Hehkulampuista: Kuluttaako kirkas vähemmän kuin matta ?

on kaikki yli 60W himmennetyt tai kirkkaat. Vain ns. energiaa säästävät 58W ( vastaa 75W hehkulamppua) hologeeni lamput E27 kannalla pysyvät myynnissä. Virran kulutus on sama himmeällä ja kirkkaalla.
Suomalaisten suuressa suosiossa olevat 2500K (825) ja 2700K (827) kuuluvat valikoimaan kysynnän vuoksi, kannattais patistaa kauppojen sisäänostajia. Vähitellen saadaan kuluttajat siirtymään 3000K eli halogeenin väriin. Siitä yli menee kyllä aikaa ennenkuin kauppa käy.

"Olisi vielä yksi tyhmä kysymys hehkulampuista: Kuluttaako kirkas lamppu vähemmän sähköä kuin matta ? Nyt, kun hehkulampuissa on kielletty myymästä yli 80 wattiset ja kaikki n.s. mattakupuiset, niin mitä hyötyä siitä on ?" Enempää sähköä mattakupuinen lamppu ei vie kuin kirkaskaan. Mattakupu vähentää valovirtaa, joten sen takia sitä ei kannata suosia. Siis sama sähkökulutus, mutta vähemmän valo = huonompi hyötysuhde. Ideana näissä mattapintaisissa on se, ettei valosta tule liian pistävän kirkas. Ajatuksena se on kuitenkin melkein sama, kuin pistäisi lampun päälle säkin. Ei paljoa häikäise, muttei myöskään ole kovin fiksu ratkaisu.

"Jos nyt haluan säästää sähköä, niin pitäisikö minun ostaa pienempitehoisia kirkkaita lamppuja ?" Kyllä. Tai sitten vähentää käyttötunteja. Paremmalla hyötysuhteella oleva lamppu tuottaa enemmän valoa samalla tehon määrällä, joten voit joko nauttia enemmästä valon määrästä samalla rahalla, tai sitten nauttia samansuuruisesta valon määrästä pidemmän aikaa samalla rahalla. Näin ollen energiansäästölamppu ei pitäisi ainakaan ajatuksen tasolla kuulostaa huonolta.

"niin miksei ihmisille voi edes tuossa asiassa antaa valinnan vapautta ?" Koska kylmä fakta on, ettei ihmiset useinkaan teknisissä ja monisyisissä asioissa tiedä mikä olisi itselleen parasta, joten heidän ei anneta itse päättää. Tässä asiassa ihmiset tietäisivät kyllä mitä kannattaisi tehdä, mutta nyt tämä näyttää taas vaan menevän näin. Tässä voi itseään lohduttaa, että ei tämä idiotismi Suomesta sentään tullut.

Erityisen energiatehottomien lamppujen kielto etenee vaiheittain vuoteen 2016 mennessä. Ympäristölle ja kuluttajalle tästä on etua lähinnä rahan ja energian säästymisessä sekä saasteiden ja savusumun pienentyessä. Seuraavia lamppuja ei enää saa tuoda markkinoille...

Vaihe 1: 1. syyskuuta 2009
- Himmeäkupuiset hehkulamput (lukuun ottamatta energialuokkaan A kuuluvia lamppuja)
- Kirkaskupuiset hehkulamput, joiden teho on 80 W tai enemmän

Vaihe 2: 1. syyskuuta 2010
- Kirkaskupuiset hehkulamput, joiden teho on yli 65 W

Vaihe 3: 1. syyskuuta 2011
- Kirkaskupuiset hehkulamput, joiden teho on yli 45 W

Vaihe 4: 1. syyskuuta 2012
- Kirkaskupuiset hehkulamput, joiden teho on yli 7 W

Vaihe 5: 1. syyskuuta 2013
- Laatuvaatimusten nosto

Vaihe 6: 1. syyskuuta 2016
- Lamput, joiden energialuokitus on C

Tämä direktiivi koskee vapaasti säteileviä lamppuja. Kohdelamppuja koskevat säännökset laaditaan toisen direktiivin yhteydessä vuoden 2009 lopussa. Tämä toteutetaan syyskuussa 2010.

EU-direktiivi säätää lisäksi, että termiä "energiansäästö" saa käyttää ainoastaan energialuokkaan A kuuluvien tuotteiden yhteydessä.

Nimelliset vastaavuudet tehoissa:
- Hehkulamppu >> Halogeenilamppu >> Energiansäästölamppu

- 25 W >> 18 W >> 5 W
- 35 W/40 W >> 28 W >> 7 W
- 60 W >> 42 W >> 11 W
- 75 W >> 52 W >> 15 W
- 100 W >> 70 W >> 20 W
- 150 W >> 105 W >> 30 W

Se, mikä himmeäkupuisella ja kirkaskupuisella hehkulampulla on eroa johtuu niiden fysikaalisista ominaisuuksista. Kirkaskupuinen hehkulamppu tuottaa valoa sillä suurimmalla mahdollisella teholla. Koska tämä valo voi olla laadultaan joskus heikkoa ja liiankin kirkasta, on lampun pintaan tehty tasoittava - himmentävä kupu (eli ns. himmeäkupuinen) jota voidaan käyttää mm. ravintoloissa.

Siis lyhyesti sanottuna, kirkas ei kuluta vähemmän sähköä kuin vastaava matta, mutta sen sijaan matta tuottaa tasaisemmin ja pehmeämmin valoa jolloin haittana on valaisutehon vähentyminen.

Uusinta tekniikkaa on valodiodilamput (LED-lamput), jotka voivat olla himmeäkupuisia peittäen näin pienet diodit kokonaan taakseen. (Näin saadaan aikaan hehkulamppujen kanssa täysin identtinen, mutta luontaisempi ja energiatehokkaampi, valaistus.) Kuitenkin valoteho on vähintäänkin yhtä hyvä ellei parempi (50 lm/W) kuin pienloistelampuilla (CFL). Heikkoutena on valaisutehon voluumi (satoja lumenia) verrattuna kaasupurkauslamppuihin (tuhansia lumenia) ja hinta.

Seuraavan sukupolven valaistus toteutetaan taas erilaisilla orgaanisten valodiodilamppujen (OLED-lamppujen) sovellutuksilla. Näillä saadaan aikaan jopa läpinäkyvä valaistus joka on täysin luontainen ja erittäin energiatehokas. Heikkoutena on toistaiseksi hinta ja elinkaari (noin 10 000 h, sama kuin CFL:lla) verrattuna valodiodilamppuihin (jopa 100 000 h).