Miten Ranskassa juodaan punaviiniä?

Normaali

Tiedetään että esim. Ranskassa punaviini ei ole juhlajuoma vaan ruokajuoma. Juodaanko esim. Ranskassa viiniä joka päivä vai satunnaisesti, onko viini kenties miedompaa kuin Suomessa vai jatketaanko sitä kenties vedellä, paljonko viiniä juodaan kerralla ja juodaanko sen rinnalla esim vettä?

Eräs väitti, että viini jatketaan vedellä ja googlaamalla taas löysin, että ruokaviini Ranskassa olisi alle 10-prosentista. Mikä on totta, mikä ei?

10

2829

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Normaali

      "Ystäväni, joka on asunut Sveitsissä Ranskan ja Italian rajojen tuntumassa viimeiset 26 vuotta, kirjoitti seuraavaa:
      Suomesta käsin katsottuna saattaa vaikuttaa siltä kuin Italiassa ja Ranskassa litkittäisiin viiniä pitkin päivää. Ja totta on, että noissa maissa viini on perheissä normaali ruokajuoma, mutta kerralla juotu määrä ja alkoholipitoisuus voivat olla monelle suomalaiselle yllätys.
      Arkiaterioilla ei suinkaan juoda jotain vuosikertaviiniä, vaan halvempaa ns. pöytäviiniä, jota myydään kaupoissa isoissa pulloissa ja jonka alkoholipitoisuus on reilusti alle 10 %. Usein viini ostetaan isoissa astioissa suoraan viininviljelijöiltä. Eikä arkena käytetä hienoja viinilaseja, vaan yleensä viini juodaan pienistä juomalaseista, jotka sitä paitsi kaadetaan noin 1/3 täyteen. Viiniä annetaan joskus lapsillekin veteen sekoitettuna, kuin mehuna."

      http://timoyla.wordpress.com/2008/02/25/alkoholi-tappaa-suomalaisa/

    • Normaali

      Alkosta ei saa alle 10 % punaviinejä? Selasin juuri Alkon luettelon ja miedoin on 12,5 %.

      • Täsm.

        >Selasin juuri Alkon luettelon ja miedoin on 12,5 %

        Löysin Alkon listoilta lyhyelläkin hakemisella (muutama kymmenen viiniä) useita punaviinejä, joiden alkoholipitoisuus oli 12,0 %. Löytyi myös yksi, jossa alkoholia 11,5 %.
        http://www.alko.fi/tuotteet/fi/005676

        Valkoviineistä mm. moni Moselin saksalainen jää reilusti alle 10 prosentin.

        Minun lienee turha sanoa, että tuollaiset jäävät hyllyyn minun ollessani ostoksilla. Pitäähän rahoille saada vastinettakin! Mehut erikseen – ja miedompaa haluava voi aina lantrata viininsä niin pitkäksi kuin sielu sietää...

    • crudo

      Syy tähän lienee se, että tuollainen halvempi pöytäviini ei menestyisi Suomessa. Olemme tottuneet varsin laadukkaisiin viineihin - poislukien nuo saksalaiset, makeat teiniviinit - ja raaemman viini maku ei taida miellyttää suomalaista makua.

      Olemme maitokansaa arkikäytössä. Itsekin juon mieluummin vettä tai mehua pöytöviinien sijasta.

      • Normaali

        oikeastaan mitään. Jos punaviinissä on vain vähän alkoholia, miten se vaikuttaa makuun? Onko viini sitä täyteläisempää, mitä kauemmin sen annetaan käydä, ja pidempi käyminen on yhtä kuin suurempi alkoholipitoisuus. Ovatko erittäin miedot viinit siis aina "mehuja" vai voiko myös alle 10 % viini olla oikealta viiniltä maistuvaa viiniä?

      • aqua et panis

        Lienee keski- ja etelä-euroopasta katsottuna Alkon viinivalikoima ja hinnoittelu melko elitististä. Ei löydy halpaa käyttöviiniä. Tosin käsittääkseni myös keski- ja eteläeuroopassa tuollaisen massabulkkihalpispöytäviinin lipittely on ainakin arkikäytössä vähenemään päin ja kulutuksessa siirtymä kohden vesiä.

      • crudo
        Normaali kirjoitti:

        oikeastaan mitään. Jos punaviinissä on vain vähän alkoholia, miten se vaikuttaa makuun? Onko viini sitä täyteläisempää, mitä kauemmin sen annetaan käydä, ja pidempi käyminen on yhtä kuin suurempi alkoholipitoisuus. Ovatko erittäin miedot viinit siis aina "mehuja" vai voiko myös alle 10 % viini olla oikealta viiniltä maistuvaa viiniä?

        Yleisssääntö lienee, että pitempi käyminen ja kypsytys tuottaa viiniin enemmän aromiaineita. Samalla tietysti hinta nousee - alkoholipitoisuus taasen riippuu monesta muusta asiasta kuten sokeripitoisuudesta, joten yhtäläisyyksiä pitkän käymisen ja alkoholipitoisuuden välille ei voi suoraan vetää. Käymisaika riippuu myös käymislämpötilasta yms. seikoista.

        Alkoholiton, käyttäm'töm "viini" on tietysti rypälemehua vaikka ne viinit, joita maitokaupassa myydään ovatkin viinejä, jotka on käymisen kautta tehtyjä, mutta joista alkoholi on keinotekoisesti poistettu.

        Alkoholi tuo viiniin viininmakua ja vähäalkoholinen viini maistuu yleensä lattealta ja lyhyeltä - mehulta.

    • muuttolintu43

      Eri alueilla on erikoisiakin tottumuksia. Otsikko on käännettynä Höyhenenvalkeaa ja sipulipaita. Se tarkoittaa, että sipulipai syödään mieluiten viinin kanssa, joka ei ole vielä valmista, vaan käy, ja siksi on korkissa reikä, ettei pullo halkea. Näit syödään ja juodaan etelä-Jyllannista pohjois-Ranskaan. Sipulipai oli monenlaisena versiona, ja Federweissia on valkoista ja punaista. Sellainen viini on raikas ja sopii tosiaan hyvin sipulipain kanssa.

      • Matkaltaja

        Olisipa mielenkiintoista pukea joskus päällensä sipulipaita!

        :•)

        Menin joskus 1980-luvulla yksinäni sveitsiläisen pikkukaupungin syrjäiseen pikkukapakkaan, johon ei varmaan kukaan turisti ollut koskaan jalallaan astunut. Söin jotain yksinkertaista, mutta maittavaa röstipohjaista ruokaa.

        Näytti kuin tarjolla olisi ollut pullottamatonta viiniä (”talon viiniä / avointa viiniä”). Minulle sanottiin sen olevan vielä käymisvaiheessaan olevaa Sauseria. Lasillisen join, toista en uskaltanut – ruuansulatukseni olisi saattanut protestoida...

        http://en.wikipedia.org/wiki/Federweisser
        http://www.rezeptewiki.org/wiki/Wein:Roter_Sauser

        ”Drei Knaben machten sich den Jokus
        und tranken Most im Keller
        Danach mußten sie auf den Lokus
        jedoch der Most war schneller”

      • Frankares
        Matkaltaja kirjoitti:

        Olisipa mielenkiintoista pukea joskus päällensä sipulipaita!

        :•)

        Menin joskus 1980-luvulla yksinäni sveitsiläisen pikkukaupungin syrjäiseen pikkukapakkaan, johon ei varmaan kukaan turisti ollut koskaan jalallaan astunut. Söin jotain yksinkertaista, mutta maittavaa röstipohjaista ruokaa.

        Näytti kuin tarjolla olisi ollut pullottamatonta viiniä (”talon viiniä / avointa viiniä”). Minulle sanottiin sen olevan vielä käymisvaiheessaan olevaa Sauseria. Lasillisen join, toista en uskaltanut – ruuansulatukseni olisi saattanut protestoida...

        http://en.wikipedia.org/wiki/Federweisser
        http://www.rezeptewiki.org/wiki/Wein:Roter_Sauser

        ”Drei Knaben machten sich den Jokus
        und tranken Most im Keller
        Danach mußten sie auf den Lokus
        jedoch der Most war schneller”

        Ranskassa kuten muuaalakin "vanhassa" euroopassa viini on elintarvike.Meillä suomessa se on alkoholituote.Tämä heijastuu suoraan suomalaisiin kuluttajiin.Punaviini kuten mikä tahansa viini toimii myös ranskassa juhlajuomana,tosin silloin hommataan pöytään hieman laadukkaampaa viiniä.Viini kuuluu normaaliin ranskalaiseen ruokapöytään muiden elintarvikkeiden kanssa täydentämään kokonaisuutta,se on siis arkipäivää.Suurin osa ranskalaisista ei todellakaan ole mitään "viiniasiantuntijoita".Viiniin ei kyllä normaalitapauksissa sekoitella vettä, sitä tehtiin rooman vallan ajalla ja keskiajalla alati.Ehkä silloin lisätään vettä jos halutaan maistattaa vaikkapa nuorille henkilöille tilkkanen.Ranskassa kuten muissakin viinintuottajamaissa "ruokaviini" on kyllä ihan normaali (12-14,5) alkoholiprosentin omaava ja sidoksissa alueella valmistettavaan viiniin,ovat hyvin omalle alueelleen uskollisia näet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin

      Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http
      Maailman menoa
      294
      4781

    2. Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi

      se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?
      Maailman menoa
      135
      3066

    3. Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?

      Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k
      Maailman menoa
      52
      2983

    4. Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?

      Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn
      Maailman menoa
      28
      1541

    5. Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!

      Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En
      Maailman menoa
      227
      1242

    6. Missä kunnassa kaivattusi asuu

      Kuinka tarkkaa uskalla sanoa?
      Ikävä
      47
      1189

    7. Yksikään persu ei ole saanut Nobelin palkintoa

      Kertoo paljon persujen älyn puutteesta. Demareista mm. Ahtisaari on kyseisen palkinnon saanut.
      Maailman menoa
      7
      996

    8. Miten antaa merkki hyvin eri ikäiselle miehelle, että kertoisi toiveensa ja ajatuksensa?

      Olen pitkään pitänyt miehestä, joka myös varmasti minusta. Hän ei tosin kerro ihastumisesta, eli voi hyvin olla, että tu
      Ikävä
      78
      991

    9. Emme koskaan keskustelleet kasvotusten syistä välirikollemme

      Enkä voisi kertoa perimmäistä rehellistä syytä. Kerroin sinulle pintapuolisen ”paketin” ja otin tavallaan omalle vastuu
      Ikävä
      58
      981

    10. Paskalaista valokuitulakiin

      Nyt maksajiksi joutuvat kaupunkilaiset eivätkä mökkiensä ulkohuusseissa kakistelevat mummot. Nimittäin EU määrää jokais
      Maailman menoa
      52
      979
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt