Ampumakulma&tähtäyspiste

Ottiatuota..

Miten tähtäyspiste muuttuu ammuttaessa esim. 45 asteen kulmassa alaviistoon tai yläviistoon, jos ase on kohdistettu vaakatasossa?

19

5226

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ammuskelija

      Tähtäyspiste on kummassakin sama. Tähtäyspiste lasketaan 45 asteen vaakamatkan mukaan. Eli vinoetäisyys ei ratkaise vaan vaakasuoraan mitattu matka. Laske cosini 45 x matka ampujasta kohteeseen, jolloin saat etäisyyden, johon tähtäiasetus säädetään.

      • ...

        Väitätkö ettei painovoimalla ole mitään merkitystä?


      • ammuskelija.
        ... kirjoitti:

        Väitätkö ettei painovoimalla ole mitään merkitystä?

        Kaiva kooklella TA-perusteet.


    • Ottiatuota..

      Eiks kukaa osaa jelppiä? Mistää kuuklesta ole löytäny mitää hyvää nyrkkisääntöä siihe, miten tähtäyspiste muuttuu. Kait joku ny on ammpunu muitaki kulmia ku vaan suoria laakeja?

      • toivo.

        Usko nyt hyvä mies, että tähtäyspiste lasketaan vaakasuoraan mitatun matkan perusteella.


      • näin o näkk ja leipä
        toivo. kirjoitti:

        Usko nyt hyvä mies, että tähtäyspiste lasketaan vaakasuoraan mitatun matkan perusteella.

        Kaikki yksinkertainen ei ole huijausta.


    • alaviistoon

      niin osuma jää tähtäyspisteestä vajaaksi. Yläviistoon ammuttaessa menee ylitte.

      • vatupassisalakyttä

        Kyllä se luodin putoama jää pienemmäksi alaviistoon ammuttaessa ihan vastaavasti kuin yläviistoonkin ammuttaessa, eli tähtäyspisteen yli menee osuma molemmissa tapauksissa.

        Näin käy siis kun matka mitataan aseesta maaliin (eikä vaakasuoraan) ja korkeusero on iso suhteessa matkaan eli ammutaan melko jyrkästi alas tai ylös. Muutaman asteen kulmilla ei käytännön merkitystä.

        Korostetuimmin tämä tulee esiin jos ammutaan suoraan ylös tai suoraan alas. Tällöin putoamaa ei tavallaan tule lainkaan, tähtäyslinjan suhteen.


      • ammuskelija.
        vatupassisalakyttä kirjoitti:

        Kyllä se luodin putoama jää pienemmäksi alaviistoon ammuttaessa ihan vastaavasti kuin yläviistoonkin ammuttaessa, eli tähtäyspisteen yli menee osuma molemmissa tapauksissa.

        Näin käy siis kun matka mitataan aseesta maaliin (eikä vaakasuoraan) ja korkeusero on iso suhteessa matkaan eli ammutaan melko jyrkästi alas tai ylös. Muutaman asteen kulmilla ei käytännön merkitystä.

        Korostetuimmin tämä tulee esiin jos ammutaan suoraan ylös tai suoraan alas. Tällöin putoamaa ei tavallaan tule lainkaan, tähtäyslinjan suhteen.

        Luodin putoamaan vaikuttaa putoamiskiihtyvyys. Kiihtyvyys vaikuttaa sitä kauemmin mitä pitempään luoti lentää. Lentoaikaan vaikuttaa luodin hidastuva nopeus. Yläviistoon ammuttaessa luodin nopeus putoaa hidastuvuuden vaikutuksesta nopeammin kuin alaviistoon ammuttaessa, sillä putoamiskiihtyvyys kiihdyttää nopeutta, jota ilmanvastus kummassakin tapauksessa hidastaa. Teoriassa luodin lenntoaika yhtä pitkällä olevaan kohteeseen on hieman lyhyempi alamäkeen ammuttaessa, joten iskemä on korkeammalla kuin ylöspäin ammuttaessa. Käytännössä putoamiskiihtyvyyden vaikutus luodin nopeutta hidastavasti tai kiihdyttävästi on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä.

        Eli tähtäyspiste lasketaan vaakamatkan perusteella.

        Korjatkaa, jos ajatusmalli on väärä.


      • överskott
        ammuskelija. kirjoitti:

        Luodin putoamaan vaikuttaa putoamiskiihtyvyys. Kiihtyvyys vaikuttaa sitä kauemmin mitä pitempään luoti lentää. Lentoaikaan vaikuttaa luodin hidastuva nopeus. Yläviistoon ammuttaessa luodin nopeus putoaa hidastuvuuden vaikutuksesta nopeammin kuin alaviistoon ammuttaessa, sillä putoamiskiihtyvyys kiihdyttää nopeutta, jota ilmanvastus kummassakin tapauksessa hidastaa. Teoriassa luodin lenntoaika yhtä pitkällä olevaan kohteeseen on hieman lyhyempi alamäkeen ammuttaessa, joten iskemä on korkeammalla kuin ylöspäin ammuttaessa. Käytännössä putoamiskiihtyvyyden vaikutus luodin nopeutta hidastavasti tai kiihdyttävästi on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä.

        Eli tähtäyspiste lasketaan vaakamatkan perusteella.

        Korjatkaa, jos ajatusmalli on väärä.

        Kokeilepa ampua ala- ja yläviistoon esim 30 asteen kulmassa käyttäen matkana aseen ja maalin välistä etäisyyttä. Tulet huomaamaan että kummassakin tapauksessa osumat ovat tähtäyspisteen yläpuolella. Tämä johtuu juuri siitä että vaakasuora matka on lyhyempi kuin se matka jonka mukaan ammutaan.


      • ammuskelija.
        överskott kirjoitti:

        Kokeilepa ampua ala- ja yläviistoon esim 30 asteen kulmassa käyttäen matkana aseen ja maalin välistä etäisyyttä. Tulet huomaamaan että kummassakin tapauksessa osumat ovat tähtäyspisteen yläpuolella. Tämä johtuu juuri siitä että vaakasuora matka on lyhyempi kuin se matka jonka mukaan ammutaan.

        Yli menee kummassakin tapauksessa, mutta alaviistoon ammuttaessa menee hieman enemmän yli. Eroa ei todennäköisesti pysty mittaamaan, vaan se on laskennallinen normaaleilla ampumamatkoilla.
        Puhtaana arvauksena veikkaisin alaviistoon 30 asteenkulmalla kiväärillä (700m/s) ammuttaessa luodilla olevan 150m päässä 3m/s suurempi nopeus. En jaksa alkaa perusteellisesti laskemaan. Eli ballistiikkaohjelmaan 700m/s ja 703m/s antavat sitten sen kaivatun osumapisteen eron, joka on hyvin pieni.
        Putoamiskiihtyvyyshan on noin 9,81m/s2 eli sekunnissa kappale putoaa noin 10m, jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Aseen kohdistuksesta riippuen esin luoti lentää tähtäyslinjalla ylämäkeen ja alkaa sitten pudota saavuttaen tähtäyspisteen, jonka jälkeen alamaki jatkuu yhä jyrkkenevässä kulmassa luodin nopeuden hidastuessa.
        Näitä voisi kaivella ulkoballistiikkaa koskevista oopuksista.


      • hämmästynyt käki
        ammuskelija. kirjoitti:

        Yli menee kummassakin tapauksessa, mutta alaviistoon ammuttaessa menee hieman enemmän yli. Eroa ei todennäköisesti pysty mittaamaan, vaan se on laskennallinen normaaleilla ampumamatkoilla.
        Puhtaana arvauksena veikkaisin alaviistoon 30 asteenkulmalla kiväärillä (700m/s) ammuttaessa luodilla olevan 150m päässä 3m/s suurempi nopeus. En jaksa alkaa perusteellisesti laskemaan. Eli ballistiikkaohjelmaan 700m/s ja 703m/s antavat sitten sen kaivatun osumapisteen eron, joka on hyvin pieni.
        Putoamiskiihtyvyyshan on noin 9,81m/s2 eli sekunnissa kappale putoaa noin 10m, jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Aseen kohdistuksesta riippuen esin luoti lentää tähtäyslinjalla ylämäkeen ja alkaa sitten pudota saavuttaen tähtäyspisteen, jonka jälkeen alamaki jatkuu yhä jyrkkenevässä kulmassa luodin nopeuden hidastuessa.
        Näitä voisi kaivella ulkoballistiikkaa koskevista oopuksista.

        ... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!


      • kämmstrynyt häki
        hämmästynyt käki kirjoitti:

        ... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!

        .. jos teoria ei ole sama kuin käytäntö!


      • ammuskelija.
        hämmästynyt käki kirjoitti:

        ... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!

        Kuka väitää, että ilmanvastusta ei tarvitse ottaa huomioon?
        Teoria on aivan sama kuin käytäntö, mutta kaytännössä eroa ei pysty huomaamaan muiden ulkoisten tekijöiden kuten patruunoiden laatueron, sisäballistiikan satunnaisvaihteluiden sekä ampujasta riippuvien tekijöiden vaikuttaessa asiaan huomattavasti enemmän


      • vehkeett
        ammuskelija. kirjoitti:

        Kuka väitää, että ilmanvastusta ei tarvitse ottaa huomioon?
        Teoria on aivan sama kuin käytäntö, mutta kaytännössä eroa ei pysty huomaamaan muiden ulkoisten tekijöiden kuten patruunoiden laatueron, sisäballistiikan satunnaisvaihteluiden sekä ampujasta riippuvien tekijöiden vaikuttaessa asiaan huomattavasti enemmän

        Hyvä ampuja asiallisella kalustolla pätkii sen verran pientä kasaa, että kyllä tuommoisen osumapisteen vaihtelun varmasti näkee tuloksista vaikka se olisi vain sentin kahden luokkaa.


      • ammuskelija.
        vehkeett kirjoitti:

        Hyvä ampuja asiallisella kalustolla pätkii sen verran pientä kasaa, että kyllä tuommoisen osumapisteen vaihtelun varmasti näkee tuloksista vaikka se olisi vain sentin kahden luokkaa.

        Muutaman metrin nopeusvaihtelu aiheuttaa millimetriluokkaa olevan hajonnan.


      • t-ampuja
        ammuskelija. kirjoitti:

        Muutaman metrin nopeusvaihtelu aiheuttaa millimetriluokkaa olevan hajonnan.

        Eipä tarvitse kulmia arvuutella jos ostat Bushnellin laser etäisyysmittarin, jossa valmiina ohjelmat tuhansille eri patruunoille ja niiden kulmakorjauksille eri etäisyyksillä.

        Painat vain nappia ja laite kertoo etäisyyden kohteeseen ja tarvittavan osumapisteen korjauksen


      • tonnerwetteri
        t-ampuja kirjoitti:

        Eipä tarvitse kulmia arvuutella jos ostat Bushnellin laser etäisyysmittarin, jossa valmiina ohjelmat tuhansille eri patruunoille ja niiden kulmakorjauksille eri etäisyyksillä.

        Painat vain nappia ja laite kertoo etäisyyden kohteeseen ja tarvittavan osumapisteen korjauksen

        Ja samalla pärähtää soimaan Vanjan nuljugummin katolla laserhälytin joka on huomannut järven takaisessa kuusikossa tähtäilevän suomalaississin lasersädettä lähettävän haitekki-tähtäimen.


    • Sattuman satoa

      Sierran sivuilta löytyy tietoa asiasta,tuolla suuressa maailmassa kun on jyrkempiäkin rinteitä metsästysmailla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      196
      3631
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      57
      2267
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      378
      2229
    4. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      43
      2102
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      32
      1501
    6. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      93
      1251
    7. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      497
      1246
    8. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      54
      1213
    9. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      121
      1073
    10. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      62
      1043
    Aihe