Tiedetään että esim. Ranskassa punaviini ei ole juhlajuoma vaan ruokajuoma. Juodaanko esim. Ranskassa viiniä joka päivä vai satunnaisesti, onko viini kenties miedompaa kuin Suomessa vai jatketaanko sitä kenties vedellä, paljonko viiniä juodaan kerralla ja juodaanko sen rinnalla esim vettä?
Eräs väitti, että viini jatketaan vedellä ja googlaamalla taas löysin, että ruokaviini Ranskassa olisi alle 10-prosentista. Mikä on totta, mikä ei?
Eräs väitti, että viini jatketaan vedellä ja googlaamalla taas löysin, että ruokaviini Ranskassa olisi alle 10-prosentista. Mikä on totta, mikä ei?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Ystäväni, joka on asunut Sveitsissä Ranskan ja Italian rajojen tuntumassa viimeiset 26 vuotta, kirjoitti seuraavaa:
Suomesta käsin katsottuna saattaa vaikuttaa siltä kuin Italiassa ja Ranskassa litkittäisiin viiniä pitkin päivää. Ja totta on, että noissa maissa viini on perheissä normaali ruokajuoma, mutta kerralla juotu määrä ja alkoholipitoisuus voivat olla monelle suomalaiselle yllätys.
Arkiaterioilla ei suinkaan juoda jotain vuosikertaviiniä, vaan halvempaa ns. pöytäviiniä, jota myydään kaupoissa isoissa pulloissa ja jonka alkoholipitoisuus on reilusti alle 10 %. Usein viini ostetaan isoissa astioissa suoraan viininviljelijöiltä. Eikä arkena käytetä hienoja viinilaseja, vaan yleensä viini juodaan pienistä juomalaseista, jotka sitä paitsi kaadetaan noin 1/3 täyteen. Viiniä annetaan joskus lapsillekin veteen sekoitettuna, kuin mehuna."
http://timoyla.wordpress.com/2008/02/25/alkoholi-tappaa-suomalaisa/
Alkosta ei saa alle 10 % punaviinejä? Selasin juuri Alkon luettelon ja miedoin on 12,5 %.
>Selasin juuri Alkon luettelon ja miedoin on 12,5 %
Löysin Alkon listoilta lyhyelläkin hakemisella (muutama kymmenen viiniä) useita punaviinejä, joiden alkoholipitoisuus oli 12,0 %. Löytyi myös yksi, jossa alkoholia 11,5 %.
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/005676
Valkoviineistä mm. moni Moselin saksalainen jää reilusti alle 10 prosentin.
Minun lienee turha sanoa, että tuollaiset jäävät hyllyyn minun ollessani ostoksilla. Pitäähän rahoille saada vastinettakin! Mehut erikseen – ja miedompaa haluava voi aina lantrata viininsä niin pitkäksi kuin sielu sietää...
Syy tähän lienee se, että tuollainen halvempi pöytäviini ei menestyisi Suomessa. Olemme tottuneet varsin laadukkaisiin viineihin - poislukien nuo saksalaiset, makeat teiniviinit - ja raaemman viini maku ei taida miellyttää suomalaista makua.
Olemme maitokansaa arkikäytössä. Itsekin juon mieluummin vettä tai mehua pöytöviinien sijasta.
oikeastaan mitään. Jos punaviinissä on vain vähän alkoholia, miten se vaikuttaa makuun? Onko viini sitä täyteläisempää, mitä kauemmin sen annetaan käydä, ja pidempi käyminen on yhtä kuin suurempi alkoholipitoisuus. Ovatko erittäin miedot viinit siis aina "mehuja" vai voiko myös alle 10 % viini olla oikealta viiniltä maistuvaa viiniä?
Lienee keski- ja etelä-euroopasta katsottuna Alkon viinivalikoima ja hinnoittelu melko elitististä. Ei löydy halpaa käyttöviiniä. Tosin käsittääkseni myös keski- ja eteläeuroopassa tuollaisen massabulkkihalpispöytäviinin lipittely on ainakin arkikäytössä vähenemään päin ja kulutuksessa siirtymä kohden vesiä.
Yleisssääntö lienee, että pitempi käyminen ja kypsytys tuottaa viiniin enemmän aromiaineita. Samalla tietysti hinta nousee - alkoholipitoisuus taasen riippuu monesta muusta asiasta kuten sokeripitoisuudesta, joten yhtäläisyyksiä pitkän käymisen ja alkoholipitoisuuden välille ei voi suoraan vetää. Käymisaika riippuu myös käymislämpötilasta yms. seikoista.
Alkoholiton, käyttäm'töm "viini" on tietysti rypälemehua vaikka ne viinit, joita maitokaupassa myydään ovatkin viinejä, jotka on käymisen kautta tehtyjä, mutta joista alkoholi on keinotekoisesti poistettu.
Alkoholi tuo viiniin viininmakua ja vähäalkoholinen viini maistuu yleensä lattealta ja lyhyeltä - mehulta.
Eri alueilla on erikoisiakin tottumuksia. Otsikko on käännettynä Höyhenenvalkeaa ja sipulipaita. Se tarkoittaa, että sipulipai syödään mieluiten viinin kanssa, joka ei ole vielä valmista, vaan käy, ja siksi on korkissa reikä, ettei pullo halkea. Näit syödään ja juodaan etelä-Jyllannista pohjois-Ranskaan. Sipulipai oli monenlaisena versiona, ja Federweissia on valkoista ja punaista. Sellainen viini on raikas ja sopii tosiaan hyvin sipulipain kanssa.
Olisipa mielenkiintoista pukea joskus päällensä sipulipaita!
:•)
Menin joskus 1980-luvulla yksinäni sveitsiläisen pikkukaupungin syrjäiseen pikkukapakkaan, johon ei varmaan kukaan turisti ollut koskaan jalallaan astunut. Söin jotain yksinkertaista, mutta maittavaa röstipohjaista ruokaa.
Näytti kuin tarjolla olisi ollut pullottamatonta viiniä (”talon viiniä / avointa viiniä”). Minulle sanottiin sen olevan vielä käymisvaiheessaan olevaa Sauseria. Lasillisen join, toista en uskaltanut – ruuansulatukseni olisi saattanut protestoida...
http://en.wikipedia.org/wiki/Federweisser
http://www.rezeptewiki.org/wiki/Wein:Roter_Sauser
”Drei Knaben machten sich den Jokus
und tranken Most im Keller
Danach mußten sie auf den Lokus
jedoch der Most war schneller”
Ranskassa kuten muuaalakin "vanhassa" euroopassa viini on elintarvike.Meillä suomessa se on alkoholituote.Tämä heijastuu suoraan suomalaisiin kuluttajiin.Punaviini kuten mikä tahansa viini toimii myös ranskassa juhlajuomana,tosin silloin hommataan pöytään hieman laadukkaampaa viiniä.Viini kuuluu normaaliin ranskalaiseen ruokapöytään muiden elintarvikkeiden kanssa täydentämään kokonaisuutta,se on siis arkipäivää.Suurin osa ranskalaisista ei todellakaan ole mitään "viiniasiantuntijoita".Viiniin ei kyllä normaalitapauksissa sekoitella vettä, sitä tehtiin rooman vallan ajalla ja keskiajalla alati.Ehkä silloin lisätään vettä jos halutaan maistattaa vaikkapa nuorille henkilöille tilkkanen.Ranskassa kuten muissakin viinintuottajamaissa "ruokaviini" on kyllä ihan normaali (12-14,5) alkoholiprosentin omaava ja sidoksissa alueella valmistettavaan viiniin,ovat hyvin omalle alueelleen uskollisia näet.