te jotka saatte 10!

kun ne jotkut vaan ovat lahjakkaampia ja älykkäämpiä kuin toiset. Itsekin saan kovalla lukemisella sellaisia 8 arvosanoja, mutta paras kaverini saa jatkuvasti kymppejä. Se on vaan niin paljon minua lahjakkaampi tajuamaan asioita, siitä se johtuu. Ja kun se on mun paras kaveri, niin en ole edes kateellinen. Samanlainen se on ollut jo ala-asteelta alkaen.

Mitä enemmän asia kiinnostaa sitä helpommin saa parempia numeroita. Itselläkin vahvoja aloja ovat matikka, fysiikka ja kemia, ne ovat myös ainoita aineita joista saan kymppejä. Kannattaa lähteä siitä että lukee niitä mitä meinaa kirjottaa ja jättää tällaiset huuhaa-aineet omaan arvoonsa.

Minulla huonoin koenumero oli aikoinaan lukiossa muistaakseni jokin 8 ja voin sanoa, että kyseinen koe meni täysin penkin alle. Kokemusteni mukaan alle 8 numerot tulevat vain melkoisen vajavaisesta kurssin osaamisesta, ehkä äidinkieltä lukuun ottamatta. On vain yksinkertaisesti vaikea käsittää tilannetta, jossa osaat asiat hyvin ja et silti saa 8:aa parempaa.
Jos kuitenkin tunnet osaavasi asiasi niin vika on varmaankin opiskelu- ja/tai vastaustekniikoissa. Reaaliaineiden esseessä on toki tärkeää, että nillä on jonkinlainen rakenne, mutta kaikista tärkeintä on erittäin tiivis asiapitoisuus, ja että asiaa on paljon. Opiskelu on ehkä myös helpompaa suorittaa seuraamalla tarkasti tunneilla kuin lukemalla kirjoja raivolla viimeisinä päivinä ennen koetta. Matemaattisissa aineissa tärkeää on sinnikkyys, voit tuntea olevasi hyvin kaukana asian ymmärtämisestä, vaikka todellisuudessa olet vain yhden pienen yksityiskohdan päässä, ja täydellinen osaamattomuus muuttuu suoraan täydelliseksi osaamiseksi (itselläni ehdollinen todennäköisyys). Kielissä taas täytyy vain yrittää tankata niitä sanoja niin paljon kuin mahdollista ja opetella kielioppisäännöt ulkoa. Etenkin englannin oppimiseen tulisi löytää motivaatiota. Se on oikeastaan se ainoa vieras kieli, jota todennäköisesti tulet tarvitsemaan.
Niin, ja englannin ja ruotsin kielen taitoa voi (tavallaan) kehittää kahdellakin tavalla. a) Lukemalla sanoja, sanoja, sanoja ja sopivasti kielioppia, jolloin saavutat todellisen kielitaidon. ja b) Keskittymällä kielioppiin ja monesti käytännössä täysin turhiin rakenteisiin, jolloin saat hyvän YO-arvosanan.
Suosittelen kuitenkin keskittymään nimenomaan englantiin, ruotsi on monesti käytännössä turha.

Nämä ovat siis omia tekniikoitani enkä voi taata niiden toimivuutta.

Lukion kokeista on kyllä mun kokemuksen mukaan todella vaikea saada kymppejä tai edes ysejä, kaseja nyt saattaa putoillakkin joskus. Itse en koe olevani mikään "luonnonlahjakkuus", eli sellainen, että kaikki asiat menee päähän ihan tosta vaan. :)) Itselläni hyvät arvosanat vaatii vaan hirmuisesti töitä ja paneutumista asioihin. Motivaation löytäminen voi kuitenkin toki olla joskus vaikeaa, mutta aina on vaan pakko yrittää.

Mun vastaus tohon sun kysymykseen on siis se, että kovalla työllä, sillä mitään oikopolkuja ei ole !!

REAALIAINEISSA: 1. kuuntele tunneilla keskittyneesti ja osallistu keskusteluun, silloin asiat jäävät helpommin päähän. 2. Tee hyvät vihkomuistiinpanot tunneillä käsiteltävistä asioista, yleensä opettaja kysyy niitä asioita jotka on opettanut tunnilla teille. 3. Kokeeseen lukiessa lue kirja pintapuolisesti ns."mielenkiinnolla" läpi ja keskity sen jälkeen vihkomuistiinpanojesi kertailuun. Jos opettaja on nimennyt joitain tiettyjä tärkeitä asioita kirjasta tee niistä käsitekartta kirjan, vihkon ja omien tietojesi pohjalta. Jos ei silti onnistu niin panosta tuntiaktiivisuuteen tehtäviin ja projekteihin, niin saat kokeen 7 nousemaan kokonaisarvosana 8:iin poikkeuksetta.
MATIKASSA: Pitkä: 1. Kuuntele tunneilla. 2. Kysy heti jos et ymmärrä, vaikka joutuisitkin pommittamaan opettajaa usein. 3.LASKE. Ihan perkeleesti. Lyhyt: Jos olet ollut yläasteella 8-10 oppilas ja luet kuitenkin lyhyttä selviät yläasteen tiedoilla, tunnilla kuuntelemisella ja muutamalla kotitehtävällä per kerta, kokeisiiin kertaat vain kurssin eri asiat pikaisesti. Jos olet ollut jo yläasteella matikassa heikompi lue lyhyttä matikkaa pitkän ohjeilla!
KIELET: 1. Opiskele sanoja ja kielioppia paljon!!! Suomenna kappaleet aina huolellisesti. 2. Harrasta kieliä. Katso paljon leffoja ym ja hankkiudu ympäristöön jossa kuulet kieliä. 3. Jos olet ihan toivoton tapaus, lähde heti 1. vuonna vaihtoon! Saat uusia kokemuksia ja opit kielen kuin olisit aina puhunut sitä.

Muista ettei koulunkäyntiä kannata ottaa aina niin vakavasti. Älä stressaa liikaa, kyllä se siitä!

lahjakkuus ja kasvuympäristö mahdollistaa kaiken. ite vaan kuuntelen tunneilla asiat ja luen kokeisiin kerran tai kaksi koealueen selailemalla. en ota stressiä koulusta ja numeroista ja hyvin on sujunu. 9 keskiarvalla oon parivuotta lukioo käyny ja kokoajan on pientä nousua ollu. matemaattiset aineet on minusta parhaita koska niissä on niin selvä logiikka ja ratkaisu malli. kielet menee kielikorvan avulla. en tajua kieliopista mitään mutta jostain se vaan tulee aina lähes oikein. ruotsi ja englanti on 9. oon kyllä asunu kaliforniassa mutta olin aika pieni sillon että ei se ihan sitä selitä. kaiken kaikkiaan pidän koulusta ja opiskelusta, vaikka en tosiaan oo mikään hiku.harrastan kaiken näköstä urheiluu, yleensä melko extreme lajeja. liikunta auttaa opiskelussa ja myös musiikki. pianon soitto on hyvä.

on monesti tuuristakin kiinni tuleeko 10 vai 9.. eli miten kysymykset sattuu kohdalleen. Lahjakkuudella ei nyt ole suurtakaan merkitystä, vaan sillä kuunteletko tunneilla ja teetkö tehtävät. Harva ei oikeasti tajuaisi asioita, montaa lukiolaista ei vaan kiinnosta kuunnella tunneilla ja/tai tehdä läksyjä, ja sitten ihmettelevät miten muut voivat olla niin "lahjakkaita".

hyviä keinoja saada hyviä numeroita: Kuuntele ja työskentele aktiivisesti tunnilla, tee työtä myös kotona.
tärkeintä että teet niin kauan töitä että osaat asiat.

itse olen ns.huono opiskelija, kun en tee läksyjä käytännössä koskaan. Kokeisiiin olen ottanut tavaksi lukea koeviikolla ja sitä edellisellä viikolla. yleensä luen aihealueet kerran. tällä tavalla olen saanut 6-7-8-9-10 väliltä numeroita. yleensä 8 tai 9. kovemmalla työn teolla olisin toki saanut parempia.

eli tee niin kovaa ja kauan töitä, että osaat. sitä kautta sitten mahdollisia ne kympit.

oma opiskeluni menee näin:
- aina kun mennään uusi kappale eteen päin, alle viivaan tekstin heti ja joskus kirjoitan koneella lyhennelmän siitä -> vähemmän stressiä koeviikon tullessa

- kirjoitan esim biologiassa sanaston vaikeista sanoista ja selitän ne itselleni esim joku proteiini synteesi.'

- sitten n. viikko ehkä ylikin ennen koe viikkoa alan lukea muistiin panoja, sanastoa, kirjaa ja tehdä tehtäviä kirjan takaa.

näin olen saannut n. 7-9 numeroita, riippuen aineesta.

parasta olisi vain löytää se oma tapa muistaa ja opiskella. jotkut muistavat vaikeita vuosia ja paikkoja muodostamalla niistä laulun ja laulelee sitä päässään kokeessa.

En ala soimaamaan tässä mitään lukioita nimeltä, mutta osa kavereistani on _alhaisemman_keskiarvorajan_lukioissa, ja siellä porukat vetävät 10-riviä pitkässä matematiikassa, vaikka eivät todellisuudessa tajua asioita lainkaan (heidän omien sanojensa mukaisesti). Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat koko ajan saaneet 10:ä ja 9:ä kokeista, mutta ylppäreistä rapsahtanut C:tä ja M:ää. Aika jännä juttu...
Sitten on niitä, jotka saavat koko lukion ajan 7:aa ja 8:a kokeista ja ylppäreistä E:tä ja L:ää ; ja tosiaan vain siksi, koska lukioiden kokeet ovat niin eri tasoisia, ettei niitä voi lainkaan verrata.

Niin eli mitä yritän sanoa on se, että tosiaan noi numerot ei paljoa merkkaa vaan yo-kirjoitukset. Niissä sitten nähdään, kuka osaa ja kuka taas ei.

Lukeminen ja kuunteleminen ovat osa numeroa. Mutta kannattaa opettajalta kysyä, miten hän odottaa sinun vastavaan kokeisiin. Sain pitkään 7,8,9 numeroksi, mutta viimeisellä jaksolla eräs opettaja sanoi hänen viimeiseltä kurssilla vaatimuksensa hyvän arvosanan saamiseksi, ja sain hänen kurssista ainoan 10 numeron vihoviimeiseltä lukiojaksolta. Ei kannata kaikkia sanoja alleviivata, vain avainkäsitteet, verbit, subtantiivit ja siihen liittyvät kuvaavat sanat.

Jotkut on vaan hyvii,ja kotku saa juuri ja juuri 8 .

Olen matemaattisesti lahjakas ja fyysikasta/pitkästä matematiikasta sain helposti 10/9 arvosanoja. En oikeestaan lukenut lukiossa muuten kuin yo kokeisiin.

Te, jotka saatte 8, 7, 6, 5 tai 4 lukiossa kokeista, ni miten se on mahdollista?! Kertokaa mulle, kuinka ajoissa aloitatte kokeisiin lukemista, miten luette ja miten pystytte saamaan kokeista niin huonoja numeroita?
En ole varmaan koskaan saanut edes 7 kokeista, 8 tulee aika harvoi, ja en sanoisi, että olen hyvä opiskelija! En vain ymmärrä, miten se voi olla mahdollista. Ja naurattaa, että kaikki muut kaverit saa minua huonompia numeroita...

ihan oikeesti ite ainaki saan (tai sain, ylppärit viikon päästä) 9 lähes kaikista kursseista ihan lonkalta ja 10 jos vähän jaksoi panostaa. pitää vaan korvat suunnilleen auki tunneilla niin homma on sillä selvä

No emmä tiiä kyllä, ei minustakaan mitään 5:sta oikeasti voi saada kokeesta lukiossakaan. Ymmärrän toki turhat aineet, kuten uskonnot ja kumppanit ja niiden vitoset, mutta jos oikeasti haluaa vaikkapa saada 8:n, ei se kovin vaikeaa ole.

Olin tyytyväinen jos sain 6 kurssista, sillon tällön tuli 7, 8 oli jo todella hyvä, 9 tuli ehkä kahesta kurssista.
Saatto johtua siitä että luin kokeisiin edellisenä iltana enkä koskaan tehny läksyjä mutta kirjotin silti E:n paperit joten eipä sillä väliä

Voin kertoa, että 4 saaminen on hyvin helppoa! Varsinkin matemaattisissa aineissa ja bilsan 2 kurssissa, kelissä myös. Muuten saa helposti 6, vaikkei lue yhtään kokeisiin. Yleisemmin itse saan numeroita 6-8 väliltä ja heikoista aineista 6 tai huonompia. Mutta sen hyvän numeron saaminen on vaikeeta, joka käsittää minulle sen 8 tai paremman. Silloin täytyy osata jo paljon ja saada jäsenneltyä sitä tekstiä, joka minulle on ainakin koetilanteessa vaikeeta.

Joten en usko ihmisiin, jotka sanoo että saa lonkalta kurssinumeroiksi 9 tai 10, sorry. Kyllä sen eteen on täytynyt tehdä töitä nyt tai aikaisemmin!

Ei varmasti 9 tai 10 tule millään ilman töitä. Ei edes 8. Töitä on tehtävä KOKO KURSSIN AJAN, siinä ainakin minun menestykseni avain lienee. Saan aina 9 tai 10 niistä aineista, joita oikeasti tarvitsen ja haluan lukea (matikka, fysiikka, kemia, biologia, englanti).

jos tekee vähän mutta tasaisesti töitä itselleen parhaiten sopivilla opiskelutekniikoilla, on edes vähän kiinnostunut aiheesta ja omaa hyvät pohjatiedot (saanut ennenkin hyviä numeroita) ja keskittyy kokonaisuuksien hallintaan sekä osaa ajatella kypsästi (jonka taidon kehittyminen on lukion tärkeimpiä tavoitteita) niin varsin vähällä työllä

itse sain kaikista lukuaineista paitsi ruotsista ja terkasta 9 tai 10 päättötodistukseen ilman että istuin kaikkia iltoja kirja kourassa joten kyllä se on mahdollista. myönnytyksenä sanottaneen että pitkä matikka vaati kyllä vähän enemmän työtä, mutta kaikki muut menivät kyllä ihan omalla painollaan

Numeroiden heitot saattaa johtua opettajan pisteytystyylistä. Jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi vasta puolilla pisteillä, kun jotkut taas vaan laskee suoraan, kuinka monta pistettä yksi numero on ja lataavat numeron niin. Välimuotojakin löytyy runsaasti.

Esimerkki:
Tein englannin kakkoskurssin itsenäisenä, ja sain kokeesta 7 1/2. Sitten eräs toinen opettaja kysyi, miten meni koe ja näytin sitä. "Jaaha, mä olisin kyllä antanu tästä vähintään 9.". Että noin ne arvostelut vaihtelee opettajien välillä.

Lukiossa 9 tai 10 saaminen ei ole kenellekkään mahdottomuus, vaan tuollaisia numeroita voi saada, kun asenne on kohdallaan ja opiskelee itselle mieluisalla tyylillä. Tietysti on olemassa myös lahjakkaita oppilaita, jotka melko helposti saavuttavat hyviä numeroita, mutta kuka tahansa pystyy parantamaan numeroitaan,jos vain yrittää tarpeeksi.

Itse olen nyt toisena vuotena saanut miltein jokaisesta reaaliaineen kursseista 10. Ei se kovin vaikeaa ollut minulle, mutta ei myöskään helppoa, vaan tiukkaa ja jatkuvaa opiskelua se vaati. Kyllä lukion aikana kehittyy sen verran,että esimerkiksi kokeeseen alkaa jo osata vastata melko laajasti, jolloin niitä pisteitäkin alkaa tulemaan ja numerot alkavat nousta. Sanotaan vaikka esimerkiksi, että ekana vuonna fysiikka oli vaikeanoloista itselleni, mutta toisena vuotena kehityin sen verran, että seuraavista kursseista sain jo ysiä ja yhden kympinkin.

Ei saa luovuttaa, vaan aina yrittää jatkaa kohti parempia saavutuksia, sillä parantaa voi aina :).

Mul on nyt kaks vuotta lukioo takana, kurssiarvosanat ollu kaikki 8-10. Huonoin koenumero on ollu 7½ yhteiskuntaopin kakkoskurssista, mutta tavote täytty ku tuli kurssista kasi. Nyt tokan vuoden jälkeen mulla on kaks ainetta, joiden keskiarvo pyöristyy kymmppiin: kemia ja B-ruotsi. Fysiikasta seittemän kurssin jälkeen saldona neljä ysiä ja kolme kymppiä, eli ei sekää huonosti oo menny. Ja tän neljännen ysin laitan sen piikkiin, että oli viikon reissu tossa viimesen jakson lopulla, ni jäi vähä hämärän peittoon loppukurssin asiat. Matikka ja enkku on mulla ysejä, matikassa kolmesta kurssista tullu kymppi, yhestä kasi ja muista ysit. Reaaleista vielä hissa ysi, loput onki sitte kaseja.

Yläkoulun jälkeen mulla oli lukuaineiden ka 9,75, eli siihen verrattuna taso on pudonnut. Sillon luin kokeisiin koealueen kirjasta kerran tai kaks. Lukiossa koealueet on niin pitkiä, etten oo jaksanu niitä kertaa enempää lukee. Fysiikassa oon lukenu vaa kirjan tiivistelmät, matikassa selannu asioita. En oo parhaasta päästä, mutta en myöskää huonoimmasta. Oon kuitenki tyytyväinen menestykseeni. En oikein jaksa panostaa kaikkiin aineisiin, sen takia mulla onki niin paljon "vaan" kaseja. Jos kurssien aikana lukisin kirjoja, saattaisi ainakin osa kaseista olla ysejä, tai voisha ne olla huompiaki.

Ja numerot voi riippuu aika paljon myös opettajasta. Meiänki koulus on kolme pitkän matikan opettajaa. Yks niistä tekee ihan sikavaikeita kokeita, toinen välillä ehkä turhanki helppoja, ja kolmas siitä väliltä. Ja sitte on tosiaan se asia, että pisteytyssysteemi ei välttämättä oo kaikilla sama, niinku tossa ylempänä joku mainitsi. Mäki oon saanu jostain kokeesta huonomilla pisteillä paremman numeron, ku mitä jostain toisesta, vaikka maksimipisteet on ollu samat.

Niist aineis, jotka kirjotan, mul on ysii ja kymppii: niihin oonki eniten panostanu. Äikkä on niist ainoo, josta mulla ei yhessäkään kurssissa oo kymppii.

Itselläni joissain aineissa on huonompia numeroita kun 10 tai 9. Itse olen parempi reaaliaineissa kuin esimerkiksi matikassa tai englannissa. Itse koeviikolla luen todella vähän. Jätän yleensä kaiken viimeiseen iltaan ja luen koko päivä. Koeviikon jälkeen kokeen numero on 9 tai 10. Lukiossa pitää löytää oma taktiikka lukea ja opiskella. Sen verran voin sanoa, ettei ilmaiseksi hyvät numerot tule! Pitää kuunnella tunnilla ja tehdä läksyt niin se auttaa pidemmälle asioissa. Jokainen on varmasti hyvä jossain tai voi edes kehittää sitä!

Kun kuuntelee ja osallistuu opetukseen tunneilla sekä tekee kotitehtävät koko kurssin ajan, kokeisiin ei tarvitse juuri lukea. Silti tulee arvosanat asteikon yläpäästä.

Minun ei koskaan lukiossa tarvinnut lukea erikseen kokeisiin yhtään eikä yo-kirjoituksiinkaan, koska valmistauduin aina hyvin oppitunteihin ja olin tunneilla aktiivinen.
Arvosanat lukion päättötodistuksessa 7-10, kympit on kielistä ja fysiikasta.
Yo-todistuksessa LLLMB.
Maisterin tutkinto hyvää parempi. Toki sen opiskelun varrella joutui jo tentteihin lukemaankin, reputtaminenkaan ei jäänyt aivan tuntemattomaksi.
Lukiossa menestymisen avainsana on mielestäni säännöllinen työnteko koko kurssien ajan.

En kyllä ole lukiossa, vaan ylä-asteella, mutta haluaisin silti jakaa näitä omia keinojani opiskeluun joista itse saan 8-10. Kuuntelen paljon tunneilla, ja viittailen kysymyksiin sekä esitän itse niitä jos aihe on kiinnostava. Läksyt yleensä teen huolella, vaikkakin itse olen tottunut tekemään ne illalla. Harjoittelen kokeiseen melkein aina, huonoimmassa tapauksessa vain viimeisenä iltana jos on "helppo koe" (Oppinut asiat tunnilla), joskus aloitan kokeeseen luvun useita päiviä ennen jos koealue on hankala, tai minulla on useampi koe pienen ajan sisällä. Itse tunnun olevan sellaista tyyppiä joka käyttää järkeä ja päässäni on kokoajan kysymyksiä joihin mietin vastauksia, joskus ne ovat syvällisempiä kuin toiset, mutta tylsää ei ole sen jälkeen kun tylsistytän aivoni ja alan vain miettiä kaikkea :D

Parhaiden arvosanojen eteen tehdään töitä KOKO kurssin ajan, alusta loppuun. Ei tarvitse lukea kokeisiin erikseen ollenkaan.

Saan lempi aineistani (matikka luonnontieteet) 10:jä yleensä ja ysejä joskus muista reaali aineista tulee yleensä 9 joskus 8. Kielistä 6 suunnilleen.
Reaali aineissa teen tehtävät kunnolla ja jos on läksyissä/kappaleessa jokin tuntematon sana niin otan selvää siitä että ymmärrän asiat perusteellisesti. Käyn myös yleensä nopeasti seuraavan kappaleen itsenäisesti jotta tunnilla opin oikeasti niistä opetettavista asioista.
Kokeisiin yleensä aloitan 4 päivää ennen ja keskityn epäselvimpiin asioihin.

juurikin se että valmistautuu tunneille tutustumalla asioihin etukäteen on avain menestykseen. Silloin tunnilla esitettävät asiat kolahtavat täydellisesti aivoihin ja mieleen. Pieni vaiva mutta valtava lisäkerroin oppimiseen.
He jotka tulevat aina tunneille valmistautumatta etukäteen ovat monasti täysin pihalla. Etukäteen valmistautumisella on valtava vaikutus oppimismenestykseen.
Valmistautuminen ei tarkoita hikipinkoilua vaan fiksua laiskuutta.

Kokeisiin valmistaudutaan kurssin alusta alkaen osallistumalla opetukseen ja tekemällä kotitehtävät. Minulle se on riittänyt hyviin arvosanoihin 8-10. Ei tarvitse erikseen lukea kokeisiin, aikaa jää harrastuksiin ja hauskanpitoon yllin kyllin, joskus käyn töissäkin.

Kovapäisempien on tietysti tehtävä paljon töitä, että edes pääsee läpi. En tiedä, onko lukio silloin vaivan arvoinen.

Itselläkin keskiarvo 6,7 puolella, mutta sain yhdestä kurssista 10 kirjoittamalla kaksi huippu esseetä koeviikolla. Aion nyt panostaa ensivuoden opintoihin ja yo kirjoituksiin.

opiskelu on pitkäjänteistä puuhaa. He jotka tekevät työtä joka päivä eivät isosti stressaa kokeitten kanssa. Jotkut eivät juurikaan tentteihin lue. Korkeintansa vähän kertaavat. Ovat koko ajan tikissä. Älykkyys toki auttaa mutta juurikin se opiskelutaito on kaiken moottori.
Mitä paremmat opiskelutaidot ja halu oppia se tekee opiskelusta paljon helpompaa. Asiat tulevat lähes itsestänsä ja kun siihen laittaa päälle vielä ahkeruutta mukaan niin kymppejä ja ysejä tulee liukuhihnalta. Joku ei pysty lukemaan kirjaa vuodessa ja toinen hujauttaa koulukirjan parissa päivässä tuosta vaan. Jos teet annettuja läksyjä niin onhan se vain opettjan antamien käskyjen noudattamista. Olet perässähiihtäjä silloin. Jos teet etupeltoon ihan oma-aloitteisesti niin olet varmasti se joka avaa latua ihan itse. Siinä on valtava ero.