työkyvytön

Olen ollut 1997 lähtien työkyvytön mielenterveyden sairauden vuoksi. Olkaa onnelisia, että teillä on työkykyä jäljellä, edes pikkuisen. Minulla ei ole työelämän tavoitteita ollenkaan, koska en jaksa. Minä teen 2-3 tuntia viikossa töitä ja se piristää mieltä.
Minun asiat ovat hyvin siitä huolimatta vaikka olen työkyvytön yksilö. Minulla on terve puoliso työelämässä ja lemmikkieläin, joka on minulle rakas. Minulla on ystäviä ja kavereita. Minulla on katto pään päällä eli on oma koti.
Joskus tuntuu siltä, että elämä kaatuu päälle mutta se kuuluu asiaan. Minulla on liikaa vapaa-aikaa mietiskellä elämääni ja työkyvyttömyyttäni.
Nämä mielenterveyden sairaudet ovat viheliäisiä, koska elämän laatu heikentyy huomattavasti. Ja meitä on monta, jotka kärsivät mielenterveydellisistä sairauksista.
Minulla oli haave, että olisin ura nainen mutta se ei toteutunutkaan. Nyt pitää elää päivä kerrallaan eteenpäin vaikka joskus tuntuu siltä, että mennään taaksepäin.
Mutta kaikesta huolimatta en ajatellut tehdä itsemurhaa vaikkakin se on käynyt monesti mielessä. Minun elämässä kuitenkin on asiat suhteellisen hyvin. Positiivisyys on elämän kantavia voimia minulla. Asennetta elämään niin kyllä se siitä suttaantuu.
Kaikkea hyvää niille, jotka lukivat tämän.