Veden talvisäilytys

50 L painovoimaisella ilmakierrolla varustettu "aurinkopata" voisi olla ratkaisu veden sulanapysymiselle ja lumen tai jään sulattamiseksi talvella jos aurinko vähänkin paistelee. Tietysti myös klapeja voi käyttää
lämmön tuottoon jos aurinko on täysin piilossa.
Toimii ja on yksinkertainen menetelmä.Aurinkolämmön keräin on akrylikatteinen puoliympyrän muotoinen
ilmakeräin joka on kiinteästi kosketuksessa padan mattamustaan pintaan joka on ilman eristettä siltä osin.
Prototyyppi suunnitteilla pat. hakemus jätetty.

rörman kirjoitti:

50 L painovoimaisella ilmakierrolla varustettu "aurinkopata" voisi olla ratkaisu veden sulanapysymiselle ja lumen tai jään sulattamiseksi talvella jos aurinko vähänkin paistelee. Tietysti myös klapeja voi käyttää
lämmön tuottoon jos aurinko on täysin piilossa.
Toimii ja on yksinkertainen menetelmä.Aurinkolämmön keräin on akrylikatteinen puoliympyrän muotoinen
ilmakeräin joka on kiinteästi kosketuksessa padan mattamustaan pintaan joka on ilman eristettä siltä osin.
Prototyyppi suunnitteilla pat. hakemus jätetty.

Lue lisää

käytännössä. Ainakaan suomessa. Mutta selosta mille osalle keksinnöstäsi, nimenomaan haet sitä patenttia.

Perustan tämän väitteeni siihen tosiasiaan, että tässä tuski on mitään mullistavaa uutta innovaatiota takana ja heikko teoreettinenkin teho häviää käytännön sovelletuksessa .

Ehkä tehokain tämän tyyppinen ratkaisut on tälläinen suuri läpinäkyvä termospullo ratkaisu jossa auringon valonkerääjä on tyhjiössä ja käyttä säitily energiaa hyväkseen joka muuttu lämmöksi vasta tyhjiössä . Tämäkään sovellutus ei toimi käytännössä suomen olosuhteissa varsinkaa saaressa, vaikkakin toimii myös pilvisellä säällä.

jgtjwgo kirjoitti:

käytännössä. Ainakaan suomessa. Mutta selosta mille osalle keksinnöstäsi, nimenomaan haet sitä patenttia.

Perustan tämän väitteeni siihen tosiasiaan, että tässä tuski on mitään mullistavaa uutta innovaatiota takana ja heikko teoreettinenkin teho häviää käytännön sovelletuksessa .

Ehkä tehokain tämän tyyppinen ratkaisut on tälläinen suuri läpinäkyvä termospullo ratkaisu jossa auringon valonkerääjä on tyhjiössä ja käyttä säitily energiaa hyväkseen joka muuttu lämmöksi vasta tyhjiössä . Tämäkään sovellutus ei toimi käytännössä suomen olosuhteissa varsinkaa saaressa, vaikkakin toimii myös pilvisellä säällä.

Lue lisää

Kyllä laite toimii, myös ns. hajasäteilynkin avulla. On piirturimittauksia tallessa. Paras olisi kaksoisvaippainen
"patavaraaja" jossa kiertää painovoimaisesti synteettinen öljy vaipassa ja sisällä olisi normaali saunan
rst- patasäiliö. Aurinkokeräimen tulee tietysti olla määrätyllä korkeudella varsinaiseen laitteeseen nähden että painovoimainen kierto toimii. Jos pumppua käytetään niin silloin kerääjä voi olla vaikka katolla.Ilman kiertoon perustuvaa kerääjää joka asennetaan mökin seinälle ja joka toimii painovoimaisesti voidaan myös
käyttää saunatilan lämmittämiseen ja kuivaamiseen poissaoloaikoina. Se nostaa tilan lämmön helposti
yli 15 asteen. On kokemusta. Siitä vaan rakentelemaan, eikä tule kalliiksi.

rörman kirjoitti:

Kyllä laite toimii, myös ns. hajasäteilynkin avulla. On piirturimittauksia tallessa. Paras olisi kaksoisvaippainen
"patavaraaja" jossa kiertää painovoimaisesti synteettinen öljy vaipassa ja sisällä olisi normaali saunan
rst- patasäiliö. Aurinkokeräimen tulee tietysti olla määrätyllä korkeudella varsinaiseen laitteeseen nähden että painovoimainen kierto toimii. Jos pumppua käytetään niin silloin kerääjä voi olla vaikka katolla.Ilman kiertoon perustuvaa kerääjää joka asennetaan mökin seinälle ja joka toimii painovoimaisesti voidaan myös
käyttää saunatilan lämmittämiseen ja kuivaamiseen poissaoloaikoina. Se nostaa tilan lämmön helposti
yli 15 asteen. On kokemusta. Siitä vaan rakentelemaan, eikä tule kalliiksi.

Lue lisää

Jos tuo todella toimii, niin enhän minä muuta tarvitsekaan. Ohjeet valmistukseenkin löytyy näköjään
kirjastosta. Kiitos vaan tiedosta.

ei ole tässä tapauksessa paljonkaan merkitystä . Viikossa parissa kuutio jäätyy siinä missä satakin litraa.
Vintti pysyy plussan puolella välipohjan lämpövuodon ansiosta. Enkä oikein usko tohon 800w suomessa. ainakaan sellaista joka saataisiin siirrettyä veteen.

lcvmdfvmk kirjoitti:

ei ole tässä tapauksessa paljonkaan merkitystä . Viikossa parissa kuutio jäätyy siinä missä satakin litraa.
Vintti pysyy plussan puolella välipohjan lämpövuodon ansiosta. Enkä oikein usko tohon 800w suomessa. ainakaan sellaista joka saataisiin siirrettyä veteen.

Lue lisää

Kyllä se määrä vaikuttaa ja hyvinkin paljon. Eristetyn säiliön sisällä jäätyy esim. 20 l vettä viikossa riippumatta. On siinä eroa onko koko vesimäärä 100 tai 1000 litraa.

Jäätyminen ja sulaminen käyttävät saman energiamäärän, toinen tarvitsee toinen luovuttaa. Ihan esimerkiksi, meillä on parin kuution eristetty säiliö jäitä varten. Nostamme jäät talvella ja meillä on silloin jäitä jokunen ämpärillinen viikossa kesäkuukausina jäähdyttämään ruokia kellarissa. Ei se pääse sulamaan sen nopeammin. Vastaava pätee sulaan veteen talvella. Ei se pääse jäätymään sen nopeammin kuin sulaminenkaan.

Vintti on kovasti pakkasella ellei ole auringonpaistetta. Eristettä on paljon, osin jopa 60 cm. Ilmanvaihto on järjestetty, eli ulkoilmaa tulee ja ilmaa menee. Mutta ehkä sinä tiedät paremmin kun et ole paikkaa nähnyt omin silmin.

vain idea kirjoitti:

Kyllä se määrä vaikuttaa ja hyvinkin paljon. Eristetyn säiliön sisällä jäätyy esim. 20 l vettä viikossa riippumatta. On siinä eroa onko koko vesimäärä 100 tai 1000 litraa.

Jäätyminen ja sulaminen käyttävät saman energiamäärän, toinen tarvitsee toinen luovuttaa. Ihan esimerkiksi, meillä on parin kuution eristetty säiliö jäitä varten. Nostamme jäät talvella ja meillä on silloin jäitä jokunen ämpärillinen viikossa kesäkuukausina jäähdyttämään ruokia kellarissa. Ei se pääse sulamaan sen nopeammin. Vastaava pätee sulaan veteen talvella. Ei se pääse jäätymään sen nopeammin kuin sulaminenkaan.

Vintti on kovasti pakkasella ellei ole auringonpaistetta. Eristettä on paljon, osin jopa 60 cm. Ilmanvaihto on järjestetty, eli ulkoilmaa tulee ja ilmaa menee. Mutta ehkä sinä tiedät paremmin kun et ole paikkaa nähnyt omin silmin.

Lue lisää

ei ole paljonkaan väliä onko vettä 100 litraa tai 1000 litraa , ensimmäisessä tapauksessa menee pari kolme päivää -15 asteen pakkasta niin jysähtää jäähän edellyttäen, että kuukauden keskilämpötila on ollut - merkkinen . Samoin 1000 litran astia jysähtää jäähän kuin pakkasta kestää viikon . Vaikka finnformia lisäisi 7cm lisää ei se vaikuttaisi aisiaan paljoakaan.

Jäitä sitten kyllä riittää tästä 1000 litran potista hyvässä lykyssä vielä jussina varsinkin jos siinä on se ylimääräinen eristyskerros . Jätänkin sinut nyt pohtimaan miksi näin tapahtuu . Vinkiksi annan termodynamiikan peruslain. lämpö virtaa kylmään ei päinvastoin, vai oliko se sittenkin toisinpäin .

Vinttihöpötykseesi ei ota kantaa muuten kuin toteamalla . No jätetään nyt toteamatta.

jmWÖÖ kirjoitti:

ei ole paljonkaan väliä onko vettä 100 litraa tai 1000 litraa , ensimmäisessä tapauksessa menee pari kolme päivää -15 asteen pakkasta niin jysähtää jäähän edellyttäen, että kuukauden keskilämpötila on ollut - merkkinen . Samoin 1000 litran astia jysähtää jäähän kuin pakkasta kestää viikon . Vaikka finnformia lisäisi 7cm lisää ei se vaikuttaisi aisiaan paljoakaan.

Jäitä sitten kyllä riittää tästä 1000 litran potista hyvässä lykyssä vielä jussina varsinkin jos siinä on se ylimääräinen eristyskerros . Jätänkin sinut nyt pohtimaan miksi näin tapahtuu . Vinkiksi annan termodynamiikan peruslain. lämpö virtaa kylmään ei päinvastoin, vai oliko se sittenkin toisinpäin .

Vinttihöpötykseesi ei ota kantaa muuten kuin toteamalla . No jätetään nyt toteamatta.

Lue lisää

esimerkki tehtävä fysiikkaan laskea milloin jäätyy tämä 100 litraa ja milloin 1000 litraa ja kuinka paljon tämä ylimääräinen eristekerros muuttaa tilannetta. Sillä edellytyksellä, kuukauden ajan keskilämpötila on ollut miinuksen puolella ja vedenlämpötila on 0,01 astetta.

se kympin pytty. Tälläiseen jää määrään ei paljoa vaikuta 100 asteen lämpö tunnissa . Täytyisi olla muuripata ja siinä onnistuis myös lumensulattaminen . Jääkin Itämeressä on juomakelpoista kunhan on pari kuukautta vanhaa . Nuorenjään sisään jää suolavettä joka aikaa myöten "valuu pois" ja jää muuttu suolattomaksi .

Eli tehokas poltin puu/kaasu/ tai bensa ratkaisisi ongelman, kunhan selviäisi siihen saakka kunnes jää on tarpeeksi vanhaa ja suolatonta siihen saakka voisi käyttää lunta . Tai saareen tuotua vettä joka kuitenkin kannattaa rikkoa mahdollisimman pieniksi palasiksi ennen muuripataan pistämistä.

Tuossa saunapadan käytössä taitaa vaan alkuperäisen kysyjän kannalta olla sellainen ongelma, että missäs se pesuvesi sitten lämmitetään jos saunapata on varattu löylyveden talvisäilytykseen? Pesuvetenähän kysyjä käytti merivettä.

Turpeinen kirjoitti:

Tuossa saunapadan käytössä taitaa vaan alkuperäisen kysyjän kannalta olla sellainen ongelma, että missäs se pesuvesi sitten lämmitetään jos saunapata on varattu löylyveden talvisäilytykseen? Pesuvetenähän kysyjä käytti merivettä.

Lue lisää

piippusäiliössä?

Turpeinen kirjoitti:

Tuossa saunapadan käytössä taitaa vaan alkuperäisen kysyjän kannalta olla sellainen ongelma, että missäs se pesuvesi sitten lämmitetään jos saunapata on varattu löylyveden talvisäilytykseen? Pesuvetenähän kysyjä käytti merivettä.

Lue lisää

Miksei merivesi sovellu löylyvedeksi? Siis oletin, että vika vain suolassa? Jos näin niin mikä tekee suolavedestä huonon löylyveden? Tietysti merivedessä muuta "likaa" leviä ym. T. sisämaan asukki.

xcvbnbbb kirjoitti:

Miksei merivesi sovellu löylyvedeksi? Siis oletin, että vika vain suolassa? Jos näin niin mikä tekee suolavedestä huonon löylyveden? Tietysti merivedessä muuta "likaa" leviä ym. T. sisämaan asukki.

Lue lisää

Ei kait siinä muuta vikaa olekaan kuin suola. Ruostuu kiuas nopeasti puhki. Kuinka paljon se sitten vaikuttaa, niin en tiedä kun sisämaan asukki olen itsekin. Voisi kuitenkin kuvitella että sitä suolaa sinne kertyy suhteellisen nopeastikin kun vesi höyrystyy ja suola jää kiville.

mahtollisesti kirjoitti:

piippusäiliössä?

No jos on saunassa jo valmiina kaksi erillistä pataa / säiliötä veden lämmitykseen, niin sittenhän tuo voi olla ihan hyvä tapa. Onko sulla padassa hanaa, miten se on kestänyt jäätymisen?

Turpeinen kirjoitti:

Tuossa saunapadan käytössä taitaa vaan alkuperäisen kysyjän kannalta olla sellainen ongelma, että missäs se pesuvesi sitten lämmitetään jos saunapata on varattu löylyveden talvisäilytykseen? Pesuvetenähän kysyjä käytti merivettä.

Lue lisää

Tai sähköllä toimivassa vedenlämmittimessä (esim: http://www.harviasauna.com/products?lang=fi&gid=502&v=1 ) jos on sähköt. Tai kiukaan säiliössä jos ei ole padalle tilaa eikä sähköjä.

Kyllä luulisin olevan aika paljon helpompaa ja toimivampaa kalustaa kiukaaseen vesisäiliö kuin ruveta tekemään noita kuution vesitankki-kallioluola-laituriämpäri-aurinkopaneeli-eristekehitelmiä. Jotakin kai joka tapauksessa täytyy hankkia lisää nykytilaan nähden, ja lämmittimen, saunan padan tai kiuassäiliön saa suoraan rautakaupasta.

22 kirjoitti:

No jos on saunassa jo valmiina kaksi erillistä pataa / säiliötä veden lämmitykseen, niin sittenhän tuo voi olla ihan hyvä tapa. Onko sulla padassa hanaa, miten se on kestänyt jäätymisen?

Lue lisää

Kauhalla nosteltu. Jäätymistä se on kestänyt toistakymmentä vuotta mainiosti, usein on jäänyt kutakuinkin täynnä vettä ja talvella siis yhtä jäämöykkyä koko pata eikä siitä ole moksiskaan.
Virityksen ainoa varjopuoli on että jääkimpaleen kokonaan sulattaminen vie jonkunkin aikaa, vettä saa lipehtimällä jäämöykyn reunoilta. Ja sitä lämmintä vettä pitää siis silloin lämmittää jossain muualla. Mulla on sähköllä toimiva lämmitin sitä varten talvikäyttöön, linkki tossa toisessa keskustelun haarassa.

kuinka nopeasti saat 100 litraa jäätä sulamaan joka siis on yhtenä jää klönttinä? Luulen, että tässä tapauksessa puiden kantamisessa saareen on isompi homma kuin veden kantamisessa.

möcin ucco kirjoitti:

Tai sähköllä toimivassa vedenlämmittimessä (esim: http://www.harviasauna.com/products?lang=fi&gid=502&v=1 ) jos on sähköt. Tai kiukaan säiliössä jos ei ole padalle tilaa eikä sähköjä.

Kyllä luulisin olevan aika paljon helpompaa ja toimivampaa kalustaa kiukaaseen vesisäiliö kuin ruveta tekemään noita kuution vesitankki-kallioluola-laituriämpäri-aurinkopaneeli-eristekehitelmiä. Jotakin kai joka tapauksessa täytyy hankkia lisää nykytilaan nähden, ja lämmittimen, saunan padan tai kiuassäiliön saa suoraan rautakaupasta.

Lue lisää

Totta. Mutta eikös noita muoviämpäreitäkin saa kaupasta? Vieläpä kohtuu edullisesti.
Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että nuo kaikki kuution vesitankit, eurinkokeräimet yms. ovat kyllä tykillä kärpäsen ampumista. Mutta kyllä tuo uuden saunapadan hankinta hormeineen menee minusta kustannuksiltaan myös samanlailla yliampuvaksi, jos tarve on ainoastaa saada säilytettyä talven yli satakunta litraa vettä. Ja sen ei tarvi säilyä edes juomakelpoisena. Ei kyllä mielestäni kovin suuri ongelma.

kndskmö m kirjoitti:

kuinka nopeasti saat 100 litraa jäätä sulamaan joka siis on yhtenä jää klönttinä? Luulen, että tässä tapauksessa puiden kantamisessa saareen on isompi homma kuin veden kantamisessa.

Lue lisää

Muttei siinä tarvitse höyryveturin viisiinkään polttaa puita. Kuten tossa ylempänä kerroin, homman pointti on ettei sitä klimppiä kokonaan tarvi sulattaakaan, jääkimpalen ympäriltä saa kyllä löylyvettä kohtuu nopeasti, ja kun ottaa vettä pois sitä nopeammin jää taas sulaa. Ainahan nämä talviajan poikkeusratkaisut häviää kesäkeleille ja ovat kompromisseja, mutta kohtuullisen hyvin on meillä tällä konstein pärjätty. Suurempi riesa on itse asiassa se kun vesipumppu on purettava pois jäätymästä ja varsinainen saunavesi kannetaan ämpärillä avannonreikäpumppu-menetelmällä.

Turpeinen kirjoitti:

Totta. Mutta eikös noita muoviämpäreitäkin saa kaupasta? Vieläpä kohtuu edullisesti.
Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että nuo kaikki kuution vesitankit, eurinkokeräimet yms. ovat kyllä tykillä kärpäsen ampumista. Mutta kyllä tuo uuden saunapadan hankinta hormeineen menee minusta kustannuksiltaan myös samanlailla yliampuvaksi, jos tarve on ainoastaa saada säilytettyä talven yli satakunta litraa vettä. Ja sen ei tarvi säilyä edes juomakelpoisena. Ei kyllä mielestäni kovin suuri ongelma.

Lue lisää

Muttei niiden alle viitsi tehdä tulta jolla niihin jäätyneen veden saa sulamaan.
Toimiihan homma noinkin, ei siinä mitään.

möcin ucco kirjoitti:

Muttei siinä tarvitse höyryveturin viisiinkään polttaa puita. Kuten tossa ylempänä kerroin, homman pointti on ettei sitä klimppiä kokonaan tarvi sulattaakaan, jääkimpalen ympäriltä saa kyllä löylyvettä kohtuu nopeasti, ja kun ottaa vettä pois sitä nopeammin jää taas sulaa. Ainahan nämä talviajan poikkeusratkaisut häviää kesäkeleille ja ovat kompromisseja, mutta kohtuullisen hyvin on meillä tällä konstein pärjätty. Suurempi riesa on itse asiassa se kun vesipumppu on purettava pois jäätymästä ja varsinainen saunavesi kannetaan ämpärillä avannonreikäpumppu-menetelmällä.

Lue lisää

menee esim -15c asteisen satakiloisen jäämöhkäleen sulattamiseen ja kuinka paljon klapeja kuluu.

Kerro myös kuinka kauan menee kuin saat sulamaan sen verran että saat kauhottua vaikka kymmenenlitraa.

möcin ucco kirjoitti:

Muttei niiden alle viitsi tehdä tulta jolla niihin jäätyneen veden saa sulamaan.
Toimiihan homma noinkin, ei siinä mitään.

6-8 litraa vettä sulaa kyllä saunan lämmössä ilman, että sinne ämpärin alle tarvii tulia tehdä. Ei sitä löylyvettä tarvi kuumaksi saada.

Turpeinen kirjoitti:

6-8 litraa vettä sulaa kyllä saunan lämmössä ilman, että sinne ämpärin alle tarvii tulia tehdä. Ei sitä löylyvettä tarvi kuumaksi saada.

että menee aikaa kuin -15 asteinen jääklimppi joka on ämpärissä sulaa 100 asteen lämössä 1 asteeseen?

kokeile jäädytä ensin ämpäri ympijäähän pakastimessa parivuorokautta ja vie sitten saunaa sulamaan voi yllättyä kuinka kauan kestää.

22 kirjoitti:

No jos on saunassa jo valmiina kaksi erillistä pataa / säiliötä veden lämmitykseen, niin sittenhän tuo voi olla ihan hyvä tapa. Onko sulla padassa hanaa, miten se on kestänyt jäätymisen?

Lue lisää

piippusäiliössä on ja molemmat ovat kestäneet, vaikka umpijäässä toisinaan (harvemmin kylläkin). Rosteri näköjään kestää veden jäätymisenkin, eikä se piipusäiliön hanakaan ole itseensä ottanut (ei se hana kyllä maksakaan kuin vitosen, jos sattuis hajoomaan).

kfdvmv kirjoitti:

menee esim -15c asteisen satakiloisen jäämöhkäleen sulattamiseen ja kuinka paljon klapeja kuluu.

Kerro myös kuinka kauan menee kuin saat sulamaan sen verran että saat kauhottua vaikka kymmenenlitraa.

Lue lisää

tuntikausia. Löylyvettä saa sen kymmenlitrallisen samassa ajassa kuin sauna lämpiää pakkaselta lämpimäksi, eli sen puolentoista-kahden tunnin sisällä. Silloin siis padassa pidetään kunnon valkeaa pesässä koko ajan.Tilanne näyttää silloin tyypillisesti sellaiselta että keskellä pataa lilluu jäämöykky ja sen ympärillä ja alla on semmoiset kymmenen sentin reunukset sulaa vettä. Sitä kun kauhoo ämpäriin, sulaa jääkimpale taas nopeammin kun menee lähemmäs pohjaa ja reunoja. Jos pelkässä huoneen/saunan lattiatason lämmössä sulattelee niin menee seuraavan vuorokauden puolelle. Eipä niitä klapeja saa padassa kummoisesti palamaan, meniskö sylyksellinen kohtuu pieniksi pilkottuja?

möcin ucco kirjoitti:

tuntikausia. Löylyvettä saa sen kymmenlitrallisen samassa ajassa kuin sauna lämpiää pakkaselta lämpimäksi, eli sen puolentoista-kahden tunnin sisällä. Silloin siis padassa pidetään kunnon valkeaa pesässä koko ajan.Tilanne näyttää silloin tyypillisesti sellaiselta että keskellä pataa lilluu jäämöykky ja sen ympärillä ja alla on semmoiset kymmenen sentin reunukset sulaa vettä. Sitä kun kauhoo ämpäriin, sulaa jääkimpale taas nopeammin kun menee lähemmäs pohjaa ja reunoja. Jos pelkässä huoneen/saunan lattiatason lämmössä sulattelee niin menee seuraavan vuorokauden puolelle. Eipä niitä klapeja saa padassa kummoisesti palamaan, meniskö sylyksellinen kohtuu pieniksi pilkottuja?

Lue lisää

tunnissa haluaa kymmenen litraa vettä niin aika ahkerasti saa yrittää imeä vettä reunoilta pois . Aika vaikeaa sitä varmaan on kauhoa siitä muutaman sentin raosta joka ilmestyy padan ja jääkimpaleen väliin.

Tässä täytyy vielä huomioida jään lämpötila joka näyttelee oleenaista osaa tässä kokeessa. Eli -20 asteinen satakiloinen jäämöhkäleeseen täyttyy tuoda oleennaisesti enemmän energiaa kuin esim. -1 asteiseen jäämöhkäleeseen. Makea vesi jäätyy aina 0,01 asteessa normaalipaineessa ,mutta jää voi kylmetä vaikka -50 asteiseksi ja silloin tarvitaan energiaa ensin tämä kylmyyden voittamiseen ennenkuin jää alkaa sulaa.

Termodynamiikan lait toimivat myös maaseudulla jua saaristossa. Eikä vain meillä täällä Helsingissä.

l,msfm,Sc,m kirjoitti:

tunnissa haluaa kymmenen litraa vettä niin aika ahkerasti saa yrittää imeä vettä reunoilta pois . Aika vaikeaa sitä varmaan on kauhoa siitä muutaman sentin raosta joka ilmestyy padan ja jääkimpaleen väliin.

Tässä täytyy vielä huomioida jään lämpötila joka näyttelee oleenaista osaa tässä kokeessa. Eli -20 asteinen satakiloinen jäämöhkäleeseen täyttyy tuoda oleennaisesti enemmän energiaa kuin esim. -1 asteiseen jäämöhkäleeseen. Makea vesi jäätyy aina 0,01 asteessa normaalipaineessa ,mutta jää voi kylmetä vaikka -50 asteiseksi ja silloin tarvitaan energiaa ensin tämä kylmyyden voittamiseen ennenkuin jää alkaa sulaa.

Termodynamiikan lait toimivat myös maaseudulla jua saaristossa. Eikä vain meillä täällä Helsingissä.

Lue lisää

On pärjäilty tällä asetuksella kumminkin tyydyttävästi toistakymmentä vuotta.

Laitoin kokeeksi 2 L tyhjän huuhtelu aine pullon pataan laitoin ketjunpätkiä pulloon että upposi n 5cm vedenpinnan alapuolelle saa nähdä toimiiko siten kun alkaa lämmittää vettä laajeneeko jää tuohon tyhjän pullon suuntaa tai estääkö pullo sen ettei pata ruhjoonnu

Aluksi "välikiitokset" kaikille vastanneille. Tulipa paljon vinkkejä!

Veden "pilaantuminen" ei ole ongelma, koska se menee kiukaalle. Kuljetuskaan ei olisi ongelma, ellei mukana olisi jo muutenkin paljon kamaa - mökki on suht uusi ja joka kerralla on mukana aika paljon hankintoja. Polttopuitakin tulee aika paljon roudattua juuri talviaikaan. Lisäksi juomavedetkin tuodaan jo mukana pulkalla, ja mökki on suht korkealla paikalla.

Aurinkolämmön hyödyntäminen on hyvä ajatus, paikka on hyvin aurinkoinen, mutta kovin kalliita virityksiä ei viitsisi löylyveden vuoksi alkaa rakentamaan. Vesikanisterien "merisäilytyksessä" ongelma on , että laiturin nokka voi jäätyä talvisin pohjaan asti. Lisäksi jäät voivat viedä ne mennessään. Jos silti laitan kanistereita meriveteen, niin eikö niihin pidä silloin viritellä jotkut painot, koska suolavesi on makeaa vettä raskaampaa. Meneekö liian hankalaksi?

Kannellisten ämpärien hankkiminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Ovat edullisia ja jos halkeavat, niin sitten halkeavat. Ehkä hommaisin ne mustina, jolloin kevätauringossa saisi ne helpohkosti reunoiltaan suliksi. Sinkkiämpärissä kiukaan päällä ne sulaisivat suht. nopeastikin. Rosteripata -idea oli ihan hyvä, mutta kun tarvin saunomiseen vain n. 10 litraa/kerta, ja se lämpenee saunallakin, niin kannattaako mun vesipataa alkaa erikseen lämmittämään.

Onko todella niin, että meriveden suolapitoisuus pienenee veden jäätymisiän mukana? Jos on, niin silloin jäätä voisi varmuudeksi vaikka sekoittaa makeaan veteen, jolloin suolapitoisuus edelleen laimenee. Suolaveden heittäminen kiukaalle on kuitenkin poissuljettu vaihtoehto. Helpompaa ja halvempaa on sittenkin kantaa mökille suolatonta vettä, kuin uusi kiuas joka toinen vuosi. Jäiden sähkösulatus ei onnistu, koska en ole verkko- vaan aurinkosähkön päässä.

Maaliskuussa alkavat räystäät jo tippua, joten katolta saa vettä ihan riittävästi. Jään päälläkin on usein lunta, joten siitä sulattamallakin saa makeaa vettä. Lunta tarvitaan kuitenkin yllättävän paljon ja aina sitä ei välttämättä edes ole.

Mielelläni luin vinkkejänne, ja olen edelleen kiinnostunut omista ratkaisuistanne.

kummitus1 kirjoitti:

Aluksi "välikiitokset" kaikille vastanneille. Tulipa paljon vinkkejä!

Veden "pilaantuminen" ei ole ongelma, koska se menee kiukaalle. Kuljetuskaan ei olisi ongelma, ellei mukana olisi jo muutenkin paljon kamaa - mökki on suht uusi ja joka kerralla on mukana aika paljon hankintoja. Polttopuitakin tulee aika paljon roudattua juuri talviaikaan. Lisäksi juomavedetkin tuodaan jo mukana pulkalla, ja mökki on suht korkealla paikalla.

Aurinkolämmön hyödyntäminen on hyvä ajatus, paikka on hyvin aurinkoinen, mutta kovin kalliita virityksiä ei viitsisi löylyveden vuoksi alkaa rakentamaan. Vesikanisterien "merisäilytyksessä" ongelma on , että laiturin nokka voi jäätyä talvisin pohjaan asti. Lisäksi jäät voivat viedä ne mennessään. Jos silti laitan kanistereita meriveteen, niin eikö niihin pidä silloin viritellä jotkut painot, koska suolavesi on makeaa vettä raskaampaa. Meneekö liian hankalaksi?

Kannellisten ämpärien hankkiminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Ovat edullisia ja jos halkeavat, niin sitten halkeavat. Ehkä hommaisin ne mustina, jolloin kevätauringossa saisi ne helpohkosti reunoiltaan suliksi. Sinkkiämpärissä kiukaan päällä ne sulaisivat suht. nopeastikin. Rosteripata -idea oli ihan hyvä, mutta kun tarvin saunomiseen vain n. 10 litraa/kerta, ja se lämpenee saunallakin, niin kannattaako mun vesipataa alkaa erikseen lämmittämään.

Onko todella niin, että meriveden suolapitoisuus pienenee veden jäätymisiän mukana? Jos on, niin silloin jäätä voisi varmuudeksi vaikka sekoittaa makeaan veteen, jolloin suolapitoisuus edelleen laimenee. Suolaveden heittäminen kiukaalle on kuitenkin poissuljettu vaihtoehto. Helpompaa ja halvempaa on sittenkin kantaa mökille suolatonta vettä, kuin uusi kiuas joka toinen vuosi. Jäiden sähkösulatus ei onnistu, koska en ole verkko- vaan aurinkosähkön päässä.

Maaliskuussa alkavat räystäät jo tippua, joten katolta saa vettä ihan riittävästi. Jään päälläkin on usein lunta, joten siitä sulattamallakin saa makeaa vettä. Lunta tarvitaan kuitenkin yllättävän paljon ja aina sitä ei välttämättä edes ole.

Mielelläni luin vinkkejänne, ja olen edelleen kiinnostunut omista ratkaisuistanne.

Lue lisää

painoja kanistereihin pieniä pyöreitä kiviä vaan kansteriin sisään luulisin kilon riittävän hyvin. Mutta jos syvyys ei riitä niin keinoa ei voi käyttää . Lisäksi olisit tarvinnut jäätuuran jolla olisit saanut kätevästi sopivan reijän vielä sellaiseen 15 cm jäähän. Mutta tosiaan jäät voisivat repiä narut poikki. Silti kokeilisin tätä keinoa vaikka muutamalla kanisterilla . Luulen, että tämä kuitenkin on vähiten hankala, halvin ja toimii varmasti aínakin siihen saakka kunnes jääpeite ylittää yli 15 cm.

zc ÖM kirjoitti:

painoja kanistereihin pieniä pyöreitä kiviä vaan kansteriin sisään luulisin kilon riittävän hyvin. Mutta jos syvyys ei riitä niin keinoa ei voi käyttää . Lisäksi olisit tarvinnut jäätuuran jolla olisit saanut kätevästi sopivan reijän vielä sellaiseen 15 cm jäähän. Mutta tosiaan jäät voisivat repiä narut poikki. Silti kokeilisin tätä keinoa vaikka muutamalla kanisterilla . Luulen, että tämä kuitenkin on vähiten hankala, halvin ja toimii varmasti aínakin siihen saakka kunnes jääpeite ylittää yli 15 cm.

Lue lisää

voit helposti itse tarkistaa ¨. Hakusanoilla jään sulattaminen tai vastaavaa.

f,vm ds<vm kirjoitti:

voit helposti itse tarkistaa ¨. Hakusanoilla jään sulattaminen tai vastaavaa.

Suolavedelläkin kiuas kestää 10v ja tulee makoisat löylyt, paremmat kuin makeasta vedestä. Kiuas syöpyy ainoastaan jos se jää märäksi.

LM kirjoitti:

Suolavedelläkin kiuas kestää 10v ja tulee makoisat löylyt, paremmat kuin makeasta vedestä. Kiuas syöpyy ainoastaan jos se jää märäksi.

Kaveri hankki kiukaan (M erkki kiuas). Ei kestänyt makeaa vettä kuin pari vuotta ja sisäosat paskana (ja turha väittää, että olisi ollut käytössä vikaa). Valmistaja yritti, että käytössä vikaa, sitten että vesi on syövyttävää ja muuta paskaa. Toimitti lopulta uudet sisäkalut, jotka meni vuodessa. Lopulta myönsivät, että puolalainen halpisalihankkija käytti huonolaatuista materiaalia. Kaveri sai rahansa takaisin ja vaihtoi merkkiä.
Tuollainen kiuas varmaan meninisi laihallakin suolavedellä hajalle yhdessä kesässä.

Aika isoja eroja tuntuu noin yleensäkin olevan kiukaiden kestoajassa. Joku lämmittää mökkisaunan kerran päivässä puolen vuoden ajan, toinen kymmenen kertaa kesässä. Olisko siinä selitys.

Kerros miten kiuas voi jäädä märäksi saunomisen jälkeen? Eihän tuo ole mahdollista muuten kuin että sinne kiukaan jäähdyttyä kaadetaan vettä.
No ehkä niin, että sauna jätetään märäksi löylyjen jälkeen ja lyödään kaikki luukut kiinni. Mutta silloin kyllä on paikat jo niin homeessa muutenkin, että kiukaan ruostuminen on pienin murhe.

Millä muuten perustelet sen että suolavesilöylyt ovat makoisammat kuin makeavesilöylyt?

JussoPekkaUolevi kirjoitti:

Kaveri hankki kiukaan (M erkki kiuas). Ei kestänyt makeaa vettä kuin pari vuotta ja sisäosat paskana (ja turha väittää, että olisi ollut käytössä vikaa). Valmistaja yritti, että käytössä vikaa, sitten että vesi on syövyttävää ja muuta paskaa. Toimitti lopulta uudet sisäkalut, jotka meni vuodessa. Lopulta myönsivät, että puolalainen halpisalihankkija käytti huonolaatuista materiaalia. Kaveri sai rahansa takaisin ja vaihtoi merkkiä.
Tuollainen kiuas varmaan meninisi laihallakin suolavedellä hajalle yhdessä kesässä.

Aika isoja eroja tuntuu noin yleensäkin olevan kiukaiden kestoajassa. Joku lämmittää mökkisaunan kerran päivässä puolen vuoden ajan, toinen kymmenen kertaa kesässä. Olisko siinä selitys.

Kerros miten kiuas voi jäädä märäksi saunomisen jälkeen? Eihän tuo ole mahdollista muuten kuin että sinne kiukaan jäähdyttyä kaadetaan vettä.
No ehkä niin, että sauna jätetään märäksi löylyjen jälkeen ja lyödään kaikki luukut kiinni. Mutta silloin kyllä on paikat jo niin homeessa muutenkin, että kiukaan ruostuminen on pienin murhe.

Millä muuten perustelet sen että suolavesilöylyt ovat makoisammat kuin makeavesilöylyt?

Lue lisää

ei sitä tarvitse mitenkään´ perustella kenellekkään ei edes insinöörille. Tyhmä

ijDVJs kirjoitti:

ei sitä tarvitse mitenkään´ perustella kenellekkään ei edes insinöörille. Tyhmä

Todella tyhmää kysyä tuollaista, hyi minä :(

Minun jos kenen tuo olisi pitänyt tietää, sillä minun saunassani on paras kiuas ja parhaat löylyt :)

Joo, kyllä se on kuten sä vAVVVVVVVVSM sanot, sisäisen lämmönlähteen tuo eristetty laatikko toki vaatii.

Ajattelin silti kokeilla säilyisiköhän saunalammin vesi 1- 2 viikkoa sulana, jos pakkaisi vaikka sunnuntaina kylmälaukkuihin, laittaisi ne eristettyyn laatikkoon ja kansi kiinni. Voisi ainakin keväällä ja syksyllä olla normaalillakin tuurilla vielä perjantai-iltana sulaa vettä tarjolla. Sydäntalveksi sitten vaan muita virityksiä.

Eristetystä laatikosta saa sitä paitsi - kuten totesitkin - kohtalaisen "jääkaapin", ei nyt ihan hellekeleille, mutta normaaleiksi kevät-, kesä, syksy- miksei talviviikonlopuiksikin. Varsinkin, kun laittaa vielä ylimääräisen kylmälaukun sinne sisälle. Ei paljoa kannata 1 - 2 hengen pelkkinä viikonloppuina kaasujääkaappia käytellä, jos sapuskat säilyisivät viileinä ilman kaasuakin.

Noista maakellarivirityksistä:

Olen kyllä ajatellut asiaa... Mitä luulette, riittäisikö peruskallioon sitoutunut lämpö pitämään pienen määrän - tuollaisen 100 litraa - vettä sulana talven yli, jos tekisi pienen "maakellarin" kivenkoloon? Noin 30- 40 senttiä on rinteessä maata, sitten on peruskallio vastassa. Pari kolme sopivaa kivenkoloa löytyisi helposti.

Maavarainen lattia ja seinille ja kattoon kunnon eristeet. Koko homman päälle vaikka sammalta tuollainen 15 - 20 cm kerros. Riittäisiköhän "kallioon kesällä sitoutunut lämpö" pitämään kopperon lämpötilan nollan yläpuolella? Voisi mitoittaa rakennelman parille 50 litran kanisterille. Ei olisi kustannuksiltaan iso investointi, sen tekisi alle päivässä, ja jos ei muuta, niin säilyisihän siinäkin lämpimään aikaan vaikka jotain juominkeja ja sen sellaista viileänä.

Ajattelin kokeilla tänä talvena erilaisia systeemeitä. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto.

kummitus1 kirjoitti:

Joo, kyllä se on kuten sä vAVVVVVVVVSM sanot, sisäisen lämmönlähteen tuo eristetty laatikko toki vaatii.

Ajattelin silti kokeilla säilyisiköhän saunalammin vesi 1- 2 viikkoa sulana, jos pakkaisi vaikka sunnuntaina kylmälaukkuihin, laittaisi ne eristettyyn laatikkoon ja kansi kiinni. Voisi ainakin keväällä ja syksyllä olla normaalillakin tuurilla vielä perjantai-iltana sulaa vettä tarjolla. Sydäntalveksi sitten vaan muita virityksiä.

Eristetystä laatikosta saa sitä paitsi - kuten totesitkin - kohtalaisen "jääkaapin", ei nyt ihan hellekeleille, mutta normaaleiksi kevät-, kesä, syksy- miksei talviviikonlopuiksikin. Varsinkin, kun laittaa vielä ylimääräisen kylmälaukun sinne sisälle. Ei paljoa kannata 1 - 2 hengen pelkkinä viikonloppuina kaasujääkaappia käytellä, jos sapuskat säilyisivät viileinä ilman kaasuakin.

Noista maakellarivirityksistä:

Olen kyllä ajatellut asiaa... Mitä luulette, riittäisikö peruskallioon sitoutunut lämpö pitämään pienen määrän - tuollaisen 100 litraa - vettä sulana talven yli, jos tekisi pienen "maakellarin" kivenkoloon? Noin 30- 40 senttiä on rinteessä maata, sitten on peruskallio vastassa. Pari kolme sopivaa kivenkoloa löytyisi helposti.

Maavarainen lattia ja seinille ja kattoon kunnon eristeet. Koko homman päälle vaikka sammalta tuollainen 15 - 20 cm kerros. Riittäisiköhän "kallioon kesällä sitoutunut lämpö" pitämään kopperon lämpötilan nollan yläpuolella? Voisi mitoittaa rakennelman parille 50 litran kanisterille. Ei olisi kustannuksiltaan iso investointi, sen tekisi alle päivässä, ja jos ei muuta, niin säilyisihän siinäkin lämpimään aikaan vaikka jotain juominkeja ja sen sellaista viileänä.

Ajattelin kokeilla tänä talvena erilaisia systeemeitä. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto.

Lue lisää

kesällä kallioon sitoutunutta lämpöä ,vaan maapallon ytimessä tapahtuvasta ydinreaktoista peräisin.

Eli tätä lämpöä pitäisi pystyä johtamaan tähän maakellarisi eli maan "routiminen" tulee estää .Maan lämpötila pitää olla pysyvästi plussanpuolella eli ´jos haluaisit tälläisen tilan saada aikaiseksi pitäisi sinun eristää vaikka sillä kymmensenttisellä finnformilla isompi alue sanotaan vaikka kolmen metrin säteellä siten eristeen reunat ovat syvemmällä kuin kuin keskusta joka vois olla kuution kokoinen tietysti jätät tämän keskuksen eristämättä "lattian kohdalta ". Koko rakennelman päälle sitten maata 50 cm. Kallioinen maa johtaa lämpöä ja kylmää hyvin niin luulen , että tämä "kylmäkellari idea ei tule toimimaan saaressasi ilman mittavia rakennustöitä. Kiven koloista ei ole mitään hyötyä tässä yrityksessä valjastaa maalämpö hyötykäyttöön .

Sen kuinka kauan vesi säilyy sulana riippuu täysin kuinka kylmää ulkona on ja kuinka nopeasti veteen sitoutunut lämpö johtuu ulos laatikosta . Mutta arvioisin, että heti kuin vuorokauden keskilämpötila putoaa - merkkiseksi ei mene kauaa kuin jäätyminen alkaa . Vaikka vesi olisi lämmintä' alkuvaiheessa se vaikuta paljoa tilanteeseen eikä myöskään veden määrän lisääminen vaikka kuutioon.

Luulen että ensimmäinen parin päivän pakkasjakso -10 -15 jysäyttää sen jäähän joka sulaa vasta myöhään keväällä. Edellyttäen että vesi on jo valmiiksi jäähtynyt lähelle 0 astetta. Joka tapahtuu nopeasti kuin vuorokauden keskilämpötila putoaa alle 0 asteen.

,lldsVl kirjoitti:

kesällä kallioon sitoutunutta lämpöä ,vaan maapallon ytimessä tapahtuvasta ydinreaktoista peräisin.

Eli tätä lämpöä pitäisi pystyä johtamaan tähän maakellarisi eli maan "routiminen" tulee estää .Maan lämpötila pitää olla pysyvästi plussanpuolella eli ´jos haluaisit tälläisen tilan saada aikaiseksi pitäisi sinun eristää vaikka sillä kymmensenttisellä finnformilla isompi alue sanotaan vaikka kolmen metrin säteellä siten eristeen reunat ovat syvemmällä kuin kuin keskusta joka vois olla kuution kokoinen tietysti jätät tämän keskuksen eristämättä "lattian kohdalta ". Koko rakennelman päälle sitten maata 50 cm. Kallioinen maa johtaa lämpöä ja kylmää hyvin niin luulen , että tämä "kylmäkellari idea ei tule toimimaan saaressasi ilman mittavia rakennustöitä. Kiven koloista ei ole mitään hyötyä tässä yrityksessä valjastaa maalämpö hyötykäyttöön .

Sen kuinka kauan vesi säilyy sulana riippuu täysin kuinka kylmää ulkona on ja kuinka nopeasti veteen sitoutunut lämpö johtuu ulos laatikosta . Mutta arvioisin, että heti kuin vuorokauden keskilämpötila putoaa - merkkiseksi ei mene kauaa kuin jäätyminen alkaa . Vaikka vesi olisi lämmintä' alkuvaiheessa se vaikuta paljoa tilanteeseen eikä myöskään veden määrän lisääminen vaikka kuutioon.

Luulen että ensimmäinen parin päivän pakkasjakso -10 -15 jysäyttää sen jäähän joka sulaa vasta myöhään keväällä. Edellyttäen että vesi on jo valmiiksi jäähtynyt lähelle 0 astetta. Joka tapahtuu nopeasti kuin vuorokauden keskilämpötila putoaa alle 0 asteen.

Lue lisää

Eikös uusissa mökeissä ole kunnon perustukset, joihin kuuluu salaojat, salaojakaivot ja vielä sadevesien poistoviemärit. Perustussuunnitelman mukaisesti talon kahdelle nurkalle kuuluisi routarajan alapuolelle ulottuvat salaojakaivot, jotka ovat tavallisesti halkaisijaltaan jotain kolmekymmensenttisiä. Kun salaojien ei kuulu jäätyä talvella, eivät salaojakaivojen pohjatkaan saa olla jäässä, eihän. Siellähän sitä olisi jäätymätöntä tilaa parille kymmenlitraiselle päälärille, ehkä vielä styroksitulpalla päältä suojattuna. -- Vaan jospa aloittajan rakennukset ovatkin kalliolla tai routimattomalla pohjalla, jossa perustusta ei tarvi viedä syvään, ei suojata eikä salaojittaa...

salaojajakaivoja kirjoitti:

Eikös uusissa mökeissä ole kunnon perustukset, joihin kuuluu salaojat, salaojakaivot ja vielä sadevesien poistoviemärit. Perustussuunnitelman mukaisesti talon kahdelle nurkalle kuuluisi routarajan alapuolelle ulottuvat salaojakaivot, jotka ovat tavallisesti halkaisijaltaan jotain kolmekymmensenttisiä. Kun salaojien ei kuulu jäätyä talvella, eivät salaojakaivojen pohjatkaan saa olla jäässä, eihän. Siellähän sitä olisi jäätymätöntä tilaa parille kymmenlitraiselle päälärille, ehkä vielä styroksitulpalla päältä suojattuna. -- Vaan jospa aloittajan rakennukset ovatkin kalliolla tai routimattomalla pohjalla, jossa perustusta ei tarvi viedä syvään, ei suojata eikä salaojittaa...

Lue lisää

tarpeeksi syvän kaivon saaren kallioon niin vesi kyllä pysyy sillä sulana juuri tämä maalämmön ansiosta ja jos poraa oikein syvään niin saa siitä kaivosta lämpöä koko mökkiin ja vesi pysyy sulana jopa mökissä. Tietetysti alkukustannukset tälläisillä systeemeillä ovat kovat Suomessa. Islanissa missä "maalämpö" on pinnassa lämmitettään suurin osa asunnoista tällä menetelmällä eli kaukolämmössä käytettävä vesi pumpataan suoraan tälläisistä kaivoista suoraan putkistoon.

oefwfvk,v kirjoitti:

tarpeeksi syvän kaivon saaren kallioon niin vesi kyllä pysyy sillä sulana juuri tämä maalämmön ansiosta ja jos poraa oikein syvään niin saa siitä kaivosta lämpöä koko mökkiin ja vesi pysyy sulana jopa mökissä. Tietetysti alkukustannukset tälläisillä systeemeillä ovat kovat Suomessa. Islanissa missä "maalämpö" on pinnassa lämmitettään suurin osa asunnoista tällä menetelmällä eli kaukolämmössä käytettävä vesi pumpataan suoraan tälläisistä kaivoista suoraan putkistoon.

Lue lisää

No okei, jos kallion lämpö ei riitä ylläpitämään maakellaria edes nolla-asteisena, niin miten olisi seuraava ratkaisu?

Edellinen omistaja on yrittänyt viritellä tontille rengaskaivoa, joka on suoraan sanottuna "susi". Veden hankkimiseen siitä ei ole. Siinä on muistaakseni 4 rengasta päällekkäin, eikä se kerää vettä juuri ollenkaan. Kaivo on muistikuvani mukaan noin pari metriä maanpinnan tasolta syvä, ja se on rantahiekalla muutama metri rantaviivasta, noin metrin normaalin vedenpinna tason yläpuolella.

Luulisi olevan routarajan alapuolella!? Viime talvena laitoin sinne kokeeksi 10 litran kanisterin, joka oli osittain jäätynyt, muttei kuitenkaan haljennut. Ja sekin jo riittäisi, koska saahan jäätä sulatettua. Kaivon pohjan vesi (n. 10 cm) sen sijaan oli lopputalvesta jäätynyt.

Tilanne on kuitenkin se, että kaivoahan ei tällä' hetkellä ole mitenkään "eristetty", eli maakerrosten lämpö pääsee haihtumaan ilmaan, kaivon päällä kun on vain laudoista tehty kansi. Jos sen eristäisi kunnolla ja laittaisi sen jälkeen sinne vesiastioita, niin luulisi säilyvän. Jotkut kyllä sanovat, ettei "kannettu vesi kaivossa pysy", mutta onhan aina olemassa poikkeustapauksia.

Ainoa pikku ongelma on ollut, että kaivo on vähän turhan kaukana saunasta, mutta eihän liikunta tietysti kenellekään pahaa tee. Toisekseen kaivo on kohtuullisen syvä, joten vesiastiat pitäisi nostaa naruilla tms. ylös kaivosta.

Tilaa siinä olisi kuitenkin niin reilusti, että saisi vaikka juomavesiä säilöttyä talven varalle.

kummitus1 kirjoitti:

No okei, jos kallion lämpö ei riitä ylläpitämään maakellaria edes nolla-asteisena, niin miten olisi seuraava ratkaisu?

Edellinen omistaja on yrittänyt viritellä tontille rengaskaivoa, joka on suoraan sanottuna "susi". Veden hankkimiseen siitä ei ole. Siinä on muistaakseni 4 rengasta päällekkäin, eikä se kerää vettä juuri ollenkaan. Kaivo on muistikuvani mukaan noin pari metriä maanpinnan tasolta syvä, ja se on rantahiekalla muutama metri rantaviivasta, noin metrin normaalin vedenpinna tason yläpuolella.

Luulisi olevan routarajan alapuolella!? Viime talvena laitoin sinne kokeeksi 10 litran kanisterin, joka oli osittain jäätynyt, muttei kuitenkaan haljennut. Ja sekin jo riittäisi, koska saahan jäätä sulatettua. Kaivon pohjan vesi (n. 10 cm) sen sijaan oli lopputalvesta jäätynyt.

Tilanne on kuitenkin se, että kaivoahan ei tällä' hetkellä ole mitenkään "eristetty", eli maakerrosten lämpö pääsee haihtumaan ilmaan, kaivon päällä kun on vain laudoista tehty kansi. Jos sen eristäisi kunnolla ja laittaisi sen jälkeen sinne vesiastioita, niin luulisi säilyvän. Jotkut kyllä sanovat, ettei "kannettu vesi kaivossa pysy", mutta onhan aina olemassa poikkeustapauksia.

Ainoa pikku ongelma on ollut, että kaivo on vähän turhan kaukana saunasta, mutta eihän liikunta tietysti kenellekään pahaa tee. Toisekseen kaivo on kohtuullisen syvä, joten vesiastiat pitäisi nostaa naruilla tms. ylös kaivosta.

Tilaa siinä olisi kuitenkin niin reilusti, että saisi vaikka juomavesiä säilöttyä talven varalle.

Lue lisää

toimia . Parannat vielä huomattavasti sen toimivuutta jos kaivat kaivon ympäriltä hiekkaa ja asennat sinne sitä 7 senttistä finformioa mitä isommalle säteelle sen parempi, mutta aluksi voisit kokeilla vaikka metrin leveydeltä kaivon ympärille. Kaivon kohdalta vaikka 20sentin syvyyteen ja ulkokehä sinne 40 50 cm.syvyyteen . Kaivon sitten eristät ulkopuolelta remonttilaastilla voit kiinnittää finnform suikaleet kiinni kaivoon. Ulkopuolelle jäävät raot täytät sitte uretaanilla kunhan ensin annat remonttilaastin kuivua (sisäpuolelle jääviin rakoihin ala uretaania pursota paisuessaa voi irroittaa finnform suikaleet .

Kannen teet niin ikään finnform levystä . Teet ensin kannen joka sopii kaivon sisään ja sitten kannen joka ulottuu rakennelman ulkoreunoihin saakka sitten yhdistät nämä toisiinsa vaikka remonttilaastilla tai muulla liimalla . Sisempi kansi kannttaa viistota hieman raspilla aina välillä sovittaen kunnes sen saa auki ja kiinni helposti ,mutta kuitenkin niin, että se on mahdollisimman tiivis. Mýöskin uloimman kannen tiiviys on yhtä tärkeää. Nykyisen kaivon kannen säilyttäisin ja pitäisin irrallisena painona rakennelman päällä.

Tässä nyt pitäisi olla alku ja mahdollisuus saada vesi pysymään sulana myös sydäntalvella. Rakennelman parantaminen on myös mahdollista jo´lisäämällä hiekaa rakennelman päälle tai laajentamalla eristystä metristä puoleentoista tai kahteen . Itse kyllä alottaisin metristä ,koska kaivaminen tulee olemaan isoin homma koko jutussa .

ölmdf<m df kirjoitti:

toimia . Parannat vielä huomattavasti sen toimivuutta jos kaivat kaivon ympäriltä hiekkaa ja asennat sinne sitä 7 senttistä finformioa mitä isommalle säteelle sen parempi, mutta aluksi voisit kokeilla vaikka metrin leveydeltä kaivon ympärille. Kaivon kohdalta vaikka 20sentin syvyyteen ja ulkokehä sinne 40 50 cm.syvyyteen . Kaivon sitten eristät ulkopuolelta remonttilaastilla voit kiinnittää finnform suikaleet kiinni kaivoon. Ulkopuolelle jäävät raot täytät sitte uretaanilla kunhan ensin annat remonttilaastin kuivua (sisäpuolelle jääviin rakoihin ala uretaania pursota paisuessaa voi irroittaa finnform suikaleet .

Kannen teet niin ikään finnform levystä . Teet ensin kannen joka sopii kaivon sisään ja sitten kannen joka ulottuu rakennelman ulkoreunoihin saakka sitten yhdistät nämä toisiinsa vaikka remonttilaastilla tai muulla liimalla . Sisempi kansi kannttaa viistota hieman raspilla aina välillä sovittaen kunnes sen saa auki ja kiinni helposti ,mutta kuitenkin niin, että se on mahdollisimman tiivis. Mýöskin uloimman kannen tiiviys on yhtä tärkeää. Nykyisen kaivon kannen säilyttäisin ja pitäisin irrallisena painona rakennelman päällä.

Tässä nyt pitäisi olla alku ja mahdollisuus saada vesi pysymään sulana myös sydäntalvella. Rakennelman parantaminen on myös mahdollista jo´lisäämällä hiekaa rakennelman päälle tai laajentamalla eristystä metristä puoleentoista tai kahteen . Itse kyllä alottaisin metristä ,koska kaivaminen tulee olemaan isoin homma koko jutussa .

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastauksesta!

Mutta miksei sitä kaivoa voisi eristää sisäpuoleltakin? Kaivo on kuitenkin kuiva. Olisi meinaan helpompi tehdä. Vaikka laittaisin paksummatkin eristeet, sinne mahtuisi siitä huolimatta vaikka 200 litran vesitynnyri. Siihen kun vaan lappoamalla laskettelsi sadevesitynnyrit syksyllä, ja kannet eriasteineen päälle, niin eikö se olisi siinä?

Entä, jos poraisi vaan sisäpuolelle seiniin vaikka painekyllästetyt kakkosneloset vaikka 0,5 metrin välein. Niihin ei kun ruuvaisi vaan finnfoamit kiinni. Pohjalle voisi niin ikään tehdä vaikka harvalaudoituksella jonkunlaisen tason. Koska "sivuseinät ovat maan sisässä, ja maa on pelkkää hiekkaa, eikö luulisi jo sen sinällään olevan melkoinen eristekerros.

Kannattaisko mun kokeilla ensin tätä? Tän kun ehtisi ehkä tekemään vielä syksylläkin. Jos se riittäisi, en tekisi mitään muuta.

Kannen eristämiseen varmaan tosiaan kannattaisi satsata materiaalia. Kaivosta yksi rengasosa on maanpäällä, ja on yläreunaltaan n. 70 cm maan pinnan yläpuolella.

Siihen tosiaan vaikka 2 -tai kolminkertainen kerros finnfoamia, niin luulisi pelittävän.

Tuolla ratkaisulla voisi tosiaan saada talvisen vesihuollon pelaamaan vuosikymmeniksi eteenpäin!

kummitus1 kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksesta!

Mutta miksei sitä kaivoa voisi eristää sisäpuoleltakin? Kaivo on kuitenkin kuiva. Olisi meinaan helpompi tehdä. Vaikka laittaisin paksummatkin eristeet, sinne mahtuisi siitä huolimatta vaikka 200 litran vesitynnyri. Siihen kun vaan lappoamalla laskettelsi sadevesitynnyrit syksyllä, ja kannet eriasteineen päälle, niin eikö se olisi siinä?

Entä, jos poraisi vaan sisäpuolelle seiniin vaikka painekyllästetyt kakkosneloset vaikka 0,5 metrin välein. Niihin ei kun ruuvaisi vaan finnfoamit kiinni. Pohjalle voisi niin ikään tehdä vaikka harvalaudoituksella jonkunlaisen tason. Koska "sivuseinät ovat maan sisässä, ja maa on pelkkää hiekkaa, eikö luulisi jo sen sinällään olevan melkoinen eristekerros.

Kannattaisko mun kokeilla ensin tätä? Tän kun ehtisi ehkä tekemään vielä syksylläkin. Jos se riittäisi, en tekisi mitään muuta.

Kannen eristämiseen varmaan tosiaan kannattaisi satsata materiaalia. Kaivosta yksi rengasosa on maanpäällä, ja on yläreunaltaan n. 70 cm maan pinnan yläpuolella.

Siihen tosiaan vaikka 2 -tai kolminkertainen kerros finnfoamia, niin luulisi pelittävän.

Tuolla ratkaisulla voisi tosiaan saada talvisen vesihuollon pelaamaan vuosikymmeniksi eteenpäin!

Lue lisää

tätä maakellari ideaa sen tarkoitus on kerätä sitä maalämpöä sinne maakellariin nyt jos eristä tämän kaivon sisältä niin teet taas säiliön jossa ainoastaan pohjasta kertyy maalämpöä. Kylmyys pääsee kyllä sen sisäpuolisen eristyskerroksen läpi .

Tämä kaivon ulkopuolelle tehtävän eristyksen tehtävä on siirtää se routa mahdollisimman kauas kaivosta ja tässä se nimenomaan käyttää maalämpöä hyväkseen.


Voi tietysti olla, että myös tälläinen sisäpuolinen eristys riittää . Mutta ainoastaan silloin kaivon pohja toimii "lämmön lähteenä" voi olla, että se riittää . Itse kuitenkin tekisin ulkopuolisen eristeen. Eristeen paksuus ei ole niin ratkaisevaa kuin se, että maakellariin kertyy lämpöä riittävästi eli se kolmaskerros ei vaikuta paljonkaan jos kaksi ei riitä. Sama juttu kuin jos vaikka laittaisit siihen laatikkoosi vaikka vielä yhden kierroksen 7 cm finnformia se ei paljoa vaikuttaisi.

Mutta tietysti voit kokeilla jos tämä sisäpuolinen riittää jos ei kuitenkaan riitä niin pura se ja siirrä eristys ulkopuolelle .

PS. itse panisin kymmene litran kanisterit veteen . Kivet sisään ja kanisterit veteen jos nyt vettä olisi edes metri.

kfdam kirjoitti:

tätä maakellari ideaa sen tarkoitus on kerätä sitä maalämpöä sinne maakellariin nyt jos eristä tämän kaivon sisältä niin teet taas säiliön jossa ainoastaan pohjasta kertyy maalämpöä. Kylmyys pääsee kyllä sen sisäpuolisen eristyskerroksen läpi .

Tämä kaivon ulkopuolelle tehtävän eristyksen tehtävä on siirtää se routa mahdollisimman kauas kaivosta ja tässä se nimenomaan käyttää maalämpöä hyväkseen.


Voi tietysti olla, että myös tälläinen sisäpuolinen eristys riittää . Mutta ainoastaan silloin kaivon pohja toimii "lämmön lähteenä" voi olla, että se riittää . Itse kuitenkin tekisin ulkopuolisen eristeen. Eristeen paksuus ei ole niin ratkaisevaa kuin se, että maakellariin kertyy lämpöä riittävästi eli se kolmaskerros ei vaikuta paljonkaan jos kaksi ei riitä. Sama juttu kuin jos vaikka laittaisit siihen laatikkoosi vaikka vielä yhden kierroksen 7 cm finnformia se ei paljoa vaikuttaisi.

Mutta tietysti voit kokeilla jos tämä sisäpuolinen riittää jos ei kuitenkaan riitä niin pura se ja siirrä eristys ulkopuolelle .

PS. itse panisin kymmene litran kanisterit veteen . Kivet sisään ja kanisterit veteen jos nyt vettä olisi edes metri.

Lue lisää

Olen sitä mieltä, että tuo sun ehdottama viritys on ehdottomasti parempi, mutta kun nuo säät taitaa alkaa olemaan liian kylmiä ainakin uretaanille, joten sen kanssa pitäisi odottaa seuraavaan talveen asti. Sisäpuolisen eristyksen taas saisi aikaan heti.

Täytyy kattoa homma paikan päällä. Vosishan nuo tietysti eristeet kaivaa maahan jo valmiiksi, ei tuo kaivaminen nyt niin kohtuuton homma olisi. Tiivistäisi ja saumaisi sitten vaikka seuraavana vuonna paremmin, jos se sitä sitten edes vaatii. Ympärillä on hyvin hienoa hiekkaa, joten äkkiähän sen nyt pois kaivaisi....

Joka tapauksessa ratkaisun avain taitaa löytyä rengaskaivosta. Kovasti kiitoksia erinomaisista ohjeista, kiva kun jaksoit vaivautua!

Kiitokset myös muille osallistuneille, oli hyviä vinkkejä ja oikein mielenkiintoinen keskustelu!

kummitus1 kirjoitti:

Joo, kyllä se on kuten sä vAVVVVVVVVSM sanot, sisäisen lämmönlähteen tuo eristetty laatikko toki vaatii.

Ajattelin silti kokeilla säilyisiköhän saunalammin vesi 1- 2 viikkoa sulana, jos pakkaisi vaikka sunnuntaina kylmälaukkuihin, laittaisi ne eristettyyn laatikkoon ja kansi kiinni. Voisi ainakin keväällä ja syksyllä olla normaalillakin tuurilla vielä perjantai-iltana sulaa vettä tarjolla. Sydäntalveksi sitten vaan muita virityksiä.

Eristetystä laatikosta saa sitä paitsi - kuten totesitkin - kohtalaisen "jääkaapin", ei nyt ihan hellekeleille, mutta normaaleiksi kevät-, kesä, syksy- miksei talviviikonlopuiksikin. Varsinkin, kun laittaa vielä ylimääräisen kylmälaukun sinne sisälle. Ei paljoa kannata 1 - 2 hengen pelkkinä viikonloppuina kaasujääkaappia käytellä, jos sapuskat säilyisivät viileinä ilman kaasuakin.

Noista maakellarivirityksistä:

Olen kyllä ajatellut asiaa... Mitä luulette, riittäisikö peruskallioon sitoutunut lämpö pitämään pienen määrän - tuollaisen 100 litraa - vettä sulana talven yli, jos tekisi pienen "maakellarin" kivenkoloon? Noin 30- 40 senttiä on rinteessä maata, sitten on peruskallio vastassa. Pari kolme sopivaa kivenkoloa löytyisi helposti.

Maavarainen lattia ja seinille ja kattoon kunnon eristeet. Koko homman päälle vaikka sammalta tuollainen 15 - 20 cm kerros. Riittäisiköhän "kallioon kesällä sitoutunut lämpö" pitämään kopperon lämpötilan nollan yläpuolella? Voisi mitoittaa rakennelman parille 50 litran kanisterille. Ei olisi kustannuksiltaan iso investointi, sen tekisi alle päivässä, ja jos ei muuta, niin säilyisihän siinäkin lämpimään aikaan vaikka jotain juominkeja ja sen sellaista viileänä.

Ajattelin kokeilla tänä talvena erilaisia systeemeitä. Tämä voisi olla yksi vaihtoehto.

Lue lisää

näitten ehdotettujen hassujen viritelmien sijasta. Se pysyy sulana varmasti. Jos meren saaresta on kyse, se todennäköisesti tulee kyllä tuottamaan suolaisempaa vettä kuin rannasta ottaen.

kummitus1 kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että tuo sun ehdottama viritys on ehdottomasti parempi, mutta kun nuo säät taitaa alkaa olemaan liian kylmiä ainakin uretaanille, joten sen kanssa pitäisi odottaa seuraavaan talveen asti. Sisäpuolisen eristyksen taas saisi aikaan heti.

Täytyy kattoa homma paikan päällä. Vosishan nuo tietysti eristeet kaivaa maahan jo valmiiksi, ei tuo kaivaminen nyt niin kohtuuton homma olisi. Tiivistäisi ja saumaisi sitten vaikka seuraavana vuonna paremmin, jos se sitä sitten edes vaatii. Ympärillä on hyvin hienoa hiekkaa, joten äkkiähän sen nyt pois kaivaisi....

Joka tapauksessa ratkaisun avain taitaa löytyä rengaskaivosta. Kovasti kiitoksia erinomaisista ohjeista, kiva kun jaksoit vaivautua!

Kiitokset myös muille osallistuneille, oli hyviä vinkkejä ja oikein mielenkiintoinen keskustelu!

Lue lisää

ovat poissa jo edellisen kaivamisen jäljiltä. Hyvä kuin alaa hamottumaan.

On nyt aivan pakko vielä lisätä tähän. Miten itse olisin lähestynyt tätä vaikeaa ongelmaa.
Olisin tehnyt 5 kanisterin pituisia "pitkiä siimoja" Pari olisi pistänyt laituriin kiinni ja pari olisin vienyt vähän ulommaksi . Jäätuuralla olisin sitten tehnyt pienen avannon aivan samaan tapaan kuin talvella verkkoja laskettaessa ja nostettaessa.

porakaivon kirjoitti:

näitten ehdotettujen hassujen viritelmien sijasta. Se pysyy sulana varmasti. Jos meren saaresta on kyse, se todennäköisesti tulee kyllä tuottamaan suolaisempaa vettä kuin rannasta ottaen.

Lue lisää

Porakaivo olisi ihan ok, mutta ei mun kannata sellaisesta alkaa hankkimaan, kun saan "melkein omasta" porakaivosta mantereen puolelta kätevästi juomavettä yli rajattomasti, eikä pesuvettäkään ei kulu juuri ollenkaan, joten ei mun omaan porakaivoon kannata investoida. Ainoastaan löylyvettä menee, eikä sitäkään hirveästi. Kattopinta-alaa on paljon ja sadevesitynnyritkin piripintaan täynnä huhtikuusta marraskuuhun.

Tuli vaan tuossa sadevesitynnyreitä tyhjennellessä mieleen, että hölmöä kaataa hyvää ja kirkasta vettä maahan, ja seuraavalla kerralla taas tuoda sitä mukanaan, kun helpommallakin voi päästä,

Kaivoviritys on helppo toteuttaa ja materiaalit on valmiina saaressa. Hyvä siitä tulee! Sen tekee nopeasti, sitä ei tarvi maisemoida mitenkään, rakennelmat syntyvät ylijäämätavarasta ja se säästää tulevina vuosina kuitenkin paljon aikaa vesihommissa - kuskaan mieluummin polttopuita.

Kaivoviritykseen mahtuisi vettä reilumminkin. Haaveena kun olisi joskus olla talvisaikaan pitempäänkin mökillä. Olisi hienoa katsella paikan päällä, kuinka jäät tulevat tai lähtevät. Silloin sitä ollaan sitten motissa oikein kunnolla. Kun on pari sataa litraa vettä varastossa, olo on silloin jotenkin huolettomampi.

Tulen talven aikana kokeilemaan myös kanisterivirityksiä mereen. Teen uima- avannon jäähän joka tapauksessa, joten pari kanisteria säilyy siinä hyvin. Voi olla, että tulee testattua myös jotain ämpäriviritystä jossain kalliorailossa. Marras- tai maaliskuussa voi ihan hyvin riittää pelkät muoviämpäritkin. Ja kivaahan se kaikkea on kokeilla.

Tuo kaivoviritys on kuitenkin sen verran selkeä ratkaisu, että sen teen joka tapauksessa. Hyvä, kun sain pätevät ohjeet.

Voihan sielläkin kesähelteillä pitää vaikka jotain elintarvikkeita viileässä.

kummitus1 kirjoitti:

Porakaivo olisi ihan ok, mutta ei mun kannata sellaisesta alkaa hankkimaan, kun saan "melkein omasta" porakaivosta mantereen puolelta kätevästi juomavettä yli rajattomasti, eikä pesuvettäkään ei kulu juuri ollenkaan, joten ei mun omaan porakaivoon kannata investoida. Ainoastaan löylyvettä menee, eikä sitäkään hirveästi. Kattopinta-alaa on paljon ja sadevesitynnyritkin piripintaan täynnä huhtikuusta marraskuuhun.

Tuli vaan tuossa sadevesitynnyreitä tyhjennellessä mieleen, että hölmöä kaataa hyvää ja kirkasta vettä maahan, ja seuraavalla kerralla taas tuoda sitä mukanaan, kun helpommallakin voi päästä,

Kaivoviritys on helppo toteuttaa ja materiaalit on valmiina saaressa. Hyvä siitä tulee! Sen tekee nopeasti, sitä ei tarvi maisemoida mitenkään, rakennelmat syntyvät ylijäämätavarasta ja se säästää tulevina vuosina kuitenkin paljon aikaa vesihommissa - kuskaan mieluummin polttopuita.

Kaivoviritykseen mahtuisi vettä reilumminkin. Haaveena kun olisi joskus olla talvisaikaan pitempäänkin mökillä. Olisi hienoa katsella paikan päällä, kuinka jäät tulevat tai lähtevät. Silloin sitä ollaan sitten motissa oikein kunnolla. Kun on pari sataa litraa vettä varastossa, olo on silloin jotenkin huolettomampi.

Tulen talven aikana kokeilemaan myös kanisterivirityksiä mereen. Teen uima- avannon jäähän joka tapauksessa, joten pari kanisteria säilyy siinä hyvin. Voi olla, että tulee testattua myös jotain ämpäriviritystä jossain kalliorailossa. Marras- tai maaliskuussa voi ihan hyvin riittää pelkät muoviämpäritkin. Ja kivaahan se kaikkea on kokeilla.

Tuo kaivoviritys on kuitenkin sen verran selkeä ratkaisu, että sen teen joka tapauksessa. Hyvä, kun sain pätevät ohjeet.

Voihan sielläkin kesähelteillä pitää vaikka jotain elintarvikkeita viileässä.

Lue lisää

No niin!

Tein kuten täällä ohjeistettiin, eli kaivoin maat kaivonrenkaiden ympäriltä pois, asetin n. metrin säteen leveälti finnfoamia viistoon kaivon renkaiden ympärille. Aikamoista palapeliä on laittaa suorakaiteenmuotoista levytavaraa tiiviiksi säteeksi pyöreän kappaleen ympärille, mutta aika hyvältä tuo lopputulos näytti.

Kaivon pohjalla oli likaista haisevaa hiekansekaista kuravettä, ja sen lappoaminen puhtaaksi oli vähän isompi homma, mutta onnistui sekin. Kaivon pohja on noin 2 - 2,5 metriä maanpinnan tason alapuolella, ja sinne viime talvena kokeeksi jättämäni ohutreunainen vettä täynnä oleva 1/2 litran muovipullo oli kurtussa, mutta ehjä. Nyt kaivo on eristetty, ja eristettä tulee myöhemmin vielä lisää, joten uskon vesien säilyvän sulina, vaikka tulisi kovempiakin talvia.

Kaivon renkaiden reunoille jouduin sitten laittamaan näitä solumuovisia retkipatjoja parin patjan kerroksen, koska finnfoam-suikaleiden eristys ei olisi onnistunut uretaanivaahdolla liian viileän sään vuoksi. Jäänee ensi kesän hommaksi, ja on pikku juttu koska madalsin kaivoa maan pinnan päältä sen verran, että sen yläreuna on enää vain parikymmentä senttiä maanpinnan yläpuolella. Eristyksen kannalta kaivon "seinien" finnfoam olisi ollut toki parempi, mutta solumuovipatja taas on siistimpi. Kuten sanottua, ensi kesänä lisäeristettä, kunhan säät lämpenevät.

Sisälle tuli 150 litran kannellinen vesisaavi, jonka täytin katolta sopivasti sulaneilla räystäsvesillä, ja nyt on 150 litraa kirkasta vettä säilössä talvea varten. Tynnyri on yli puoli metriä maanpinnan tason alapuolella, joten sen pitäisi pysyä sulana, varsinkin, kun kaivon ympärille voi kasata lumikinosta niin paljon kuin huvittaa.

Kaivon sisälle oli helppo pudottaa vielä narun päässä olevia vesikanistereita muutama kappale, joten talven ruokavedetkin on sitten siinä.

Aikaa koko hommaan meni tuollaiset 7 - 8 tuntia, ja nyt siinä on sitten se kylmäkellari myös kesää varten. Minusta ihan kannattava juttu, jos vertaa siihen, kuinka paljon aikaa vesien mukana kuljettaminen tulevaisuudessa olisi vienyt.

Talon lähellä oleva finnfoamilla eristetty laatikko oli muuten pelannut ihan hyvin, vaikka pakkasta oli parinakin yönä ollut yli 8 astetta. Vedet olivat ihan sulia. Alkuperäisen ajatuksen mukaan käytän ne siis ensin, ja sydäntalvea kohti mentäessä siirryn vähitellen käyttämään paremmin eristettyjä vesivarastoja (= lämpökaivoa). Pari kannellista ämpäriä jätin lisäksi kokeeksi ihan vaan saunalle ja ulkoterassille.

Loppukiitokset kaikille vinkkien kirjoittajille, ja erityiskiitos lämpökaivon seikkaperäisten rakennusohjeiden antajalle.

Kummitus1 kirjoitti:

No niin!

Tein kuten täällä ohjeistettiin, eli kaivoin maat kaivonrenkaiden ympäriltä pois, asetin n. metrin säteen leveälti finnfoamia viistoon kaivon renkaiden ympärille. Aikamoista palapeliä on laittaa suorakaiteenmuotoista levytavaraa tiiviiksi säteeksi pyöreän kappaleen ympärille, mutta aika hyvältä tuo lopputulos näytti.

Kaivon pohjalla oli likaista haisevaa hiekansekaista kuravettä, ja sen lappoaminen puhtaaksi oli vähän isompi homma, mutta onnistui sekin. Kaivon pohja on noin 2 - 2,5 metriä maanpinnan tason alapuolella, ja sinne viime talvena kokeeksi jättämäni ohutreunainen vettä täynnä oleva 1/2 litran muovipullo oli kurtussa, mutta ehjä. Nyt kaivo on eristetty, ja eristettä tulee myöhemmin vielä lisää, joten uskon vesien säilyvän sulina, vaikka tulisi kovempiakin talvia.

Kaivon renkaiden reunoille jouduin sitten laittamaan näitä solumuovisia retkipatjoja parin patjan kerroksen, koska finnfoam-suikaleiden eristys ei olisi onnistunut uretaanivaahdolla liian viileän sään vuoksi. Jäänee ensi kesän hommaksi, ja on pikku juttu koska madalsin kaivoa maan pinnan päältä sen verran, että sen yläreuna on enää vain parikymmentä senttiä maanpinnan yläpuolella. Eristyksen kannalta kaivon "seinien" finnfoam olisi ollut toki parempi, mutta solumuovipatja taas on siistimpi. Kuten sanottua, ensi kesänä lisäeristettä, kunhan säät lämpenevät.

Sisälle tuli 150 litran kannellinen vesisaavi, jonka täytin katolta sopivasti sulaneilla räystäsvesillä, ja nyt on 150 litraa kirkasta vettä säilössä talvea varten. Tynnyri on yli puoli metriä maanpinnan tason alapuolella, joten sen pitäisi pysyä sulana, varsinkin, kun kaivon ympärille voi kasata lumikinosta niin paljon kuin huvittaa.

Kaivon sisälle oli helppo pudottaa vielä narun päässä olevia vesikanistereita muutama kappale, joten talven ruokavedetkin on sitten siinä.

Aikaa koko hommaan meni tuollaiset 7 - 8 tuntia, ja nyt siinä on sitten se kylmäkellari myös kesää varten. Minusta ihan kannattava juttu, jos vertaa siihen, kuinka paljon aikaa vesien mukana kuljettaminen tulevaisuudessa olisi vienyt.

Talon lähellä oleva finnfoamilla eristetty laatikko oli muuten pelannut ihan hyvin, vaikka pakkasta oli parinakin yönä ollut yli 8 astetta. Vedet olivat ihan sulia. Alkuperäisen ajatuksen mukaan käytän ne siis ensin, ja sydäntalvea kohti mentäessä siirryn vähitellen käyttämään paremmin eristettyjä vesivarastoja (= lämpökaivoa). Pari kannellista ämpäriä jätin lisäksi kokeeksi ihan vaan saunalle ja ulkoterassille.

Loppukiitokset kaikille vinkkien kirjoittajille, ja erityiskiitos lämpökaivon seikkaperäisten rakennusohjeiden antajalle.

Lue lisää

vähän lämpötiloja sieltä kaivosta talven mittaan. Kyllä toi retkipatja systeemi on yhtä toimiva kun se finform. Jos kaivo on noinkin syvä niin uskon kyllä pysyvän sulana kokotalven varsinkin, jos sait siististi madallettua kaivoa. Hývä, että on vielä toiminnan miehiä no eihän sitä muuten saaristossa pärjääkkään.

MÖDVSv kirjoitti:

vähän lämpötiloja sieltä kaivosta talven mittaan. Kyllä toi retkipatja systeemi on yhtä toimiva kun se finform. Jos kaivo on noinkin syvä niin uskon kyllä pysyvän sulana kokotalven varsinkin, jos sait siististi madallettua kaivoa. Hývä, että on vielä toiminnan miehiä no eihän sitä muuten saaristossa pärjääkkään.

Lue lisää

Retkipatjakin toimii tuossa varmaan ihan ok, kun tuskin noin lähellä merta oleva kaivonympärys routii pariakymmentä senttiä syvempään. Harvoin lapissakaan routa metriä syvempään menee. Että sinällään olisi varmaan toiminut ihan ok ilmankin.
Ja kyllä tuota uretaanivaahtoa olisi rautakaupasta saanut ihan pakkasessakin toimivana.

28 kirjoitti:

Retkipatjakin toimii tuossa varmaan ihan ok, kun tuskin noin lähellä merta oleva kaivonympärys routii pariakymmentä senttiä syvempään. Harvoin lapissakaan routa metriä syvempään menee. Että sinällään olisi varmaan toiminut ihan ok ilmankin.
Ja kyllä tuota uretaanivaahtoa olisi rautakaupasta saanut ihan pakkasessakin toimivana.

Lue lisää

No niin!

Nyt on Etelä-Suomessakin ollut kunnon pakkasjakso, joten on varmaan paikallaan vielä kommentoida veden talvisäilytyskokeiluja.

Terassilla olevat ämpärit jäätyivät tietenkin umpijäähän alta aikayksikön, kuten oli oletettavaakin. Onneksi vain yksi ämpäri halkesi, loput ehdin tyhjentää ennen kovimpia pakkasia.

Rakentamani finnfoam-eristetty laatikko oli yllättävän hyvä. Näinkin kovan pakkasjakson jälkeen vesiastiat olivat toki jäässä, mutta eivät haljenneet, ja astioiden ydinosassa oli kuin olikin vielä hieman sulaa vettä. Soveltuu edelleen alkutalven ja alkukevään vesisäilytykseen sekin, ja tietenkin siitä saa kesäksi hyvän kylmäarkun.

Entäs lämpökaivo?

Avasin kannen eristykset ja tarkistin sisällä olevat vesiastiat. Kaikki sulia - ei yhtään jäätä. Iso 100 litran saavi hölskyi iloisesti, ja reunalla olevat juomavesikanisteritkin olivat heti käyttökelpoisia.

Parempaa "koejaksoa" tuskin voi kuvitella (pakkasta oli ollut alimmillaan - 27 astetta), ja oletettavaa on, että tulevat talvet ovat kuitenkin nykyistä leudompia. Joten näinkin lyhyen koejakson perusteella voin varmuudella sanoa: homma meni niin kuin pitikin.

Ensi kesänä vielä parannellaan lämpökaivon käyttömukavuutta ja se on sitten siinä.

Kiitokset ja hyvän uuden vuoden toivotukset!

kummitus1 kirjoitti:

No niin!

Nyt on Etelä-Suomessakin ollut kunnon pakkasjakso, joten on varmaan paikallaan vielä kommentoida veden talvisäilytyskokeiluja.

Terassilla olevat ämpärit jäätyivät tietenkin umpijäähän alta aikayksikön, kuten oli oletettavaakin. Onneksi vain yksi ämpäri halkesi, loput ehdin tyhjentää ennen kovimpia pakkasia.

Rakentamani finnfoam-eristetty laatikko oli yllättävän hyvä. Näinkin kovan pakkasjakson jälkeen vesiastiat olivat toki jäässä, mutta eivät haljenneet, ja astioiden ydinosassa oli kuin olikin vielä hieman sulaa vettä. Soveltuu edelleen alkutalven ja alkukevään vesisäilytykseen sekin, ja tietenkin siitä saa kesäksi hyvän kylmäarkun.

Entäs lämpökaivo?

Avasin kannen eristykset ja tarkistin sisällä olevat vesiastiat. Kaikki sulia - ei yhtään jäätä. Iso 100 litran saavi hölskyi iloisesti, ja reunalla olevat juomavesikanisteritkin olivat heti käyttökelpoisia.

Parempaa "koejaksoa" tuskin voi kuvitella (pakkasta oli ollut alimmillaan - 27 astetta), ja oletettavaa on, että tulevat talvet ovat kuitenkin nykyistä leudompia. Joten näinkin lyhyen koejakson perusteella voin varmuudella sanoa: homma meni niin kuin pitikin.

Ensi kesänä vielä parannellaan lämpökaivon käyttömukavuutta ja se on sitten siinä.

Kiitokset ja hyvän uuden vuoden toivotukset!

Lue lisää

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta alkupäässä oli ihmeellisiä ajatuksia joten lienee syytä hieman palauttaa mieleen perusteita.

Lämpöeriste ei auta mitään jos mistään ei tule yhtään lämpöä. 5 litran muovikanisterillinen vettä jäätyy -20 asteisessa ilmassa jollakin aikavälillä vaikka kanisterin ympärillä olisi tyhjiö, joka on sentää hyvä eriste (vrt. termospullo) tai 2 metriä Finnfoamia joka puolella.

Maaseudulla on keksitty jo satoja vuosia sitten kaivaa perunakuopat hiekkaiseen eli kuivaan maaperää. Näissä maaperään sitoutunut lämpö pitää perunat kunnossa kevääseen asti pakkasista riippumatta. Routa eli pakkanen painuu etelä-Suomessa noin 2 metrin syvyyteen savimaassa ja sitä syvemmällä on plussaa. Lämpöeristeillä routa voidaan estää kokonaan. Pulverilumikin on hyvä eriste (ja myyrät viihtyvät). Ei sinne perunakuoppaan kovilla pakkasilla silti menty vaan leudolla ilmalla haettiin reiluummin pottuja.

Tuo lämpöeristetty kaivo olikin siten jo ihan älykäs ratkaisu joskin taisi tulla hieman vahingossa. Sitäkään ei tosin ole syytä aukoilla kovilla pakkasilla vaan sulattaa löylyvesi vaikka mieluummin lumesta. Ei sitä löylyvettä niin paljon kulu, ettei pystyisi lumesta sulattamaan paitsi jos ollaan jossakin saaristossa jossa ei lunta ole.

Toistan siis, että vesiastia ei pysy sulana minkäänlaisen eristeen sisällä mökin kuistilla.

kummitus1 kirjoitti:

No niin!

Nyt on Etelä-Suomessakin ollut kunnon pakkasjakso, joten on varmaan paikallaan vielä kommentoida veden talvisäilytyskokeiluja.

Terassilla olevat ämpärit jäätyivät tietenkin umpijäähän alta aikayksikön, kuten oli oletettavaakin. Onneksi vain yksi ämpäri halkesi, loput ehdin tyhjentää ennen kovimpia pakkasia.

Rakentamani finnfoam-eristetty laatikko oli yllättävän hyvä. Näinkin kovan pakkasjakson jälkeen vesiastiat olivat toki jäässä, mutta eivät haljenneet, ja astioiden ydinosassa oli kuin olikin vielä hieman sulaa vettä. Soveltuu edelleen alkutalven ja alkukevään vesisäilytykseen sekin, ja tietenkin siitä saa kesäksi hyvän kylmäarkun.

Entäs lämpökaivo?

Avasin kannen eristykset ja tarkistin sisällä olevat vesiastiat. Kaikki sulia - ei yhtään jäätä. Iso 100 litran saavi hölskyi iloisesti, ja reunalla olevat juomavesikanisteritkin olivat heti käyttökelpoisia.

Parempaa "koejaksoa" tuskin voi kuvitella (pakkasta oli ollut alimmillaan - 27 astetta), ja oletettavaa on, että tulevat talvet ovat kuitenkin nykyistä leudompia. Joten näinkin lyhyen koejakson perusteella voin varmuudella sanoa: homma meni niin kuin pitikin.

Ensi kesänä vielä parannellaan lämpökaivon käyttömukavuutta ja se on sitten siinä.

Kiitokset ja hyvän uuden vuoden toivotukset!

Lue lisää

tosin olisi ollut kiva tietää nimenomaan kuinka kauan finnform laatikko piti pintansa. Eli tilastoa .

Tämä "tämä maakellari kaivosi saattaa toimia myös jääkellarina juhannukseen saakka joa täytät sen jäillä juuri ennen jäiden lähtöä. Kun vedet on juotu ja löylyt heitetty. Meinaan vaan saunaoluiden kylmentämisen pistetty energia ei koskaan mene hukkaan.

Jää on sivistystä

Suuniteltiin tätä kaivoviritystä silloin syksyllä.

Pistitkö kanistereita mereen.

fyysikkö775 kirjoitti:

En jaksanut koko ketjua lukea, mutta alkupäässä oli ihmeellisiä ajatuksia joten lienee syytä hieman palauttaa mieleen perusteita.

Lämpöeriste ei auta mitään jos mistään ei tule yhtään lämpöä. 5 litran muovikanisterillinen vettä jäätyy -20 asteisessa ilmassa jollakin aikavälillä vaikka kanisterin ympärillä olisi tyhjiö, joka on sentää hyvä eriste (vrt. termospullo) tai 2 metriä Finnfoamia joka puolella.

Maaseudulla on keksitty jo satoja vuosia sitten kaivaa perunakuopat hiekkaiseen eli kuivaan maaperää. Näissä maaperään sitoutunut lämpö pitää perunat kunnossa kevääseen asti pakkasista riippumatta. Routa eli pakkanen painuu etelä-Suomessa noin 2 metrin syvyyteen savimaassa ja sitä syvemmällä on plussaa. Lämpöeristeillä routa voidaan estää kokonaan. Pulverilumikin on hyvä eriste (ja myyrät viihtyvät). Ei sinne perunakuoppaan kovilla pakkasilla silti menty vaan leudolla ilmalla haettiin reiluummin pottuja.

Tuo lämpöeristetty kaivo olikin siten jo ihan älykäs ratkaisu joskin taisi tulla hieman vahingossa. Sitäkään ei tosin ole syytä aukoilla kovilla pakkasilla vaan sulattaa löylyvesi vaikka mieluummin lumesta. Ei sitä löylyvettä niin paljon kulu, ettei pystyisi lumesta sulattamaan paitsi jos ollaan jossakin saaristossa jossa ei lunta ole.

Toistan siis, että vesiastia ei pysy sulana minkäänlaisen eristeen sisällä mökin kuistilla.

Lue lisää

tullut, lapset tulee vahingossa.

dnkmvmdkm kirjoitti:

tosin olisi ollut kiva tietää nimenomaan kuinka kauan finnform laatikko piti pintansa. Eli tilastoa .

Tämä "tämä maakellari kaivosi saattaa toimia myös jääkellarina juhannukseen saakka joa täytät sen jäillä juuri ennen jäiden lähtöä. Kun vedet on juotu ja löylyt heitetty. Meinaan vaan saunaoluiden kylmentämisen pistetty energia ei koskaan mene hukkaan.

Jää on sivistystä

Suuniteltiin tätä kaivoviritystä silloin syksyllä.

Pistitkö kanistereita mereen.

Lue lisää

Fiinfoam-laatikko piti tosiaan yllättävän hyvin pintansa. Kovista pakkasista huolimatta meni tammikuun puolelle, ennen kuin oli luovutettava, en viitsinyt otta säilytysastioiden rikkoontumisriskiä, kun vettä oli sulana muuallakin.

10 litran kanisterit eivät siltikään olleet ihan umpijäässä, ydinsisusta hölskyi ihan iloisesti vielä kuukauden kovan pakkasjakson jälkeenkin. Lauhempina talvina laatikosta saattaa olla vielä iloakin, varsinkin alkutalven ja alkukevään vesisäilytyksessä. Itse asiassa kohta voisi alkaa jo koittaa sitäkin vaihtoehtoa, laittaisi ylimääräiset vedet sinne säilöön. Ei muuten, mutta lämpökaivo on sen verran kaukana saunasta...

Lämpökaivon suhteen kaikki meni siis todella hienosti. Pari viikkoa sitten otin löyly- ja juomavedet sieltä, ja astiat olivat aivan sulia. Tänä talvena tosin lumesta olisi saanut suht. helposti sulatettuakin löylyvedet, mutta joka talvi se ei onnistu, koska aina ei ole lunta tarpeeksi. Toisekseen, keväällä lumi muuttuu usein roskaiseksi, kun se alkaa sulaa, ja tuulikin on pudotellut puista kaikenlaista roskaa lumen sekaan. Mutta homma pelasi kuten pitikin, ja oli ihan vaivannäkönsä arvoinenkin.

Mereen en laittanut kanistereita, oli kyllä tarkoitus, mutta koska lämpökaivo pelitti sen verran hyvin, en nähnyt sitä enää tarpeelliseksi. Jäätäkin oli rannassa yli 50 cm.

Kiitos mielenkiinnosta! ... Ja tuo mainitsemasi jään "kesäsäilytys" on todellakin oikein varteenotettava ajatus.

kummitus1 kirjoitti:

Fiinfoam-laatikko piti tosiaan yllättävän hyvin pintansa. Kovista pakkasista huolimatta meni tammikuun puolelle, ennen kuin oli luovutettava, en viitsinyt otta säilytysastioiden rikkoontumisriskiä, kun vettä oli sulana muuallakin.

10 litran kanisterit eivät siltikään olleet ihan umpijäässä, ydinsisusta hölskyi ihan iloisesti vielä kuukauden kovan pakkasjakson jälkeenkin. Lauhempina talvina laatikosta saattaa olla vielä iloakin, varsinkin alkutalven ja alkukevään vesisäilytyksessä. Itse asiassa kohta voisi alkaa jo koittaa sitäkin vaihtoehtoa, laittaisi ylimääräiset vedet sinne säilöön. Ei muuten, mutta lämpökaivo on sen verran kaukana saunasta...

Lämpökaivon suhteen kaikki meni siis todella hienosti. Pari viikkoa sitten otin löyly- ja juomavedet sieltä, ja astiat olivat aivan sulia. Tänä talvena tosin lumesta olisi saanut suht. helposti sulatettuakin löylyvedet, mutta joka talvi se ei onnistu, koska aina ei ole lunta tarpeeksi. Toisekseen, keväällä lumi muuttuu usein roskaiseksi, kun se alkaa sulaa, ja tuulikin on pudotellut puista kaikenlaista roskaa lumen sekaan. Mutta homma pelasi kuten pitikin, ja oli ihan vaivannäkönsä arvoinenkin.

Mereen en laittanut kanistereita, oli kyllä tarkoitus, mutta koska lämpökaivo pelitti sen verran hyvin, en nähnyt sitä enää tarpeelliseksi. Jäätäkin oli rannassa yli 50 cm.

Kiitos mielenkiinnosta! ... Ja tuo mainitsemasi jään "kesäsäilytys" on todellakin oikein varteenotettava ajatus.

Lue lisää

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.

voi pyhä perse kirjoitti:

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.

Lue lisää

tyhmiä kuin sinä ja täysin vailla elämänkokemusta.

voi pyhä perse kirjoitti:

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.

Lue lisää

paskavettä. Hyviä löylyjä vaan.

voi pyhä perse kirjoitti:

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.

Lue lisää

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.
_____________

...muita kirjoittajia ylivoimaisesti fiksumpana varmaan osaat sitten kertoa kaikille eteläsuomalaisille ja muillekin "nykyihmisille", miten toimitaan silloinkin, kun ei ole lunta...

lksdue05 kirjoitti:

en jaksanut koko ketjua edes vaivautua lukemaan kun niin vidun typeriä ongelmia. Sauna lämpiämään 3ämmpäriä täyteen lumella ja saunan lauteille nostetahan. Kun sauna on lämmin on sinulle 1.5 ämpäriä sulaa vettä kiukaille heitettäväksi. Lisää vettä saat kun käyt täyttämässä tyhjät ämpärit pihalla lumella ja kannat sisään. Voi elämän kevät sentään. Kyllä nuo nykyihimiset osaa tämän järjen käytön pilata, saatana.
_____________

...muita kirjoittajia ylivoimaisesti fiksumpana varmaan osaat sitten kertoa kaikille eteläsuomalaisille ja muillekin "nykyihmisille", miten toimitaan silloinkin, kun ei ole lunta...

Lue lisää

Merellä saaressa tuulee sen verran navakasti, että lunta on yleensä aika vähän, jos ollenkaan.

Salossa on yhden miehen pieni yritys joka on erikoistunut tekemään rosterista/haponkestävästä merivettä kestäviä kiukaita tilauksesta.
En muista sen nimeä, mutta se sijaitsee Iiliken mäessä Salossa ja jos enämpi kiinnostaa voin jostain kaivaa tarkemman osoitteen tänne.