaa
        ei ees rahanmeno haittaa
        kevyt kun on matkaa taittaa.


      • Syysilo
        opritar kirjoitti:

        Paljon hyvää elämässä
        onhan tässä
        vaikkei herkkuja voi maistaa
        rasvoista kun täytyy laistaa
        sokerikin myrkky on
        mulle aivan mahdoton
        vaan kun niitä vähennän
        heti vyötä kiristän
        nyt jo housut roikottaa
        uudet saan mä ostaa
        ei ees rahanmeno haittaa
        kevyt kun on matkaa taittaa.

        Oon ilonen syksyn väreistä,
        vastaan tulleen pikkuisen hymystä.
        Oon ilonen tanssivasta harakasta
        vierellä marmattavasta variksesta.
        Ilosista ilmeistä, luonnosta upeasta,
        ystävistä ihanista ja elämästä.


      • Seku
        Syysilo kirjoitti:

        Oon ilonen syksyn väreistä,
        vastaan tulleen pikkuisen hymystä.
        Oon ilonen tanssivasta harakasta
        vierellä marmattavasta variksesta.
        Ilosista ilmeistä, luonnosta upeasta,
        ystävistä ihanista ja elämästä.

        - Minulle on suuri ilo aina edesmennyt kilo.
        - Tykkään syödä makkaraa, pulla, sekä piirakkaa.

        - Täytyy himonsa vain voittaa, tai pian kuolonkelot
        - soittaa.

        - Aina kun vyö kiristää, itseäni piristää
        - saatan suklaapatukalla, enkä suinkaan omenalla.

        . Rasvaista kun heitän helttaa, kohta
        - pukeudunkin telttaan.


      • pikkuruinen
        Seku kirjoitti:

        - Minulle on suuri ilo aina edesmennyt kilo.
        - Tykkään syödä makkaraa, pulla, sekä piirakkaa.

        - Täytyy himonsa vain voittaa, tai pian kuolonkelot
        - soittaa.

        - Aina kun vyö kiristää, itseäni piristää
        - saatan suklaapatukalla, enkä suinkaan omenalla.

        . Rasvaista kun heitän helttaa, kohta
        - pukeudunkin telttaan.

        Sisälle ehdin ennen kaatosadetta.
        Laiskasti lampsin pitkin katuja kiireettä
        ilman erikoista päämäärää
        Aurinko paistoi heleästi aukaisten takkini vetoketjun.
        Ja kun pääsin sisälle, ihmettelin, vettä tuli taivaan täydeltä.
        Yllätti mokoma minut.


      • petteri .. ....
        pikkuruinen kirjoitti:

        Sisälle ehdin ennen kaatosadetta.
        Laiskasti lampsin pitkin katuja kiireettä
        ilman erikoista päämäärää
        Aurinko paistoi heleästi aukaisten takkini vetoketjun.
        Ja kun pääsin sisälle, ihmettelin, vettä tuli taivaan täydeltä.
        Yllätti mokoma minut.

        Telkkarissa lailla linnun liitävän
        satumaahan jokainen joskus kaipaa
        missä oma satumaani ois
        mistä koskaan tahtoisi en pois
        taitaa täällä kotona se olla
        enempää nyt säteile ei polla.....


      • onkkelis''
        petteri .. .... kirjoitti:

        Telkkarissa lailla linnun liitävän
        satumaahan jokainen joskus kaipaa
        missä oma satumaani ois
        mistä koskaan tahtoisi en pois
        taitaa täällä kotona se olla
        enempää nyt säteile ei polla.....

        Aamulla laulellen silmäni avaan
        aamulehteni tavaan
        koko kroppani hieron
        näin herättelen kieron
        selkäni unesta
        jalkani jumista
        sitten notkeana
        päiväni alan
        kahvikupposen keitän
        alas jonkun pillerin heitän
        niin pirteästi päiväni alkaa.


      • tulenlieskat
        onkkelis'' kirjoitti:

        Aamulla laulellen silmäni avaan
        aamulehteni tavaan
        koko kroppani hieron
        näin herättelen kieron
        selkäni unesta
        jalkani jumista
        sitten notkeana
        päiväni alan
        kahvikupposen keitän
        alas jonkun pillerin heitän
        niin pirteästi päiväni alkaa.

        Sumuharsoon peittynyt on maa
        vielä harmaalta maisema näyttää.
        Aurinko jo hetkeään odottaa
        tahtoo kirkkautensa näyttää.

        Mun silmissäkin sumua taitaa olla .
        ajatus ei luista, takkuaa vain.
        Taitaa olla mietteet hunningolla.
        Kahvista jo raolleen silmät sain.

        Pilkistelee aurinko sumun takaa,
        näen lehdet pihaan pudonneet .
        Harava se siisteyttä läjiin jakaa
        piha puhdas, lehdet kadonneet.

        Orava kuusessa käpyään syö
        kun aamu ja päivä kättä lyö.
        Ruoho kauniisti kimmeltää
        perhonen kukkaan lennähtää.


      • jataas
        tulenlieskat kirjoitti:

        Sumuharsoon peittynyt on maa
        vielä harmaalta maisema näyttää.
        Aurinko jo hetkeään odottaa
        tahtoo kirkkautensa näyttää.

        Mun silmissäkin sumua taitaa olla .
        ajatus ei luista, takkuaa vain.
        Taitaa olla mietteet hunningolla.
        Kahvista jo raolleen silmät sain.

        Pilkistelee aurinko sumun takaa,
        näen lehdet pihaan pudonneet .
        Harava se siisteyttä läjiin jakaa
        piha puhdas, lehdet kadonneet.

        Orava kuusessa käpyään syö
        kun aamu ja päivä kättä lyö.
        Ruoho kauniisti kimmeltää
        perhonen kukkaan lennähtää.

        Yö silmää iskee
        sänkyy käskee
        haukotus suuta repii
        rypyt oikasee.
        Aamuun aikaa
        unia näkeen,
        hyvää yötä


      • Atolfia
        tulenlieskat kirjoitti:

        Sumuharsoon peittynyt on maa
        vielä harmaalta maisema näyttää.
        Aurinko jo hetkeään odottaa
        tahtoo kirkkautensa näyttää.

        Mun silmissäkin sumua taitaa olla .
        ajatus ei luista, takkuaa vain.
        Taitaa olla mietteet hunningolla.
        Kahvista jo raolleen silmät sain.

        Pilkistelee aurinko sumun takaa,
        näen lehdet pihaan pudonneet .
        Harava se siisteyttä läjiin jakaa
        piha puhdas, lehdet kadonneet.

        Orava kuusessa käpyään syö
        kun aamu ja päivä kättä lyö.
        Ruoho kauniisti kimmeltää
        perhonen kukkaan lennähtää.

        On melkoinen veitikka
        tuo orava, keikkuja.
        Kaikki luumut vei,
        yhtään jättänyt ei.

        Ylös, alas juosten,
        välillä oksalla istuen
        herkkujamme naposteli,
        silminnähden nautiskeli.

        Yritin minä estää,
        ajattelin kuinka kestää
        tuon raukan maha,
        mulle ainakin on paha.

        Kakkanen loppu on ahneella,
        sen voin sanoa vakaalla
        kokemuksen äänellä.
        Sen tietää tällä iällä.

        Enempää en sano tässä.
        Kävinpähän viestimässä.
        Hyvää Yötä sanon vaan,
        ehkä joskus tavataan.


      • petteri......
        Atolfia kirjoitti:

        On melkoinen veitikka
        tuo orava, keikkuja.
        Kaikki luumut vei,
        yhtään jättänyt ei.

        Ylös, alas juosten,
        välillä oksalla istuen
        herkkujamme naposteli,
        silminnähden nautiskeli.

        Yritin minä estää,
        ajattelin kuinka kestää
        tuon raukan maha,
        mulle ainakin on paha.

        Kakkanen loppu on ahneella,
        sen voin sanoa vakaalla
        kokemuksen äänellä.
        Sen tietää tällä iällä.

        Enempää en sano tässä.
        Kävinpähän viestimässä.
        Hyvää Yötä sanon vaan,
        ehkä joskus tavataan.

        Eikös kukaan runonurkkaa muista
        eikös runot lainkaan luista
        itsekin nyt kiireissäni
        ovensuussa mennessäni
        tervehdyksen teille huikkaan
        tupakkaan jo tulen tuikkaan.....
        (ei vaineskaan)


      • Atolfia
        petteri...... kirjoitti:

        Eikös kukaan runonurkkaa muista
        eikös runot lainkaan luista
        itsekin nyt kiireissäni
        ovensuussa mennessäni
        tervehdyksen teille huikkaan
        tupakkaan jo tulen tuikkaan.....
        (ei vaineskaan)

        Heti tänään aamusella
        käväisin ma kasvimaalla.
        Aivan hyvää persiljaa
        ja jonkin verran papuja
        sieltä kotiin kanneksin.
        Sainpas vielä kukatkin
        laitettavaks`vaassihin.
        Perunoita kapallinen,
        sitten vielä kurpitsakin.
        Jopas passas kotiin tulla,
        paljon tuotavaa ol`mulla.

        Uunipuuro oottamassa
        oli uuniss`muhimassa.
        Nälkäisenä palaelin,
        pyörälläni poljeskelin.
        Ulos asti kiiri tuoksut.
        Siihen loppui minun juoksut.
        Nautikelin puurolla,
        ja ihka oikealla voilla.

        Keksi en nyt parempaa
        aihetta täss`kirjoittaa.
        Petteri tuoss`kaipasi,
        että joku kirjoittaisi.
        Täytteheksi tämän panen,
        kera Hyvän Yön toivotuksen.
        Hyvin kaikki nukkukaa,
        uniakin nähdä saa.


    • Haikea mieli mulla.
      Syytä en tiedä mitään,
      mikään ei ole mennyt vikaan.
      Aikako vuodesta on näin,
      mieli riippu allapäin.
      Syksyn kauneutta ihailla saa,
      mutta jo kohta se katoaa.
      Luonnon kuoloko mielen mustaa,
      elämä lainkaan ei ole tuskaa.
      Luopua en mä tahtoisi tästä,
      väreistä, kuulaista syksyn säistä.
      Pian aika vierähtää,
      siellä jo talvi odottaa.
      Kauniina sekin mielen kultaa,
      sitten jo heräävä kevät ja kesä tulkaa.
      Nyt haikeus mielestä joutaa,
      turha allapäin on soutaa.
      Auringon paistetta vielä riittää,
      siitä mielin iloisin pitää kiittää.

      • laiskanlainen lassi

        Aurinkoista oloa
        voi nyt mua poloa
        kun en enää jaksa juosta
        vaan mitä tuosta
        Syksyinen aurinko vain porottaa
        mua ulos odottaa
        kerran kävin jo kävelyllä
        liikaa vaatteitako yllä
        hiki vaatteet kasteli
        vaikka poika hiljaa asteli.


      • niityllä*
        laiskanlainen lassi kirjoitti:

        Aurinkoista oloa
        voi nyt mua poloa
        kun en enää jaksa juosta
        vaan mitä tuosta
        Syksyinen aurinko vain porottaa
        mua ulos odottaa
        kerran kävin jo kävelyllä
        liikaa vaatteitako yllä
        hiki vaatteet kasteli
        vaikka poika hiljaa asteli.

        Kun täällä ilo heläjää!
        saa tulla tänne milloin
        aamuin, päivin sekä illoin.
        Jos joskus mieli raskas on
        vaikkei nyt ihan onneton.
        Saa senkin täällä kertoa
        on piiri vailla vertoa!

        Aurinko meitä lämmittää
        on mielein lempeä.
        Syyskesää vielä kestää
        ja naapurini ilme
        oli äsken hempeä.


      • Seku
        laiskanlainen lassi kirjoitti:

        Aurinkoista oloa
        voi nyt mua poloa
        kun en enää jaksa juosta
        vaan mitä tuosta
        Syksyinen aurinko vain porottaa
        mua ulos odottaa
        kerran kävin jo kävelyllä
        liikaa vaatteitako yllä
        hiki vaatteet kasteli
        vaikka poika hiljaa asteli.

        - Värit ja hehku syksyisen sään saa luonnon kauneutta
        - ylistämään.

        - Katson pihani vaahteraa, minkä lehdet kauneina
        - kukoistaa.

        - Ne kuolee, varisee oksilta pois. En hallan ja kylmyyden
        - tulla viel sois.

        - Koska tiedämme kerran taas kevätkin saa,
        - roudan tervetulleeks´ voi toivottaa.

        - Se kestää vain hetken, ja keväinen
        - taas aika on lämmön ja kukkasien.

        - Vuodenajoista kaikista iloa riittää,
        - on aihetta ihmisen paljosta kiittää.



        -
        -


      • tulenlieskat
        Seku kirjoitti:

        - Värit ja hehku syksyisen sään saa luonnon kauneutta
        - ylistämään.

        - Katson pihani vaahteraa, minkä lehdet kauneina
        - kukoistaa.

        - Ne kuolee, varisee oksilta pois. En hallan ja kylmyyden
        - tulla viel sois.

        - Koska tiedämme kerran taas kevätkin saa,
        - roudan tervetulleeks´ voi toivottaa.

        - Se kestää vain hetken, ja keväinen
        - taas aika on lämmön ja kukkasien.

        - Vuodenajoista kaikista iloa riittää,
        - on aihetta ihmisen paljosta kiittää.



        -
        -

        Vie kohta kesään lento
        värit syksyn taakse jää.
        On odotus pieni hento,
        nähdä uudenlaista elämää.

        Kohoaa teräslintu siivilleen
        ja lomaan mua kiikuttaa.
        Hetken runonurkkaa kohtsilleen
        vetäjänä uusi nyt kiikuttaa.

        Takaisin taas kun palaan,
        runonurkkassa istuilen.
        Ajatuksissa teitä halaan
        runoistanne nauttien.

        Nurkka kuin ystävyyslinna
        mukava poikkeilla aina.
        Siel ei koskaan pala pinna
        eikä kaunis sana ole laina.

        Mukavaa syksyä tapailaan myöhemmin. Tulenlieskat.


      • tykkään susta
        tulenlieskat kirjoitti:

        Vie kohta kesään lento
        värit syksyn taakse jää.
        On odotus pieni hento,
        nähdä uudenlaista elämää.

        Kohoaa teräslintu siivilleen
        ja lomaan mua kiikuttaa.
        Hetken runonurkkaa kohtsilleen
        vetäjänä uusi nyt kiikuttaa.

        Takaisin taas kun palaan,
        runonurkkassa istuilen.
        Ajatuksissa teitä halaan
        runoistanne nauttien.

        Nurkka kuin ystävyyslinna
        mukava poikkeilla aina.
        Siel ei koskaan pala pinna
        eikä kaunis sana ole laina.

        Mukavaa syksyä tapailaan myöhemmin. Tulenlieskat.

        toivottelen
        samal utelen
        ken sijäiseksi tulee
        paras olet sinä, luulen.


      • opritar ***
        tykkään susta kirjoitti:

        toivottelen
        samal utelen
        ken sijäiseksi tulee
        paras olet sinä, luulen.

        Toivotamme sinulle hyvää matkaa
        helppo on meidän täällä jatkaa
        valmiiksi merkitty reitti on meillä
        kun sinä kuljeksit vierailla teillä
        kyllä me nurkkaa pystyssä pidämme
        yhteisin voimin runoilemme.


      • tulenlieskat kirjoitti:

        Vie kohta kesään lento
        värit syksyn taakse jää.
        On odotus pieni hento,
        nähdä uudenlaista elämää.

        Kohoaa teräslintu siivilleen
        ja lomaan mua kiikuttaa.
        Hetken runonurkkaa kohtsilleen
        vetäjänä uusi nyt kiikuttaa.

        Takaisin taas kun palaan,
        runonurkkassa istuilen.
        Ajatuksissa teitä halaan
        runoistanne nauttien.

        Nurkka kuin ystävyyslinna
        mukava poikkeilla aina.
        Siel ei koskaan pala pinna
        eikä kaunis sana ole laina.

        Mukavaa syksyä tapailaan myöhemmin. Tulenlieskat.

        Hyvää matkaa toivotan sulle,
        olethan ystävä hyvä mulle.
        Matkasi olkoon onnellinen,
        paluusi sitten riemullinen.

        Nauti matkasi kulusta,
        ota talteen kaikki, talleta.
        Meille sitten kertoilet retket,
        missä vietit iloiset hetket.

        Mukava matkaan on lähteä,
        vaihtelua arkeen on hakea.
        Kotiin kumminkin ikävä,
        sitä et mielestä unohda.

        Oikein mukavaa matkaa sinulle,
        älä kovin kauan viivy;)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      63
      1809
    2. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      79
      1187
    3. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      73
      1083
    4. 45
      1075
    5. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      71
      949
    6. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      939
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      44
      880
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      183
      833
    9. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      58
      818
    10. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      35
      779
    Aihe