Uskoni on liian heikko

Sitä, etten voi mitenkään uskoa siihen, että tiede voisi selittää alkuräjähdyksen ja maailmankaikkeuden syntymisen ilman Jumalan vaikutusta.
____

Kaikki vastaukset ovat uskoon perustuvia enemmän tai vähemmän. Ja mistä sitten jumala on syntynyt, jos hän on olemassa? Saman ongelma on edelleen ratkaistavana, jos kerran "tyhjästä syntymistä" ei pystytä hyväksymään. Maailma ei voi syntyä "tyhjästä" mutta jumalako voi? Ja onko yleensä kaikkia asioita pakko yrittää selittää, jos kunnon selityksiä ei yksinkertaisesti ole? Vastaamattomia ja epävarmoja kysymyksiä on niin paljon, että vaikka jotenkin saisin tietää totuuden maailman synnystä, niin tuskin sillä tiedolla autuaaksi tulisin. Usko ei tarjoa luotettavia vastauksia mihinkään asiaan, joten on sama hyväksyä epävarmuus ja ajatella etten tiedä.

Alkuräjähdys ja evoluutio vaikuttavat tosiasioilta. Jos jumalaan uskoo, niin olisi järkevää uskoa korkeintaan siihen että jumala on alkuräjähdyksen takana. Uskoni voi riittää korkeintaan tähän, mutta ei siihen että kiistetään jumalan avulla esim evoluutio josta on todisteita ( ajatellaan esim että jumala loi ihmisen ja maailman joka oli täysin samanlainen silloin kun nyt). Usko saa alkaa vasta sitten kun tosiasiat loppuvat, jos ylipäätänsä on pakko uskoa johonkin.

1. Mooseksen kirja 1:1) 1 Alussa Jumala loi taivaat ja maan

Syytä olisi myös pohtia sitä, kuinka pitkälle uskossa kannattaa ja pitäisi mennä? Jos hyväksytään tuo jae, onko hyväksyttävä myös kaikki raamatussa oleva hömppä joka ei tutkitusti pidä paikkansa, on tosiasioiden vastainen tai yksinkertaisesti kopioitu muista pakanoiden ja "alkuihmisten" tarinoista ja myyteistä.

Aika, tila ja energia syntyivät tyhjästä valtavassa alkuräjähdyksessä. ...


Tilaa on vissiin syntynyt aika paljon. Mihin avaruus loppuu? En keksi muuta vastausta kuin s kirjaimeen.
Miten sekin voi olla mahdollista että tilaa voi olla loputtomasti? Luulisi että jossain tulee seinä vastaan.

Itse olen tullut päätelmään, että on aivan turha ladata kaikkea uskoaan sen kummemmin mihinkään, kun mistään aiheeseen liittyvästä ei täysin sata prosenttista faktaa ole. Kaikkihan on olemassa sellaisena kuin on, riippumatta siitä miten me uskomme asioiden olevan. On silti mielenkiintoista leikkiä erilaisilla teorioilla ja lukea aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Yksi teoria, jota pidän järkeenkäyvänä, on tämä (Tieteen kuvalehti, numero 10/2009):

"Universumit Seuraavat toinen toistaan

Alkuräjähdys ei ehkä ollutkaan kaiken alku. Kosmisesta taustasäteilystä tehdyt uudet mittaukset viittaavat siihen, että on ollut olemassa myös aiempi maailmankaikkeus. Osa sen ominaisuuksista on säilynyt, ja ne vaikuttavat yhä nykyisessä universumissa.
Teksti: Henry Nørgaard


Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Kysymystä on pidetty turhana, koska vakiintuneen käsityksen mukaan niin aika kuin ainekin saivat alkunsa 13,7 miljardia vuotta sitten. Sitä edeltäneen ajan pohtimista on pidetty yhtä hyödyttömänä kuin sen miettimistä, mitä on pohjoisnavan pohjoispuolella.

Viime vuosina monet kosmologit ovat kuitenkin alkaneet epäillä, alkoiko kaikki sittenkään vasta alkuräjähdyksestä. Uudenlaista teoriaa maailmankaikkeuden synnystä kannattaa muun muassa astrofysiikan professori Marc Kamionkowski Kalifornian teknisestä korkeakoulusta. Hänen mielestään alkuräjähdystä edel-täneen ajan pohdinta ei ole lainkaan hyödytöntä. Sitä ei vain nykyvälineillä ole vielä päästy tutkimaan.

Käsitys alkuräjähdyksestä kaiken alkuna pohjautuu lähinnä havaintoihin, jotka osoittavat maailmankaikkeuden laajenevan. Laskemalla ajassa taaksepäin päädytään tilanteeseen, jossa koko maailmankaikkeus oli kasautunut yhteen pisteeseen, niin sanottuun singulariteettiin. Se sisälsi valtavasti energiaa. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan aika menettää singulariteetissa merkityksensä Singulariteetti oli ajan ja avaruuden alku, eikä voida kuvitella mitään, mikä olisi ollut olemassa sitä ennen.

1960-luvun puolivälissä havaittiin kosminen taustasäteily. Mittaustulokset tukivat käsitystä siitä, että maailmankaikkeus on kerran ollut hyvin tiheä ja joka puolelta samanlainen.

Kosminen taustasäteily on heikkoa mikroaaltosäteilyä, jota tulee Maahan tasaisesti kaikista avaruuden suunnista. Se lähti liikkeelle noin 300 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Sen jälkeen kaikkeus on laajentunut ja säteily on jäähtynyt niin, että sen keskimääräinen lämpötila on nykyään vain 2,73 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella.

Vuonna 1992 Cosmic Background Explorer (COBE) -satelliitin mittaukset osoittivat, että yhtenäiseksi oletetussa taustasäteilyssä esiintyi sittenkin vaihteluja. Erot olivat äärimmäisen pieniä - alle 0,0002 astetta. Kun vaihteluja päästiin tutkimaan tarkemmin 2001 laukaistulla yhdysvaltalaisella Wilkinson Microwave Anisotropy Probe (WMAP) -luotaimella, lämpötilan vaihteluissa havaittiin tietty säännönmukaisuus. Toisella taivaan puoliskolla poikkeama keskimääräisestä 2,73 asteesta oli selvempi kuin toisella.

Jotkut tutkijat arvelevat, että taustasäteilyn epäsymmetrisyyttä tutkimalla voidaan paikantaa maailmankaikkeu-desta ominaisuudet, jotka ovat peräisin alkuräjähdystä edeltäneeltä ajalta. Vaihtelut olisivat toisin sanoen aiemman maailmankaikkeuden jäännöksiä.



Luonto ei salli singulariteetteja

Jos on ollut olemassa aiempi maailmankaikkeus, ei nykyinen ole voinut alkaa singulariteetista. Monet nykykosmologit ovatkin sitä mieltä, että luonnossa ei voi esiintyä äärettömän suuria tiheyksiä tai lyhyitä etäisyyksiä. Asiaa on pyritty todistamaan uudella, vielä keskeneräisellä teorialla, jota sanotaan kvanttigravitaatioksi eli kvanttipainovoimaksi.

Kvanttigravitaatio on eräänlainen yritys täydentää suurimassaisten kappaleiden painovoimaa kuvaavaa Einsteinin yleistä suhteellisuusteoriaa kvanttimekaniikalla. Kvanttimekaniikka taas kuvaa fysiikan ilmiöitä hyvin pienessä, atomien ja alkeishiukkasten mittakaavassa. Kun teoriaa on testattu tietokonelaskelmilla, on päädytty siihen, että mentäessä ajassa taaksepäin maailmankaikkeuden kutistuminen ei johda singulariteettiin vaan päättyy tiettyyn alarajaan.

Monet tutkijat hankkiutuisivat mielellään eroon singulariteetista, koska tunnetut luonnonlait eivät päde silloin, kun suureiden arvo on äärettömän suuri. Jos johonkin teoriaan sisältyy äärettömiä arvoja, sitä pidetään usein merkkinä siitä, että teoriassa on jotain vikaa.

Singulariteetiton malli mahdollistaisi aiempien maailmankaikkeuksien olemassaolon, koska siinä aika ulottuu molempiin suuntiin. Aiemmin olemassa ollut universumi on sitten voinut vetäytyä kasaan, kunnes aine on saavuttanut niin sanotun Planckin tiheyden 5,1 x 1096 kiloa kuutiometriä kohti.

Saksalaissyntyinen Pennsylvanian valtionyliopiston professori Martin Bojowald on kvanttigravitaatioteorian uranuurtajia. Hänen mukaansa maailmankaikkeuden kutistuminen loppui, koska aika-avaruuden erikoisissa oloissa syntyi äärimmäisen voimakas poistovoima. Kun 1018 (triljoona) kertaa Auringon sisältämä ainemäärä puristui alueelle, jonka laajuus vastasi vedyn atomiydintä, protonia, aika-avaruus ei enää voinut painua enempää kasaan. Sen sijaan aika-avaruus reagoi tuottamalla ulospäin suuntautuvan voiman, joka oli niin vahva, että se voitti painovoiman vaikutuksen.

Poistovoima ei ainoastaan saanut maailmankaikkeuden tiivistymistä loppumaan, vaan se myös käänsi liikkeen päinvastaiseen suuntaan. Alkoi laajeneminen, joka saattoi vapaasti jatkua. Jos ei oteta lukuun mahdollista myöhempää, painovoiman aiheuttamaa kutistumista, tutkijoiden mukaan mikään ei voi pysäyttää uutta laajenemista.



Aiemman universumin jälkiä

Vielä ei ole varmaa käsitystä siitä, mikä mekanismi olisi kääntänyt maailmankaikkeuden kutistumisen laajenemiseksi. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa säieteoriaa. Olipa selitys mikä tahansa, enää ei pidetä täysin mahdottomana ajatuksena sitä, että nykyinen universumi olisi eräänlainen kierrätystuote.

Nykyisen maailmankaikkeuden on yhä saattanut synnyttää jonkinlainen alkupamaus, mutta siinä ei vallinnut ääretön tiheys eikä siinä ollut kyse kaiken, myös ajan, alkamisesta. Sen sijaan maailmankaikkeus on voinut käydä läpi eri kausia, joiden kuluessa se on kutistunut ja sitten taas laajentunut uudelleen.

Voidaan myös olettaa, että aiempi maailmankaikkeus on jättänyt jälkensä nykyisen kaikkeuden ominaisuuksiin. Juuri nämä ominaisuudet ehkä pystytään paljastamaan kosmisessa taustasäteilyssä havaittavien yksityiskohtien pohjalta.

Bojowald toivoo Euroopan avaruusjärjestön Planck-satelliitin antavan ratkaisevat todisteet siitä, että tutkijat ovat oikeilla jäljillä. Toukokuun 14. päivänä avaruuteen laukaistu Planck on varustettu erittäin herkällä radiotekniikalla. Sen 70 gigahertsin radiovastaanotin on suunniteltu ja rakennettu Suomessa.

Planckin on määrä mitata taustasäteilyä kaikkia aiempia laitteita tarkemmin. Ehkä se löytää jälkiä aikaisemmasta maailmankaikkeudesta. Siinä tapauksessa lähestyttäisiin ensimmäistä kertaa konkreettista vastausta kysymykseen, mitä oli olemassa ennen alkuräjähdystä."

Kuva teoriasta:

http://www.illustrertvitenskap.com/Shared/bildbank/ill/images/contentpix/1758.jpg

On kiva ajaa autolla. On mielenkiintoista tietää sen tekniikasta. On hämmästyttävää, kuinka se on valmistettu. On kiva ajaa autolla ja keskustella ihmisen kanssa, josta välittää. On hyvä, että on tullut huolehdittua autosta, se on matkustajienkin etu. Näyttää siltä, että pääsemme perille, kunhan omii turvallisen ajotavan, joka perustuu ennenkaikkea kokemuspohjaiseen autonhallintaan.

Eiköhän yläkerta hymyile, kun huomaamme lähimmäisen, sen, joka kulloinkin on lähinnä itseämme...edelleen, on kiva ajaa autolla.

Maailmankaikkeus on ikuinen. Sen selittäjäksi ei tarvita jumalaa vaan lisää tietoa. Lisäkommentit toisella puolella. :D

ei riitä siihen, että Jumala olisi ollut aina olemassa, eikä siihen että avaruus on ääretön ja jos ei ole niin mitä sen jälkeen on? Ymmäryksemme ei riitä kaikkeen.