Tein Albanian kiertomatkan 18.- 25.9. Matkan järjestäjä oli Tema.matkat. Olen tehnyt vuosien aikana monia kymmeniä kiertomatkoja eri puolille maailmaa, kaikkiin muihin Balkaninkin maihin, mutta Albaniassa en ole aikaisemmin käynytkään. Tilastojen mukaan maa on yksi Euroopan köyhimmistä, ja tuntien maan historian vainoharhaisen Enver Hoxhan 40 vuotta johtamana suljettuna kommunistidiktatuurina ja vasta vajaat 20 vuotta sitten siitä vapautuneena odotukseni maan suhteen olivat varsin varaukselliset. Siksipä lähes kaikki matkalla kokemani yllätti myönteisesti.
Albania on maisemiltaan hyvin kaunis, vuorinen maa, sillä on pitkä, kaunis rannikko, ja karun maan laaksot ovat varsin reheviä. Siellä on paljon historiallista ja muuta nähtävää, mm. useita Unescon Maailman perintö –kohteita. Maan pikkukaupungit ja kylät ovat viehättäviä, ja niiden rakennuskannassa on paljon omaperäisyyttä, myös vaikutteita Kreikasta ja Italiasta. Maan tiestö on vielä valtaosin heikko, ja vuoriston serpentiinitiet suorastaan vaarallisen tuntuisia, mutta teitä rakennetaan kuumeisesti myös turismin tarpeita ajatellen.
Kommunismin aikana kaikki uskonnot olivat kiellettyjä, mutta nyt jokaisessa kaupungissa ja kylissäkin on moskeijoita ja useimmissa myös kirkko, sillä maassa on muslimienemmistö, mutta noin kolmasosa väestöstä on kristittyjä. Uskontojen välisiä jännitteitä ei ole, vaan esim. seka-avioliitot muslimien ja kristittyjen kesken ovat yleisiä. Albanialaiset ihmiset ovat jurompia kuin kreikkalaiset ja varsinkin italialaiset, mutta ystävällisiä turistillekin. Aggressiivista katukaupustelua tai kerjäämistä ei ole juuri lainkaan. Italia on yleisimmin osattu vieras kieli, mutta hotelleissa ja kaupoissakin tulee hyvin toimeen englannilla.
Matkani lennot Helsinki-Vantaalta tapahtuivat TUI-konsernin lomalentoina Kreikan Korfulle, jossa myös yövyimme ensimmäisen yön (minä Albanian kierron jälkeen lisäksi viikon saaren pohjoisrannikolla Acharavissa, mutta siitä kertominen ei kuulu tähän yhteyteen). Albanian kierrolla yövyimme neljässä kaupungissa, neljässä hotellissa, jotka kaikki olivat uusi, erinomaisia viiden tähden hotelleja erinomaisin palveluin, huoneet tehokkain, äänettömin ilmastoinnin varustettuja.
Matkaamme sisältyi täysihoito, aamiaiset ja useimmiten illalliset söimme hotellimme ravintolassa, etukäteen varatut lounaat nautimme matkan varren ravintoloissa, Ateriat niin hotelleissa kuin muuallakin olivat aina erinomaisia, lounailla ja päivällisillä alkusalaattien ja keittojen lisäksi useita ruokalajeja ja jälkiruoka. Varsinkin ruoan ja juomien hintataso ravintoloissa ja kaupoissa oli selvästi halvempi kuin Kreikassa, enintään puolet Suomen hintatasosta. Albanian kävijän täytyy tietysti ostaa tuomisiksi Skanderbeg-brandya ja maistettava on myös rakia, paikallista ”pontikkaa, jota eräissä kaupoissa myytiin suurista astioista matkalaisen tyhjiin vesipulloihin hintaan n. 3 euroa litralta! Halpaa siis oli kaikki, mutta ei matka silti minulle halvaksi tullut, sillä Korfun viikon mukaan lukien tuon matkan kokonaiskustannus nousi kyllä yli 2000 euron.
Meitä oli matkalla vain 11 ihmistä, joten 24 hengen pieni bussimme tarjosi jokaiselle hyvät tilat, kun oppaillamme olivat omat penkit edessä. Kiertomatkamme suomalainen opas Juulia oli jo kahdeksatta vuottaan kesin Albaniassa, ja tuntee siis läpikotaisin maan, niin sen historian kuin nykyisyydenkin (talvisin hän on oppaana Egyptissä Niilillä, ei tosin ollut siellä viime talvena tekemälläni risteilyllä). Mukanamme oli myös albanialainen opas Ylber (nimi merkitsee sateenkaarta!).
Kun matkakertomukseni on liian pitkä tähän nykyiseen formaattiin, joudun jakamaan sen kahteen osaan.
Albanian kiertomatka
12
3118
Vastaukset
- Harmaa-pantteri
Tuloiltana siis majoituimme Korfulle, Korfun kaupungissa lähellä satamaa sijaitsevaan Divani Corfu Palace-hotelliin, jossa nautimme tuloillallisen ja yövyimme. Komeasta nimestään huolimatta hotelli oli matkamme vaatimattomin, varsin vanha hotelli, jonka ilmastointi oli niin äänekäs, että minun herkkäunisena piti laittaa se pois päältä, mutta kun olin matkasta hieman väsynyt, niin sain melko hyvin nukutuksi, vaikka hikoilinkin.
Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen meidät kuljetettiin bussilla satamaan, jossa siirryimme laivaan, joka vei meidät 1,5-tunnin merimatkan jälkeen Albanian Sarandaan. Majoituimme Hotelli Butrintiin, jonka neljännen kerroksen huoneeni parvekkeelta oli upea näkymä edessä alempana olevalle Sarandan hienolle rantakadulle ja kauempaa näkyvään satamaan.
Saranda on Albanian eteläisin kaupunki, aivan Kreikan rajan tuntumassa rannikolla. Saranda oli varhaiskristittyjen pyhä paikka, ja hienoine rantoineen on nykyisin albanialaisten suosima lomakohde, jossa lomailee yhä enenevästi myös ulkomaalaisia, etenkin kreikkalaisia ja italialaisia, ja suomalaisiakin, ainakin kiertomatkoilla. Sarandasta käsin kävimme n. 20 km:n päässä sijaitsevassa antiikin aikaisen kreikkalais-roomalaisen Butrintin raunioilla, joita hallitsee venetsialais-bysanttilainen linnoitus. Kaivaukset alueella on aloitettu 1920-luvulla, siis pian Albanian itsenäistyttyä, ja akropoliksen juurelta on löydetty mm. upea 200-luvulta eaa peräisin oleva kreikkalainen amfiteatteri sekä roomalainen kylpylä.
Sarandaan palattuamme meillä oli ennen päivällistä omaa aikaa, jonka minä käytin kävelyyn kaupungin hienolla rantakadulla, uimarannan elämän seuraamiseen ja ylempänä rinteellä olevaan vanhaan kaupunkiin tutustumiseen. Sarandaan näkyi hyvin vain parinkymmenen kilometrin päässä oleva Korfun rannikko ja saaren pohjoisosan noin kilometrin korkeuteen nousevat vuoret (joskin Albanian kahden kilometrin korkeuteen nousevat vuoret näkyivät viikkoa myöhemmin vielä komeampina hotellihuoneeni parvekkeelle Korfulla!).
Kolmantena matkapäivänä lähdimme Sarandasta kohti Durrësia. Ylitimme rannikkoa myötäilevän vuoriston, ja vuorten toisella puolen laskeuduimme Drinan laaksoon ja menimme Gjirokastërin kaupunkiin, joka sijaitsee niin jyrkällä rinteellä, että kadulta horjahtava voi pudota viereisen kadun varressa sijaitsevan talon katolle. Gjirokastër on edesmenneen diktaattori Enver Hoxhan synnyinkaupunki, minkä ansiosta kaupungin 1200-luvulta peräisin oleva arkkitehtuuri on säilynyt lähes muuttumattomana. Gjirokastër on Unescon maailma perintö –kohde. Kävimme korkeimmalla sijaitsevassa vanhassa linnoituksessa ja sen museossa. Linnoitukselta avautuivat upeat näkymät kaupungin yli. Gjirokastërissa myös lounastimme. Sen jälkeen matkamme jatkui Flerin ja Lushnjën kaupunkien kautta Durrësiin, jossa majoituimme Adriatik-hotelliin ja nautimme illallisen.
Durrës on n. 120 000 asukkaan kaupunki, Albanian tärkein satama. Kreikkalaiset perustivat sen jo yli 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja myöhemmin roomalaiset halltsivat kaupunkia ja antoivat sille nimen Dyrreachium, josta nykyinen nimi juontuu. Kaupungin keskustassa on roomalaisajalta oleva amfiteatteri, joka on kaivettu esille viime vuosisadalla. Durrësiin ja sen nähtävyyksiin tutustuttuamme lounastimme rannan lähellä sijaitsevan talon 10.kerroksessa olevassa ravintolasta, josta olivat upeat näköalat kaupunkiin ja satamaan. Durrësista jatkoimme matkaamme muutamia kymmeniä kilometrejä pohjoiseen ja sisämaahan päin ja tutustuimme kauniilla paikalla vuoren rinteellä sijaitsevaan Krujen kylään, sen basaareihin ja vanhaan linnaan. Kruje on albanialaisille kansallispyhäkkö, sillä siellä maan ensimmäinen oma armeija vuonna 1450 kukisti kansallissankari Skanderbegin johdolla monta kertaa suuremman turkkilaisen sotajoukon.
Iltapäivällä saavuimme pääkaupunkiin Tiranaan, ja tehtyämme bussillamme kiertoajelun kaupungissa ja tutustuttumme ulkoa päin sen eräisiin merkittäviin rakennuksiin majoituimme aivan kaupungin sydämessä, Skanderbegin aukion laidalla sijaitsevaan 16-kerroksiseen Hotelli Imperialiin, jonka 11. kerroksesta sain huoneen, jonka ikkuna oli suoraan aukiolle päin. - Harmaa-pantteri
Tirana on runsaan miljoonan asukkaan kaupunki, eli lähes kolmasosa albanialaisista asuu pääkaupungissa. Se sijaitsee rannikkotasangon sisämaahan työntyvällä laidalla niin, että komeat vuoret alkavat heti kaupungin jälkeen. Tirana oli kauan vain vähäinen kauppapaikka Rooman ja Istanbulin välillä, kunnes maan itsenäistyttyä 1912 siitä rakennettiin pääkaupunki, siis samaan tapaan kuin Pietari Venäjällä. Kaupungin asemakaavan ja sen monet julkiset rakennukset suunnittelivat aikansa kuuluisimmat italialaiset arkkitehdit. Kaupungin pääkadut ovat pitkiä, suoria ja leveitä, kaupungissa on paljon puistoja, ja sitä halkoo kanavoitu Ishm-joki, joka oikeataan on vain suuri, vuolas puro. Kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten kulttuuritalo. kansallismuseo, yliopisto, suuri moskeija ja parlamenttitalo ovat Skanderbegin aukion varrella tai sen välittömässä läheisyydessä. Aukiolla on suurikokoinen Skanderbegin ratsastajapatsas, jonka vieressä hulmuaa aina Albanian lippu, verenpunainen vaate, jonka keskellä kaksipäinen musta kotka.
Toisena päivänämme Tiranassa eli viidentenä matkapäivänämme jatkoimme tutustumisiamme kaupungin kohteisiin, ja kävimme mm. kansallismuseossa ja yliopistossa. Tutustuimme myös kasvitieteelliseen puutarhaan, pistäydyimme moskeijassa, mutta Enver Hoxhan hienon kotitalon Tiranan kalleimmassa kaupunginosassa sekä hänen mausoleuminsa (siellä myös Hoxha-museo) katselimme vain ulkoapäin. Meille jäi myös omaa aikaa, jonka minä käytin kaupungilla kävellen ja sen eräisiin liikkeisiin tutustuen, joista muutamat olivat todella tyylikkäitä, mutta niiden hintatasokin näytti olevan varsin korkea.
Kuudentena matkapäivänämme suuntasimme takaisin etelää kohden ja saavuimme Gjirokastërin ohella toiseen merkittävään vuoristokaupunkiin, Beratiin, jonka alueella asuivat jo muinaiset illyyrit (albanialaisten kantakansa?) ja myöhemmin kreikkalaiset. Roomalaiset valtasivat kaupungin ajanlaskumme alkuaikoina ja antoivat sille nimen Antipatria, josta juontuu kaupungin nykyinen nimi. Kaupungin vanhin osa sijaitsee korkealla vuorella, ylimpänä 1300-luvulta oleva linnoitus, jossa kaksi pientä ortodoksikirkkoa ja ikonimuseo, jossa ainutlaatuisen arvokkaita kalleuksia. Beratiin ja sen tarjontaan tutustuttuamme suuntasimme kohti Flerin kaupunkia ja sen kautta rannikolle, Albanian ehkä tärkeimpään arkeologiseen kohteeseen Apollonian roomalaiskaupungin kaivauksille. Kaupungissa oli aikoinaan oma raha ja rahapaja ja kaupunki oli myös kulttuurin keskus, jossa toimi mm. filosofian oppilaitos. Mm. keisari Augustus opiskeli nuoruudessaan Apolloniassa. Sieltä jatkoimme rannikkoa pitkin varsin uuteen Vloran kaupunkiin, nyt jo suomalaistenkin tuntemaan rantalomakohteeseen, jossa teimme vain lyhyen kiertoajelun ja majoituimme Hotelli New Yorkiin.
Seitsemännen matkapäivän reitti kulki Albanian ”rivieralla”, jonka maisemat ja luonto tarjosivat huikeita elämyksiä. Pieni bussimme kiipesi monin paikoin varsin huonopintaisella serpentiinitiellä välillä yli kilometrin korkeuteen laskeutuakseen kiemurtelevaa serpentiinitietä pitkin taas laaksoon, kiivetäkseen uudestaan korkeuksiin, joista avautuivat henkeäsalpaavat näkymät laaksoihin ja Adrianmerelle. Poikkesimme rannikon kalastajakylissä, kuten Llorassa ja Borschissa, jossa nautimme merellisen lounaan. Kävimme myös Ali Pasha Tepelenen linnassa Porto Palermossa. Ali Pasha Tepelene oli Albanian maineikas käskynhaltija turkkilaisvallan aikana, mutta kun hän tuli liian itsenäiseksi ja halusi itsenäistää myös Albanian, Turkin sulttaani määräsi hänet tapettavaksi, niin tehtiin ja Ali Pashan pää toimitettiin todisteeksi Istanbuliin. Sarandaan saavuimme illnsuussa, sillä vaikka matkamme pituus Vlorasta Sarandaan oli vain 270 kilometriä, niillä teillä se kesti koko päivän. Sarandassa majoituimme taas jo tuttuun Hotelli Butrintiin.
Seuraavana päivänä meillä oli vielä runsaasti omaa aikaa Sarandassa, jonka vietin kaupunkiin tutustuen. Iltapäivällä siirryimme taas 1,5 tunnin merimatkan jälkeen Kreikan puolelle Korfun saarelle Korfun kaupunkiin ja sen lentokentälle, josta muu matkaseurueemme palasi Suomeen, mutta minä jatkoin Suomesta saapuneen uuden ryhmän mukana Korfun saaren pohjoisrannikolle Acharavin kaupunkiin ja majoituin viikoksi melko vaatimattomaan, mutta hyvin kauniissa maisemassa, vuoren rinteellä sijaitsevaan pieneen Hotelli Lenamareen. Huoneeni parvekkeelta olivat upeat näkymät pitkin rantaa kulkevan pienen kaupungin yli merelle ja sen takaa upeasti näkyville Albanian vuorille, joita katsellen sain vielä viikon syventää kiertomatkani tunnelmia. - Satunnainen matkaili
Suunnittelen matkaa Albaniaan, mutta kertomuksesi luettuani melkein tunnen jo käyneeni siellä. Kertomuksesi poisti pelonsekaisia ennakkoasenteitani, josta kiitos.
Albanian rahayksikkö lek on kai melko arvoton. Sitä rahaa ei kai saa Suomesta. Onnistuuko siellä rahanvaihto helposti? Mikä olisi paras matkavaluutta?- Harmaa-pantteri
Albanian valuutta ei suinkaan ole arvoton, mutta maassa on ilmeisesti melkoinen inflaatio, kun tulopäivänä Sarandassa euron kurssi oli 136 lekiä, mutta viimeisenä matkapäivänä jo 140 lekiä. En vaihtanut paljonkaan sikäläiseen valuuttaa dollareitani, joita olin ottanut Forexin suosituksesta, vaan nostin pankkiautomaateista - niitä siellä on kaikkialla kuten suomessakin - sikäläistä valuuttaa. Myös euro kelpaa kaikkialla sellaisenaan.
Suomessa Helsingin rautatieaseman Forexilla oli siis väärää tietoa, kun siellä suositeltiin matkavaluutaksi dollaria, joita minäkin sitten pienehkön summan otin, mutta käyttämättä ne jäivät, ja olen jo palauttanut dollarit Forexille ja oikaissut siellä olevan väärän tiedon.
Kiva, jos matkakertomuksestani oli apua matkalle valmistautuessasi! - täpläpantteri
Harmaa-pantteri kirjoitti:
Albanian valuutta ei suinkaan ole arvoton, mutta maassa on ilmeisesti melkoinen inflaatio, kun tulopäivänä Sarandassa euron kurssi oli 136 lekiä, mutta viimeisenä matkapäivänä jo 140 lekiä. En vaihtanut paljonkaan sikäläiseen valuuttaa dollareitani, joita olin ottanut Forexin suosituksesta, vaan nostin pankkiautomaateista - niitä siellä on kaikkialla kuten suomessakin - sikäläistä valuuttaa. Myös euro kelpaa kaikkialla sellaisenaan.
Suomessa Helsingin rautatieaseman Forexilla oli siis väärää tietoa, kun siellä suositeltiin matkavaluutaksi dollaria, joita minäkin sitten pienehkön summan otin, mutta käyttämättä ne jäivät, ja olen jo palauttanut dollarit Forexille ja oikaissut siellä olevan väärän tiedon.
Kiva, jos matkakertomuksestani oli apua matkalle valmistautuessasi!Olipa ratisevan kuiva ja tärkeilevä "matkakertomus"! Matkatoimiston
materiaalin ja saatavilla olevan yleistiedon leikkaa-liimaa -yhdistelmä.
Ainoa henkilökohtainen kuvaus koski sitä, mikä oli kunkin hotellihuoneen
ikkunasta avautuva näkymä.
Ryhmä kulkee käytännöllisesti katsoen yhteenkytkettyinä paikasta
toiseen. Matkustaa, ruokailee ja melkein nukkuukin yhdessä.
Elämysmatkailua?
- matkailu 15
Kiva kertomus mielestäni. Täältä näkee matkatoimistot, jotka vievät Albaniaan http://www.unelmamatkat.net/eurooppa/albania/
- 23-v
Sama kiertomatka, samat oppaat, sama lisäviikko.
Oppaat hyviä!
Tiestön vuoksi matkanteko niin hidasta että maisemat ehti katselemaan.
Hotelleja en kokonaisuudessaan ylistäisi.
Muut hyviä paitsi New York Vloresissa (?) joka oli alle kaiken arvostelun.
Ilmeisesti te olitte saaneet jo paremman hotskun.
Ehkä makumme ruokien suhteenkin poikkeaa koska emme me langenneet loveen niiden suhteen.
Halpismaan kiertomatka oli kuitenkin niin hinnakas että siihen voi jotain jo odottaakin.
Julia on todennäköisesti lähettänyt matkakertomuksen joten yksinkertaisuuden vuoksi olisit voinut linkittää sen.
Albaniassa vaihdoin 100E jotka riittivät hyvin meille kahdelle.
Kuskille ja albaanioppaalle jätin 400L kummallekin ja loput löin laivalla Julian kouraan.
Eniten minua kiehtoi eri aikojen kulttuurien havainnollinen kerroksittaisuus.
Korfu mukaan lukien jäivät yhteiset kustannuksemme alle 3000E:n.- Balkanin kiertäjä
Olin Albaniassa kesällä 2009 omatoimimatkalla. Lautta Korfulta Sarandaan, josta saimme rantabulevardilta hyvän hotellin 50 euroa/yö. Eurot käyvät maassa hyvin. Sarandasta käsin kävimme bussilla Gjirokastërissa, jossa on maailman perintökohteiisin kuuluva linnoitus. Kävimme myös Emil Hozan museossa, joka on näkemisen arvoinen paikka. Museoon ei kuulema yleensä pääse "noin vaan" , mutta eräs paikallinen herra onnistui puhuttamaan meidät sisään ja saimme myös opastuksen. Paluumatkan tulimme Sarandaan taksilla ja matkalla pysähdyimme mm. ihailemassa Blue Eye luonnonilmiötä.
Sarandasta matkasimme bussilla Tiranaan. Matka oli lähes tulkoon ilmainen suomalaisittain. Tiranasta jatkoimme edelleen bussilla yli alppien Pristinaan. Matka Sarandasta bussilla Pristinaan kesti vuorokauden. Bussit olivat aivan hyviä (Tarkoituksena oli mennä Montenegron puolelle suoraan, mutta Tiranassa meille vakuutettiin, ettei se kannata/ole mahdollista (?), joten päädyimme siis Kosovoon...)Matkan teko yöllä ukkosella mutkateitä pitkin oli vähintäänkin eksoottista! Kaikki kohtaamamme albanialaiset olivat erittäin ystävällisiä, joten ei muuta kuin hymyä kasvoille ja menoksi! - Balkanin kiertäjä
Balkanin kiertäjä kirjoitti:
Olin Albaniassa kesällä 2009 omatoimimatkalla. Lautta Korfulta Sarandaan, josta saimme rantabulevardilta hyvän hotellin 50 euroa/yö. Eurot käyvät maassa hyvin. Sarandasta käsin kävimme bussilla Gjirokastërissa, jossa on maailman perintökohteiisin kuuluva linnoitus. Kävimme myös Emil Hozan museossa, joka on näkemisen arvoinen paikka. Museoon ei kuulema yleensä pääse "noin vaan" , mutta eräs paikallinen herra onnistui puhuttamaan meidät sisään ja saimme myös opastuksen. Paluumatkan tulimme Sarandaan taksilla ja matkalla pysähdyimme mm. ihailemassa Blue Eye luonnonilmiötä.
Sarandasta matkasimme bussilla Tiranaan. Matka oli lähes tulkoon ilmainen suomalaisittain. Tiranasta jatkoimme edelleen bussilla yli alppien Pristinaan. Matka Sarandasta bussilla Pristinaan kesti vuorokauden. Bussit olivat aivan hyviä (Tarkoituksena oli mennä Montenegron puolelle suoraan, mutta Tiranassa meille vakuutettiin, ettei se kannata/ole mahdollista (?), joten päädyimme siis Kosovoon...)Matkan teko yöllä ukkosella mutkateitä pitkin oli vähintäänkin eksoottista! Kaikki kohtaamamme albanialaiset olivat erittäin ystävällisiä, joten ei muuta kuin hymyä kasvoille ja menoksi!Sori. Museo on siis Enver Hoxhan museo:-) Albanialle näyttää tulleen matkailusivut. Käykääpä kurkkimassa. Vuosi sitten tiedon löytäminen oli melkoisen vaikeaa. Albania on hyvin köyhä maa. Maaseudulla sen eritoten näkee. Esim. työkoneita ei näkynyt vaan maanviljeyksessä käytettiin hevosia.
- pekka2
Onko madollista päästä Albanian Sarandasta Korfulle omalla autolla kun on tarkoitus lähteä autolla sinne ?
- mmmmm2
Se Saranda-Korfu-autolautta on aika pieni botski eika siihen kovin montaa autoa mahdu. Joten jos yhtaan hirvittaa, niin suosittelen ajamaan Sarandasta Kreikan puolelle Igoumenitsaan (reilut 2h ajo Sarandasta) ja ottamaan sielta kunnon autolautan Korfulle.
- Korfutar
On yhteyslautta Saranda-Korfu, katso corfu-kerkyra.eu kaikki lautta aikataulut ja hinnat on siella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271888
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1181839Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231838Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851610Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601432Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201256Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381150- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127