"Tiedettä" hypnoosista

Ei tiedemies

Hypnoosiin liittyvät keskeiset teoriat
Tutkijoiden keskuudessa ollaan hyvin erimielisiä siitä, miten hypnoosiin liittyvät ilmiöt ja kokemukset selitetään. Tutkimusta sävytti lähes 1960-luvulle saakka selviönä pidetty ajatus erityisestä hypnoositilasta, joka "selitti" nämä muutokset kokemuksissa ja käyttäytymisessä. Nykyisin tämä näkemys tunnetaan ns. "state"-mallina ja sen keskeinen ajatus on, että hypnoosi-induktio saattaa hypnotisoitavan muuttuneeseen tajunnantilaan tai transsiin. Muuttunut tila mahdollistaa sen, että henkilö voi kokea mielikuvat erittäin elävinä ja todentuntuisina. Tämä malli joutui kuitenkin vähitellen puolustuskannalle, koska tälle oletetulle tilalle ei löytynyt minkäänlaisia fysiologisia korrelaatteja ja mitään selvää yhdenmukaista tapaa reagoida hypnoosiin ei myöskään ilmennyt. Sittemmin ns. sosiaalipsykologiset mallit ovat tulleet tämän traditionaalisen ajattelun rinnalle. Niiden keskeinen huomio on kiinnittynyt tilanteen sosiaalisten piirteiden analysointiin, ja koko muuttuneen tajunnantilan käsitteen katsotaan olevan täysin tarpeeton selittäjä. Tämän koulukunnan edustajat katsovat nykyisten psykologisten käsitteiden riittävän hyvin selittämään kaikki hypnosiin liittyvät ilmiöt. Tärkeinä tekijöinä nähdään mm. henkilöiden odotukset, eläytyminen ja ennakkoluulot sekä niiden aiheuttamat seuraukset jopa hallusinaatioiden kokemiseen saakka. Vaikka koehenkilöiden on täysin mahdollista "huiputtaa" tai valehdella kokemuksensa, ovat tutkimukset viitanneet tämän olevan melko harvinaista. Koehenkilöiden reaktioita on mm. salaa videoitu ja todettu käyttäytymisen olevan pääasiassa yhdenmukaista riippumatta siitä, onko hypnotisoija tarkkailemassa mahdollisia reaktioita.

Näiden kahden koulukunnan välillä käydään edelleen kiivasta kädenvääntöä muutuneen tajunnantilan käsitteen tarpeellisuudesta. Muutamat viimeaikaiset tutkimustulokset ovat kuitenkin viitanneet melko vahvasti siihen, että joillakin koehenkilöillä hypnoosi-induktio todella johtaa jonkinlaiseen muutokseen aivojen informaationkäsittelyssä ja mahdollisesti sen myötä myös kykyyyn kokea aidompia hallusinaatioita verrattuna esimerkiksi kuvitteluun ilman hypnoosia.

9

358

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Toimiva hypnoosi

      Monet hypnoosin käsitteet liikkuvat hyllyvässä maastossa. Tieteellisyydessä pysytteleminen on sen tähden vaikeaa. Yleisesti käytettyjä käsitteitä, kuten ”tajunnantila” ja ”tajunnantilan muutos” on otettu tieteelliseen käyttöön, mutta en ole huomannut että edes Sakari Kallio - jonka mielenkiintoista ja kiihkotonta tekstiä lainaat - määrittelee, millaisesta muutoksesta on kysymys. Tekstistä päätellen hänelle tajunnantilan muutos on jotakin minkä voi neurologisilla mittauksilla todeta.

      Unen eri vaiheet on neurologisesti kuvattu, samoin kuin leikkausanestesia. Ehkä muitakin tiloja, en tiedä. Kukaan ei tiettävästi ole määritellyt mikä on hypnoosin neurologinen tila. Kalliokin on ilmeisesti etsimässä sen mahdollisia piirteitä, mielenkiintoisella ja tieteellisiä kriteerejä noudattavalla tavalla.

      Mutta neurologisesti mitattavia muutoksia aivotoiminnassa on mittailtu myös antamalla ihmisille erilaisia tehtäviä tai näyttämällä tunteita herättäviä kuvia ja elokuvia. Tällöin koehenkilöiden aivojen jotkut osat aktivoituvat, ja jotkut erityistoiminnat voivat lisääntyä. Näitä neurologisia tapahtumia voitaisiin myös nimittää tajunnantilan muutoksiksi, ja niillä on subjektiivisesti koettu vastineensa. On luontevaa ajatella, että hypnoosi-istunto on tilanne, jossa ihmisen tunne-elämä ja siihen liittyvät neurologiset prosessit ovat muutoksen tilassa. Myös jännittyneisyys ja rentoutuminen ovat erilaisia tiloja, sekä neurologisesti/hormonaalisesti että kokemuksellisesti. Ovatko ne siis erilaisia tajunnantiloja, vai eivät? Onko ilman muuta ajateltavissa, että hypnoosiasiakkaan aivotapahtumilla on yhteisiä piirteitä, vai noudattelevatko ne yksilöllisiin ja terapiatilanteeseen liittyviä prosesseja?

      Sakari Kallio on etsimässä sellaista tajunnantilan muutosta hypnoosityöskentelyn yhteydessä, joka olisi neurologis-tieteellisesti määriteltävissä. Mutta voihan käydä niin, että mitään kiistatonta ja yhtenäistä kuvaa ei synny. Voi myös olla, että hypnoosi tulee määritellyksi vain tietyllä tavalla reagoivien yksilöiden neurologisina vasteina, koska juuri ne on helpoimmin löydettävissä ja määriteltävissä. Sakari Kallio on jossakin yhteydessä sanonut, että koehenkilöistä vain 2 % on tieteellisesti mielenkiintoisella tavalla hypnoosiherkkiä, ja tutkimuksen pitäisi keskittyä heihin. Tämä pieni määrä ei taas vastaa laajoja positiivisia tuloksia, joita hypnoosimenettelyn tehon tutkimuksissa on saatu.

      Mielenkiintoista on sekin, että APA (The American Psychological Association) määrittelee hypnoosin ”menettelyksi, jonka aikana terveydenhuollon ammattilainen tai tutkija antaa suggestioita asiakkaalle, potilaalle tai koehenkilölle muutoksista tuntemuksissa, havainnoissa, ajatuksissa tai käyttäytymisessä”. Hypnoosin neurologiseen kuvaan ei kiinnitetä mitään huomiota, vaan potilaan/koehenkilön subjektiivisen ja kokemuksellisen tilan muutoksiin. Niitäkään ei edellytetä tapahtuviksi, vaan ne määritellään vain hypnoosityöskentelyn tavoitteeksi (tai tutkimuksen kohteeksi). Määritelmässä on lähinnä kaksi asiaa, jotka todetaan selkeästi: hypnoosityöskentelyn välineenä on suggestiot ja sen tavoitteena tai huomion kohteena ovat muutokset potilaassa/koehenkilössä.

      Onko hypnoosi neurologinen tila tai vuorovaikutustilanne vai jotakin muuta, ei siis näytä olevan arvovaltaisen ja tieteellisen hypnoosia edustavan tahon kannalta ratkaiseva kysymys - esimerkiksi hypnoosin kliinisen harjoittamisen kannalta. Ilmeisesti APA on sitä mieltä että hypnoosi, oli se mitä tahansa, tehoaa ja on terapiaetiikan kannalta hyödynnettävissä.

      Kallionkin mielestä on ilmeistä, että hypnoosi tuottaa hyötyjä ja tuloksia, mutta mihin sen teho perustuu, se ei ole hänen tutkimuksena ensisijainen kohde. Hänen oma lähtökohtansa on kuitenkin siinä että alitajunnan hyödyntämisestä ei ole kysymys. ”Tosiasiassa alitajunnan käsite on hyvin kyseenalainen ja meillä ei ole minkäänlaista näyttöä, että olisi jonkinlainen erillinen alitajunta, jossa asuisi ominaisuuksia, kuten viisautta, intuitiivisuutta tai pyrkimystä toimia meidän omaksi hyväksemme. Esimerkiksi hypnoosin yhteydessä tapahtuvasta mielikuvaharjoittelusta on useiden tutkimusten mukaan paljonkin hyötyä, mutta mekanismi on edelleen hyvinkin epäselvä.”

      Sekä selitysmalleissa käytetyt käsitteet että vaikutusmekanismi ovat siis hämärän peitossa. Mutta tehoon luotetaan. Se on tutkimusten mukaan varmennettu, ja hypnoosia pidetään soveliaana terapeuttisena työvälineenä.

      Miten hypnoosin ammattilaiset tai heidän asiakkaansa asian sitten käsittävät? Olisiko heillä lupa käyttää ihan heidän kokemuksensa ja makunsa mukaista selitysmallia, kunhan tiedostavat ja tunnustavat, että se on heidän oma näkemyksensä?

      Asialla on monet puolensa. On mukavaa jos keskustelu hypnoosin luonteesta jatkuu.

      • Ei tiedemies

        Kirjoitit:
        "Kallionkin mielestä on ilmeistä, että hypnoosi tuottaa hyötyjä ja tuloksia, mutta mihin sen teho perustuu, se ei ole hänen tutkimuksena ensisijainen kohde. Hänen oma lähtökohtansa on kuitenkin siinä että alitajunnan hyödyntämisestä ei ole kysymys. ”Tosiasiassa alitajunnan käsite on hyvin kyseenalainen ja meillä ei ole minkäänlaista näyttöä, että olisi jonkinlainen erillinen alitajunta, jossa asuisi ominaisuuksia, kuten viisautta, intuitiivisuutta tai pyrkimystä toimia meidän omaksi hyväksemme. Esimerkiksi hypnoosin yhteydessä tapahtuvasta mielikuvaharjoittelusta on useiden tutkimusten mukaan paljonkin hyötyä, mutta mekanismi on edelleen hyvinkin epäselvä.”
        Jos ajatellaan että hypnootitilan tuottamisessa ei ole kyse alitajunnasta. Niin tarkoitatko hypnoositilan tuottamista vai siitä mitä hypnoositilassa voidaan tehdä. Ne on mielestäni eroitettava toisistaan. Kallon väitöskirjassa muistaakseni todettiin että vain ns. somnabulit olivat hypnoosissa koska hallusinaatoit yms. toteutuivat. Tästä mielestäni johtui se muutaman hassun prosentin tulos ihmisistä joida vopidaan hypnotisoida.


      • sivukommentti
        Ei tiedemies kirjoitti:

        Kirjoitit:
        "Kallionkin mielestä on ilmeistä, että hypnoosi tuottaa hyötyjä ja tuloksia, mutta mihin sen teho perustuu, se ei ole hänen tutkimuksena ensisijainen kohde. Hänen oma lähtökohtansa on kuitenkin siinä että alitajunnan hyödyntämisestä ei ole kysymys. ”Tosiasiassa alitajunnan käsite on hyvin kyseenalainen ja meillä ei ole minkäänlaista näyttöä, että olisi jonkinlainen erillinen alitajunta, jossa asuisi ominaisuuksia, kuten viisautta, intuitiivisuutta tai pyrkimystä toimia meidän omaksi hyväksemme. Esimerkiksi hypnoosin yhteydessä tapahtuvasta mielikuvaharjoittelusta on useiden tutkimusten mukaan paljonkin hyötyä, mutta mekanismi on edelleen hyvinkin epäselvä.”
        Jos ajatellaan että hypnootitilan tuottamisessa ei ole kyse alitajunnasta. Niin tarkoitatko hypnoositilan tuottamista vai siitä mitä hypnoositilassa voidaan tehdä. Ne on mielestäni eroitettava toisistaan. Kallon väitöskirjassa muistaakseni todettiin että vain ns. somnabulit olivat hypnoosissa koska hallusinaatoit yms. toteutuivat. Tästä mielestäni johtui se muutaman hassun prosentin tulos ihmisistä joida vopidaan hypnotisoida.

        Tuo on juuri se ongelma, mitä me miellämme alitajunnaksi? Onko se Freudin termistön mukainen ilmaisu, vai mitä? Vai voiko alitajunnalksi kutsua kunkin meistä omaamaa muistimaailma, joka on siellä jossain syvällä kätkössä?

        Käytännön hypnoosityökentelyssä olen taipuvainen siihen käsitykseeen, että se mitä me me kutsumme alitajunnaksi, on juuri tuo piilosssa oleva muisti ja- kokemusmaailma, joka on mahdollista tuottaa esille hypnoositilassa. Eikä se kokemukseni mukaan vaadi somnabulitilaa, siihen riittää useimmiten keskisyvä tila.
        Miten sitten nuo tilojen syvyydet arvioidaan? Täytyy muistaa ettei Sakari Kalliolla ole juurikaan kokemusta käytännön terapiatyöskentelystä!

        Kahdenkeskinen terapiatapahtuma on jotain muuta kuin aivokäyrämittauksilla aikaansaatu tulos!

        Esim. amnesian voi tuottaa jo ns. keskisyvässä tilassa, mikäli suggestio on oikein muotoiltu ja rapport on ok.

        Kyse on siis siis suggestion luonteesta, ei tilan syvyydestä. Ja ennenkaikea terapeutin ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta.

        Ns. keskisyvässä tilassa muodostuu jo useinkin itsestään amnesiatilanteita, jotka tosin ajan myötä palautuvat. Kyse on siis hypnoositilassa tapahtuneesta tilanteesta. Itse varsinaisessa terapiatyöskentelyssä ei ole tarpeellista luoda amnesiatiloja, päinvastoin.

        On turhaa mystifiontia luoda sellaista käsitteistöä, että "alitajunta" hoitaa asiat vaikkei tietoinen mieli sitä tiedostakkaan!

        Toki itselläni on käytännön työskentelyssä myös päinvastaisia kokemuksia, mutta kysehän on aina yksilöstä, ei teoriasta!

        25-vuoden kokemuksella
        Tapani Henttonen


      • Toimiva hypnoosi
        sivukommentti kirjoitti:

        Tuo on juuri se ongelma, mitä me miellämme alitajunnaksi? Onko se Freudin termistön mukainen ilmaisu, vai mitä? Vai voiko alitajunnalksi kutsua kunkin meistä omaamaa muistimaailma, joka on siellä jossain syvällä kätkössä?

        Käytännön hypnoosityökentelyssä olen taipuvainen siihen käsitykseeen, että se mitä me me kutsumme alitajunnaksi, on juuri tuo piilosssa oleva muisti ja- kokemusmaailma, joka on mahdollista tuottaa esille hypnoositilassa. Eikä se kokemukseni mukaan vaadi somnabulitilaa, siihen riittää useimmiten keskisyvä tila.
        Miten sitten nuo tilojen syvyydet arvioidaan? Täytyy muistaa ettei Sakari Kalliolla ole juurikaan kokemusta käytännön terapiatyöskentelystä!

        Kahdenkeskinen terapiatapahtuma on jotain muuta kuin aivokäyrämittauksilla aikaansaatu tulos!

        Esim. amnesian voi tuottaa jo ns. keskisyvässä tilassa, mikäli suggestio on oikein muotoiltu ja rapport on ok.

        Kyse on siis siis suggestion luonteesta, ei tilan syvyydestä. Ja ennenkaikea terapeutin ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta.

        Ns. keskisyvässä tilassa muodostuu jo useinkin itsestään amnesiatilanteita, jotka tosin ajan myötä palautuvat. Kyse on siis hypnoositilassa tapahtuneesta tilanteesta. Itse varsinaisessa terapiatyöskentelyssä ei ole tarpeellista luoda amnesiatiloja, päinvastoin.

        On turhaa mystifiontia luoda sellaista käsitteistöä, että "alitajunta" hoitaa asiat vaikkei tietoinen mieli sitä tiedostakkaan!

        Toki itselläni on käytännön työskentelyssä myös päinvastaisia kokemuksia, mutta kysehän on aina yksilöstä, ei teoriasta!

        25-vuoden kokemuksella
        Tapani Henttonen

        Voi olla niinkin, että ”viisas alitajunta” ja siihen nojaaminen terapian käsitevälineenä saa asiakkaan hiukan hellittämään, niin ettei hän lukkiudu liikaa tietoiseen yrittämiseen tai ennakko-odotuksiinsa.

        Asiakkaan kannalta alitajunta voi olla toimiva apukäsite. Osapuolet voivat käyttää käsitteitä myös mystifioidusti, tai leikkisästi. Kysymys on mielikuvatyöskentelystä, ei tieteellisestä pätevyydestä tai oikeaoppisuudesta. Se vain on oleellista, että asiakasta ei aliarvioida, eivätkä suggestiot/käsitteet loukkaa hänen maailmankuvaansa tai ihmiskuvaansa.

        Toimivuuden kannalta ymmärrän asian niin kuin sanot – siinä on ratkaisevia tilannekohtaiset ja vuorovaikutuksen piirteet. Kuten suggestiivisten tarjousten merkitys asiakkaalle, ja molemminpuolin syntynyt luottamus ja arvostus, jonka varassa positiivisia muutoksia voi lähteä käyntiin.

        Käsitteetkin toimivat terapiassa suggestioina, mielikuvina ja kielipeleinä. Ne tulevat myös helpommin vastaanotetuiksi, kun ne muotoillaan väljästi eikä ehdottomuuksina (”usein koetaan, että tiedostamaton minä …” tms.)

        Hypnoosi ei toimi asiantuntija-auktoriteetin varassa, vaan niin kuin kaikki eettinen terapia, se on ainutkertaista yhteispeliä, jossa toimintatapoja ja niiden merkityksiä syntyy rapportin varassa. Sekin on toisarvoista kuinka syvä tila on kysymyksessä. Painopiste on onnistuneesti syntyneellä vuorovaikutuksella. Olivat asiakkaan odotukset terapiaan tullessa ”hypnoositilasta” mitä ovatkin, ne muuttuvat yleensä joustavasti, jos rapport-suhde toimii.


      • Ääni jostain
        sivukommentti kirjoitti:

        Tuo on juuri se ongelma, mitä me miellämme alitajunnaksi? Onko se Freudin termistön mukainen ilmaisu, vai mitä? Vai voiko alitajunnalksi kutsua kunkin meistä omaamaa muistimaailma, joka on siellä jossain syvällä kätkössä?

        Käytännön hypnoosityökentelyssä olen taipuvainen siihen käsitykseeen, että se mitä me me kutsumme alitajunnaksi, on juuri tuo piilosssa oleva muisti ja- kokemusmaailma, joka on mahdollista tuottaa esille hypnoositilassa. Eikä se kokemukseni mukaan vaadi somnabulitilaa, siihen riittää useimmiten keskisyvä tila.
        Miten sitten nuo tilojen syvyydet arvioidaan? Täytyy muistaa ettei Sakari Kalliolla ole juurikaan kokemusta käytännön terapiatyöskentelystä!

        Kahdenkeskinen terapiatapahtuma on jotain muuta kuin aivokäyrämittauksilla aikaansaatu tulos!

        Esim. amnesian voi tuottaa jo ns. keskisyvässä tilassa, mikäli suggestio on oikein muotoiltu ja rapport on ok.

        Kyse on siis siis suggestion luonteesta, ei tilan syvyydestä. Ja ennenkaikea terapeutin ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta.

        Ns. keskisyvässä tilassa muodostuu jo useinkin itsestään amnesiatilanteita, jotka tosin ajan myötä palautuvat. Kyse on siis hypnoositilassa tapahtuneesta tilanteesta. Itse varsinaisessa terapiatyöskentelyssä ei ole tarpeellista luoda amnesiatiloja, päinvastoin.

        On turhaa mystifiontia luoda sellaista käsitteistöä, että "alitajunta" hoitaa asiat vaikkei tietoinen mieli sitä tiedostakkaan!

        Toki itselläni on käytännön työskentelyssä myös päinvastaisia kokemuksia, mutta kysehän on aina yksilöstä, ei teoriasta!

        25-vuoden kokemuksella
        Tapani Henttonen

        taas niin täyttä puppua ja olettamuksia, jolla ei ole totuuden kanssa mitään tekemistä. Muuten, miksi et ole kommentoinut liiton lavahypnoosijuttua ???? Siksikö, kun tietosi olivat vääriä ????


      • Ei tiedemies
        sivukommentti kirjoitti:

        Tuo on juuri se ongelma, mitä me miellämme alitajunnaksi? Onko se Freudin termistön mukainen ilmaisu, vai mitä? Vai voiko alitajunnalksi kutsua kunkin meistä omaamaa muistimaailma, joka on siellä jossain syvällä kätkössä?

        Käytännön hypnoosityökentelyssä olen taipuvainen siihen käsitykseeen, että se mitä me me kutsumme alitajunnaksi, on juuri tuo piilosssa oleva muisti ja- kokemusmaailma, joka on mahdollista tuottaa esille hypnoositilassa. Eikä se kokemukseni mukaan vaadi somnabulitilaa, siihen riittää useimmiten keskisyvä tila.
        Miten sitten nuo tilojen syvyydet arvioidaan? Täytyy muistaa ettei Sakari Kalliolla ole juurikaan kokemusta käytännön terapiatyöskentelystä!

        Kahdenkeskinen terapiatapahtuma on jotain muuta kuin aivokäyrämittauksilla aikaansaatu tulos!

        Esim. amnesian voi tuottaa jo ns. keskisyvässä tilassa, mikäli suggestio on oikein muotoiltu ja rapport on ok.

        Kyse on siis siis suggestion luonteesta, ei tilan syvyydestä. Ja ennenkaikea terapeutin ja asiakkaan välisestä vuorovaikutussuhteesta.

        Ns. keskisyvässä tilassa muodostuu jo useinkin itsestään amnesiatilanteita, jotka tosin ajan myötä palautuvat. Kyse on siis hypnoositilassa tapahtuneesta tilanteesta. Itse varsinaisessa terapiatyöskentelyssä ei ole tarpeellista luoda amnesiatiloja, päinvastoin.

        On turhaa mystifiontia luoda sellaista käsitteistöä, että "alitajunta" hoitaa asiat vaikkei tietoinen mieli sitä tiedostakkaan!

        Toki itselläni on käytännön työskentelyssä myös päinvastaisia kokemuksia, mutta kysehän on aina yksilöstä, ei teoriasta!

        25-vuoden kokemuksella
        Tapani Henttonen

        Olen paljolti samaa mieltä Herra Henttosen kanssa. Tuon väitöskirjan omituisuus olikin juuri se että hypnoosiksi luokiteltiin vain somnabulit eikä muut. Toki ymmärrän, että tieteessä pitää olla selkeästi mitattavia/havaittavia asioita ennen kuin niillä on tieteellistä arvoa. Ja somnapuleilla näin on. Mutta entäpä jos hypnoosi ei olekkaan tiedettä? Kampan taisi aikoinaan oman väitöskirjansa lopussa todeta että hypnoosi on enemmän taidetta kun tiedettä.
        Tuosta alitajunta vai muistimaailma pohdinnasta olen sitä mieltä, että mitä väliä kunhan auttaa.
        Ihminen muodostaa kokemastaan eräänlaisen referaatin ja se mitä jää referaatin ulkopuolelle on tiedostasmastonta tai muistimaailmaa. Alitajunta on mielestäni terminä hyvin hyödyllinen oli sitä olemassa tai ei. Kokemukseni on että suggestio toimii vasta jos se on asiakkaasta mm. uskottava. Ja jos ihminen ei usko omiin mahdollisuuksiinsa muuttua tai kasvaa niin on hienoa, että on olemassa tuo mystinen alitajunta joka tekee tuon muutoksen ( lue suggestion) mahdolliseksi. Minusta ei kaikenkaikiaan ole paljoa merkitystä mihin minä uskon. Paljon tärkeämpää on se mihin asiakas uskoo.


      • edelleern
        Ei tiedemies kirjoitti:

        Olen paljolti samaa mieltä Herra Henttosen kanssa. Tuon väitöskirjan omituisuus olikin juuri se että hypnoosiksi luokiteltiin vain somnabulit eikä muut. Toki ymmärrän, että tieteessä pitää olla selkeästi mitattavia/havaittavia asioita ennen kuin niillä on tieteellistä arvoa. Ja somnapuleilla näin on. Mutta entäpä jos hypnoosi ei olekkaan tiedettä? Kampan taisi aikoinaan oman väitöskirjansa lopussa todeta että hypnoosi on enemmän taidetta kun tiedettä.
        Tuosta alitajunta vai muistimaailma pohdinnasta olen sitä mieltä, että mitä väliä kunhan auttaa.
        Ihminen muodostaa kokemastaan eräänlaisen referaatin ja se mitä jää referaatin ulkopuolelle on tiedostasmastonta tai muistimaailmaa. Alitajunta on mielestäni terminä hyvin hyödyllinen oli sitä olemassa tai ei. Kokemukseni on että suggestio toimii vasta jos se on asiakkaasta mm. uskottava. Ja jos ihminen ei usko omiin mahdollisuuksiinsa muuttua tai kasvaa niin on hienoa, että on olemassa tuo mystinen alitajunta joka tekee tuon muutoksen ( lue suggestion) mahdolliseksi. Minusta ei kaikenkaikiaan ole paljoa merkitystä mihin minä uskon. Paljon tärkeämpää on se mihin asiakas uskoo.

        Minä puolestani käytän ilmaisua ei-tietoinen mieli. Tämä sen takia, että "alitajunta" on turhan leimautunut. Mutta olennaista on, että hommat hoituvat ja asiakkaat saavat haluamansa avun.


      • Alitajunnasta
        edelleern kirjoitti:

        Minä puolestani käytän ilmaisua ei-tietoinen mieli. Tämä sen takia, että "alitajunta" on turhan leimautunut. Mutta olennaista on, että hommat hoituvat ja asiakkaat saavat haluamansa avun.

        Hyvä että täällä vihdoinkin syntyy asiallista keskustelua.

        Oma toimintatapani on se, että selvennään asiakkaalle aina alussa käyttämieni termien merkityksen. Esim. tuo "alitajunta" on sen verran lavea ilmaisu, että on syytä selittää asiakkaalle sen merkitys, mitä sillä tarkoitan. Juuri siksi, ettei synny mitään epämääräistä mystifiointi-mielikuvia.
        Kuten Henttonen tuolla ylempänä sanoi, niin kyseessä on jokaisen meidän oma muisti- ja kokemusmaailmamme, jonka parissa työskennellään.
        Ja kiitos taas siitä, että esiinnyit jälleen kerran omalla nimelläsi!


      • Ei tiedemies
        Alitajunnasta kirjoitti:

        Hyvä että täällä vihdoinkin syntyy asiallista keskustelua.

        Oma toimintatapani on se, että selvennään asiakkaalle aina alussa käyttämieni termien merkityksen. Esim. tuo "alitajunta" on sen verran lavea ilmaisu, että on syytä selittää asiakkaalle sen merkitys, mitä sillä tarkoitan. Juuri siksi, ettei synny mitään epämääräistä mystifiointi-mielikuvia.
        Kuten Henttonen tuolla ylempänä sanoi, niin kyseessä on jokaisen meidän oma muisti- ja kokemusmaailmamme, jonka parissa työskennellään.
        Ja kiitos taas siitä, että esiinnyit jälleen kerran omalla nimelläsi!

        Olisi mukava kuula miksi suhtaudutte noin epäilevästi mystiikkaan. En tarkoita että hypnoosiin pitäisi liittää mitäänylimääräistä mystiikkaa. Siinä on sitä riitävästi muutenkin. Mutta oletteko sitä mieltä etä hypnoosi pitaisi yrittää selittää ihan arkipäiväiseksi ilmiöksi? Varsinkin kuten tässäkin ketjusa on käynyt ilmi kukaan ei oikeasti osaa vielä hypnooisa kiistattomasti selittää. Itse uskon että juuri tuo pieni mystisyys on osa suggestion toimivuutta. Ainakin joskus.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      144
      8139
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      43
      2171
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      26
      2072
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      95
      1698
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      181
      1637
    6. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      25
      1116
    7. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1071
    8. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      1009
    9. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      53
      995
    10. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      860
    Aihe